Tämän sivun muut kasvit: masmalo, ajuruoho, kangasvuokko ja kylmänkukka ovat rajoittuneet miltei yksinomaan hariuille.. Harjujen aurinkoiset, lämpimät rinteet ovat tarjonneet viimeisen turvapaikan monille jääkauden jälkeisen arovaiheen kasveille. Kansikuvan Kyröjoesta kiistellään. Jokivarren asukkaat haluaisivat ostaa takaisin myymänsä vesiosuudet, ettei koskien ainoaksi tarkoitukseksi jäisi voimatalouden palveleminen. ylh.), joka muiden metsäkasvien tavoin tunkee arokasveja tieltään happamalla karikkeellaan ja tiheällä peitollaan. Harjujen näkyvin kasvi on kuitenkin kanerva (oik. Koskikuva Pertti Sevolan. Kyröjokikamppailusta kerrotaan sivuilla 201 205
TOIMITUS Päätoimittaja : Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Arcikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaj a) , Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyri nen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Rontu . ILMOI TUSHINNAT 1/ l sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu l 000 mk, takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Vuonna 1979 Suomen Luonto ilmestyy kahd eksa na numerona . D 193. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOI TTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonno nsuojelulii ton toimisto . Lehti voidaan tilata maksamalla til aushinta posti iircot ilille no 608 21-1. 90406 262 . Miksi virkamiehistä on niin usein tullut juuri tuhoamishankkeiden palvelijoita. Se kulkee koreasti virkistyskäyttöhankkeen nimellä; kysymyksessä on suovesien johtaminen kirkasvetiseen Pyhäjärveen voimalaitoksen allastilavuuden lisäämiseksi. Tilannehan voisi olla vallan päin vastoin. Vesirakennustöissä sivuutetaan katselmusmenettely se ainoa vaihe, jossa paikkakunnan väki saisi sanoa käsityksensä hankkeista ja niihin näyttää riittävän rahaa määrättömästi. Luonnonsuojeluliikkeessä on totuttu siihen, että virkamiehet, esimerkiksi metsä-, vesija lääkintöhallituksen, näkevät runsaasti vaivaa estääkseen toimiensa julkisen arvostelun. Viimeksi tätä on saatu kokea Pohjanmaan vesiasioissa, joissa on salattu , johdettu harhaan, valehdeltu ja yritetty sensuroida julkista sanaa. 3016.00 , kesäk uukausina 8.3015.30. Suunnanmuutoksen asemesta tarjotaan silloin pelkkää kosmetiikkaa: nimitetään metsähallitukseen yksi virkamies vailla valtuuksia puhumaan moninaiskäytöstä ja ruvetaan kutsumaan voimalaitosaltaita moninaiskäyttöjärviksi. Jäykkä virkakoneistokaan ei helposti taivu toimimaan uusien tavoitteiden puolesta. Osoitteenm uu tokse t pyydetään ilmoittamaan kirjallisesri lii ton toim istoon . Varmasti usein onkin. uont N :o 1979 38. Ja tarvitaan niitä, jotka uhmaavat virkavaltaa Koijärvellä, Lappajärvellä, Aitassa. Viralliset tiedotukset kertovat osatotuuden, taustatiedon omaksuminen vie aikansa, virkamies ei helposti avaa mappiaan kyselijän edessä. Konkreettisempiakin kytkentöjä sopii epäillä, sillä korkean tason virkamiehet ovat alkaneet säikähtyneesti poukkoilla, kun pivollinen rohkeita tiedottajia ja yksityishenkilöitä on alkanut tutkia asioiden taustoja. Nyt sama mies tällä kertaa ympäristönsuojelun professorina on toistanut ajatusta puolustaessaan Koijärven ja Lappajärven puolustajia: nämä puolustavat vesilain henkeä, jota vesihallinto ja vesioikeus vesittävät. vsk . Onko ammattikuntasolidaarisuus tärkeäkin tekijä metsähallinnon ja metsäteollisuuden yhteisymmärryksessä. Selittääkö opiskelukaveruus vesija voimainsinöörin yhteistyön. Suome ......... Tarvitaan Liisa Kulhian kaltaisia, jotka ymmärtävät virkamiehet palvelijoikseen ja uskaltavat työntää nenänsä hämäriin nurkkiin. Ei ihme, että vesihallituksesta on tullut Pohjanmaalla kirosana, kuten metsähallituksesta Lapissa. .. Mutta tutkivan journalistin tehtävä ei ole helppo. Ajat ja tavoitteet ovat muuttuneet, mutta ihmiset ja asenteet jatkavat painollaan. Ti laukset välittää myös Suomen Luonnonsuojel un T uki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh . Ti laushinta o n 55 mk , Suomen luonnonsuojelul iiton jäsenille 4 5 mk . JSSN 0356-0678 Värierotteluc: Helsi ngin Kuvalaattatehdas Oy Helsinki Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOM EN LUONTO ) /79 38. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanan taista perj antaihin klo 8 . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh . Raakaa virkavaltaa vastaan " Ympäristönsuojelun pahimpia vihollisia ovat penseät virkamiehet". " Vanhat jäpäkäthän eivät miksikään muutu" tähän viisauteen sisältyy osavastaus. lrtonumerot 8.00 mk . Näin kuvasi käsityksiään kymmenisen vuotta sitten televisiohaastattelussa Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Nuorteva. Budjettiluonnoksen vesileinikkinä kukkii koko kesän kiistelty Pyhäjoen rakennushankkeen kakkosvaihe, jolle hallitus ehdottaa miljoonaa. Vaikeampaa on vastata kysymykseen, millaiset kytkennät sitovat toisiinsa virkamiehiä ja talouselämää
Vai mitä on ajateltava, kun eskimobändi ei voi esiintyä sähkökatkon sattuessa' Sivut 198200. . 201 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus 1978 . . . . Muinais-Suomen luonto -sarjan VI. SUOMEN LUONTO 5 1979 Yrjö Vasari: Muinais-Suomen luonto VI , Jääkauden jälkeinen aika . . . 208 !..asten Luonto 248 Koijärven ja Ounasjoen aktivistit Ville, Annikki ja Tapio innostivat Kyrönjoenkin puolustajia. Sivut 213217. . . . . Sivut 206209 . . Linnansaaren kansallispuistosuunnittelun vaiheet osoittavat, ettei asukkaille ole kerrottu tulevista oikeuksistaan. . . Saako kansallispuistossa viljellä ja pitää karjaa, asua, kalastaa ja marjastaa. Juhannuksena kokoontui saamelaisia, intiaaneja, inuiteja, syrjäänejä ja kurdeja Karesuvantoon . 236 Ismo Tuormaa : Kyrönjoesta ei luovuta . 23 2 kirjelmin . 225 Raakaa virkavaltaa vastaan 193 Lasse Kosonen: Kansallispuiscosuunnittelu ja kansa 230 Juha Jaakkola ja Marjukka Kulmanen: Kahlein lauluin Saru Hurrunen: Hajautettu ja tehoton ympäristötutkimus. Tätä eivät tunnu tietävän ainakaan suunnitelluilla puistoalueilla asuvat. Kuullostaa perinteiseltä elinkeinolta. Luonnonkuvaaja samoaa metsiä ja ruokkii eläimiä ja vahtii täysosumia. . Ihminen käyttää kasvimyrkkyjä myös harkiten ja tarkoituksella. . . . . . . Hannu Hautalan ammattiin tutustutaan sivuilla 225229. Sivut 230232. Sivut 195197 esittelevät kolme nuorta luonnonsuojelijaa ja Kyrönjoesta kerrotaan sivuilla 201-205 . . Rantoja on valunut mutta virkamiehet sanovat: mitä sillä on väliä, eihän se näy! Harjumme kaipaavat pikaista lain suojaa , myös maanpäällä. . . Suomalaisessa metsämaisemassa näkyy sekä arkkitehtien että metsänhoitajien jäljet. 195 Uutisia 234 Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen: Davvi Suvva, alHuutoja korvesta . . . . . . 23 5 kuperäiskansojen festivaali 198 Kysymyksiä tietäville ja päättäville . 210 Seppo Vunl<ko: Myrkkykasvit naapurinamme 21 3 Tom Simons: Metsän kauneutta luomassa 218 Teuvo Suominen: Kuva: Hannu Hautala . . . Kyrönjokisoutu vauhditti tulvasuojelua ja yritti estää voimalarakentamisen. SUOMEN LUONTO ~/7•J 3K vsk.. Luonnonkuvaajan päivät täyttyvät usein myös taloudellisilla askareilla , anomuksilla ja lehtiyhteyksillä. . . Kasvimyrkytykset ovat nopeasti yleistyneet. Nyt metsä taas kiinnostaa sekä arkkitehtejä että metsänhoitajia. Saari vajoaa hiekkakuoppaan Erään tarkkasilmäisen luonnonystävän havaintojen mukaan Helsingin edustalla sijaitsevan Kutusärkän neljän metrin matalikon syvyys on pudonnut viiteentoista metriin . 23 7 Marjukka Kulmanen: Harjut kaipaavat lain suojaa 206 Summaries of the Main Articles 247 Liisa Kulhia: Miten juucuin merihiekkajuttuun . Arkkitehtien näkemys kulttuurimaan ulottamisesta erämaahan on vaihdellut eri aikakausina, välillä kiinnostus metsäluontoon on kokonaan kadonnut. . Alkuperäiskansat , usein myös vähemmistökansat, esittelivät valtakulttuurien kuristamia kulttuurejaan . 194 Kasvien ja eläinten nopea levittäytymrnen jään alta paljastuvalle Suomenniemelle alkoi jääkauden jälkeen. . Mutta yhtä vähän kuin linnut laulavat ihmisen iloksi ovat kasvien myrkytkään ihmistä varten. . Ensin oli valoa ja tilaa, sitten luonto synkkeni nykyisenkaltaiseksi. . . . . osassa sivuilla 210212 esitellään maamme luontoa vuodesta 10 000 eaa ajanlaskumme alkuun . . . Sivut 218224. . . .
Hän kannattaa väkivallatonta vastarintaa ja on harjoittanut sicä muissakin yhteyksissä . Yhteinen yleispäämäärä riittaa , keskustelu on OK mutta nilkkaan potkiminen e1. On uskallettava kärjistää ristiriita silloin , kun se voidaan tehdä rehellisyydestä tinkimättä. Enemmistö ry:ssä , ympäristönsuojeluneuvoston työja asuinympäristöjaoksessa, Helsinki-liikkeessä, Amnesty Internationalissa. Villen mielestä tarvitaan sekä kärsivällistä valistusta että suoraa huutoa, ehdotonta vastarintaa. Mutta on aina yritettävä myös keskustella ja ymmärtää . On osattava vedota tunteisiin älyllisestä rehellisyydestä tinkimättä , hän painottaa. Vastapuolen on lopulta pakko suostua vuoropuheluun ellei se halua menettää kasvojaan . Ei pitäisi turhaan kiistellä siitä , mikä on tärkeintä klassinen luonnonsuojelu , työ·ja asuinympäristö vai energiakysymykset. vsk. lee. Vastassa on myös tietämättömyys sekä jonkinlainen luonnonsuojelun vastainen hysteria. Ikuisena yhdyskuntasuunnittelun opiskelijana myös kaltaistensa keskuudessa. Hän lisää vielä: Mitkään merkittävät taloudelliset tai muuten todelliset edut eivät ole vastapuolella vaakakupissa. ''Toimiva kokonaisuus'' tarkoittaa, että tiedämme to1s1stamme , että meillä on yhteisiä viestintäkanavia , yhteisiä keskusteluja ja keskustelun avulla ehkä yhteinen kantakin eri ongelmiin . Tämä on Villen näkemys. Koijärven jälkeen. Pyrimme keskustelemaan vastapuolen kanssa. Koska maailma on kiva ja ihmiset kivoja . Hän yrittää aina tarttua ajankohtaisiin, havainnollisiin ongelmiin, ja samanaikaisesti etsiä " rakenteellisia'' syitä . Jokainen toimii tehokkaimmin siinä asiassa , jonka hän itse kokee tärkeäksi . Tapaapa nuoria luonnonsuojelijoita Koijärvellä, Ounasjoella tai ympäri Suomea siirrettävällä esiintymislavalla, heitä yhdistää himo toimia ja heti. VILLE, VÄKIVALLATON VASTUSTAJA Ville Komsi vaikutti jo ennen Koijärveä, vasemmistoliberaalina tai sen tapatsena. Haastattelut: Juha Jaakkola ja Marjukka Kulmanen Kahlein lauluin kirjelmin "Jos nyt ei toimi, tulevaisuudessa ei ole mahdollisuutta". Sehän tässä hulluinta onkin . Koijärvi-liike aikoo estää järven kuivaamisen , tehdä minkä vain voi . On yritettävä löytää yhä uusia tapoja puhua ihmisille, ei pidä jankuttaa , hän sanoo. Mitä vastaan ja miten Koijärvellä taistellaan. Koijärvi-liikkeen merkitys luonnonsuojeluliikkeelle löytyy lähinnä keinojen valikoimasta. Yritämme soveltaa väkivallattoman vastarinnan periaatteita. Nuokkuva selittely on puj;1htanut kokoussaleista pihalle, keskustelua käydään kahlein, lauluin , kirjelmin, vaelluksin, tutkimuksin, tempauksin. Emme uhkaa ketään, emme härnaa . Siltä mmusta tuntuu. Jos aiheutamme vahinkoa , yritämme korvata sen . Piittaamaton luonnon turmeleminen , eliölajien ja ympäristötyyppien hävittäminen , on rikos ihmiskuntaa kohtaan ja jotakin syvää, perimmäistä arvoa kohtaan, elämän tarkoitusta kohtaan . Ville Komsi on kuitenkin vaikuttanut liikkeen omaksumiin menetelmiin. Koska tässä on jokin selittämätön ristiriita. Pian puoli vuotta Ville itse on keskittynyt Koijärven suojeluun . Vastassa on meidän ymmärtääksemme eräiden yksityishenkilöiden, eräiden viranomaisten ja eräiden poliitikkojen hillitön jääräpäisyys sanoisin öykkärimäisyys sekä välinpitämättömyys luonnonarvoja kohtaan. Koska todellisuus on sietämätön, hän toimii. Koijärvi-liikkeellä ei varsinaisesti ole johtohahmoja on vain joukko aktiivisia ihmisiä ja puhelin ja -tilinumero. Vain äärimmäinen hölmö voi olla tajuamatta että ihmiset tuhoavat nykyään monin tavoin oman lajinsa elinehtoja. Ne tärvää kaiken ja on tehneet sen ennenkin , hän perustesuoMEN LUO TO \ 179 38. Ville, mitä uutta on ilmassa. Se osoittaa toimimalla että asia on mukanaoleville hyvin tärkeä . ]os aiheutamme kiusaa tai häiriötä, olemme siitä pahoillamme . Jos tämä onnistuu , me voimme vaikuttaa yhteiskuntaan , ulospäin , tehokkaasti, hän sanoo. 195. Tuomme huolellisesti esun omat näkökohtamme ja vaadimme vastapuolta tekemään samoin . Luonnonsuojeluliikkeen tulisi olla toimiva kokonaisuus, jonka sisällä ja liepeillä sadat kukat voivat kukkia . Yhdellä tavalla ei koskaan pysty selittämään kaikkea kaikille, ei edes oleellisinta kaikille . Mutta ihminen ei elä pelkästä betonista
Ihmisoikeudet, ihmisten veljeys ja sisaruus, luonto, elinympäristö, pehmeä teknologia, vastuu tulevaisuudesta, inhimillinen kasvu ja elämän henkinen sisältö, hän laskettelee laveasti , tapansa mukaan. Tietenkin laulujen tekeminen ja esittäminen on tällaiselle estraaditaiteilijalle konkreettisin tapa toimia. No jengi tykkäs että jees, toi on ihan okei, arvelee Tapio laulun sanoman vaikutusta n uonsoon. Kun olen pohtinut sitä, minkä vuoksi täällä yleensä ollaan , niin sitä kautta myös luonnonsuojelu on tullut minulle henkilökohtaisesti tärkeäksi , sanoo Tapio. Tänään Tapio Aarre-Ahtion mielikuvitus ja energia suuntautuvat toimintaan luonnonsuojelun puolesta. ryskyen käy . Aurinkoon saakka valitus nousee kauhusta vavahcaa kalpea kuu . Perillemenoa ei varmaankaan haitannut se, ettei alleja pesi Koijärvellä. Ihminen valtikka kourassaan käy elämän ketjua katkaisemaan . Pesät lintujen hävitä jouti ja kimallus lintuveen . Aalloilla alli souti pienine poikineen . Koneet ryskyen käy . Illalla pois lähtiessämme lupasimme tulla takaisin laulu mukanamme. Koijärvellä meille tultiin sanomaan , että kyllä tämä hyvä asia on, mutta kun nuo keinot ovat niin väärät ... Kysymys ei ole yhdestä roolista monien joukossa vaan elämän sisällöstä. Laulun säveltäjä, näyttelijä Tapio Aarre-Ahtio tunnetaan to1m1nnan miehenä. 196 Näyttää siltä, että niin sanotuilla poikkipoliittisilla kansalaisSUOMEN LUONTO \ 17'! 38. Satu sanoitti ja minä sävelsin läpi yön ja seuraavana aamuna neljältä työ oli valmis. Sitten me menimme vaimoni Satu ja minä käymään siellä. Niinkuin äidit sylissään tuutivat lapsiaan, lintuemo lainehilla sekin rakastaa poikiaan. Aloittaessaan näyttelijäuransa Kemin kaupunginteatterin Puukkojunkkareissa Tapio esiintyi samanaikaisesti körttiläisten nokkamiehenä ja yhden miehen orkesterina. Toki aallot all ille joutaa ja viri välkkyvän veen . Ei ollenkaan ymmärretty, että kun ei ole vuosikausiin tapahtunut mitään muutosta, niin pikkuhiljaa siihen odottamiseen kyllästyy . Uskon että maa on täynnä viisaita ihmisiä, jotka ovat olleet hiljaa vain siksi, että vusautta on pidetty naurettavana. Se johtuu siitä, että täällä Suomessa ei kukaan uskalla tehdä päätöksiä eikä 3 ottaa vastuuta, poliitikot vain kytS täävät toistensa lausuntoja löytääkseen niistä virhetulkintoja , Taiteilijoiden eturivi on kiinnostunut luonnonsuojelusta, vaikka varsinaisia luonnonsuomutta mitään ei tehdä. Ja ikuisena idealistina myös uskoo , että tällaiset arvot vähä vähältä asettuvat kilpailun, ahneuden, mahtailun ja väkivaltaisen uhoamisen tilalle. vsk.. tuulen turvaan sateen alaan suojaiseen vesilintu rakentaa pesän kodoksi pojalleen . . Kuohahtaa vesi. jelunäytelmiä ei toistaiseksi olekaan tehty . Voi kurki . Näytelmien avulla vaiku11aminen edelly11ää mukanaoloa siellä missä tapahtuu . Voi kurki teit erhees kun pienoisen perhees Koijärvelle toit. Teet ihminen erheen kun kurjen perheen häädät näin pois. Millä tavalla sitten näyttehj'ä voi omassa ammatissaan tehdä työtä luonnonsuojelun puolesta' Emme me välttämättä tee luonnonsuojelunäytelmiä, mutta esityksissämme pohditaan sellaisia moraalisia ja filosofisia kysymyksiä, joiden välityksellä myös ihmisen elinympäristön säilyttäminen tulee katsojalle läheiseksi , arvelee Tapio, joka tällä hetkellä työskentelee tamperelaisessa AHAA-teatterissa. D TAPIO , KOIJÄRVEN LAULAJA Kun seurasin lehdistä tätä touhua, niin ajattelin , että tuossa on oikeaa meininkiä. Ensin papereita jossitellaan portaasta toiseen ja sitten kun laki viimein tulee , se on jo kymmenen vuotta vanhentunut tai muuten vesitetty. Sitä paitsi, saattaa löytyä yhä enemmän ihmisiä, jotka kykenevät tekemään itse omassa elämässään sen, mitä saarnaavat, hän huomauttaa. Suomessa uuden lain synnyttäminen on hirveän tuskallinen prosessi . Veen varjoon. kallio taipuu itkuun vääristyy maaäidin suu . Voi kurki . Niin Tapiokin riensi Koijärvelle heti tapauksesta kuultuaan . Näin syntyi Koijärvi-laulu. Aalloilla alli soutaa pienine poikineen . Tältä pohjalta syntyi myös Koijärvi-laulu, jota Tapio on esittänyt muun muassa Kaisaniemen rockkonsertissa Helsingissä, Pelle Miljoonan ja kumppaneiden lomassa. KOM-teatterissa hän oppi taidon tehdä pelkistetyistä aineksista nautittavaa teattena. Saimme kuulla, että seuraavana aamuna alkaa ojan kaivuu
Hänestä on tärkeää , että puolustettava asia on henkilökohtaisestikin kallis, ei pelkkä toimintasuunnitelman kohta . Puhelimenkäyttöä, lehdistösuhteita, kirjoittamista. Entä Koijärvi-liike. He uskovat vielä liiaksi lausuntoihin ja julkilausumun. Jos niille vastaa että yleisötilaisuuksia, itseäkin hävettää . Ei riittänyt että kävin töyräällä vilkaisemassa oliko vesi puhdasta. vsk . Ei tässä ole kysymys hylkeiden suojelemisesta Brigitte Bardot -tyyliin. Haluamme koko Suomen Ounasjokea puolustamaan , meidän on metelöitävä. Luonnon tuhoamiskeinot etenevät paljon nopeammin kuin , meidän keinomme. Vaellus jokivarressa, asukkaiden haastattelut, lehdistön kyydittäminen paikalle, adressit ja Kemijoki Oy:n painostaminen ovat Ounasjoen puolustuskeinot. Ei yhdistyksiä tällä tavalla saa toimimaan, niissä toimivat isot ihmiset ovat jo paljon hitaampia lähtemään. Voi järjestää äkkiä vaikka lumiukkotempauksen Raksilan ja Rantakadun puolesta. Hän yrittää omasta puolestaan kaikin tavoin estää Ounasjoen rakentamista. Nyt sielläkin kihisee. Tämä on mielestäni nykypäivän kysymys tulevaisuutta varten. Kokeneena sihteerinä hän tietää papereiden pyörittämisen tuskastuttavaksi jos hoitaa ne hyvin , jää muu tekemättä. Ja aina joskus jonkun asian saa eteenpäinkin, hän huomaa. ANNIKKI , OUNASJOEN PUOLUSTAJA Ei olisi pahitteeksi että joku rohkea alkaisi selvittää mitä rötöksiä Lapin luonnolle on tehty. Annikki Mattila, Luonto-Liiton ja luonnonsuojeluliiton p11nen johtotehtävissä toimiva biologian opiskelija Oulusta on sopiva näin patistamaan . On tiedettävä miten siitä eletään , miten elämä soljuu joen valuma-alueella. Kesken hilla-ajankin. Eikö se merkitse paluuta 60-luvun "yhden asian liikkeisiin''. Hän täytti kerran seitsemäntoista Koilliskairassa ja näki samana päivänä ahmoja. Hänen elämäänsä Suomen luonnon tämänhetkinen tila ei voi olla vaiLuonnonsuojelutyö, josta tulokset näkyvät mahdollisimman pian, on Annikin työtapa. Luonnon toimintakyvyn säilyttäminen on Annikin mielestä kaikkien asia, siinä ei voi erottaa omien ja muitten asioita. Aivan eri asia on mennä ja puuhata. SUOMEN LUONTO \ l7<J 38 . Jos nyt kaikki menee ihan kannokoksi, kahlituksi veeksi ja ojitukseksi, niin eipä paljon tee mieli liikuskella. Se minusta tässä on parasta, että saman asian puolesta toimii kaikkia poliittisia suuntauksia edustavia ihmisiä. Tempauksia ovat järjestäneet luontoliittolaisten lisäksi jokivarren asukkaat itse. D 197. Siellä sentään asuvat ylimmät valjastamisen vastustajat. Ohjelmassa on maastoretkeilyä, pönttötalkoita, säännöllisiä tapaamisia. Sitä hän viime kesänä muisteli syntymäpäivänään, kun vetäisi elämänsä isoimman turskan . On kuin ei sellaista kehtaisi enää sanoakaan. Ihmiset tuntuvat kaipaavan jotain uutta kysyessään : mitäs voi tehdä , mitäs tämä yhdistys tai kerho nyt sitten tekee. Mikä on vaikeinta. Vaelluksilla on tehty tutkimusta, leireillä tilojen töitä. Tarvittiin pientä potkua, tempausta, ja ihmiset alkoivat taas uskoa mahdollisuuksiinsa, kirjoittaa nimiaan adressiin ja miettiä asiaa ehkä uudella tavalla. Mutta en tiedä sitten onko tarvetta, riippuu Kemijoki Oy:stä , Annikki arvioi. Se tapahtuu sillä tavalla että: hei nyt lähdetään tekemään lumiukkoja! ja sitten puhelinrinki ja joku kiireesti pyörällä ilmoittamaan toisille että nyt Kajaaninkadulle sille ja sille kulmalle, siellä tapahtuu. Kyllä tässä on kysymys poliittisesta liikkeestä, jos politiikalla tarkoitetaan sitä, että pyritään vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Toistaiseksi pohjoisessa on tyydytty ihailemaan metsässä istuvien ja kaivinkoneisiin kytkeytyneiden menetelmiä. Luontokerhossa toimiminen on siitä tolkullista, että osallistua voivat kaikki halukkaat, eivät vain yhdistystoiminnasta kiinnostuneet. Ounasjokea ei uskonutkaan niin isoksi asiaksi kuin se on ennenkuin puhui jokivarren ihmisten kanssa ja näki miten ratkaisevaa heille on joen tulevaisuus. Ounasjoki on hänelle kallein suojelukohde, Ounasjokivaellus mieliinpainuvin kokemus. No olihan se, otin jonkun kuvan ja pistin lehteen kauniin kuvauksen. Jos nyt ei toimi, tulevaisuudessa ei ole mahdollisuutta. Annikille luonnonharrastus on ollut osa elämää aina. Vaikeinta ja työteliäintä on uusien ihmisten vetäminen mukaan. Siihen tarvitaan tosi toimintaa. järjestöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa tähän tilanteeseen. kuttamatta. Pohjois-Suog messa on hirveästi sellaisia asioita joihin pitäisi puuttua ja heti . Annikille toiminta luonnon puolesta on opettanut paljon . Niittenkin vuosien aikana , jolloin tässä mukamas on jotakin luonnonsuojelutyötä yhdessä tehty, on otettu valtavasti takapakkia. Vesakkomyrkyt ainakin saisivat ihd'. Useilla, jotka ovat nyt mukana, on kokemuksia jo siltä 60luvulta. Valmiuksia toimia vaikka miten tavattomalla tavalla on. Minusta tuntui että minuakin tarvurnn Ounasjoella kun Kittilän perällä Tepastossakin alettiin masentua ja uskoa että kyllä se allas tulee. Näyttöä että jotain on tekeillä ja saadaan aikaankin . Innostavinta on perustaa uusia kerhoja. miset liikkeelle
Hän taitaa paitsi äidinkieltään saamea myös suomea ja englantia, puhuu lisäk198 si ruotsia, norjaa ja saksaa. Saamenkielellä kirjoittavat ovat pitäneet tekstejään hyllyllä, koska yhteinen kirjoitustapa hyväksyttiin vasta -78. Elinkeinojamme on rajoitettu ja oikeuksiamme on kavennettu, tämän vuoksi tarvitaan saamelaislakia takaamaan tämänpa1vaiset elinmahdollisuutemme, etteivät ne enää entisestään kaventuisi. Se on myös edellytys saamen kielen Alkuperäiskansojen yhteistyöllä on jo perinteitä. vsk.. Hän opiskelee Oulussa saamenkieltä, tekee saamenkielisiä lastenkirjoja ja radio-ohjelmia ja esiintyy myös laulajana viimeksi Lapin korkeakoulun avajaisissa tänä syksynä. HALUAMME OIKEUDET MAAHAN JA LUONNONVAROIHIN Kerttu Vuolab Utsjoelta oli ahkerasti esillä festivaalilla. Joku vuosi sitten oli vielä Inarin saamea osaavia koululaisia yhteensä yksitoista , nyt joka vuosi on vähemmän ja vähemmän , en enää tiedäkään kuinka SUOM EN LUONTO H7'J )8 . Oikeastaan on laiconta puhua saamea. Valoisassa kesäyössä ja päivänkin paisteessa nähtiin eri kansojen tansseja ja musiikkiesityksiä sekä kuultiin selostuksia kansojen asemasta ja oikeuksista. Usein heiltä puuttuvat myös pääväestön poliittiset oikeudet. Suomi on ainoa maa jossa on saamelaisvaltuuskunta, mutta sekin on vain neuvotteleva elin. Niinpä hän toimi tulkkina ja intiaanivaltuuskunnan oppaana. Davvi Suvva oli jatkoa kulttuurivaihdolle, joka on alkuperäiskansojen maailmanjärjestö WCIP aloitti vuonna 1976. Vaikka minä osaan hyvin suomea sanon kuitenkin että olen seitsemän vuotta muista suomalaisista jäljessä. Kolttasaamelaisten tilanne on hyvin vaikea eikä Inarin saamelaisten suhteenkaan ole paljon tehtävissä, ilmeisesti heidän kielensä kuolee . ja kulttuurin kehittymiselle. Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen Davvi Suvva, alkuperäiskansojen festivaali Yksitoista alkuperäiskansaa kokoontui juhannuksena viikon mittaiselle kulttuurifestivaalilleen Karesuvantoon, vuoroin Ruotsissa, vuoroin Suomessa. Festivaalien tarkoitus oli rohkaista ja vahvistaa luottamusta perinteisten kulttuurien tuleviin mahdollisuuksiin. Festivaalin osallistujat kuuluvat useimmat vähemmistöihin, joiden kulttuuri, taide ja perinteiset elinkeinot elävät ilman arvonantoa ja tunnustusta. Saamelaislaissa on ehdotettu saamelaisten oikeuksien tunnustamista maahan ja muihin luonnonvaroihin, sehän on elinkeinojen harjoittamisen edellytys. Puhun kyllä sekä suomea että englantia, mutta kun näen unta , näen sitä saamenlcielellä. Saamenkielisestä kirjallisuudesta on valtava pula. Esimerkillisesti saamelaisten asiaa ei ole hoidettu missaan pohjoismaassa. Niinkuin Ailu sanoo runossaan "nyt kuitenkin me tässä olemme, emme enää pohjoisemmaksi pääse, on meri edessämme'', niin on meitä saamelaisia tällä hetkellä enää noin 60 000 neljän valtion alueella. Tämä juhannusfestivaalin nuori osanottaja on saamelaisäidin ja intiaaniisän tapaamisen tulos
Pohjoisen kansat juhlivat valoa. Saamelaiset, intiaanit, syrjäänit, inuicic ja yksitoista muuta alkuperäiskansaa juhannusyössä Karesuvannossa. 'Mennään kalamettälle ' ja vaikka mentäisiin keskelle puutonta tunturia niin • ollaan kuitenkin mettällä' . Olen saanut elämäni parhaan ekologian luennon keskellä Juutuan jokea saamelaiskonferenssin aikaan kesällä -76 . Esimerkiksi jo saamelainen sanoo 'metsä', se vastaa suomen sanaa 'luonto' ja suomen sanaa 'metsä' taas vastaa sana joka tarkoittaa juuri näitä puita tässä, se on kokonaan toinen sana. Jos sinä haluat juoda siitä vettä ja menet vastavirtaan ja otat vettä vastavirtaan , si nä et saa käteesi mitään . Saamelaiseen, intiaanien ja muiden alkuperäiskansojen yhteinen huoli on miten säil y11ää kulttuurinsa teollisessa teknistyvässä yhteiskunnassa. Nykyisellä niinkutsutulla sivistyneellä maailmalla on paljon opp1m1sta alkuperäiskansoilta, saamelaisilta ja intiaaneilta ja yleensäkin kansoilta , jotka elävät lähellä luontoa, joilla on luontainen suhtautuminen luontoon. O lin siellä tulkkina Dave Monturelle ja George Manuelille , joka nyt on alkuperäiskansojen presidentti. Alkuperäiskansat elävät perinteisesti sopusoinnussa luonnon kanssa. Mutta jos sinä menet m yötävirtaan, sinulla on käsi täynnä. Dave halusi havainnollistaa luentoaan , jota piti lisko Saralle, ja sanoi että tulkaapas tänne joen rantaan . Itse hän kävelee jokeen ja käskee meidän kävellä perässä. vähän. Se virtaa. Isona miehenä hänellä on vettä vasta yli polvien , lisko on vyötä isiä ja minä ryntäitä myöten kun hän pysähtyy ja sanoo: • 'Tässä kulkee joki . SUOM EN LUONTO \ 17'> ;H " k Saamenkielellä sana ' luonto ' on hyvi n jännä: suomenkielellä luonto tarkoittaa vain tätä metsää ja luontoa tässä ympärillämme, saamenkielellä luonto on kaikki , ei vain nämä puut ja maat , vaan kivet ja vedet ja ihminen , kaikki se mikä on tämän maan ja taivaan välillä. 199
Nyt saa mennä 120 kilometriä viidakkoon ennen kuin kohtaa saman luonnon . Läheisin minulle on intiaanipuolue, Tupac Katari . Silloin paine luontoon jää pienemmäksi ja ihmisille jää enemmän aikaa itsensä kehittämiselle. Siihen haluaa bolivialainen intiaani antaa omasta ajattelutavastaan aineksia. Nimellisesti meillä on suojelualueita, mutta käytäntö on eri asia niinkuin se on koko latinalaisessa Amerikassa. On alkoholismia, itsemurhia ja ylenmääräistä kaupallisuutta. Tietenkin saamelaiset tarvitsevat tekniikkaa apuneuvoksi, tulevaisuuteenhan me katsomme . Asukkaat ovat köyhiä , heidän lukumääränsä lisääntyy ja he kuluttavat luontoa. Pääkaupunkimme viranomaiset sallivat tällaisen teollisuuden tulon, vaikka siitä on maalle pelkkää haittaa. Kaikkia ammatinharjoittajia tarvitaan suurin piirtein samassa suhteessa kuin valtaväestöissäkin on . vesien suojelemiseksi, on vain sanoja. Mutta niitä e j uhkaa lyhytnäköinen käyttö varsinkin nyt kun Brasilian puolelle ____ _. Me tarvitsemme Boliviassa teollisuutta, mutta emme halua sen haittavaikutuksia . D SUOMEN LUONTO ~/ 79 38. Joka viides vuosi olen siellä vieraillut. Tässä on yksi syy, miksi tulimme Suomeen tapaamaan muita alkuperäiskansoja, joiden kulttuurin juuret ovat samanlaiset. Metsästys, turkispyynti ja kaskenpoltto ovat heille elinehto. Palaan ensi vuoden marraskuussa kotimaahani . Teillä on mahdollisuus yhdistää korkea elintaso luonnonläheiseen elämään ja rohkaisette meitä tavoittelemaan samaa omassa maassani . Te pohjoismaalaiset olette onnistuneet siinä missä keskieurooppalaiset ovat epäonnistuneet. Luonnolliset ilot on menetetty, kosketus luontoon ja toisiin ihmisiin kadotettu . Meidän on vältettävä tarpeetonta teollisuustuotantoa. Työstäkin on tullut vitsaus. Hän on tutustunut eurooppalaiseen elämänmenoon ja seuraukset näkyvät: diplomityötään hän valmistelee stressistä ja tohtorintyötään tuskatilasta. Teknologia ei ole samaa kuin sivistys. Musiikki ja kieli ylläpitävät ikivanhaa intiaanikulttuuria, jota on vuosisatojen aikana yritetty tukahduttaa. Jos halutaan että poromies ehtii yöksi kotiin nukkumaan, ei voi odottaa että hän lähtisi kävellä tapsiskelemaan tuonne kesämerkitykselle, tekisi siellä työtä viikkorolkulla ja taas tapsiskelisi takaisin . Siksi ymmärrämme myös toistemme musiikkia. D täällä Euroopassa on ihmiselle vaikeampaa , vaikka aineellinen elintaso on korkea . vsk.. Lakimiehet, opettajat ja lääkärit toimisivat tämän kansan hyväksi. Aluksi toimin lääkärinä, sitten menen poliittiseen toimintaan. Ihanne olisi tietysti se, että ne jotka eivät pysty perinteiseen tapaan jatkamaan vaan hankkivat koulutuksensa muualta , palaisivat takaisin. Kaikki meistä eivät joudu hylkäämään entistä elinkeinoaan. Tarvitsemme hyvää HALUAMME TEOLLISUUTTA ILMAN STRESSIÄ Yksi Davvi Suvvan vieraista oli Felix Villca, bolivialainen lääketieteen opiskelija, joka nyt jatkaa opintojaan DDR:ssä. Itä-Suomea pyöräillen kolme heinäkuun kylmää viikkoa. Puolet heistä puhuu vain intiaanikieltä , joko ketsuaa tai aimaraa, toinen puoli osaa myös espanjaa. avataan teitä. Meidän mielestämme elämä 200 metsäpolitiikkaa, johon kuuluu luonnon kestävää käyttöä ja suuria suojelualueita. Tekin puhutte vesien pilaantumisesta, mutta teidän joissanne on sentään kaloja. Tunnen hyvin erään kylän Keski-Boliviassa, sen nimi on Chapare. Jokainen bolivialainen osaa soittaa jotain soitinta. Suurin tehtävä on kuitenkin luontoa kunnioittavan uuden asenteen syntyminen, sitä tarvitaan koko maailmassa. Väkivaltaisen tekniikan, moottorikelkkojen, radiomasrojen, autojen yhdistämisessä saamelaisten elämäntapaan käy vanha sanonta " tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä" . Saksalaista kemianteollisuutta pyrkii Boliviaan , koska laki ei siellä estä ympäristön pilaamista. Näin siis Kerttu, Davvi Suvvan 'jokapaikan höylä ' , jota raskaisiin tehtäviinsä usutti sydän. Vuonna 1965 sen ympärillä näki apinoita, alligaattoreita ja kaikenlaisia eläimiä. Kaikki tämä on mahdollista, mutta se ei ole helppoa. Näin paljon kaunista luontoa ja ihmisiä työssä sen keskellä. Tekemistähän riittää , jo saamelaisten laillisen aseman turvaaminen teettää työtä. Se on pieni puolue Bolivian 33 muun puolueen joukossa, mutta meitä kuunnellaan, koska meillä on intiaaniväestön tuki ja heitä on 80 % maan väestöstä. Olen ylpeä siitä, että juuri Boliviasta levisi koko Etelä-Amerikkaan asenne, että musiikki on muaanien itsenäistymisliikkeen lippu. Todellisuudessa meillä ei ole suojelualueita eikä lakeja esim. Meillä on runsaasti luonnonvaroja, varsinkin siinä 2 / 3 :ssa, joka on Amazonin sademetsää. Festivaalin jälkeen Felix vietti kesän Suomessa, mm . Myös ylikansallisten yhtiöiden luontoa pilaavalle toiminnalle tulisi panna sulku kehitysmaissa; siihen päästään vain kansainvälisellä yhteistoiminnalla. Kielen mukana säilyy perinteinen , luontoa kunnioittava ajattelutapa, johon perustamme tulevaisuudenuskomme
Joki laskee Koivulahdella mereen , jossa se muodostaa monihaaraisen ja leveän suiston . Allekirjoittajana on silloinen ministeri Arne Berner, joka totesi myös , ettei voimaloille tulisi myöntää rakennuslupaa. Vaikka tulvien perussyy siis onkin näin ''luonnonmukainen'' , on ihmisen tulvia edistävä vaikutus ollut ilmeinen. ei voimalaitosten rakentamiseen tulisi ryhtyä , varsinkin kun tällainen toimenpide ei ole tarpeellista tulvasuojelunkaan toteuttamiseksi'' . Lopputuloksena on monipuolisen jokiluonnon muuttaminen palvelemaan vain yhtä herraa: voimataloutta. . ,sk. lisuusministeriö , joka sanoi jo vuonna 1976 antamassaan lausunnossa mm . Luonnonsuojelijoiden lisäksi koskien rakentamiseen on puuttunut esimerkiksi kauppaja teolsuoMEN LUONTO ) /79 38 . näin : ''Voimalaitosten vaikutus energiatalouteen on mitätön ja hanke kallis siitä saatavaan tehoon ja energiaan nähden niilläkin kustannuksilla, jotka voimalaitosten rakentajille jaavat kannettaviksi. tulvasuojelua kohtaan. Tulvasuojelua voimalat eivät hyödytä, vaan pikemminkin haittaavat. Seuraukset ovatkin nähtävissä. KyrönJoen kohtalo kuvastaakin hyvin myös muiden saman maakunnan vesistö hankkeiden luonnetta, tuota loppuun asti hiottua ' 'voimala-automaattia'', joka jyrää alleen kaiken muun. Kyrönjoen alueen maankuulut jokivarsitasangot olivat aikoinaan veden valumaa hidasta,neiden soiden ja metsien peitossa. . Tulvia edistää lisäksi Kyrönjoen alueen savija moreenipitoinen maaperä, joka estää liian veden imeytymisen maahan pohja vedeksi . Onkin jopa esitetty, että suot tuhonneet ojitukset ovat mitätöineet tähän 201. Ne on kuitenkin nyt raivattu tehokkaasti ujitctuiksi pelloiksi, jolloin luonnollinen veden säännöstely ei enää toimi. OJITUKSET JA ENN Ä TYSSA TEET TULVIEN SYYNÄ Kyrönjoki on Pohjanmaan eteläosan suurin virta, joka saa alkunsa Suomenselän eteläpään lampareista, pikkujärvistä ja laajoilta suoalueilta. Kyrönjokisoudulla järjestetciin jokivarren asukkaiden kanssa yhteisiä kokouksia ja vauhditetciin näin kytevää vastarintaa ns. Esimerkiksi vuosina 1936-60 kesätulvia nousi Kyrönjoella neljä kertaa ja soiden ja metsien ojittamisen huippuvuosina 1961-79 jo seitsemän kertaa. Kyrönjoen keskivirtaama on pieni (43 m3/ s ja se on lähes järvetön (järvisyys vain 0,9 prosenttia) . Jos kosket valjastetaan, "ajaudutaan" näet tilanteeseen, joka vaatii myös joen alaosan porrastamista altaiden, voimaloiden ja pengerrettyjen kanavien ketjuksi . Elokuun alussa pohjanmaalaisten luonnonsuojelijoiden järjestämä Kyrönjokisoutu osoitti, että myöhäänkin tapahtuva toiminta kannattaa: lyötyä ei ole vielä lyöty. Kuitenkin täsmälleen samoista Vaasan vesipiirin ja Jyllinkosken Sähkön ajamista hankkeista riidellään yhä vuonna 1979. Tämä kärjistää virtaamapoikkeamia ja seurauksena ovat tulvat , jotka noin kerran 20 vuodessa paisuvat suurculviksi. Hankkeen kiivas ja johdonmukainen vastustus on yllättänyt rakentajat. . Ne ovat paikat Kyrönjoelle, Ylistaroon suunnitelluille voimaloille, joiden rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ratkaisee koko joen kohtalon. Ismo Tuormaa Kyrönjoesta ei luovuta Vesirakennustöillään kyseenalaista mainetta saaneen vesihallituksen seuraava suupala on Kyrönjoki, eteläisen Pohjanmaan suurin virta, jota uhkaa nyt voimalarakentaminen. Ky_rönjoella nyt käytävän kiistan syy mahtuu kahteen sanaan: Kylänpää ja Kirkonkoski
Pohjanmaan jokiluontoa aitona on enää vähän jäljellä. Sateen määrässä ei ole tänä aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Tulva-alueen maanomistajien hätää käytettiin näin häikäilemättä hyväksi tulvasuojeluun kuulumattomien hankkeiden läpiajamiseksi. TÖRNÄVÄN KOSKET KUIVUVAT Kyrönjoella on useita eri vaiheissa 202 SUO MEN LUO NTO H 7'1 38. Luonnonsuojelijat pitävätkin irvokkaana, että vesistötöitä voimaloineen käytiin tulvan jälkeen Helsingissäkin asti kiirehtimässä vedoten aiheutuneisiin vahinkoihin ja pelotellen niiden pikaisella uusiutumisella. Tämän vuoden tulvan aiheuttaneet heinäkuun sateet olivat ennätys yli 50 vuoteen. Keppi kun saattaisi pahimmassa tapauksessa karahtaa omaan nilkkaan . mennessä tehdyt tulvasuojelutyöt. vsk .. Jokivarsi on tehokkaasti raivattu ja ojitettu pelloksi ja rakennuskanta uusiutuu kaiken aikaa. Itse tulvien syiden poistamista eivät sen sijaan Vaasan vesipiiri , vesihallitus kuin muutkaan voimalarakentamista kannattavat ole ainakaan näkyvästi vaatineet
203. Kulttuurimenetyksiä eivät korvaa penkereet, voimalat ja sähkölinjat. Rantojen rakenne muuttuu, jokivarsija piennarkasviston elinmahdollisuudet kapenevat. Taloudellisen voiton takaamiseksi ne ovat kesällä jo valmiiksi täynnä vettä, eikä niihin voida etukäteen varata tilaa mahdollisesti tuleville runsaille sadevesille. kaupungin leirintäalue, museo ja luonnonpuisto . olevia hankkeita. Jo valmiina olevat altaat osoittivat heinäkuun lopun tulvien aikana surullisen hyödyttömyytensä tulvasuojelulle, vaikka ne onkin nimellisesti rakennettu juuri tätä tarkoitusta varten . Nyt Vaasan vesipiirin voimakkaasti ajama Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluja voimalaitossuunnitelma sijoittuu alueelle Ilmajoki-Seinäjoki-Ylistaro. Paikallisten lehtien yleisönosastoissa maanviljelijät kertoivatkin katkerina käyneensä tulvien aikaan päivittäin katsomassa , kuinka tulvavesi syöksyi Kalajärven altaasta hyödyttämään makeasti alapuolista Jyllinkosken Sähkön voimalaa ei muita. Seinäjoen kupeeseen runnottu Kyrkösjärven allas voimaloineen on juuri valmistumassa. Myös kalastajien mustat mietteet ymmärtää hyvin . nissä tai suunnitteilla merialueen kalastuksen kannalta erittäin aralla joen suuja suistoalueella. Tämän jälkeen vesi johdetaan altaaseen kuuluisien Törnävän koskien yläpäästä, ohjataan kulkemaan pitkin kaivettua Seinäjoen suuosan oikaisu-uomaa ja suunnataan takaisin alkuperäiseen joenuomaan Seinäjoen alapäässä. .sk. Valmiina ovat Pitkämön (Kurikka), Kalajärven (Peräseinäjoki) ja Liikapuron tekojärvet. SUOMEN LUONTO H7'J .\X . Hankkeesta on pidetty alkukokous ja katselmustilaisuus on lähiaikoina. Tämä Pohjanmaan vesistötöiden kovakouraisuutta hyvin kuvaava järjestely kuivattaa tyystin Törnävän kosket, joiden rannalla on mm . Heiltä ollaan viemässä viimeinenkin mahdollisuus jatkaa ammattiaan. Töitä on lisäksi käynKulttuurihistoriallisesti sopeutuneet rakennukset uhkaavat väistyä tekomaiseman tieltä. Pengerrysten pahimmat haitat koituvat maisemalle. Vesirakentajien suunnitelmissa niiden paino on kuitenkin osoittautunut perin vähäiseksi voimatalouden hyödyn tavoitteluun verrattuna. Eläimistökin muuttuu ja etenkin linnusto kärsisi tuntuvia menetyksiä
Luonnonsuojelijat eivät vastusta harkiten tehtyjä, tarpeellisia tulvasuojelutöitä vaan voimalarakentamista tulvasuojelun nimissä . Jokivarteen on juuri saatu rakennettua tehokkaita vesienpuhdistamoita, joista saatava hyöty uhkaa nyt kirjaimellisesti jauhautua voimaloiden turbiineihin. Jatkuvat sortumien jne. Lisäksi vesipiirin '' takataskussa" on vielä Kyrönjoen alaosan ns. Useat aivan joen rannalla sijaitsevat asuintalot ja muut rakennukset ovat uhattuina, sillä vesi nousee paikoittain jopa 5-7 metriä. MITEN MAHDOTON SAADAAN MAHDOLLISEKSI Miten tämä kaikki sitten on mahsuo MEN LUONTO l / 79 38. Saarenpään rakennukset, edustavat viimeisiä esimerkkejä Pohjanmaalle aikaisemmin niin tyypillisistä taloryhmistä. Vaasan kaupunki onkin varoittanut vesihallitusta lisälaskusta, jonka se aikoo esittää, mikäli joki rakennetaan. Vanhimmat jokivarren löydöt ulottuvat aina kivikaudelle saakka ja komeimmat säästyneet talot , mm . Vaikkei mitään pitäisi siis olla vielä virallisesti päätettynä, on vesihallitus hakenut hankkeelle tiettävästi rahoitusta jo ensi vuoden budjettianomuksessaan. muinaismuistolaki tätä edellyttää. Ja näitä ongelmia todella riittää: Veden pinnan nousu nostaa myös pohjaveden pintaa ja vettää 204 Tänä vuonna tulvat ovat olleet ennätyksellisiä Kyröjoella . Museovirasto aikookin olla mukana syksyn katselmuksessa ja esittää omat vaatimuksensa, jotka poikkeavat melkoisesti vesipiirin suunnitelmista. Samalla ovat tuhoutumassa useat vanhat myllyt ja muut muinaisja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Voitilan-Kolkkilan suunnitelma joenosalle MustasaariVähäkyrö , johon liittyvät pengerrys-, perkausja voimalatyöt porrastavatkin sitten loput Kyrönjoen vielä luonnontilaisesta osasta. Irvokasta onkin, että yritykset runnoa väkisin läpi Jyllinkosken Sähkön voimalat Ylistaroon ovat viivästyttäneet tarpeellisia tulvasuojelutöitä jo vuosia. Kirkonkosken voimala ei tosin ole mukana nykyisessä katselmuksessa mutta se kuuluu alkuperäiseen suunnitelmaan ja esitettäneen melkoisella varmuudella myöhemmin "korjaamaan" Kylänpään voimalan aiheuttamia haittoja, Ylistaron Kyrönjokitoimikunnan puuhanainen Maria-Liisa Kriikku arvelee. Tutkimusten mukaan (mm. Käytännön totuus näyttää siis olevan vallan muuta kuin julkisuudessa käytetyt korulauseet määräysten ja oikeudenmukaisuuden noudattamisesta. vsk .. Jonkun yksittäisen kohteen säästäminen ei auta , jos samalla tuhotaan koko siihen liittyvä ympäristö, toimistopäällikkö Pekka Käski museoviraston rakennushistorialliselta osastolta toteaa. MUSEOVIRASTO ON HUOLESTUNUT HANKKEISTA Tämä kaikki tapahtuu tulvasuojeluun vedoten ja syytellen samalla luonnonsuojelijoita yhteiskunnan ja maanviljelyn vastaisuudesta. peltoja, joita piti juuri suojella. Vaasa joutuu pahimmassa tapauksessa lopettamaan kokonaan Kyrönjoen veden käytön ja siirtymään pohjaveden käyttöön . korjaamiset pitävät huolen, että tilanne jää pysyväksi. Pelkästään pengerrysten vaikutukset esimerkiksi linnustoon ovat tuhoisat. Jo Ylistaron koskia porrastettaessa häviävät aikaisemmilta perkauksilta säästyneet kymmenen pientä koskea (suurimmat ovat juuri Kylänpää ja Kirkonkoski) . Laskusta on tulossa melkoinen , sillä julkisuudessa on puhuttu jopa sadasta miljoonasta markasta. Kuvaan tietenkin kuuluu, ettei vesihallitus sen paremmin kuin Vaasan vesipiirikään ole ottanut lainkaan yhteyttä museovirastoon , vaikka mm. Rajala 1978) pengerrystyöt hävittävät noin 90-95 prosenttia alkuperäisestä linnustosta rantakasvillisuuden kadotessa. Pahoja haittoja on suunnitelmien toteutuessa luvassa myös Vaasan kaupungille , jonka vesihuolto riippuu täysin Kyrönjoesta. Samalla menee tuttu anomus töiden aloittamisesta väliaikaisella työluvalla, jonka käyttäminen kuittaa paikallisen väestön viimeisenkin oikeusturvan lähinnä muodolliseksi. Kysymys on lisäksi periaatteesta: Kumpi on tärkeämpää, yli 50 000 asukkaan vesihuolto vai yhden voimayhtiön etu. Halvemmassakin vaihtoehdossa maksaisivat uudet vaadittavat puhdistustyöt liki kahdeksan miljoonaa markkaa , joten vesihallituksen '' moninaiskäyttösuunnitelmat '' tulevat siis melkoisen kalliiksi veronmaksajille. Luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan vastusta harkiten tehtyjä tarpeellisia tulvasuojelutöitä vaan vesiluonnon ja ihmisten elinympäristön tuhoavan raa'an voimalarakentamisen liittämistä mukaan tulvasuojeluun. Luonnon kärsimät tappiot ovat luku sinänsä. Lisäksi suunnitelmaa yritettäneen kiirehtiä syksyksi vesioikeuteen
Toisenlaista " ilmaa" esiintyi huomattavasti vähemmän , mutta Joissain tiedotusvälineissä luonnonsuojelijoita vastustavat mielipiteet saivat kohtuuttomankin suurta huomiota ja siirsivät näin keskustelua itse asiasta. Tulvaviikon lainatuin "musta huuli" taisi olla erään maanviljelijän kommentti luonnonsuojelijoista, "jotka soutavat peltoja pitkin Vaasaan". Nimeksi sopisi paremminkin voimahallitus. Ymmärrettävää onkin , että tällaisen tilanteen jatkuminen vuosikausia on tehnyt niin luonnonsuojelijat kuin muutkin elinympäristönsä tilasta huolestuneet ihmiset alistuneen turtuneiksi . Kyrönjokiviikon limbo taas lankeaa väistämättä Aamulehden aluetoimittajalle, joka ehätti jo kertomaan , että soutu on peruttu maanviljelijöiden vastustuksen pelossa. Asiallisesti , selkeästi , kansan keskellä ja kansan suulla. Oikeuksien selittäminen ihmisille olisi vesihallituksen asia. mistä hankkeissa itse asiassa on kysymys , kuka niistä hyötyy ja kuka kärsii, ketkä ovat he ja ketkä me. Elokuun alussa eteläpohjanmaalaisten luonnonsuojelijoiden Kyrönjokiviikko kuitenkin osoitti, että kupla on mahdollista särkeä. VesuoMEN LUONTO ~/79 38. Pari viikkoa Kyrönjokisoudun jälkeen päätti Ylistaron meijerin edustajisto lykätä vastoin hallituksensa päätöstä koskiosuuksien myymistä ja Ylistaroon samoin kuin Merikaartoon syntyivät nopeasti voimalahankkeita vastustavat komiteat. Ylistarolaisten tunteet kiteyttikin eräs paikalla olleista maanviljelijöistä: '' Puolikonnuudella kaikki oikeudet on meiltä viety koko Suomen historian ajan . Maanviljelijät eivät altaista hyödy ja mikäli asia heistä riippuu , karja tulee edelleen laiduntamaan Vähäkyrön kirkonkylänkin liepeillä. Vesihallituksen muuttaminen onkin jo kokonaan toinen asia. D 205. Vaikka toiminta Kyrönjoen osalta osoittautuisikin alkaneeksi liian myöhään , on sillä kuitenkin melkoinen arvo esimerkkinä: Mahdoton ei sittenkään ole mahdotonta, ihmisten mielet voi aina saada puolelleen ja keinotekoiset väestön keskinäiset nsuruta-asenteet muuttaa. sihallituksen vierivän kiven pysäyttäminen on nähty ylivoimaiseksi. Viikon ajan Kyrönjokivarren asukkaille Seinäjoelta aina jokisuistoon kerrottiin . Ihmisen jälki näkyy monella ravalla maisemassa . vsk. Vuosien vieriessä ei kukaan ministereistä , kansanedustajista tai muista päättäjistä enää muista, mistä itse asiassa oli vuosia sitten kysymys. Tekoaltaan virkistyskäyttöh yöd y ksi voidaan panna vaikkapa 50 markkaa / rantametri ja 100 markkaa hehtaari . Siten, että sama virasto vesihallitus suunnittelee , rakentaa ja valvoo , seisoo tukevasti samassa veneessä voimayhtiöiden kanssa. Lupa heltisi vasta Räsäsen näytettyä puheenjohtajalle lääninhallituksen valtakirjan ja sittenkin hänen puhettaan häirittiin. KYRÖNJOKISOUTU '' PITKIN PELTOJA" Ja kuinka ollakaan: ihmiset alkoivat ymmärtää ja kysellä, penätä oikeuksiaan, joita he eivät tienneet olevan olemassakaan. Jotkut eivät taas uskomatonta kyllä edes tienneet, että omistavat jokiosuuksia. dollista 70-luvun lopun Suomessa. Se on mahdollista myös käyttämällä näpparasu taskulaskinta. Se on mahdollista pätkimällä hankkeet osiin ja rakentamalla joet ylhäältä alaspäin , jolloin voidaan jatkuvasti korjata " ennalta arvaamattomia haittoja. Pohjanmaan vesirakentamisessa on kaikki mahdollista. Luulisi , että elämme oikeusvaltiossa, mutta totuus on toista.'' Avainasemassa olevien Ylistarolaisten kiukunpurkaus ei jäänyt tähän. Yleisin vastaus oli vesirakentajien hyvin luoma harhakuva, ettei kunnollisia korvauksia pakkolunastustilanteessa muuten tulisi . Vesihallituksellakin näyttää olevan joku muu tehtävä, mikä sille on määrätty. Todellisuudessa asia on päin vastoin: ne , jotka eivät myyneet , saavat mahdollisessa pakkolunastuksessa aina käyvän hinnan . Katselmustilaisuudet, joissa vesihallituksen pitäisi esiintyä tavallaan vastapuolena voimayhtiöille ja edustaa tavallista kansalaista , ovatkin usein saaneet lähes tragikoomisia piirteitä. Luonnontilaisen jokivesistön virkistysarvo samoissa arvioissa on tietenkin markoissa mitattuna nolla. Vihaisina ja hieman noloina Ylistaron asukkaat kertoivat, miksi he olivat myyneet koskiosuutensa vastoin yhteistä sopimusta. Näin ei kuitenkaan tapahdu , totesi läänin ympäristönsuojelun tarkastaja Esko Räsänen, jolta itseltään suoranaisesti kiellettiin puheenvuorot hankkeiden alkukokouksessa
Tosin pohjavesien suojelemiseksi liialliselta maa-aineksien otolta on olemassa vesihallituksen valvontaohje, joka on lähetetty kuluneena kesänä vesipiireille ja tiedoksi kaikille kunnille . Pakkoluovutetaanko harjut rahalla vai rauhoitetaanko ilman sitä. Niin kauan kuin sitä odotellaan, maastosota riehuu eikä kuoppia peitetä. Maanomistajat ja varsinkin väliin tunkevat sorakauppiaat muuttaisivat mielellään kivetkin rahaksi, silloinkin kun harju suojeltaisiin. Muut lakiesityksen laatijat pitävät harjuja kansallisomaisuutena. Laki maankamaran ainesten otosta on hävinnyt käsittelyn toisensa perästä. Näin on esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Harjuille voi hyvin suunnitella retkeilyalueita, lenkkeilypolkuja ja paikoin loma-asutustakin. SUOJELUA KAIPAAVIEN HARJUJEN "JONO" on pitkä, sanoo valtakunnallisen harjututkimuksen vastuullinen tutkija Osmo Kontturi . LAKI EI KOSKE HARJULUONTOON Harjujen suuren taloudellisen arvon takia niiden käyttöä ei ole tohdittu rajoicraa; esim . Valtakunnallisesti merkittäviä suojelua kaipaavia harjuja on pitkästi toista sataa yhteensä kymmeniä tuhansia hehtaareja. Harjuja 206 olisi säilytettävä geologiansa ja kasvillisuutensa tähden. TALOUDELLINEN ETU VAI LUONNONARVO. Löytöpaikka rauhoitetaan välittömästi. Hallitus on valmistellut eduskunnalle lakiesityksen maankamaran ainesten otosta. Muinaismuistolaki kieltää muinaisjäännösten hävittämisen . Tulos on valtakunnallisesta harjututkimuksesta, joka on edennyt Lappiin. Pohjavedet on säilytettävä taajamille. SUOMEN LUONTO \ 179 38. Sen pohjalta tullaan suunnittelemaan Suomelle harjujensuojel uohjelma. Harjuluontoa suojelisi parhaiten virkistyskäyttö. Laki naapuruussuhteista antaa mahdollisuuden puuttua sorankaivuun haittoihin , mutta ei estä mitenkään etukäteen harjujen kaivamista. luonnonsuojelulakiin ei sisälly mitaan säännöksiä maankamaran ainesten otosta . Mutta vesilakikaan ei mahdollista etukäteissuojelua, elleivät alueen pohjavesivarastot ole jo käytössä. Harjuja halaa sorankaivaja, pohjavedenottaja, virkistäytyjä ja suojelija. Kun on määritelty taso , jonka alapuolelta ei saa kaivaa ilman vesioikeuden lupaa, voi vesilaucakunta kieltää soranoton. Valtakunnallinen harjututkimus koluaa nyt Lappia ja tutkimusraportti on valmistumassa. Ennen sitä vain prosentti Suomen pinta-alasta on lakisääteisten rajoitusten alaista. Tutkimuksen mukaan vaurioita on tapahtunut metsätieverkostojen, hakkuiden ja rakentamisen takia ja suurin nakertaja on ollut soran kaivuu . Havainto on silminnäkijän, joka itse mittasi syvyyksiä Helsingin edustalla. Luonnonsuojelulain piiriin maankamara kuulu isi , koska harjut ylittävät kuntarajat ja ovat ikäänkui n kansallista omaisuutta, jonka suojeleminen on yhteiskunnallinen tehtävä. Soralakia pyörittävään rattaaseen on juuttunut kivenjärkäle: korvaukset. Vastapainoksi nykyisissä luonnonja kansallispuistoissa on vain vähän suojelullisesti merkittäviä harjuja eikä suunniteltujen uusienkaan puistojen perustaminen tässä suhteessa oleellisesti paranna tilannetta. Sorasärkkiä on kadonnut Suomenlahdesta. Jotta edes merkittävimmät harjukohteet vo1ta1sun säästää myös tulevien sukupolvien ihailtaviksi , tarvi craisiin h uomatravaa asenteiden muutosta suojelun suuntaan ja pikaista maankamarankaivuuta koskevan lainsäädännön uudistusta. Vesilakiin maankamaran ainesten otto kuuluu , se kieltää pilaamasta pohjavesivarantoja , ja kaivuuseen on saatava vesioikeuden lupa. Siinä esitetään , että pohjavedenotcajac suoritta1s1vat alueellaan tutkimuksia siitä , miten maanotto voi vaikuttaa pohjavesiin. Harjuluonnon vahingoksi koituu riita omistajien ja käyttäj ien välillä. Harjututkimuksen tuloksia ei ole vielä kokonaisuudessaan julkistettu , mutta on jo selvillä hälyttävimmät pisteet kartalla: Lounais-Suomi, Vaasan lääni , Oulun ympäristö ja Uusimaa. Vain soranotto on useimmiten ristiriidassa muiden käyttötarkoitusten kanssa. Sorankaivuun yhteydessä tällaisia löytöjä saattaa tulla esiin ja työt on keskeytettävä . vsk.. Puolueiden harjujensuojeluhenki kyllä pihisee esimerkiksi Suomen Luonto l /79:n kyselyssä. Marjukka Kulmanen Harjut kaipaavat lain suojaa Luonnontilaista harjumaisemaa on jäljellä Etelä-Suomessa 20 %, VäliSuomessa 30 % ja Pohjois-Suomessa 50 % . Suurten keskusten liepeillä on vain ammottavia aukkoja. Merenpohja on vajonnut paikoin kymmenenkin metriä. nämä äärinäkemykset ovat jo jarruttaneet lakiesityksen valmistelua. Siihen tarvittaisiin etukäteissuojelupykälää . Vielä nakertamattomat harjut ja merenpohja kaipaavatkin kiireesti lain suojaa
takin kuin omasta ympäristöstä. Soranoton tarkoituksenmukaisuutta voi kuitenkin kyseisen lain '' luonnon turmeltumista' ' koskevan kohdan perusteella arvostella. Itse kaivamista ei voi tämän perusteella estää. Useinkin hylätyt soranottoalueet jäävät hoitamatta vuosikausiksi. < Rakennuslaissa on säännöksiä Paljaaksi hakkuu korostaa harjujen geologisia piirteitä, mutta tuhoaa luonnontilaisen harjumaiseman pirkäksi aikaa. maankamaran ainesten otosta, jos toiminta tapahtuu kaava-alueella 207 SUOMEN LUONTO 5179 38 . ,sk.. Koitereen halki kulkeva Lammassaaren harjujakso on eräs Eteläja Keski-Suomen edustavimpia harjukokonaisuuksia, mutta senkin rantoja uhkaavat Koitereen säännöstelyn aiheuttamat siivoushakkuuc. Ilomantsin Multisärkät. Laki meren pilaamisen ehkäisemisestä· kieltää jätteen tai muun aineen levittämisen mereen, ja tämän perusteella kaivuutoiminnan voi kieltää jos kaivuusta aiheutuu jätettä. Rikoslaki kieltää kuoppien kaivamisen toiselle, ja jos sellaisen kaivaa, se on varustettava varoituskilvellä ja suoja-aidalla. Vaikka tämä onkin kotitarvekäyttöä, se vaarantaa ympäristön tilaa. Tielaissa on edellisenkaltaisia 2 säännöksiä; liikennettä ei saa vaag rantaa kuopilla. Terveydenhoitolaki edellyttää lupaa väestökeskuksessa sijaitsei valle soranottopaikalle, ellei paik.::: kaa ole varattu jo kaavassa. ';; Yksityisistä" teistä" annettu laki 8 sallii soranoton tietä varten muusLaajamittaista soran nostoa pohjaveden pinnan alapuolelta Maskun kunnan vedeno11amon lähistöltä
Minähän olen ihan tavallinen ihminen, olen perheenäiti , ollut töissä ja hoitanut perhettä samanaikaisesti ... Se ei ole välttämätöntä. Maiseman tai luonnonesiintymän tuhoamisen estäminen vaatii rajoituksia soranottoon. Olin uinut ja ulkoillut siellä aina. vuodelta -23 olevan luonnonsuojelulain uudistukseen. Kieltoja on voitava asettaa ilman korvausvelvollisuutta. Maankamaran aineksia koskeva lainvalmistelu on ollut vireillä jo 60-luvulta lähtien. Eräitä edellytyksiä täytyy olla. Liisa Kulhia , vapaaehtoinen " cutkiva journalisti" , on tehnyt useita paljastuksia, viimeksi Helsingin edustan hiekkojen "katoamisesta ''. Rajoituksia voi myös pidentää viisitai kaksivuotiskausittain. Rakennuslain uudistusesityksissä on katsottu kansallisvarallisuudeksi luonto ja esitetty luvanvaraiseksi toimenpiteet jotka luontoa muuttavat. Mitä menetelmiä olet käyttänyt' Ovatko ne tavallisen kansalaisen ulottuvilla' Monilla on sellainen käsitys että pitää olla oppinut ja hirvittävä tietomäärä ja valmiudet kun lähtee asioita tonkimaan . Seutukaavoissa ei ole säädöksiä kaivuualueista. Vuonna -74 sisäasiainministeriö asetti maankamaratoimikunnan, jonka esitys on pohjana hallituksen nyt antamassa lakiesityksessä. Jos kaava on vasta tekeillä, soranottoa voi valvoa hakemalla alueelle toimenpidekieltoa maaraajoiksi kerrallaan. Asemakaavassa on erityissäännös, jonka mukaan aluetta voidaan suojella erityisalueena. Kaavoissa voi määrätä suojeltavaksi alueita sijaintinsa, luonnonkauneutensa tai muiden luonnonsuhteidensa takia. Ihmisille annetaan sellainen käsitys että tämä on välttämätöntä , mitään muuta vaih toehtoa ei ole. Kiellot tai luvat ovat maistraatin tai rakennuslautakunnan as101ta. tai kaava on jo laadittavana. Rupesin samana aamuna soittelemaan, soitin ainakin kahteentoista eri virastoon sinä samana aamupäivänä. On oltava tuntumaa tiedon SUOMEN LUONTO \ /7</ 38 . D 208 Liisa Kulhia: Miten • • Juutu1n rnerihiekka• Juttuun Kun kävelin Hattelmalan harjanteilla, yhtäkkiä se meni poikki. Tajusin, että jos soraa ottaa, hyvästi matalikko , se menee sen siliän uen. HYVÄSTI MATALIKKO Ihmetyttää, miten tällaiseen voi joutua' Merihiekkajuttuun' Ennen kuulumattoman hienolta matalikolta kaupunki antoi luvan nostaa soraa. Joka paikassa sanottiin että '' onhan se hieno matalikko mutta ei asialle voi mitään" Ei käynyt järkeeni. Yleiskaava-alueelle kiellon myöntää sisäasiainministeriö viideksi vuodeksi, asemakaava-alueelle samoin mutta kahdeksi vuodeksi ja rakennuskaava-alueelle lääninhallitus enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Helsingin edustalta ei enää oteta hiekkaa, samat kourat hamuavat nyt maanpäällisiä Nurmijärvellä. Siitä se alkoi. Soranotto on tehtävä luvanvaraiseksi. Kantelu perustui selvityksiin , joita hän on tehnyt ja tekee edelleen vapaa-ajallaan. sorasäännöksiä on yritetty mm. Mutta nyt elämäntilanteeni on toinen, vuoden -76 syksystä se muuttui. Jollain lailla ihminen turtuu . Huomasin , että tämähän on hirvittävän jännittävää , en ole televisiossa nähnyt yhtään niin jännittävää ohjelmaa kuin elämäni kaksi viimeistä vuotta. Jos yhteiskunnalle tai kunnille asetetaan korvausvastuu, käy helposti niin että niiden pelossa lupa myönnetään joka anojalle. Tiesin, että Vuosaaren edustalla on rauhoituspiirikin, 300 metriä rauhoitettua hiekkarantaa. Tuli tämä hiekkajuttu, joka johti uudelle tielle. ei silloin voinut hoidella asioita , ei silloin ehtinyt eikä jaksanut. HIEKKA TIE UUTEEN ELÄMÄÄN Mistä aktiivinen ote , omakohtaisen vaikuttamisen halu . Varmaan monella muullakin olisi , jos olisi mahdollisuus. Koin ihan kuin uudestisyntymisen. Liisa Kulhia Helsingin Herttoniemestä kanteli kaksi vuotta sitten oikeuskanslerille merihiekan kaivamisesta Itä-Helsingin rannikolta . Alueiden jälkihoito on myös turvattava. ,sk.. ON SAATAVA LAKI säännöstelemään soranottoa. Yleis-, asemaja rakennuskaavassa on kaikissa kieltoja toimenpiteistä, jotka vaikeuttavat alueen käyttämistä sille varattuun tarkoitukseen. Muutin yksinäni asumaan , pääsin näistä perheenhuoltajan velvollisuuksista. VOI PÄÄTYÄ MILJOONAPALJASTUKSIIN Olet selvitellyt muitakin kuin tämän merihiekkajutun . Ainestenottoa on voitava yhteiskunnan taholta valvoa. Kun jouduin Vuosaaren merihiekkajuttuun , minulle selvisi että kyse on isoista rahoista
Mutta se että väärinkäytöksiä on paljastunut vaikka niitä ei lopullisesti selvitettäisikään tekee virastot ja yritykset varovaisiksi. Miksi tarvitaan tällainen huijarilinkki väliin, miksei TVL ole organisoinut itse soranottoa' Yhteiskuntaa ei pidä pakottaa maksamaan jostakin semmoisesta mikä jo luonnostaan on kansallisomaisuutta. Eiväthän nämä niin sanotut rosvot itse siellä toimistoissa istu , siellähän on toimiston henkilökunta . LAKI JOTA EI OLE Olet parhaillaan toimittajana harjuja käsittelevässä televisiodokumentissa 'Laki jota ei ole' . Tässä hiekassa ja soralakijupakassa ruumiillistuu se mikä jokaisella muullakin alalla on pielessä. Ei ole kysymys maaperinnöstä eikä toiminnasta yksilön oikeutta vastaan, jos soranottoa rajoitetta1s11n . Eiväthän Lohja Oy, Partek, Keimolan Kaivin ja sorakeisari Tauno Valo ole omistaneet perimmältään näitä alueita. Joku pieni lahjusjuttu on helppo hoitaa, mutta silloin kun tullaan näihin isoihin kysymyksiin niin se on hyvin vaarallista koko yhteiskunnan kannalta että niitä ruvetaan selvittämään. Entä virkamiehiltä' Kunnon kansalainen ei kunnioita eikä pelkää kaikenmaailman virkamiehiä vaan ymmärtää että he ovat hänen palvelijoitaan. Heillekin järjestyy näin kanava. Tämä on täydellinen virhekuvitelma, heidät pitäisi saada käsittämään että he ovat meidän palvelijoitamme , me maksamme heidän palkkansa. Keneen se vaikuttaa se vaikuttaa keinottelijoihin . He pystyvät määräämään kaikesta, he omistavat meidät pienet kansalaiset. KUNNON KANSALAINEN JA VIRKAMIES Millaisia ominaisuuksia yhteiskunnassamme vaaditaan meiltä tavallisilta ihmisiltä. Löysin vesioikeuden kirjaamon sekaisesta mapista , johon ei ollut koskettu vuoden -68 jälkeen , sopimuksen vuodelta -65 . Mutta minä tiukennan kovastikin tyyliä, pistän ne seinää vasten , vaadin niiltä vastauksen . Useimmiten on olemassa pieni konttorirotta , joka tekee sitä likaista työtä eikä tule minulle kertomaan että tämmöistä vääryyttä on kuule tapahtunut. Ja että tietää oikeutensa: että asiakirjat ovat julkisia, tieto on saatavissa, se pitää kertoa . Nythän on voitu todeta , ettei vanhoja rikkeitä halutakaan selvittää , se on liian epämiellyttävää. ta , heitä on tietysti peloteltu ja kielletty. Minä haluan antaa sorakauppiaista epämiellyttäviä assosiaatioita: näytän että he ovat varkaita. Sen takia ne varmaan yritetään haudata. Mutta kun menen semmoisen ihmisen luo niin hän kyllä vaistoaa, että olen ihan oikeilla jäljillä. hankintaan. Sanon yksinkertaisesti , että minulla on oikeus saada tämä tieto. Senhän voi jokainen oppia. Viimeisen puolen vuoden aikana olen todennut , että tässä valtakunnassa ei ole yhtään ihan selvää asiaa. PALJASTELUA ALA KERRALLAAN Mitä merkitystä mielestäsi on paljastuksilla. Maankamaralakiesityksessä kansalle yritetään esittää että tässä pyritään sosialisoimaan yksityisen ihmisen maata, valtio iskee hirvittävät kyntensä jokaisen kotikontuun . Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Ja semmoinen että ottaa aina yleisen edun huomioon eikä aja jonkun yksityisen etua. Sitäpaitsi esimerkiksi TVL ostaa kaupan hinnalla hiekkaa keinottelijoilta. Ollaan vaan kaikessa rauhassa. He ovat hyvin alttiiSUO MEN LUONTO \ 17•> .\H vsk. Ensin minuun suhtauduttiin hyväntahtoisesti hymyillen, että mitäs tuo nainen nyt tuollaisia kyselee , eihän se kuitenkaan mitään tiedä. Kunnon virkamies puolestaan on aina valpas. Sitä ei ollut siirretty Helsingin kaupungille ja näin kaupunki ei ollut saanut sille kuuluvia miljoonia puhdistamon rakentamisesta. Kun lukee papereita, katselee asioita , tarkkailee ympäristöään, täytyisi olla koko ajan kyselypäällä eikä luottaa siihen että meillähän on tämä ihana byrokratia ja poliitikot, jotka hoitaa. Ja sitten on virkamiehet, jotka ovat päätöksenteon keskivaiheilla eivätkä pysty puuttumaan asian lopulliseen ratkaisuun mutta näkevät että juttu on pielessä. Nythän päättäville virkamiehille on syntynyt harha , että he jollain tavalla omistavat tämän valtakunnan ja koko tämän luonnon. Tupakkatehtailija haluaa antaa ihmisille onnellisia assosiaatioita. 209. Että ihminen on vapaa ja sitoutumaton eikä kukaan painosta häntä. Ja varuillaan . Liisa Kulhiana saat ehkä helpommin tietoa kuin me , jotka ilmoitamme että luonnonsuojeluliitosta päivää . Ja on oltava vapaus. He ovat erittäin alttiita kertomaan, edellyttäen että heidän nimensä ei tule ilmi. Tämän paljastelu täytyy vain tehdä ala kerrallaan. Varsinkaan ympäristönsuojelun alalla. Täytyy tietää mitä hakee , mutta voivat tiedot tulla sattumaltakin kuten kerran minulle miljoonasopimus jätevesimapissa. Kun oli teknillistä asiantuntemusta vaativa kysymys , virkailijat kuin armosta ilmoittivat jotakin. Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. He ovat ostaneet ne erittäin halvalla yksinkertaisilta tavallisilta ihmisiltä, huijanneet, kertomatta ollenkaan miten aikovat hyötyä niistä. Yhteiskunnalla täytyy olla oikeus säilyttää määrättyjä arvoja, tämän täytyy olla itsestään selvyys. KONTTORIROTT A, KESKIVAIHEEN VIRKAMIES JA ... Mitä haluat ohjelmalla sanoa. On oltava aikaa
VARHAISLÄMPÖKAUSI Maamme luonto eli ns. Kesien lämpötila nousi tuntuvasti ja sai aikaan, että jäätikkö alkoi sulaa nopeammin kuin talvisaikaan ehti uutta lunta ja jäätä kertyä. Niistä saadaan käsitys mikroskooppisten siitepölyhiukkasten nojalla, joita on lukemattomin määrin peittynyt soiden ja järvien arkistoihin. Valtamereen yhteydessä ollut Yoldiameri ulottui Etelä-Suomessa 150-200 metriä nykyistä Itämeren pintaa korkeammalle. Ilmeisesti metsien historia, s.o . Pohjan perille kuuluvia lajeja, "rikkaruohoja " ja eteläiseen aromaiden kalkkia vaativia kasveja . Mm. Kysysuo MEN LUONTO ) 179 38. vsk .. Kasvi peite ei ollut vielä ehtinyt vakiintua , eli kuten sanotaan sulkeutua, vaan muistutti aukkoisuudessaan nykyisiä hiekkaisia merenrantoja tai jokivarsisomerikkoja taikka ihmistoiminnan piirissä olevia paikkoja, ratapenkkoja, pihamaita tai tienvarsia. Ilmasto lämpeni lähes uskomattoman nopeasti, kesät olivat kohta preboreaalikauden alussa erikoisen lämpimiä, vaikka 210 talvet pysyivätkin ankarina. Erikoisen selvästi ravinnerikkaus ilmeni järvissä joissakin tapauksissa niiden reaktio oli emäksinen ja veden suolapitoisuus ainakin murtoveden luokkaa. Jäätikön reuna oli siellä suhteellisen ohut ja peräytyi nopeasti ilmaston lämmetessä paljastaen altaan kuivaa maata. Luonteenomaista onkin , että monet ensimmäisistä maakasveista, ns. PUUTTOMAN KASVILLISUUDEN AIKA Jään kahleista taikka meren helmasta paljastuneelle maalle alkoi todellinen kasvien ja eläinten kilpajuoksu. Muutamien kymmenten , Joissakin tapauksissa parin sadan vuoden kuluessa ehti paikalle myös pensaita ja puita. koivumetsien muuttuminen vähitellen sekametsiksi ja lopuksi lähes puhtaiksi mäntymetsiksi kuvastaa puulajien erilaista leviämisnopeutta. Se on kuitenkin arka kilpailulle vaatien runsaasti valoa, ja niinpä se joutui väistymään kookkaampien puiden tieltä. Yrjö Vasari Muinais-Suomen luonto VI Jääkaudenj älkeinen aika Tutussa maisemassa on usein ajaton tuntu vaikuttaa siltä, kuin ei luonnossa mikään oleellisesti muuttuisi. JÄÄN VALTA MURTUU Noin 10 000 vuotta sitten päättyi viimeinen jääkausi ja alkoi jääkauden jälkeinen aika, jota me parhaillaan elämme. Tällaisissa oloissa pystyvät kilpailullisesti heikotkin kasvilajit pitämään puoliaan ainakin jonkin aikaa. varhaislämpökaudella 10 000-6 500 vuotta sitten nopeiden muutosten luonnehtimaa aikaa. Tilaa oli. Nykyisin se on löytänyt elintilan vain ripeimmän maankohoamisen piiristä merenrannalta , missä se kasvaa kapeana vyönä meren ja päälle tunkevan metsän rajalla. Suurin osa Etelä-Suomea jäi jäätikön sulaessa meren alle. Ilmasto oli mantereista, mihin liittyi sekin, että vuotuinen sademaara pysyi sangen alhaisena. Rintarinnan saattoi tavata nykyisin tunturiseuduille ja Soissa säilyneet vesipähkinän hedelmät osoittavat ilmaston olleen nykyistä lämpimämmän. Nykyisin vesipähkinä kasvaa vasta Keski-Euroopassa. Se oli yleinen kautta suurimman osan Suomea etelästä napapiirin lähettyville saakka. Valoa oli, sillä metsä ei vielä vähään aikaan ehtinyt paikalle varjostamaan, ja niinpä jäätikön jäljissä ja meren rannoilla versoi iloisen kirjava kukkatarha . Eräs ensimmäisistä oli nykyisin Pohjanlahden rannikoilla kasvava piikkinen, kaunismarjainen cyrnipensas (Hippophae rhamnoides). lhmisiän puitteissa muutos onkin häviävän pieni, mutta asia on toisin vuosituhanten taustaa vasten tarkasteltuna. pioneerilajeista, olivat nykyisin rikkaruohoina tavattavia lajeja' Jääkauden päättymisvaiheen ja jääkauden jälkeisen ajan ensimmäistä kasvillisuutta leimasi suuri lajistollinen kirjavuus ja vakiintumattomuus. Kysymys oli vain siitä , mikä laji tai mitkä lajit ehtivät ensinnä paikalle ja joutuivat toistensa seuraan. Itä-Suomessa oli tilanne toinen kuin Etelä-Suomessa. maaperän kalkkipitoisuus oli yleisesti nykyistä huomattavasti korkeampi , samoin pH . Tällaisissa oloissa tarjoutui elintilaa hyvin monenkirjavalle kasvilajistolle. Elollinen luontomme on kokenut suuren määrän vaihteluita jääkautta seuranneiden kymmenentuhannen vuoden kuluessa. Selvimmin tämä näkyi metsien puulajisuhteissa. 10 000 vuoden rajapyykki tarkoittaa hetkeä, jolloin ilmastossa tapahtui ratkaiseva muutos. Jään tai veden alta paljastui jatkuvasti uutta , tuoretta maata, jota ei sateiden huuhtelu ollut vielä ehtinyt köyhdyttää , vaan joka sisälsi runsaasti kasvien ravinteita. Etelä-Suomessa lähti jäätikön reuna ripeästi peräytymään Salpausseliltä, jotka olivat kerrostuneet jäätikön reunalle 800 000 vuoden mittaisen myöhäisjääkauden viimeisen vaiheen, nuoremman Dryaskauden aikana