LINTUJEN KEVÄT DIGIEKSTRA Huhtikuun linturynnistys tuo Suomeen laulujoutsenet ja muut vesilinnut. S A M M A K O T. Täällä taas! laulujoutsenet ja muut vesilinnut. V Ä S TÄ R Ä K IN M U U T T O . M E R IK A A LI . IRTONUMERO 9,90?€ 4/2023 Parhaat pesät Arkkitehtien arvio. On kiire pesimään.. On kiire pesimään. Täällä taas! OPI TUNTEMAAN SAMMAKOT UUSIN TIETO PUUTIAISISTA HOUKUTTELE LINNUT PUUTARHAAN! MERIKAALI ON HIENOSTUNUT LUONNONHERKKU S U O M E N LU O N T O 4 | 2 2 3 K IM A L A IS T E N K O LO T. LI N T U P U U TA R H A . P E S IE N A R K K IT E H T U U R I. K E V Ä Ä N LI N T U P A IK A T. LU O N T O A K E R R O S TA LO P IH A LL E . K A K S I P U U T IA IS L A JI A
2 suomenluonto.fi
Lumen väistyessä luonnon värikirjo laajenee uusilla kirkkailla väreillä. suomenluonto.fi 3 Väriä kevääseen KUVA ANNA-LIISA PIRHONEN / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES AURINKOON KUROTTAVAT kangasvuokot tarjoavat lämpimän laskeutumisalustan paritteleville sitruunaperhosille. KE VÄ T
Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Kati Jukarainen 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Pekka Niitynen 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 46 Suomen Luonto 4/2023 46 Tervetuloa kutukarkeloihin! Nyt opimme tunnistamaan maamme sammakkolajit, kuten ruskosammakon. 32 Linnuille ruokaa omasta puutarhasta Näin saat linnut viihtymään pihallasi. 38 Merikaali – harvojen herkku Lounaissaariston kasvia voi myös viljellä puutarhassa. 42 Korttelit kukkimaan Luontoa kerrostalon pihalle! 46 Sammakko lammella kurnuttaa Sammakoihimme kuuluu kolme alkuperäistä ja kaksi vieraslajia. Kolme arkkitehtiä arvioi Suomen Luonnon pyynnöstä pesien teknistä ja taiteellista laatua. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Kuningatar etsii asuntoa Kun kimalaiskuningatar etsii pesäpaikkaa, myyrä helpottaa työtä. 28 Puutiaiset heräävät Suomessa on kaksi ihmistä vaivaavaa puutiaislajia. Kumpikin tarvitsee elinkierrossaan veriaterioita. 52 Parhaat paikat Esittelyssä kolme huhtikuun lintuparatiisia. 26 Västäräkin saapuminen Milloin kaikkien tuntema hyönteissyöjälintu saapuu maan eri kolkkiin. 16 Suuri arkkitehtuurikilpailu Luonto on täynnä taitavasti suunniteltuja pesiä. AN TT I KO LI 25 LINTUJEN KEVÄT -DIGIEKSTRA Tutustu ja katso koodi tiedon äärelle.
unen ja Marika Eerola Toimi. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar. y Pohjoismainen ympäristömerkki. avissa osoi. i Tilaa diginä: suomenluonto. 14 28 42 Laulujoutsenet saapuvat Suomeen maalis– huhtikuussa. ely A. Hän on laatinut Suomen Luonnon nettisivuille hiilihelppi.. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Tämän numeron puutiaisjutun ensimmäinen versio ilmestyi verkossa osana Suomen Luonnon #muutos -koulutusta tutkijoille. Ju u lintumaailman alkukevään näytöksistä sivuilla – . u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu). aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. Essi Korhonen, virologi Essi on virologi, jonka intohimona ovat niveljalkaiset ja niiden välittämät virukset ja jolle kesät tarkoittavat unelmia ja maastohommia. e Kar. ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. -osion, oppaan ilmastokestävään asumiseen. i. Kesällä hän hoitaa kasvimaata ja seuraa kimalaisten elämää. Hänen viimeisin kirjansa Olipa kerran saari (AtlasArt) kertoo vuosista Viron saaristossa. inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. i/digi Pekka Hänninen, arkkitehti Pekka on ekologiseen kestävyyteen erikoistunut arkkitehti ja kirjoittaja, joka vapaa-ajallaan tarkkailee ja rengastaa lintuja. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo. o Kroonpressille on myönne. Mieluiten hän viettää aikaansa kuljeskelemalla Kainuun vanhoissa metsissä, mutta kirjoitushommien vuoksi täytyy myös istua tietokoneen ääressä. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Aura Koivisto, kirjailija Aura asuu Kuhmossa. Lisätietoa saat syö. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. KUVA: ARI AHLFORS @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV AL O KR IS TO VE DE N O JA KA RI KA U N IS TO 82. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. ämällä tuo
”Lajin metallinhohtoiset koiraat tekevät surviaismaista lentoa kukintojen ympärillä”, kertoo Syken erikoistutkija Juha Pöyry. Anna pajukon rehottaa TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Kukkaan puhkeavat pajunkissat ovat kevään ensimmäisille perhosille tärkeää ravintoa. Hän kertoo, että kevään ensimmäiset perhoset ovat talvehtineet aikuisina siivekkäinä. ”Talvi ei ole ollut kovin kylmä, ja lisäksi suurimmassa osassa maata on ollut lunta, joka on suojannut perhosia.” Lumi on tehokas eriste, vaikka Huikkosen mukaan perhoset kestävät kovaakin pakkasta. Lumi voi myös auttaa peittämään kasvien seassa talvehtivat perhoset piiloon ruokaa etsiviltä linnuilta. Vaatimattomissakin oloissa pajut kasvavat nopeasti reheviksi ja tuuheiksi. VINK KI Lähes kaikki pajut ovat kaksikotisia, eli pensaat ovat koiraita tai naaraita. Päiväperhoset eivät ole ainoita pajubaarin asiakkaita. Silloin pöytään käyvät sankoin joukoin esimerkiksi ruskeankirjavat piilo-, puuja hirsiyökköset. Kukilta saattaa löytää myös kevätsurviaiskoin. Kiitollisia lienevät myös kevään ensimmäiset perhoset, joille pajujen kukat ovat kuin pidot pitkän paaston jälkeen. Aamuauringon lämmössä aterialle voi saapua koivutyttöperhonen oranssinkirjavat takasiivet vilkkuen. Tutuimpia lajeja ovat nokkosja sitruunaperhonen. Pajunkissat näyttävät samalta, mutta sukupuoli näkyy kukkivasta kasvista. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi PAJUT OVAT kiitollisia puutarhakasveja. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Ida-Maria Huikkonen arvioi, että kulunut talvi on ollut perhosten kannalta hyvä. Koiraseli hedekukinto on keltainen, emikukinto hailakan vaalea.. Hyörinä pajuilla ei lopu edes auringon laskettua. Kesän mittaan norkkokukinnot kehittyvät näyttäviksi rykelmiksi pitkulaisia siemenkotia. Perhoset pölyttävät pajujen kukat vastineeksi mesiateriasta. Luonnonvaraiset lajit pärjäävät monenlaisilla kasvupaikoilla koko maassa, eivätkä ne vaadi lannoitusta
Veden riemusta pääsee osalliseksi, kun rakentaa kaarnalaivan ja lähettää sen virran kuljetettavaksi. Miten tikkojen rummutusta pääsee kuulemaan, Pertti Koskimies. Jos kärsivällisyys ei riitä askarteluun, voi napata maasta kuivia lehtiä ja kokeilla, kenen kajakki kulkee vauhdikkaimmin. Se keksii aivan uusiakin reitteja ja lirisee kiemurrellen eteenpäin. Puhdista myös sadevesiviemärit ja tarkista, että ne vetävät. Kasvukausi alkaa Lounais-Suomesta ja ehtii Kilpisjärvelle vasta kesäkuun alussa. Kaikki tikkalajimme rummuttavat innokkaasti helmi–huhtikuussa, mutta muita tikkoja ei pesi Suomessa yhteenlaskettunakaan edes kolmasosaa käpytikkojen määrästä. 3 MONENLAISISSA METSISSÄ. mennessä. Biologi Pertti Koskimies on tutkinut Suomen linnustoa, tikoista etenkin valkoselkätikkaa.. suomenluonto.fi 7 Sulava lumi täyttää loiskeellaan purot ja ojat. Uita kaarnalaivaa Kevään kasvukausi alkaa VINK KI Sulamisvedet voivat koetella talojen rakenteita. Palokärjen kolmesekuntinen rummutus kantaa lähes kilometrin, ja muidenkin lajien ääni satoja metrejä. Kasvukausi lasketaan kuitenkin alkaneeksi vasta viiden plus-asteen kohdalla. Palokärki ja pohjantikka viihtyvät suurehkoilla metsäalueilla, mutta palokärkiä elää taajamienkin liepeillä. Rummuttajia piisaa myös siksi, että sekä koiraalla että naaraalla on oma talvireviiri, jonka omistusoikeudesta ne kuuluttavat muille. Huhtikuun aikana suurin osa Suomesta paljastuu hangen alta. Kaarnalaivaan sopivat monenlaiset materiaalit ja rakennustavat, mutta elävästä puusta sitä ei kannata valmistaa. Suuret lumikasat kannattaakin siirtää seinustoilta hyvissä ajoin. Käpytikka on niin runsaslukuinen, että sen rummutusta voi kuulla melkein missä vain. Veden vauhti kiihtyy. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötilat jäävät pysyvän oloisesti nollan yläpuolelle. Kylmä meri hidastaa kevättä rannikolla ja Ahvenanmaalla. Ilmatieteen laitoksen tilastot osoittavat, että viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kasvukausi on alkanut Suomessa keskimäärin 22.4. Muut lajit pesivät viljelyseutujen ja rantojen iäkkäissä lehdoissa ja lehtipuuvaltaisissa sekametsissä, joissa on runsaasti lahopuita. Valkoselkätikkoja on vain satoja pareja, pikkuja harmaapäätikkoja tuhansia, pohjantikkoja ja palokärkiä kymmeniä tuhansia pareja. 2 NÄKEMÄLLÄ VÄHÄN VAIVAA. 1 MENEMÄLLÄ LÄHIMPÄÄN METSÄÄN. Lähiviikkoina kyräily kuitenkin päättyy, ja koiras ja naaras alkavat hakata pesäkoloa yhteisellä elinpiirillään. 22.4. Kaarnan irrottaminen vaurioittaa puuta ja vaatii maanomistajan luvan, joten alus on syytä valmistaa maahan varisseesta kaarnasta
Esimerkiksi Britanniassa siilit ovat kaupunkiympäristöissä vähentyneet 30 prosenttia, ja taajamien ulkopuolella peräti puoleen 2000-luvun vaihteen tilanteeseen verrattuna. 8 suomenluonto.fi MAALISKUUN ALUN lämpimien päivien jälkeen Helsingissä katse osui kadun reunassa auton alle jääneeseen siiliin. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T TI M O H U KK AN EN / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN. Käsitys siilille mahdollisesta elin iästä Tanskassa menikin uusiksi, sillä eräs siileistä oli elänyt 16-vuotiaaksi, yli kaksi kertaa kauemmin kuin oli uumoiltu. LIIKENTEEN KASVU on merkittävä osatekijä siinä, että siili on ahdingossa eri puolilla Eurooppaa. Siilit heräävät talvihorroksesta haasteelliseen maailmaan. Pallo on sinulla: voit vähentää nopeutta ja opetella taitavaksi huomaamaan ja väistämään siilejä ja myös muita eläimiä. Toisaalta liikenne on siilien pahin uhka, ja Suomessa syynä yli 60 prosenttiin siilikuolemista, tutkitusti Tanskassakin 56 %:ssa. Liikehdintä altistaa ne liikenteen vaaroille. Jos siili onnistuu selviämään kahdesta ensimmäisestä elinvuodestaan, se ehtii kartuttaa elämänkokemusta ja tutustua hyvin ympäristöönsä. Eläimet vaeltelevat myös etsiessään talvipesän paikkaa. Siili ei yleensä ole kovin nopealiikkeinen. Ihminen on siirtänyt siilejä uusille elinpaikoille ja tarjonnut lisäravintoa, joka onkin tullut tositarpeeseen etenkin alkusyksyllä siilien horrokseen valmistautumisen aikaan. MEIKÄLÄISET SIILIT joutuvat liikkumaan keski-eurooppalaisia lajikumppaneitaan enemmän löytääkseen riittävästi ravintoa. PIIKKITURKILLA ON ihmiseen kaksijakoinen suhde. TUOREESSA TANSK ASSA tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että siilit elävät siellä keskimäärin kaksivuotiaaksi, ja jopa kolmannes kuoli ennen vuoden ikää. Silloin se voi elää turvallisella ja hyvin ravintoa tarjoavalla alueella vuosikausia. Suomessa ei ole kerätty kattavaa tutkimustietoa sii lien runsaudesta, täällä tuntuma siilin vähenemisestä perustuu pitkälti maallikkohavaintoihin. Piikikäs tulevaisuus Päätoimi. NIINPÄ JOS ajat autoa hämärissä kannattaa ajamisen ohessa silmäillä tien reunoja paitsi hirvieläinten korkeudelta, myös tienpinnan tasolta
Merellä yhteispainon jakautuminen on ikiaikaisella ja luonnon ystävää miellyttävällä tolalla. Kauriiden yhteismassa on yli kymmenesosa maailman maanisäkkäiden painosta – melkoisia valtiaita siis. Merellä villi luonto kukoistaa ilman ihmisten ja hänen kotieläintensä ylivaltaa. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Kauris on massaltaan maailman ykkönen Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N VOISI LUULLA, että maailman yhteismassaltaan merkittävin villi maanisäkäs olisi afrikannorsu. Maailmassa on 45 miljoonaa valkohäntäkaurista. Ne painavat yhteensä 2,7 miljoonaa tonnia eli kaksi kertaa maailman puolen miljoonan norsun verran. Todellinen massajyrä on toki ihminen. Ihmisten yhteispaino on 390 miljoonaa tonnia eli 20 kertaa niin suuri kuin maailman kaikkien villien maanisäkkäiden yhteensä. ykkönen TEKSTI ANTTI HALKKA KUVA PASI NIEMINEN / VASTAVALO. Se on kuitenkin vasta kolmantena israelilaistutkijoiden PNAS-tiedelehdessä julkaisemalla listalla. Sillivalaita on maailmassa 100 000 (saman verran kuin valkohäntäkauriita Suomessa). Kymmenen kärkeen yltävät myös hirvi (6.), isokauris eli saksanhirvi (7.) ja metsäkauris (8.). Edellä ovat kaksi Suomessakin esiintyvää lajia, eli valkohäntäkauris ja villisika. Sillivalaiden yhteispaino on kahdeksan miljoonaa tonnia ja kaskelottienkin seitsemän
”Riistakolmioseurannan tulokset vaikuttavat huolestuttavilta”, Ulla-Maija Liukko toteaa. Muutokset eivät näy uhanalaisuusarvion tuloksissa, koska se tehdään tuoreimpien 10 vuoden tietojen perusteella. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Riistakolmiolaskennoissa vapaaehtoiset ovat laskeneet lumijälkiä 1980-luvun lopulta alkaen. 35 vuoden pitkällä aikavälillä kärppien määrä on selvästi pienentynyt, erityisesti 1990-luvulla. Kärppien määrä romahti Kärpän ja monen muun pohjoisen havumetsän pienriistanisäkkään kannat ovat romahtaneet viimeisen 35 vuoden aikana. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi KÄRPPIEN MÄÄRÄ on laskenut jopa yli 80 prosenttia, oravan ja lumikon noin 70 prosenttia ja metsäjäniksen ja ketun kanta on pudonnut alle puoleen 35 vuoden aikana, Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimat lumijälkilaskennat paljastavat. Vaikka riistakolmioaineistot osoittavat selvät romahdukset kärpän, metsäjäniksen, oravan, lumikon ja ketun kannoissa, tuoreimmassa vuoden 2019 uhanalaisuusarviossa kaikki lajit on luettu elinvoimaiseksi. Ne taantuvat metsissä, mutta maaseudulla samanlaista vähenemistä ei ole havaittu. Metsäjäniksen kohdalla taas on selvä ero Eteläja Pohjois-Suomen välillä. Kärpälle ovat tyypillisiä suuret myyrävuosien aiheuttamat heilahtelut populaatiokoossa. 1990 Lu m ijä lk iin de ks i 4 2 1995 2000 2005 2010 2015 2020 TEKSTIT RIIKKA KAARTINEN KUVA VILLE HEIKKINEN / VASTAVALO. Etelässä metsäjänisten määrä on laskussa, pohjoisessa niiden määrä on pysynyt ennallaan. ”Tarkastelujakson vaikutus on tässä tilanteessa suuri”, Liukko kirjoittaa. Tämä tarkoittaa, että jos tietyn lajin kannassa ei ole tarkastelujakson aikana tapahtunut merkittävää vähenemistä, laji katsotaan elinvoimaiseksi. Lumijälki-indeksi (jälkiä/10 kilometriä/ vuorokausi) näytt ää kärppien määrän romahduksen sitt en 1990-luvun. Ketulla ja oravalla lajien kannat kehittyvät eri suuntiin erilaisilla alueilla. n tiedot: Luonnonvarakeskus. Kärppä, metsäjänis, orava, lumikko ja kettu ovat pohjoisella havumetsävyöhykkeellä eläviä lajeja, vaikka osa niistä pärjää myös maatalousvaltaisilla alueilla, taajamissa ja kaupungeissa. Eteläja Keski-Suomessa metsäjänikset vähenevät todennäköisesti ilmastonmuutoksen ja rusakon runsastumisen seurauksena. Graa. Erikoissuunnittelija Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskuksesta kertoo sähköpostitse, että tuoreimmassa vuoden 2019 arviossa tarkasteltiin lajien tilannetta vuosina 2007–2017
Kyseessä on välttämätön askel matkalla kohti YK:n biodiversiteettisopimuksen 30 prosentin suojelutavoitetta valtamerissä vuoteen 2030 mennessä. Suurin fosforipäästöjen lähde on maatalous. RK Maaliskuun alussa YK:ssa päästiin vihdoin sopimukseen maailman avomerialueiden suojelusta. Mertensuojelussa otettiin iso harppaus Fosforipäästöjen vähentämiseen uudet suositukset Erikoistutkija Andreas Lindén, Luonnonvarakeskus Maatalouden fosforipäästöjen vähentämiseen etsittiin uusia keinoja Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa. Hiukkasmaisen fosforin huuhtoutumista ennaltaehkäistään talvisen kasvipeitteen avulla. Kun hakataan paljon, niin tilalle kasvaa uu a metsää, mu a hakkuut pirstovat ympäristön. Seuraava etappi on suunnitella mertensuojelualueiden sijaintia ja tehokasta hallinnointia. ”Metsälajeja on selvästi eniten siellä, missä metsien luonnontila on korkeimmillaan.”. Liettymiseen taipuvaisilla savimailla viljelijät voivat hillitä eroosiota ja fosforipäästöjä kierrätetyn rakennekalkin avulla. JESSICA HAAPKYLÄ TA PI O KU JA LA Pikkukiekkosukeltaja on yleinen laji koko Suomessa. Ke. Maailman valtiot ovat toistaiseksi voineet vapaasti hyödyntää avomeriä, eli peräti kahta kolmasosaa merten alasta. Puolet ilmakehän hapesta on merten kasviplanktonin tuottamaa. . Tällä hetkellä vain hiukan yli prosentti avomeristä on suojeltu. Kaloja ei yleensä luontaisesti esiinny kaupunkilammissa, mutta niitä istutetaan ihmisten iloksi, Helsingin yliopiston tutkijoiden Global ecology & conservation -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan. Sukeltajat löytävät kasvien seasta turvapaikkoja pedoilta. Kaupunkilammet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, viher alueiden viihtyisyyttä ja auttavat hulevesien hallinnassa. Boreaalisia metsälajeja on selvästi eniten siellä, missä metsien luonnontila on korkeimmillaan. Ke u vähenee nimenomaan metsissä. Ke u on sopeutuvainen generalisti, niitä on myös kaupungeissa ja maaseudulla. . aa monen metsäneläimen elämään ja koko elinkiertoon. Monen vähentyneen lajin taantumalla on tekemistä metsätalouden kanssa. Uusi sopimus mahdollistaa valtavien mertensuojelualueiden perustamisen. Tekeillä oleva tutkimuksemme kertoo, e ä metsien luonnontilaa kuvaava indeksi korreloi metsälajien esiintymisten kanssa. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . uja on selvästi enemmän peltokolmioilla kuin riistakolmioilla. Fosforipäästöjä pyritään vähentämään viljelijöiden keräämien ravinnetietojen saatavuutta parantamalla, jotta viranomaiset voivat määritellä peltolohkokohtaiset enimmäismäärät fosforilannoitteille. Metsien pirstoutuminen vaiku. Biodiversiteetin lisäksi avomerialueita on suojeltava niiden tarjoaman tärkeän hiilinielun vuoksi. 2008–2014 Suomesta päätyi vuosittain Itämereen keskimäärin 3900 tonnia fosforia. Tämä on johtanut holtittomaan ryöstökalastukseen, jota mitkään lait eivät ole rajoittaneet. RK Kaupunkilampien kasvillisuus edistää monimuotoisuutta Runsas vesikasvillisuus lisää sukeltajakuoriaisten runsautta ja lajiston monimuotoisuutta lammissa, joissa elää myös petokaloja
Kolot auttavat lintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Aikuisilla talitiaisilla ei eroja höyhenissä ei löytynyt. Ilmaston lämmetessä pöntöt ovat entistä alttiimpia poikasille epäedullisille lämpöoloille verrattuna luonnonkoloihin. Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat monin tavoin lintujen elämään. Kaupungissa haudotaan tiiviimmin Kaupungissa pesivät talitiaisnaaraat hautovat suuremman osan vuorokaudesta kuin metsissä elävät yksilöt. Hautomiskatkojen määrä, kesto ja ajoittuminen riippuvat ulkolämpötilasta. Ranskalaisen tutkimuksen mukaan kaupunkinaaraat ovat poissa pesästä lyhyempiä aikoja ja illalla myöhemmin kuin metsäyksilöt. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Luonnonkolo parempi pesäpaikka kuin pönttö Luonnonkolo tasaa ulkolämpötilan äärivaihteluja kolme kertaa niin tehokkaasti kuin linnunpönttö, toteaa puolalainen tutkimus. Kuitenkin munien lämpötila säilyi yhtä korkeana kaupungissa ja metsässä. Erilaiset höyhenet kaupungissa ja metsässä Alle yksivuotiaiden talitiaisten ruumiinhöyhenet ovat pitempiä ja niissä on vähemmän höytyliistakkeita kaupungeissa kuin metsissä, todettiin Unkarissa. ILMA S TONMUUTOS ELINYMPÄRIS TÖT R AVINTO TEKSTI PERTTI KOSKIMIES KUVA VESA HUTTUNEN 12 suomenluonto.fi. Koloissa ilma on yleensä kosteampi kuin pöntössä, mutta poikasaikaan kuivempaa. Kaupunkitiaisilla on lisäksi siivenkärjen käsisulissa ohuempi ruoto ja enemmän höytyliistakkeita. Mahdollisesti erot johtuvat yksipuolisemmasta ravinnosta ja lämpimämmästä paikallisilmastosta
Kallavesi on lämmennyt nopeammin (0,42 astetta vuosikymmenessä) kuin maailman järvet keskimäärin (0,34 aste a vuosikymmenessä). RK POLIIT TINEN ELIÖ Elokapinan aktivistit matkalla keskeytt ämään Aalistuntureiden hakkuut. RK Hakkuut päättyivät Aalistuntureilla Kuten käsite ”antroposeeni” kertoo, tämän sivilisaation suurimmat jälkeensä jättämät jäljet, kuten muovijäte, ilmastonmuutos ja lajikato, niin nehän ovat vahinkoja. Haikarat osaavat hakeutua kalaan sinne, missä suojaverkko on löysällä. Tere Vadén Elonkehä-lehden 1/2023 haasta elussa. Käsittämättömän ironista. Skotlannissa lämpeneminen muu aa ilmastoa pajulinnulle suotuisammaksi. Ero johtuu pohjoisten alueiden nopeammasta lämpenemisestä ilmastonmuutoksen takia. Tutkimuksessa ei pysty y huomioimaan esimerkiksi talvehtimisalueiden oloja, jotka saa avat myös vaiku aa lintujen kannanvaihteluihin. Metsähallitus toteaa, että hakkuutapoja ja -rajauksia muutettiin, uusia luontokohteita perustettiin ja lajistoselvityksiä jatketaan tulevaisuudessa. Siellä pajulintu runsastui 77 prosen ia ja tiltal i 244 prosenttia. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Metsähallituksen Metsätalous Oy tiedottaa, että hakkuut Aalistuntureiden eteläosissa on saatu päätökseen. EL O KA PI N A BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y HARM A AHAIKARA Ardea cinerea Luonnonvarakeskus selvitti riistakameroiden avulla miten usein harmaahaikarat ja merimetsot käyvät kalakasvattamoissa pyytämässä kaloja. RK. Oulun yliopiston ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus ilmestyi Earth and Space Science -tiede lehdessä 2022. Samaan aikaan lähisukuinen tiltal i runsastui jopa 133 prosen ia. Liikesalaisuuteen vedoten yhtiö ei paljasta kuinka paljon puuta hakkuista saatiin ja kenelle puut myytiin. Tekeekö kaikkein taitavin sivilisaatio kaikkein näkyvimmät saavutuksensa vahingossa. Hakkuut keskeyttäneiltä aktivisteilta Metsähallitus tulee vaatimaan korvauk sia, ja asia on aluejohtaja Samuli Myllymäen mukaan viranomaisilla käsittelyssä. RK Kallaveden jäätön kausi pitenee Kuopion Kallaveden jäätön aika on pidentynyt kuusi viikkoa, vuosina 1964– 2020 tehty seuranta paljastaa. Englanti on liian kuuma pajulinnulle Pajulintujen määrä on vähentynyt Englannissa 41 prosen ia vuosina 1994– 2018, Ibis-lehdessä julkaistu tutkimus paljasti. Videoilla hankittiin tietoa siitä, miten lintujen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin ehkäistä ennalta ja korvata kalankasvattajille. Pesimäaikainen keskilämpötila on noussut Englannissa korkeammaksi kuin mikä olisi pajulinnulle suotuisaa, mikä on aiheu anut pajulintujen pesimämenestyksen heikkenemisen. Videoilta havaittiin, että harmaahaikarat saalistavat aamulla ja illalla. Metsähallituksen mukaan vapaaehtoisten kartoittajien tekemät lajihavainnot huomioitiin hakkuiden suunnittelussa ”tarvittavin osin”
Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. S u h t e e l l i s t a. 14 suomenluonto.fi Kuningatar etsii asuntoa TEKSTI AURA KOIVISTO KUVAT PENTTI SORMUNEN / VASTAVALO JA ARNSTEIN STAVERLØKK / WIKIMEDIA COMMONS Metsämyyrien kanta vaihtelee voimakkaasti sykleissä, jotka kestävät kolmesta viiteen vuott a
Koska ilmat ovat yhä viileät, pesän täytyy olla suojaisa. Sillä tuskin on väliä, minkä lajin myyrä tai hiiri on pesän kyhännyt, kunhan paikka ja materiaalit ovat muuten sopivia. Englanniksi sen nimi onkin tree bumblebee, puukimalainen. Koska pikkujyrsijöiden pesät palvelevat onnistuneesti kimalaisten lisääntymistä, voimme riemuita hyvästä myyrävuodesta – seuraavana vuonna mustikalla voi olla huippusato! Ainakin, mikäli sääolot osuvat kohdalleen. Pensasja kivikkokimalainen ovat tavoiltaan joustavia ja voivat pesiytyä sekä maakoloihin että puiden onkaloihin. Useimmat meikäläiset kimalaiset suosivat kuitenkin vanhoja pikkujyrsijöiden pesiä. Joillekin kimalaisille pesäksi kelpaa myös mättään kolo tai vaikka lahokanto. tenkin vanhoja pikkujyrsijöiden pesiä. Kuningatar kokoilee sopivan palleron, munii sen sisälle ja asettuu hautomaan. Runsaslukuisina metsämyyrät ovat varmasti merkittäviä asunnon tarjoajia, ja Lapissa kimalaispesän voi löytää vaikkapa vanhasta tunturisopulin kolosta. Mantukimalainen on yleisin ja suurin Suomen noin neljästäkymmenestä kimalaislajista. Sillä tuskin on väliä, minkä lajin myyrä tai hiiri on pesän kyhännyt, Mantukimalainen on yleisin ja suurin Suomen noin neljästäkymmenestä kimalaislajista.. Se on pesää etsiskelevä kuningatar, joka kolon havaittuaan katoaa maan uumeniin. Sen sijaan kartanokimalainen hakeutuu korkealle: rakennuksiin, puunkoloihin tai linnunpönttöihin. Hylätty myyränpesä tarjoaa oivan perustan. suomenluonto.fi 15 P ulskea mantukimalainen hyörii matalalla ruohotuppaiden ympärillä. Kimalaiset ovat tärkeitä mustikan pölyttäjiä. Se rakennetaan eristävistä materiaaleista: kuivasta heinästä, sammalista ja karvoista
Se pystyy käytt ämään pitkää häntäänsä tartt umiseen. SH U TT ER ST O CK. 16 suomenluonto.fi 16 suomenluonto.fi Vaivaishiiri tarvitsee kiipeilytaitoja pesänsä rakennukseen
suomenluonto.fi 17 Suuri arkkitehtuurikilpailu Pesän tarkoitus on suojata poikasia, ja evoluutio on kehitellyt siihen monta eri tapaa. suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 Kekomuurahaisten pesä kasvaa vuosi vuodelta lukematt omien työläismuurahaisten uurastuksella. Mutta mikä pesistä on kaikkein paras. H EI KK I KE TO LA / VA ST AV AL O TEKSTI ANNA TUOMINEN. Kysyimme kolmelta arkkitehdiltä
Pesällä voi olla monta tehtävää, mutta tärkein niistä on suojata seuraavaa sukupolvea elon alkutaipaleella. Luonnonvalinta on tarkka rakennusmestari. Miten arkkitehtuurin kriteerit ja termit taipuvat kuvaamaan eläinten rakennelmia. ”Täydennysrakentamisessakin pyritään joko sulautumaan olemassaolevaan ympäristöön tai tekemään jotain todella erottuvaa”, Hakulinen vertaa. Tekijänoikeudet tai patentit eivät eläimiä kiinnosta, joten luonnosta saa inspiroitua vapaasti. ”On näissä estetiikkaakin, mutta ei yhtään kitschiä”, sanoo arkkitehti Pekka Hänninen IAH-arkkitehtuuritoimistosta. Pesänrakennuksen perusteet on kirjattu geeneihin, mutta monimutkaisemmat rakennelmat vaativat lisäksi sinnikästä harjoittelua ja virheistä oppimista. Puun kovuudesta riippuen työ vie viikosta kuukauteen. Käytännöllisyyteen tähtäävät pesät eivät seuraa arkkitehtuurin muotivirtauksia, mutta moni pesä osoittautui yllättävän trendikkääksi. Myös lajitoverilta saatetaan ottaa mallia. Evoluutiobiologian professori Johanna Mappes Helsingin yliopistolta kokosi pesistä ekologiset tiedot arvioinnin avuksi. Rakentajan voimavarat ovat rajalliset, joten kompromissejä täytyy tehdä. Linnut testaavat puista useita kohtia ennen valintaa ja hyödyn”Kolon suuaukko on mukavan rajaava, pieni ikkuna.” ”Kolon suuaukko on mukavan rajaava, pieni ikkuna.” VE SA H U TT U N EN. Eläinkunnasta löytyy jos jonkinlaisen materiaalin ja tekniikan taitajia. Studio Puiston arkkitehti Emilia Hakulinen kääntää saman kohteliaan viralliselle arkkitehtikielelle: ”orgaaninen muoto.” Suomen Luonto valitsi joukon pesiä leikkimieliseen arkkitehtuurikilpailuun. Luonnon taitureiden asettaminen paremmuusjärjestykseen oli visainen tehtävä, ja kaikki tuomarit päätyivät nostamaan ykköseksi eri pesän. Hyvään lopputulokseen voidaan päästä eri taktiikoilla: yksi piilottaa pesänsä, toinen taas linnoittautuu näyttävästi puolustusasemiin. PALOKÄRKI Tikkapari hakkaa jopa puoli metriä syvän kolon. Kestävyys on aina vain tärkeämpi arkkitehtuurin kriteeri, ja luonnonmateriaalien ansiosta eläinten rakennelmat ovat hyvin helliä ympäristölle. 18 suomenluonto.fi ”ENSIN tuntui, että moni näistä on vain epämääräinen möykky”, sanoo arkkitehti Ville Hara, Avanto Arkkitehtien perustajajäsen. Jutun lähteenä on käytetty myös Juhani Pal lasmaan toimittamaa kirjaa Eläinten arkkiteh tuuri (Suomen rakennustaiteen museo 1995), joka kokosi kansiin samannimisen näyttelyn. ”Arkkitehti Frei Otto suunnitteli Münchenin vuoden 1972 olympiakisoihin katsomojen telttamaiset katokset ottaen mallia hämähäkinverkosta”, Hara antaa esimerkin. Kolme ympäristöystävällisestä rakentamisesta kiinnostunutta arkkitehtiä ar vioi pesät niiden esteettisyyden, käytännöllisyyden, innovatiivisuuden sekä kestävyyden näkökulmasta. Näistä kolmesta toimitus valitsi kilpailun voittajan. Niin on myös tehty, ja lopputuloksena on syntynyt maailmankuulua taidetta
Kaltevalle alapinnalle rakennettu pesä on turvassa etenkin maapetoja vastaan sekä suojassa sateelta. Estetiikka riippuu sijainnin valinnasta. Savesta rakennettu pesä ei välttämättä sovi kovin hyvin kaupunkiympäristöön. Palokärjen pesäkolon yksinkertaisuus on sekä heikkous että vahvuus. HAKULINEN Yksinkertainen ratkaisu, joka sopii ympäristöönsä. Pesät voivat olla isoissakin kolonioissa. Se toimii kuin polttamaton maatiili ja ottaa vastaan puristusta, kun taas seassa olevat korret ottavat vastaan vetoa kuin teräsbetonin teräkset. Tarkoituksena on, ett ä ainakin osa jälkeläisistä selviää. Se voi kuitenkin pudota, sillä isossa koloniassa joka pesää voi olla vaikea liimata alustaansa kunnolla. Pieni miinus vaarasta pudota, pesän tulisi aina täyttää Valtioneuvoston asetuksen vaatimukset pesän käyttöturvallisuudesta! HAKULINEN Palokärkeen verrattuna tämä oli kompleksisempi, ja vaatii työtä ja taitoa. jopa neljät poikaset. Kolon suuaukko on kuitenkin aika suuri ja näkyvä, joten esimerkiksi näätäeläimet pääsevät poikasiin käsiksi. Räystäspääskyt rakentavat pesänsä koloniaan lajitovereiden pesien viereen. HARA Rakenneratkaisu perustuu trendikkäästi yksiaineiseen massiivipuurakentamiseen. suomenluonto.fi 19 tävät usein puun keskiosan onttoutta. Rusakko voi synnytt ää kesän aikana kolmet tai jopa neljät poikaset. Esimerkiksi rusakon poikaset piiloutuvat hajalleen maastoon, ja turska kutee miljoonia mätimunia. Kolon suuaukko on mukavan rajaava, pieni ikkuna. Yksinkertaisuus on sekä heikkous että vahvuus. Korret ja juuret vahvistavat rakennetta, ja pesä on pehmustettu sisältä. RÄYSTÄSPÄÄSKY Pariskunta muuraa pyöreän pesän savesta ja syljestä räystään, sillan tai kalliojyrkänteen alle. Räystään alle rakennettu pesä voi olla helteellä kuuma. Kolo on kierrätettävissä, kun siinä usein pesii jokin muu laji myöhemmin. Toistuva uuden pesän rakentaminen ei edusta kestävää kehitystä. HARA Vapaa muoto on hiukan hahmoton. HÄNNINEN Pesän rakenne on haastava, ja siinä mielessä se on hieno taiturinäyte. Poikaset käyttävät pesää lentokykyisinäkin syysmuuttoon asti. Poikaset lähtevät pesästä noin neljän viikon ikäisinä. Syvää pesäkoloa on helppo puolustaa pedoilta, kunhan terävänokkaiset emot vain ovat paikalla. HÄNNINEN Käytännöllinen ja kestävä pesä. Palokärki valitsee mieluisen paikan, joten sieltä on luultavasti hyvä näkymä. ! Monet eläimet eivät käytä voimavarojaan pesän rakentamiseen. Savirakenteinen seinä sen sijaan on nerokas. Viileällä säällä paksuseinäinen pesä on energiatehokas. SO IL I JU SS IL A / VA ST AV AL O Räystäspääskyt rakentavat pesänsä koloniaan lajitovereiden pesien viereen. Umpipesä saattaa kuumeta kesähelteillä. Parhaimmillaan palokärjen pesä on myös komea. Asunto avautuu vain yhteen ilmansuuntaan, joten päivänvalo-olosuhteet eivät ole ehkä parhaat mahdolliset, eikä läpi pesän tuuletusta voida järjestää. Siinä on kuitenkin tiettyä epäkäytännöllisyyttä, koska pesät joskus putoavat. Poikaset ovat pesässä hyvin suojassa säältä. ER KK I AL AS AA RE LA / VA ST AV AL O
HARA Pesän sijainti ohuiden ja taipuisien korsien varassa uhmaa painovoimaa. Pesä on noin kymmensenttinen. Majavan pesässä on useita kulkuaukkoja. Tämä on huikeaa insinöörityötä, ja tiimityöstä on myös annettava maininta. Ihmisen vastaava toiminta edellyttäisi pitkiä lupaprosesseja. 20 suomenluonto.fi MAJAVA Perhekunta rakentaa kekomaisen pesän puunrungoista ja oksista ja tiivistää sen mudalla. Punottu pesä on huolella rakennettu, mutta ei kovin vankka. Onkalot päätt yvät veden alle, jott a petojen olisi hankalaa tunkeutua sisälle pesään. Pallopesä saattaa romahtaa tai tukevat korret voivat laota kovalla tuulella ja sateella. VAIVAISHIIRI Naaras punoo tuoreista heinänkorsista pallomaisen pesän ylös tukevien korsien varaan. Samalla ympäristö vettyy lehtipuille sopivaksi. Pesään tunkeutuminen on lähes mahdotonta, mutta keko on huomiotaherättävä, ja pedot voivat saada majavan kiinni sen läheltä. Ne parantelevat rakennelmiaan vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Vaivaishiiri saa useamman poikueen kesässä ja rakentaa uuden pesän tarpeen mukaan. HAKULINEN Majavan pesä on jopa ihmismäinen asumus, sillä sitä parannellaan ja sisustetaan, rakennetaan uusi huone, kun perhe kasvaa. Korret ovat tuulen kannalta joustavia pylväitä. Pesässä on sisääntuloja pakoaukkoja, jotka sijaitsevat veden alla. O RS O LY A H AA RB ER G / N AT U RE PI CT U RE LI BR AR Y JU H A IL KK A. HARA Tässäkin pesässä hyödynnetään materiaaleja optimaalisesti: muta ottaa vastaan puristusta ja tiivistää rakenteen, kun taas puunrungot ja oksat ottavat vastaan vetoa lujassa liittorakenteessa. Majava osoitt aa reviirinsä rajat naapurireviirin majaville nostelemalla oksaa ilmaan. Poikaset voivat käyttää pesää myös itsenäistyttyään. Rakennus muuttaa ympäristöään, onko se hyvä vai huono asia. Tarvittaessa majavat kokoavat pesän lähelle padon säätelemään veden korkeutta. Majavat talvehtivat pesässä. Rakennelmat ovat erittäin lujia, ja padon ansiosta oksien kuljettaminen uittamalla on helppoa. HÄNNINEN Pesä on jopa vau-arkkitehtuuria, se on totaalisen dominoiva ympäröivässä maisemassa. Pienpetojen on vaikea päästä hentoja korsia pitkin pesälle. Ihailen majavaa ja sen uutteruutta. Patoamisella on laajoja ympäristövaikutuksia