Kuusi kertaa kuuhun ja takaisin Oletko nähnyt rupikonnan kutunauhaa. LI N K O L A N P E R IN T Ö . V A N H A N H IR IS TA LO N P IH A LU O N T O . K E V Ä T T U LE E T U N T U R IIN . K O T IM A IS TA P U U TA R H A A N ! R U P IK O N N A . T E R V A P Ä Ä S K Y. Konnan kevät PENTTI LINKOLA PUUTARHAN LUMO ERÄMAASSA HILJENTYVÄ NÄKEE ENEMMÄN Luonnon ääni vuodesta 1941 IRTONUMERO 9?€ 4/2020 S U O M E N LU O N T O 4 | 2 2 K A L A LO K K I. Tervapääskyn lennokas elämä. LI N T U M A A IL M A N M E S TA R IM A T K IJ A T
Rakkohaurukasvustot Hangon rantavesissä näyttävät terveiltä.. 2 suomenluonto.fi V I N J E T T I 2 suomenluonto.fi V I N J E T T I KE VÄ T Niitty pinnan alla KUVA ERKKI SIIRILÄ TEKSTI HEIKKI VASAMIES MYRSKYT JA suolapulssit ovat sekoittaneet Itämeren vesiä, ja vesi on Suomenlahdella nyt hapekkaampaa kuin viime vuosina
suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I
KU VA AN TT I KO LI Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 8 Luonnonkalenteri 49 Kolumni: Mirjami Linkola 60 Homo sapiens: Raija Kivimetsä 62 Havaintokirja 64 Kysy luonnosta 69 Lukijoilta 70 Kotona 72 Kirjat & kulttuuri 74 Luonnoskirja 24 Suomen Luonto 4/2020 24 Kuukausien horros on ohi, ja rantojen hyönteistarjoilu maistuu taas rupikonnalle.. 44 Erämaan kutsu Kari Kovalainen pysähtyi viikoiksi tunturiluonnon ääreen ja koki väkevästi heräävän luonnon ja muuttolintujen paluun. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Palaisiko lokki vielä kerran. 24 Konnan kevätpuuhat Rupikonnalle kevät on kiihkeää kudun aikaa. 56 Vanhan talon varjostamalla pihalla Pihaluonto lumosi Paula Humbergin ja haastoi häntä ratkaisuihin. 36 Pentti Linkola jätti suuren perinnön Ornitologi, ajattelija, luonnonsuojelija. Pentti Linkolasta oli moneksi. Antti Salovaara odotti tuttua kalalokkia tänäkin keväänä. 50 Koko elämä ilmassa Tervapääskyä voi auttaa tekemällä sille pöntön. 30 Luonnon DJ Linnut punovat lauluunsa lainasäveliä kuin miksaavat tiskijukat. 16 Suosi kotimaista, ja muita neuvoja, jotka jokaisen aloittelevan puutarhurin tulisi tietää Ulkomainen koristekasvi ei välttämättä houkuttele muuta elämää ympärilleen. Konnien kutunauhaa ei ole helppo huomata
ämällä tuo. o Kroonpressille on myönne. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT . Hän asuu Ylikiimingissä ja viihtyy parhaiten pitkillä retkillä pohjoiskalotin erämaissa. oapuna Tero Jämsä, harjoi. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Auringon valo kultaa rupikonnan kyljen. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. inen Anna Tuominen Laura Salonen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. Haltioituminen luonnon äärellä on hänen voimavaransa, mutta samalla hän kokee tuskaa laajuudesta, jolla luontoa tuhotaan. i @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Dick Forsman, ornitologi Dick on tietokirjailija, valokuvaaja ja vapaa tutkija, jolle luonnossa liikkuminen on elintärkeää. y Pohjoismainen ympäristömerkki. unen Marika Eerola (perhevapaalla) Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Jouni Tikkanen Verkkotuo ajat Annakaisa Vän. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. e Kar. i Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Kroonpress, Tar. Lintujen laulusta ja erityisesti ääniä matkivista lajeista (s. Kari Kovalainen, kirjailija Kari on opiskellut avoimessa yliopistossa muun muassa . een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Riikka työskenteli tutkijana, mutta toimittajaksi hänet ajoi halu jakaa sekä luonnosta haltioituminen että epämiellyttävät, joskin tärkeät faktat. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 (paine. KUVA: ARI KUUSELA. Hänelle laji on kesän tuoja ja viejä, eikä hän voi kuvitella kesän pihatöitä ilman yllä kirmaavaa tervapääskylaivuetta. Päivien lämpeneminen kiihdy ää konnat kiihkeisiin kutukarkeloihin sivuilla . i. i Halkka 050 308 2795 Art Director Hanna Kahranaho Tai. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. avissa osoi. Hän iloitsee, että saaristo ja tunturit ovat säilyneet suhteellisen vähin vaurioin, mutta suree Suomen metsien tilaa. 30–35) hän kirjoittaa, koska meillä on edelleen paljon opittavaa monista tutuistakin lajeista. Lisätietoa saat syö. Riikka Kaartinen, toimittaja Riikalle luonnossa liikkuminen ja lajien tarkkailu on elämäntapa. KU VA T M AR KU S VA RE SV U O , KA RI KO VA LA IN EN JA DI CK FO RS M AN 30 44 50 Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 71 Päätoimi aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. Dickin juttu tervapääskystä löytyy sivuilta 50–55. aa, psykologiaa ja luovaa kirjoittamista. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. ely A. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto. Hänen juttunsa sivuilla 44–49 vie Ylä-Lapin tunturierämaahan, jonka palsasoilla hän usein ottaa vastaan kevään ja kokee lintuelämän rikkauden. loso. elija Fiona Kasurinen, kuvankäsi
Kimalaiset ja muut pölyttäjät ansaitsevat meidän kaikkien huomion. Pihan maalaji kannattaa tutkia: lierot viihtyvät huonosti tiiviissä savimaassa. PUUTARHASSA TÄRKEÄÄ on myös maaperä, ja maaperän kunnossapidon mestareita ovat lierot eli kastemadot. On paljon huolestuttavampaa, jos siellä ei elä mitään. Kekomuurahaisilla on myös osuutensa tuhohyönteisten massaesiintymien ennalta ehkäisemisessä. Eläköön ötökät Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T SO IL I JU SS IL A / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN. Siispä ei pidä hämmentyä, jos käännetyn kiven alla tai lehtikompostin kulmalla ryömii tai vilistää jotain pientä. On myös tärkeää jättää pihan reunoille luonnontilaisempia alueita, joilta kastemadot pääsevät levittäytymään pihan hoidetumpiin kolkkiin. Ne kierrättävät kuolleita eliöitä ja parantavat paikallisesti maata viemällä orgaanista ainesta maanalaisiin käytäviinsä. Metsässä partioivat muurahaisjoukot tasoittavat saalistuksellaan tuhohyönteisten esiintymistä, syömällä muun muassa meillä runsastuvan havununnan ja mittariperhosten sekä mäntypistiäisten toukkia. Ne pölyttävät kasveja ja levittävät niiden siemeniä, tarjoavat ruokaa, ja keollaan jopa kodin monelle metsän isommalle ja pienemmälle asukkaalle. Pelkän estetiikan lisäksi puutarhalla voisi olla muitakin ulottuvuuksia. Maaperästä ja lieroista kannattaa pitää erityistä huolta nyt, kun ilmastonmuutos lisää sekä rankkasateita että pitkiä kuivia hellejaksoja. Ehkä kliiniseksi monokulttuuriksi parturoiminen ei olekaan ainoa tapa hoitaa pihaa. 6 suomenluonto.fi TELEVISIOSSA ON pyörinyt Yle Luonnon hauska Pelasta pörriäinen -kampanja. Ne muokkaavat maan rakennetta kuohkeammaksi ja parantavat sen vesitaloutta. Koronan lamauttamassa maassa on aikaa pohtia omia käytäntöjä ja tapoja. MÖKKILÄISEN JA metsänomistajan kannattaa vaalia kekomuurahaisia. SUOMESSA EI onneksi koskaan olekaan langettu ajattelemaan, että kaikki ötökkäelämä puutarhassa olisi jotenkin epäilyttävää
Ne ovat erakkomehiläisiä, jotka kaivavat hiekkarinteeseen kolojaan, joihin ne pian munivat. Aurinko on saanut etelärinteen pörriäiset hereille. Tässä on pajukkomaamehiläisten pesäpaikka. Pajukkomaamehiläiset eivät elä yhdyskunnissa kuten kesymehiläiset tai ampiaiset, mutta ne viihtyvät tiiviissä naapurustossa. Pajukkomaamehiläinen tekee kaivaessaan sitkeää ja säntillistä työtä. Kun kolo on valmis, naaras kerää sinne siitepölyä. Pesäkolo on arvokas, koska sen kaivuussa on kova homma. Mehiläinen pakittaa kolon suulta ja työntää kaivamansa hiekan muutaman sentin päähän. Jos on vahva, on helpompaa vallata naapurin kolo, ja häätää kovan työn tehnyt kaivuri tiehensä. Nyt suomenluonto.fi 7. Kolo voi ulottua jopa 60 sentin syvyyteen. Häädetty joutuu aloittamaan urakan alusta. Se kelpuuttaa toukkiensa ruoaksi vain pajujen siitepölyä, mutta itse se syö myös pajujen ja voikukkien mettä. Jokaisella on oma kolonsa, jota ne puolustavat kiivaasti. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Maamehiläinen haistaa pajun TE KS TI RI IK KA KA AR TI N EN KU VA ES A ER VA ST I / VA ST AV AL O KEVÄINEN TUULI on vielä kylmä, mutta maan pinnassa on lämmintä. Se pujahtaa koloon, ja pian kolon suulta jo vyöryy ulos pienen pieni hiekkakeko
Veden pitäisi olla noin neliasteista: wwwi2. Kalat liikkuvat kudulla pareittain, mutta suurten haukimammojen hännillä voi joskus roikkua parikin pienempää kosijaa. 8 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I N Y T 8 suomenluonto.fi HAUKI ON hyvä ottamaan sosiaalista etäisyyttä, paitsi juuri tähän aikaan vuodesta. VINK KI Suomen ympäristökeskuksen järvien lämpötilaennusteet auttavat arvaamaan, milloin kutu omalla kotijärvellä alkaa. Merellä se alkaa kuitenkin myöhemmin kuin sisävesissä, ja Lapissakin mätimunien lasku voi jatkua aina kesäkuulle saakka. ymparisto.fi/i2/kooste/jarvilampo.html.. Katsele haukien loiskintaa TEKSTIT JOUNI TIKKANEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Keväinen kutu ajaa muulloin erakkoina elävät kalat mataliin rantavesiin ihmisen nähtäväksi. Hyviä paikkoja kudun tarkkailuun ovat sisäjärvien matalat tulvarannat, meren rannikon pienet laskupurot, ja matalat, ruovikkoiset laguunit. Suurimman osan vuotta kala jöröttaa yksin omalla reviirillään, mutta kutuaikaan se hakeutuu hyvin läheisiin tekemisiin lajitovereidensa kanssa. Suurimmat kalat ovat aina naaraita, ja niiden painosta 13–18 prosenttia, joskus jopa kolmannes, on mätiä. Tällä tavalla hauet varmistavat, etteivät poikaset joudu kilpailemaan kovin paljon keskenään. Sitten ruskuaispussista loppuu ravinto, ja ne ovat omillaan. Haukien lemmenpuuhat ovat railakasta roiskintaa, ja ne tapahtuvat niin matalassa vedessä, että myös ihmisen tapainen maaeläin voi seurailla niitä. Jos haukien pärskintää ei näkisikään pinnalle asti, voi matalan veden läpi kurkistaa, miten ne lipuvat veden pintakalvon alla, omassa maailmassaan. Nekin ovat näet reviirikaloja. Hauen lisääntymisen ajankohta vaihtelee vuosittain, ja kulunut talvi oli niin leuto, että Etelä-Suomessa kutu on lehden ilmestyessä monin paikoin jo ohi. Viikon–parin mittainen kudun hetki on nyt käsillä. Pienet poikaset kuoriutuvat parin viikon päästä hedelmöittymisestä, ja ensimmäisen viikon ne elävät kiinnittyneinä vesikasveihin. Mädin lasku ja hedelmöittäminen tapahtuu useampana ryöpsäyksenä laajalle alueelle
2 TUPA SVILL AN SEUR ANTA . Kirjosiepolle se ei kuitenkaan pärjää, vaan pienen hyönteissyöjän saa puessa Länsi-Afrikasta tintille voi tulla lähtö. päivänä 2018 koivuissa oli toisaalta jo isot hiirenkorvat. Tupasvillaa kasvaa aivan tuossa kodin pihamaalla, ja pellolla, joka on vanhaa suota. Kimalaisten tokenemisen seuraaminen on hienoa. Se oli lämmin kevät, mutta tunturissa oli silti vielä lunta. toukokuuta. 3 mistä lie hirren raosta. Tupasvillaa kasvaa aivan tuossa kodin pihamaalla, ja pellolla, joka on vanhaa suota. toukokuuta. Kimalaisten tokenemisen seuraaminen on hienoa. Toukokuussa olen jo aivan liikutuksen tilassa, koska talvi on Pallaksella niin pitkä. 2 jen kasvien kukintaa, mutta täällä ei ole juuri muuta seurattavaa kuin tupasvilla. Maarit Kyöstilä on Pallastunturin itäpuolella asuva biologi ja Metsähallituksen erikoissuunnittelija. 3 KIMALAISTEN ELVYTYS. Mikään ei estä kotikokkiakaan keräämästä kerkkiä vaikkapa jäätelön tai juustokakun mausteeksi, tai teetä varten haudutettavaksi. Niille ei ole täällä herätessään vielä muuta ravintoa kuin pajut, ja niitäkin on vähän. Sen kukinta alkaa tavallisesti toukokuun viimeisellä viikolla. Sen kukinta alkaa tavallisesti toukokuun viimeisellä viikolla. Kerää kuusenkerkkiä nyt Siepot saapuvat VINK KI Paras tapa säilöä kerkät on pakastaminen tai veden ja sokerin kanssa siirapiksi keittäminen. Talitiainen on tiaisista kookkain, ja paikkalintuna se ottaa usein pihapöntön haltuunsa ensin. Annan niille muovirasian kannelta lämmintä sokerivettä. Etelä-Suomen asukkaat seuraavat ehkä leskenlehden, sinivuokon ja muiden hienojen kasvien kukintaa, mutta täällä ei ole juuri muuta seurattavaa kuin tupasvilla. Toukokuun 20. Silloin retkeillessä katselen tupasvillan kukkia. Keskija Etelä-Afrikasta lähtevän harmaasiepon pääjoukot ehtivät Suomeen myöhemmin, 27. Vappuna 2017 tuli kymmenen senttiä lisää lunta, kun ennestään sitä oli Kenttärovan mittausasemalla jo sata senttiä. Tuona päivänä Birdlife Suomen Tiira-havaintopalveluun kirjattujen havaintojen määrä saavuttaa huippunsa. Kerkkien kerääminen ei vahingoita puuta juurikaan, mutta siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Keväällä käyn myös katsomassa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa, joko johonkin kohteeseen pääsee. En ole talvivaan kesäihminen. Silloin retkeillessä katselen tupasvillan kukkia. Annan niille muovirasian kannelta lämmintä sokerivettä. Kuusenkerkät ovat monen fi ne dining -ravintolan himoitsema raaka-aine. Pallasjärven jäät lähtevät yleensä vasta kesäkuun puolella. Kerkät, kuten monet kevään villivihannekset, ovat kasvin tuoretta vuosikasvua. suomenluonto.fi 9 1 KESÄN ODOTUS. Parhaimmillaan ne ovat alkukesästä ennen juhannusta. Jos makuelämys houkuttaa, ala seurailla kuusen oksia jo nyt. 17.5.. Keväisin elvytän pökkyräisiä kimalaisia, joita näen pihalla ja joita tulee kylmissään myös sisään mistä lie hirren raosta. Mitä teet toukokuussa, Maarit Kyöstilä. Suurimmat kirjosieppojen joukot saapuvat eteläiseen Suomeen yleensä 17. Niille ei ole täällä herätessään vielä muuta ravintoa kuin pajut, ja niitäkin on vähän. Keväällä käyn myös katsomassa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa, joko johonkin kohteeseen pääsee. Ne ovat kuusen vaaleanvihreitä versoja, jotka kehittyvät kevään mittaan oksien kärkiin. Harmaasieppoa ehtiikin vielä palvella naulaamalla räystään alle vaakasuuntaisen laudan. Sen päälle sieppo asettaa mieluusti pesänsä
Ecography-tiedelehden tutkimus myös selittää jo aiemmin havaittuja muutoksia. Aiemmissa ilmaston lämpenemistä käsittelevissä kasvillisuustutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä lajien siirtymistä vuoristoissa korkeussuunnassa. aa tulevina vuosikymmeninä harppauksen kohti pohjoista. Kasvien levinneisyyden muutosten tutkiminen pohjois–eteläsuunnassa on siis uutta. Ensimmäisiä leviäjiä ovat todennäköisesti tuulen avulla siemeniä tai itiöitä levittävät heinät ja sammalet. Ennusteen mukaan nämä suomalaislajit siirtyvät vuodessa jopa 6–8 kilometriä pohjoista kohti. Esimerkiksi metsäkastikka, Etelä-Suomen metsissä ja hakkuualoilla yleinen heinä, ulottaa ennusteen mukaan levinneisyysalueensa lähivuosikymmeninä pitkälle Lappiin, mistä se vielä toistaiseksi puuttuu. ”Kasvillisuuden muuttumiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta tutkimuksemme osoitti, että joidenkin lajien levinneisyysalueet muuttuvat voimakkaasti nimenomaan ilmaston lämpenemisen seurauksena”, selittää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. ”Nyt ilmeni, että kangaskynsisammal hyötyy nimenomaan lämpenemisestä.” Tutkimuksessa käytetty malli ennustaa lämpötilan aiheuttamia muutoksia kasvilajien runsauksissa, kun muiden ympäristötekijöiden vaikutus on huomioitu. Lämpö suosii oravanmarjaa Osa Suomen metsäkasvilajeista o. TE KS TI PI IA AH O N EN , KU VA TA RU RA N TA LA . Yhteensä 15 lajin joukossa on varpuja, heiniä, ruohoja, sammalia ja jäkäliä. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T. Toisaalta lajit, jotka ovat tällä hetkellä runsaita maan pohjoisosissa, saattavat vähentyä tai siirtyä kasvamaan metsien pohjoisimmille äärirajoille. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi SUOMALAIS–ESPANJALAINEN tutkijaryhmä löysi joukon tavallisia metsäkasvilajeja, joiden runsaus riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Se, miten ennusteet toteutuvat, riippuu muun muassa kasvien leviämiskyvystä. ”Tiesimme ennestään, että kangaskynsisammal on lisääntynyt seinäsammalen ja metsäkerrossammalen kustannuksella”, Mäkipää kertoo. Ruohovartisista kasveista metsätähti ja oravanmarja runsastuvat selvästi Pohjois-Suomessa. Tällainen laji on esimerkiksi harmaaporonjäkälä
He vertasivat poikasten kuntoa kahden tyyppisissä pesissä. Pohjoisen jäkäläkankaat ovat jo nyt heikentyneet ja sammaloituneet muun muassa porojen voimakkaan laiduntamisen takia. Edellisestä koko maan metsien kasvillisuusinventoinnista on jo 25 vuotta. Kun ilmaston lämpeneminen vielä huonontaa harmaaporonjäkälän kasvuoloja, se ei tiedä hyvää jäkälälaitumille. Pohjois-Suomessa heinittyminen ei ole metsätalouden uudistusaloilla tällä hetkellä suuri ongelma, koska vahvoja heinälajeja ei siellä ole. Kasvillisuuseurantaa tulisi jatkaa. PERTTI KOSKIMIES Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Aromaattiset kasvit karkottavat loisia, ja aiempien tutkimusten mukaan poikaset olivat terveempiä ja niiden höyhenpeite kasvoi nopeammin, kun pesät desinfioitiin loisettomiksi. Euroopan sekametsissä elää enemmän lintuja, nisäkkäitä, maaperämikrobeja ja ruohoja heinäkasveja kuin yksipuolisemmissa havumetsissä. Kummankin tyypin pesissä poikasia oli yhtä monta, yleensä 8–9. Heinälajit runsastuvat Lapissa, mikä vaikuttaa merkittävästi metsätalouteen. KU VA T LU O N N O N VA RA KE SK U S JA IS TO CK PH OT O . Parhaillaan suunnittelemmekin uutta inventointia, jotta saisimme tietoa yleisten lajien tilanteesta, ja osaisimme varautua tulevaan. Ilmastonmuutos hankaloittaa entisestään pohjoisten jäkäläkankaiden tilannetta. Tutkimusalueella pensaikoita raivataan pelloiksi laajoilta aloilta, joten raivaukset lämmittävät laajan alueen mikroilmastoa. Poikasten kuoriuduttua toisiin pesiin lisättiin gramma siankärsämön, tähkälaventelin ja italianolkikukan versoja, ja toisissa niitä ei ollut. . . ”Heinälajit runsastuvat Lapissa.” Terveitä poikasia tuoksuvissa pesissä Akaasiapensaat suojaavat ilmaston lämpenemiseltä Sekametsissä monimuotoinen eliölajisto Eläinten ja kasvien suojelu talousmetsissä tehostuisi säästämällä harvennuksissa lehtipuita ja eri-ikäisten puiden ryhmiä. Oikos-tiedelehdessä julkaistu tutkimus perustuu 27 tutkijan työhön 183 tutkimusalueella, joilla kasvaa erityyppisiä iäkkäitä metsiä, Espanjasta ja Italiasta Suomeen. RK Sinitiaiset tuovat pesäänsä aromaattisia eli voimakkaasti tuoksuvia kasvinversoja läpi pesimäkauden, mikä on hyvin harvinaista muilla pikkulinnuilla. Siksi emme tiedä, millaisia muutoksia ilmastonmuutoksen seurauksena on jo tapahtunut. Pensaiden raivaaminen vähentää maanpäällistä hiilivarastoa ja vapauttaa maaperän hiiltä. PERTTI KOSKIMIES Metsien ja pensaikkojen raivaaminen on fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Aiemmin on osoitettu, että myös ruohostomailla kasvillisuuden monimuotoisuus takaa rikkaamman eliölajiston. Puolalaiset tutkijat todistivat kokeellisesti, että kasveista haihtuvat yhdisteet parantavat poikasten terveydentilaa. Helsingin yliopistossa tarkastetun tuoreen väitöstutkimuksen mukaan akaasiapensaikkojen raivaaminen viljelykäyttöön Itä-Afrikassa nostaa maanpinnan lämpötilaa lähes kaksi astetta. Tulevaisuudessa runsasravinteiset avoimet paikat heinittyvät sielläkin, mikäli metsäkastikka ennustettamme noudattaen leviää pohjoiseen. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Puuston monilajisuus ja vaihteleva ikärakenne lisäävät myös hyönteisten, hämähäkkien, lierojen, lepakoiden ja hirvieläinten lajija yksilömääriä. Tutkimus julkaistiin Behavioral Ecology & Sociobiology-lehdessä. Uuden tutkimuksen mukainen lajiston monipuolistaminen onnistuisi varmimmin jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Pesissä, joissa oli aromaattisia kasveja, poikasten veren hemoglobiinipitoisuus oli korkeampi kuin tavallisissa pesissä
Lepakon ikä on tiedossa sen kantaman renkaan ansiosta. Valkohäntäpeura on vieraslaji, joka haittaa lehtimetsien ja varpujen uudistumista, ja vaikuttaa puutiaisten kantaman borrelioosin leviämiseen varsinkin maan lounaisosissa. Suojelujärjestöt kannattavat korvauksia pyydyksiin hukkuneiden hylkeiden poistamisesta, koska ne auttavat arvioimaan rysäkuolemien määrää. Vuodesta 2004 alkaen Suomessa on rengastettu yli 3400 nahkasiipeä. Nykyään Suomessa elää noin 109 000 valkohäntää Savonlinna–Iisalmi–Kokkola-linjan lounaispuolella. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Valkohäntäpeuran kannan kasvu tasaantuu Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan valkohäntäpeurojen runsastuminen on pysähtynyt. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T. VIER A SL AJIT MONIMUOTOISUUS SUOJELU TE KS TI RI IK KA KA AR TI N EN , KU VA LA SS E AN SA H AR JU / VA ST AV AL O . Toisaalta ”tapporahan” maksaminen saattaa kääntää nyt vakaan hallikannan laskuun. Lähes 20-vuotias vesisiippa Liedon Nautelankosken vanhassa myllyssä elää Luonnontieteellisen keskusmuseon tietojen mukaan Suomen vanhin lepakko, lähes 20-vuo tias vesisiippakoiras. Valkohäntäpeuran kannan kasvu tasaantui, harmaahylkeiden suojelutilanne uhkaa heikentyä. Kuten suurin osa maamme lepakoista, se on elänyt koko ikänsä samalla paikalla. Hallista taas tapporahaa Tuore valtioneuvoston asetus mahdollistaa kalastajille ja kalankasvattajille maksettavat korvaukset harmaahyljeurosten tappamisesta ja pyydyksiin kuolleiden hylkeiden poistamisesta
Voimakkaasti runsastuneella kurjella sen sijaan ei havaittu olevan osuutta muiden lajien alamäkeen. Suojaa tarjoavia lajeja ovat muun muassa korppi, töyhtöhyyppä ja kanahaukka. RK Kurki ei haittaa muita suolintuja Aikaisemmin oletettiin, että glyfosaatti ei ole haitallista eläimille. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T HELSINGIN YLIOPISTON ja Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus selvitti, onko kurjen runsastuminen osasyy monien muiden suolintulajien vähenemiseen. Twi erissä. Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen kommentoi glyfosaatin vaikutuksia tuotantokasveihin ja -eläimiin 19.4. Jauhoesikko kärsii rantalaidunnuksen vähenemisestä ja umpeenkasvusta sekä soiden ojittamisesta. JESSICA HAAPKYLÄ Kainuun metsäkiistat sovi. Tautiepidemian laannutt ua terveet korallit istutetaan takaisin riutalle. SUOJA A PEDOILTA Muidenkin lintujen, jotka puolustavat pesiään hanakasti, on havaittu suojaavan lähistöllä pesiviä pienempikokoisia varpuslintuja. Sukeltajat autt avat koralleja selviytymään epidemiasta keräämällä yli 1400 tervettä korallia akvaarioihin turvaan. Merten kohonnut lämpötila ei edistä taudin leviämistä, mutt a ravinteiden vaikutusta tutkitaan yhä. avat koralleja Karibianmeren korallit kärsivät maailman vakavimmasta korallitautiepidemiasta. RK TUNTEMATON KU VA T M AR KU S VA RE SV U O JA BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y. Näin korallien monimuotoisuus voidaan säilytt ää, ja riutt a elvytt ää tautiepidemian jälkeen. Journal of Ornithology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli 12 soilla elävän lintulajin runsaudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1987–2014. Sukeltajat au. RK JAUHOESIKKO (Primula farinosa) Jauhoesikon vaaleanpunaiset kukat aukeavat kosteilla kalkkipitoisilla rantaniityillä ja rehevillä lettosoilla touko–kesäkuussa. Tutkimuksen mukaan suurin syy lintujen taantumiseen löytyy soiden ojituksen ja turpeennoston aiheuttamasta kuivumisesta. Kiistat koskevat muun muassa hakkuukohteiden luontoarvoja, liito-oravia ja hakkuita retkeilyalueilla. Sovitt elu kestää vuoden 2020 loppuun saakka. Liro, keltavästäräkki ja niittykirvinen jopa hyötyvät pesimisestä kurjen naapurissa, sillä suurikokoinen kurki häätää tehokkaasti munarosvoja. Erittäin uhanalainen kasvi on saanut nimensä kukkavarren ja lehtien alapinnan jauhomaisuudesta. Tuore tutkimus tuo ilmi vaikutuksia lintuihin ja ruokaketjuun. Tauti on iskenyt yli 20 lajiin, ja se on paikallisesti vähentänyt tiett yjä lajeja jopa 97 prosentt ia. eluun Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitt o ja Greenpeace etsivät ratkaisua Kainuun metsäkiistoihin. Sovitt elun tavoitt eena on määritellä kiistakohteet, rakentaa yhteinen tietopohja ja neuvotella ohjatusti. Stony Coral Tissue Loss Disease (SCTLD) on vuodesta 2014 lähtien levinnyt Karibianmerelle. Suomessa laji esiintyy nykyisin vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomen kasvupaikoilta se on hävinnyt. (Primula farinosa) Jauhoesikon vaaleanpunaiset kukat aukeavat kosteilla kalkkipitoiTUNTEMATON. SCTLD on luultavasti bakteeritauti, sillä antibiootit hidastavat sen etenemistä
Tulisiko se takaisin. i huhtikuussa 2020 lokkitu. 14 suomenluonto.fi Palaisiko lokki vielä kerran. avaansa. An. TEKSTI JA KUVAT ANTTI SALOVAARA K O H TA A M I S I A. i Salovaara odo
Olin maaliskuun alusta tarkkaillut Kaivopuiston kiviä ja kierrellyt lokkipaikkoja. 2. Siirryin varovasti lähemmäs. Lopulta se ase. Luin renkaan teleobjektiivin avulla, ja sain paluusähköpostissa linnun tiedot: se oli rengastettu poikasena juuri täällä, jollain läheisistä saarista – lähes 20 vuotta sitten! Maalis–huhtikuun vaihteessa 2019 astelin samaa rantaa, katsahdin kiville ja äkkäsin rengastetun kalalokin. Rengaslöytöjen perusteella Suomen vanhin kalalokki on elänyt melkein 33-vuotiaaksi, joten tapaamallani 21-vuotiaalla saattoi olla vielä pitkä elämä edessään. Lähestyin rantaa kädet täristen, ja luin muutamat renkaan ensimmäiset numerot. Lokki ei päästänyt minua helpolla vaan nousi yhtenään siivilleen. Lopulta lintu armahti minua ja asettui läheiselle kivelle. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 KULJIN HUHTIKUUSSA 2018 Helsingin Kaivopuiston rannoilla ja etsin kevään merkkejä. ui aloilleen kivelle, ja sain lue. Se kääntyi muutaman kerran ympäri kuin varmistaakseen, että kiikarikaula saisi katsoa kunnolla, ja tajuaisi tuttavansa palanneen. Tutuilla kivillä kalalokki kajautti voimakkaan kutsunsa. Muutamaa kuvaa myöhemmin tiesin tavanneeni vanhan tuttuni. LOKKI EI päästänyt minua helpolla, vaan nousi siivilleen. Ne täsmäsivät. Kalalokki ei hevin suostunut näy. KOLMANTENA KEVÄÄNÄ 2020 olin täysin virittäytynyt renkaan numerosarjan taajuudelle. Huhtikuun kymmenennen päivän ilta oli räntäsateen jäljiltä raikas. OTIN LINNUSTA seuraavien päivien aikana videon, ja yllätin katsojat sillä, miten vanhaksi lokit voivat elää. 3. 2. 3. 1. Olin säpsähtänyt jokaista rengastettua kalalokkia, ja kokenut pieniä pettymyksiä. ämään rengastaan. 1.. Kalalokki jatkoi kierrostaan illan hämärtyessä. Olin varmistanut lokin samaksi, ja pidättelin riemun kyyneliä. Jalassa välkähti rengas. ua renkaan numerosarjan. Huomioni kiinnittyi viimeisillä lumilaikuilla tallustelevaan rengastettuun kalalokkiin
16 suomenluonto.fi. Mäkimeirami ja amiraali sopivat yhteen
suomenluonto.fi 17. KU VA IR M A KO RT EK AL LI O Suosi kotimaista TEKSTI JOUNI TIKKANEN kotimaista TEKSTI JOUNI TIKKANEN … ja muita neuvoja, jotka jokaisen luontoa ajattelevan puutarhurin tulisi tietää
18 suomenluonto.fi Mäkimeirami eli oregano reunustaa polkua lilana vyönä. Maustekasvi on myös voimakas perhosmagneetti.
Myös amerikkalaisten mäntylajien täyttämissä havumetsissä se viihtyy. Myös Yhdysvaltain itärannikolla Washingtonissa, joka kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen, hoidetaan viheralueita eri tavalla kuin meillä. Älä tuo puutarhaasi hienoja kaukomaiden kasveja, vaan mieti, mitä kaunista kotimaan kamara on kasvattanut. Muutama vuosi sitten Biological Conservation -tiedelehdessä julkaistiin tutkimus, joka voi auttaa kotipuutarhuria pienissä päätöksissä. Tammitiainen elää monenlaisissa metsissä: tammea ja tupeloita kasvavissa suometsissä, virginiantammen ja jalavien hallitsemissa rantametsissä, ja lehtimetsissä, joissa kasvaa amerikanpyökkiä, magnolioita ja paikallisia lehmuksia. Niissä elää usein hyvin vähän hyönteisiä ja siksi äärettömän vähän myös lintuja. Tutkijat huomasivat, että Washingtonin kaupunkipihoilla tammitiainen pesi sitä varmemmin, mitä vähemmän maanomistaja oli istuttanut tontilleen vierasperäisiä puita ja pensaita. Erot maiden välillä voivat olla tosiaan melkoisia: Kaupunkiekologi Pertti Ranta kertoo kirjassaan Villit vihreät kaupungit, että boreaalisen alueen kaupunkeihin Mieti, mitä kaunista kotimaan kamara on kasvattanut. Siksi ne pärjäävät myös heinikossa. Se syö keväästä syksyyn lähes pelkästään hyönteisiä ja hämähäkkejä. Tammitiainen on pesimä-aikaan riippuvainen hyönteisravinnosta. Pölyttäjillä taas on kaikkein varmimmin paikallisten kukkien rakenteeseen sopiva imukärsä, tai ne tunnistavat niiden värit, hajut ja muut meden lähteille ohjaavat merkit. Tutkijat selvittivät Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa, millä tavalla puutarhoihin istutetut puut ja pensaat vaikuttavat tammitiaisen pesimämenestykseen. Monet arat perhoset jäävät niille sijoilleen, kun löytävät puskan mäkimeiramia. Kukintavaiheessa kasvien siitepölyn ja meden perässä pörräävät puolestaan aikuiset perhoset, kärpäset ja kimalaiset. Tällaisia lajeja kannatt aa suosia omassa puutarhassa, koska pölytt äjillä on Suomessa pulaa mesikasveista loppukaudesta. Laji on hyvä leviämään maavarren kautt a ja tuott aa paljon siemeniä. Luonnossa mikään elävä ei jää käyttämättä, vaan kaikille kasveille on kehittynyt rikas fauna niiden lehtiä, juuria ja varsia nakertavia toukkia: perhosia, sahapistiäisiä ja kovakuoriaisia. Tammitiainen Poecile carolinensis eli carolina chickadee kuuluu samaan sukuun kotoisen hömötiaisen ja amerikanhömötiaisen kanssa. Tämän takia se ruokaili kaikkein innokkaimmin amerikkalaisilla puilla ja pensailla. KU VA T TE IJ A TU IS KU (V AS .) JA GE O RG FA GE RL U N D SE KÄ JY RK I SA H IN O JA / VA ST AV AL O Hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg suosisi puutarhassa näitä: RUUSURUOHO JA PURTOJUURI Ruusuruoho niitetään monista puutarhoista pois, mutt a se on kestävä kukkija, joka kukkii jopa marraskuulla. suomenluonto.fi 19 O n kevät, ja luonnonystävä miettii, mitä puutarhassa kannattaisi tehdä, jotta luonto kukoistaisi ympärillä. Hänen mukaansa sen perusajatus on aivan universaali – mutta puutarhakulttuureissa on eroja. MÄKIMEIRAMI Mäkimeirami eli oregano on luonnonvarainen kasvi etenkin Lounais-Suomen saaristossa. Mehiläisja kimalaiskoiraat saatt avat jäädä sen kukille päiväkausiksi. ”Ilmiö näkyy Suomessakin, mutta erityisen selvä se on, kun menee vaikkapa Uuteen-Seelantiin”, Kullberg sanoo. Suomen Luonto pyysi hyönteisasiantuntija Jaakko Kullbergia lukemaan Washingtonissa tammitiaisilla tehdyn tutkimuksen. Sitä esiintyy Yhdysvalloissa Teksasista Atlantin rannikolle ulottuvalla alueella. ”Paikoissa, joissa on paljon muualta tuotuja kasveja, muoviset metsät ovat aika hiljaisia.” Muovisilla metsillä Kullberg tarkoittaa vieraspuulajien täyttämiä metsiköitä. Ketokaunokki on kaunis, pitkään kukkiva, loppukesällä mett ä tuott ava kasvi. Lajit, jotka ovat kehittyneet vuosimiljoonien ajan rinta rinnan, ovat sopeutuneet toistensa metkuihin. Sen hoidosta ei tarvitse huolehtia. Kultakuoriainen etsii ketokaunokilta siitepölyä.. Vinkin perimmäinen järki on evoluutiossa. Myöhään kukkiva purtojuuri on tärkeä mesikasvi. Uuden-Seelannin saarten kotoperäinen hyönteislajisto ei ole sopeutunut eri mantereilta kuljetettujen kasvilajien käyttämiseen. Jotta hyönteiset osaisivat käyttää kasveja mahdollisimman hyvin, niillä täytyy olla yhteinen evoluutiohistoria kasvilajin kanssa. Silläkin elää useita uhanalaisia perhoslajeja. ”Ne ovat melko tiukasti puistomaisia alueita, joille on hinattu hirveästi trooppista tavaraa”, Kullberg sanoo. Yhteisen evoluution myötä toukat sietävät parhaiten paikallisten kasvien puolustusyhdisteitä. KAUNOKIT Kaunokit luovat itselleen sopivia kasvuolosuhteita ”myrkytt ämällä” maaperää ympäriltään. Syykin selvisi: Tutkimuksessa huomattiin, että alueen kotimaisilla puilla ja pensailla eli selvästi enemmän perhosten toukkia kuin vieraslajeilla. Vastaava kasvi vähän kosteammalle pihalle on purtojuuri. Rikas fauna hyönteisiä Tutkimuksen valossa asia näyttää yksinkertaiselta: Jos haluat, että linnut ja perhoset viihtyvät omassa puutarhassasi, suosi kotimaista
20 suomenluonto.fi Laukkaneilikka on rantaniityillä ja kallioilla esiintyvä luonnonkasvi, joka sopii puutarhaankin.