H Y V Ä P U U TA R H A . IRTONUMERO 9,70?€ ekovinkit Voit kotipihallasi autt aa luontoa ja sitoa hiiltä maaperään.. AHMAN JA SUSILAUMAN KOHTAAMINEN LUONTO SÄÄTUTKASSA PURO LUO METSÄÄN RIKKAUTTA AHMAN JA SUSILAUMAN Puutarhan ekovinkit LUONTO SÄÄTUTKASSA PURO LUO METSÄÄN RIKKAUTTA Valmis elämään elämään Metson poikanen kehittyy täydelliseksi munan sisällä. A H M A K O H TA S I S U S IL A U M A N . LU O N T O S Ä Ä T U T K A S S A . K A LO JE N K U T U A JA T. M E T S Ä P U R O T. IRTONUMERO 9,70?€ S U O M E N LU O N T O 4 | 2 2 2 K A N A H A U K A N N A A P U R IT . LI N T U JE N M U N A T. S O M P IO N S U O E R Ä M A A N K O H TA LO
KE VÄ T. Ehkä oravallakin on omat hetkensä jolloin se ehtii iloita kesän tulosta. 2 suomenluonto.fi 2 suomenluonto.fi Hetken helpompaa KUVA ANNELI PUSA / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES ORAVA ON taantunut metsissä, mutta pärjää yllättävän hyvin kaupungeissa. Talvi on takanapäin ja lisääntymiskausi alkanut. Puistot ja pientaloalueet tarjoavat kurrelle isoja puita, satoisia sieniä sekä puutarhojen ja ruokintalautojen antimia
suomenluonto.fi 3
46 Kaikuja kirkkaalta taivaalta Säätutkat näyttävät lintujen muuton ja hyönteisten vaellukset. H EI KK I W IL LA M O. 34 Koska kalat kutevat Hauki on varhainen, muikku myöhäinen. Miten muna ja sen kaunis väritys syntyvät. 26 Metsä tarvitsee vettä Heikki Willamon kertomus metsien pienvesien luonnon kauneudesta ja monimuotoisuudesta. 36 Hurja kohtaaminen Samuli Haapasalo seurasi 11 tuntia kohtausta, jossa susilauma ajoi ahman puuhun. 62 Kysy luonnosta: Mitä ovat pitkät ja läpinäkyvät nauhat rantavedessä. Kaloilla on aikataulunsa, joka on osa luonnon vuosirytmiä. Millainen suhde on kyseessä. 42 Sormet hiilessä Puutarhassakin voi torjua luontokatoa ja sitoa hiiltä. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Saalistajan suojissa Moni lintu elää kanahaukan naapurina. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Julia Thurén 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Riikka Kaihovaara 74 Luonnoksia: Paula Humberg 26 Suomen Luonto 4/2022 26 Metsien pienvedet luovat varsilleen rikkaan ja kostean luonnon. 16 Ensin oli muna Lintujen munista kuoriutuvat uudet sukupolvet. 52 Tarina siitä miten Sompio hukutettiin Lokan altaan vedet peittivät Sompion suot, metsät ja kylät yli 50 vuotta sitten. Tutkijat tallensivat katoavan luonnon
i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii o www.sll. i palaute@suomenluonto. KUVA: MARKUS VARESVUO . Työharjoittelussa hän toivoo pääsevänsä sukeltamaan syvälle luontoaiheisiin ja oivaltamaan jotakin uutta upeasta luonnostamme. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN (paine u) ISSN (verkkojulkaisu) JE N N I SA LM IN EN TO M I SE TÄ LÄ SA M U LI H AA PA SA LO. Jokainen työtehtävä on omanlaisensa seikkailu, jossa kokee ja oppii uutta. Ennen kuvausta Tomi käy huolella läpi, mitä tilanteelta odottaa. i Tilaajapalvelu ( ) (ark. Lisätietoa saat syö ämällä tuo een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu b, Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto. Hän jakaa luontokokemuksiaan kuvaamalla ja kirjoittamalla. Samuli on Suomen Luonnon pitkäaikainen avustaja, ja lehden nettisivuilta löytyy jo noin 800 hänen luonto bloginsa kertomusta kuvineen. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Etenkin linnut ja suuret petonisäkkäät kiinnostavat häntä. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Samuli Haapasalo, luonnonvalokuvaaja ja kirjoittaja Luonnon kauneus, tutkiminen ja suojelu ovat olleet Samulille tärkeitä jo pikkupojasta. i Päätoimi aja Heikki Vasamies Toimituspäällikkö An i Halkka Art Director Marika Eerola Tai oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi ely A e Kar unen ja Marika Eerola Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Katriina Kontuniemi Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö timo.lepisto@saarsalo. i/tietosuojaseloste. Tomi Setälä, freelancer-valokuvaaja Helsinkiläisen valokuvaajan juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Katriina Kontuniemi, toimitusharjoittelija Katriina on työharjoittelussa Suomen Luonnossa kesän ajan. 68 16 36 Metsonaaraan eli koppelon alta kurkistaa kuoriutunut poikanen. Greenline Print -merkki kertoo painotuo een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. i Itälahdenkatu b Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue avissa osoi eessa sll. Tamperelais tunut toimittajaopiskelija rakastaa kävellä suolla paljain jaloin ja tarkkailla luontoa niin läheltä, että huomaa pienimmätkin yksityiskohdat. klo ), tilaajapalvelu@sll. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar o Kroonpressille on myönne y Pohjoismainen ympäristömerkki. i Tilaa diginä: suomenluonto. Tällä kertaa hän pääsi tutustumaan erilaisiin linnunmuniin. Asiaa lintujen munista sivuilla – . Painolla on myös ISO-ympäristöjohtamisserti ikaa i
Yölaulajia on moneksi. Muita kerttusia ovat rastas-, ruokoja rytikerttunen. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi LOPPUKEVÄT JA ALKUKESÄ ovat luonnonystävälle vuoden kohokohtia. Otollinen aika laittautua retkelle on alkuillasta aamuvarhaiseen. Luhtahuitti on tunnettu huittauksistaan ja luhtakana käkätyksestään ja kiljahduksistaan. Satakieli edustaa lintuorkesterin klassista linjaa ja pitäytyy tiukasti partituurissaan huilutteluineen ja kastanjetteineen. Usein molemmat löytyvät samanlaisista rehevän kosteista ympäristöistä. Tällä linturetkellä ei tarvita kiikaria vaan höristetään korvia. Ruokoja rytikerttunen esittelevät erilaisia säriseviä ääniä ja sointeja monipuolisesti, rastaskerttunen on raksutuksellaan ja kitinällään niitä pelkistetympi. Se lainailee muiden lintujen lauluista sopivia kohtia. Linturetkellä kannattaakin kuunnella tarkalla korvalla myös kurnutusta.. Lähilaji luhtakerttunen on taitava sekin, mutta sen laulun tempo on huomattavasti nopeampi. i. Puhallinosastoa edustaa yksinoikeu della kaulushaikara. Nyt yöjalkaan! TEKSTIT JORMA LAURILA JA ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Yön pimeydessä raikaa lintujen konser. Parhaita paikkoja löytää yölaulajia ovat avoimet, pensaikkojen täplittämät tienoot ja ojanvarret sekä lintuvedet, joissa on ruovikkoa ja muuta tiheää kasvillisuutta. Sen ääni on rytmikästä narinaa. Silloin yölaulajat konsertoivat ja kesäyön tuoksu ja hento hämärä luovat taianomaisen tunnelman. Ne edustavat lintumaailman punk-genreä. VINK KI Yölaulajien konsertti lomittuu sammakoiden kutuajan kanssa. Piileskelevä ruisrääkkä viihtyy heinikkoisilla mailla. Laulu on polveilevaa, ja solisti jää välillä maistelemaan säveliään. Rantakanat ovat lintukosteikon rytmiryhmä. Sen laulu raikaa etenkin lehdoissa ja nuorissa lehtimetsissä. Sen voi kuulla parhaissa lintukosteikoissa, joissa on tiheitä järviruovikkoja. Viitakerttunen improvisoi taidokkaasti. Pensassirkkalinnun laulu on heinäsirkkamaista sirinää ja viitasirkkalinnun edellistä matalampaa ja enemmän hepokattimaista
Ripusta lapio naulaan Kevään aikaisin horsmakiitäjä VINK KI Minimoi myös kitkeminen. Syyskesällä täällä liikkuu isoja päiväperhosia. Lierot, siirat ja monet muut pienet otukset vipeltävät mullassa ja kuohkeuttavat sitä. Syntyvän sienijuuren kautta ravinteet vaihtuvat, ja molemmat osapuolet hyötyvät. Haluaisin siilin pihaan, mutta tämä ei oikein ole sen elin ympäristöä. Se löytyi Tampereen keskustasta syksyllä, ja oli niin pieni, että se on nyt ollut meillä ruokinnassa ja talvilevolla. Samalla myös sienirihmat saavat rauhassa levittäytyä ja liittoutua viljelykasvien kanssa. 2 KETTU. Viime vuosikymmenten aikaisin havainto laji.. suomenluonto.fi 7 Mitä jos tänä kesänä joku mylläisikin kukkapenkkisi puolestasi, eikä sinun tarvitsisi kuin tarjota uutteralle puurtajalle eväät. Suosiotaan viime vuosina kasvattanut no dig -menetelmä perustuu siihen, että multa jätetään maaperäeliöiden huomaan. Suuri ja värikäs horsmakiitäjä lentää yöaikaan. Se on siinäkin mielessä hyvä otus, että sen ruokavalioon kuuluvat myyrät ja hiiret. Kevään vihertyessä siivilleen alkavat nousta myös kotelona talvehtijat, joita perhosten enemmistö on. 3.5. Parin kuukauden päästä sen voi toivottavasti palauttaa löytöpaikkaansa. Se hillitsee monivuotisten rikkaruohojen kasvua. Lisää penkkiä perustaessasi pohjalle kerros pinnoittamatonta pahvia. Ne ovat omalla tavallaan hienoja, pörröisiä. Kimalaiset taas lähtevät pölyttämään jo varhain ja varmistavat meille marjasadon. Meillä on sen sijaan hoitosiilejä, tälläkin hetkellä yksi. Ensimmäisenä keväällä lentoon lähtevät aikuisena talvehtineet perhoslajit. Kaunopunahattu on niiden mieleen. 3 PERHOSET. Mitä eläimiä suosit puutarhassasi, Jyrki Santala?. Horsmakiitäjän päälentoaika alkaa kesäkuun alussa. 1 SIILI. Olemme nyt parikin kertaa nähneet, kun kettu kulkee pihassa. Puutarhamme on metsän reunassa, joten tässä pyörii enemmän metsätyypin eläimiä. Meillä on pari pesää mehiläisiäkin vielä, ja omaa ketoa, jolla kasvaa hunajakukkaa, josta pölyttäjät pitävät. Joka vuosi penkkiä ruokitaan kerroksella kompostia, ja siinä juju pääpiirteissään onkin. Sen voi päästä näkemään kirkkaalla pihavalolla, joka vetää perhosta puoleensa. Ne myös hajottavat kompostia yhä edelleen muhevaksi mullaksi. Hyväkuntoinen kettu on hieno katsella. Maaperäeliöt viihtyvät, kun niitä ei häiritä. Kettu on todella hyvässä kunnossa. Puutarhamme on aidattu, mutta talvella tänne satoi niin paljon lunta, että se pääsi hyppäämään aidan yli. Jyrki Santala on Tampereen puutarhaseura ry:n hallituksen puheenjohtaja. -tietokannassa on tehty kuitenkin jo toukokuun alussa. Muutkin ötökät tietty ovat tervetulleita. Siitä menetelmän nimikin tulee – ei kaivamista
Se toki tiedetään, että taajamissa tai maatalous alueilla enää aniharva puro on luonnontilainen. Lumen sulamisvedet ovat valuneet pieninä noroina ojiin ja purouomiin ja päätyneet kauaskin syntypaikastaan. Kaikkialla. SÄÄLIKSI KÄY niitä sepelkyyhkyjä, peippoja, punarintoja, siilejä, rusakoita ja perhosia jotka hakeutuvat kemikaalien pilaamien norojen ja purojen äärelle juomaan. Mukana on kulkeutunut kaikki se, mitä ihminen on toimillaan maastoon syytänyt. 8 suomenluonto.fi SITÄ ON taas virrannut – vettä. KAIKKEIN PIENIMPIEN uomien tilaa ei seuraa oikein kukaan. Kuten vaikkapa hyttyskarkottimista opittiin, se että jonkin aineen käyttö on laillista ei tarkoita, että käyttö olisi fiksua. Syken:n seurannassa on sen ylläpitämä uomaverkosto, joka käsittää toistaiseksi vain purot joiden valuma-alue on yli 10 km2. Taajamissa siellä ovat virranneet surullisena cocktailina tiesuola, asfalttija rengaspöly, raskasmetallit, erilaiset liuottimet ja pesuaineet, kasvi-, home-, jyrsijäja hyönteismyrkyt, pihalle jääneistä maalaustarvikkeista liukenevat maalijätteet, lannoitteet ja roskat. Maaperän hoidossa, tuhohyönteisten ja rikkakasvien torjunnassa luonnonmukainen, pitkäjänteinen ja sitkeä työ johtaa parhaaseen ja kestävimpään tulokseen. Mieti siis kahdesti, ennenkuin turvaudut puutarhassasi myrkkyihin tai muihin kemikaaleihin. NÄE VAIVAA etsiäksesi vaihtoehtoja. Vaali pihapiirisi pienvesiä Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T JA RI KO ST ET JA AN N A RI IK O N EN Mustarastaalle pikkupuro on sekä juomaettä kylpypaikka.. Kukaan ei luultavasti tule laittamaan sinua vastuuseen siitä mitä aineita puutarhaasi tai viljelmillesi kylvät, mutta voit itse päättää olla vastuullinen. Kaupunkipuro voi silti olla luontoarvoiltaan hyvinkin merkittävä, ja tarjota suojaa, ravintoa ja vettä yllättävän monipuoliselle ja laajalta alueelta veden äärelle hakeutuvalle eliöstölle. VOIMME KAIKKI vaikuttaa pienvesien tilaan
Eteläisessä Lapissa suot saattavat olla paksun lumen peitossa vielä toukokuun alkupuolella. Tästä huolimatta kurkien etujoukot saapuvat maakuntaan. Mutta kun kevät pääsee vauhtiin, kurjet saapuvat isoina auroina levittäytyen Lapin soille. Kuvan kurkipari käyskenteli Rovaniemellä Olkkajärven jäällä toukokuun 2020 alussa. Ne odottelivat kaloja napatakseen niitä ruoakseen. Myös ruokamaina käytetyt pellot saattavat olla hangen alla, ja tällöin kurkien on turvauduttava vaihtoehtoisiin ruokiin. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI JA KUVA ARTO KOMULAINEN Nyt. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Kurjet saapuvat Lappiin KUN KEVÄÄLLÄ Etelä-Suomessa suot ja pellot ovat vapautuneet lumipeitteestä, on tilanne Lapissa usein aivan toinen. Niistä voi napsia karpaloita ravinnoksi. Riittää kun mättäiden nokat pilkistävät hangen alta. Kun kevät oli erityisen myöhäinen 2017, Rovaniemen Vianaavan kurkipari seisoi läheisen Raudanjoen avannolla vesilintujen vierellä. Talvisia oloja uhmaten ne tulevat vartioimaan pesimäsoitaan
Huhtikuussa 2022 väitellyt Suomen ympäristökeskuksen eli Syken kemisti Hanna Niemikoski löysi Itämeren turskista jäämiä fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteista. ”Yhteensä 14 prosentissa turskien lihasnäytteitä havaittiin fenyyliarseeniyhdisteitä. Kiinnostus Itämeren pohjalla lojuviin ammuksiin on herännyt, kun Saksa on päättänyt investoida merellisiin tuulivoimapuistoihin. Fenyyliarseeniyhdisteitä ja niiden hajoamistuotteita on löydetty aseiden lähettyvillä olevista sedimenteistä. Vaikuttaa siltä, että yhdisteet ovat kulkeutuneet kaloihin joko sedimentin tai iho–vesi kontaktin välityksellä.” Niemikoski löysi myös sedimentistä aiemmin tuntemattomia fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteita. Hajoamistuotteet ovat erilaisia riippuen siitä, kuinka paljon happea merenpohjan mikrobeilla on käytettävänään. Huomasimme tässä selkeitä alueellisia eroja”, selittää Niemikoski. eita on löytynyt Itämeren turskista. Hänen väitöskirjansa on osa Helsingin yliopistoon kuuluvan, kemiallisten aseiden kieltosopimusta tukevan yksikön Verifi nin työtä. Ruostuva aikapommi Kemiallisten aseiden hajoamistuo. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT JESSICA HAAPKYLÄ KUVAT COPERNICUS SENTINEL / ESA JA HANNA NIEMIKOSKI Kemiallisia aseita on upotett u Bornholmin saaren koillispuolelle, 100 metriä syvään Bornholmin syvänteeseen.. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi TOISEN MAAILMANSODAN lopussa liittoutuneet upottivat yhteensä 50 000 tonnia taisteluaineita sisältäviä ammuksia Itämereen. ”Nyt tavoitteenamme on etsiä ja määrittää sedimenttinäytteistä uusia fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteita ja selvittää, mitkä niiden osuudet ovat”, Niemikoski kertoo. Löydettyjen yhdisteiden metaboliaa tutkittiin laboratoriokokeilla. ”Tulokset osoittavat, että kalojen aineenvaihdunnassa muuntuvat yhdisteet ovat niille myrkyllisempiä kuin itse fenyyliarseeniyhdisteet.” Niemikoski on mukana kolmivuotisessa Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteisessä Wartox-hankkeessa. Tutkimuksessa ovat mukana sekä Verifi n että Syke. Suurin osa niistä lojuu Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren syvänteessä. Toiveena on perustaa yhdisteiden seurantaohjelma Itämerelle myrkkyjen leviämispotentiaalin selvittämiseksi. ”Ne ovat syntyneet todennäköisesti mik robien toiminnan vaikutuksesta
Simpukan toukat elävät lohikalojen kiduksissa. RK. Poliisi keskeytti Ympäristöliike Elokapinan ja Greenpeacen mielenosoituksen Koverharin satamassa Hangossa. Kaksi löytöä ajoitettiin peräti 43 000 vuoden taakse eli jääkausiajan keskelle. Mi. Lajin varhaisesta läsnäolosta on jo aiemmin saatu viitteitä siitepölynäytteistä. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . PERTTI KOSKIMIES Vakiintuneen käsityksen mukaan kuusi levisi maahamme idästä 3000– 5000 vuotta sitten. Nyt käytettiin maanäytteen dna:ta, joka kertoo, että kuusi kasvoi paikalla jo tuolloin. En itse koe, e ä kemiallisten aseiden hajoamistuo eet voisivat tällä hetkellä aiheu aa terveysriskiä ihmiselle. Aktivistit vaativat ministerejä ottamaan kantaa siihen, miksi hiilen kauttakulku Suomen läpi jatkuu, vaikka toiminta tukee Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan ja on haitallista ilmastolle. päivä. äisivät kansainvälistä keskustelua mereen upote. On mahdollista, e ä kaikki fenyyliarseeniyhdisteet muu uvat ajan myötä bakteerien muokkaamiksi myrkyllisiksi hajoamistuo eiksi. . Kantaa elvytetään kasvattamalla toukkia laitoksissa pikkusimpukoiksi, joita palautetaan jokeen. Pääsyitä ovat vesivoiman rakentaminen ja vesien liettyminen sekä lohija taimenkantojen pienentyminen. Kuusen valtakausi alkoi vasta 4000 vuotta sitten ilmaston viiletessä. ”Emme tiedä, mikä kemiallisten aseiden tilanne on 30 vuoden kulu. Emme tiedä, mikä tilanne niiden suhteen on esimerkiksi 30 vuoden kuluttua. Aiheesta puhuminen voi toimia varoituksena tulevaisuuden toiminnalle ja estää sen, e ei meriin enää upote aisi vaarallisia aineita. ä tutkimustulokseni herä. Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lajia oli kuitenkin Suomessa jo paljon aikaisemmin. Aktivistit pysäyttivät venäläisen hiilijunan huhtikuun 12. Aiemmin tuntemattomia esiintymiä löytyi 14. Mielenilmaus jatkui reilun viikon, kunnes poliisi keskeytti sen. ua.” Suomen ympäristökeskuksen kemisti, Hanna Niemikoski Kuusi saapui Suomeen luultua aiemmin Raakut vähenevät Metsähallituksen tutkijat etsivät raakkuja Pohjois-Suomessa kolmen vuoden ajan 360 purolta yli 500 kohteella. Jokihelmisimpukat eli raakut ovat huvenneet monissa Pohjois-Suomen vesistöissä häviämisen partaalle. Toivon, e. a. aamieni yhdisteiden määrät turskan lihaksissa olivat hyvin pienet. Niitäkin mielenkiintoisempia ovat 5000–7000 vuoden ikäiset löydöt Etelä-Suomesta sekä 9300 vuoden takainen ajoitus Sallasta. Raakku voi elää jopa 200 vuotta, mutta Luttojoella edes ennätysikä ei enää kauaa pelasta kantaa nuorempien sukupolvien puuttuessa. . ujen kemiallisten aseiden vaaroista. Hän arvelee, että kuusi oli ehkä Suomen jääkausiajan jälkeisessä ilmastossa tuhansia vuosia melko harvalukuinen ja joutui kilpailemaan muun muassa lämpimien alueiden lehtipuiden kanssa. Raakun lisääntyminen loppui Lutolla 1960-luvulla, jonka jälkeen Jäämeren lohi ei ole pystynyt nousemaan jokeen kutemaan. Mallinnustutkimusten perusteella aineet säilyvät ja vuotavat Itämereen seuraavat 200 vuo. ANTTI HALKKA Poliisi keskeytti Elokapinan mielenosoituksen Hangossa Elokapinan mukaan EU-maat ovat ostaneet fossiilisia polttoaineita Venäjältä 19 miljardilla eurolla Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. ”Kuusi on tullut Suomeen luultua aikaisemmin ihan Lappia myöten”, sanoo tutkimuksessa mukana ollut yliopistotutkija Minna Väliranta Helsingin yliopistosta
Sen sijaan ilmastonmuutoksen lisäämät keväthallat voivat olla haitallisia, jos mesikasvit paleltuvat. Sitä, kuinka aikaistunut pesimäkauden aloitus vaikuttaa telkän poikasten kasvuun, ei vielä tiedetä. Jäiden lähtö puolestaan vaikuttaa siihen, milloin telkkä pääsee asettumaan pesimäjärvelleen. Jäiden lähdössä suurta paikallista vaihtelua Parikkalassa tehty tutkimus paljasti, että jäiden lähdössä on suuria paikallisia eroja saman valuma-alueen sisällä. Suurin osa tutkituista kuningattarista kantoi mukanaan punkkeja, mutta niiden määrä ei vaikuttanut kuningattaren selviytymiseen. Vuoden 1988 suomalaistutkimuksessa havaittiin, että sammakoiden kutu on aikaistunut jo vuosina 1846–1986 keskimäärin viikolla. Keväiset tapahtumat muu uvat ilmastonmuutoksen paineissa, mu a paikalliset erot ovat suuria. Ilman lämmetessä ravinnontarve kasvaa, kun aineenvaihdunta vilkastuu. Kun toukat varttuvat, ne sietävät äärioloja paremmin kuin aikuiset sammakot, selviää tammikuussa 2022 julkaistusta tutkimuksesta. Viileä kevät voi olla eduksi kimalaisille Keväällä heräävät kimalaiskuningattaret kestävät paastoa pidempään, jos ilma on viileä. ILMA S TONMUUTOS F YSIOLOGIA FENOLOGIA 12 suomenluonto.fi. Vuosina 1991–2020 jäiden lähtö on aikaistunut vesistöstä riippuen reilusta päivästä yli kahteen viikkoon. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA VESA HUTTUNEN L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Sammakon kutu aikaistunut Sammakot ovat herkimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamille äärilämpötiloille kehityksensä alkuvaiheessa, eli nuorina nuijapäinä
Sitran 1,5 asteen elämäntapojen mukaan suomalaisten hiilijalanjäljen tulisi olla 2500 hiilikiloa (CO2e) vuonna 2030. Väheneminen johtui juna-, laivaja lentoliikenteen hiipumisesta, mutta yksityisautoilun päästöt vähemivät vain neljä prosenttia. Pralletriini on erittäin myrkyllistä kaloille, sammakkoeläimille ja kaikille hyönteisille. Lehtonen au oi asiantuntemuksellaan myös kaloja koskevien ju ujen teossa. RK POLIIT TINEN ELIÖ BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y IS TO CK PH OT O Pandemia ei juurikaan vähentänyt yksityisautoilun päästöjä.. JESSICA HAAPKYLÄ Hannu Lehtonen 1950–2022 Suomen Luonnon pitkäaikainen avustaja, Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen on kuollut. Tutkijoiden mukaan napojen lämpöaallot ovat varoitus häiriöistä maapallon ilmastojärjestelmässä ja askel kohti peruu ama omia muutoksia. Vuonna 2020 hiilijalanjälkeä pienensivät matkustamisen ja liikkumisen väheneminen noin 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Lämpöaallot navoilla herä. Melkoiset maansiirtotyöt edessä, ennen kuin pelto kylvökunnossa. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T KOTITALOUKSIEN KULUTUKSEN hiilijalanjälki laski Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan neljä prosenttia vuodesta 2019. Arktiksella jääpeite oli kuluvana talvena mi aushistorian 10. Myös jää hupenee nopeasti molemmilla navoilla. Viime kesänä otsikoihin nousi Thermacell-laite, joka höyrystää pralletriinihyönteismyrkkyä. RK Pandemia laski hiilipäästöjä Syyskyntö, viljelijän itsepetos. Yhden tyynyn sisältämä myrkky riittäisi tappamaan miljoona mehiläistä, vaikka näin ei luonnossa tietenkään käy. Pudotus oli kuitenkin varsin pieni, sillä vuosina 2010–2019 hiilijalanjälki laski 26 prosenttia aktiivisten päästövähennysten ansiosta. Ne ovat paitsi ihmisten kesäinen kiusa, myös tärkeä osa ravintoverkkoa ja toimivat pölyttäjinä. Arktis lämpenee yli kaksinkertaisella vauhdilla maapallon keskiarvoon verra una. suppein. TOIMITUS HYTTYNEN Aedes -suku Suomessa on noin 40 lajia verta imeviä hyttysiä. Kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat yksityisautoilusta sekä asumisesta ja lämmittämisestä. Tehokkaasti huuhtoutuu humus ja ravinteet kohti järveä. ävät huolta Maaliskuussa 2022 Etelämantereella mita iin 40 ja Pohjoisnavalla 30 aste a korkeampia lämpötiloja ajankohdan keskiarvoon verra una, ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Sen sijaan Etelämantereella ilmaston luonnollinen vaihtelevuus on suurempaa. Etelämantereella helmikuinen jääpeite oli pienin si en vuoden 1979. Suomen Luonnon toimitus o aa osaa omaisten suruun. Kerääjäkasvi sen sijaan estää eroosion ja huuhtoutumisen . Maanviljelija Jari Eerola viestipalvelu twi erissä 21.4.2022 Suomalaisen keskimääräiset hiilipäästöt olivat henkeä kohden 9950 kiloa (CO2 ekv.). Lehtonen vastasi kalakysymyksiin Kysy luonnosta -palstalla lähes vuosikymmenen ajan, ja tässäkin lehden numerossa
Sen tarkat silmät löytävät suojaväreissään lymyilevät metsonpoikaset, ja terävät kynnet yllättävät tarkkaavaisenkin pyyn. 14 suomenluonto.fi Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. Myös liito-oravan tiedetään toisinaan suosivan koloja kanahaukan pesän lähellä. Voi olla, että riskinotto päättyy lyhyeen, mutta pelin voittaja saa palkinnoksi suuren pesueen. Nurinkuriselta vaikuttava pesäpaikan valinta on osa kiivasta selviytymistaktikointia. Toisaalta hurja naapuri saalistaa tai karkottaa pesää uhkaavat pedot. Saalistajan suojissa TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT VESA HUTTUNEN. Teeriemo asettaa oman henkensä vaaraan asettuessaan lähelle haukkaa. S u h t e e l l i s t a 14 suomenluonto.fi K anahaukkaa ei suotta kutsuta huippupedoksi. Huippupedon suoma suoja perustuu siihen, että se saalistaa myös muita petoja, kuten varislintuja, näätäeläimiä sekä oravia, jotka myös toisinaan syövät linnunmunia ja -poikasia. Liito-orava taas pitäytyy mieluusti kaukana kanahaukasta, paitsi jos lähistöllä elelee myös lapinpöllö. Saaliseläintensä keskuudessa kanahaukka on silti merkillisen suosittu naapuri. Pöllö karttaa kanahaukkaa, ja kahdesta pedosta liituri valitsee mieluummin päiväaktiivisen kanahaukan. Kanahaukka saattaakin olla tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten huono. Esimerkiksi pohjantikka tekee usein kolonsa lähelle kanahaukan pesäpuuta. Kanahaukka on saanut nimensä saaliseläimen eli metsäkanalintujen mukaan, mutta nimestään huolimatta se pyydystää monenlaisia lintuja ja nisäkkäitä. Tutkijat ovat huomanneet myös teeren pesintämenestyksen paranevan lähellä kanahaukkaa, vaikka teeri on pedon tärkeimpiä saalislajeja
suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Kanahaukan terävä katse näkee kaiken mitä metsässä tapahtuu.
16 suomenluonto.fi 16 suomenluonto.fi Ensin oli Elämän synty munasta on kiehtonut ihmismieltä muinaisista ajoista lähtien. suomenluonto.fi Ensin oli Ensin oli MUNA 16 suomenluonto.fi TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT TOMI SETÄLÄ, JARI KOSTET JA ARTO JUVONEN. Mutta kuinka muna syntyy ja miksi ne näyttävät eri lajeilla niin erilaisilta
suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi 17 17 17 Ragnar Kreugerin munakokoelma on yksi maailman suurimpia, ja sitä käytetään edelleen tutkimukseen. TO M I SE TÄ LÄ. Vuonna 2020 sen avulla kuvatt iin Salomonsaarilla elävän endeemisen melanesiankeisarikyyhkyn munat ja lajin historiallinen levinneisyys
Keräilystä tuli intohimo, ja jo 20-vuotiaana Kreuger osti ensimmäiset lisäykset kokoelmaansa. Runon ikää on yritetty ajoittaa, mutta arviot ovat jääneet hyvin epävarmoiksi. Moni runonkeräilijä seurasi Lönnrotin jalanjälkiä Karjalaan ja tallensi elävää runoperinnettä 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Tapaus on toistaiseksi suurin luonnonsuojelurikosten ja -rikkomusten kokonaisuus Suomessa. Vaikka linnut olivat saaneet lainsuojan, munien kerääminen ei loppunut kokonaan. Yksi lumoutuneista oli Ragnar Kreuger. Puuttuvat palaset hän sepitti itse. Ruskuaisesta tulee aurinko, valkuaisesta kuu ja pienistä kuorensirpaleista tähdet. Maailmansyntyrunoissa maankamara syntyy telkän munankuoren alaosasta ja taivas sen yläosasta. sinitiainen talitiainen pikkuvarpunen kirjosieppo leppälintu 2 cm TO M I SE TÄ LÄ Linnunmuniin törmää usein linnunpönttöjä putsatessa. Tuomio jäi lainvoimaiseksi. Sotkatarinan juuret yltävät ajalle ennen kirjoitettua kieltä.. Syytetty sai rangaistukseksi 16 kuukautta ehdollista vankeutta sekä 250 000 euron korvaukset maksettavaksi valtiolle. Syytetty haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta ei saanut sitä. Kreuger lahjoitti kokoelmansa Luonnontieteelliselle keskusmuseolla eli Luomukselle vuonna 1962, kun munien kerääminen ja hallussapito kiellettiin luonnonsuojelulailla. Marraskuussa 2011 närpiöläismieheltä löytyi 9500 linnunmunaa sekä täytettyjä lintuja ja muita elämiä. Tämä kuvastaa, kuinka ihmeellisenä ihmiset ovat kokeneet elämän synnyn linnun munasta jo esihistoriallisina aikoina, siis ennen 1100-lukua. Tämän kunnianhimon – tai hulluuden – seurauksena syntyi yksi maailman merkittävimmistä munakokoelmista. Hän tavoitteli mahdollisimman täydellistä kokoelmaa, johon kuuluisivat kaikki maailman lintulajit. Voidaan kuitenkin sanoa, että sotkatarinan juuret yltävät ajalle ennen kirjoitettua kieltä. Aluksi munien keruu oli laillista, mutta jo 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää sen haitallisuus. Lahjoituksen myötä munien määrä museossa kasvoi kaksinkertaiseksi. 18 suomenluonto.fi otkoinen ilman lintu Etsi pesän sioa; Muni munaista kolme Väinämöisen polven päällä. Elämän ihme ja munien kauneus sykähdyttivät sukupolvi toisensa jälkeen. Niin munan alanen puoli Alaseksi maaemäksi, Munan ylinen puoli Yliseksi taivoseksi, Jäälitässä valkeata Se kuuksi kuumottaan. Näin syntyy maailma kalevalaisen runon mukaan, jonka Elias Lönnrot tallensi Vienan Karjalassa loppukesällä 1832. Munien kauneus johti keräilyyn Linnunmunien lumo ei hellittänyt, vaikka ihminen oppi kirjoittamaan ja yhteiskunta teollistui. Hänen kokoelmansa takavarikoitiin ja sijoitettiin Luomukseen, jotta se olisi tutkijoiden käytössä. Seuraavana vuonna Lönnrot palasi Trohkimon taloon, jossa hänet otettiin ystävällisesti vastaan vanhana tuttavana. Tässä pihapiirin yleisimpien pesimälajien munat. Ilmatar syntyikin Lönnrotin omasta kynästä. M U NIEN H ÄIK ÄISEVÄ MONIM UOTOISU US Seuraavilla sivuilla kuvatut linnunmunat ovat luonnollisessa koossa. Sotka on myöhemmin tulkittu telkäksi. Rikosta käsiteltiin Vaasan hovioikeudessa kesällä 2016. Kuuli polvensa palavan, Jäsenensä lämpiävän, Järkähytti polviaan, Munat vieräy vetteen. Hän syntyi 1897 Viipurin maalaiskunnassa, ja aloitti munien keräilyn jo pikkupoikana. Kalevalaan Lönnrot yhdisteli irrallisia runoja ja loi niistä juonellisen kertomuksen. Kun Kalevala julkaistiin 1835, siinä sotka ei kuitenkaan muni munaansa Väinämöisen vaan Ilmattaren polvelle. Munien ja eläinten todellinen korvausarvo ylsi yli puoleen miljoonaan euroon, mutta oikeus kohtuullisti korvaussumman. Kalevalan ilmestyminen synnytti muoti-ilmiön. Jäälitsässä ruskeata Se päiväksi paistamaan, Jäälitän muut muruiset Ne tähiksi taivaalla. Niiden avulla kävi ilmi, että sotkatarina maailman synnystä oli samanlainen huolimatta siitä, kuka sen keräsi. Runon lauloi hänelle Trohkimai?i Soava, akonlahtelainen runonlaulaja. Sen sinivihreät munat lienevät tulleet tutuiksi, koska ihmiset söivät telkän munia
suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19 Mustakurkkuuikun munat ovat suippopäisiä ja soikeita. suomenluonto.fi 19 JA RI KO ST ET. Aluksi munat ovat valkeita, mutt a haudonnan myötä ne likaantuvat rusehtaviksi
Lajeja on yli 3000, eli miltei kolmannes maailman kaikista tunnetuista linEmun muna on miltei musta tai sinivihreä.. Värit ovat säilyneet hämmästyttävän kirkkaina. Suurin osa Ovaskaisen esittelemistä munista on kerätty 1800-luvulla. Kokoelma on yksi maailman suurimmista sekä lajien että pesyeiden määrässä. Kukin pesye on asetettu omaan pieneen pahvilaatikkoonsa, jossa munat lepäävät pumpulipedillä. Ne ovat tiiviissä kaapeissa valolta ja tuholaisilta suojassa. Näin elinvoimaiset poikaset saavat entistä paremmat lähtökohdat alkavaan elämään. Niitä on paljon, yli satatuhatta. Biliverdiini saa aikaan paranevan mustelman vihertävän sävyn, kun taas protoporfyriini synnyttää punaruskeita sävyjä. Molemmat yhdisteet liittyvät rautaa sisältävän hemin syntyyn ja hajoamiseen. Brittiläiset tutkijat selvittivät tunnistavatko etelänkiislat munansa todella niiden ulkonäön perusteella. Etelänkiisla pesii harvalukuisena myös Suomessa. Kirjosiepoilla munien värin tiedetään heijastelevan naaraan kuntoa. Koiras voi pariutua usean naaraan kanssa, jolloin se joutuu päättämään kenen poikasia se ruokkii. Vaihtelevista kuvioista on silloin hyötyä. Niitä on paljon, yli satatuhatta. Munien värikuvioista on hyötyä myös tilanteissa, joissa emon pitää tunnistaa munansa monien samanlaisten joukosta. esittelee Luomuksen kokoelmissa olevia munia. Mitä elinvoimaisempi naaras on, sen kirkkaamman sinivihreitä ovat sen munat. Ovaskainen availee kokoelmakaappeja ja vetää niistä ulos suuria laatikoita. Kokoelma on yksi maailman suurimmista sekä lajien että pesyeiden määrässä. Ulkonäön perusteella ikää ei voi päätellä, sillä munat näyttävät siltä, kuin ne olisi munittu vasta eilen. Kokoelmiin kerätyt munat halutaan säilyttää hyvässä kunnossa tutkimusta varten, sillä uusien munien kerääminen ei ole vastuullista, kuten ei lintujen tappaminenkaan. Osa munista on pohjaväriltään vihertäviä, toiset beigejä. Jokaisessa laatikossa on mukana tiedot siitä, mille lajille munat kuuluvat, koska ne on kerätty ja mistä, sekä tiedon siitä, kuka ne keräsi. Lajeja on yli 3000, eli miltei kolmannes maailman kaikista tunnetuista lintulajeista, sekä pesyeitä 38 000. Kun emo palasi pesälle, se siirsi munanKU VA T TO M I SE TÄ LÄ 2 cm kiiruna rantasipi koskikara käki keltasirkku niittykirvinen hippiäinen Museomestari Outi Ovaskainen esitt elee Luomuksen munakokoelmia. Munia säilytetään kokoelmatiloissa eläintieteellisen museon kellarissa. Hämmästyttävää on, että värien kirjon takana on vain kaksi väriyhdistettä: protoporfyriini ja biliverdiini. Etelänkiisla munii vain yhden munan, eikä se rakenna pesää. Pohjanmeren lintuvuorilla pesivän etelänkiislan munissa on hämmästyttävän monimuotoiset kuviot. Kuviot vaihtelevat läiskistä viiruihin. Päivänvalossa munat haalistuisivat, siksi suuria munakokoelmia ei nähdä yleisölle avoimessa näyttelyssä. Värikuvioiden merkitys Munat ovat väriltään valkoisia, ruskeita tai ruskeankirjavia, punertavia tai vaaleanturkooseja. 20 suomenluonto.fi Luomuksen vaikuttava kokoelma Museomestari Outi Ovaskainen esittelee Luomuksen kokoelmissa olevia munia. Koiras hoitaakin sen naaraan poikasia, jotka ovat kuoriutuneet kirkkaimman värisistä munista. Ihmiskehossa hemiä esiintyy esimerkiksi hemoglobiinissa. Pesäpaikkana toimii laakea syvennys kalliolla. Tutkijat testasivat emojen kykyä tunnistaa oma munansa siirtämällä munaa parinkymmenen sentin päähän pesästä. Lintuvuorilla, missä pesät ovat tiheässä, emoille on tarpeen pystyä tunnistamaan omat munansa