S A IM A A N N O R P P A . K Ä R S Ä K K Ä Ä T . 4 4.5.2018 Irtonumero 9,50 € S U O M E N L U O N T O 4 | 2 18 L IN N U T JA IL M A S T O N M U U T O S . S U O M E N 2 Y L E IS IN T Ä K A S V IA . SAIMAANNORPAN PESÄJÄILLÄ laskijoiden mukana Säilyykö VIIANKIAAVAN ARVOSUO?. V IIA N K IA A P A . Kärsäkkäät ja nirput – monimuotoinen kauneus lähikuvissa. L IN T U H A R R A S T U S . KÄRSÄ EDELLÄ LUONNONKASVIT puutarhassa SAIMAANNORPAN TEEMANA LINNUT: Ilmasto muuttuu, entä linnusto. L U O N T O M Ö K IL L Ä JA P U U T A R H A S S A . P U U K IIP IJ Ä
Muutolla KUVA JARI KOSTET / TEKSTI HEIKKI VASAMIES LO P P U K E V Ä T. HAHTUVAISET pilvet reunustavat valkoposkihanhien muuttoreittiä niiden viilettäessä kohti koillista Helsingin Vuosaaressa. Sää on muutolle otollinen, mutta lennettävää vielä riittää matkalla arktisille pesimäpaikoille
14 Liian aikainen kevät Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa koko lintumaailmaamme. 46 Ensimmäinen kiipeily Puukiipijän poikanen harjoittelee. Mitä löytyi. Vedenottopaik ka. 4 SUOMEN LUONTO 4/2018 4 SUOMEN LUONTO 4/2018 Sisällys 4/2018 30 H EI KK I ER IK SS O N 40 54 Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonnonkalenteri 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 13 Maailmalta 45 Vahtikoira 57 Kolumni: Anni Kytömäki 66 Homo sapiens: Teija Alanko 68 Kotona 70 Retkellä 72 Virikkeitä 73 Lukijoilta 74 Havaintokirja 76 Kysy luonnosta 82 Luonnoskirja Kiikariväki kiikarissa Tutustumme kolmeen harrastajaan, jotka tarkkailevat siivekkäitä kukin tavallaan. 48 Tiedätkö Suomen yleisimmät kasvit. Luontopihalla viihtyvät myös pölyttäjät. 40 Lintujen lumo Tällaista on lintuharrastus. SA M I K A R JA LA IN EN = kannessa mainittu M AU RI M A H LA M Ä KI / VA ST AV A LO. 34 Vapaa kasvatus Asiantuntijan vinkit puutarhan luonnonkasveista. KA IJA KI U RU 58 Ihmisen toiminnan jäljet Viiankiaavalla ovat vielä vähäiset. 58 Aikamatkoja Viiankiaavalle Uhatulla suolla on monta tarinaa. 30 Monet keinot monimuotoisuuteen Pihasta voi saada kutsuvan myös luonnolle. 24 Saimaan saaressa pikkuinen kuutti Kävimme norppien pesä laskennassa. Eetu Paljakkaa kiehtovat lintujen äänet. 38 Alkukesän perhosia Opi tuntemaan kolme kiinnostavaa perhosta. Nyt tietokilpailu pystyyn kotona – vastaukset tässä lehdessä. 54 Koreat kärsäkkäät Makrokuvat paljastavat pienten koppiaisten kauneuden. Kärsäkkäitä on kaikkialla Pikkuruiset kovakuoriaiset jäävät helposti huomaamatta
CC-000026/FI Luonnonystävän ykköslehti www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi M AU RI LE IV O 14 Aikaistuva kevät tuo kuoville uusia haasteita. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. 77. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen. www.climatecalc.eu Cert. vuosikerta Toimituksen osoite: Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Nanna Särkkä (vs.) 050 520 8366 Marika Eerola (perhevapaalla) Toimittajat Riikka Kaartinen 040 480 9236 Johanna Mehtola 050 308 2186 Mari Pihlajaniemi (vs.) 040 706 5574 Jouni Tikkanen (perhevapaalla) Verkkotuottajat Laura Salonen 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja arja.blom@sll.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 4/2018 SUOMEN LUONTO 5 Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. no. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä.
A RT O GR IIN A RI / VA ST AV A LO Elottomankin tuntuinen maisema herää eloon, kun malttaa pysähtyä paikoilleen, osaksi sitä. Pintaan alkaa nousta niitä syvimpiä tuntoja ja ajatuksia. Mutta ovatko ne vaipumassa unholaan. 6 SUOMEN LUONTO 4/2018 A N N A RI IK ON EN. Kun tekee vähemmän, voikin nähdä ja kokea enemmän. Metsä näyttäytyy uudella tavalla. Suomessa on kannon nokassa mietiskelyllä periaatteessa pitkät ja vahvat perinteet. Kaikki, myös luonnossa liikkuminen, pitäisi tehdä jotain suorittaen: valokuvaten, keräillen, juosten tai kiipeillen, trekkaillen tai elämyksiä etsien. Jostain syystä asioiden pohdiskelu kotisohvalla maaten ei tunnu läheskään yhtä rentouttavalta. HEIKKI VASAMIES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.. Äkkiä huomaa että päästäiset sirisevät, muurahaiset toimittavat askareitaan ja peippo kerää pesä aineksia varpujen välissä. Aktiivista odottamista harrastetaan esimerkiksi lintutorneissa, piilokojuissa ja pilkkireiän äärellä. Pään selvittäminen metsässä tuottaa oivalluksia, ratkaisuja ja uusia ideoita. Paikoillaan kyllä osataan olla. Luontoon siis. Kerrankin on hyvä hetki kuunnella itseään. Kuitenkin yksi hienoimmista tavoista kokea luonto on olla tekemättä siellä mitään erityistä. PÄÄKIRJOITUS Syntyjä sywiä NYKYELÄMÄSSÄ korostetaan yksilön aktiivisuutta. Paikoilleen asettunut, näkemiseen, kuulemiseen, haistamiseen ja tuntemiseen keskittynyt ihmishahmo ei kiinnitä huomiota, ja silloin ympärillä alkaa tapahtua, odottamatta. Mutta osaammeko olla tekemättä mitään, olla vain. Elämä tulee esiin piiloistaan. Ajatuksia on turha pelätä, omiahan ne ovat, ja opastavat elämässä eteenpäin. Sinne me kuulumme. . Aika on kortilla, ja se pitää käyttää tehokkaasti. Henkisten lukkojen ja stressin laukeaminen luonnon keskellä on epäilemättä yksi merkittävimmistä tekijöistä luonnon positiivisten terveysvaikutusten taustalla. Metsässä tai rannalla jouten ollessa myös oma pää herää eloon. Luovia, herkkiä, syvällisiä – ja joskus epämieluisiakin, ehkä ahdistavia. Aistien. Myös esimerkiksi yksinäisyys on neljän seinän sisällä koettuna totaalisempaa
Ilmoita havaintosi Suomen Luonnon verkko sivuilla. HEIKKI VASAMIES. 4/2018 SUOMEN LUONTO 7 Kevään korkea veisu KEVÄT on laulun, lämmittelyn ja kasvun aikaa. Laulajan havaitsemista auttaa, että se laulaa pitkiä aikoja ja melko tarkkaan paikoillaan. Oletko nähnyt nokkosperhosta. Paikaksi kelpaavat mielellään kivipohjaiset virtaavat vedet. Kiurun bongaamisessa voi kyllä niska tulla kipeäksi. Pirkanmaan maakuntakalan kutua odotellaan innolla muun muassa Nokian Siuronkoskella. Nokkosperhoshavaintoja kaivataan NOKKOSPERHONEN on monilla alueilla vähentynyt nopeasti. Missä nokkosperhosia vielä esiintyy, ja onko levinneisyydessä aukkoja. (MP) Kiuru laulaa lentäessään. Kutevat toutaimet Siuronkoskella 7.5.2017. Laji on herkkä kylmille keväille ja myös keski kesän kuiville jaksoille. Sitten vain katse taivaalle, kiikarilla tai ilman. JU H A IL KK A TIM O V IIT A N EN / VA ST AV A LO O LA V I K A N GA S M aaliskuun lopulta alkaen kiurujen liverrys ilahduttaa taas luonnonystäviä. Leivon laulu on melko kuuluvaa, mutta laulumestarin saaminen näkökenttään ei ole aivan helppoa, sillä useimmiten se livertää hyvin korkealla. Jokakeväistä näytelmää pääsee hyvin seuraamaan kosken ylittävältä sillalta. JORMA LAURILA Toutaimen kutu KUN VESI ON keväällä lämmennyt 7–9 asteeseen, alkaa harvinaisen toutaimen kutu. Taivaallinen meno jatkuu jopa kesäkuulle. ETELÄ-SUOMESSA AJANKOHTA OSUU USEIMMITEN HUHTIKUUN LOPPUPUOLELLE JA AIVAN POHJOISIMMASSA OSASSA MAATA KESÄKUULLE. Kiihkeät kutupuuhat kestävät vain pari päivää. Ensin kannattaa korvien avulla etsiä summittainen sektori, mistä laulu raikaa. Luonnonkalenteri T O IM IT TA N U T M A R I P IH L A JA N IE M I KUUNTELE KIURUN ÄÄNINÄYTE www.suomen luonto.fi H EIK KI VA SA M IE S KASVUKAUSI ALKAA VUOROKAUDEN KESKILÄMPÖTILAN KIVUTTUA PYSYVÄSTI YLI +5 ASTEEN
Mahdollisuuksia on kolme. Tutkijat Inga Zeisset Englannista ja Tom Hoogesteger Suomesta selvittivät lessonansammakon levinneisyyttä ja leviämishistoriaa jääkauden jälkeen Euroopassa. Tutkija Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta tyrmää väitteen. Lisäksi tutkijat väittävät, että lessonansammakko kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon. Zeisset ja Hoogesteger päättelivät, että sammakot ovat eläneet Suomessa tuhansia vuosia, koska ne ovat geneettisesti monimuotoisempia kuin ruotsalaiset sammakot. Laji havaittiin ensimmäisen kerran 2013 ja sitä pidetään Suomessa vieraslajina. Tutkijoiden mukaan T O IM IT TA N U T R II K K A K A A R T IN E N 8 SUOMEN LUONTO 4/2018 Lessonansammakko pysynee vieraslajina Uusi tutkimus esittää, että Turun seudulla elävä lessonansammakko olisi alkuperäinen laji Suomessa. Sitä, miten ja koska laji on Suomeen päätynyt, tutkimus ei kuitenkaan pysty luotettavasti arvioimaan. Siten leviäminen Suomesta Ruotsiin olisi todennäköisempää kuin päinvastoin. TEKSTI JA KUVA ANTTI KOLI. Suomesta tavatut sammakkoeläimet ovat rupikonna, rusko-, viita-, ruokaja lessonansammakko, manteri ja rupimanteri. Kolmas vaihtoehto on, että ihminen on siirtänyt lajin tänne tahallisesti tai vahingossa. Sammakot ovat saattaneet elää täällä huomaamattomina jääkauden ajoista saakka, tai ne ovat viime aikoina levinneet itsekseen Ruotsista. Tutkimuksessa selvisi, että Suomen lessonansammakot kuuluvat samaan kantaan Viron, Norjan, Englannin ja Ruotsin sammakoiden kanssa. TIESITKÖ. LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT LESSONANSAMMAKKO e li pikkuvihersammakko elää muutamissa paikoissa Lounais-Suomessa, muun muassa Kaarinassa ja Paimiossa
Suomen vieraslajilistaa ylläpitää maaja metsätalousministeriön vieraslajiasioiden neuvottelukunta, joka päättää mahdollisista muutoksista lessonansammakon aseman suhteen. Tutkimus julkaistiin Current Biology -tiedelehdessä 2016. ”Lessonansammakoiden yksilömäärä oli tutkimuksessa liian pieni geneettisen monimuotoisuuden selvittämiseen”, sanoo tutkija Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistolta. ”On vaikea uskoa, että äänekäs vihreä sammakko olisi elänyt Suomessa näin pitkään löytymättä”, hän lisää. Lundin yliopiston tutkijat selvittivät tervapääskyn lentoa valopaikantimilla, jotka tallensivat myös linnun kiihtyvyyden. Se on punakuirin muuttomatka pesimäseuduilta Alaskasta talvehtimaan Uuteen Seelantiin. Yksi sitkeä naaraslintu selvitti matkan yhdeksässä päivässä, ilman juomatai lepotaukoja. Ruotsalaisbrittiläinen tutkimus paljasti, että heinäkurppa on pitkillä matkoilla nopein maalintu. Aikaa kuluu 2–4 vuorokautta. Tutkimus julkaistiin Biology Letters -tiedelehdessä 2011. Ennätyskuiri urakoi muuttomatkansa noin kolmen kilometrin korkeudessa myötätuulen siivittämänä. RIIKKA KAARTINEN Lessonansammakko on yleensä 4–7 sentin mittainen, ja se eroaa suuremmasta ruokasammakosta muun muassa lyhyempien jalkojen perusteella. 11 680 KILOMETRIÄ on pisin mitattu yhtäjaksoinen muuttolento. NOPEAMMIN, PIDEMMÄLLE 10 KUUKAUTTA yhtämittaisesti ilmassa. 97 KILOMETRIÄ TUNNISSA on heinäkurpan huippunopeus. 4/2018 SUOMEN LUONTO 9 V ES A H U TT U N EN V ES A H U TT U N EN Suomen kanta on jäänne aikaisemmasta laajemmasta levinneisyydestä. Tutkimus paljasti, että linnut sekä parittelevat että nukkuvat ilmassa. Muita leviämisvaihtoehtoja ei tosin kyetä sulkemaan pois. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society -tiedelehdessä 2009. Se taittaa 4300–6800 kilometrin mittaisia muuttomatkoja 54–97 kilometrin tuntivauhdilla, juurikaan ilman myötätuulien tuomaa apua. Lessonansammakko on luokiteltu EU:n luontodirektiivissä erityissuojelua vaativaksi, kuten esimerkiksi liito-orava. Tutkimuksen pohjalta Hoogesteger ja Zeisset ehdottavat lessonansammakon ja sen elinympäristöjen suojelua, riippumatta lajin leviämistavasta maahamme. ”On vaikea uskoa, että äänekäs vihreä sammakko olisi elänyt Suomessa näin pitkään löytymättä.” LINTUJEN MUUTTO on yksi kevään näyttävimpiä ilmiöitä. Tutkijat ovat jo pitkään ounastelleet siivekkäiden nopeutta ja sitkeyttä, mutta vasta satelliittija valopaikannintutkimukset ovat osoittaneet lintujen todelliset kyvyt. Tervapääsky voi lentää 10 kuukautta laskeutumatta kertaakaan maahan. Tutkimus julkaistiin Herpetological Journal -tiedelehdessä huhtikuussa 2018. . 4/2018 SUOMEN LUONTO 9 V ES A H U TT U N EN Proceedings of the Royal Society -tiedelehdessä RIIKKA KAARTINEN Lapin punakuirit Euroopan ja Afrikan länsirannikoilla.. Tervapääskyt lentävät 20-vuotisen elämänsä aikana matkan, joka vastaa seitsemää edestakaista käyntiä kuussa. Niin tekee tervapääsky. Lapin punakuirit talvehtivat Euroopan ja Afrikan länsirannikoilla
Naaras ei siis laita kaikkia munia samaan koriin. Hyvä kukinta lupailee runsasta siemensatoa. Koiraan etu on selvä: syrjähypyt kasvattavat jälkeläisten määrää. Esimerkiksi sorsilla, joilla vieraat koiraat pakottavat naaraita paritteluun, naaras säätelee, mihin se kunkin koiraan siittiöt varastoi ja mitkä niistä lopulta hedelmöittävät munasolun. ”Kannan kasvu johtuu hyvästä pentutuotosta ja Venäjältä saapuvista karhuista”, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnon varakeskuksesta. Männyn odotettavissa oleva siemensato vaihtelee eri osissa maatamme. Se parittelee usean koiraan kanssa, jotta jälkeläiset saavat monipuolisemmat geenit kuin vain siltä koiraalta, joka hoitaa jälkeläisiä. Koivun kukinta alkaa yleensä toukokuun puolen välin paikkeilla, mutta sitä ennen siitepölyä leviää maahamme eteläisten ilmavirtausten mukana kaukokulkeutumana. Pesinnän jääminen naaraan huoleksi esimerkiksi sorsilla, metsolla ja teerellä on tiedetty pitkään, mutta vasta 1970-luvulta alkoi selvitä, että eivät esimerkiksi tiaiset tai pääskytkään perheidyllissä elä. Kuusen kukinta jää erittäin niukaksi jo neljättä vuotta peräkkäin. Naaras panostaa poikastensa laatuun. (RK) M A RK U S VA RE SV U O JOKU KEVÄT SITTEN opastin Espoon seurakuntien perheneuvojia Laajalahdella. Suurimmat syyt suomalaisten kestämättömän kulutuksen taustalla ovat liikenteen, energian ja ruoan, erityisesti lihantuotannon synnyttämät kasvihuonekaasut. Toisin kuin nisäkkäillä, linnun alkion kehittyminen edellyttää useiden siittiöiden yhtymistä munasolun kanssa. PERTTI KOSKIMIES Kaikenlaisia lintuperheitä M A RK U S SI RK K A Rautiainen voi pesiä yksiavioisena parina, kahden koiraan ja yhden naaraan tai kahden koiraan ja kahden naaraan ryhmänä.. Pääosalla pikkulinnuista naaras parittelee usean koiraan kanssa ennen munintaa. Arviot uusiutuvien luonnonvarojen kulutuksesta tekee Global footprint network -tutkimuslaitos. Sitä ei pysty estämään naarasta vahtiva koiras, joka haudonnan alettua itse vokottelee naapuruston naaraita minkä ehtii, vaikka osallistuukin vain yhden pesyeen ruokintaan. Maailmanlaajuisesti ne kestävät yleensä elokuulle saakka. (RK) Karhukanta kasvoi Kaakkois-Suomessa SUURESSA OSASSA maatamme karhujen määrä on pysynyt kuluneen vuoden aikana ennallaan, mutta Kaakkois-Suomessa havaittiin selvää kasvua. (RK) Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja yli kestävän rajan TUOREEN ARVION mukaan suomalaisten tänä vuonna kuluttamat uusiutuvat luonnon varat loppuivat huhtikuun 11. Päästöt syntyvät nopeammin kuin mitä metsät ehtivät sitoa hiilidioksidia. Lintujen perhe-elämä on huimasti moninaisempaa kuin nuoruudessani tiedettiin, eikä se mahdu ikäiseni perheneuvojankaan muottiin. Naaras karhu saa 2–3 pentua joka toinen vuosi. Mitä taipuvaisempi jonkin lajin naaras on syrjähyppyihin, sitä suuremmat ovat saman lajin koiraiden kiveksetkin, ja sitä enemmän ne tuottavat siittiöitä. Karhupentueita oli vuonna 2017 Luken arvion mukaan noin 200. Se on vahtimisen ohella koiraan keino varmistella isyyttään. Kasvua edellisvuoteen oli seitsemän prosenttia. Koivun siemenet ovat tärkeää ravintoa vihervarpusille ja urpiaisille. Suuressa osassa linnunpesistä poikueella on vähintään kaksi isää, eli muitakin kuin se, joka poikasia hoitaa. Linnut parittelevat jopa satoja kertoja ennen munintaa, vaikka yksikin voi riittää pesyeen hedelmöitykseen. Mutta ei naaraskaan vain tyydy siihen, mitä saa. Syynä syrjähyppyihin pidetään luonnonvalintaa, elämän tarkoitusta: yksilö yrittää siirtää omia geenejään seuraavaan sukupolveen maksimaalisesti. 10 SUOMEN LUONTO 4/2018 10 SUOMEN LUONTO 4/2018 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT Koivulla odotettavissa runsas kukinta LUONNONVARAKESKUKSEN ennusteen mukaan koivulle on tulossa runsain kukinta kolmeen vuoteen. Etelään ja osiin Keski-Suomea sadosta on tulossa runsas, pohjoisessa sen sijaan heikko. Kantamalla ruokaa vieraiden poikasille koiras edistää tahtomattaan kilpailijoidensa menestystä. päivä. Parittelujen määrän ja keston ohella siittiöiden määrä ja laatu ratkaisevat, kenestä tulee isä. Kerroin haapanakoiraan tuossa odottavan naarasta pesältä, mutta pian pariside purkautuu. Yksi neuvojista puuskahti, että pitäisikö meidän pelastaa tuokin perhe
LIS SE TA RN A N EN Herrasmiesten mittelö MONILLA ELÄIMILLÄ lisääntyminen on aggressiivista ja suoraa toimintaa, jossa vahingoittuvat niin kilpakuin parittelukumppanitkin. Kyyherrat lähestyvät armastaan huomaavaisesti. Lopussa hävinnyt makaa maassa selällään vatsasuomut ylöspäin. Toisin on kyillä. Kyyt eivät pure toisiaan kamppaillessaan parittelukumppaneista. Selätetty myöntää tappionsa ja poistuu paikalta, usein voittaja vielä vauhdittaa menoa. Mittelössä lätkitään vastustajaa vartalolla, jolloin isommasta koosta on selvää etua. Kyypoikueella voi olla useita isiä. Myös kamppailuun paritteluoikeuksista on selvät säännöt. Se haluaa poikasilleen parhaat geenit. Vaihtolämpöisten energia ei riitä pitkään mittelöön. Naaras voi silti jonkin ajan kuluttua paritella uudelleen, joko saman tai jonkun toisen koiraan kanssa. Voittajan palkintona on huumaavan ihanalta tuoksuva naaras. Joskus tanssi kestää vain hetken, joskus yli kymmenenkin minuuttia. Ensin kuherrellaan ja vasta vähitellen edetään asiaan. LISSE TARNANEN IL M IÖ M ÄI ST Ä 4/2018 SUOMEN LUONTO 11 4/2018 SUOMEN LUONTO 11. Kyyt eivät pure toisiaan kamppaillessaan parittelukumppaneista. Parittelussa koiras muuraa naaraan munanjohtimen umpeen muutamaksi päiväksi. Purra ei saa. Jos painiksikin kutsuttu tanssi kestää kauan, välillä vedetään henkeä. Naaras odottaa rauhassa paikoillaan ottelun lopputulosta ja hyväksyy aina voittajan. Voittaja nostaa leukansa vastustajan pään päälle ja kellistää tämän maahan
Ripsisiippoja on nähty paikalla alusta alkaen, mutta vuoteen 2016 asti lepakoita löytyi korkeintaan kolme yksilöä kerrallaan. 12 SUOMEN LUONTO 4/2018 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT EM M A KO SO N EN SA A R A SO RM U N EN / VA ST AV A LO Kuvan ripsisiippa pyydystettiin syksyllä 2017 Heikkilän kasarmin luolalta. Ripsisiippa on kolibrimaisen taitava lentäjä, joka pystyy saalistaessaan lekuttelemaan paikoillaan. Ripsisiipat viihtyvät ilmeisesti monenlaisissa luonnonmetsissä tai puoliavoimissa kulttuuriympäristöissä laidunmaiden läheisyydessä, mistä löytyy suuria kolopuita päiväpiiloiksi. ”Näissä paikoissa ne eivät siis vietä koko talvea, vaan joitakin viikkoja loppusyksyllä”, Kosonen kertoo. Laji on ilmeisesti kärsinyt kylmistä keväistä. Heikkilän kasarmin lisäksi tiedossa on yksi esitalvehtimisaikka Turusta ja yksi Raumalta. Sininen perhonen on silloin helppo tunnistaa, sillä muut yleiset sinisiivet lentävät myöhemmin kesällä. Jännityksellä odotamme, minkälaiset lentosäät paatsamasinisiivellä on tänä keväänä. Siten naakan metsästys vaatisi edelleen poikkeusluvan hakemisen. Vahingot ajoittuvat naakan pesimäaikaan, jolloin rauhoittamattomienkin lintujen metsästys on kielletty. ”Ripsisiippa on mystinen laji”, Kosonen sanoo. Tutkimukset julkaistiin Current Biology sekä Journal of the Royal Society Interface -tiedelehdissä. Saksalainen tutkimusryhmä havaitsi puna rintoja tutkimalla, että Cry4-proteiinin tuotanto kasvaa keväällä ja syksyllä – eli aikoina, jolloin linnut muuttavat. Bongaa paatsamasinisiipi! TOUKOKUU on viime vuonna valitun kansallisperhosen, paatsamasinisiiven (Celastrina argiolus) lentoaikaa. ”Olemme kartoittaneet Heikkilän luolassa talvehtivia lepakoita vuodesta 2003 alkaen”, lepakkoharrastaja Emma Kosonen kertoo. Lajin esiintymisalue painottuu eteläiseen Suomeen. Ripsisiippojen lisääntymisyhdyskuntia ei ole Suomesta vielä löytynyt, vaikka niitä on yritetty etsiä radioseurannan avulla. Kaksi tuoretta tutkimusta paljasti, että muuttolintujen silmässä on Cry4-niminen proteiini, joka auttaa lintuja aistimaan maan magneettikentän. Tutkijat huomasivat, että proteiinia esiintyy vain verkkokalvon osissa, jonne valonsäteet, myös siniset aallonpituudet, osuvat. Hiljainen kaikuluotausääni tekee siitä lisäksi vaikean havaita. Perusteena rauhoituksen purkamiselle ovat naakkojen aiheuttamat vahingot muovitetuille rehupaaleille. (RK) Turusta löytyi ennätysmäärä talvehtivia ripsisiippoja HUHTIKUUN ALUSSA lepakkoharrastajat laskivat ennätysmäärän erittäin uhanalaisia ripsisiippoja luolasta Heikkilän kasarmilta Turusta. Ruotsalainen tutkimusryhmä havaitsi, että seeprapeipon Cry4-proteiinituotanto pysyi vakaana, toisin kuin muitten samankaltaisten proteiinien, jotka säätelevät vuorokausirytmiä. (RK) Naakan rauhoituksen purku ei poistaisi vahinkoja NAAKAN RAUHOITUKSEN purkamiseksi tehtyä esitystä viimeistellään parhaillaan maaja metsätalousministeriössä osana metsästyslain muutosta. RIIKKA KAARTINEN. Magneettikentän nähdäkseen linnut tarvitsevat lisäksi valon sinisiä aallonpituuksia. Ripsisiippaa pidetään paikallisena lajina, jonka pisimmät siirtymät talvehtimispaikkojen ja kesäalueiden välillä ovat lähempänä kymmeniä kuin satoja kilometrejä. Linnut ’näkevät’ magneettikentän MUUTTOLINTUJEN suunnistuskyky on kiehtonut tutkijoita pitkään. Ripsisiipan vakituisia talvehtimispaikkoja tunnetaan vain muutama. Ministeriön mukaan esitys etenee eduskunnan käsittelyyn lähikuukausina. Vuosi sitten ripsisiippoja nähtiin yhdeksän, ja tänä vuonna jo yksitoista. Sen lento on hidasta, eikä se ilmeisesti ylitä mielellään suuria aukeita. Viime vuonna, kun paatsamasinisiipi valittiin kansallisperhoseksi, niitä nähtiin lennossa normaalia vähemmän. Siksi laji levinnee heikosti uusille alueille
Muutokset aiheuttivat kalakuolemia ja vaikeuttivat erityisesti poikasten ruoanhankintaa. sta vuonna 2010, nyt ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimakkaat myrskyt ja merenpinnan kohoaminen ja uhkaavat sitä. Ruskopelikaani 4/2018 SUOMEN LUONTO 13 Amerikan pelikaani RII KK A K A A RT IN EN. Talkoolaiset huomasivat suurimpana huolena uuden ilmiön, ihmisen tuottamat jätteet. ”Irma-myrskyn jälkeen löydettiin runsaasti hoitoa tarvitsevia nälkiintyneitä pelikaanien ja muiden lintujen poikasia”, Dollard kertoo. Erityisen raskasta ruoan niukkuus oli viime kesän poikasille jotka saapuivat ensimmäiseltä muutoltaan Floridaan talvehtimaan. Amerikanpelikaanit talvehtivat Meksikon suurimmalla järvellä Chapalalla sekä Yhdysvaltojen eteläosissa. Dollard . oridalaisesta Seaside Seabird Sanctuary -hoitolasta kertoo, että vielä suurempi merkitys on myrskyjen epäsuorilla ekologisilla vaikutuksilla. Virallisia tilastoja ei ole. Suojelujärjestöt ovat huolissaan ruskopelikaaneista, jotka kärsivät valkoisia amerikanpelikaaneja enemmän. Hurrikaanien tauottua vapaaehtoiset lähtivät talkoilla kunnostamaan Floridan ja Teksasin saaria ensi kesän pesintäkautta varten. Pelikaanit myrskyjen kourissa Amerikanpelikaanit talvehtivat Meksikonlahdella. Ne joutuivat kuitenkin etsimään uusia ruokailualueita. Joiltakin saarilta pesimäpensaikot hävisivät kokonaan, ja toisilla oli vakavaa eroosiota”, sanoo suojelujohtaja Iliana Peña lintujensuojelujärjestö Audubon Teksasista. Onneksi Harvey iski sen verran myöhään, että poikaset olivat jo lentokykyisiä. ”Ruskopelikaanien ja haikaroiden pesimäsaaret kärsivät paljon viime kesän myrskyissä. Irma ja Harvey tappoivat valtavia määriä pelikaaneja, haikaroita, lokkeja ja tiiroja. Dollard. Melissa J. . Rankkasateet laskivat suolapitoisuutta ja samensivat vettä huuhtoutuvan maa-aineksen ja mereltä tulevien tulvien takia. Amerikanpelikaanit saapuivat myrskyalueelle vasta syksyllä, joten ne kärsivät talvehtimisalueensa tuhoutuneesta ympäristöstä vähemmän kuin meren rannalla ympäri vuoden elävät ruskopelikaanit, kertoo Melissa J. 4/2018 SUOMEN LUONTO 13 Hurrikaanit tuhoavat ruskoja amerikanpelikaanien lisääntymisja ruokailualueita Meksikonlahdella. Vaikka ruskopelikaanit aikaisemmin selvisivät DDT:stä ja Meksikonlahden öljykatastro. TEKSTI JA KUVAT RIITTA ANGERVUO JA AARRE LESKINEN Maailmalta VIIME KESÄN hurrikaanikausi oli kova koettelemus Väli-Amerikan ja Yhdysvaltain eteläosien linnuille
14 SUOMEN LUONTO 4/2018 14 SUOMEN LUONTO 4/2018 ILMASTO MUUTTUU JA MUUTTAA LUONTOA. 14 SUOMEN LUONTO 4/2018
TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI / KUVAT MAURI LEIVO, HEIKKI ERIKSSON , ANDREA SANTANGELI, MATTI SUOPAJÄRVI JA MARKUS VARESVUO M AU RI LE IV O 4/2018 SUOMEN LUONTO 15. Löytyykö ilmastonmuutoksen koettelemille lajeille apua. 4/2018 SUOMEN LUONTO 15 4/2018 SUOMEN LUONTO 15 LIIAN AIKAINEN KEVÄT Linnut muuttavat ja pesivät entistä aiemmin ja yrittävät pysyä muuttuvien olojen perässä
Töyhtöhyypän vaatimaton pesä maastoutuu peltoon. Suomessa on kerätty maailman kattavimpia lintujen muuttoon liittyviä aikasarjoja. M AU RI LE IV O A N D RE A SA N TA N GE LI. Jossain vaiheessa harrastajat alkoivat kuitenkin ihmetellä kehitystä. ”Pesillä on aiempaa suurempi riski jäädä koneiden alle”, Santangeli toteaa. Kevät on mäntsäläläisessä peltomaisemassa parhaimmillaan. Kuovi on harvinaistunut myös Suomessa. Sekä töyhtöhyypän että kuovin kanta pienenee maailmanlaajuisesti. Kalliot, lintutornit ja lintuasemat keräävät satoja harrastajia vastaanottamaan kevätmuuttoa. Viljelijä on tulossa äestämään peltoa. Hyypällä ja kuovilla on ongelma Töyhtöhyyppä ja kuovi ovat aikaistaneet pesintäänsä ilmaston lämmetessä. Lintuharrastajat ovat aina tienneet kevätmuuton ja sään yhteyden. Molemmat linnut munivat nyt keskimäärin kahdeksan päivää ennen kuin maanviljelijät aloittavat kylvön. Lopulta hyypällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin paeta. Kuinka niille käy. Myös maanviljelijät lähtevät toukotöihin nykyään varhemmin, mutta vasta sen jälkeen, kun hyyppä ja kuovi ovat jo munineet. Muuttavat linnut lasketaan systemaattisesti, ja tiedot tallennetaan lintuasemilla visusti kirjoihin ja kansiin. Hyyppä istuu hiljaa pesässään. Traktori rämistelee möykkyisellä pellolla suoraan kohti hautovaa lintua, joka yrittää painautua tiiviimmin munien päälle. Totista totta Lämpimillä vaatteilla, termospulloilla, kiikareilla ja kaukoputkilla varustautunut porukka odottaa raikkaana toukokuisena aamuna malttamattomana rantakalliolla. Sama näytelmä toistuu aina keväisin ympäri Suomen. Töyhtöhyyppä puolestaan runsastuu täällä, vaikka laji taantuu muualla Euroopassa. 16 SUOMEN LUONTO 4/2018 T öyhtöhyyppä hautoo. Kauempana pesivä arka naapuri, kuovi, on lähtenyt karkuun jo aiemmin. Jo aloitteleva harrastaja oppii ensimmäisinä harrastusvuosinaan, että muutto tapahtuu lämpiminä keväinä aikaisemmin. Ilmeisesti töyhtöhyyppä on kaksikosta hieman parempi kestämään tehomaataloutta ja hyötynee kuovia enemmän lämmenneistä talvista. ”Töyhtöhyyppä on ehkä paremmin sopeutunut tekemään toisen pesinnän ensimmäisen tuhouduttua”, pohtii Aleksi Lehikoinen. ”Taantuminen liittynee sekä tehostuneeseen maatalouteen että ilmastonmuutokseen”, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Muuton tarkkailun lisäksi tietoa kertyy lintulaskennoista ja lintujen rengastuksesta. Traktorin ääni lähestyy. Pilkulliset munat jäävät suojattomina maahan. Töyhtöhyypän ja kuovin tarinan selvittäminen on jatkumoa pitkälle linnustotutkimuksen ja aineiston keruun perinteelle. Muuttoaikojen vaihtelu ei vaikuttanut Töyhtöhyypän haudontaaika osuu nykyisin päällekkäin peltojen äestyksen ja kylvön kanssa. Kiurut livertelevät taivaalla, aurinko lämmittää pientareita, kauempana puksuttaa traktori toukotöissä. Suomen akatemian tutkijatohtori Andrea Santangeli on selvittänyt kuovien, töyhtöhyyppien ja maanviljelijöiden keväiden kulkua
Kummankin kanta pienenee maailmanlaajuisesti. Ohrapeltojen kylvö Töyhtöhyypän pesinnän aloitus Vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa peltojen muokkaus tehtiin töyhtöhyypän pesimäalueilla yleensä ennen kuin hyypät aloittivat muninnan. 20.4. Monet lintulajit ovat aikaistaneet pesintäänsä ilmastonmuutoksen seurauksena. Kuovi ja töyhtöhyyppä ovat maatalousympäristön tunnuslajeja. BIO LO GIC A L CO N SE RV AT IO N 20 18 , 217 M AU RI LE IV O. M AU RI LE IV O LÄ H D E: SA N TA N GE LI YM . 4/2018 SUOMEN LUONTO 17 TÖYHTÖHYYPPÄ PESII NYKYISIN ENNEN PELTOTÖIDEN ALKUA 4/2018 SUOMEN LUONTO 17 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 20.5 10.5. 30.4
Ne ovat Lintuasemilla kerätään systemaattisesti tietoa muuttavista linnuista. Ilmiö on selvempi lyhyen matkan muuttajilla, mutta myös moni pitkän matkan muuttaja saapuu entistä varhemmin. Linnuilla on useita tapoja aikaistaa muuttoaan. M AT TI SU O PA JÄ RV I / VA ST AV A LO H EI KK I ER IK SS O N Espanjassa ja Ranskassa talvehtivien merihanhien on todettu aloittavan muuttomatkansa aikaisemmin kuin ennen. Nekin, jotka ajattelivat ilmiön olevan totta, uskoivat varautumiseen olevan aikaa – vaikutukset näkyisivät vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. 18 SUOMEN LUONTO 4/2018. Kaukaisen tulevaisuuden haaste olikin nykyhetken ongelma. Paljastui, että ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin tässä ja nyt. Euroopassa talvehtivat lähimuuttajat, esimerkiksi monet vesilinnut, pystyvät paikallisten kelien perusteella arvioimaan kevään etenemistä määränpäässä. ”Tunsin työni vuoksi suomalaista ja globaalia lintututkimusta aikojen takaa. Aikaa, jolloin julkisessa keskustelussa keskityttiin lähinnä väittelemään siitä, onko ilmastonmuutos tosiasia. Ensimmäiset ilmastonmuutoksen linnustovaikutuksia selvittävät tutkimukset keskittyivät kevätmuuton ajoittumiseen. 18 SUOMEN LUONTO 4/2018 enää satunnaiselta. Kaukaa tulijoilla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talvehtivilla hyönteissyöjillä, ei tätä mahdollisuutta ennen lähtöä ole, koska talvija kesäalueet sijaitsevat niin etäällä toisistaan. Tietomäärä oli valtava, vuosikymmenien aikana oli kerätty havaintoja kymmenistä miljoonista linnuista. Tutkijat alkoivat pohtia, olisiko ilmiö havaittavissa lintuasemien muuttoaineistossa. Monien asemien aineisto oli vielä pölyisissä mapeissa, mutta Hangon ja Jurmon asemat olivat jo tallentaneet arkistonsa sähköiseen muotoon. Pitkänmatkalaisetkin voivat kuitenkin kiriä tai hidastaa vauhtia matkalla. Isoja telkkäja tukkasotkaparvia näkee nykyisin kellumassa Ahvenanmaan talvisella rannikolla. ”Se, että myös pitkän matkan muuttajat aikaistivat muuttoaan, oli yllättävää. Mikä muutossa muuttuu. Paitsi, jos huomasi ajatella, että ilmastonmuutos ei koske vain pesimäaluetta vaan koko muuttoreittiä.” Tutkimusten tulokset julkaistiin 2000-luvun alkupuolella. Olin myös puuhaillut harrastajien keräämien saapumisaineistojen ja lintuasema-aineistojen kanssa jo pitkään. Linnut tuntuivat tulevan vuosi vuodelta aikaisemmin. Elettiin 1980ja 1990-lukuja. Dosentti Esa Lehikoinen Turun yliopistosta ja tuolloin Helsingin yliopistossa työskennellyt nykyinen Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Anssi Vähätalo ryhmineen alkoivat tahoillaan perata Hangon ja Jurmon lintuasemien laajaa tietovarastoa. Niissä alkoi 1980-luvulla näkyä muuttoaikojen aikaistumista”, kertoo Esa Lehikoinen. Suurin osa muuttolintulajeistamme palaa nykyään aikaisemmin pesimäalueilleen
Satakieli on suomalaisen kesäyön tuttu laulaja, mutta itse asiassa se viettää suurimman osan elämästään etelässä. Mutta nyt laulua ei kuulu. Käen poikasia ei enää putkahda entiseen malliin esimerkiksi punarinnan, rautiaisen tai niitty kirvisen pesistä. Siksi niiden tankkaustauko alueella kestää normaalia kauemmin. Kun linnut saapuvat aiemmin, ne yleensä myös pesivät aiemmin. Ne käet, jotka munivat juuri näiden lajien pesiin, ovat auttamattomasti myöhässä saapuessaan keväällä pesimäseuduille. 4/2018 SUOMEN LUONTO 19. Normaalisti satakielten taiturointi soi tähän aikaan joka pusikossa. Satakielet pysähtyvät muuttomatkallaan Afrikan sarven alueella, ja vuonna 2011 aluetta piinaa hirvittävä kuivuus. ... Petri ja Kirsi Solan pelloilla Mäntsälässä pesii 10–15 töyhtöhyyppää ja muutama kuovi. Mitä niille on oikein tapahtunut muuttomatkallaan. Keväällä 2011 satakielten laulua ei vain alkanut kuulua. Hän on nähnyt pesän vieressä tuulessa lepattavan kangaskaistaleen. Kenellekään ei riitä siellä tarpeeksi ruokaa, ei myöskään satakielille. Näin on käynyt kuoville ja töyhtöhyypällekin. Pari viikkoa myöhässä. M A RK U S VA RE SV U O isäntälajien pesiin. Ihmisiä kuolee, karjaa kuolee, luonnon eläimiä kuolee. Käen poikasia ei enää putkahda entiseen malliin esimerkiksi punarinnan, rautiaisen tai niitty kirvisen pesistä. Sola onkin tottunut väistelemään pesiä. Länsi-Afrikasta Euroopan halki muuttava kirjosieppo taas tekee matkansa nykyisin entistä nopeampien pysähdysten taktiikalla. On niin hiljaista, että tiedotusvälineetkin kiinnostuvat: ”Sata kielet saapuvat myöhässä”, ”Satakielen myöhästymistä ehdittiin jo säikähtää”. ”Kuivuus ja sitä seuraavat nälkä katastrofit ovat toistuva ongelma Afrikan sarvessa, mutta ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena katastrofien sykli on tihentynyt. Ruotsalaiset tutkijat ovat asettaneet linnuille valopaikantimia ja huomaavat sata kielten viivästymisen johtuvan sitä, että niiden pysähdys Afrikan sarvessa on venynyt. Ne käet, jotka munivat juuri näiden lajien pesiin, ovat auttamattomasti myöhässä saapuessaan keväällä pesimäseuduille. Hyyppiä ja ihmisiä Traktori lähestyy savikokkareiden sekaan piiloutunutta pesää. Mutta aikaa ja vaivaa se Tulevaisuuden haaste onkin nykyhetken ongelma. Isäntälajeista moni paikallinen tai lyhyen matkan muuttaja on aikaistanut pesintäänsä selvästi. Kuljettaja tekee sujuvan väistöliikkeen. Kuljettaja, ja myös merkin laittaja, on maanviljelijä Petri Sola. M A RK U S VA RE SV U O M AU RI LE IV O KÄEN AJOITUSPULMA AFRIKASSA TALVEHTIVA käki on aikaistanut kevätmuuttoaan melko vähän. Isäntälajeista moni paikallinen tai lyhyen matkan muuttaja on aikaistanut pesintäänsä selvästi. Jotkut lajit, kuten Espanjassa ja Ranskassa talvehtivat merihanhet, puolestaan aloittavat matkansa aikaisemmin. siirtyneet sinne etelämmästä talvehtiakseen lähempänä pesimäalueitaan. 4/2018 SUOMEN LUONTO 19 KUN SATAKIELET MYÖHÄSTYIVÄT ON KEVÄT 2011. Afrikan sarven tilanne on viime kuukausina kärjistynyt maailman pahimmaksi ruokakriisiksi”, tiedottaa ulkoministeriö. Toukokuisten viikkojen hiljaisuus tuo pohjolaan viestin valtavasta kaukaisesta hädästä. Käki on pesäloinen, ja yksilöt ovat erikoistuneet munimaan tiettyjen isäntälajien pesiin. Emolintu lentelee hätääntyneenä kauempana. Lopulta satakielet tulevat
JÄRRIPEIPON ESIINTYMISALUE VETÄYTYY POHJOISEEN JA KANTA TAANTUU Lämpötilavyöhykkeet kuvaavat vuosittaista keskilämpötilaa, pallot järripeippotiheyksiä. Sellaiset huomaa kyllä varmasti. 20 SUOMEN LUONTO 4/2018 vaatii. Lämpö leviää pesään. Syysviljan viljelyn yleistyminen voi auttaa pelloilla pesiviä kahlaajia. ”Viljelijöillä on kahdenlaista suhtautumista. Tarvitaan tietoa, jotta haitallisia vaikutuksia voidaan yrittää vaimentaa. +2 °C –2 ... Hautovat emot pitää nähdä jo kaukaa, koska pesiä ei ole mahdollista enää huomata, jos emo ehtii lähteä. ”Joskus haittoja voi lieventää melko pienilläkin toiminnan muutoksilla”, toteaa Aleksi Lehikoinen. Ilmastonmuutos muuttaa paitsi elinympäristöjä myös eläinten ja ihmisten käyttäytymistä. ”Töyhtöhyyppä saattaa joskus istua traktorin edessä viimeiseen asti, eikä meinaa lähteä mihinkään. ”Se, mitä täällä tulevaisuuden ilmastossa viljellään, ja miten viljellään, tulee vaikuttamaan koko maatalousympäristöön ja sen lajeihin”, sanoo Aleksi Lehikoinen. Lämmenneet talvet, lisääntynyt sadanta ja aikaistuneet keväät muuttavat maatalouden käytäntöjä. Osa taas ei edes tiedä, että siellä pelloilla on jotain pesiä”, Petri Sola sanoo. Äkeen multaan tekemän ympyräjäljen avulla pesän huomaa seuraavillakin kerroilla, eikä muuta merkkiä enää tarvita. Pesät merkitään ensimmäisellä äestyskerralla. Uhkia ja mahdollisuuksia Solan tilalla viljellään viljaja öljykasveja sekä kuminaa. Rehupelloilla kuovinpoikaset ovat paremmassa turvassa kuin kevätviljapelloilla. °C < –2 °C Järripeippo on siirtynyt kohti pohjoista ja sen tiheydet ovat monin paikoin aiempaa pienempiä. Tarkkasilmäinen viljelijä näkee silloin tällöin pieniä pörröisiä palloja vilistämässä pitkin peltoja. Poikaset saavat kuoriutua rauhassa. Siirtyminen on kuitenkin hitaampaa kuin lämpötilan muutos antaisi olettaa.. Petri Sola on todennut töyhtöhyyppien ja kuovien pesivän oikein mielellään syysviljan joukossa. Traktorin siirryttyä kauemmaksi emo uskaltaa palata. ”Ja sittenhän Petri juoksee niiden poikasten perässä ja rengastaa niitä”, nauraa Kirsi Sola. Tarvitaan sekä pieniä että suuria tekoja. Ensimmäisellä kerralla Sola ajaa pesän ympäri ja poistaa sen jälkeen merkin. +4 °C ... Pelto äestetään ennen kylvöä kahdesta kolmeen kertaan. Lentää peltolintujen puolesta Uudet menetelmät voivat tulevaisuudessa auttaa viljelijöitä säästämään lintujen pesiä. Petri Sola on aktiivinen lintuharrastaja ja rengastaja, ja aina mukana traktorissa kulkevat kiikarit auttavat emolintujen huomaamisessa. Muutokselta ei vältytä missään. Hankalimpia ovat linnut, jotka lähtevät pesältä traktorin ollessa vielä kaukana ja kävelevät hiljaa pois paikalta”, kertoo Sola. AT TE K A RT TU N EN / LÄ H D E: LE H IK O IN EN & V IR KK A LA , GL O BA L CH A N GE BI O LO GY 20 16 , 22 , 3. Tällöin pelloille ei mennä keväisin suurilla muokkauskoneilla lainkaan. Osa käy etukäteen merkitsemässä pesiä ja väistelee niitä. Merkityssä pesässä nököttävistä munista muutaman viikon päästä kuoriutuvat pienet pitkäjalkaiset poikaset ovat tästä varmasti samaa mieltä. H EI KK I ER IK SS O N 1970–1989 2000–2012 40 paria/km 2 15 paria/km 2 1 pari/km 2 > +4 °C +2 ..