Miten paljon , se riippuu vesiemme hoidosta. Ne sitovat vuosittain saman verran energiaa kuin maahamme tuodaan fossiilisina polttoaineina. Tämä kaikki on otettava metsien hoidossa huomioon . Tulevaisuutemme on uusiutuvien luonnon• varojemme, metsiemme, viljelystemme ja vesiemme, varassa. Metsistä saamme myös raakapuuta moniin tarkoituksiin. Mutta uusiutuvat luonnonvarat eivät uusiudu ilman tarkkaa huolenpitoa: tästä varoittaa maailman mitassa hälyttävän nopea aavikoituminen. Vaikka Suomella onkin runsaat vesivarat, emme saa unohtaa niiden jatkuvaa vaalimista. Metsät muovaavat ilmasroa suotuisammaksi. Maataloudessa on pidettävä huolta sen tärkeimmän tuotantovoiman , hedelmällisen maaperän , elinvoiman uudistumisesta. Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvata . Kannen hankokehrääjäntoukan pyydysti filmille Pertti Pakkanen .. Rannikkoja sisävetemme tuottavat runsaasti kalaa. Metsä antaa sieniä, marjoja, riistaa, virkistystä. Maaperän kunnosta riippuu , saammeko riittävästi ja korkealaatuista ravintoa
00 mk . 90406 262 . ISSN 0356-0678 Värierotteluc: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Luonno nvaroista ja ympäristöstä eivät suin kaan päätä luonnontieteilijät , vaan ekonomit, juristit , insinöörit, kansanedusrajar ja kunnanvalruuretut , miehet ja naiset , joiden luonnontuntemus on peräisin koulun penkiltä. Tästä jokainen sukupolvi on vuorollaan vasruussa. ILMOITUSHINNA T J/ 1 sivu 2 000 mk , J/ 2 sivu 1500 mk , J/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Kun kansalaiset eivät tunne asioita, on helppo ajaa läpi suurikin ympäristöä mullistava hanke "yleisen edun" nimissä ja "haitat kyllä korvataan" -periaatteella. Tämä on erinäin outoa , sillä monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa, ei uskontoa runnustuksellisena aineena opeteta kouluissa ensinkään , vaan se on järeny kirkkojen asiaksi. Biologian vähäistä tuntimäärää tulisi päinvastoin lukiossa nykyisestä lisätä, vaikkapa uskonnon tai historian kustannuksella . Biologialla on jo nyt lukiossa maantieteen jälkeen vähiten runteja . Aikuiskasvatusta tietenkään unohtamana . TOIMITUS Vs. päätoimittaja : Seppo Vuokko Vs . M uisrenakoon vain biologian tärkeimmät sovellurusalueet : maaja metsätalous sekä lääkeriede 1 Luonnonvarojen kestävä käynö edellynää , enä tunnemme niiden käytön seuraukset. Esimerkiksi uskonnolla on lukiossa jo nyt 190 runtia, biologialla 76. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. lrronumerot 8. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh . Siitä huolimana a1orwn uudessa lukion operussuunnitelmassa biologian vähistäkin tunneista lohkaista kolmannes kolmannelle vieraalle kielelle. Historia on toki tärkeä oppiaine , muna biologiaan verrattuna runteja on kohtuuttomasti (266) . Hanke saariin onneksi torJunua. Uskonnon tuntimäärää on esiteny tästä vielä lisänäväksi. Vitsit kaupanmaidosta ja lehmänmaidosta eivät ole ruulesra remmanuja, vaan karua todellisuuna: perunasta artikkelia laativan toimittajan piti mennä kasvitieteelliseen puutarhaan selvinämään , miten ja missä peruna syntyy' Tiedon määrällä on poliittinenkin merkityksensä. Kaikki tarvitsevat tietoa luonnosta Biologia on nopeasri kehinyvä riede, jonka saavuruksilla on merkitystä jokaisen elämälle, terveydelle, maailmankuvalle , elintasolle ja ympäristölle . toimitussihteeri: Mikko Niskasaari Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tantcu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen, Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs , Veikko Neuvonen , Risto Nurmi ja Helge Rontu. Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Lehti voi daan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Maaseudulla vuodentulon mukaan eläessään ihminen sen rajusi, kaupunkilaiselle asia ei ole yhtä selvä . vsk. Tilaushinta on 5 5 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 45 mk. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanan taista perjantaihin klo 8.30-1 6.00 , kesäkuukausina 8.3015 .30. Kaikki on saatava tajuamaan ihmisen riippuvuus luonnosta . Tunteja on jatkuvasti karsittu, vaikka opetenavaa ainesta, ennen kaikkea ekologian, ympäristönsuojelun , molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen alalta on rullut valtavasti lisää. Kouluissa biologian opetus on kuitenkin koko ajan vähentynyt. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh. Siihenkö päänäjär pyrkivär~n. D 211. Historian opetus ilman luonnon ja elämän kehityksen ja lainalaisuuksien rietoperustaa on kevyellä pohjalla . Siksi koulujen luonnontieteiden, etenkin biologian , operus on rulevaisuuden kannalta erinäin tärkeää . Suomen Luonto N:o 5 1980 39 . O soitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon . Lisää biologian runteja tarvina1sun myös peruskoulussa . Ei riitä , enä Suomi on elinkelpoinen vuonna 1985 ja 2000 , sen piraa olla elinkelpoinen vielä vuonna 2500, 3000 tai 10000
. Kalliokasvit ovat sopeutuneet kuivuuteen monin tavoin ja ne menestyvätkin parhaiten juuri kallioilla. Mikä sai Karin tulemaan mukaan sivut 239242 . Selkärangattomista karvaturreista enemmän sivuilla 225228. . Maassamme on 18 kehrääjäperhoslajia. . Seppo Vuokko: Kalliokasvien kuiva ja karu elämä Lasten Luonto Jyväskylän Kesän ympäristökongressissa, ympäristövuoden päätapahtumassa, pohdittiin mm . . . 229235 . Harva on kuitenkaan nähnyt aikuista kehrääjää, mutta moni on varmasti tavannut tiellä tai pihanurmella mönkiviä " karvamaroja", kehrääjien roukkia. ... Syynä on levien massaesiintyminen. . luonnonvarojen riittävyyttä akateemikko Ilmari Hustichin huomiota herättänyt esitelmä on sivuilla 213218 . . E. SUOMEN LUONTO ) 180 39 . 236 239 242 249 249 25 Jukka Jala va: Karvamadosta lentocaicuriksi Summaries of the Main Anicles ... Tunneruin esimerkki on Punainen Meri. Taiteilijat ovat useimmiten tyytyneet vain ihastelemaan maamme luontoa . vsk.. Nordenskiöld ja kansallispuistoaate Tore Lindholm: Punainen vesi 2 11 2 13 219 223 225 229 Marjukka Kulmanen: ' ' Muitten mukana metsällä' '. Jyväskylän ympäristökesästä lisää sivuilla 244246. SUOMEN LUONTO 5 1980 Vesa Sa volainen: Luonto pu huu sinulle. Ilmari Hustich : Riittävätkö maailman luonnonvarat 1 Marrri Blåfield: A. Kari, jonka alaa ovat kauniit laulut ja kansankiihotus, toimii aktiivisesti luonnonsuojeluliikkeessä. . Kosketus luontoon on saatava jo pienenä. .. . punaista vettä. Karuilla ja kuivilla kallioilla on oma erikoinen kasvimaailmansa . Kari Rydman , luonnonsuojeluamacööri . ... Tilanne on huonontunuc ra1kaisevas1i muutamassa viime vuodessa s. 212 Vuonna 1880 kansallispuistoaate tuotiin maahamme melkein verekseltään vain muutamaa vuotta aikaisemmin oli perustettu maailman ensimmäinen kansallispuisto, Yhdysvaltojen Yellowsrone. E. .. .. Valkeakoskelle pääkaupungin humua paennut musiikkimies Kari Rydman on poikkeus. Vanhuksen testamentti pojanpojanpojalleen Kaikki tarvitsevat tietoa luonnosta . . Veden väri-ilmiöistä sivuilla 223224 . .. Puhdas vesi on väritöntä, muna luonnossa esiintyy ajoittain mm . . . . . Itse asiassa kalliokasvit tarvitsevat kuivuutta s. Valtamerissä panssarisiimaeliöt aiheuttavat joskus pelätyn " red tides " -ilmiön punaisen kuoleman, joka tappaa kalat ja simpukat. Vanhuksen testamentti pojanpojanpojalleen sivuilla 236238 . Nordenskiöld, Mäntsälässä syntynyt maailmankuulu tiedemies ja Koillisväylän purjehtija sivut 219222 . . 247248 . Katsauksia, uutisia Huutoja korvesta . Afrikan villieläimillä on häcä. Aatteen viritti Suomessa A
raaka-ainevaroja pyrittiin kartoittamaan ja arvioimaan yhä tarkemmin. Neuvostoliitossa taas näytti olevan äärettömästi luonnonvaroja , eikä käytön säätely tuntunut tarpeelliselta. Elettiin lyhyttä sodan jälkeistä optimismin aikaa. Luonnonvarojen loppuminen on kautta aikojen pakottanut ihmisiä ainakin paikallisesti toimimaan , sotimaan tai muuttamaan. Ihminen ei kykene hoitamaan edes uudistuvia luonnonvarojaan. Maailmansodan jälkeen taloudelliseksi jättivallaksi kehittyneessä USA:ssa alettiin olla virallisestikin huolissaan maan raaka-ainevarojen riittävyydestä kulutus kiihtyi kiihtymistään . En tietenkään pysty siihen vastaamaan. Luonto, johon ihminen kuuluu , on kokonaisuus eli kuten nykyisin sanoisimme globaalinen ekosysteemi , jonka kaikki osat riippuvat toisistaan . Jo hylätyistä kaivoksista nostettiin heikompaa malmia ja ehkä uusia mineraaleja, joita ennen oli jätetty käyttämättä. Platon valitti , että Kreikan metsiä on hävitetty. Yli puolentoista Euroopan laajuinen alue on aavikoitunut vain 70 viime vuoden aikana. Metsät on hakattu eikä ole ymmärretty niiden merkitystä vesitaloudelle tai eroosion estäjänä. Vuonna 1949 Yhdistyneet Kansakunnat Jaf)esti suuren asiantuntijakonferenssin, jossa pohdittiin maapallon luonnonvarojen tulevaisuutta. Roomalainen kirjailija Seneca puhui pari tuhatta vuotta sitten tekniikkaa ja urbanisoitumista vastaan. presidentin raportti , laaja , monipuolinen ja vielä tänäkin päivänä kiintoisa arvio USA: n raaka-ainetilanteesta aina vuoteen 1975 . Vaikka luonnonvarojen ehtymistä on povattu kautta aikojen, ne ovat vielä riittäneet kasvavalle ihmiskunnalle tosin kovin epätasaisesti jaettuina. Huoli ei ollut koko ihmiskunnan luonnonvarojen riittävyydestä, vaan Saksan raaka-ainevaroisra suhteessa muihin suurvaltoihin. Luonnonvarojen riittävyys on ihmiskunnan ikuisia kysymyksiä sitä pohdittiin jo ajanlaskumme alun tienoilla. Tämä on kova kysymys. Luonnonvarojen (sekä uusiutuvien että uusiutumattomien) riittävyyttä pohdittiin jo antiikin aikana . Saksassa keskusteltiin vilkkaasti raaka-aineongelmasra toisesta syystä. Sora oli tulossa ja maa nousemassa suurvallaksi, mutta maan raaka-ainepohja oli puutteellinen, eikä Saksalla ollut siirtomaita . Osborne tähdensi, että tilanne on vaikeampi uusiutuvien luonnonvarojen kuin metallien, mineraalien ja energian riittävyyden kohdalla; hän uskoi, että tekniikka löytää korvikkeita ja, että pystytään paremmin hyödyntämään yleisimpiä mineraaleja ja metalleja. Vuonna 1953 pidin Taloudellisessa Seurassa esitelmän maapallon luonnonvaroista. Sen sijaan maapallon metsien , vesien, eläinten ja maaperän hän näki olevan suuremmassa vaarassa. 19 30-luvun SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Kaivokset ovat aina ennenkin aikanaan tyhjentyneet. Hän varoitti tosin tuloksetta liian korkeiden talojen rakentamisesta. Nyt metsien merkitys ymmärretään, mutta silti niitä hakataan silmittömästi. Sota oli loppunut, mutta kylmä sora alkanut. Eikä kukaan muukaan. Julkaisemme esitelmän hieman lyhennettynä. En kuitenkaan sitä tee . Optimistit luottavat tekniikkaan: uusia varoja löydetään entisten ehtyessä, on satelliitit ja muut. Pääalustuksen tuossa nyt jo unohtuneessa YK:n konferenssissa yli kolme vuosikymmentä sitten piri Fairfield Osbome, tunnetun "Ryöstetty planeettamme" -kirjan tekijä . Jo 1940-luvulla USA joutui tuomaan suuren osan strategisesti tärkeistä raaka-aineista. SUOMESSAKIN raaka-ainekysymys otemm esille 1950-luvun alussa. TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen luonnonvarojen riittävyys nousi lyhyeksi ajaksi globaaliseksi kysymykseksi. Numeroita hiukan muuttamalla voisin tänään pitää tuon esitelmän uudestaan ilman, että huomaisitte mitään erikoista. Uskottiin kansainvälisyyteen ja yhtenäiseen ihmiskuntaan joku uskoi jopa ikuiseen rauhaan. Jyväskylän Kesän ympäristökongressissa luennoineen akateemikko Ilmari Hustichin mielestä katastrofi ei johtuisi niinkään luonnonvarojen suoranaisesta tyrehtymisestä, vaan pikemminkin jostain poliittisesta kriisistä yhä riitaisammassa, epäoikeudenmukaisemmassa, pirstoutuneemmassa ja hupenevista luonnonvaroistaan tappelevassa maailmassa . Vuonna 1952 ilmestyi ns. vsk. Nomadit muuttivat kun laidunmaat kaluttiin loppuun. Konferenssin yleinen mieliala oli toiveikas kyllä ihminen sittenkin pystyy hoitamaan luonnonvaroja , kuten oiva talonpoika maatilaansa. Seuraavat kehityssuunnat olivat näkyvissä: pyrittiin käyttämään luonnonvaroja yhä järkiperäisemmin ja tehokkaammin. Pessimisti on huolissaan: maapallomme varat ovat lopultakin rajalliset. Riittävätkö maapallon luonnonvarat. Ilmari Hustich Riittävätkö maapallon luonnonvarat. synteettiset aineet yleistyivät uskottiin lujasti tekniikan mahdollisuuksiin korvata har213. Huoli luonnonvarojen riittävyydestä on osaksi ollut kiinni tietojen puutteesta. Yli sara vuotta sitten kirjoitettiin, että maamme metsät ovat lopussa
" Kasvun rajat " herätti keskustelua Suomessakin . Asetettiin tärkeitä, tosin jo vanhojen tunnettujen ekologien esille ottamia , mutta nykyään vielä tärkeämpiä kysymyksiä : Riittävätkö maapallon luonnonvarat. "Ihmisen koneellistamisincoilun ikuinen paradoksi on se, että helpoimmin lisääntyvää ja uusiutuvaa luonnonvaraa, ihmistyötä, pyritään säästämään millä hinnalla hyvänsä eli luodaan työttömyyttä nyt on jo satoja miljoonia ihmisiä vailla työtä . kuparista , raudasta , sinkistä, lyijystä ja tinasta peräisin metalliromusta. Tosin jotkut realistit huomauttivat , että teollisuusmaissa syntynyt lapsi kuluttaa aikanaan luonnonvaroja 10 tai 20 kertaa enemmän kuin kehitysmaiden lapsi. Syynä oli osaksi myös "villien vuosikymmenten" eli 1950-1960-lukujen kova taloudellinen kasvu. Jos ylipäänsä keskusteltiin syistä maapallon rajallisten luonnonvarojen liikaan kulumiseen , niin syyksi mainittiin lähinnä maailman väestön liian voimakas lisääntyminen. Eihän kylmän sodan aikana puhuttu ihmiskunnan yhte1s1stä ongelmista. Eli ongelma ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin Paul Ehrlich ja muut luulivat . Kehitysmaiden edustajien loogisen käsityksen mukaan siis juuri teollisuusmaiden väestön kasvua tulisi hillitä . Mutta mielellään herramme häntä uskoivat. Silloin oli USA :ssakin (puhumattakaan Saksasta) noin 2 530 % esim. Onko " nollakasvu " suotavaa' Rooman Klubin raportti levisi harvinaisen tehokkaasti. Tuhlaammeko holtittomasti maapallon todellista pääomaa. Vasta 1960-luvun lopulla alkoi yleisempi keskustelu siitä, oliko teknisen kehityksen ja taloudellisen kasvun vauhti ollut liian kova. Taloudellisen kasvun kultaaikoina tuotantokäyrät nousivat luonnonlakien mukaisesti niinhän me vähän luulimme siihen aikaan . halvasta liiketaloudellisesta ratkaisusta, joka usein on kansantaloudellisten etujen vastainen. ' 'VILLIT VUOSIKYMMENET' ' 1950-luvun alussa keskustelu maailman luonnonvaroista näytti tyrehtyneen. Vaikkei sitä silloin yleisemmin huomattu , vuoden 1968 Berliinin ja Pariisin ylioppilasmellakat nostivat esiin myös ekologiset kysymykset ja asenteiden muutoksen välttämättömyyden . Tekninen edistys, taloudellinen optimismi ja suuret investoinnit saivat symbolinsa 1960-luvun lopulla ihminen käveli kuun pinnalla. Psykologisesti mahtava tapahtuma antoi sen ajan ihmiselle hetkeksi uskoa ihmisen rajattomaan tietoon ja tekniikkaan. Mistä tämä herra Beckerman varmuudella tiesi, mikä tilanne on miljoonan vuoden perästä, on salaisuus. Pian herättiin meilläkin. Taustavoimana oli myös , kumma kyllä , paitsi tiedemiehiä muutamia finanssimiehiä, mikä tehokkaasti edisti sanoman leviämistä. Ehkä me ekologit yleensäkin tiedämme liian vähän yhteiskunnan suurista kysymyksistä. romu ja jäte pyrittiin käyttämään yhä tarkemmin . Huoli maapallon luonnonvaroista näytti turhalta . Lyhyessä ajassa öljyn hinta nelinkertaistui. Keskustelu maapallon luonnonvaroista sai tarpeellisen realistisia piirteitä ns . Nimenomaan uudistuvien luonnonvarojen kohdalla tämä tulee näkyviin . Raaka-aineet muodostivat vain pienen osan jalostetun tuotteen hinnasta ja ainakin siirtomaavalloilla oli vielä 214 reservinsä merten takana . Teollisuusliittomme kutsui esitelmöijäksi erään englantilaisen ekonomistin , joka vänu, että kyllä maailmassa raaka-aineita on yllin kyllin , yli miljoonaksi vuodeksi . Turhaan me suremme, antaa mennä vain, Rooman Klubin sanoma on tonttuilua , kyllä tekniikka keksii uusia raaka-aineita , niinhän on aina tehty. 1950-luvun alussa olivat siis esillä samat huolet , jotka taas tänään ovat dramaattisen ajankohta1S1a. Kriisin SUOMEN LUONTO ) / 80 39 . Kulutusyhteiskunta eli kuumeisinta aikaansa , ylija kerskakulutus oli tosin silloinkin satunnaisen kritiikin kohteena (hipit , nuoret vihaiset miehet , luonnon suojelijat, ekologian synkät profeetat), mutta vielä ei oikein ymmärretty asian merkitystä, kuten tänään JO nuoret tajuavat. Vaisusti puhuttiin maapallon ja ihmiskunnan yhteisistä luonnonvaroista , joita yhteisvastuulla pitäisi hoitaa. " vinaistuvia raaka-aineita. Luonnonvaroihin kohdistuva paine ulottui rajuna aina kaukaisiin erämaihin saakka. Kasvun edellytykset olivat alati kehittyvässä tekniikassa ja tehotuotannon ideologiassa. vsk.. Kaukana Suomen syrjäseuduilla koulut lämmitettiin öljyllä tyypillinen esimerkki siitä lyhytjännitteisestä ns . Jos ihminen kerran kykenee lentämään kuuhun, niin tottakai hän pystyy poistamaan maapallolta nälänhädän, hoitamaan luonnonvaroja järkevästi ja luomaan uusia raakaaineita entisten ehtyessä , ja ehkä varjelemaan sitä luontoa, josta hän on lähtöisin ja josta hän elää. Onko edessämme yhteinen tuho , ekokatastrofi. Nopea talouskasvu 19501960-luvuilla toteutui , kuten nyt paremmin ymmärrämme , juuri halvan öljyn turvin . ROOMAN KLUBIN RAPORTTI " Kasvun rajat " herätti vuonna 1972 ilmestyessään tavatonta huomiota ja vilkastutti yhdellä iskulla ekologista keskustelua. Näin oli silloin. Päätin esitykseni optimistisella sanonnalla, että se maa on onnellinen, joka on niin suuri kuin Suomi ja jonka rajojen sisällä on vielä käyttämättömiä alueita, luontoa ja luonnonvaroja. Sekin on eräänlaista sotaa ihmistä vastaan. energiakriisin aikaan vuosina 197374. Halpaa energiaa , öljyä, riitti
Mutta nyt tietomme ovat tarkemmat ja läntiset teollisuusmaat ovat huolissaan ja syystä. aiheutti osin vieläkin hämärässä olevat seikat: poliittiset tapahtumat , taustalla uskonnolliset pyhät riidat , arabimaitten öljysaarto Israelia vastaan. Ekologien varoitukset monen vuoden takaa eivät siis olleet ilmasta temmattuja. Vuonna 1938 Lontooseen kokoontuneet geologit arvelivat öljyä riittävän vain 25 vuodeksi öljyn olisi pitänyt ehtyä suunnilleen vuonna 1965. jonkun alueen vuoriperän ja geomorfologian perusteella. Öljy-yhtiöiden voitot nousivat huimasti , mutta niiden emämaat, läntiset teollisuusvaltiot , joutuivat laman , työttömyyden ja inflaation puristukseen, joka jatkunee tilapäisistä nousukausista huolimatta. Nykyisten arviointien mukaan öljyä riittää vielä noin 50 vuodeksi. Esimerkiksi jo vuonna 1938 arvelivat Lontooseen kokoontuneet geologit, että öljy riitsuoMEN LUONTO \ / 80 39. tää vain 25 vuodeksi . vsk. Suur215. Kulutus oli 1930-luvun lopulla noin 250 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljy on uusiutumaton raaka-aine. On kahdenlaisia uusiutumattomien luonnonvarojen reservejä : Todettuja varantoja eli vielä käyttämättömiä varoja, joiden määrä ja laatu tunnetaan suhteellisen tarkasti sekä todennåköisiii varantoja, jotka ovat ilmeisesti olemassa esim. TEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET Mutta tänään sitä loppua ei vielä näy. Onko käsityksemme maapallon luonnonvaroista optimistinen vai pessimistinen riippuu paljolti uskostamme tekniikan mahdollisuuksiin. Maailman vuotuinen öljynkulutus on nyt yli 3 miljardia tonnia, noin 12 kertaa suurempi kuin 19 30-luvulla, öljyvarannot ehtyvät joskus noin 40-50 vuoden kuluttua. Öljyä porataan merenpohjasta Norjan rannikolla . Raaka-aineitten etsintä, löytäminen ja tuotanto vaativat yhä kehittyneempää teknologiaa. Vihdoin ymmärrettiin , että senkin täytyi joskus rajallisessa maailmassamme loppua. Futurologiamme on siis edelleen melkoista hiekkaan piirtämistä . Arviot maapallon luonnonvaroista ovat jatkuvasti suuressa määrin arvailuja eli '' guesstimations'' kuten amerikkalaiset sanovat. Todennäköisten varantojen arvellaan olevan noin viisinkertaisia tunnettuihin varantoihin verrattuna. Mutta nyt cietomme ovat carkemmat ja teollisuusmaat ovat huolissaan ja syystä. Öljyn olisi pitänyt loppua suunnilleen vuonna 1965
Tänään pystytään poraamaan kilometrin syvyyteen uusien malmisuonien laajuuden roceamiseksi, tutkitaan valtamereen pohja. Pelätään ydinvoiman käytön seurausilmiöitä , ydinjäceongelmaa ja yhteiskunnallisia vaikutuksia mm . Mutta nyt monissa valistuneissa teollisuusmaissa vastustetaan ydinvoimaloita. ;e ..:.._· ·;.,:. Noin 1500 miljoonaa ihmistä tarvitsee päivittäiseen keittämiseen ja lämmittämiseen puuta. 216 KIVIHIILEN UUSI TULEMINEN Myönteistä teknistä kehitystä merkinnee myös jälleen ajankohtainen nestemäisen polttoaineen valmistaminen kivihiilestä . .... Vihdoin uhrataan myös enemmän varoja tekniikkaan kivihiilen käytön suurien ympäriscöhaicrojen poistamiseksi . Kivihiilen uusi tu· leminen on epäilemättä 1980luvun alun tärkeitä taloudellisia tapahtumia. Esimerkiksi alumiinin vomokulku viime vuosikymmeninä vaikkapa kuparin korvaajana on tukenut voimakkaasti käsitystä, että ihmisen ikuinen kekseliäisyys pystyy aina turvaamaan kasvavan teollisuuden raaka-aineongelmat. kerrostumia, mitä niiden alla on. Sanotaan yhä useammin , että "paras kaivos on tehtaan oma hyvin hoidettu romupiha" . Kuva Sahelista. Entistä tehokkaammin hyödynnetään köyhempiä malmeja. Aavikoituminen heikentää jatkuvasti ihmisten elinmahdollisuuksia mm. Kenelle mereen aarteet kuuluvat. Kuka pystyy näitä valtavia , vielä vain osittain käytettyjä rikkauksia hyödyntämään:> Valtamereen ja mereen pohjan luonnonvarat tulevat olemaan seuraavien sukupolvien turva, joskin varovaisemmat tiedemiehet yrittävät rata 1970luvun optimismin hyökyaalroa vaimentaa korostamalla valtavia energiakustannuksia ja teknisiä vaikeuksia. Mutta sodan jälkeen seurasi halvan öljyn aika ja kivihiili jäi monissa maissa roisarvoiseksi . poliisivaltion muodossa. valrojen satelliiteilla saa jo ihmeen tarkkoja cieroja sekä uusiutuvista että uusiutumacromisca luonnonvaroista , samalla saa muutakin cieroa naapurista. Kivihiiltähän on vielä suureenkin kulutukseen sadoiksi vuosiksi . Perinteisen käsityksen mukaan meret kuuluvat ihmiskunnalle. Pohjois-Afrikassa. .... Mutta vaikka me kuinka kauniisti uskomme kansainvälisiin sopimuksiin, niin mereen SUOMEN LUONTO l / 80 39. Kerätään romua ja käytetään tarkemmin jätteitä. YK:n piirissä on 1970luvulla käyty monia merikonferensseja, joskin melko tuloksetta. Kulutuksen paine siirretään metallista tai mineraalista roiseen. Mutta öljyn hinnan noustessa vuosi vuodelta kivihiili on taas kilpailukykyinen . Harvinaiset malmit korvataan yleisemmillä tai erilaisilla keinotuotteilla. .. Maapallo ei ole geologisesci valmiiksi kartoitettu ja tähän kiinnittävät opcimisnt suurimmat roiveensa . vsk.. 1960-luvulla uskottiin lisäksi, että kun öljy aikanaan loppuu, ydinvoimasähkö voi osaksi korvata sitä. .-~;<:_ . Suuret öljy-yhtiöt sijoittivat valtavat voittonsa ydinvoimaan ja uraanikaivoksiin. Mereen rikkauksien jakaminen on äärettömän vaikea kansainvälinen oikeudellinen ongelma. Vain 70 vuodessa on aavikoitunut puolentoista Euroopan kokoinen alue. Jo 19 30-luvun Saksassa valmistettiin öljyä kivihiilestä . . -:-~< .t~, : ;· ,. TAISTELU MAAPALLON LUONNONVAROJEN MÄÄRÄ YSV ALLASTA Valtamereen rikkauksiin (ravinto, öljy, luonnonkaasu, metallit) kiinnitetään yhä enemmän huomiota
Maapallon hopeavarantojen arvioidaan näillä näkymin tyrehtyvän parinkymmenen vuoden kuluttua . Tämän vuoden alussa muuan teksasilainen miljonääri pam maailman hopeamarkkinat raskaasti heilumaan , kunnes hänen yrityksensä saatiin nurin. Taustalla ovat sekä muuttuneet yhteiskunnalliset asenteet että ekologisten tosiasioiden ymmärtäminen, etenkin sen, että rajallisessa maailmassa on rajalliset resurssit . Mutta kokemukset osoittavat karvaasti, ettei uusiutuva luonnonvara uusiudu kunnolla ilman tarkkaa huolenpitoa ja siitä syystä ekologialla, ympäristönsuojelulla ja luonnonsuojelulla on niin suuri taloudellinen merkitys. Eihän tekniikka toki sellaisenaan ole hyvä tai paha, tekniikka on vain väline. oiden yläpuolella. Tällaista häirintää on ilmeisesti tulossa enemmänkin myös muiden raakaaineiden kohdalla. rationaalisuudesta. Se tapahtuu samaan aikaan, kun mummoja kehoitetaan säästämään sähköä ja vettä." aarteista rikastuvat ne , joilla on tarvittava pääoma ja teknologia. Leipäviljastakin on tullut poliittinen taisteluväline. Tarvitaan rationaalisuutta. Raaka-aineongelma merkitsee nykyaikana myös sitä, että tärkeillä ja harvinaisemmiksi käyvillä metalleilla ja mineraaleilla keinotellaan. "Maailman valtiot käyttävät nykyisin noin 450 miljardia dollaria asevarusteluun. Myös muutamista muista metalleista on tullut yhä laajemman keinottelun kohteita. Se on kasautuvaa tulevaisuuden riistoa. TULEVAISUUTEMME RIISTOA Elämme aikaa, jolloin tavalliset kansalaiset alkavat vastustaa suurtekniikkaa. Mutta kun on kysymys maapallon luonnonvarojen tulevaisuudesta, tämä ei riitä. Suuret kansainväliset yhtiöt, jotka omistavat melkoisen osan maapallon luonnonvaroista, toimivat yhä selvemmin kuin valtio valtiossa tai määräävänä taloudellisena ja poliittisena tekijänä valtisuoMEN LUONTO) 180 39. Kulta ei ole ainoa metalli, jonka hinta on jyrkästi noussut 1970-luvulla ja joka heilahtelee voimakkaasti. "Rationaalinen" ratkaisu ei aina ole järkevä. Ihminen ei vieläkään pysty hoitamaan uusiutuvia luonnonvarojaan: metsiään , vesivarojaan , viljelystensä maaperää. Tämä on sitä todellista luonnonvarojen tuhlausta. Mutta yhä suurempien mittojen tekniikka on sekä luonnonvaroihin että ihmiseen nähden pakostakin kovaotteisempi, määräävämpi, vaativampi. Öljyn hinnan moninkertaistuminen 1970-luvulla merkitsi län21 7. Perimmältään asetelma on tietysti ikivanha ihminen ihmistä vastaan . Tulevat sukupolvet maksavat tämän hetken ns . Se muovailee yhteiskuntaa ja ympäristöä, laajentaa vaarallisen kuilun eliitin ja massojen välille . Tämä tulee lähivuosina näkyviin, kun esimerkiksi merikonferenssit päättyvät vesitettyyn ratkaisuun, joka jättää merten rikkaudet niille finanssiyhtymille, joilla on tarvittava tekniikka , mutta ei sitä vastuuta , joka on , tai ainakin pitäisi olla, jokaisella kansallisvaltiolla omien luonnonvarojensa hoitamisessa. Jo sanontaan uusiutuva luonnonvara sisältyy aimo annos optimismia. Tarvitaan toki puuta, tarvitaan paperia, tarvitaan työtä. Maailman aavikoiden pinta-ala on 70 vuodessa kasvanut 15 miljoonalla neliökilometrillä, puolitoista kertaa Euroopan kokoisella alalla. Tämä on yli 4 miljardia dollaria vuoden jokaisena päivänä hiukan vähemmän ehkä sunnuntaisin. vsk
maailman tiedemiehistä asuu teollisuusmaissa. Nehän eivät useinkaan sovi yhteen, kuten tiedämme. Eli jos nyt välttämättä pitäisi jotakin katastrofia ennustaa, kuten vanhat mielellään tekevät , niin katastrofi on pikemminkin oleva poliittinen (joku hullu valtiomes painaa ydinasenappia isänmaan nimessä) kuin varsinainen ekokatastrofi. Ihmisen koneellistamisintoilun ikuinen paradoksi on se, että todellista , kallisarvoista, helpoimmin lisääntyvää ja uusiutuvaa luonnonvaraa , ihmistyötå', pyritään säästämään millä hinnalla hyvänsä eli luodaan työttömyyttä nyt on jo satoja miljoonia ihmisiä vailla työtä. Nyt on nimenomaan raaka-aineongelma syynä siihen, että jälleen on kasvava pyrkimys protektionismiin , oman teollisuuden ja luonnonvarojen suojaamiseen. Huolimatta maailman kansojen aina esittämästä rauhantahdosta ja kaikista aseidenriisuntakokouksista, useimpien maiden, myös kehitysmaiden, aseteollisuus ja aseostot senkuin kasvavat. ASEVARUSTELUN merkitys luonnonvarojen riittävyyttä pohtiessamme usein sivuutetaan. Kehitysmaat kärsivät teollisuusmaiden teknologisesta imperialismista. simaiden teollisuuden vakavaa jarruttamista, hintojen nousua, lamaa ja inflaation kasvamista, kuumeisia pyrkimyksiä löytää uusia energianlähteitä. Japanin otteita KaakkoisAasiassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Globaalinen kuntauudistus saattaa olla viimeinen kaaokseen johtava tapahtuma. Se tapahtuu samaan aikaan, kun mummoja kehoitetaan säästämään vettä ja sähköä. Ajanmittaan tämä heiluttaa raskaasti tulevaisuuden yhteiskuntaa. Mutta mitään ratkaisevaa teollisuusmaiden hegemonian voittamiseksi ei ole saatu aikaan. Taloudellisen kasvun aikana pienet valtiot ja kehitysmaat totutettiin vapaakauppaan, joka tietysti aina palvelee voimakkaimman kauppavaltion etuja. Tämän traagisen draaman irvokkaimpia näytöksiä on se , että YK:n julistaman 1970-luvun ' ' aseidenriisunnan vuosikymmenen" aikana asekauppa kasvoi yli kolminkertaiseksi edeltävään vuosikymmeneen verrattuna. Kiinan ja Vietnamin välinen sota sekä Rhodesian ja Iranin tapahtumat heijastuivat viipymättä Lontoon metallipörssin hinnoissa. Ja nurkan takana sadat etniset vähemmistöt odottavat hetkeä , jolloin voisivat perustaa uusia isänmaita, jotka nekin riitelevät maapallon luonnonvaroista. Syksyllä 1974 YK hyväksyi tärkeän päätöslauselman, jonka mukaan kukin valtio omistaa rajojensa sisällä sijaitsevat luonnonvarat. Suuntaus on selvästi voimistunut energiakriisin jälkeen . vsk. Vaikka maailmamme on taloudellisesti tavallaan yhä yhtenäisempi , niin se on poliittisesti pirstoutuneempi kuin sataan vuoteen. Yhä tärkeämpänä irrationaalisena tekijänä tassa ristivedossa ovat mahtavat kansainväliset yhtiöt. kaivokset ovat yhä suuressa määrin entisten emämaiden määräysvallassa tai monikansallisten jättiyhtiöiden omistuksessa. Kehitysmaitten voimakas talouspoliittinen liikehdintä 1970luvulla , luonnonvarat taustavoimana:, on osaksi onnistunut. ''GLOBAALINEN KUNTAUUDISTUS" TUHON SIEMEN 1 Olen tällä edestakaisin lainehtivalla monologillani halunnut korostaa , että tuon suuren ekologisen ongelman , luonnonvarojen riittävyyden , ydin ei sittenkään ole maapallon luonnonvarojen suoranainen tyrehtyminen , vaan maailman nykyinen epäoikeudenmukainen talousjärjestelmä ja yhä epätasapainoisempi ja riitaisampi poliittinen jako kansallisvaltioihin. Siitä syystä tarvitaan yhä voimakkaampaa ekologista liikehdintää nuorten tulevaisuuden nimessä. Kansainvälinen yhteistyö toimii luonnonvarojen ja muiden ohjelmien kohdalla vain silloin, kun YK: n aloitteet ja vesitetyt päätöslauselmat eivät ole jäsenvaltioiden enemmistön tai jonkun vetooikeuden omaavan suurvallan kansallisten etujen vastaisia. Suuntaus jatkuu, koska tällä hetkellä 90 pros. 218 Raaka-aineiden hinnat vaihtelevat vuodesta vuoteen, viikosta viikkoon taloudellisten kriisien ja poliittisten konfliktien mukaisesti. Maailman valtiot käyttävät nykyisin yhteensä noin 450 miljardia dollaria asevarusteluun. Tämähän ei pidä paikkansa. D SUOMEN LUONTO l / 80 J?. Sekin on eräänlaista sotaa ihmistä vastaan. Isänmaitten luku nousee arveluttavasti. Työttömyysluvut nousivat huippuunsa 1970luvun loppupuolella. Jälkimmäisessä mielessä on opettavaa seurata esim . KANSALLISTEN JA . Tämä on kohtalokkaammassa mitassa sama kuin ero suuryrityksen liiketaloudellisten etujen ja valtakunnan kansantaloudellisten etujen välillä. Siinä tuskin luontoa säästetään. Kirjoitetaan ja runoillaan paljon siitä, että maapallon luonnonvarat ovat meidän kaikkien , ihmiskunnan, yhteistä omaisuutta, jonka oikeasta käytöstä kaikki kantavat yhteistä vastuuta. Tämä hurskas julistus pätee tietysti periaatteessa, mutta kupariym. Jotkut valtiot, kansat , yhtiöt ja ihmiset omistavat, jotkut taas eivät. Tämä on yli 4 miljardia dollaria vuoden jokaisena päivänä hiukan vähemmän ehkä sunnuntaisin. Mutta eivätkö automaatio ja elektroniikka osaltaan säätele myönteisesti myös raaka-aineiden käyttöä ja lisää säästöä. Nykyaikana tilanteen tekee vaikeaksi ainainen ristiriita valtioiden kansallisten etujen ja kansainvå'listen, ihmiskunnan yhteisten etujen vå'lillå'. Näin on meillä Suomessakin, harvat maaraavat luonnonvaroistamme, enemmistöllä ei ole asiaa päätöksenteossa. Tuo uljas uusi kansainvälinen taloudellinen järjestelmä jää ilmeisesti paperimonumentiksi , kuten valitettavan usein niin monet muutkin YK:n hyvät asiat. KANSAINVÄLISTEN ETUJEN RISTIRIITA Näinä vuosina jokainen valtio pyrkii yhä selvemmin maaraamaan omista luonnonvaroistaan tai takaamaan niitä itselleen muista maista. Tämä on sitä todellista luonnonvarojen tuhlausta
''Pietari Brahen muistoa vietettiin Hämeenlinnassa mennä sunnuntaina sangen juhlallisesti ... Wäkeä oli wiljalta ." Näin kirjoitti Suomalainen virallinen lehti 18. E. E. Nordenskiöld ehdotti perustettavaksi Pohjoismaihin "valtionpuistoja, missä metsät ja vedet saisivat olla aivan koskematta, missä puita ei saisi kaataa, viidakkoja ei raivata, heinää ei niittää, ja missä kaikki eläimet, jotka eivät ole todellisia vahinkoeläimiä, saisivat kautta vuoden kulkea turvassa metsästäjän luodilta' '. Hän oli koulutukseltaan geologi ja toimi Tukholmassa Riksmuseumin mineraalikokoelman johtajana ja professorina. Saman vuoden keväällä Nordenskiöld oli palannut Vega-laivalla Tukholmaan maineikkaalta Koillisväylän purjehdukseltaan. Hän osoitti ilmiömäistä kaukonäköisyyttä, sillä päättäjillemme kansallispuistojen merkitys ei vielä sata vuotta myöhemminkään tunnu avautuvan. Nordenskiöld Koillisväylällä, taustalla Vega-laiva. Nordenskiöld ja kansallispuistoaate Tasan sata vuotta sitten maineikas tiedemies ja Koillisväylän löytäjä A. E. Muuan näistä maan huomattavista oli Mäntsälän Nummisissa lapsuutensa viettänyt ja jo parisenkymmentä vuotta Ruotsin kansalaisena ollut Adolf Erik Nordenskiöld. Georg von Rosenin maalaus. Martti Blåfield A. Sen julkaisija oli Brahen muistopatsaan pystyttämistoimikunta Turussa , joka järjesti Pietari Brahen kuoleman 200-vuotismuistojuhlia lukuisilla paikkakunnilla Suomessa syyskuussa 1880 . Koko ajalla myytiin sitä kuwalehteä , joka juhlaa warten Ruotsissa oli painettu ... vsk. Nordenskiöld toi kansallispuistoaatteen maahamme kirjoituksellaan Per Brahes minne -lehdessä. SUOMEN LUONTO ) / 80 39. A. Per Brahes minne -julkaisun esipuheessa sanotaan tarkoituksena olleen kuvittaa kaikissa maan äärissä pidettäviä Brahe-juhlia arvokkaalla juhlajulkaisulla, johon maamme huomattavimmat kirjailijat ja taiteilijat jättäisivät avustuksia . 219. syyskuuta 1880 . Kuvalehti , jonka Suomalainen virallinen lehti mainitsee, oli nimeltään Per Brahes minne , Pietari Brahen muisto
Pohjoismaissa on laajat alat kruununmaina . Siicä· ei siis koituisi sanottavia kuluja. Tå"mmöisiå" tauluja on vielä" . Puisto olisi rauhoitettava mahdollisimman pian , ennen kuin on liian myöhä"iscå", mutta varsinaisen merkityksensä" se tulee saamaan vasta tulevaisuudessa, jolloin tuskin on olemassa vaikeapfäsyisiä" maankolkkia. Useimmissa Ecelå"ja KeskiEuroopan pä"äkaupungeissa uhrataan suuria summia eläintarhojen ylfåpicä·miseksi, joihin kerå"cfän elå"imiä" maapallon eri maista yleisön katseltavaksi. . Sen paikaksi olisi niin muodoin valittava seutu, jossa puutteellinen kulkuyhteys cai uiccosuhceec nykyisin ovat esteenä· mecså"nhakkuulle, ja joka siis nykyisin on vå"hä"arvoinen. Näin ollen ei ole hyvä· tuuma se, että" cfällå" pohjolassa uhraisimme melkoisia rahasummia ulkomaiseen laitosten jå"fjittelyyn , jotka eivä"c sovellu meidä"n ilmastoomme. Piirtäjä• voisi kenties cå"ydencfä osan vajanaisuuksista , mutta paraskin piiruscin on kykenemä"cön kuvaamaan luonnon monivivahte1S1a muotoja. E. A . Nordenskiöld Ehdotus valtakunnanpuistojen perustamiseksi Pohjoismaihin ''På"ivä· pä"ivå"fcå" kå"y yhå" ilmeisemmäksi se vaikutus, joka viime vuosisadan suurilla keksinnöillå" on ollut meicå" ympå"röivå"ä·n luon toon. Sen vuoksi on co220 dennäköisesci jo lå"heisesså" tulevaisuudessa oleva vaikea saada cå"ydelliscå" kå"sicyscå" siitä" luonnosta , joca vastaan esi-isä·mme saivat taistella ensimmä"isec taistelunsa , joka on yllå"picå"nyc pohjanmiehen lannistumaconta vapaudenrakkautta ja kasvattanut heidä"n rohkeat soturilaumansa, joka on ollut sinä· laajana museona , jossa kaikki ciecäjä"mme ja taitajamme ovat tutkimuksensa aloittaneet, joka on perussä"velenå" runoihjaimme lauluissa , omassa ja 1S1emme maailmankacsomuksessa. Mutta samalla on jotakin masentavaa siinä· ajatuksessa, että· jå"fkelå"isemme tuskin voivat saada selvfä kä"sicyscå" isiensä· maasta. vä"hä"inen osa moisen laitoksen aiheuttamista kustannuksista mä"ä"rä"ttä"isiin sellaiseen valcionpuiscojen aikaansaamiseksi kuin cå"ssä· olen esittå"nyc. Jos nä"in cehdfän, ei kulu montakaan vuotta , ennenkuin nå"mä· puistot ovat Euroopan kuuluisimmat, ja jå"fkelå"isemme tulevat kiitollisina muistelemaan sitä" päivfä, jolloin puisto peruscecwn . Maaseudun syrjäisimmä·sså"kin sopukassa risceifr:e ennen pickfä rautaceicå" ja sä"hkölennå"ttimiå", sahoja ja muita erilaisia tehtaita perustetaan salomaille, ja ne kerå"å"vå"c lukuisan asu1am1scon ammo1s1sta aJoisca asumaccomaan seutuun; kun maanviljelys perustuu tieteelliselle pohjalle, saavat viljehjä"c runsaan sadon vaivojensa palkaksi siellå"kin, missä· maata ennen pidettiin arvottomana; jå"rviå" lasketaan , soita ja rå"meicä· kuivataan, mecså"å" hakataan, uusia mecså"maica istutetaan ja entiseen tapaan hoidotta kasvanutta mecsfä ruvetaan kohta picä·mfän yhtä" varmana huonon mecsä·calouden merkkinä· kuin luonnonniityt ovat huonon niittyjenhoidon ja kaskenpolcco huonon maanviljelyksen merkkejä•. . Jos nykyisin maksetaan miljoo. Sen alue voisi nä"in ollen laajeta paljon suuremmaksi kuin siinä· oleva nykyisin viljelyskelpoinen , coisrn sanoen arvokas maa-ala on. . SUOMEN LUONTO 5/ 80 39. Tarkinkaan, maalailevinkaan luonnonkuvaus ei cä·sså" paljoakaan hyödycå". Sellaisen puiston hoitoon ei kuuluisi siis muuta kuin suojelu ilkicekoja vastaan , vaatimattomien teiden rakentaminen ja tarpeellinen valvonta. nia murnaiscen mescanen maalauksista tai marmoriveiscoksista, niin mitä" ollaankaan vuosisadan perå"scå" halukkaat maksamaan isä"nmaan todellisesta kuvasta , joka nä·yttå"ä" mimmoinen se oli muinoin, kun peltomaa vielä" oli vå"hä"alainen, kun vielå" oli olemassa viljelemå"ttömiå" rantoja ja mecsiå", joihin kirves ei ollut koskenut. . Ja kumminkaan ei tulisi kalliiksi sä"ilyttfä jå"fkimaailmalle sarja cå"mmöisiä• kuvia . useimmissa osissa maata , mutta on ilmeiscä·, että" ne pä"ivä· päivå"fcä" hä"viå"vå"c. Onpa cä·mmöisiä" elå"incen vankiloita suunniteltu perustettavaksi Pohjois-Euroopankin maihin. Ankarat talvemme aiheuttavat kumminkin suuria vaikeuksia sellaiseen efåincen viihcymiselle kautta koko vuoden, jotka vaativat croopillista lå"mpöä" ja vankeudessakin ollessaan tarvitsevat runsaasti tilaa . Mutta cä·må"hä"n on taulun pfäpiirre, ja jos se myöhemmin hä"viå"å" tai muuttuu , jå"ä" tulevilca polvilca kuvauksen oleellisin puoli ciecå"må"ttä·. Sicä"vascoin olisi erittäin toivottavaa , että. Tå"må" muutos tuo onnea ja hyvinvointia miljoonille ihmisille ja soveltuu eri maiden kehittymisen oikeaksi mittapuuksi. Paitsi rehevå"å" metsä·ja niittymaaca tulisi puistoon kuulua vuoria ja jå"rviä", kangasta ja suota, jottei se tarjoaisi yksipuolista kuvaa . Monin paikoin tuottavat ne tuloja perin vå"hå"n tai ei ensinkfän , ja siksi voitaisiin ilman sanottavaa uhrausca valita sopiva alue valcionpuiscoksi, missä· mecsä·c ja maat ja vedet saisivat olla aivan koskematta , missä· puita ei saisi kaataa, viidakkoja ei raivata, heinä·ä· ei niittfä, ja missä" kaikki eläimet, jotka eivä·c ole todellisia vahinkoeläimiä", saisivat kautta vuoden kulkea turvassa metså"scä·jä"n luodilca . Kirjailija kirjoittaa nä·ec tulevaisuutta varten, ja luonnonkuvailussa hå"n voi jä"ttfä mainitsematta semmoista, jonka jokainen on itse nä·hnyc. . vsk .. Kaikki siviscyskansac voivat cå"flå" alalla saavuttamistaan edistysaskeleista olla ylvfämpiä• kuin vä"kivallan ciellå" hankkimistaan voitoista
Monissa maamme luonnonsuojelun historiaa käsittelevissä teoksissa ja artikkeleissa mainitaan Nordenskiöldin tehneen kansallispuistoehdotuksensa puheessa vuonna 1880. Blomqvist. G. BLOMQVIST JA SUOMEN METSÄ YHDISTYS Suomen metsänhoitoyhdistyksen SUOMEN LUONTO 5/ 80 39 . Nordenskiöld oli ensimmäinen , joka Pohjoismaissa ehdotti kansallispuistojen perustamista. Keskustelussa useat puhujat tukivat ajatusta kansallispuistojen perustamisesta. Puistohankkeen kalleimpana puolena pidettiin vartiointia erityisesti metsäpaloja ja ilkitekoja vastaan . Nordenskiöld ruotsalaisen Ny Illustrerad Tidning -lehden juhlanumeron kannessa vuonna 1880. G. Nordenskiöldin ehdotusteksti julkaistiin kymmenen vuoden kuluessa siis jo toisen kerran kokonaisuudessaan uudelleen. Juhlasanomat oli juuri se kirjanen , jossa Nordenskiöldin kirjoitus ilmestyi. meddelanden-julkaisussa vuonna 1881 Nordenskiöldin kirjoitus julkaistiin kokonaisuudessaan ilman kommentteja. Johtaja Blomqvist oli kokouksen puheenjohtajana todennut, että Nordenskiöldin ehdotuksen toteuttaminen tulee siirtää sopivampaan ajankohtaan , jos tämä olisi välttämätöntä. A. Siinä Nordenskiöldin ehdotus kansallispuistojen perustamistavoitteista oli muokattu pääosin sellaisiksi kuin ne ovat nykyäänkin . Hänen lyhyehkö kirjoituksensa ei koskenut naparetkiä eikä geologiaa. Blomqvist korosti, että kansallispuistoksi aiottujen alueiden oloista tulisi tehdä tarkat tutkimukset. Hän nimesi ehdokkaiksi Aavasaksan kansallispuistona ja Punkaharjun mallipuistona , jossa kasvaisivat kaikki ne puuja pensaslajit, jotka siellä ilmaston puolesta viihtyvät. Mutta mitään laajaa julkista keskustelua kansallispuitojen perustamisesta ei näytä silloin virinneen. Samana vuonna metsänhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltiin kysymystä "olisiko syytä, että Suomessa toteutetta1s11n vapaaherra Adolf Nordenskiöldin herättämä ehdotus 'valtionpuistojen' perustamiseksi Pohjoismaihin , ja miten tämä voitaisiin viedä läpi ''. Hän kävi maassamme kuitenkin vasta Koillisväylän purjehduksen jälkeen, joulukuun lopulla 1880 matkallaan keisarin kutsusta Pietariii:i juhljttavaksi. Maailman ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone oli vastikään perustettu Yhdysvaltoihin vuonna 1872. KANSALLISPUISTOJEN SYNTYSANAT Kirjoituksessaan Nordenskiöld ehdotti perustettavaksi Pohjoismaihin ' 'valtionpuistoja, missä metsät ja vedet saisivat olla aivan koskematta , missä puita ei saisi kaataa , viidakkoja ei raivata, heinää ei niittää , ja missä kaikki eläimet, jotka eivät ole todellisia vahinkoeläimiä , saisivat kautta vuoden kulkea turvassa metsästäjän luodilta''. E. Missään tapauksessa suunnitelmaa ei saa hylätä, vaan sitä on pikemminkin muokattava edelleen. Hän kannatti lämpimästi Nordenskiöldin ehdotusta, joskin epäillen ajatusta , että tällaisella kansallispuistolla voitaisiin saada alkuperäistä kuvaa siitä luonnosta, jossa esi-isät elivät. Nordenskiöldin teksti lienee levinnyt varsin laajoihin lukijapiireihin, koska useimmissa tämän ajan päivälehtien Brahe-juhlan selostuksissa mainitaan tähän tapaan: "Juhlan kuluessa myytiin Pietari Brahen muistoksi äsken ilmaantuneita kirjasia ja juhlasanomata". Nordenskiöldin kirjoitus julkaistiin Suomessa kuitenkin ainakin kahdesti uudelleen, ja eräät luonnontutkimukseen ja -hoitoon erikoistuneet järjestöt ottivat ehdotukseen kantaa. Ragnar Hult käsittelee kansallispuistoille asetettavia vaatimuksia johdonmukaisesti ja yksityiskohtaisesti . Yhteiskunnalle ei olisi liian suuri uhraus varata pientä palaa erämaata sellaisten tärkeitten taloudellisten kysymysten tutkimiselle, kuten metsien luonnollinen lisääntyminen, mullan muodostuminen ja metsien vaikutus ilmastoon, Hult mainitsee. Sen ajan päivälehdissä ei juuri puututtu Nordenskiöldin ehdotukseen, vaikka muistojulkaisu mainittiinkin monien sanomaja aikakauslehtien kirjallisuuspalstoilla. Tutkimuksen kannalta on tärkeätä oppia tuntemaan, millainen kasvisto ja kasvillisuus on todella villissä luonnossa, miten kasvillisuus muuttuu kulttuurin vaikutusten jäädessä pois, miten villi luonto häiriintymättömänä vaikuttaa maaperään jne. RAGNARHULT EHDOTUKSENKEHITTÄJÄNÄ Maantieteellisen yhdistyksen aikakauskirjassa julkaistiin vuonna 1891 tohtori Ragnar Hultin kirjoitus Nationalpark i Finland. Rautatieyhteyksien läheisyyttä pidettiin tärkeänä, jotta puistot olisivat melko helposti matkailijoiden saavutettavissa. Hult oli kirjoituksensa alkuun lainannut Nordenskiöldin kirjoituksen. Täydellisesti rauhoitetulla alueella kehittyisi kuitenkin rikas ja vaihteleva kasvisto ja eläimistö, jolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys ja kiinnostavuus luonnontieteelliselle tutkimukselle. Hultin mielestä kansallispuistot ovat korvaamattomia koeasemia paitsi kasvitieteilijöille myös eläintieteilijöille, geologeille ja ilmatieteilijöille. Alustuksen keskustelulle esitti Evon metsäopiston silloinen johtaja A. ,sk. Välittömämpi korvaus yhteiskunnan laajoille piireille, kirjoit221. A
NORDENSKIÖLDIN KANSALLISPUISTO Nordenskiöld on maamme kansallispuistoaatteen isä . Hänen lapsuudenkotinsa, Nummiseen Alikartanon kunnostustyö saataneen valmiiksi parissa vuodessa. Helsinkiin puuhataan Nordenskiöld-instituuttia, joka tarjoaisi ympäristön kartografiseen tutkimukseen. Selvityksiä ja ehdotuksia suojelualueiden perustamiseksi toki tehtiin 1800luvun loppupuolelta lähtien ja ensimmäisenä valtion luonnonsuojelualueena rauhoitettiin metsähallituksen päätöksellä Mallatunturi vuonna 19 16 . LUONNONSUOJELULAKI JA LUONNONSUOJELUALUEET Kansallispuistojen perustaminen sai odottaa. Viisi vuotta myöhemmin eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen seitsemän luonnonpuiston ja neljän kansallispuiston perustamiseksi valtion maille. Näillä mäntsäläläisalueilla et tosin ole mahtavia rotkomaisemia, ei liioin kohisevia koskia, mutta ne ovat luonteenomaista uusmaalaista luontoa. Hän toteaa itse , että " todelliset kuvat" , luonnontilaiset alueet, häviävät päivä päivältä. Maassamme oli vuoden 1978 alussa 15 luonnonpuistoa, tutkimuksella varattuja luonnonsuojelualueita, joissa liikkumista on voimakkaasti rajoitettu , sekä 9 kansallispuistoa , sellaisia luonnonsuojelualueita, joissa yleisöllä on vapaa kulkuoikeus . Tosin metsähallituksen päätöksillä oli jo aikaisemmin suojeltu useita metsäalueita. Mielestäni isyyden tunnustamisen paras tapa olisi perustaa Mäntsälään Nordenskiöldin kansallispuisto. taa Hult, on siinä huvissa ja nautinnossa, jonka puisto levittää kaikille vapaan luonnon ystäville, turisteille , taiteilijoille, maan ja ilman sekä veden eläinmaailman ystäville ja kaikille jotka rakastavat isänmaataan. Toisaalta olisi erittäin mielenkiintoista seurata pellon muuttumista erämaaksi . Helsingin yliopiston kirjastossa olevasta Nordenskiöldin korvaamattoman arvokkaasta karttakokoelmasta on ilmestynyt karttaluettelon ensimmäinen osa. Kasvikunnan tulisi puiston perustamisvaiheessa olla mahdollisimman vähän ihmisen ja kotieläinten hyväksikäyttämää. Itä-Uudenmaan seutukaavaehdotuksessa vuodelta 1978 on lähes 700 ha suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Oulun läänin kuvernööri kielsi jokaista 40-400 markan sakon uhalla menemästä alueelle muutoin kuin metsänvartijan opastuksella, hänelle maksettavaa palkkiota vastaan . Hult yhtyy siihen mielipiteeseen, että puistojen tulisi sijaita helposti saavutettavissa paikoissa, vaikkakaan hän ei halua antaa tälle kovin suurta merkitystä . vsk.. Kansallispuistojärjestelmän puutteellisuus johtuu nykyään paljolti siitä, että puistot ovat valtaosaltaan Pohjois-Suomessa. Vasta vuonna 1938 , 58 vuotta Nordenskiöldin ehdotuksen jälkeen , perustettiin ensimmäiset luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet. Etelä-Suomen luonto on vain harvoissa paikoissa tavoitettavissa edes jotakuinkin luonnontilaisena . Kiinnostavimpia ovat luonnollisesti ne, jotka ovat eriasteisissa suojeluohjelmissa. Termi kansallispuisto on Hultin , Nordenskiöld käytti nimitystä valtionpuisto. Nordenskiöldin mielestä oli jotain masentavaa siinä ajatuksessa, että jälkeläisemme tuskin voivat saada selvää käsitystä isiensä maasta. Tasavallan presidentti jätti lain kuitenkin vahvistamatta isojaon keskeneräisyyden takia. Vega-laivan purjeshduksesta on kulunut sata vuotta , jonka muistoksi Helsingissä oli viime vuonna komea näyttely. Kivilammensuon-Pitkäistenjärven aluetta voitaisiin vielä laajentaa Mastonevan suuntaan Hyvinkään-Hausjärven rajan seutuville tai uuden Mäntsälä-Hyvinkään tien suunnalle. SUOMEN LUONTO ) / 80 }9. Mäntsälässä on vielä monia alueita, joita ihmisen koneet eivät ole lopullisesti pilanneet. Riittävän laaja ja luonnoltaan monipuolinen alue löytyy varmasti , kunhan mäntsäläläiset ottavat asian omakseen . Hult korostaa kansallispuistojen riittävää suuruutta, maaston , kasvikunnan ja eläinkunnan monipuolisuutta. Nykyisten käsitteiden mukaan se ei ollut kansallispuisto vaan luonnonpuisto. Molemmat ovat valtioneuvoston huhtikuussa 1979 vahvistamassa soidensuojelun perusohjelmassa. Nordenskiöldin nimeä kantavan luonnonsuojelualueen tulisi olla nimenomaan kansallispuisto , jossa on vapaa liikkumisoikeus. Kansallistpuistoihin voitaisiin sisällyttää siis myös sellaisia alueita , joissa kulttuurin vaikutus näkyy vielä selvästi . Muita eri asteisia suojelualueita oli noin tuhat, näissä ovat mukana yksittäiset puut ja muut varsin pienialaiset kohteet. Vuonna 1923 säädettiin luonnonsuojelulaki , joka on yhä voimassa. Eduskunnan lakija talousvaliokunta totesi lakiesityksestä antamassaan lausunnossa mm : ''Kansallispuistot sensijaan ovat tarkoitetut huviksi ja nautinnoksi kaikille vapaan luonnon ystäville, matkailijoille ja taiteilijoille sekä maan, ilman ja veden eläimistön ihailijoille . Kansallispuistojen tulee, vastatakseen tarkoitustaan , olla luonnonnähtävyyksistään huJmattavia alueita, jotka sijaitsevat yleisten kulkureittien varsilla tai ainakin seuduilla, 222 jonne yleensä on helppo päästä.'' Valiokunta on näköjään tuntenut Hultin kirjoituksen hyvin, koska mietinnön tämä osa on kuin Ragnar Hultin kirjoittamaa. Tärkeimpiä näistä ovat arvoltaan valtakunnalliseksi luonnehditut Kivilammensuo ja Pitkäistenjärven rannat sekä Isosuo ja Kotojärvi . Nordenskiöldin kansallispuistossa olisi oivallista samoilla ja viimeistään muutaman vuosikymmenen kuluttua eteläsuomalaiset ' ' muistelisivat kiitollisina sitä päivää, jolloin puisto perustettiin' '. Norde_nskiöld kysyi kirjoituksessaan elokuussa 1880 , että "mitä ollaankaan vuosisadan perästä halukkaat maksamaan isänmaan todellisesta kuvasta , joka näyttää mimmoinen se oli muinoin ". Adolf Erik Nordenskiöldiä on muistettu runsaasti viime aikoina. Viime vuosien Nordenskiöld-juhlinnassa on usein muistettu , että hän piti lapsuuden maisemiaan Alikartanossa ja Mäntsälässä suuressa arvossa
Keväällä jäiden lähdön jälkeen voimakas valaistus ja talven aikana vapautuneet ravinteet aiheuttavat runsaan piileväkukinnan , joka muuttaa veden sameaksi ja vihreältä tai ruskealta vivahtavaksi. 16:3-4 Veden väri-ilmiöt ovat jo ammoin kiinnostaneet ihmisiä: mielikuvitus on muuntanut oudot ilmiöt taruiksi ja myyteiksi. Hän kohotti sauvan ja löi Niilinvirran veteen; ja kaikki vesi, joka virrassa oli, muuttui vereksi. Tällöin väri tavallisesti johtuu pohjasta, syvällä olevista levävyöhykkeistä tai esimerkiksi pilvien ja taivaan sinen kuvastumisesta Mikroskooppikuvassa Nodularia spumigena -viherlevä. VESI KUKKII Kasvukauden aikana saattaa myös ulkosaariston vedellä olla tietty väri. tai väri voi johma myös jonkin planktonlevän runsaasta esiintymisestä. Puhdas vesi on väritöntä . Moos. Toinen kukinta on kesällä . Kuolevat sinilevät nousevat tavallisesti pintaan , jossa tuuli ja aallokko 223. Vallitseva laji on tällöin usein Nodularia spumigcna. Täysin likaantumattomilla saaristoalueilla vesi on usein niin kirkasta, että valkoiseksi maalattu levy näkyy vielä 810 metrin syvyydessä. Usein vedellä näyttää kuitenkin SUOMEN LUONTO ) / 80 39 . Nykyään tiedämme, että Punaisen Meren ajoittain punainen väri johtuu planktonlevien massaesiintymisestä. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi.'' Ilm. Japanissa punaiset vedet ovat viime vuosina kovasti yleistyneet veteen joutuneiden ravinteiden päästäessä leväkasvun valloilleen. vsk. Alakuvassa erään toisen viherlevän punaiseksi väriäämä kalliolätäkkö. Kukinta saattaa lämpiminä kesinä olla hyvinkin voimakas. 7:20-21 " Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli. Tore Lindholm Punainen vesi "Ja Mooses ja Aaron tekivät niinkuin Herra oli käskenyt. Piilevien joukossa on runsaasti myös muita leviä .. Tähän osallistuu tavallisesti useita sinilevälajeja. Ja kalat virrassa kuolivat ja virta haisi, niin että egyptiläiset eivät saattaneet juoda vettä virrasta ja verta oli kaikkialla Egyptin maassa." 2. olevan tietty väri , vaikka se onkin erittäin kirkasta ja puhdasta
Vedessä oli kuitenkin myös huomattava määrä erästä toista eliötä, Mesodinium rubrumia, joka on valtamerten rannikoilla aiheuttanut monesti veden punaisen värin . Res. F. Rehevöityneiden lahtien planktonissa on usein koko kesän joukottain sinileviä. KALiIOALTAIDEN PUNAINEN VESI Jokainen saariston ystävä on varmasti joskus nähnyt aivan kirkkaanpunaisia tai punaruskeita kallioaltaita , lätäköitä tai allikoita. Memoranda Soe. D KIRJALLISUUTI A Lindholm . 1976. Nodularia-kukinta näyttää olevan tyypillinen juuri Itämerelle. Luonnosta kiinnostuneet voivat tässä tehdä arvokkaita havaintoja, etenkin lähettämällä näyte epätavallisen värisestii. Nordenskiöld-samfunders cidskrifr 36: 1425. 1971. Etenkin syksyllä tätä muutaman sadasosamillin mittaista eliötä keijuu runsaana koko Itämeren alueella. 8/ackbourn , D. Punaisilla sinilevillä on eräs punainen fykoerythriini-väriaine muita hallitsevampi. Vasta äskettäin todettiin , että Mesodinium rubrum on omavarainen (autotrofinen) eliö , merkillinen eläin , joka aivan kasvien tavoin elää pelkästään auringonvaloa ja veden ravinteita hyväksi käyttäen eikä siis tiettävästi syö mitään. Lentokoneesta näyttää silloin kuin rannikkomme saaret olisivat saaneet kirkkaankeltaisen reunuksen. Monet merkilliset väri-ilmiöt (ja varmasti myös symbioosiilmiöt) odottavat yhä löytämistään . Valtamerten rannikoiden asukkaat suhtautuvatkin punaiseen veteen kunnioittavasti . Ainakin kerran Ahvenanmaalla erään merenlahden punainen vesi sisälsi hy,vin runsaasti panssarisiimaeliöitä (useita eri lajeja). "RED TIDES" PUNAINEN KUOLEMA Valtamerien ("red tides") melko yleisesti 224 punaisen veden aiheuttajana ovat panssarisiimaeliöt , esimerkiksi suvut Gymnodium ja Gonyaulax. J .. Blomning av blågrönalger i Osrersiön. Useat panssarisiimaeliöt (dinoflagellaatit) ovat myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa laajoja kalakuolemia ja simpukkam yrkytyksiä . MESODINIUM RUBRUM HUIPPUNOPEA RIPSIELÄIN Mesodinium rubrum ei ole levä vaan ripsieläin , joka sisältää eläimen kanssa symbioosissa elävän leväosakkaan (ripsieläin on hyvin pitkälle erikoistunut yksisoluinen eläin) . Alkukesän kauniina päivinä vesistöihin leviää valtavia määriä männyn siitepölyä . Siinä on paljon karotenoiidiväriaineita, joiden tarkoituksena on todennäköisesti suojella levän lehtivihreää liian voimakkaalta auringonvalolta. SUOMEN LUO NTO ) 180 39. Sen nopeus on yli 2 mm sekunnissa. Klassinen esimerkki on Punainen Meri: runsaina esiintyessään Trichodesmium-suvun rihmamaiset sinilevät värjäävät veden punaiseksi. J. T. PUNAINEN MERI JA PUNAISET JÄRVET Eräät sinilevät voivat antaa vedelle punertavankin sävyn. Bd. Yhdessä ne kuitenkin voittavat sopeutumiskyvyssä useimmat muut. Heikot tuulet keräävät massoittain siitepölyä rantavesiin. Niemi. Tämä ei ·heti kuulosta mitenkään valtavalta , mutta itse asiassa Mesodinium liikkuu sekunnissa yli 200 kertaa oman pituutensa 1 Ainakin valtamerissä Mesodinium vaeltaa vuorokauden ajan mukaan. Ajoittain niitä on vedessä niin paljon, jopa yli 1000 eläintä millilitrassa , että vesi saa punaisen tai punaruskean , joskus myös tummanvihreän vivahteen . The red-warer ciliare Mesodinium rubrum and ies • 'incomplccc symbionts' '. Esimerkiksi Perun edustalla se sukeltaa pintakerroksesta, jossa se viettää aamupäivät , yöksi aina 40 metrin syvyyteen palatakseen pintaan jälleen seuraavana aamuna . saattavat kasata niitä suuriksi !autoiksi . Taylor. Blackbourn , J. vsk.. Erikoisten olojen vallitessa voi , ainakin teoriassa , melkein mikä tahansa , vaikkapa muuten hyvinkin harvinainen laji, aiheuttaa veden värin ja kukinnan. Mesodinium rubrum on erittäin hauras. vedestä jollekin biologiselle asemalle. Norjassa , Tanskassa ja Sveitsissä tällöin joku Oscillatoria-laji on ollut syynä veden väriin . Canada 28 (3): 391-407. A rcv1cw including ncw ulcrastruccural obscrva rions. Myrkyllisiä panssarisiimaeliölajeja ei ilmeisesti esiinny Itämeressä , mutta toisia panssarisiimaeliöitä on itse asiassa melko yleisinä rannikoillamme melkein ympäri vuoden joskus jopa niin runsaasti , että vesi voi saada tietyn värin . R .. 1978 Aurumnal m ass deve/opmcnt of chc "rcd waccr " ciliarc Mcsodinium rubrum in rhe Aland archipe/ago. Erityisen runsaana esiintyy rihmainen Oscillatoria agardhii, joka aiheuttaa vihreän samennuksen . .. Fauna Flora Fennica 54: 15. A . Mesodiniumin leväosakasta ei tunneta vapaasti elävänä muotona , mutta monet yhtäläisyydet viittaavat sukulaisuuteen viherruskolevien eli kryptomonadien kanssa . Kun levänäytteeseen lisätään säilöntäainetta, eläimet katoavat melkein kokonaan tai muuttavat muotoaan vaikeasti tunnistettaviksi. Vaikka Mesodinium rubrum on yleinen kaikissa valtamerissä ja myös Itämeressä, on laji (kyseessä saattaa olla peräti 23 lajia) melko tehokkaasti välttänyt tutkijoiden huomion aina 1970-luvulle saakka. Merkillistä on myös se, että sekä ripsieläin että sen sisältämä levä ovat surkastuneet: niillä ei ole kaikkia niitä rakenteita , joita normaalisti on ripsieläimillä tai levillä . Punertavia järviä on ajoittain esiintynyt mm. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, sillä eläimet liikkuvat erittäin nopeasti Ja arvaamattomasti hyppelehtien. Ilmeisesti Mesodinium valitsee erittäin taitavasti valaistusja ravinneoloiltaan suotuisimmat vesikerrokset. Tämä selittää myös punaisen värin : kryptomonadit ovat yksisoluisia , liikkuvia leviä , jotka sisältävät lehtivihreän lisäksi myös fykoerythriiniä. Planktonhaavilla otetuista näytteistä Mesodinium katoaa kokonaan : se hajoaa pienimmästäkin kosketuksesta! Sitä tulisikin mieluiten tutkia elävänä suuressa ves1p1sarassa. J. SIITEPÖLY VEDEN KUKKANA Maallikkokin pystyy selittämään alkukesän "keltaisen veden " . Näissä väri johtuu tavallisesti eräästä runsaana esiintyvästä viherlevästä Haematococcus pluvialiksesta. Fykoerythrum aiheuttaa luonnollisesti myös useimpien punalevien vänn. Fish
vsk. Kehrääjiä lentää Suomessa koko kesän. Aikuisia kehrääjiä näkee harvoin, koska naaraat piilottelevat enimmäkSUOMEN LUONTO ) / 80 39. Munista kuoriutuu aikanaan pieniä toukkia , jotka yleensä nauttivat ensi ateriakseen tyhjenneen munankuoren ja vasta sitten alkavat syödä ravintokasviaan. Haapakehrääjä ja maitiaiskehrääjä talvehtivat munina. KOMEAT KARVAMADOT Kehrääjäperhosen elämä alkaa munasta . Nykyään ei kuitenkaan kaikkia karvamatoja, jotka osaavat kehrätä , lueta enää kehrääjiin, vaan eläintieteilijät ovat siirtäneet niitä sekä mittareiden että yökkösten joukkoon. Tutumpia ovat niiden toukat, maallikon kielellä karvamadot. Meikäläisten kehrääjien toukat ovat yleensä moniruokaisia (polyfageja): ne syövät useiden eri lehtipuiden, pensaiden tai ruohokasvien lehtiä. Suomessa on tavattu kahdeksantoista varsinaisiin kehrääjiin kuuluvaa lajia, niistäkin kaksi satunnaisvieraita. Varhaisin on koivukehrääjä , joka on liikkeellä jo huhtikuussa ensimmäisten päivien aikaan . Jukka Jalava Karvamadosta lentotaituriksi Kehrääjäperhoset ovat saaneet nimensä toukkien kyvystä kehrätä lankaa, josta ne kutovat koteloa suojaavan kotelokopan . Koikehrääjän (Eriogaster lanestris) naaras taas munii yhteen ryhmään kaksikin sataa munaa, jotka se vielä peittää munastonsa peräpäästä irtoavilla karvoilla . Meillä harvinainen maitiaiskehrääjä (Lemonia dum1) kuitenkin vain tipauttaa munansa heinikkoon. Tammikehrääjän ja heinähukan lentoaikaa on kesäkuu ja heinäkuussa ilmestyvät metsiimme mäntyja kuukehrääjä. Yleisimpiä ovat pienehköt ja vaatimattoman harmaat haapakehrääjä (Poecilocampa populi) ja pihlajakehrääjä (Trichiura crataeg1) , isot ja ruskeat tammikehrääjä (Lasiocampa quercus) , heinähukka (Macrothylacia rubi) ja mäntykehrääjä (Dendrolimus pini) sekä kookkaat ja kauniin väriset nastakehrääjä (Aglia tau) , riikinkukkokehrääjä (Saturnia pavonia) ja kirjokehrääjä (Endromis versicolora). päivä marraskuuta . Elokuussa lentää pihlajakehrääjä ja syyslokakuussa haapaja maitiaiskehrääjä maitiaiskehrääjän on nähty lentävän lumisateessakin niinkin myöhään kuin 23 . Poikkeuksia ovat mäntykehrääjä, jonka toukka nimensä mukaisesti syö männyn neulasia, sekä harvinaisempi kuukehrääjä (Cosmotriche lunigera), Useimpien kehrääjien toukat kehräävät itselleen kotelokopan. seen ruohikossa ja koiraat lentelevät hämärissä naaraita etsien. Kehrääjät ovat jykeviä, paksuruumisia ja karvaisia perhosia, erinoma1s1a lentäjiä . Naaras munii lajista riippuen useimmiten kymmenen-kolmenkymmenen munan ryhmiä toukkien ravintokasveille. Toukokuussa lentävät kirjo, nastaja riikinkukkokehrääjä . Kehrääjiin kuuluu myös toinen ihmisen kotieläinhyönteisistä , silkkiperhonen. 225. Kehrääjien toukat ovat tuttuja, kookkaita ja joskus hiukan pelottaviakin "karvamatoja"
Rihma syntyy toukan alahuulen suurissa kehruurauhas1ssa. Pienet toukat kehräävät itsellee_n l?ussi"?aisen toukkakodin, jota ne laajentavat tarpeen mukaan. Kun toukka tulee täysikasvuiseksi, se hakee itselleen sopivan paikan ja kehrää ympärilleen kotelokopan. joka elää männyn ja kuusen neulasilla. Täällä ne viettävät aikaansa käyden välillä ulkopuolella syömässä ka1kk1 yhtaikaa. Koivukehrääjän toukat elävät yhdyskunnissa . Viimeistä edellisen nahanluonnin jälkeen ne eroavat omille teilleen . Heinähukan ja tammikehrääjän suu226 ria toukkia ei kannata varomattomasti kosketella, sillä niillä on jäykkiä väkäskarvoja, jotka saattavat tunkeutua ihoon ja aiheuttaa useiden päivien kiusallisen syyhyn . Täällä ne viettävät aikaansa käyden välillä ulkopuolella syömässä kaikki yhtäaikaa. vsk.. Pienet toukat kehräävät itselleen pussimaisen toukkakodin , jota ne kasvaessaan tarpeen mukaan laajentavat. Vain kirjo, riikinkukkoja nastakehrääjän tuokat ovat karvattomia, muiden kehrääjien toukat ovat karvaisia ja värikkäitä. matoja". Useat puilla elävät lajit leijuvat pikkutoukkina pitkiäkin matkoja tuulen mukana käyttäen kehräämänsä silkkirihmaa ''laskuvarjona' ' . Useiden kehrääjien kotelosuoMEN LUONTO ~/ 80 39. Heinähukan toukka ei ole ravinnostaan turhan tarkka; se syö hyPunertavanruskea tammikehrääjän toukka on komeimpia " karvavin monia kasveja. VAIN TOUKKA OSAA KEHRÄTÄ Koivukehrääjän toukat elävät yhdyskunnissa
Riikinkukko-, nastaja kirjokehrääjän (kuvassa) toukat ovat karvallomia. 227. Haavan hankokehrääjä lentää kesäkuussa. SUOMEN LUONTO ) / 80 39. Värikkäät ja isot kirjokehrääjät lentävät toukokuussa. vsk
TARKKA HAJUAISTI Koiras lentelee hurjaa vauhtia pitkin pellonreunoja ja metsäteitä etsien naaraan hajua . Luonnonsilkki saadaan juuri silkkiperhosen kotelo kopasta. Perhonen kiipeääkin heti jollekin pystysuoralle pinnalle ja alkaa pumpata siipisuonistoonsa ilmaa, joka kasvattaa sen siivet täyteen mittaan ja kovettaa ne . KOTELONA KYMMENENKIN VUOTTA .. Mahtaa olla käelle melkoinen apaja, kun se löytää parisensataa toukkaa käsittävän koivukehrääjän pesueen . Oppaassa on käytännön ohjeita ongelmien ratkaisemiseksi ja toiminnan tueksi. Löydettyään hajun koiras kääntyy välittömästi vastatuuleen ja alkaa lentää heilurimaisesti pitkin naaraan ''hajutunnelia''. Näin koiras vähitellen etenee naaraan luo . Aikuiset elävätkin yleensä vain muutamia päiviä . 228 kopat ovat kovia ja kestäviä , toisilla pehmeitä ja seittimäisiä ja jotkut niistä eivät tee koppaa ollenkaan. Ruumiin lämpötilan täytyy yleensä olla noin 30-40°C, mikä esimerkiksi syksyllä myöhään , jopa vain + 4:ssä asteessa lentävällä maitiaiskehrääjällä eroaa melkoisesti ulkoilman lämpötilasta. Koiraan hajuaistimet ovat sulkamaisissa tuntosarvissa , jotka jatkuvasti siivilöivät ilmaa. Koiraat kuolevat pian parittelun ja naaraat muninnan jälkeen . Aluksi sen siivet ovat pienet ja pehmeät. tietoja. Toukkana tai munana talvehtivien lajien , esimerkiksi heinahukan ja pihlajakehrääjän koppa on pehmeä , kun taas kotelona talvehtivat lajit , kuten koivu, rii kinkukkoja tammikehrääjä tekevät kovan kopan . Oppaan laadintaan on osallistunut useita kunkin alan asiantuntijoita. Kun se joutuu tunnelista pois , se tekee heti vastakkaisen heilahduksen. Koiraat voivat parhaassa tapauksessa pariutua useammankin naaraan kanssa, naaraat sensijaan yleensä vain yhden koiraan kanssa . Naaras puolestaan alkaa erittää takaruumiinsa kärkipuolen rauhasista feromonia (sukupuolihoukutetta). Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemassa ympäristövuoden toimintaoppaiden sarjassa on ilmestynyt kolmas kirjanen, UUDISTIJVAT LUONNONVARAT. Hedelmöittynyt naaras lähtee munintalennolle. Ainoastaan käki niitä syö. UUDISTIJVAT LUONNONVARAT -opasta saa 16 markalla Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myyntipisteistä Helsingistä (Nervanderinkatu 11), Turusta (Läntinen Rantakatu 21), Oulusta (Kajaaninkatu 13) ja Tampereelta (Stockmannin tavaratalo). Karvamatojen pahimpia vihollisia ovat loiset ja virustaudit , sillä useimmat linnut karttavat karvaisia toukkia. . Aluksi sen takaruumis on painava ja lento hankalaa ja raskasta , joten ensimmäiset munat munitaan lähistölle ja suurempina ryhminä kuin viimeiset. Kopan sisällä toukka luo nahkansa viimeisen kerran ja alta paljastuu kotelo. Koiraat kohottavat siipiään päristellen ruumiinlämpönsä lentoonlähtöön riittäväksi. Tämän Suomessa laatuaan ensimmäisen kirjasen kansien väliin on koottu perustiedot vesija kalataloudesta, metsätaloudesta sekä maataloudesta. Suotuisalla säällä aikuinen perhonen kuoriutuu kotelosta. Feromoni leviää myötätuuleen . Niiden ainoa tehtävä on lisääntyminen . KÄEN HERKKUPALA T Aikuisten kehrääjien vihollisia ovat erilaiset hyönteissyöjälinnut, jotka eivät kuitenkaan yleensä tavoita kehrääjiä lennosta , siksi nopeita lentäjiä ne ovat. Pariutumisen kesto vaihtelee lajista ja ilman lämpötilasta riippuen , mutta kestänee yleisimmin vuusentoista minuuttia. Löydettyään naaraan koiras pariutuu välittömästi. Ennätys lienee koivukehrääjällä , joka on kuoriutunut kotelostaan joskus vasta kymmenen vuoden kuluttua . . Monet lajit talvehtivat koteloina , monesti useammankin vuoden . Se on yleensä vaaleantai tummanruskea ja hyvin paksukuorinen. Nämä pohjatiedot ovat lukijalle tarpeen, jotta hän voi perustellusti osallistua luontaiselinkeinojen ja luonnonvarojen käytön ympärillä käytävään , alati kiihtyvään keskusteluun . Koppa on yleensä soikionmuotoinen , paitsi riikinkukkokehrääjällä, jolla se on paarynånmuotoinen. Sitten koiras lähtee lentoon ja alkaa etsiä naarasta. D SUOMEN LUONTO ) / 80 39. mmaanen, symposmm1en, tutkimusten ym. Niiden on tultava toimeen toukan aikanaan keräämällä energiavarastolla. AIKUISENA MUUTAMA PÄIVÄ Aikuiset kehrääjät eivät syö mitään , sillä niiden suuosat ovat surkastuneet. Tammikehrääjä taas talvehtii ensimmäisen vuoden toukkana, toisen kotelona . . . Tekstiä muokatessa on lisäksi hyödynnetty vuoden aikana pidettyjen se. vsk.. Tämän jälkeen naarasja koirasyksilöt käyttäytyvät eri tavoin . Tutkimuksissa on todettu eräiden kehrääjäkoiraiden löytävän naaraan suotuisan tuulen vallitessa jopa neljän ja puolen kilometrin päästä! Koiraan kiihottumiseen tarvittava hajumolekyylimäärä on vähäinen , esimerkiksi silkkiperhoskoirailla siihen riittää 500 molekyyliä / tuntosarvi. Mutta paitsi tiivistelmä perusteista , 88-sivuinen kirjanen on myös ympäristöväen selkeä ja kiihkoton kannanotto luonnonvarojen ekologisesti järkevän hyödyntämisen • ja luontaiselinkeinojen turvaamisen puolesta