Jokivarret asuceniin paljolci juuri lohen turvin (alakuvassa Lonnakon calo Kiccilässä). sivuc 208212.. Lohi kuitenkin hävisi, kun Kemijoki valjasceniin, ja nyc voimacalous uhkaa icse Ounasjokeakin. Asukkaat vascuscavac voimayhtiöiden suunnicelmia, ks. Kannessa korcilce mesimarja (kuva: Mauri Korhonen), suoniiuyjen ja kycömaiden arvoscenu herkku. Luonnonmarjoiscamme lisää sivuilla 226-233 . Ounasjoesta on viidennes lohenpoikascen cuocancoon sovelcuvaa koskea ja oivaa (yläkuva)
Suomen Luonto N:o 5 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12 , puh. Jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö on todellinen uhka näiden oikeuksien säilymiselle. Samanaikaisuus ei johdu siitä, että liikkeellä olisivat samat jokamiehet. Suomen luonnonsuojeluliiton organisaatiouudistus epäilemättä on tilannetta korjannut. Puistosuunnitelmien julkistaminen leimahdutti epäluulot liekkiin, joka ehti hävittää muutamia suojelunarvoisia alueita täysin turhaan. Kansallispuistokömmähdys ei saa toistua jokamieskampanjassa, siitä ei saa tulla kiilaa maalaisen ja kaupunkilaisen välille. Siksi jokamiehenvelvollisuuksien korostaminen voi olla paras keino oikeuksien puolustamisessa. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliito·n toimisto. Kuinka pian on hänen mittansa täysi ja hän itse valmis liittymään jokamiehenoikeuksien kavencajien rintamaan. Ainakin taajamien tuntumassa moni on varmasti jo ehtinyt ihmetellä, mitä yhteistä voi ylimalkaan olla jokamiehenoikeuksilla ja luonnonsuojelulla. Liian vähän on puhuttu maaseudun ympäristöongelmista ja milloin on puhuttukin, näkökulma on ollut kaupunkilaisen. Hälyttävän esimerkin yksipuolisen näkemyksen vaaroista tarjosi taannoinen kansallispuistokeskustelu. ,sk. Tilaushinta on 40 mk , Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto : Markku Tanttu TOJMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja), Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä . Tänä vuonna on taivasteltu enemmän kuin koskaan ennen luonnon roskaamista, tallaamista ja ilkivaltaista vahingoittamista. ILMOITUSHINNA T 1 / 1 sivu 2 000 mk , l / 2 sivu 1500 mk , 1/4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk. Elämä Suomessa perustuu jo nyt ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän maan, metsän ja veden tuottoon. Vuonna 1978 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . 90-406 262. 50 mk. On näet esimerkkejä siitäkin, että ajoissa ja asiallisesti paikkakuntalaisiin otettu neuvotteluyhteys johti rakentavaan yhteistyöhön. Luonnonsuojeluliikkeellä ei yksinkertaisesti ole varaa ajautua vastakkaiseen leiriin niitten kanssa, jotka jokapäiväisellä työllään hoitavat uudistuvia luonnonvaroja ja jotka viime kädessä määräävät, millaista on suomalaisen luonnon valtaosa. ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO \ /78 37. Syytöksissä on yhä perää, vaikka mm. Sen sijaan hissukseen pääkaupungissa tehty suunnittelu aiheutti vääriä huhuja ja epäluuloja: luultiin, että kaupungissa suunniteltiin vain maan kaappaamista kaupunkilaisten tallattavaksi. Lisäksi se on suhteiden hoitoa sinne, mistä on saatavissa paras tuki paljon kauaskantoisempiinkin luonnonja ympäristönsuojelun kysymyksiin . vuosikerta Mitalin kääntöpuoli: jokamiehenvelvollisuudet Luonnonsuojeluväki viettää tätäkin vuotta jokamiehenoikeuksien merkeissä, niitä puolustaen ja ehkä laajentaenkin. D 201. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00 , kesäkuukausina 8.3015 .30. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Suomen luonnonsuojeluliikettä on pitkään moitittu kaupunkilaiseksi ja herraskaiseksikin . Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon . Mutta asian ydin onkin se, millaisena tilanteen kokee maaseudun asukas ja peruselinkeinojen harjoittaja, juuri hän, jonka rannat roskataan ja taimet tallataan. 3 7. lrtonumerot 7
. Niemelii: Luontopolku es1Summaries of the Main Arricles . . . . . . Vuoden puuksi vali11u tervaleppä on vähäisestä kasvualascaan huolima11a maisemallisesci varsin merkittävä : reunaahan cervaleppien rivi milcei koko merenrannikkoamme ja sisävesien suuria selkiä (sivuc 220-225) . . Tänä vuonna ovat olleet ajankohtaisia vesakkomyrkyt ja vahinkolintujen hävi11ämiseen käy1e11ävä kloraloosi (sivuc 203207). . . SUOMEN LUONTO 5 1978 merkkinä Ou lanka 216 Ahri Ma'kinen : Tervaleppä vuoden puu 220 Toivo Rauravaara ja Seppo Vuokko: Luonnonmarjamme 226 Helge Roncu: Oma löytty, vieras varastettu. . . . . . Kirjailijan yksinpuhelu sivuilla 213215. . . 23 7 Seppo Vuo/anto: Kloraloosi uhkaa kotkaakin 205 Erik Kumari: Matsa lu Eestin ranniko n lintu paratiisi 239 Annikki Kariniemi: Ounasjoen valjastaminen rikos ihOhjeita WWF-suojeluprojektien laatijoi lle 242 miskuntaa vastaan 208 Uutisia 243 Annifokinen:Ounas 209 Suomen luonnonsuojeluliitro 246 Marjukka Kulmanen: Ou nasjoen puolustaminen kuuluu Huuroja korvesta . . . . . . . . . . 202 Nykyisec jokamiehenoikeutemme ovac vähäinen jäänne muinaissuomalaiscen laajoisca luonnon yleiskäyttöoikeuksista. . . . Ounasjokivarressa asuvat tietävät asemansa ja rakencamisen seuraukset ja vastustava! voimamiesten pyrkimyksiä. Rakentajille esicellään esimerkkinä Oulangan luontopolkua sivuilla 216219. . . vsk .. . . 248 Myrkkyasioista ei päästä eroon, ne puhututtavat edelleen luonnonsuojelijoita. Tehokkaalla marjojen talteenocolla voimme myös petustella metsien moninaiskäyt1öhoitoa (sivut 226233). . . Lintuvesien suojelu on kansainvälisiä , sillä useilla suojelualueilla on ainakin yhcä suuri merkicys muu11olin1ujen levähdysalueina kuin pesimäalueenakin. Näiden oikeuksien käy11ö edelly11ää myöskin vastuuta jokamiehehä: aiheu11aessaan häiriöcä luonnossa hän samalla tukee vaacimuksia jokamiehenoikeuksien supistamiseksi (sivuc 201 , 234238). . . . . 246 kaikille 210 Kysymyksiä tietävi lle ja päättävi lle 246 Teuvo Suominen: Koillismaan koskisoruri Reino Rinne 213 Kirjallisuutta 246 Juha Viramo ja Tuomo J. . Polkuja valmistuu koko ajan lisää. Eesciläisescä lintulahdesta kerrotaan sivuilla 239241. . Koskee Kuusamon kuulu koskisoca 1ekivä1 Reino Rinceestä näkyväsci luonnonsuojelijan. . . Energiakriisin varjolla uhataan valjascaa viimeisec vapaat jokemme. . . SUOMEN LUONTO l/78 J7. . JokamiehenMitalin kääntöpuoli : jokamiehenvelvollisuudet 201 oikeuksien kehitys 234 Kaisa Raarikainen: Vesakkomyrkyt ympäristöpoli tiikan opp iHarri Dahlsrröm: Luonnon virkistyskäyttö jokamiehenmateriaalina 203 oikeuksien koetinkivi . . Luonnonmarjamme käytön lisääminen ei aiheuta ympäriscövaurioita multa osaltaan casapainottaa kauppa1aset1amme ja lisää 1yöllisyy11ä. . . . . . . Luoncolii11olaise1 tukivac vaelluksellaan Ounasjokivarren asukkaiden taiscoa jokensa puolesta (sivuc 208212). Käpytunnuksella on jo merki11y useica luoncopolkuja eri puolilla Suomea.
Voi kysyä, mikä oli antanut maaja metsätalousministeriölle aiheen näin jyrkän tekstin laadintaan torjunta-aineasia olisi toki ollut perusteltavissa hyökkäämättä jokamiehenoikeuksia vastaan. HALLITUKSEN ESITYS eduskunnalle laiksi torjunta-ainelain muuttamisesta annettiin eduskunnalle tammikuun 27 päivänä 1978. Kysymys oli sinänsä ehkä pienestä osasta ympäristönsuojelua: vesakontorjunta-aineiden lentolevityksestä. Hallitus ei ole myöskään pitänyt asianmukaisena eikä periaatteessa oikeana, että torjunta-aineiden käytön ja lentolevityksen kieltämisellä ja rajoittamisella ryhdyttäisiin lakisääteisesti työllisyyttä parantamaan." Edellä lainattu antaisi aihetta moneenkin kysymykseen . Se, ettei tämänkään ministerin olisi ollut mahdollista puuttua asiaan varmistettiin siten, että esitys normaalikäytännöstä poiketen jaettiin suoraan pöydälle. Tähän tapaan: " Hallitus ei pidä välttämättömänä eikä mahdollisena , että hyväksyttyjen torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin sillä perusteella , että' se rajoittaa sienestystä ja marjastusta kohteissa , joille torjunta-ainetta levitetään . Perustelujen jokamiehenoikeutta koskevat lausumat eivät toki ole vailla vertaa Suomen valtiopäivien historiassa. Kaisa Raatikainen V esakkom yrkyt ympäristöpolitiikan oppimateriaalina Kevättalvella eduskunnassa käytiin merkittävä keskustelu ympäristönsuojelun ja erityisesti jokamiehen oikeuksien kannalta. Muodollisesti on vesakontorjunta-aineiden lentolevitystä tähän kesään saakka hoidettu torjunta-aineasetuksen yhden säännöksen turvin. Periaateohjelman mukaan jokamiehenoikeutta on pidettävä väistyvänä oikeutena eikä sitä MTK :n mukaan tule ainakaan laajentaa, Joensuun korkeakoulun tutkijat: V esakkomyrkky säilyy vuoden Terveyslautakunnilla oma laintulkinta Tienvarsien myrkytyksestä ilmiriita ltä-U udellamaalla Ml1'1STERJ VlROLAINEN PUOLTAA KUN1lA Kunnat taistelevat MPCA:ta vastaan vesakkomyrkytyksissä Kesän vesakkomyrkkykeskustelussa olivat keskeisinä kysymyksinä kuntien oikeus säädellä myrkkyjen käynöä, vesakkomyrkkyjen haitat marjascukselle ja sienestykselle, ja myrkkyjen käytön työllisyysseurauksec. Mikäli SUOMEN LUONTO )/78 37. vaan joissakin tapauksissa pikemminkin supistaa. Selitys on yksinkertainen: esitys esiteltiin valtioneuvostolle sellaisena päivänä, jolloin vasemmistoministereistä vain yksi oli paikalla. Kun lukee esityksen perusteluja, joutuu ihmettelemään, kuinka laajapohjainen hallitus mukana myös vasemmistopuolueet on voinut olla hyväksymässä tällaista tekstiä . Vesakontorjunta-aineiden lentolevityksen vastustus on saanut viime vuosina kansanliikkeen voiman taakseen, erityisesti Pohjois-Karjalassa. Myös työllisyyden hoitamista koskevat kannanotot ovat kummastuttavia tilanteessa , jossa maan työttömien lukumäärä lähenee kahdensadantuhannen rajaa. Tämä on sitäkin ihmeteltävämpää, kun esimerkiksi vuonna 1977 tehdyissä vesakontorjunta-aineiden lentolevitystä koskevissa kansanedustajien kirjallisissa kysymyksissä on nimenomaisesti viitattu työllisyysnäkökohtiin ja kun noiden kysymysten allekirjoittajina esiintyy lähes kaikkien eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden, mm . En tiedä, osunko pahasti harhaan , kun arvelen syyn löytyvän MaataloustuottaJatn Keskusliiton (MTK) viime vuoden kesäkuussa hyväksytystä periaateohjelmasta. keskustapuolueen, kansanedustajia. Keskustelu oli merkittävä siksi, että sen aikana paljastuivat hyvin ne asenteet, jotka tulevat esille joka kerran, kun tarvittaisiin tehokkaita toimenpiteitä ympäristönsuojelun edistämiseksi. vsk. Samanlaisilla "omistusoikeuden pyhyyttä" koskevilla argumenteilla yritettiin viime vuosisadan lopulla evätä koko sienien ja marjojen poimimisoikeus. Hallituksen esitystä voidaan arvostella paitsi siksi, ettei esityksessä ole noudatettu ympäristönsuojelun kannalta tarpeeksi jyrkkää linjaa , myös ja ehkä ennen kaikkea siksi, että esityksen perusteluissa hyökätään jokamiehenoikeuksia ja työllisyyttä vastaan . Maaja metsätalousministeriö siis vain kirjasi maataloustuottajien tavoitteet koko hallituksen tavoitteiksi . vesakontorjunta-aineiden lentolevitys kiellettäisiin marjastuksen ja sienestyksen eduksi, merkitsisi se muun ohella myös sitä, että jokamiehenoikeus asetetta1s11n vahvempaan asemaan kuin maanomistajanoikeus. Vallitsevan oikeuskäsityksen mukaan maanomistajanoikeus maatalouden ja metsätalouden harjoittamiseen kiinteistöllä on vahvempi kuin jokamiehenoikeus. Hallituksen 203
i ke u skansl eri n virastossa 18. Oikeuskanslerin virastolta pyydettiin asiasta lainsäädäntö järjestyksen kanna) ta lausunto, mikä sinänsä on eris204 kummallinen menettely , koska eduskunnan perustuslakivaliokunta on juuri tätä varten . KR). 4. Niinpä ministeriö tiedusteli virastolta , voitaisiinko lentolevitysluvan edellytyksiä tiukentaa siitä, mitä ne olivat hallituksen esityksessä ilman , että laki olisi säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Samoin tiedusteltiin , voitaisiinko nimissäni kulkeva aloite hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Aloitteessa luvan saamiselle asetetut oikeudelliset edellytykset lienevät myös liialliset tavallisessa järjestyksessä säädettäviksi. Lakialoite lähti toisin kuin hallituksen esitys siitä, että torjunta-aineiden lentolevitystä tulisi säännellä sen marjastukselle, sienestykselle sekä työllisyyden hoitamiselle aiheuttamien haittojen vuoksi. 1978 päivätyssä Paavo Haapasalon muistiossa , jonka marginaaliin oikeuskansleri Risto Leskinen oli merkinnyt hyväksymisensä merkiksi nimikirjaimensa, todettiin seuraavaa: Tavallisessa järjestyksessä säädettävällä lailla ei voida säätää niin , että lupa voitaisiin vapaaharkintaisesti evätä, mihin aloitteen sananmuoto näyttaa johtavan. vsk .. Samanlaisilla perusteilla olisi esim . Suuressa valiokunnassa rinnakkaisaloite ja hallituksen esitys olivat tiukassa äänestyksessä, hallituksen esityksen puoltajien voittaessa yhdellä äänellä. Lakialoitteen allekirjoittajista ainakin ne, jota tiesivät vapaaehtoisten luonnonsuojelujärjestöjen viettävän jokamiehenoikeuksien teemavuotta, eivät voineet katsoa hyväksyvästi sitä, että eduskunta ryhtyy samanaikaisesti kaventamaan jokamiehenoikeuksia käytännössä. Kesän aikana useat kunnat , lehtitietojen mukaan parisenkymmentä, ovat antaneet torjunta-aineiden lentolevitystä vastustavan lausuntonsa maaja metsätalousministeriölle. valtiosääntökomitean enemmistö esitti ympäristönsuojelutarkoituksessa säädettävän lainsäädännön säätämisjärjestyksestä. Lupaa ei voitaisi myöntää monissa sellaisissakaan tapauksissa, joissa vesakkomyrkytys olisi "kohtuullista, normaalia ja jå'rkevå·å·". Oikeuskanslerinvirastossa laaditun muistion kannanotot ovat mustinta tekstiä, mitä ympäristönsuojelulainsäädännön kehittämisen kannalta saattaa olla. OIKEUSKANSLERINVIRASTON LAUSUNTO Maaja metsätalousministeriölle tuli siis kiire tehdä rinnakkaislakialoite käyttökelvottomaksi sen taakse oli eduskunnassa asettumassa liian monta kansanedustajaa. Hå'n toimii myös puolueensa SDP:n ympå'ristöja yhdyskuntapoliittisen työryhmå'n varapuheenjohtajana. Juristit tietävät kertoa , että esitetyt tulkinnat vastaavat lähinnä 1950-luvun lainoppia. Tästä sekä ilmeisesti myös eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan kannanotosta , jonka mukaan kuntien lausunnoille tulisi antaa ratkaiseva merkitys johtunee , että maaja metsätalousministeriö on julkisuudessa ilmoittanut periaatepäätöksestään lentolevitysten kieltämisestä. Lopputulos kuitenkin oli selvä: hallituksen esitys hyväksyttiin laiksi. LOPPUTULOS Maaja metsätalousvaliokunnan enemmistö pysyi ehkä odotetusti hallituksen esityksen takana sekä kirjasi mietintöönsä osan oikeuskanslerinviraston muistiossa esitettyjä näkökohtia. Kunnan kielteisestä kannasta huolimatta lupa vo1ta1s11n myöntää vain , jos se "tasapuolisen kohtelun tai alueellisen yhtenäisyyden vuoksi olisi tarpeen.'' EDUSKUNT AKÄSITTEL Y Hallituksen esitys sekä asiasta tehdyt aloitteet siirtyivät valmisteltaviksi maaja metsätalousvaliokuntaan. esitys ei näiltä osin ottanut huomioon Suomen luonnonsuojeluliiton muistiota, joka koskee ympäristönsuojelun ja työllisyyden hoitoa . Erityisesti nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina on yritettava hyödyntää kotimaisia luonnontuotteita turvaamalla jokamiehenoikeuksien käyttömahdollisuudet. Lentolevitysasiaa seurannut ei vain voi olla ihmettelemättä ministeri Virolaisen linjaa, kun hän nyt julkisuudessa korostaa mekaanisen torjunnan merkitystä työllisyydelle esiteltyään puoli vuotta aikaisemmin esityksen, joka ei välittänyt sen enempää työllisyyden hoidosta kuin marjastuksen ja sienestyksen mahdollisuuksien turvaamisesta. VAROITTAVA ENNAKKOTAPAUS. ilmansuojelulainsäädännön aikaansaaminen näytä kovin helpolta tehtävältä. D Kansanedustaja Kaisa Raatikainen on päiikaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ympå'ristönsuojelutoimikunnan jå'sen. Lausunnossa ei myöskään ole lainkaan otettu huomioon niitä näkökohua, Jotta esim. JÄLKINÄYTÖS Laki torjunta-ainelain muuttamisesta annettiin kesäkuun 7 päivänä 1978. Ehdotuksessa lähdettiin myös siitä, että kuntien lausunnoille lentolevitysasioissa olisi annettava ratkaiseva merkitys. SUOMEN LUONTO ) /78 37. RINN AKKAISLAKIALOITE Hallituksen esitys ei tyydyttänyt kaikkia kansanedustajia, vaan valtiopäivien alussa jätettiin nimissäni kulkenut lakialoite torjuntaainelain muuttamisesta. Lakialoitteen perusteluissa korostettiinkin maamme marjaja sienisadon tehokasta talteenottoa paitsi kotitarvekäytön myös sen antaman toimeentulolisän vuoksi. Myös kunnalle annettava valta olisi niin suuri, ettå vaadittaisiin perustuslain sfatåmisjå'rjestystå· (kurs. Jos kerrotunlainen tulkinta todella voittaa alaa, ei esim. Maaja metsätalousministeriössä lakialoite ja ilmeisesti erityisesti se, että sen allekirjoittajina oli useamman puolueen jäseniä aiheutti sen verran paniikkia, että katsottiin tarvittavan ulkopuolista apua. nykyinen vesilaki muuttamisja pilaamiskieltoineen sekä lupajärjestelmineen pitänyt säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä
Harmaaja merilokkia voi myrkyttää myös pesiltä. Seppo Vuolanto Kloraloosi uhkaa kotkaakin Myrkky ei valikoi uhriaan. Viimekeväisestä kloraloosikokeilusta kertoo lisensiaatti Seppo Vuolanto, Uudenmaan läänin ympäristönsuojeluntarkastaja. 205. Kokeiden perusteella kloraloosin käyttöä turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksilla ja teollisuusalueilla ei voitu puoltaa enää muuttolintujen saapumisen jälkeen. Riistantutkimusosaston kokeissa myrkyttyi kaikkia niitä lajeja, joita voi olettaa käyvän myrkkysyöteillä. Hänen hoitoonsa kuuluvat myöskin kalastusja metsästyslain alaiset asiat. Metsästyslain mukaan vahinkolintujen hävittäminen on sallittu fosforivalm istee lla. Tilalle on pyritty löytämään "inhimillisempi" myrkky. Lisäksi kolmen merikotkan tiedetään joutuneen Pohjanmaalla kloroloosin uhriksi, mutta yksi onneksi toipui . varisten runsastumisella, mutta vuosikymmeniä kestäneet linnustotutkimukset eivät käsitystä tue. Oheinen katsaus havainnollistaa jälleen kerran sitä, kuinka viranomaiset useasti ovat asenteiltaan ja näkemykseltään vanhoillisempia kuin kenttäväki, jonka "vanhoillisuuteen" viranomaiset usein vetoavat vastustaessaan luonnonsuojelullisia uudistuksia. lainsäädäntöä kehittämällä, ja tilalle on etsitty ekologisesti terveempiä menetelmiä. Sitä paitsi variksen pesärosvoilun eräänä pääuhrina pidetty haahka on nyt runsaampi kuin koskaan . Myrkkyjen käyttöä on pyritty vähentämään mm. Riistanhoitajat ovat kuitenkin luopuneet fosforiöljyn käytöstä, koska se aiheuttaa tuskallisen kuoleman . Maaja metsätalousministeriössä ja lääkintöhallituksessa on kuitenkin näihin aikoihin asti valmisteltu myrkkyjen käytön tehostamista riistanhoidossa ja vahinkolintujen hävittämisessä. Varislinnut on myrkytettävä talvella ja alkukeväällä ennen rauhoitettujen muuttolintujen saapumista. Myrkkyjen käyttöä on viime aikoina ilahduttavasti vähennetty. Kokeiden perusteella riistantutkimusosasto katsoi voivansa puoltaa alfakloraloosin käyttöä eräissä tapauksissa. Myrkyn käyttö vaatii lääkintöhallituksen hyväksymisen. SUOMEN LUONTO ~178 37. M yrkyttäjältä vaaditaan kokemusta myrkytystyössä ja huomattavaa lintujen ja niiden elintapojen tuntemusta. Kloraloosia ei pidetä ympäristölle vaarallisena, koska se hajoaa verrattain nopeasti uhrin elimistössä. Lisäksi kloraloosia saa riistantutkimusosaston mukaan käyttää vasta sitten kun muut keinot eivät ole tepsineet. ,sk. Valinta on päätynyt alfakloraloosiin, joka annoksen väkevyydestä riippuen joko huumaa, nukuttaa tai tappaa uhrinsa . Varotoimenpiteistä huolimatta myrkytysvaara kohdistuu aina muihinkin lajeihin kuin myrkytyksen kohteeseen. Näistä olivat rauhoitettuja kalalokki , karikukko, kottarainen, naakka ja maakotka. Maaja metsätalousministeriö perustelee kloraloosikokeita mm. Edelleen myrkkysyöteillä kävi kissoja ja yksi koira. KLORALOOSIN KÄ YTTÖKOKEIT A Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos kokeili vuosina 1968-71 kloraloosia
Ainakin talvehtiva kotkakantamme on saatu suurenemaan. Vetoomus tuotti hyvän tuloksen . Nyt lääkintöhallitus sekä maaja metsätalousministeriö pyrkivät tehostamaan päinvastaista puuhaa eli myrkkyjen levittämistä luontoon tavalla, joka uhkaa kotkiakin. UHKA T AL VEHTIVILLE JA MUUTTAVILLE KOTKILLE Kokeiden jälkeisinä vuosina kotkiemme haaskaruokintaa on tehostettu. hävittämisestä kloraloosilla kaatopaikoilla, jätteidenhävittämislaitoksilla ja jätevedenpuhdistamoilla. 206 Merikotkiemme perikatoa on yritetty torjua antamalla niille myrkytöntä ruokaa . 1978 , siis parhaaseen lintujen muuttoaikaan "alueilla, joilla on havaittu variskantojen suhteetonta lisääntymistä' ' sekä varisten muuttoreittien varrella. Kuvassa merilokkeja. Vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota kotkillemme koituvaan uhkaan, muuttolintujen muuttoon , minkkitarhoilla saatuihin kielteisiin kokemuksiin sekä ministeriön virheellisiin tietoihin variskantojen kehityksestä . 1977 alfakloraloosin käytettäväksi varisten ja muiden rauhoittamattomien, vahinkoa tuottavien lintujen hävittämiseen . 4. METSÄST ÄJ ÄPIIRIEN SUHTAUTUMINEN Saatuaan tiedon ministeriön kokeiluaikeista professorit Göran Bergman (Helsingin yliopiston eläinmuseon kustos) ja Henrik Wallgren (Helsingin yliopiston eläintieteen professori) vetosivat yhteisellä kirjeellä rannikkoseutujen metsästäjäjärjestöihin . Lisäksi terveyslautakuntien tulee tarvittaessa määrätä lintujen Myös lokkikantojen rajoittamiseksi koetetaan tehostaa kloraloosin käyttöä . Maamme korkeimpien lääkintäja metsästysviranomaisten tarkoituksena on siis selvästikin lisätä myrkkyjen käyttöä luonnossa. KLORALOOSIN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN Lääkintöhallitus hyväksyi istunnossaan 30. Virasto perusteli päätöstään sillä, ettei myrkyn käytöstä saatu negatiivisia kokemuksia kokeilujen aikana. 3. Valtaosa ainakin Uudenmaan rannikon riistanhoitoyhdistyksistä SUOMEN LUONTO ) /78 37. Riistantutkimusosaston suostttama myrkytysaika sattuu päällekkäin kotkien ruokinta-ajan kanssa. ,sk.. Vuosia jatkunut ruokinta on myös totuttanut kotkiamme ihmisiin ja kotkat uskaltautuvat yhä useammin alueille , joilla ihmiset liikkuvat. Maaja metsätalousministeriölle eivät kuitenkaan riittäneet riistantutkimusosaston varta vasten tekemät kokeet, vaan ministeriö järjesti uuden kokeilun 1. Myrkkyä saa käyttää riistanhoidollisiin tarkoituksiin sekä kalanviljelylaitoksilla, turkistarhoissa ja elintarviketeollisuuslaitoksilla riistanhoitopiirin luvalla ja riistanhoitoyhdistyksen ja kunnan eläinlääkärin valvonnassa. Maaja merikotkia suojataan ruokkimalla ympäristömyrkyiltä sekä vainolta, joka uhkaa niitä muuttomatkoilla. 3.30. He esittivät kielteisen kantansa kloraloosin käyttöön ja pyysivät, etteivät järjestöt osallistuisi kokeisiin . Kokeilujen jälkeen ministeriön tarkoituksena on antaa kloraloosin käyttöä koskevat pysyväisohjeet ja ryhtyä laajempaan vahinkolintujen hävitykseen . M yrkkysyöttien asettelu maastoon muodostaa vakavan uhan kotkakantojemme pelastusyrityksille
1978 . 1978 . 19 77 Ono 1779 / 568 / 77. Riista ja kalatalouden cuckimuslai toksen riistantutkimusosaston kirje maaja mecsäcalousministeriölle ja lääkin töhallitukselle 28 . D KIRJALLIS UUIT A Bergman , G . vsk. 3. 1977 Ono 1779 / 568 /77 . Kloraloosi varislincumyrkkynå·. Kalanviljelylaitoksilla, minkkitarhoilla ja kaatopaikoilla on etsittävä menetelmät , joilla lokkien ja varisten ravinnonsaanti estetään . Oravaisneidens Naturvetarklubb . 1972 no 163 . Lääkintöhallituksen kirje lääninhallicuksille ja terveyslau takunnille 30. Lokkien torjunnassa käyttökelpoisia keinoja olisivat jätehuollon tehostaminen sekä lokinmunien sterilointi tai vaihtaminen puumuniin . päätti olla osallistumatta kokeisiin tai palautti ministeriön jakaman myrkyn. 1977 oli todettu kloraloosi sopimattomaksi riistanhoidollisiin tarkoituksiin . SUOMEN LUONTO 5178 37 . Riistapäällikkö ilmoitti henkilökohtaisesti vastustavansa kloraloosin käyttöä saamiensa huonojen kokemusten perusteella. Ollaanhan summittaista rautapyyntiäkin vähentämässä. Finlands Natur 37 : 68 . Helsinki 22 . Olisi myös korkea aika pohtia tarkemmin käsitettä ''vahinkolinnut' ' . Uudenmaan riistanhoitopunn neuvottelupäivillä jo vuotta aikaisemmin , 10. 3. Ti/1 de jaktliga organisacioncrna i kusttraktt:rna. Mersäsryslaki (asecuskokoelma no 290 / 62) Lääkintöhallituksen kirj e maaja mersätalousminisceriölle 30. 207. 2. Myrkkyjen käytön lisääminen merkitsee takaiskua ekologiselle riistanhoidolle ja sille vakavalle luonnonhoitotyölle , jota riistanhoitajat saamani käsityksen mukaan varsin yleisesti harjoittavat: Viranomaisten tavoitteena tulisi olla pikemminkin metsästyslainsäädännön kehittäminen niin, ettei myrkkyjen käyttö ainakaan lisäänny . Toivoisi myös , että lääkintöhallitus tutustuisi kloraloosin käytöstä saatuihin kielteisiinkin kokemuksiin ja muuttaisi kantaansa suhtautumisessaan tähän myrkkyyn . Myrkky voidaan korvata elävänä pyydystävillä häkeillä , joista rauhoitetut linnut päästetään menemään. 1978 no 2427/ 64 . Maaja mersätalousministeriön kirje riistanhoicopiireille 6. Eräät eläinlääkärit sanoutuivat irti valvontavastuusta. Stenman 19 70. Sattuvasti eräs metsästäjä kertoi , että hän ampuu mieluummin rehellisiä variksia huuhkajan kuvalta kuin kloraloosista juopuneita toikkaroivia lintuja. 3. Eklund , H. 4. Stenman , ., R. Suomen Riista 22 : 7488 . Helminen, M. W allgren 1978 . VAIHTOEHDOT Myrkkyjen sijaan löytyy terveempiäkin menetelmiä. Komu & A. Kloraloosi harmaaja merilokkim yrkkyn:i". & H . Ermal a 1972 . Kävi siis selvästi ilmi, että metsästäjäkunta alkaa olla valmis luopumaan myrkkyjen , tai ainakin kloraloosin , käytöstä . & . 3. Sopivia häkkejä ja pyydystyspaikkoja olisi ryhdyttävä kokeilemaan . Suomen Riista 24 : 10711 6
Ounasjokivarren asukkaille, joille joki ympäröistöineen rurvaa leivän ja on seudun elinkeinoelämän valtasuoni, · on ollut tärkeää korostaa juuri tätä puolta. Kemi, Oulu ja Ii nehfin vaikertaa: oi kymmenen vangitun vi,ran maa .. Kerrotaanpa erään Kittilän Kaukosessa olevan sukuhaaran esi-isän tulleen aina Kaukasus-vuorilta asti . On ollut lohdullista seurata keskustelua , jota on käyty sanomalehtien palstoilla Ounasjoen valjastamisesta. Markkinapaikoilta on saatettu löytää morsian tai sulhanen, joten sitä suvun suohkanaa on kasvanut monilta eri ju~rilta. Mutta tämä tällainen hinku lienee vain niillä, jotka maantie on tuonut ja jotka luulevat että se kylä , johonka he tulevat , on vain muutamanlainen takapajula, jossa he saavat alkaa oman omasta mielestään merkittävän ja ihmeellisen sivistystyön. Näin tulee myös käymään, jos Ounasjokea ruvetaan rakentamaan. Reino Rinne A. Suurin osa on ollut samaa mieltä kuin minäkin : OUNASJOKEA EI SAA VALJASTAA Perusteetkin ovat olleet suurin piirtein samoja. Kun joki kerran padotaan, se on täysin tuhottu , sitä ei enää ole sellaisena kuin se kerran kaikessa väkevyydessään ja voimassaan virtasi halki suurten erämaitten. Samaa tietä nousi m yös rovaniemeläinen tai kauempaa etelästä tullut matkustavainen pohjoiseen. KUN KESIN TALVIN on saanut nuoruudessaan vaeltaa tämän voimakkaan vesistöalueen ma1sem1a alkaen kaukaa Hanhi208 maan-Pokan väliseltä ratsutieltä , tutkinut Sätkänäkorven ihmeellistä kasvistoa , kuunnellut tarinoita vanhoista Kurjenpolven kiveliön lappalaishaudoista, poiminut hilloja Penikkamaan jängiltä , eksynyt Kumputunturin laajoihin poronpolkuihin tai kuunnellut Nilivaaran Pekkasedän karhunkaatokertomuksia Sotkajärven pihan pirtinportailla istuen, ei voi käsittää ihmisiä, joilla on hinku muuttaa maailmankuvaa toiseksi, kuin mitä se on ollut heidän lapsuudessaan tai nuoruudessaan tai kypsän iän kynnyksellä . kaikista naapurimaistaan . . Kun perusteet ovat näin likilähellä , luulisi, ettei niitä tarvitse edes alkaa todistella . Koska joku tämänpäivän itseään yli-ihmiseksi luuleva olento kuitenkin kokee oman elämäntehtävänsä peräti jonkinlaiseksi patomestariksi , on sittenkin syytä kerrata perusasioita. Se ujuttautui Rovaniemeltä kohti pohjoista jo silloin kun Rovaniemen ensimmäinen "kirkonkylä" oli Ylikylän korkeudella. Koskimiestä mukaillen nomaan kauppatie , jota pitkin Perälapin asukas tuli talvisaikaan Rovaniemelle myymään turkiksia ja muita tuotteitaan . Vain Ounas ja Tornio lainehtii, toiset sieluni haavoille saavat. Luonnonsuojelijain minunkin mielestä Ounasjoki on jätettävä omaan ainutkertaiseen mahtavaan tilaansa näyttönä siitä, minkälaisia nämä suuret PohjoisEuroopan erämaajoet ovat olleet. Tämä Rovaniemeltä Kittilään nouseva tie oli nime.. V. Annikki Kariniemi Ounasjoen valjastaminen rikos ihmiskuntaa vastaan Tämän pa1van ihminen hukkaa, ja alkaa yhä enemmän hukata oman maansa luonnonkauneutta, hyvä lukija, oletko huomannut sen. Ounasjoen on halki aikojen an nettava kuulua niiden virtojen joukkoon. Kemi, Tornio , Ounas, Oulu ja Ii toki muiscan uomanne aavac. Väestönsä rikkaan ja m onipuolisen alkuperän ansiosta Kittilä on kasvanut valistuneeksi pitäjäksi, Ounasjokivarsi kukoistanut. Siitä johtuu , että tämän suvun jäsenet ovat vieläkin näyttäviä, pitkiä tummia miehiä ja naisia . Kittilän kautta, Ounasjoen likituntumassa, on kulkenut yksi tärkeimmistä Lapin valtateistä. Niistähän valitettavasti on enää joku harva virta todistamassa. SUOMEN LUONTO ~/78 37 . Se on saanut vaikutteita mm. Vanha Pokan ratsutie on ollut tärkeimpiä kulkureittejä Inariin ja aina Jäämeren tuntumaan Reisivuonoon , Vesisaareen , Pykeijaan kuinkahan monet omista esivanhemmistani ovat kulkeneet tätä reittiä ennen kuin asettuivat Kittilään ihanan Levisuvannon aurinko-ystävällisille rannoille' OUNASJOKIV ARREN MAANTIETÄ nousivat ylös Kittilään Vienan Karjalasta , Pietaristakin asti tulleet kauppiaat. Jo 15001600-luvun karttoihin on merkitty Ounasjoen länsipuolelle väylänvarsitie. Kaupankäynti myös länteen Ruotsin Länsipohjaan on ollut vilkasta. Tämähän on naurettavaa! Kittilä on aina ollut , sivu maailman aikojen, valistunut pitäjä . vsk.
Yhessiipä yltiöinii vieritteli vallattomat, pyörittiviit pyörcehiii kahen joen kainalossa, kivikossa kisailivat, kohta kaskena menivå·c. LUIRON ARA-MA TTIIN eksyneen jätkän kerrotaan kerran ihastelleen Nattastuntureita: Eipä ole ihme että on niin isot peltoaukeat (tarkoitti laajoja aapasoita) kuin on nuin isot sontatunkiotkin ! Ja Ara-Matin vastanneen: Jovain onkin sontatunkiot. Valjastivat virran vuolaan. Anni Jokinen ja kaupan parissa, avartaneet peltoja, hoitaneet metsiä ja paimentaneet poroeloaan, hillastaneet, kasvattaneet perheet, kylät kaikkineen, monikymmenpäiset lapsikatraat , niin eipä ole ihme että nousee katkeruus patoamista suunnittelevia vieraista oloista tulleita rahanpyytäjiä kohtaan . Ounas katsoi onnetonna surkeutta sulho kullan , kohtaloa kahlehitun Kemin poikasen poloisen. Kahlehia kalistavat rurmaksi tyttösen takovat kuolemaksi kaunokaisen. Kelot ovat kadonneet, Sompio on mennyt. Mutkitteli mutamaita kiercelihe kivikoissa , leyhytteli leiniköitä viiliin villinä vaelsi heilutteli helmojansa , ryöpsiihteli ruovikossa juotti peuroja pihoilla. Enää ei Sompiossa nouse karhu hangelle, ei koota vasotukseen vaatimia hyville jäkäläpaikoille, ei nouse metso siivilleen tai jää odottamaan vanhan kelon oksalle ja julistamaan soidinmenojensa juhlaa isoilla kairoilla. 209. Kun ajattelee minkälaisen työn nämä suvut ovat tehneet Ounasjoen maanviljelyn ja karjanhoidon SUOMEN LUONTO ) /78 37. OUNAS Ounasjfirvi outamailta tuolta tunturin takoa , katsoi kauan tytärtänsä pohjan piikaa pahaista. Tyttö uomahan katosi, juoksi joutuhun jokena, visakoita virvoitteli kostutteli kanervaiset. Tuolta tuntsalta tulevan itäisiltä iljanteilta . Kemin kohta kaappasivat asettivat suitset suuhun, rauat ranteihin sitoivat nilaköysin nilkkasensa. Juudaksiahan ne tämän kaltaiset muka kuntien hyvinvointia ajattelevat miehet ja naiset ovat! KERRAN SUURI SOMPIO heräsi hankiaamuisin laajaan kirkkauteen ja kontio lähti liikkeelle pyyhkien silmiään liian kirkkaalta valolta ennenkuin metsän ämmi tottui siihen. Mitähän nyt mahtaisi Ara-Matti vastata jos elossa olisi ja Luirosta tuleva mädänneen kalan haju kirvelisi nokkaa niinkuin oikein vanha paska. Et ou Korsan kakaroita etkä Saanan saamisroa, oma olet orpanani Ounasjiirven oma lapsi. Niinkuin nyt kerrotaan vanhan losojätkän tuumineen että mikäs' se on nyt täällä kun ei enää luonnonpihka haisekaan vaan lännestä tuleva ammeriikkalainen hernesoppasumu, häh! Siihenhän tukehtuu niinkuin kala Kuolleeseen mereen . Kavaltajat koskellamme nyt jo vaanivat vapaata , Lapin juoksevaa jokea. Patoloiksi pannaksensa altaiksi asetellaksensa . 342-344 . Pojan kohtasi komean Lainoon laajalla seliillii, keikaroivan Kemin pojan Ja Ounasjokea alavirtaan tulee vastaan vuorostaan Rovaniemen seudun vanhaa maanviljelyssukupohjaa, valistuneita miehiä ja naisia: Neitiniemeä , Hiukkaa ja Hirttiötä, on Kunnaria ja HanneJa. Kastoi korvet kuivetruneet saraheinät surkasruneet, nurmikoita nuoskutteli vettä varpuihin valeli. Ennen nilkkain nitomista jonninjou ta vaks joeksi kuivaksi kivikasaksi. Monille ne merkitsevätkin kuolemaa: erämaan vaeltajille poroille, hirville, karhuille ihmisen nelijalkaisille ystäville tai vihollisille , kukapa tiennee. Tuli herrat Helsingistä katselivat kateissansa: onpa voimaa vuoltehissa. Tyttö tunturin takoa lapsukainen lappalaisen äitikullan ainokainen , tievan piiiillii tirkisteli kujersi kiven kolossa . Pahan pauloja punoivat: nuo jos voimat volttiloiksi muutettaisiin muuntajilla oispa lfavät liimpiminii tehokasta tehtahissa. Lapin porstuaa liiheni. kan altaan suuret vesialueet muodostuvat vähin enn haiseviksi isoiksi vesirämeiköiksi , joissa pohjasta nousseet vanhat sammalsaarekkeet vaeltavat kuin kuolemansaaret. Kuolet kuiten kunnialla ennen kuni enniittå.vät suuhus saaha suitsiloita , vartalolles valjahia, ranteihisi rautavöitä. Emo lastansa liiheni otti kipposen kiveltä, peuran sarvesta sahatun koparasta koverretun: ota kippo kiitehesi juokse joutuhun jokena , vieppii vettii kaivatuille kankahille kuivuneille, jåHlille jåittcn alla, virvoita visapaJuJa. Siitä kaikkein vahvimmasta päästä . vsk. Porttipahdan ja Lo. Jo vain onkin ammeriikkalainen hernesoppasumu! taitaisi Ara-Matti vastata. Teki kosket kohisevat survoi suota suvannoksi, sitoi nivat nielevä1set vuoltehia valmisteli. Jos sun pauloihin panevat tulkohon tulivasama , pohjakives polttakohon. Valo virtana valuisi. Ounasjoesta on käyty kauppaa räikeällä tavalla jo vuosia ounasjokivartisten selän takana. D Annikki Kariniemi, lapinmaalainen kirjailija, on kirjoittanut myöskin keloisca Suomen Luontoon 6/ 1977, ss
Joutuisin kokonaan eri palkisille , ei täällä poronhoito enää olisi elinkelpoista. Monta vekseliä lyhennellään marjoilla, poromies Pekka Autto jatkaa. Vain joka kahdeskymmenes tarttuu voimayhtiöiden tarjoamaan taloudellisen hyödyn houkuttimeen. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirin keräämä mielipideaineisto puhuu yksiselitteistä kieltä: Ounasjoki halutaan säilyttää luonnontilaisena. JA JYRKÄSTI. Yhtiön suunnitelSUO MEN LUONTO) /78 J 7. Mie kuitenkin joutuisin saareen tässä, koko talo jäisi saareen jos voimalaitos tulisi tuohon Pierkukosken kohdalle. Vaelluksella saadaan talteen 140 talouden vastaus valjastamishankkeeseen : vastustajia 129, kannattajia 6, kantaaottamattomia loput. Kalastan sen verran että itse syön ja vieraallekin tarJoan . Saattaa tämä saarikin vettyä. Yhdeksän kymmenestä Ounasjokivarren asukkaasta torjuu Kemijoki Oy:n rakennushankkeet etujensa vastaisena. Onko porohommilla täällä tulevaisuutta. VASTUSTAN TIETENKIN. Minun aikanani porotaloutta on aikalailla kehitetty , me olemme olleet ketun asemassa silloin kun minä olen alkanut. Nyt valtiokin jo jollain tavalla tukee , on maankäyttölainaa ja petoja maantierahaa. 8. En minä itseäni varten sano mutta tämän kylän ihmisiä varten. Valjastajat ovat varustautuneet '' energiakriisillä'' ja työttömyydellä. Ounasjokivaelluksen tarkoitus on tutustua jokivarteen ja kerätä muistiin mielipiteet joen arvosta. Marjastus merkitsee alueella, se varmaan merkitsee. Kannatan. Valjastajien aikomus on rakentaa 10 voimalaitosta ja kaksi säännöstelyallasta. Luontoliitcolaiset ovat vaeltaneet Sikkolaan , osa poikennut Raattamaan poromiesten puheille. 7.-6. Raattamassa on nuorempaa polvea poromiehinä. Rakentaminen merkitsisi 2 5 % : n lisäystä Kemijoki Oy :n nykyiseen energiantuotantoon . vsk .. VALJASTUSHANKKEEN RISTIRIITAISET VAIKUTTIMET Ounasjoki on saanut puolustajikseen jokivarren asukkaat. Se on suoraan sanottava että se on kolme vuotta kun lapiomiestä tarvitaan tällä paikkakunnalla , insinöörit tuodaan muualta ja koneet toiselta paikkakunnalta eikä sen kolmen vuoden työn takia kannata yrityksiä tänne laittaa. Teollisuushommia ei ole eikä asia parane voimalaitoksella, se raha mikä siitä tulee, menee jollekin yhtiölle ja etelän maille , tietenkin. En minä tarjoilemaan rupea . Marjukka Kulmanen Ounasjoen puolustaminen kuuluu kaikille Vastustan jyrkästi. Valjastamishankkeen kohtaaman vastustuksen vuoksi Ounasjoki on vielä ainutlaatuinen : kirkasvetinen , koskinen ja kalaisa. Tepasco on päivämatkan takana: jokainen vastustaa allasta. Voiko menetykset jotenkin korvatal Minä en osaa määrätä tästä korvausta, miten mie voisin, ei si tä kukaan osaa määritellä. Poroisäntä Pekka Auno on Sikkolan ainoa asukas. Kemijoki Oy on osoittanut vesirajan, mutta olen nähnyt miten vuomat alkavat soistua, ei siinä mitään rajaa ole. Ounasjokivaellus tarjosi jokivarren vankalle puolustukselle sen tarvitsemaa tukea, kun kaksitoista vaeltajaa seurasi 29. Kun vain on sellaisia vieraita että uskaltaa ottaa. . . Porohommassa on sillä tavalla että se on tuon meidän tokan loppu. Merkitseehän se, kala puhtaasta veestä. Kemijoki Oy puolestaan tuottaa kolmanneksen Suomen vesivoimasta. Heillä on kunnallinen luottamustoimi tai peräti kunnanjohtajan virka. 210 Luoncoliittolaiset kyselevät Ounasjoen valjastamisen vaikutuksia jokivarren tilojen elinkelpoisuuteen . Yksi heistä on poromies Pekka Autto. Kyllähän ihminen on sellainen että siltä jää vielä jälkeläisellekin jotakin, miten sellaisen voi korvata. Tukea tulee luonnonsuojelijoilta, seutukaavoiccajilta, kalatalousasiantuntijoilta , riistamiehiltä, energiapolitiikan viranomaisilta kauppaja teollisuusministeriöstä . sadan kilometrin verran Ounasjoen juoksua Tepastosta Kittilään ja kulki talosta taloon. No mitä täällä muuta tekisi. Rakennussuunnitelmat odottavat valmiina Kemijoki Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n yhteisessä pöytälaatikossa; toistaiseksi ei ole päätetty anoa rakennuslupaa valtioneuvostolta
Insinööritaidon tuonnista SUOMEN LUONTO ) 178 37. " .....,.____ "".,. Säännöstely jättäisi 121 taloutta veden alle . __ .. Kokonaistulonmuodostuksesta porotalouden osuus ei ole kuin prosentin luokkaa, mutta menetykset olisivat korvaamattomia, sillä poroja jouduttaisiin ratkaisevasti vähentämään . Rakennusvaiheen tilapäisistä työpaikoista ei ole pysyväksi piristysruiskeeksi alueen työllisyydelle. Poronhoidosta saa saman tutkimuksen mukaan tulonsa 36 taloutta. Peruselinkeinojen edellytysten ehtyminen veisi mennessään palvelutkin . RAKENTAMINEN VAARANTAISI PERUSELINKEINO JA Allasja patorakentaminen aiheuttaisi asukkaille haittoja laajalti valuma-alueella. Sille luo luonnonvaraisuus parhaat edellytykset. Arviot ovat ylimitoitettuja. Poroisäntä Pekka Auno luontoliiuolaisten haastauelussa: " On pakko ajatella elinkeinonsa jatkuvuuua. Jokivarren talouksista (yhteensä 900) puolet on maatiloja. Luonto-Liiton Ounasjokivaellus alkaa lupaavasti . Valmiina uudenaikaiset voimalat käyvät muutaman miehen voimm . Hanke kannattaisi vain Kemijoki O y: lie ja sen taustalla toimivalle Pohjolan Voima Oy:lle , joiden ei kannata purkaa liioiteltua koneistoaan . :...__::i; .: _,;1.. vsk. Kemijoki Oy: n teettämän sosiaalistaloudellisen tutkimuksen mukaan alueen keskeisestä elinkeinosta , maataloudesta , saa verotettavaa tuloa kolmannes talouksista. ..,. ·--. " Kunhan Kemijoki Oy maksaisi ensin 30 vuoden takaiset velkansa ." missa hanke työllistää käyttämätöntä kone kantaa ja 3 50 miestä vuodessa viidentoista vuoden aJan . ~..; -----Ounasjoen hyötyja virkiscyskäycön merkitystä ei mitenkään voi korvata . Elinkelvottomia tynkätiloja syntyisi ainakin 170. Porojen laidunkierto katkeaisi ja neljännes 211. Tepaston suunnitellulla allasalueella nousee asukkaiden uudisrakennuksia. Energiapulalla sitä on turha selitellä, sillä sähköstähän on jo ylitarjontaa Suomessa. Ounasjoen erinomaisen veden talouskäyttö kävisi mahdottomaksi. Omaleimaiset kyläkokonaisuudet kärsisivät peruuttamattomia menetyksiä. -~ ~ ,_.,. etelä-Suomesta on riittävästi ennakkoesimerkkejä
Ne tuovat Ounasjokialueella 4 % kokonaistulosta, noin 1 400 mk taloutta kohden. Y mpäristömuutokset ovat vähentäneet poikastuotannon puoleen alkuperäisestä , mutta edellytykset ovat vielä olemassa lohen ja taimenen poikasen tuotannon kohottamiseen 100 000 vuosivauhtiin, jos vain vaellusyhteys mereen järjestettäisiin. Annamme kaiken tukemme Ounasjokialueen asukkaiden ponnisteluille oman ympäristönsä ja sen tulevaisuuden puolesta. Kittilän luonnonsuojeluyhdistys lupaa lopuksi edesauttaa ja seurata kunnan ja kalastuskuntien yhteistoiminnan edistymistä. Rakentamislupaa valjastamiselle ei tule myöntää . Neljänneksi on istutettava kalanpoikasia . Luonto-Liiton tavoitteena nuorisoiariestona on puolustaa nuorten oikeuksia puhtaaseen ja toimintakykyiseen luontoon. kesälaitumista jäisi kokonaan veden alle. Luonnontuotteiden käytössä kärssi kalastus eniten. VAELLUKSELLA PUOLUSTETAAN NUORTEN TULEVAISUUTTA Luontoliittolaiset esittävät Kittilän kalatalousseminaariin kokoontuneille ja lehdistön kautta laajemmillekin piireille kannanottonsa Ounasjoen puolesta. Pohjois-Suomen vesitoimiston kalatalousselvityksen mukaan poikastuotantoon soveltuvia koskia on 20 % pintaalasta. Joesta on saatava irti mahdollisimman suuri hyöty. Ounasjoki on ollut luonnontilaisena korkealuokkainen lohijoki . Patoaltaiden kalasto kehittyisi ennusteiden mukaan samoin kuin Kemijoessa . vsk.. Kunnan toimettomuuden arvostelu laukaisee Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajan Tuomo -Huilajan vastapuheenvuoron. Retkenä vaellus on onnistunut: luontohavaintoja ja valokuvia on myös kertynyt. Kokous kiirehtii lausuntokierroksella viipyvää kalatalouden kehittämisohjelmaa ja vetoaa maaja metsätalousministeriöön varojen osoittamiseksi kalatalouden tarkempaan suunnitteluun. Ja viidenneksi on entisöitävä käytöstäpoistetut uittoväylät. Ounasjoki on nytkin paljon arvokkaampi kuin Kemijoki, vaikka sen pääuomassa ja useissa sivujoissa on tehty uittoperkauksia ja metsäojitukset ovat muuttaneet joidenkin sivuhaarojen luonnontilaa. Ympäristöasioiden hoidossa tähän asti tuntematon menetelmä kansanäänestys on toteutettava suunnitelman vaikutusalueella. Luontoliittolaiset muistuttavat, että asukkaat eivät vielä ole saaneet sanoa sanaansa. Aleksis Kiviniemi Kittilästä suosittelee yhtäläisiä pyyntitapoja kaikille sekä kunnan ja kalastuskuntien yhteistoimintaa. Joen käyttömuodot luonnontilaisena on kartoitettava perusteellisesti. Matkailua, kalastusta ja kalanviljelyä, riistanhoitoa, maataloutta ja porotaloutta on tehostettava. Pienissä kalastuskuntien omissa lammikoissa voisi tuottaa eri kalalajeja. Vaelluksen tuloksista valmistetaan syksyn kuluessa näyttely kiertämään kaikissa Ounasjokivarren kylissä. On tutustuttu seutuun ja sen asukkaisiin ja saatu tärkeälle asialle julkisuutta. Seminaari on sitä mieltä , että alueen kaikkia mahdollisuuksia luonnontilassa ei suinkaan ole otettu käyttöön. Lapin vesipiirin kalabiologi Sakari Kännö erottaa viisi vaihetta: Ensinnäkin vedet on säilytettävä vähintäänkin nykytilassa. 212 KALATALOUDEN HYVÄT KEHITT ÄMISMAHDOLLISUUDET Luontoliittolaisten vaellus huipentuu Kittilän luon nonsuojeluyhdistyksen järjestämään kalatalousseminaariin . Ounasjoen kalantuotto on nyt 50 mk hehtaarilta vuodessa, parhailla alueilla jopa kolme kertaa enemmän, ja vuotuinen kokonaissaalis 280 000-300 000 mk. Uitto työllistää nykyisin, tosin vain osan vuotta, yhtä monta miestä kuin voimalan työmaa tulisi tekemään . Maatalouden työpaikkojen menetysten lisäksi valjastaminen veisi työmahdollisuuden 30 mersuriita ja samalta määrältä kuljetustyöntekijöitä ja metsäntyönjohtoa. Työpaikkoja on luotava muilla keinoin kuin kokonaisia kulttuurimuotoja ja luonnonkokonaisuuksia turmelemalla. Ounasjoen kohtalosta on päätettävä pikaisesti antamalla sananvalta jokivarren asukkaille. LUONNONTUOTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ KÄRSISI Luonnontuotteiden , varsinkin hillan, tuoman ansion maara vaihtelee vuosittain . Perhostelun kieltämistä olisi mielestäni myös harkittava. Meidän mielestämme Ounasjoen asia on koko kansan asia riippumatta kotiseudusta. D SUOMEN LUONTO l /78 37. Nyt Ounasjoessa on vasta kolme luonnonlammikkoa. Tilaisuuteen kokoontuneet asukkaat ja asiantuntijat miettivät yhdessä kalatalouden kehittämisnäkymiä Ounasjokialueella. Kunta ei ole päättänyt asiaa puoleen eikä toiseen. Sivuvesistöjen laskeminen mukaan kaksinkertaistaa arvon . Todennäköinen kalasto olisi särkeä, madetta ja ruutanaa nykyisen harjuksen ja siian siiasta. Vaellus on päättynyt ja arvokkaita kokemuksia kertynyt . Kun Kemijoen patoaltaiden kalansaaliin arvo on nykyisin 200-300 mk ruokakuntaa kohden vuodessa , vastaava arvo Ounasjoen suunnitellulla allasalueella Tepastossa on 1 000 -1 300 mk , Raattamassa jopa 1 900 mk. Samaa mieltähän tavallaan on myös tästä kokouksesta puuttuva Kittilän kunnanjohtaja Nikka , harvoja voimalahankkeen kannattajia kunnassaan . Kalataloutta voisi kalakantojen hoitotoimin ja kalojen elinympäristöä parantamalla kohentaa. Poroisäntä Unto Autto esittää kalanvilje]ylaitosta Kittilään. Hän lupaa , että kunta on kyllä mukana edistämässä kaikkea mikä kehittää aluetta. Kolmanneksi vähäarvoisia lajeja on vähennettävä kalastamalla. Luonnonsuojelun kannalta tärkeiden alueiden säilyminen on turvattava luopumalla valjastussuunnitelmasta. Toiseksi arvokaloja on kalastettava riittävästi ja oikein . Lukuun kuuluu kalastus, joka on siitä viidesosa
Ja siinä se sitten perustettiin. Sitten sanoin, että perustetaan . Mutta kotoa lähtiessään ja sinne palatessaan hänellä oli sama päämäärä: ruveta kirjailijaksi, sen elämänkentän puolestapuhujaksi, joka hänen mukaansa nyt tunnetaan Koillismaana. Jollei Koillissanomia olisi perustettu, Kuusamon koskia ei nyt olisi. Kai siinä onnistuinkin , sillä lehti koki silloin levikkinsä hurjimman nousun. Se oli mielessäni , kun kalastelemalla ja peltoa kuokkimaila osallistuin talon töihin, samoin sitten kun vähän vartuttuani aloin kulkea savotoissa ja myöhemmin olin puolitoista vuotta isäni jäljillä sivutoimisena metsänvartijana. ''SANOMALEHTITYÖN KAUTTA'' Pikkupojasta lähtien olin tuntenut, että minun on pakko tulla kirjailijaksi . Kirjoittelin siitä, minkä ymmärsin koskettavan pohjoisen ihmisen elämää. Paria vuotta myöhemmin aloin käydä kansakoulua kirjeopistossa Ja sitten suonun keskikoulun. Lopetin ja heittäydyin vuoden 1949 alusta lähtien vapaaksi kirjailijaksi , palasin tänne Posioon , synnyinp1täJääni . Alarinne puolestaan päättyy sinne, missä Kitkajärven kylmänkirkas vesi kohtaa venevalkaman ja saunarannan. Pitkän piharinteen yläpäässä seisoo suuri hyvinpidetty hirsinen päärakennus, jossa jykevä talonpoikainen kalusto vuorottelee suurten kirjahyllyjen kanssa. Hiljaisessa mielessäni olin kauan pohtinut, että Koillismaalle tarvittaisiin oma lehti. Ne olivat raskaita vuosia. Kesäkuukausista tuli yhdeksän vuotta. Menin ja olin siinä työssä kaksi vuotta. Aivan pienenä tajusin , että ainoa keinoni kulkee sanomalehtityön kautta. Siihen ei vastattu. Koillissanomien perustamispäätös syntyi tässä pirtissä. Kun saunavastaakin teen , minun on pyydettävä sitä koivulta anteeksi. Sitä ajattelin silloinkin, kun minua pyydettiin Rovaniemelle Lapin Kansan päätoimittajaksi. Kyllä minä koko ajan tajusin valmistautuvani kirjailijaksi. Olin niistä ajatuksista kertonut muille-· kin. vsk . Lehden johto halusi politikoida, mutta minä en mennyt siihen mukaan . Heistä minulle oli myöhemmin tuleva suuri apu. Lehden perustamisella ei ollut mitaan tekemistä koskien kanssa , koskisotahan leimahti vasta vuosia myöhemmin. Runsaan parinkymmenen ikäisenä aloin kirjoitella Kalevaan kyläkirjeitä, uutisia tästä ympäristöstä. "SÄHKE TÄHDISTÄ" Minulle se oli mystinen kokemus. Jälkeenpäin olen sitä paljon miettinyt. Rinne runnetaan seudun lehden, Koillissanomien perustajana ja pitkäaikaisena päätoimittajana, lehti puolestaan Kuusamon koskien järeimpänä puolustusaseena. Mutta julkaisija oli tyytymätön. VOIMA JA VOIMA "olen pohjolan voima sinå' Pohjolan Voima aivan selvå· jako Pentti Hintikka' ' Koskisota alkoi puhtaasti yhti213. Minä kävelin pirtin lattiaa, kirjapainon herrat istuivat sängyn reunalla ja odottivat. Mutta minua arveluni, pelkäsin , että kirjailijanurani taas lykkääntyisi . Opiskelu jäi yhdeksi talvikaudeksi , mutta sekin opetti tuntemaan sekä elämää että ihmisiä. Mutta en halunnut pitää kiirettä , halusin kerätä kokemuksia. Asuin kotona , tein työtä talossa ja sen ulkopuolella. Samantapainen tunne minulle on elämässä ollut usein . Koonnut ja muistiinmerkinnyt Teuvo Suominen Koillismaan koskisoturi Reino Rinne Kirjailija on palannut ainakin vuoden valoisaksi osaksi synnyinkotiinsa Posion Suonnansaareen. On pakko uskoa kohtaloon. Syksyllä 19 3 7 minut hyväksyttiin Helsinkiin Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun , siihen, joka nyt on Tampereen yliopisto. Reino Rinne on tehnyt pitkiä työvuosia kotiseutunsa ulkopuolella. Se oli kesällä 1950 . Varmaan joku lähetti minulle sähkeen tähdistä, että panepa nyt pystyyn se lehti, jotta se on sitten valmiina kun alkaa kahina. En ole tavalliseen tapaan uskovainen , jonkinlainen luontous, kovainen kylläkin . Olen onnellinen siitä, että olen saanut olla mukana kaikissa tämän elämänpiirin töissä, ne ovat valmistaneet minut myöhempään . Talous oli tiukkaa, mutta isä auttoi ja minä kirjoittelin Kalevaan. Mutta koskisodan yhteydessä sille tuntui muodostuvan valtakunnalsuoMEN LUONTO 5/ 78 37 . Samaan lehteen pääsin sitten keväällä kesätoimittajaksi. Joskus 14-vuotiaana kirjoitin Kalevaan ja pyysin päästä juoksupojaksi. Paikallislehdeksihän se perustettiin, näitten Koillismaan pitäjien lehdeksi . listakin merkitystä ja ehkä arvonantoakin
Lähes kaikki sadat rantatalot laskevat likansa Kitkaan, samoin Posion keskusta . Julkisuus oli tehnyt Kuusamon koskista valtakunnallisen kysymyksen . Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä. Kun kuulimme, että valtion omistamia koskiosuuksia ai214 " Tämäkin seutu olisi rikas, jos takaisin saataisiin ne kalakannat, jotka täällä olivat vielä 30 ja 40 vuotta sitten. Näin ratkaisu viivästyi Ja saatiin aikaa lisäselvityksille. Heidän kimppuunsa kävivät yhtiöiden agentit, talosta taloon . Tuntui kuin asia ei olisi muille kuulunutkaan kuin Pohjolan Voimalle, Imatran Voimalle, Kuusamon kunnalle ja maanomistajille. Jyrävän ja muun Kitkajoen osuuksia oli 1 300:lla talollisella. ,sk _. Näytti selvältä, että kosket menetetään . Koillissanomat asettui kiistassa Pohjolan Voiman puolelle, kun se muuten olisi jäänyt tappiolle. reen sain tietää vasta 1960-luvulla, vaikka se oli syntynyt jo sodan kestäessä 1943 . Meidän asiastamme kerrottiin suurissa päivälehdissä ja radiossa. Kun yhtiöt lupasivat koskiosuuksista rahaa ja ostivat kunnan virkamiehet lupauksilla, me puolestamme teimme matkoja Helsinkiin, pääministeriä tapaamaan ja väestön elinehdoista kertomaan . Kuusamon isojaon yhteydessä Kiutaköngäs jätettiin valtiolle luonnonsuojelualueen perustamismielessä. Kerroin niistä heti lehdessä ja taas oli yhtiöiden keksittävä uutta. '' ÄLKÄÄ UPOTT AKO LIKAISIA KÄSIÄNNE TÄHÄN JUMALAISEEN VETEEN IHMINEN TARVITSEE SITÄ ' ' Luonnonsuojelusta ei siihen aikaan kärsinyt puhua, siitä olisi vain saanut silmilleen . Ne näyttivät helpommilta uhreilta . Valtuuston kanta oli yksimielinen: ei enää tuumaakaan . ''VESIVOIMALA KOSKEN KREMATORIO . Ja olihan se tavallaan, väki alkoi luottaa, kun vedimme esiin uusia asioita, esimerkiksi sen , mitä seuraisi Kitkajärven monimetrisestä säännöstelystä. Kumman salassa sitä oli pidetty. Mutta meilläkin oli ollut aikaa vahvistaa asemiamme . Perkaukset ovat mudallaan hävittäneet kutupaikat purojen suista. Lakialoite tyrehtyi siihen. He korottivat tarjouksiaan ja julistivat aikaisempia sopimuspapereita mitättömiksi . ''OLEN JOTAKUINKIN SELVILLÄ MITÄ IIJOEN JUOKSULLA PUUHAILLAAN " Suunnitelmasta kääntää Kitkan vedet Iijokea myöten PerämeReino Rinteen tuotantoa: Anna minulle atomipommi (runoja, Alea-kirja 1970) Ihminen evp (novelleja, Alea-kirja 1970) Sähkeitä tähdistä (runoja ja uforismeja, Alea-kirja 1973) Olen puhunut (informaatiota, Alea-kirja 1973) Kaukopuheluja (runoja ja uforismeja, Pohjoinen 1974) En ole vaiennut (informaatiota, Alea-kirja 1976) Hirmuliskojen aikaa (runoja ja uforismeja , Alea-kirja 1977) Saatavana mm . Sen korvaamisesta yhtiöt eivät olleet sanoneet sanaakaan. Mutta ihmisten elinehdoista me puhuimme meitä oli silloinkin vasta kymmenkunta . Siihen olivat auttaneet myös lehtimiesurani aikana syntyneet kontaktit. öiden välisenä. Voimayhtiöissä oli kavaltajia, teknikoita ja insinöörejä, jotka kertoivat meille salaisista suunnitelmista etukäteen. Säännöstelyltä nämä vedet ovat nyt jotensakin turvassa, siksi niiden elämää kannattaa erityisesti varjeli " a. Kun se paljastui, Kuusamo hätkähti. ottiin säädettävällä lailla siirtää Imatran Voimalle sen asemaa vahvistamaan, me menimme heti pääministerin luokse ja eduskuntaan . Myös ministeriössä oli niitä , jotka eivät virallisesti uskaltaneet vastustaa yhtiöitä, mutta jotka pitivät meitä ajan tasalla. Silloin myös luottamus meihin lisääntyi ja kannatuksemme kasvoi. ' 'KAIKKI EIVÄT OLE BARRIKAADIN SILLÄKÄÄN PUOLELLA LUONNON VIHAMIEHIÄ'' Aikaa myöten saimme muutakin tukea. Koskikomiteankin SUOMEN LUONTO ) /78 37. Mutta koskisodan kohteena olivat Jyrävä ja muut Kitkajoen kosket. Yhtiöt hakivat tukea toisistaan . Silti laissa on takaportti, joka mahdollistaa yhä vieläkin sen rakentamisen , jos niin halutaan. VEDEN VANKILA'' Kahakka alkoi taas 1960-luvulla. Kun meillä oli lehti, näytti siltä, että koko pitäjä oli takanamme
Reino Rinne on naulannut Koillismaan autiotaloja esittelevän valokuvanäyttelynsä Suonnansaaren harmaalle hirsiseinälle. Minusta meillä on luonnonläheisiä kirjailijoita aivan liian vähän. "Olen pessyt lapseni tällä vedellä ja siinä kasvaneista kaloista tehnyt perheelle ruokaa kaikkina viikonpäivinä . Sekin selitysmahdollisuus tulee mieleen, että kustantajat ovat kaupungeissa eivätkä ymmärrä maaseutukirjailijoita. Oulangan kansallispuiston laajennushankkeen ns. Voisin puristaa kädestä niitä vuorineuvoksia ja pyytää: jättäkää ne jo rauhaan . kakkososan oli määrä sisältää Jyrävä ja Kitkan muut kosket, mutta valtioneuvoston taannoinen periaatepäätös koskee vain pohjoisempaa ykkösosaa . '' Kirjailija, joka on maalta lähtöisin ja tuntee maanläheiset elinkeinot , on tahtomattaankin väkevä luonnon puolustaja. Tai sitten he ovat passiivisia. " (Koillismaan nainen) . Mutta mahtuu yli 70 jäsenen joukkoon muitakin . "Käykää te jotka ette kokematta usko , Kuusamon itäisellä Koppeloperällä . Se ymmärretään väärin, liian erillisenä elämästä. Nyt kirjailijat seisovat änkkänä kun elinkeinot kuolevat ja maaseutu autioituu . Mutta vähitellen sana ehkä aletaan ymmärtää paremmin, paljonhan on jo muuttunut niistäkin koskisodan ajoista. Olen katsellut taivasta veden peilistä ja unohtanut vaivani joita en teille valita ... ' 'KENELLÄKÄÄN MEISTÄ EI OLE OIKEUTTA PITÄÄ ITSEÄÄN LUONNONSUOJELIJANA ' ' Koskisotahan tämän yhdistyksemme , Koillismaan Luonnon synnytti, yhä siinä on mukana ydinjoukkona meitä koskisotureita. Luonnonsuojelunhan pitäisi tarkoittaa koko elämänkentän suojelua, sitä että luonto saisi elää ja toimia, jolloin siinä voi elää myös ihminen ja metsäneläin . ''HERRAT W A TTIKENRAALIT RIISUKAA UNIVORMUNNE IHMISINÄ SAATTE TÄÄLLÄ KÄYDÄ VIIPYÄ" Tosiasia on, että yhtiöt yhä omistavat paljon Kitkajoen oikeuksia. Kylän ainoat asukkaat ovat tänään kymmenkunta jänistä ja kaksi ketrua" . Hän voi hymistella luonnon kauneutta mutta lopettaa sitten siihen. Syynä voi olla sekin, että kirjailija ei ole nopea reportteri, vaan hän tarvitsee aikaa ja perspektiiviä, vähintäänkin muutamia vuosia, ennen kuin voi kertoa asioista omalla tavallaan. Ei siihen pysty kaupunkilainen, vaikka hän muulla tavoin voi olla loistava. ( ( .·, ,' -.;~ Viimeinen sana Kuusamon koskien puolesta on yhä sanomatta. Nyt kun koskien valtakunnallinen suojeluarvo on kiistaton, samoin niiden arvo Kuusamon matkailulle, yhtiöt voisivat kasvojensa kirkastamiseksi sen tehdä sillä ehdolla , että kukaan muukaan ei saa niitä rakentaa. Kuvassa Niskakoski. Ne eivät ole ilmoittaneet luopuvansa rakentamisesta. Kirjallisuuden pitäisi palata uudestaan maalle. Kitkajoki on yhä yhtiöiden ja maanomistajien armoilla. . D 215. Se olisi todellinen SUOMEN LUONTO ) / 78 37. ,sk_ kulttuuriteko. Meille on vieläkin vaikeaa käyttää sanaa ''luonnonsuojelu ' ' . "ME MAALAISET, POHJOLAISET MIKSI SALLIMME ISON ETELÄN .. Ajatellaanpa vaikka sitä voimaa, joka uhkuu Ilmari Kiannon ja Aleksis Kiven teoksista ja monista myöhemmistäkin . kannaksi tuli, että Kitka on jätettävä rauhaan
Juha Viramo ja Tuomo]. Polku laskeutuu jokilaaksoon melko jyrkästi ja yhtyy huomaamattomasti pikkukönkään kohdalla alkuosaansa ja "Karhunkierrokseen" . Luontopoluilla pyritään herättämään kansalaisten kiinnostus luontoon ja jakamaan tietoa luonnosta sekä ihmisen ja luonnon suhteista. Samalla luontopolku edistää ihmisten ulkoiluharrastusta . duttu vetämään koskemattomaan maastoon , mutta jo parin kauden käytön jälkeen se on urautunut helppokulkuiseksi. Kuivalta mäntykankaalta laskeudutaan keskellä metsää olevalle aukeamalle , suppaan, missä Hiidenlammista tuleva puro häviää keskikesällä hiekkaiseen maaperään. POLUN KULKU MAASTOSSA Luontopolun varrelta tapaa maastotyyppejä kuivasta jäkäläkankaasta reheviin puronvarsilehtoihin, vaahtoavasta könkäästä hiljaisiin metsälampiin , " koskemattomasta'' kuusikosta raivattuun 216 niittylaikkuun . Jyrkimmät rinnepaikat on syytä jo alunperin varustaa portain . Ympäristön vaihtelevuus ratkaisikin nykyisen polun paikan . Polku alkaa sillankorvaan tehdyltä pysäköintipaikalta, mistä opaste ohjaa oikealla reitille. vsk.. Polun varteen on tehty tukevista kelopuista pöytäpenkki-yhdistelmiä tai asetettu maapuita levähdyspaikoiksi . Niemelä. Vaikka polun maastomerkintään ei olla vielä täysin tyytyväisiä, ei polulta enää voi eksyä, sillä risteyskohdissa on puiset opasteviitat luontopolkuteksteineen. Tuomo J. Ensimmäisen kesän perusteella Oulangan luontopolusta kertovat Oulangan biologisen aseman hoitaja, fil.tri Juha Viramo ja hänen tutkimusapulaisensa luonnontiet.kand. Polku on noin 4. Heti sen jälkeen on polun korkein kohta (230 m) , jolloin kulkija on suunnilleen Kuusamon pitäjän keskikorkeudella. MAASTORASTIT Luontopolun tarkoituksena on totuttaa retkeiljät katselemaan maastossa ympärilleen, seuraamaan luonnon tapahtumia ja tällä tavoin omatoimisesti tutustumaan ympäröivään luontoon . Vähemmän tärkeä tekst10sa on '' ladottu'' pienemmin SUOMEN LUONTO ) /78 37 . Niityn jälkeen kierretään kangasta pitkin ja noustaan melko jyrkästi Hiidenlampien läheisyyteen . Äskeinen, niitylle häviävä puro antaa rehevyyttä kapealle saniaislehdolle, minkä ohitettuaan polku kiertyy vaihtelevien suoja metsämaiden kautta Ylemmälle Hiidenlammelle. Luontopolun Kiutakönkäälle vievää osuutta. 5 km pitkä, ja se seurailee suurimman osan vanhoja kulkureittejä, aluksi "Karhunkierrosta " ohi könkään ja tämän jälkeen vanhoja ihmisen tai poron tekemiä polkuja. Niemelä' Luontopolku esimerkkinä Oulanka Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Ladun yhteisen luontopolkuohjelman tavoitteena on ollut saada koko maahan riittävän tiheä luontopolkuverkosto. Luontopolkuja on perustettu vasta parisenkymmentä, mutta useita uusia on suunnitteilla. Laskeutumispolku on osittain jouPolkujen kuluminen on suosittujen reittien ongelma. Raniarämeen pitkospuita myöten tullaan vieläkin käytössä olevan poroaidan luo. Uutta polkua on jouduttu tekemään vain eräitä kosteimpia kohtia kiertämään sekä aivan loppuun yhteyspolku alas jokilaaksoon . Rastipisteisiin on sijoitettu 33 kpl normaalin kirjoitusarkin (A4) kokoisia " tauluja", joissa kuvataan lyhyesti esiteltävä kohde. Pienen alkupoikkeaman jälkeen luontopolku seuraa ''Karhunkierrosta'' ohi könkään ja eroaa siitä jyrkästi vanhaa polun pohjaa jokilaakson etelärinnettä kohti . Kuusamon ja Sallan rajamailla sijaitseva Oulangan kansallispuisto on varsin vilkkaan kesäretkeilyn kohde. Puiston katsotuimmalla nähtävyydellä, Kiutakönkäällä käy vuosittain yli 20 000 ihmistä. Luontopolku on tehty Kiutakönkään välittömään läheisyyteen , kuuluupa matka könkäälle osana luontopolkuun (kama). Yhtä tärkeä on valistus ja opetus, jota jaetaan polun varren rastikohteissa. Piirroksin on pyritty lisäämään taulun luettavuutta ja tekstin kirjasinkoko on mahdollisimman suurta konekirjoitustekstiä (4 mm)
Opastetaulut on sijoitettu noin 1.4 m :n korkeuteen kaltevaan asentoon . t-~ raja tie luontopolku 1 km Luontopolku voi sisältää myöskin geologisia ja historiallisia kohteita. .,,. Luontopolun kiertäminen ei edellytä erityisen hyvää kuntoa. 70 m . J' Kansallispuiston . Rasteista ei siis ole tehty mukaan annettavia painettuja tai monistettuja opasteita. Kaikki Aluksi luontopolku seurailee Oulankajoen var11a Kiutakönkäälle, missä se erkanee Karhunkierroksesta ja kiertää Hiidenlampien kau11a yhä käytössä olevalla porokaarteelle ja sitten takaisin Oulangan laaksoon. C V C _g "' 217. Taulut on kiinnitetty vihreälle kuitulevypohjalle. kirjasimin . Kiutakönkään pahtojen punaisen värin aiheuttaa kalkkikivessä epäpuhtautena oleva rauta . Taulut esittelevät eläinja kasvimaailmaa, geologiaa, kulttuurin jättämiä jälkiä ja myös ekosysteemejä kokonaisuuksina (metsätyypit , vesieloyhteisöt tms.). Reitin pituus on 4.5 km ja suurin korkeusero n. Paperinen taulupohja on laminoitu ohuiden muovikalvojen väliin, jottei kosteus pääse turmelemaan taulua
MUTTA ES IM. USE llf\AT LAJIT El.AVAT PUUN PINIIASSA KAARNAN ALLA . roskaantumisen välttämiseksi. l.AHIMANNIK0T VU0SIKASVAI METT OIIA. PORO PU0LITTA!N K0TIELAIIUSI KESYTETTY PORO POLVEUTUU TUNTUR IPEURASTA . Hiidenlammen rannan pitkospuut helpottavat kulkemista ja säästävät samalla arkaa suoluontoa kulumiselta . S I LLA L AJ IT [LAVAT YL EEN SA 'IAIN TIETYSSA PUU LAJISS A J A TIE TY N PAKSUI SEN KAARNAN ALLA ; ES IM, TAHT JICUIJAAJAT SYOV-'l TAHT IHAl ~ET KUVI ONSA@ OKS IEN OHUEN KAARNAN ALLE , KAARNAKUORIAISIA ON '1AA SSANME NO IN 60 LAJ IA , J O I STA KUU SANO SSA ON TA VATTU 33. TALVELLA 0VA.T JAKALAT JA HEINAT TARKEITA. YT IMENNAVERTAJ IEN "KERI TSEMIA ", KUVIO I DE N S I J AINNIN JA MUODON PE RUS TEELLA VO I DAAN USEl l'IIM ITEN SANOA , MI STA LAJ I STA ON KY SE. KUN KOVA HANKI LOKA -MARRASKUUSSA ESTAA ~STAKAIVUN. PORO ETSII KESALLA RAVINTOAAN SOILTA SY0DEN MEHEVIA RUONOJA JA K0RT TEITA . MIKA ON HIRVIEL.AIMILLE HARVINAISTA . 218 SUOMEN LU ONTO 5178 37. VAADIN CNAARASP0R0l 40-100 KG, TEURASP0R0JEN KESKI PAINO ON NUIN 50 KG. POROT SI IRTYVAT SYOMAN PUISTA ROIKKUVAA JAKALAA , LUPP0A Q), PUISTOALUEELLA POROT LIIKKUVAT YKSITELLEN. Mukaan annettavia esitteitä ei Oulangalla ole tehty mm. EIVAT SUURINA P0R0LAU~I NA , TOKKINA, "LUPPOAAJAN" VOIT HAVAITA PUISTOSSAKIN NOIN 2 M: N KORKEUDELLA : PORO El YLLA YLEW'IAKSI HANKIAIKANAKAAH , AIKAISEMMIN KAADfTTI IN POAOILLE TALVELLA NAAVAISIA PUITA J A NÅIN SYNTYI NS . vsk.. TAYSIKASVUINEN HIRVAS IK0IRASP0R0> PAINAA 70-140 KG. MY0S VAATIPU' OVAT SARVEKKA ITA. ,;, :1 : 1 c·~) Q) Kiinteissä opastetauluissa on kuvin ja tekstein pyritty selvittämään olennainen kohteesta. MANNYN PAHIMPIIN lUHOLAI SI IN KUULUVAT YTlrENNAVERTAJAT (l) , MITKA IOUKKINA Q) El.AVAT KAARNAN ALLA CVAAKANAVERTAJAN SYIJI\AKUVIO , @ l , MUTTA JOIDEN VASTAKUOR IUI UNl[l AIKUI SET TUNKEUT UVAT LOPl'UKESASTA i'IANNYN VUOSI KASVAIM I IN SY0DlN Nl OIHDIKSI , USEIN OVAT KAUPUNKIEN PUI STOMANNYT TAI SAHOJEN , PUUTAVARAVARASTOJEN T~S. POAOKASKI@ , VANHOJ A lt.lRVEIN KAADETTUJE N PUIDEN KORKEITA KANTOJA ON TÄSSÅKIN LA.HELLA USEI TA , NYKYISIN POROT TULEVAT LUPPOA [TSll'IAAN TALVISILLE '1[TSAHAHUILLE, PORONHOITOALUEEN RAJAT (KARTTA) OJ\I LAIS SA TARKOIN "1AARXTTY, KAARNAKUORIAISET MASTOON JAAVI IN KAATUNEI SIIN PUIHIN TAI NllllN LATVUKSIIN , OKSIIN JA KANI0IHIN IL/lSTYY llOPEASTI HY0fHEI SIA JA NlrlNCJIAAN IIJUTAMN rt, ,N MITTAI SIA KAARNAKUORIAI SIA. TIKASKU0RII.I STEN KAYTAVAT Q) ULOTTUVAT~ MALLE PUUN SI SAAN , SEKA AIKUI SE T KAARNAKUORIAI SET ETTA lfl lllN VARIL TAAN VALK0ISU JA JALATTOMAT TOUKAT KIRJAVOIVAT PUUN SYOl'IIKUVIOILLAAH . SYKSYrtVILLA IIY0S SIENIA