t" CD ° C C Q \ 2B y J ~o µ Ta hd om m e ko tk an ja ka rh un el äv in ä . L U O N N O N II O IT O K E S K IT E T T Ä V Ä t. IL M A N E K O L O G IA A EI O LE E K O N O M IA A M ets ien m on ina isk äy ttö P O R O N H O ID O LL E M A H D O LL IS U U S FO SF O R I P E LL O LL E m en ny t m ets ää n an tak aa ilm aa (il ma a!] va in ve ttä jär vi in
Lapinlahdenkatu 29 B 22, Helsinki 18. Vastuu luonnon käytön kokonaisuudesta kuuluu valtiovallalle. Jäseneksi ilmoittautuminen (nimi, arvo tai ammatti ja postiosoite) kirjeitse tai puhelimitse. Vuosijäsenmaksu 8 mk, opiskelijat ja koululaiset 5 mk, ainaisjäsen 160 mk. On pikaisesti varattava riittävästi vapaata, turmeltumatonta luontoa virkistyalueiksi lisääntyvän vapaa-ajan tarpeisiin. l!: LKP vie eteenpäin-tule mukaan LIBERAALINEN KANSANPUOLUE Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Julkaisija: Suomen Luonnonsuojeluyhdistys r.y. Opetusta on annettava myös muilla oppiasteilla. Suomen on toimittava Itämeren valtioiden ja kalottialueen valtioiden yhteistyön hyväksi näiden alueiden miljöön turvaamiseksi. Puhdas ilma, raikas vesi, ympäristön viihtyisyys sekä tarpeettoman melun torjuminen ovat olennainen osa ihmisen ja hänen ympäristönsä tasapainosta ja ihmisen kannalta elintärkeätä vauorovaikutusta. Postisiirto 6882 . Miljööpolitiikan käytännöllisenä tehtävänä on ihmisen hyvinvoinnin turvaaminen. Ihmisen ympäristöhuoltoon liittyviä kysymyksiä varten on maahamme viipymättä perustettava koko miljööhuollon alueen kattava Luonnonhoitovirasto. Teuvo Suominen (toimitussihteeri). Puh. Virkistysalueita on perustettava myös saaristoalueille. Pentti Salanterä, agronomi Johan Standertskjöld ja fil.kand. Turmeltumaton ympäristö kuuluu elintasoon. Erityisesti kaupungeissa on ympäristön arvoa kaikin tavoin korostettava. Kansikuva: Urpo Huhtanen Taitto: Timo Tanttu Ilmoitushinnat 1/1 sivu 280 mk 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk. lrtonumerot 2.50 mk. E.-P. Miljöön laadulla on keskeinen vaikutus ihmisen terveyteen, työtehoon, vapaa-ajanviettoon, viihtyvyyteen ja mahdollisuuksiin valita taipumustensa mukainen myönteinen elämäntapa. Pekka Nuorteva (vastaava), fil.kand. Toimituskunta: fil. 1969 aikana kuutena numerona. Peruskoulutuksessa on ympäristön suojelu sisällytettävä opetusohjelmaan oikeisiin miljöönkäyttötottumuksiin kasvattavana oppiaineena. Miljöön väärinkäytön estämiseksi on luotava ajanmukainen miljöönhuoltolainsäädäntö, joka käsittää ilman, vesien ja maankamaran sekä koko elollisen luonnon suojelun, melun torjunnan, yhdyskuntasuunnittelun, kemiallisen teollisuuden hyödykkeiden valvonnan ja tutkimustoiminnan. 64 37 19. Teuvo Suominen. Kiireellisin tehtävä on auttamattomasti vanhentuneen luonnonsuojelulain uudistaminen. Miljööpolitiikkaa ihmistä varten Jokaisella on oikeus turmeltumattomaan ympäristöön. Lehti jaetaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenille jäsenmaksua vastaan. Toimitus: dos. Toimisto avoinna arkisin klo 9-13. On väärin, että taloudellista kasvua pidetään yllä ympäristölle vahingollisin ja saastuttavin tuotantomenetelmin. Seppo Ny/({nder, varat. Ympäristötekijät on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. kand . Koko Eurooppaa ajatellen olisi vakavasti harkittava Perä-Lapin vähittäistä rakentamista laajaksi, monimuotoiseksi virkistysalueeksi . Myönteinen miljöö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan ihmisten aktiivisten toimenpiteiden tuloksena. Suomen Luonto ilmestyy v. Muistakaa ilmoittaa heti osoitteenne muutoksesta. Paavolainen, mets.hoit
V U O S I K E R TA Luonnonsuojeluohjelma runsaan vuosisadan takaa Yksinäisyys, siinä mielessä, että ollaan usein yksin, on välttämätöntä, jotta mietiskely ja luonne saisivat vähänkään syvyyttä. Paljoa ei myöskään tyydytä sellaisen maailman ajatteleminen, jossa luonnon omaehtoisuudella ei ole sijaa: jokainen maapala muokataan, jotta ihminen saisi ravintoa; jokainen kukkiva autiomaa ja jokainen luonnonlaidun kynnetään, kaikki nelijalkaiset ja linnut, joita ihminen ei ole jalostanut hyödykseen, hävitetään; jokainen pensasaita ja hyödytön puu kaadetaan, eikä sellaista paikkaa jätetä jossa villi pensas tai kukka voisivat kasvaa ilman että ne rikkaruohon lailla revittäisiin juurineen kehittyvän maatalouden nimissä. Koska suomalainen talouspoliitikko saavuttaa saman tason. SUOMEN LUONTO No5 1969 28. 149. K. Ja yksinäisyys, luonnon kauneuden ja suuruuden keskellä, on ajattelun ja pyrkimyksen kehto, ihmiselle välttämätön, mutta myös yhteiskunnalle sen puuttuminen on pahasta. Jos maan on menetettävä sellaisista seikoista johtuvaa miellyttävyyttään, jotka vaurauden · ja väestön rajoittamaton kasvu siitä hävittäisivät vain siitä syystä, että kyettäisiin elättämään yhä suurempaa mutta ei missään mielessä parempaa tai onnellisempaa väestöä, niin jälkimaailman nimissä toivon sydämestäni, että pysähdytään paikoilleen ennenkuin siihen on pakko. John Stuart Mill (Principles o/Political &onomy) J
Ympäristön tuhoaminen lyhytnäköisellä riistolla tai saastuttamisella tuhoaa ihmisen omat elinehdot. että suurimmankaan kaupungin asukkaat eivät Jaa vaille virkitäviä luontokokemuksia. Ihminen voi elää vain niin kauan kuin luonnon kiertokulut hänen ympärillään pyörivät häiriintymättä. Jokainen eläinja kasvilaji on vuosimiljoonia kestäneen kehitystapahtuman ainutkertainen lopputulos. Luonnonsuojelun on säilytettävä ympäristömme ekologinen tasapaino. Luonnonsuojelun on taattava ihmiselle mahdollisuus saada kosketus luontoon.. 150 Luonnonsuojelu on sitä että yhdenkään elämänmuodon ei anneta tuhoutua. että luonnon tuottokyky säilytetään. Puisto-oravien ja linnunpönttöjen lisäksi kaupunki tarvitsee viheraluei-· ta, ja yhteiskunta tarvitsee puhtaita järviä, kansallispuistoja, eräretkeilyalueita ja häiriintymättömän luonnontilaisia tutkimusalueita. Luonnonsuojelun on turvattava sen kaikkien nykyisten ilmenemismuotojen säilyminen tulevaisuuteen. Näsijärven rantakivien hiilifossiilit (Corycium aenigmatiettm) osoittavat, että kaksi miljardia vuotta sitten Suomessa oli elämää
Aikuiseen pitäisi suojella luontoa eikä tuhota sitä ( Istvan) . Sitten kun minä olen aikuinen, niin ei ole yhtään puhdasta järveä, ei yhtään kalaa eikä lintuja. Länsimainen kulttuuri on elänyt kiihkeän kasvun kautta. Euroopassa on syntynyt se ajattelutapa tai paremminkin ajattelemattomuus, joka ankarimmin asettaa luonnonvarat koetukselle. Ihmiskunta lähestyy tätä vaihetta, eikä uusia laitumia ole näköpiirissä. Missään muualla maailmassa ympäristön tuhoutuminen ei vielä ole saavuttanut vastaavia mittasuhteita. Ryhtyessään viettämään Eurooppalaista I uonnonsuojeluvuotta 1970 Euroopan neuvosto on tajunnut vastuunsa. Ympäristön tuhoutuminen johtaa ihmisen tuhoon. Ja ennen muuta globaalinen nälkä, jolta vain me muutamat harvat olemme toistaiseksi säästyneet. Luonnonsuojeluvuosi 1970 MIKSI NIIN PALJON LIKAA. Kussakin maassa järjestelyistä huolehtii maan hallituksen asettama toimikunta yhteistyössä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Eurooppa on myös saanut eniten kärsiä ajattelemattomuutensa seurauksista, yhdessä rintaperillisensä Yhdysvaltain kanssa. Jos laitumelle ahdetaan liikaa karjaa, ruoho tailaantuu ja maa peittyy lantaan. Ennusmerkit ovat selvät: suurkaupunkien pilaantunut ilma, joka leviää satojen kilometrien päähän lähteiltään, ehtyvät makeanveden varat, sisävesien ja merien tuottoa uhkaava saastuminen, ilmakehän kaasutasapainon muuttuminen, ravintoketjujen globaalinen myrkyttyminen. Siksi on aika ruveta suunnittelemaan tulevaisuutta oman planeetan puitteissa. Ohjelmaa toteuttaessaan liitto toivoo tukea sekä yksityisiltä että järjestöiltä, sekä liittoon kuuluvilta että kuulumatt-0milta.. 1969 perustettu Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomi ei ole neuvoston jäsen, mutta se on liittynyt mukaan yhteispohjoismaiseen luonnonsuojeluvuoden viettoon. Ja ihmisen osalta: lisääntyvät syöpäja elintenrappeutumissairaudet, häiriintynyt mielenterveys, itsemurhatilastot, suurkaupungeissa alkanut keskimääräisen eliniän lasku. 152 Jos saastetta ei olisi, olisi paljon hauskempi elää tällä vanhalla maapallolla. Koska kaikki ihmisen tarvikkeet ovat alun perin luonnontuotteita, luonnon kestokyky on rasitettu äärimmilleen. Eurooppa on länsimaisen kulttuurin, jos ei kehto, niin ainakin lapsuuskoti. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on laatinut oman ohjelmansa luonnonsuojeluvuoden viettoon, ja tätä ohjelmaa lähtee toteuttamaan v. Kasvun aikana se on luonut omat ihanteensa, jossa inhimillisten arvojen rinnalla ovat yhä korostetuimmin alkaneet esiintyä materiaaliset arvot. TEKEEKÖ KUKAAN MITÄÄN
Y mpäristönhoitokysymykset ovat kehittyneet globaalisesti jo nyt niin vaikeasti ratkaistaviksi, että on olemassa pelko ihmisyyden kuolemisesta. Y mpäriscön vaikutus jokaiseen yksilöön on huomattavan suuri; mitä saakaan tällöin kokea tänään syntyvä uusi sukupolvi . Se ei saa koskaan hengittää puhdasta ilmaa eikä juoda puhdasta luonnonvettä, vaan joutuu elämään koneiden ja automaattien valtaamassa kivierämaassa, jossa kasvava melu, saasteilma ja ihmisyyden typercyneisyys hukuttaa hänet. että, coimikenttä on tavattomasti kasvanut, mutta yhdistys itse ei ole sanottavasti muuttunut. Vai eikö enää nähdä maailmaa muuten kuin materiaaliseen lasien lävitse. Vai onko jo inhimillisyys kuollut, kun lajin vanhemmat eivät huolehdi jälkeläistensä kaikinpuolisesta hyvinvoinnista. Jo ennakkomerkic, vesihallitus, öljysuojacoimikunnan työskentely, elohopeakysymys, MERA-ohjelman jatkaminen jne., puhuvat puolestaan. Syyt Ympäristökomitea 2000:n synryyn ovat olleet yhdistyksen piirissä jo pitempään vallalla ja ovat olleet selvillä myös yhdistyksen halli cukselle. Näiden asioiden järkevä ratkaiseminen vaatii nykyisen materiaalisen hyvinvointiajattelun romuttamista. Kuitenkin se eroaa yhdistyksestä monissa ratkaisevissa kohdissa. Siinä ei ympäristökomitealaisten mielestä lainkaan pyritä kiinnittämään huomiota tärkeimpiin epäkohtiin, vaan tuomalla suureen ääneen julkisuuteen jossain määrin näyttävä luonnonsuojeluohjelma yritetään hämätä painostavaa yleisöä muu154 toksien välttämiseksi. Ehkä nämä nuoret ~iväc kuitenkaan ideologisista syistä toimisi . Ympäristökomitea 2000. Suomen Luonnon numerossa 3/69 käsittelee varapuheenjohtaja V. Tähän eivät ole pystyneet edes vanhat »luonnonsuojelijat», kuinka sicä voisi vaatia suurelta yleisöltä. Onhan ympäristönsuojelun tärkein tavoite saada syntyvä suk'upolvi edes mahtumaan tänne saastuneeseen maailmaan. Viimeinen pisara tässä kärjistymisessä olivat tiedot Luonnonsuojeluvuosi 1970:n virallisen ohjelman sisällöstä. Ympäristökomitea 2000 Suomalaisen luonnonsuojelun kenttään on syntynyt uusi vaikutrajaryhmä. Se ei ole tullut jonkin jo toiminnassa olevan orgaanisaation (Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen) alueelle, vaan sen tehtävänä on täydentää sitä työtä, jota yhdistys tekee. Suurin osa vanhan polven »luonnonsuojelijoisca» ajattelee edelleen klassisesti , tai elle( ajattele, niin ainakin toimii ja on siten tavallaan joukon peccäjä. Asioiden ratkaisu vaatii yhteiskunnan melko perusteellista muuttamista. Aikansa elänyt organisaatio ei ollut kuitenkaan ainoa syy nuorten eroamiseen yhdistyksen toiminnasta. Eräiden vanhahkojen »suojelijoiden» mielestä voi. Voiko ihminen kutsua itseään luonnonsuojelijaksi, jos hän päivittäin töihinsä saapuessaan autollaan päästää ilmaan kilomäärin myrkyllisiä • typpi-, rikkilyijyym. Tätä taustaa vasten ei liene ihme, että nuoret aktivistit eivät tehneet vallankumousta itse yhdistyksessä, vaan katsoivat paremmaksi muodostaa oman ja nyt myös ulospäin toimivan ryhmittymän, Ympäristökomitea 2000:n. Jotta inhimillistä elämää olisi vielä kolmannella vuosituhannella, yhteiskunnan tehtävänä juuri nyt on hoitaa päätökset enemmän tulevaisuutta carkascellen. Pikagallup vuonna 1984 osoitti, että 89 % piti vuonna 1970 elänyttä ihmistä icsetuhokierceessä olleena eläimenä; onneksi vallankumous kuitenkin tuli väliin . Uusien ympäriscösuojelukäsicceiden synty erottaa nuoret vanhoista. Hallitustasolla työskennellään melkein ahkerammin kuin mitä ministerien aika antaisi myöten, samalla kun suurin osa coimintahaluisisca nuorista ympäristönsuojelijoisca toteaa vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyy , en yhdistyksen puitteissa. Organisaatiosta onkin muodostunut yhdistyksen vaikeimpia ongelmia. Oli tultu tilanteeseen, jossa. Meidän nuoreen mielestä tämä haiskahtaa melko pahasti itsepetokselca. Huhta näitä sisäisiä vaikeuksia todeten mm. oksideja kanssaeliöidensä hengitettäväksi . Yritys oli saada suuri yleisö luulemaan, että kun »luonnonsuojelusta» paljon puhutaan, sillä alalla myös jotain tehdään ympäristön saastuttamisen estämiseksi . Yhdistys onkin näiden nuorten mielestä muodostunut entistä enemmän Luonnonhoitoviraston korvikkeeksi antaessaan virallisluonteisia lausuntojaan ajankohtaisista ongelmista
Lisäksi on suunnitteilla ympäristönsuojelun hallintoa, yleistä miljöönhoitoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevat ryöryhmät. Vastaperustettuna ryhmittymänä Ympäristökomitea 2000 on toistaiseksi vähäväkinen, mutta kasvaa lähes räjähdysmäisesti. Saastunut kapitalistinen ilma muisumi aivan yllättävästi saastunutta sosialistista ilmaa ja kaikkien kerskakuluttajien hyödykkeet joutuivat ympäristönsuojelun alttarille. Ympäristönsuojelun totaalinen vallankumous on muodostumassa nuorison piirissä yhä suuremmaksi vaatimukseksi. OUi Paasivirta vr. On vielä mahdollisuus parempaan ihmiselämään maailmassa, jossa kukaan ei näe nälkää, sairasta ympäristötauteja, ei sodi eikä muutenkaan riko tätä kokonaisuutta. Varsinaisia toimintayksikköjä ovat ryöryhmäc. Tämä Ympäristökomitean haluamast-a historiikista. Ette ainakaan omallanne. Tätä kuitenkin ajetaan Ympäristökomitea 2000:n punssa. Työ saattaa tuntua toivottomalta, idealistiselta, mutta yhdessä korjaamme tuloksen vielä tällä vuosikymmenellä. Suomen Luonnonsuojeluyhdisrys kompastui suljettuun organisaatioonsa; näin ei ainakaan tule käymään Ympäristökomiteassa. Mutta kenen kuitenkin on tulevaisuus, voidaan aiheellisesti kysyä hyvinvointiin kohonneelta vanhalta polvelta. Tämän liikkeen aktiivisen nuorison piirissä saavuttama valtava suosio heijastaa jo osaltaan nykyisen nuoren polven epätoivoista asemaa sen taistellessa kohti vapaata inhimillistä maailmaa. Näitä on perustettu ja perustetaan aina tarpeen mukaan. Joulukuun puolessa välissä oli perustettu kuusi työryhmää teemoinaan vesi, ilma, yleiset saasteet, biosidit, metsä ja radioaktiiviset aineet. Neuvottelukunnan ja työryhmien lisäksi komitealla on toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja. Komitean toimintaa koordinoi kaikille avoin neuvottelukunta, joka ei äänestä mistään vaan selvittää asiat keskustelemalla. Työryhmät on tarkoitettu kaikille toimiville yksilöille, jotka tiedostavat kyseiset ongelmat ja haluavat toimia paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Sillä ei ole hallirnsta eikä alaorganisaatiota. toiminnanjohtaja. Saamme tämän paremman maailman vain vallankumouksen kautta, sillä demokratia palvoo Systeemiä, eikä anna tukea ympäristösuojelijoiden pyrkimyksille. puolueideologiat ja yhteiskunnan taloudelliset järjestelmät osoittautuivat merkiryksettömiksi asioiksi. Nyt Luonnonsuojeluvuoden alkaessa Ympäristökomitea 2000 toivoo nuorien aktivistien ottavan omakseen vallankumouksen eteenpamv1emisen levittämällä sodanjulistusta ympäristömme tuhoajia vastaan. Kenen kustannuksella nyt elätte. Se tehdään kaikin mahdollisin ja osittain mahdottominkin keinoin. Kaikki, jotka haluavat toimia komitean periaatteiden mukaisesti, saavat siihen myös mahdollisuuden. Tämäkö idealismia, vai ehkä sittenkin realismia. Suoraa toimintaa harjoitetaan kaikkialla aina yksikön aktiivisuuden mukaisesti. Suuri ympäristönsuojeluliike ja samalla inhimillisyyden vastaisten toimintojen protestiliike, hippiliike, on saamassa yhä radikaalimpia piirteitä ja valtaosalla nuorista on yhteinen pyrkimys: kumota nykyinen yhteiskuntajärjestelmä. Koska yhteiskunta ei ole vielä valmis vallankumoukseen Ympäristökomitea 2000: n tärkein toimintamuoto on oikeaoppisen informaation levittäminen. Uusi järjestelmämme ei aja sellaista hyvinvointitalouspolitiikkaa, joka pyrkii ympäristön kustannuksella kohottamaan vain sekundaarista materialismia. Hippiliikkeen lieveilmiöt ovat merkkejä epäonnistumisesta, sillä vielä on Systeemi ollut liian vahva murtuakseen
Tällöin voidaan pitää selvimmin 156 näkyvänä haittana rauhoitustoimenpiteisiin materialistisista syistä kielteisesti suhtautuvien ihmisten vastustusta. Mutta tällöin olemme samalla verhonneet itse ongelman ja estäneet itsekutakin näkemästä sitä katkeraa totuutta, että abstraktisten arvojen vuoksi tarvitaan todella tuntuvaa säästämistä. Edellä mainittujen lisäksi on olemassa suuri välinpitämättömien lauma sekä lopuksi sekalainen ryhmä henkilöitä, jotka pitävät itseään luonnonystävinä ja saattavat sellaisia monessa suhteessa ollakin, mutta joille karvas todellisuus ei ole selvinnyt. Kun kasaamme koko tämän motiivien ja pyrkimysten sekamelskan saman nimekkeen alle kutsumalla sitä , luonnonsuojeluksi, olemme tietyssä mielessä tehneet rintaman väliaikaisesti vahvemmaksi . On täysin anteeksiantamatonta ja ajattelematonta, että he saavat jatkaa edelleen ihmissuvun kohtaloiden valvontaa. . Erämaiden säilyttämiseen sisältyvien suunnattom:ien vaikeuksien lisäksi alkuperäisen luonnon pelastusyrityksiin liittyy kokonainen sarja muitakin ongelmia. Kanssamatkustajamme Seisoessani siinä piikkilangan takana ja katsellessani alligaattorinaarasta tuhoontuomitussa maisemasirpaleessaan, minut valtasi jälleen vakaumus, että meidän on pelastettava osia alkuperäisestä luonnostamme ja että tämä on tehtävä ilman käytännön vaatimuksiin perustuvia todisteluja. Ajattelen tällöin ihmisiä, jotka tahtovat säilyttää luonnon siksi, että voisimme tulevaisuudessakin saada lihaa, vettä, puutavaraa ja retkeilyalueita; metsästäjiä, jotka toivovat, että heidän pojanpoikansakin tuiisivat eläimiä ampumalla vahvoiksi ja miehekkäiksi; biologeja, jotka ovat hätäännyksissään opetusmateriaalinsa menettämisestä sekä eläintieteellisten puutarhojen omistajia, jotka tahtovat tallettaa luonnon häkkeihin ja karsinoihin. Lajeja elinympäristöineen on suojeltava siksi, että tällaisten kohteiden tutkiminen tyydyttää ihmismieltä ja koska tulevaisuuden vapaampia ihmisiä tulee kauhistuttamaan, jos annamme niiden vastuuttomasti hävitä. Mikäli emme tunnusta tätä tosiasiaa, on nykyinen luonnonsuojelu mielestäni ylen heikolla pohjalla .. Floridalainen tiedemies Archie Carr teoksessaan »Matelijat» (Otava/Life). Tällaiset henkilöt haluaisivat mieluummin muuttaa maapallon muurahaiskeoksi ja heidän perustelujensa lähempi tarkastelu paljastaa niiden mielettömyyden
Vuosisadan vaihteessa Suomen viimeiset metsäpeurat karkoitettiin tai tuhottiin. Vuosisadan alussa naalin turkki ruli muotiin. 158 Majava tuhottiin sukupuuttoon viime vui:Jsisadalla. Nykyistä tappotahtia jatkaen viimeinen tapetaan vuoteen 1990 mennessä. Muutama harva naali asuu vielä Lapin äärimmäisillä rajaseuduilla, mucca uusiin aluevaltauksiin ne eivät ole pystyneet. Nykyinen karhukancamme on 150 yksilöä. Kesäisin peuroja on Suomen puolella noin 100. Tämän vuosisadan alkupuolella aloitettiin istutukset Norjasta ja Pohjois-Amerikasta ruorujen yksilöiden avulla. Neuvostoliitossa karhun säilyminen on rurvaccu rauhoituksin, Suomessa ei.. Suomen runsas naalikanca tuhottiin sukupuuttoon. Vuoden 1950 vaiheilla laji ilmesryi takaisin pienelle koskemattomana säilyneelle metsäkaistaleelle 1tarajamme tuntumaan. Nyt Suomessa on melko hyvä kahden rodun muodostama sekakanca. Tällöin on otettu huomioon Neuvostoliitosta tuleva jatkuva täydennys. Laji on tuomittu ruhourumaan, sillä neuvostoliittolaisten tutkimusten mukaan se ei siedä minkäänlaisia metsänkäsittelytoimenpitei tä
Suomen nykyinen muurcohaukkakanta käsittää korkeintaan 10 paria. Muuttohaukka on parissa vuosikymmenessä hävinnyt suurimmasta osasta Länsi-Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Suomen niukan merikotkakannan tulevaisuus on toivoton. Muutamia yksilöitä on viety Brittein saarille, minne yritetään palauttaa uusi kanahaukkakanta. Maakotka rauhoitettiin Suomessa aivan äsken. Syynä ovat samat myrkyt kuin muuttohaukan tapauksessa ja lisäksi kalojen metyylielohopea. Suomi on ilmeisesti ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa· vielä on runsaasti kanahaukkoja. Ne tulevat tuhoutumaan ennen kuin luonnonsuojeluvuodella alkava vuosikymmen on kulunut umpeen. Samojn yritetään Hollannissa. Merikotka on tuhoutunut melkein kaikkialta Itämeren ääreltä. Niitä tapetaan meillä 5 000--10 000 kpl vuosittain. Syynä on mm riistanja poronhoidon nimissä suoritettu vaino sekä ennen kaikkea asuinalueiden ja pesäpuiden tuhoaminen, jota maakotkan pesimisalueella suorittaa pääasiassa metsähallitus. 159. Tuhoutumisen syynä ovat hyönteismyrkyt ja muut myrkkysaasteet, jotka ovat saastuttaneet haukan ravinnon yli valtakuntien rajojen. Jäljellä on noin 100 paria
tämiinne pienehköihin detaljikysymyksiin, joilla ehkä sanomalehtiä ei tarvitse vaivata ( Uolevi Raade 17.5. Neste Oy on aina valmis keskusteluihin ja yhteisÖljyä joudutaan usein pumppaamaan merenpohjan ryöhön Suomen Luonnonsuojeluyhdisrys r.y:n kanssa. 160. alaisista kerrostumista. 1969). Suomen merialueilla öljyä Siinä yhteydessä ehkä selviävät myös vastaukset esit· esiinryy pääasiassa pintavesissä
Tämä siksi, että metyylielohopea on tavattoman hitaasti hajoavaa ja säilyy näin kauan pohjalietteessä. S a 1 m i n e n. Elohopeasaastuminen on jälleen nousemassa puheenaiheeksi. Tutkijoita hämmästytti, kuinka nopeasti kissat menivät niin huonoon kuntoon että ne oli lopetettava. lis. Suomalaisia kissakokeita oli tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat tri T. Meillä tehtiin kokeita kahdella kissalla, joille syötettiin jauhelihassa synteettistä elohopeaa. Vielä tämän vuoden aikana on odotettavissa, että myös klooritehtaiden kanssa päästään sopimukseen. R i s s a n en ja K. 11. Suomessa saatiin jokin aika sitten puunjalostusteollisuuden kanssa aikaan sopimus, jonka mukaan se ei käytä enää elohopeaa liman torjunnassa. Tilanne ei ole kuitenkaan tällä kokonaan autettu, sillä Ruotsissa on havaittu korkeita elohopeapitoisuuksia veden ravintoketjuissa sellaisillakin alueilla, joissa teollisuuden toiminta on lopetettu jo 30-40 vuotta sitten. Tutkimuksilla saatiin selville miten tietty määrä metyylielohoeaa vaikuttaa elimistöön ja kuinka nopeasti sillä on kuollettava vaikutus. kissakokeista, joissa kissoille syötettiin metyylieiohopeakalaa. Ruotsissa kokeita tehtiin 15 kissalla, joille syötettiin luonnosta otettua metyylielohopeakalaa. Elohoeapitoisuus oli noin 5,7 mg/kg. Kun se pääsee syömäkalaan, esimerkiksi haukeen asti, metyylielohopeamäärä saattaa olla jopa 400 000-kertainen. Tavallinen epäorgaaninen elohopea alkaa mikrobien vaikutuksesta vähitellen muuntua metyylielohopeaksi, ja rikastua luonnon omiin ravintoketjuihin. Kissakokeet Elohopeakysymys otettiin esille perjantaina Helsingin yliopiston radiokemian laitoksen kollokviossa, jossa ruotsalaisia tuloksia selittivät tohtorit S ta f f a n S k e r f v i n g, K u r t ö s t 1 u n d sekä fil. mar~askuula 1969 KISSAT KUOLIVAT I Suomessa • ez vielä tietoa tu~ ÅHelsinki 7. A r ne J e r ne 1 ö v. Ruotsissa on määritelty väUaikainen elintarvikehygieninen turvalRuotsissa on jo muutamia vuosia sitten· kielletty myös teollisuuslaitoksilta elohopean vesiinpäästö. Lopputilana oli mm. Neurologisia häiriöitä alkoi ilmetä jo muutaman päivän kuluttua ja jo kymmenen päivän kuluttua kissat olivat huonossa kunnossa. Oireet olivat samat kuin Ruotsissa ja kissat täytyi lopettaa meillä jo aikaisemmin. halvaantuminen ja kissat täytyi lopettaa. Sekä Ruotsissa että Suomessa on saatu ensimmäiset tulokset ns. Aineita, joilla metyylielohopeaa voitaisiin neutraloida, ei ole toistaiseksi keksitty, elkä metyyelohopeaa saada esimerkiksi häviämään keitettäessä. Koko prosessi kesti vain 9-11 viikkoa vaikka tutkijat olivat arvelleet että oireet ilmaantuisivat vasta noin vuoden kuluttua. Tutkimuksista tehtiin :nyös päätelmä, ylittää Ruotsin t se on vaarallinen on todennäköisest kallisilta katastrc. J. Itse asiassa pitäisi puhua metyylielohopeavaarasta eikä elohopeavaarasta. Metyylielohopea on elohopeaa huomattavasti myrkyllisempää. Lauantai 8. Pekkanen, K
missa keväällä 1969) 163. Japanissakin kissat kuolivat ennen ihmistä . ()S m äärä :uusrajan, ;issa raja .anut paiRuotsissa aiotaan r aja tutkimusten perusteena käsitellä uudelleen. AAMULEHTI jOHOPEAKALASTA 1/lisuusrajamä ärityksestä sraja, joka on 1 mg/kg tuoretta kalaa. Japanissa syntyi todellinen elohopeakatastrofi jo 1950-luvulla, jolloin ihmisissä ilmeni samanlaisia neurologisia oireita kuin nyt kissakokeissa. Lääki ncöhalli ruksen edellisen pääjohtajan Niilo Pesosen televisiossa antaman lausunnon mukaan metyylielohopea on vaaraconca, koska se erittyy hiuksien kautta pois. . Asiaa tutkii paraikaa vesiensuojelun neuvottelukunnan ja ntö hallituksen yhteinen toimikul')ta. Kissa on karvaisempi kuin pääjohtaja, mutta se kuolee, jos sille syötetään elohopeakalaa. Nyt tätä rajaa on Ruotsissa ?nnetty antamalla suositus, jonka mukaan 0,2-1 mg/kg sisältäkalaa pitäisi syödä enintään vain kerran viikossa. Viimeksi Oulun saastumistasessa korkeimmat elohopeapitoisuudet olivat 2,5 mg/kg. Suomessa ei täi' määritystä ole toistaiseksi vielä annettu, vaan on odotettu lisää doksia. Tällöin myös perheiden kissat sairastuivat aina samoihin oireisiin, tosin aina ennen ihmisiä. »Syökää vain kalaa, se on terveellistä! » Lliäkintöhallituksen nykyinen pääjohtaja Leo Noro H:gin yliopiston Radiokemian laitok.sen järjestämässä saastasymposiu
Sekä typpihappoa. Lämmitykseen käytettävä polttoöljy sisältää kolme prosenttia rikkiä. Poltettaessa siitä syntyy rikkioksideja ja niistä edelleen rikkihappoa. Silloin lapset sais leikkiä Ja keinua puisroissa (Juha-Pekka). 9. ,.. Kestettyään ajan, sään. --•--~·--·. (UPI) Yhdellä maailman kuu1uisimmalla Ja ,-akastetubnmalla maalauksella, Leonardo da Vlncln "Ehtoollisella", on uusi vaara edessä. Elleivät omat höyryt riitä, niin Keski-Euroopasta saamme pilvien mukana täydennystä. Viranomaiset suunnittelevat tau~ lun mahdollisimman pikaista puh• dlstamista ja ilmansuodatusjärjes• teltnän asentamista, jotta voitaisiln ehkäistä nokihlutaleiden aiheutta• ma jatkuva eroosio, sanoi Epoca. Suurennoksesta voi havaita kuinka Milanon suurteollisuuden saastuttama ilma on jättänyt tauiri~! J~:itä~i fJ~~\: nokihiukkaAsiantuntij at kertoivat lehdelle, että taulu itseasiassa on paksun ruskehtavan pölyn peitossa. sodan Ja. .... __ ,,, ____ ,. Siirtyminen dieselkoneilla kulkeviin julkisiin liikennevälineisiin pelastaisi kaupunki-ilman ja olisi matkustajille halvempaa ja nopeampaa. Sitä syntyy autojen pakokaasuista. Lyijy tappaa ihmisiä ja eläimiä. Kaupungeissa sataa rikkihappoa. Lyijy voidaan korvata. joka viimeksi kunnosti taulun, on ehdottanut taulun peittämi~tä plexilasilla lisäsuojan antamiseksi . Niistä tulee myös lyijyä. Kaupunkien lähistölle satava happo tuhoaa hitaasti metsät, pellot ja järvet. .. se~isr:it;:~ti o\~~~i päästä. j os kaupunkien liikennepalvelua parannettaisiin ja yksityisautojen käyttöä tehokkaasti rajoitettaisiin. Itsestään ei muuros tapahdu. Yksi öljykilo tuottaa sata grammaa rikkihappoa. Milanolainen viikkolehti Epoca kertoi asiantuntijoiden varoitta~iee:~ ~~t;;it~ :~a~f:!t!atin!~lt: tua mistä tahansa huomattavasta lämpötilan tai kosteuden muutoksesta. 164 Saastunut ilma uhkaa Vincin Ehtoollista M 11 •no, 26. Rikki voidaan kohtuullisin kustannuksin poistaa. Savupiipun savu nousee pilviin asti ja likaa nekin. ihmisen välinpitämättömyyden nsltuksd tau.lua uhkaa nyt saastunut Ilma.. Lehden mukaan maailmankuulu ta.iderestauroija Mauro PelUccioli. Maa täytyy puhdistaa ja istuttaa paljon puita ja peltoja ja pensaita. Hapot syövyttävät. Ja häkää
Autoja ei pitäisi olla ollenkaan eikä bussejakaan, koska nekin laskevat pakokaasuja. Liikenne tappaa Autot laskevat pakokaasua ja se saastuttaa ilmaa. Lapset ei saa olla missään rauhassa (Paula) . Atomipommit saastuttavat ai kamoisen määrän ilmaa. 166