TÄ R K E Ä T P U U T . Moni tuttu kasvi on myös villivihannes. KEVÄÄN Viiankiaapa herää Ystävämme puut KEVÄÄN MAKUJA RAKKAIN LÄHILUONTO 2025 RAKKAIN LÄHILUONTO RAKKAIN LÄHILUONTO Luontomme kasvot esillä Suomen Luonnon kuvakisassa. V IL LI V IH A N N E K S E T . M A R J A T J A M Y R K Y T . Viiankiaapa herää Jorma Luhdan juttu kevään tulosta uhatulle aapasuolle. IRTONUMERO 10,90 €. Moni tuttu kasvi on myös villivihannes. versovat nyt. S U O M E N LU O N T O 4 | 2 2 5 A A P A S U O H E R Ä Ä . 4 KOIVUJA PELTOHIIRI TUNNISTA VIERASLAJIKASVIT MISTÄ EI KANNATA POIMIA MARJOJA Luonnon vihannekset versovat nyt. K O IV U H IIR I J A P E LT O H IIR I. R A K K A IN L Ä H IL U O N T O K U V IS S A . N Ä IN T U N N E T H A IT A LL IS E T V IE R A S K A S V IT . Ystävämme puut Puiden seura rauhoittaa – monille meistä jokin puuyksilö on ystävä
Häivähdys turkoosia Häivähdys turkoosia KEVÄÄN LÄMPÖ on saanut virnasinisiivetkin liikekannalle. TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA ARI KUUSELA. Lajin jälkeläistuotto on viime vuosina ollut ilmeisen hyvä, sillä tämä vähälukuinen laji on parannellut asemiaan Varsinais-Suomessa ja onnistunut löytämään uutta jalansijaa muualtakin eteläisestä Suomesta
Mutta kauneutta ja lajikirjoa katoaa merkittävästi myös kotimaisesta luonnosta, mikäli vieraslajeja ei saada hallintaan. Jutun kuvissa kasvit näyttäytyvät paitsi kauniina, toki viattomina – ihminenhän ne tänne on tuonut. vuosikerta Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi ja Anna Tuominen Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Kehitystä on yhä mahdollista hidastaa ja osin torjuakin, vaikka jotkin lajit, kuten lupiini, ovat jo saaneet huolestuttavan vahvan jalansijan täällä Pohjolassa, muutenkin ilmastonmuutoksen ikeessä sinnittelevän taigaluontomme ja lajistomme keskuudessa. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. VIRUSTA KANTAMAAN kykenevät hyttyset olivat asuttaneet Madeiran 2005 alkaen, ja perimä paljasti niiden olevan lähtöisin Brasilian seutuvilta, mistä oli rahdattu laivalasteittain eksoottisia viherkasveja, muun muassa täyskokoisia palmuja multapaakkuineen Madeiralle Funchalin satamaan. Paikallisissa lehdissä juuri isoja palmuja veikkailtiin hyttysten kuljetusalustaksi. Omasta pihapiiristä on helppo aloittaa. Seepraraidallisin jaloin varustettuja hyttysiä lensi runsaasti kauppakeskuksissa, terasseilla ja ravintoloissa. Vahinkoa syntyy sitä enemmän, mitä myöhemmin torjuntatoimiin ryhdytään. LUONTOON KARANNEISTA puutarhakasveista on nopeasti tullut kasvava uhka alkuperäislajistollemme. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi Pihan kasvikauneudellakin on hintansa Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi Tilaa digi: suomenluonto.fi/digi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto ENERGY G R E E N S H U T T E R S TO C K M E R J A PA A K K A N E N Keltamajavankaalin näyttävyys ihastuttaa, mutta tämä haitalliseksi luokiteltu vieraslaji uhkaa nyt luonnovaraisia kosteikoitamme. Epidemian puhkeamiseen tarvittiin enää vain saarelle saapunut sairauden ihmiskantaja. Me olemme ne tänne tuoneet, ja siksi meillä on myös vastuu niiden luonnolle aiheuttamien haittojen torjumisesta. Lomaa tuli vietettyä hyttysverkon alla nukkuen ja kauppareissuja jännittäen. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa.. Saarelle päästyään hyttysten arveltiin lisääntyneen kaupunkiympäristön lukuisissa isoissa kukkaruukuissa ja kukkalautasilla seisovassa makeassa vedessä. Luonnonystävän ykkösmedia 84. VIERASKASVIEN LAJIKOULU sivuilla 24–31 auttaa tunnistamaan joitakin nopeasti levittäytyviä vieraslajikasveja. IHAN NÄIN ÄÄRIMMÄISIÄ eivät tuontikasvien aiheuttamat ongelmat useinkaan ole, mutta niin Madeiralla kuin Suomessakin vieraslajien määrän ja levinneisyyden kehitys on puolihuomaamatta edennyt mittaluokkaan, josta on vaikeaa tai jopa mahdotonta peruuttaa. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 SATUIN OLEMAAN Madeiralla loppusyksyllä 2012, kun Euroopan ensimmäinen denguekuume-epidemia puhkesi siellä aiheuttaen yli 3000 tautitapausta. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. Irti päästyään haitalliset vieraslajikasvit muokkaavat maisemaa, ravintoketjuja ja eliölajistoa. UHKAA LISÄÄ SE , että moni ihmisen tuomana luontoon karannut puutarhakasvilaji on tehokkaasti lisääntyvä ja muita lajeja tukahduttavia tiiviitä kasvustoja muodostava. Kauniiden kasvien torjuminen emmityttää – se on inhimillistä
S U V I E LO 38 Puusuhteiden äärellä – tämäkin puu voi olla jollekin tärkeä. 38 Lempipuun luona Puut ovat myös seuralaisiamme, tärkeitä tuttuina yksilöinä. KANSIKUVA ILSE HOLM / VASTAVALO 38 Sisällys 4/2025 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Anna Koikkalainen 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Marko Leppänen 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Syökö rantakäärme usein tai jopa enimmäkseen kalaa. 50 Rakkainta luontoa Luontokuvakilpailun tulokset kertovat meistäkin.. 34 Viiruselkäiset hiiremme Nyt tarkkana hiirten kanssa, varsinkin juovikkaitten. Kolme asiantuntijaa vastaa kysymykseen ympäristömyrkyistä, marjoista ja muista kerättävistä. 24 Niin kauas kasvit karkaavat Lupiini, kurtturuusu... Jorma Luhta tallensi uhatun Viiankiaavan elämää. 32 Mistä ei kannata kerätä luonnonantimia. moni tavallinen kasvi onkin haitallinen vieraslaji. 46 Lähiluonnon villivihanneksista makua ruokaan Kahdeksan ihmisellekin maistuvaa luonnonkasvia. 14 Kevät keikkuu aapasuolla Lintujen tulo herättää aapasuon pitkästä talvesta. Keräämme havaintoja peltoja koivuhiirestä. Näin tunnet alkuperäisluonnolle hankalat kasvilajit. suomenluonto.fi 5 Voikukka on pikemminkin rikkaus kuin riesa
Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN 6 suomenluonto.fi Ilves kyläilemässä . Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Enpä olisi uskonut, että suuri haaveeni toteutuisi näinkin helposti! Sain nähdä ilveksen ikkunan läpi omalta pihalta ja vielä näin läheltä. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Oli se upea ilmestys, uskoisin että ei ihan heti uudelleen omalle kohdalle satu. Kuva: Satu Välimaa, Kangasala 4.4.2025.
Kuva: Hanna Rönty, Rauma 12.4.2025. Kuva: Ahti Keränen, Lieksa 8.4.2025. Kuva: Jarmo Suokanta, Tuusula 5.3.2025. Pystykiurunkannus ei välittänyt pienestä lumisateesta. Yksi seitsemästä kuovista, jotka kävivät pellolla ruokailemassa. Kevään kukka . Illan viimeiset auringon säteet . Peipot ottivat yhteen jyväsistä taistellessaan. Nahistelua ruoasta . Kuva: Anja Mustamaa, Kouvola 31.3.2025. Kyynaaras nauttii viimeiset lämmöt ennen illan pimenemistä. Kuva: Markku Saarinen, Paimela 12.4.2025. suomenluonto.fi 7. suomenluonto.fi 7 Kuovi sänkipellolla . Kevätillan aurinko paistoi enää kapealta metsän reunaan. Aikainen perhonen ?. Liuskaeli herukkaperhonen lenteli jo maaliskuun lopulla
Pitkällä aikavälillä Suomen metsäjäniskanta on pienentynyt noin puoleen, joskin pohjoisessa kanta on ollut viime vuosikymmenet vakaa. Lumijälkilaskennat perustuvat vapaaehtoisten tekemiin riistaja peltokolmiolaskentoihin. Niljahelokka kuvattiin tieteelle vuonna 1995 löytyneestä näytteestä. JA N I S EP PÄ N EN / V A S TA V A LO TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN. Ylöjärven löytö oli siis maailman neljäs. Sekä lajin suomenkielinen että tieteellinen nimi vittaavat lakin limaisuuteen. Samoin kävi oravalle, kärpälle ja lumikolle. Kuluneena talvena laskettiin yhteensä 567 kolmiota. AT Onko kannustus linnunpönttöjen laittoon lopulta vain harhautus, joka hämärtää suurta kuvaa. Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE PESIMÄA IK A ISET H A KKUUT voivat BirdLife Suomen mukaan tuhota Suomessa jopa 100 000 pesintää joka vuosi. Filosofian tohtori ja kirjailija Tiina Raevaara puntaroi yksilölle sysättyä vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen Kuvalehden julkaisemassa Tarinoita tieteestä -blogissa. Sittemmin lajia ei ole paikalla nähty, mutta se on löydetty 2000-luvulla kertaalleen Itävallasta sekä Venäjältä. 8 suomenluonto.fi 28.3. Oravaja lumikkokannat ovat pudonneet kolmasosaan ja kärppäkanta vain kuudesosaan laskentojen alusta. Peräkkäisten vuosien ja eri alueiden välillä on suurta vaihtelua, mutta lähes neljä vuosikymmentä jatkuneet laskennat näyttävät nisäkäskantojen suunnan. Menestyjiä ovat eteläiset kulttuurimaisemien lajit, kuten rusakko. Tämän sienen lakit olivat kuitenkin haalean keltaisia ja suomut alustaansa painautuneita toisin kuin mesihelokalla. 8 suomenluonto.fi Maailman neljäs niljahelokka löytyi Ylöjärveltä DNA-SEKVENSOINTI paljasti, että viime syyskuussa löytynyt sieni oli äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen niljahelokka (Pholiota mucigera). Löytynyt laji muistutti hieman mesihelokkaa, joka on yleinen lahojen lehtipuiden laji. Esimerkiksi metsäjänis on viime vuoteen verrattuna runsastunut maan eteläja keskiosissa, mutta vähentynyt maan pohjoisosissa. Sienet kasvoivat maahan kaatuneen haavan rikkoutuneella rungolla. AT Jäljet lasketaan aina samoita linjoilta. Tyypillisesti kevään ensimmäiset kalatai lapintiirat on nähty vasta huhtikuussa. LA S S E KO S O N EN Niljahelokka kasvoi muutaman itiöemän kimppuina sekä yksittäin. Lintuasemalla kerätty seuranta-aineisto osoittaa, että näiden pitkän matkan muuttajien saapuminen on osunut keskimäärin samoihin aikoihin koko 2000-luvun ajan. Tuolloin laji löytyi Evon Kotisten aarnialueelta nykyisestä Hämeenlinnasta. Lumijäljet näyttävät lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset LUONNONVARAKESKUS julkaisi kuluneen talven lumijälkilaskentojen tulokset huhtikuun alussa. Sieniasiantuntija Lasse Kosonen törmäsi erikoiseen lajiin Ylöjärvellä, kuivalla lehtomaisella mäellä. H A NGON LINTUA SEMALLA lensi ennätysaikainen kalatiira
Metsäjänis LEPUS TIMIDUS Päivän piteneminen saa metsäjäniksen vaihtamaan talviturkista ruskeaan kesäkarvaan. Metsäjäniksille maistuu monenlainen kasviravinto. Vuosien välinen vaihtelu on suurta. Hyvässä lykyssä se ehtii saada jopa kolme pesuetta samana kesänä. KUUKAUDEN LAJI suomenluonto.fi 9 Metsäjäniksellä on pitkät ja leveät käpälät, ja se osaa levittää varpaansa haralleen lumikengiksi. Koko Suomi. Poikaset itsenäistyvät varhain, ja vain viikon ikäisinä ne löytävät ruokansa omin päin. Lumijälkilaskennat osoittavat, että metsäjänis on taantunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Lähde: Luonnonvarakeskus 1990 2000 2010 2020 10 20 30 LUMIJÄLKI-INDEKSI (jälkiä/10km/vrk). TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA EIJA KUJANSUU Huhti–toukokuun taitteessa metsäjänis synnyttää noin viisi tuuheaturkkista poikasta. Metsäjänis elää koko maassa, mutta kanta on taantunut etenkin maan eteläosissa ilmastonmuutoksen ja rusakon runsastumisen takia. Loikassa pitkät takajalat astuvat rinnakkain ja etukäpälät peräkkäin. Näin emo ei vedä petojen huomiota jälkikasvuunsa. Poikaset syntyvät hyvin kehittyneinä, silmät ja korvat auki. suomenluonto.fi 9 PIILOSSA MA A STOSSA Emo piilottaa poikaset hajalleen kasvillisuuteen ja käy imettämässä niitä kerran päivässä. Käpälien jäljet ovat leveämmät kuin rusakolla. Kesällä metsäjäniksen erottaa rusakosta korvien pituuden avulla: metsäjäniksen korvat eivät eteen taitettuna ylettäisi kuonon kärjen yli toisin kuin rusakon
Tutkimusprofessori Jukka Similä Lapin yliopistosViiankiaapa on ennakkotapaus Viiankiaavan Natura-suojeluun saatetaan hakea poikkeusta jo tämän hallituskauden aikana. ”Ennen siihen päätymistä olisi kuitenkin tärkeää tehdä luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain nojalla kokonaisharkinta faktoista, eikä tarkastella asiaa vain strategisten hankkeiden näkökulmasta.” EU:n määrittelemä ”yleinen etu” ei ole yksiselitteinen asia. Kyllä se lisää painetta, ja hallituksen on todennäköisesti helpompi myöntää poikkeus tältä pohjalta”, Kokko sanoo. 10 suomenluonto.fi Nyt Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE suomenluonto.fi KAIVOSYHTIÖ AA Sakatti Miningin Viiankiaavan kaivoshankkeen päätyminen EU:n kriittisten raaka-ainehankkeiden listalle luo painetta Suomen hallitukselle myöntää Viiankiaavan Natura-suojeluun poikkeus, jos hanke etenee siihen asti, arvioi ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta. Konsulttiyhtiön arvion mukaan kaivoksesta voi aiheutua merkittäviä heikennyksiä Natura-suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin, vaikka lieventäviä toimia tehtäisiin. Viiankiaavan aapasuo on suojeltu Naturassa ja soidensuojeluohjelmassa. Kokko muistuttaa, että luonnonsuojelulaki velvoittaa tekemään korvaavia luontotekoja toisaalla, jos Natura-arvoja heikennetään. Hallitus voi kuitenkin tehdä tästä poikkeuksen, jos hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä eikä sille ole vaihtoehtoja. Luontoarvoiltaan merkittävän Viiankiaavan korvaaminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Sakatti Mining jätti konsulttiyhtiö WSP Finland Oy:n tekemän Natura-arvion päivityksen Lapin liitolle maaliskuun alussa. ”Luontokato on ihan yhtä vakava, ellei jopa vakavampikin, kuin ilmastonmuutos.” Kaivoksen toteuttaminen vaatisi myös soidensuojelua koskevan lainsäädännön muuttamista. Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja ei saa heikentää merkittävästi. Tällöin hyväksyminen vaatisi hallitukselta Natura-poikkeuksen tekemistä. ”Luontokato on ihan yhtä vakava, ellei jopa vakavampi kuin ilmastonmuutos.”. ”Päättäjien on helpompi perustella päätös äänestäjille sitä kautta, että kun EU on kerran linjannut näin. Kokon mukaan asiassa ovat ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden suojelu ja vihreässä siirtymässä tarvittavat metallit sekä teollisuus. Mikäli myös ne katsovat kaivoksen heikentävän merkittävästi Natura-arvoja, Lapin liitto ei voi hyväksyä alueen vaihemaakuntakaavaa. Lapin Ely-keskuksen ja Metsähallituksen on määrä antaa lausuntonsa Natura-arviosta syyskuun alkuun mennessä. Nyt TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA LIISA KUITTINEN . Sodankylässä sijaitseva Viiankiaavan laaja aapasuo on suojeltu sekä Natura 2000 -ohjelmassa että kansallisessa soidensuojeluohjelmassa
”Siinä mielessä hallitus ehkä haluaakin tehdä päätöksen oman valtakautensa aikana, koska se ei ole ihan varma, että seuraava hallitus olisi yhtä innokas”, Similä sanoo. Suunnittelu onkin ollut hyvin jännitteistä ja vaatinut paljon sovittelua, ympäristöministeriö kertoo tiedotteessaan. Sovittelutyössä on kuntien lisäksi ollut mukana muun muassa Ely-keskuksen ja Metsähallituksen asiantuntijoita. Similä arvioi, että nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on keskimääräistä suopeampi tällaiselle kaivoshankkeelle. MP ta pitää hyvin todennäköisenä, että asia päätyy hallituksen ratkaistavaksi. MP VÖYRIN , Mustasaaren, Maalahden, Korsnäsin, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kuntien edustajista koostunut työryhmä luovutti suojelualue-ehdotuksen ympäristöministeriölle maaliskuun lopussa. Tuolloin laji määriteltiin silmälläpidettäväksi. Suomen, Ruotsin ja Venäjän vanhoista mäntymetsistä on vuoden 1975 jälkeen hakattu jo kolmannes, ja siksi moni niissä elävä laji, kuten jättivalmuska, on nykyisin maailmanlaajuisesti vaarantunut. IUCN nosti esiin erityisesti metsäkadon ja metsien käsittelyn merkityksen sienten ahdingossa. Lisäksi Sodankylän kunnanvaltuustolla on päätösvalta alueen yleiskaavoituksesta, joten kunta voi halutessaan olla hyväksymättä kaivoshanketta alueelle. Vuonna 2020 käynnistetyn suojelualuehankkeen tavoite on muun muassa turvata merilintukantoja. Vanhojen metsien avohakkuut ovat tuhoisia sienille. S H U T T ER S TO C K Merenkurkun suojelualueesta syntyi sopu Vanhojen metsien avohakkuut ovat tuhoisia sienille suomenluonto.fi 11 . Maailman uhanalaisten listalle nousi peräti 482 uutta sienilajia. Kaivosluvan harkintaan EU:n strategisten hankkeiden asemalla ei ole vaikutusta. Ministeriö lähettää suojelualueen perustamiseksi tehdyn asetusluonnoksen lausuntokierrokselle vielä tämän kevään aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN julkaisi sienilajien uhanalaisuuspäivityksen maaliskuun lopussa. Kun metsät päätehakataan liian nuorina, sienten elämä ei pysy mukana syklissä. Yhtiö on hakenut Turvallisuusja kemikaalivirastolta (Tukes) kaivoslupaa. ”Jos konsulttiyhtiö on sitä mieltä, että luontoarvot heikentyvät, olisi aika yllättävää, jos Metsähallitus tai Ely-keskus olisivat toista mieltä”, Similä sanoo. Suomessa ei ole koskaan tehty poikkeusta Natura-suojeluun, joten kyseessä olisi merkittävä ennakkotapaus. Sakatin kaivoshankkeen lupamenettely on vasta alussa. Maaseudun perinnemaisemissa kasvava uhanalainen okravahakas on esimerkki lajista, joka kärsii sekä sopivan elinympäristön hupenemisesta että ympäristön kemikalisoitumisesta. Maaseudun perinneympäristöissä kasvava okravahakas on maailmanlaajuisesti uhanalainen.. Ympäristölupahakemus on tavoitteena jättää tämän vuoden aikana. Suomessa jättivalmuskan tilanne on arvioitu viimeksi vuonna 2019. suomenluonto.fi 11 MAAILMAN tunnetuista sienilajeista jo 1300 on uhanalaisia. Suojelualueen perustaminen on herättänyt huolta paikallisissa asukkaissa, sillä he ovat pelänneet sen haittaavan paikallisia elinkeinoja kuten kalastusta. Sieniä uhkaavat elinympäristöjen hävittämisen lisäksi muun muassa ilmastonmuutos, saasteet ja ravinnevalumat. Lisäksi neuvotteluissa ovat avustaneet paikallisia olosuhteita ja ihmisiä tuntevat toimijat
Tutkimus paljasti myös, että saimaannorppien sosiaalinen käyttäytyminen on luultua monimutkaisempaa. Tuore väitöskirjatutkimus tuo lisätietoa norppien elämän vähän tunnetusta puolesta. 12 suomenluonto.fi SAIMAANNORPAT ovat yksineläjiä, mutta karvanvaihtoaikaan ne saattavat viettää aikaa pareittain tai pienissä korkeintaan viiden yksilön ryhmissä. LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI SAIMAANNORPAT ovat yksineläjiä, mutta karvanvaihtäytymiseen liittyen – uroksia enemmän vaihtelua paikTEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA TEUVO JUVONEN / VASTAVALO TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI MARI PIHLAJANIEMI MARI PIHLAJANIEMI KUVA TEUVO JUVONEN / VASTAVALO Saimaannorppien sosiaalinen elämä on luultua monipuolisempaa LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI Nyt. Vincent Biard Itä-Suomen yliopistosta tutki väitöskirjassaan saimaannorppien käyttäytymistä karvanvaihdon aikaan. Naarailla oli – todennäköisesti imetyksen jälkeiseen käyttäytymiseen liittyen – uroksia enemmän vaihtelua paikkojen etäisyyksissä. Hän myös selvitti karvanvaihdon ajoittumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten lämpö tilaa, päivän pituutta ja jääpeitteen laajuutta. Kun tutkijat selvittivät norppien henkilöllisyyksiä valokuvista, he havaitsivat, että samaan paikkaan karvanvaihtoon kerääntyvät norpat eivät ole satunnaisia porukoita. Norpat eivät koko aikaansa vietä yksin vanhoina poikina viiksekkäinä. Yhdellä norpalla oli yleensä vain muutama oleskelupaikka karvanvaihdon aikaan, ja paikat sijaitsivat korkeintaan joidenkin satojen metrien päässä toisistaan. Vaihdon huippu on toukokuun 18.–20. Karvanvaihdon aloituksen ajankohtaan vaikutti etenkin valon määrä. 12 suomenluonto.fi Norpat viihtyvät samoilla oleskelupaikoilla karvanvaihdon aikaan. Moni tutkimuksessa havaittu köllöttelevä pari saattoi myös olla lisääntyvä pariskunta. Naaraiden karvanvaihtoon vaikuttivat myös lämpötila ja jään paksuus, mikä voi paikkavalintojen tapaan liittyä takana olevaan raskaaseen lisääntymiskauteen. Sosiaalisten suhteiden lisäksi Biard tarkasteli norppien uskollisuutta karvanvaihtopaikan valinnassa ja sitä, onko käyttäytymisessä eroja eri alueilla tai sukupuolten välillä. päivän tienoilla. Norppayksilöt voidaan tunnistaa turkin kuvioinnista. Usein karvanvaihtokaveri oli sama vanha tuttu. Norpat osoittautuivat varsin paikkauskollisiksi
Kilohaileissa on nuorten lohien kannalta liikaa rasvaa suhteessa proteiiniin. S H U T T ER S TO C K S H U T T ER S TO C K Luonnon tuottama mielihyvä helpottaa fyysistä kipua.. suomenluonto.fi 13 M74-tauti OIREY HTYMÄ alkoi tappaa lohia Itämeressä 1990-luvulla. Vastaavasti vuosina jolloin silakkakannat olivat heikommat ja lohenpoikaset joutuivat turvautumaan kilohailiin, lohien kunto heikkeni ja niitä nousi jokiin vähemmän. Aivokuvaukset todistivat, että nimenomaan luonnon synnyttämä positiivinen mieliala pienensi kivun aistimusta ihon ja kudosten hermopäätteissä, eikä selitys ollut kaupunkija huoneympäristöjä kohtaan tunnettu vastenmielisyys. Lohet saavat kilohailista myös vähemmän B1-vitamiinia eli tiamiinia, joka on niiden kasvun kannalta ratkaisevaa. JESSICA HAAPKYLÄ Koivun lehtien puhkeamisen ajankohta vaihtelee paljon puuyksilöiden välillä. Ravintokalojen rasvaisuus heikentää lohikantoja Luonto lievittää kivun tunnetta IHMISET eivät koe kipua luonnossa yhtä ikävänä kuin kaupungissa, käy ilmi Nature Communications -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Miksi saman lajin puuyksilöt puhkeavat lehteen eri aikaan. Tutkijat antoivat sähköiskuja 49 koehenkilölle. Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät ilmiötä Hyytiälän tutkimusasemalla. Itämeren pääaltaan silakkakantojen runsaus olisi siis tärkeää lohikantojen elinvoimaisuudelle. Yksilöllisiin eroihin vaikuttavien tekijöiden tunteminen auttaa ymmärtämään myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia puihin. OLETKO ihmetellyt, miksi kaksi vierekkäistä saman lajin puuta puhkeaa keväällä lehteen aivan eri tahdissa. Lehtien puhkeamisen ajankohta vaihteli samalla pienellä metsäalueella eri puuyksilöiden välillä paljon – enimmillään ero oli jopa kaksitoista päivää. He seurasivat rauduskoivujen elämää laserkeilauksen avulla tunnin välein. Nyt mitattiin tarkemmin luonnon vaikutusta aivojen toimintaan. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet äärisäät ja kuivuudet vaikuttavat paitsi puiden kasvuun, myös niiden ajoitukseen, kuten juuri lehtien puhkeamiseen keväällä tai varisemiseen syksyllä. Samalla kannustaan kivunhoitoon myös luonnon avulla pelkän lääkehoidon sijaan. Henkilöt kokivat kivun vähäisempänä nähdessään kuvia luonnosta ja kuunnellessaan luonnon ääniä kuin katsellessaan kaupunkija huonekuvia. Syksyllä yksilöiden välisiin ajoituseroihin vaikutti tutkimuksen mukaan etenkin vesitilanne: toiset puut saivat paremmin vettä kuin toiset, ja tämä näkyi lehtien lähdön aikataulussa. Myös emo saattaa kuolla tiamiininpuutokseen. Niinä vuosina, jolloin lohenpoikasille oli tarjolla paljon vähärasvaisia silakoita, lohia nousi kudulle runsaasti. Kun emokalan ravinto on liian rasvaista, kuten kilohailia, mätimuniin tulee liian vähän tiamiinia, ja poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheessa. PERTTI KOSKIMIES LUONNONVARAKESKUKSEN tutkijat havaitsivat tuoreessa tutkimuksessa, että lohen poikasten ensimmäisenä elinvuonnaan Itämeren pääaltaalla syömän kalaravinnon laatu määrittää sen, kuinka paljon aikuisia lohia nousee jokiin kudulle. Keväällä vaihtelun taustalla paljastui olevan sekä alueen lajikirjo että puiden välinen kilpailu valosta. Lukuisat aiemmat tutkimukset osoittavat, että luonnonympäristöt, kuten metsät, merenrannat tai puistot kasveineen, lintuineen ja äänineen vähentävät stressiä ja mielenterveyden häiriöitä. MP A N N A T U O M IN EN suomenluonto
Vielä uhka ei näy suon eläjien keväässä. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 14 suomenluonto.fi. 14 suomenluonto.fi Kevät keikkuu aapasuolla EU linjasi Viiankiaavan suojelualueelle suunnitellun kaivoksen tärkeäksi
Viiankiaavan kurkijoukko koostuu kymmenistä pesivistä pareista sekä noin kuudenkymmenen nuoren joutokurjen parvesta. Ojennutaan niin pitkäksi ja röyhelöpyrstöiseksi kuin mahdollista, ollaan sukivinaan höyhenpukua ja esitellään punaista otsalaikkua. suomenluonto.fi 15. suomenluonto.fi 15 Tuulen ja tuiskun tuiverruksessa kurjet tappavat aikaa, jokaisella rintamasuunta kohti tuulta. Oitis sään salliessa pesivät kurjet käyvät rajankäyntiä pesimäpiirin rajoista
Ne seisovat harmaina valkoisuudessa kaikkien nokka luoteeseen kohti tuiskua. . Hiihdin metsäsaareen iltayön hämärissä, pystytin teltan ja kävin oikopäätä nukkumaan. Puiden välistä kiikaroin suolla kyhjöttävää kurkiparvea. Isot räntähiutaleet saavat rimmen näyttämään kuin untuvien peittämältä. H . 16 suomenluonto.fi Herätessä kuulen telttaani lumisateen sihinää ja kankaasta valuvien paakkujen laahauksen. Luultavasti kurkien sivussa kyykkivä kuovipariskunta kokee nälän ankarammin. Saan näkyville myös kymmenkunta metsähanhea, nekin yhtä toimettomina. Viiankiaavan malmio on puoli kilometriä tämän paikan alapuolella.. Kun tulen ulos, lumi vihmoo kasvoihin ja maailma näyttää täysin talviselta. Jossain kauempana joutsenet mekastavat tulevan pesärimmen herruudesta kuin säässä ei olisi mitään moitittavaa. Kolmetoistakilometrisen aavan avaruudessa kevätsäiden keikkumisen tuntee toisin kuin havumetsän suojassa. Takatalven jälkeinen vesisade kaivaa lumen alta ruskeat mättäät. Ne näyttävät kasvavan korkeutta hetki hetkeltä. Mitään syötävää ei ole näkösällä ja niiden selviytymisen strategiaksi jää odottelu. Kurjet huutavat toisiinsa sekoittuvaa yhteishuutoa, tuuli humisee puissa ympärilläni
suomenluonto.fi 17
Nykyiset metelöitsijät, kurjet, hanhet ja joutsenet, ovat joka tapauksessa isoäänisintä porukkaa. . Kiikaroin kurkia, joiden nokka liikkuu ylös alas kuin ompelukoneen neula. Keski-Lapissa pohjoiseen matkaavat pulmuset lepäilevät ja ruokailevat sulavilla aapasoilla. Hanki tummuu valkoharmaan raidalliseksi. K olme päivää myöhemmin sataa lumen sijaan vettä. Pohdintojeni vakuudeksi iso pulmusparvi pölähtää kiikarin näkökenttään. 18 suomenluonto.fi Ajatukseni livahtavat kauas menneisyyteen. Se saa minut polvilleni tutkimaan lumen pintaa. Keloräme viettää kohti jokea ja tulvii lumisohjoista vettä. S uojeltu aapa ja sen ehjät metsänlaidat, avaruus ja lintujen huudot synnyttävät ikuisuuden tunteen: Tällainen on suon kevät ollut aina. Mustilta näyttävät mättäänlaet ja korkeat kaarrot työntyvät lumesta kuin kasvaisivat korkeutta. Aapa muuttuu silmissä. Lumettomalla tai vähälumisella suolla viivähti muitakin kuin varsinaisia suolintuja. Runsaimmat lienevät hyppyhäntäisiä, arkikielessä lumikirppuja. Rimpien keskelle paisuu ruskehtavia sohjopaikkoja ja puronlatvan lähteiden ympärillä lainehtii sula vesi. Lue Suomen Luonnon jutut Viiankiaavasta ja siitä, miten Jorma Luhdasta tuli luontokuvaaja Jorma Luhta: suomenluonto.fi. Pohjoisessa lumi sulaa suolta kuukausi aikaisemmin kuin peitteisistä kuusikoista. Ennen peltojen ja vielä myöhäisempää maanteiden aikaa kevät ehti ensimmäisenä aukeille soille. Usein tulvajärvi syntyy ja lakkaa olemasta parissa päivässä. . DIGITILA AJILLE. Tuskin silmin erottuvia ja vähän isompiakin ötököitä ryömii ja pomppii sulavalla lumella. Keväinen suo ei liene kuitenkaan paljon hiljentynyt vuosisatojen takaisista. Minun muistini yltää ikuisuuSUOJELTU AAPA JA AVARUUS SYNNYTTÄVÄT IKUISUUDEN TUNTEEN. Hanhet pulikoivat nyt siellä. Jos kurjet töräyttelisivät ihmisen lauluja, nyt tulisi Tapio Rautavaaraa: ”Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla!” Vaikka kupu ei öttiäisistä täyttyisikään, nälkäkuolemalta ne kuitenkin pelastavat
suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19
Joutsenet mekastavat, kuovit, kurjet ja hanhet huutavat. Ne karkottavat kaikki oman lajin yksilöt kilometrien säteeltä ja alkavat sen jälkeen vainota liki kaikkea, mikä elää ja liikkuu.. . Suomessa pesivien suokukkojen määrä on romahtanut muutamaan prosenttiin 1970-luvun kannasta. Muutamat joutsenurokset ottavat pesäreviirin vartioinnin ylenpalttisen tosissaan. Metsästysrajoitusten jälkeen hanhet ovat jälleen elpyneet, mutta eivät 1970-luvun tasolle. Suosaaret roskaantuivat ja kelot katosivat. Metsähanhen pesimäkanta romahti tämän vuosituhannen alussa syysmuuttajien erittäin tehokkaaseen peltopyyntiin. . 1970-luvun lopulla metsähanhen metsästyksestä tuli hyvin suosittua. Keskiyön lyhyessä hämärässä kuuluu teerien pulinaa ja viitasammakon toisenlaista pulputusta. Viimeisen pesivän vesipääskyn kohtasin Pohjois-Pohjanmaal. Hanhiporukat kasvoivat vuosi vuodelta isommiksi. 1960-luvulla löysin ylen runsaitten lirojen ja suokukkojen, mutta myös vesipääskyjen ja jänkäsirriäisten pesiä, vaikken edes erityisesti etsinyt niitä. Aapa tulvii päivällä ja riittyy yöllä jäähän. Keski-Pohjanmaan salomailla saattoi kohdata suurena ihmeenä metsähanhipariskunnan. Teerien pulina ja suhaukset puolestaan täyttivät äänitilan joka paikassa. Yöpimeällä niiden kuherruksen rikkoi riekkojen mekastus. 20 suomenluonto.fi den sijaan Pohjanmaan soiden kevääseen 1960-luvun puolimaihin. Aluksi se näkyi enemmän suomaisemassa kuin hanhikannassa. Kurkikanta runsastui vähän joutsenia verkkaisemmin, mutta nyt niitäkin on moninkertaisesti nuoruusvuosiini verrattuna. Suokahlaajille ja pienille varpuslinnuille on käynyt päinvastoin kuin kurjelle ja joutsenelle. Soille änkeytyi väkeä, joille luonnon kunnioittaminen oli vierasta. Kurkia oli niukasti eikä joutsenia ollenkaan. Viiankiaavalle kerääntyy nykyäänkin isoja soitimia lumisina keväinä, jolloin kevätmuuttoa pohjoiseen ei kannata jatkaa. Ennen vuosikymmenen vaihdetta tulivat ensimmäiset pesivät joutsenet ja siitä pitäen jatkui niiden tasaisen varma runsastuminen