S U O M E N O r v O k iT . Esittelemme Suomen luonnonorvokit. k a U N E U T T a p ih a a N . L iN N U N p E S ä T . p a p U r ik O T . S U O M E N iT ä iS iN p iS T E . L O N T O O N L U O N T O . L E h d O N k E v ä T . p E r M a k U LT T U U r i. S U O M E N L U O N T O 4 | 2 16 k ir jO k E h r ä ä jä . 48 -50 , 68 OrvOkkiEn aika puutarhan ja pihan luonto. 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä Ke vä ine n le ht o vie hä tt ää s. 4 Lintujen pesänrakennus Opi löytämään ja tuntemaan papurikot piha syntyy luonnon ehdoilla 28.4.2016 Irtonumero 9 € Keto-orvokki, luhtaorvokki, lapinorvokki..
Maisema on muuttunut pelkistyneeksi, ja kosteus saa rannan kivet kiiltelemään. SUMU vErhOaa linnuistaan tunnettua ahvenanmaan lågskärin majakkasaarta huhtikuun lopulla. k e v ä t lågskärin huhtikuuta kuva ja teksti jari kOSTET. Sumun seasta kuuluu tuhansien haahkojen korvia huumaava mourunta
Taianomainen aamuhetki on lyhyt. www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi kenelle linnunlaulu on tarkoitettu?. no. Yöllä pöllöt, kurpat ja ketut ovat äänessä, mutta hienoin hetki metsässä osuu aamuhämärään, jolloin sielua hivelevän aamurauhan hetkenä äänessä ovat vain rastaat ja punarinta. L. CC-000026/FI Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Jorma Laurila 040 351 9217 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. isojen kuusten tummien varjojen lomasta kaikuu mustarastaan huilu, punakylkirastaan särisevä säe ja laulurastaan mestarillinen ja rauhallinen säveltapailu. Laulun voi tulkita kuulostavan iloiseltakin, mutta mukana on aina suomalaisille tuttu ja rakas sininen melankolinen pohjavire. 4 Suomen luonto 14/2016 OLEN aiNa ollut erityisen ihastunut kevätöihin ja aikaisiin aamuihin. www.climatecalc.eu Cert. Täydellinen orkesteri! Se, miltä rastaiden laulu kuulostaa, riippuu omasta tunnelmasta. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Lars Sundin kirjassaan Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset julkaisema ja Tarmo Maneliuksen suomentama ote J. vuosikerta to m li n d r o o s A rt o ju Vo n En Laulurastaan säveltapailu herättää tunteita. retkillä tulee tarkkailtua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia. keto-orvokki on monille tutuin Suomen 14 orvokkilajista. Esittelemme ne kaikki ja kerromme paljon muuta orvokeista sivuilla 16–25. hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies@suomenluonto.fi heikki vasamies on Suomen Luonnon uusi päätoimittaja, jota pohdituttavat eniten eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. auringon noustessa yhä useampi lintulaji liittyy laulukuoroon ja rastaiden tyylittely katoaa heräävän metsän tasaiseen äänimattoon. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_04/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. kannen kuvasi Mauri Leivo. kaiken kruunaa punarinnan helisevä tiuku. Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 4/2016, 75. Linnuille itselleen laululla taitaa olla hyvin käytännöllinen merkitys, mutta se ei estä meitä kädellisiä sijoittamasta lauluun omia romanttisia tulkintojamme. runebergin runosta Laulurastas sopii hyvin esimerkiksi: Vaan rikot lintu illan hopeisen oi laulurastas, rauhaa tienoiden! Jos päivä hehkuu tai on lauha yös ne lainaa lauluus, runon värit myös, ja maalaa vakaan tuntees juhlat niin kuin kevät soinnuin, aina muistuviin. ka n Si ku va Pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla
52 Joen takana itä suomen itäisin piste on Virmajärvellä koitajoen suojelualueiden itäpuolella. nämä metsien tummat päiväperhoset lentävät jo alkukesällä. Tunnetko papurikot. H Eik ki VA sA m iE s m A rik A EE r o lA Johdatamme permakulttuuriin. 36 Pesäni on kotini nyt on pesänrakennuksen huippuaika. ne on helppo oppia tunnistamaan. Permakulttuuri on kasvien ja kasvuolojen tuntemisen taidetta. 58 Vihertävä metropoli lontoossa arvostetaan vihreyttä tärkeänä osana kaupunkikuvaa. joidenkin kukinta kestää pitkälle syksyyn. 48 Nunnamittari kruunaa retken kalkkimaan lehtokohde houkuttaa myös kämmeköillään. sitruunamelissa vaatii kosteaa paikkaa. 44 Papurikkojen perässä ryhmän neljä hienoa perhoslajia esittelyssä. 26 Pikkupihan monta elämää luonnon vaalimisen voi aloittaa omalta pihamaalta. 14/2016 Suomen luonto 5 x x x x x x x x Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 35 kytömäki 51 Vahtikoira 64 Homo sapiens 66 kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 Vähäisiä tutkimuksia kuvis Sisällys 4/2016 Reitti suomen itäisimmälle paikalle vie kauniin ja arvokkaan Koitajoen yli. 52 30 44 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ kirjopap urikon siivissä on paljon silmätä pliä. 16 Taivaan sini loistaa orvokissa Ensimmäiset orvokit ovat jo esillä. to m i m u u kk o n En 14 Kirjokehrääjä tuo kevään iso kehrääjäperhonen yllätti kuoriutumalla karikkeen seasta. m A rk u s si rk k A 36 Silkkiuikun pesä kelluu. 30 Rakenna yhteyksien puutarha Permakulttuuri toimii paikan ehdoilla. koitajoen kiemuroita Suomen itäkolkassa.. tutustumme linnunpesiin ja niiden asukkaisiin
TIESITKÖ. kainuussa herukkasato hipoo 2000:ta kiloa hehtaarilla. tilanne on pahin tiiviisti viljellyillä alueilla kuten Varsinais-suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla se on painunut muutamaan sataan kiloon. Tämä käy ilmi TE-keskusten keräämistä satotilastoista. 6 Suomen luonto 14/2016 Luonto, ympäristö ja tiede NyT t O im it ta n u t jO U N i T ik k a N E N teksti jOUNi TikkaNEN / kuva TapiO kUjaLa P rofessori heikki hokkanen Helsingin yliopistosta on havainnut huolestuttavan ilmiön: hyönteispölytteisten rypsin, mustaherukan ja kuminan sato on pudonnut jatkuvasti 10–15 viime vuoden aikana kaikkein tehokkaimmin viljellyillä alueilla kuten varsinais-Suomessa. Hyönteispölytteisten kasvien sato hiipunut Tarhamehiläinen lentää laajemmalla säteellä kuin luonnonpölyttäjät.
Muualla maassa luvut ovat tältä väliltä. 2 MEriharakka / Äänekäs porkkananokka kiehtoo minua. KIIKArISSA tA PA n i r ä sä n En / Pr o lk kr is tii n A m A n n Er m A A 14/2016 Suomen luonto 7 Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. ”Luonnonpölyttäjillä kuten erakkomehiläisillä tehokas toimintasäde on muutamia satoja metrejä, kimalaisilla korkeintaan kilometrin. vain tarhamehiläinen voi toimia muutaman kilometrin säteellä.” Lyhyellä kantamalla toimivien luonnonpölyttäjien merkityksestä kertoo jotain se, että tarhatut pölyttäjät riittävät Hokkasen laskujen mukaan varsinaisSuomessa vain kolmeen prosenttiin viljelykasvien pölytystarpeesta. Meriharakka Samalla ajanjaksolla vähemmän tiiviisti viljellyissä maakunnissa kuten kainuussa sadot ovat jopa kasvaneet. 1 LiNTUjEN paLUU / rannat, metsät, saaret ja suot ovat täysiä vasta, kun rastaat, lokit ja kahlaajat tuovat äänensä paikalle. Ongelma koskee siis juuri niitä Suomen maakuntia, joissa suuri osa maisemasta on peltoa. 3 LEhdOT / Talven karuuden vastakohta on käynti keväisessä lehdossa. avustushanke on mainio. hOkkaSELLa on arvaus ilmiön syystä. n Tarhatut pölyttäjät riittävät varsinais-Suomessa vain kolmeen prosenttiin pölytystarpeesta. Peittaus tarkoittaa kasvin siementen käsittelyä aineilla. m ik A El kil Pi. kainuussa tätä ei ole tapahtunut eikä suuressa mittakaavassa väli-Suomessakaan.” neonikotinoidit ovat tupakan nikotiinia muistuttavia torjunta-aineita, joista osan Eu kielsi vuonna 2013. Leppälinnuilla on Suomessa 700 000 asuntoa, kottaraisilla 60 000 (ihmisillä niitä on 2,9 miljoonaa). Tuulipölytteisten rehuohran ja kevätvehnän sato on myös kasvanut ympäri maata eli ongelma liittyy mitä ilmeisimmin pölyttäjiin. ilahduin kun huomasin, että färsaarelaiset olivat valinneet sen kansallislinnukseen. Joka vuosi yllätän jonkun kertomalla, että hollantilaistutkimuksessa nuo aika pienet linnut pesivät keskimäärin seitsemänvuotiaina, sillä ne odottavat reviirien vapautumista (tarkistin asian, ja usein pesimisen aloitus venyy kymmenvuotiaaksikin). Eikö kevätasuinen Suomi tunnukin talven jälkeen runsaalta oikeastaan kaikkialla. aNTTi haLkka kalalokkien aaria. Mikä korvaisi kalalokin riemukkaan tervehdyksen. Tiedot tulevat julkaisemattomasta tutkimusaineistosta, jolle Hokkanen on tehnyt alustavat tilastoanalyysit. Onneksi suurin osa linnuista rakentaa pesänsä itse (ks. Lokkeja odottavat pesimäluodot ja kololintuja myös miljoona linnunpönttöä -kampanjan asumukset. ” ainoa nopea, merkittävä muutos, mitä voin ajatella, on neonikotinoidipeittauksen laaja käyttöönotto rypsillä, rapsilla sekä sokerijuurikkaalla noin 10–15 vuotta sitten. Talitiaiset asuttavat paria miljoonaa koloa, sinitiaiset ja kirjosiepot molemmat ainakin puolta miljoonaa. pöLyTTäjäkaTOa voi edesauttaa ekologisen infrastruktuurin rapistuminen. kainuussa, jossa peltoa on ainoastaan 1,5 prosenttia maa-alasta, ne riittävät 50 prosenttiin. Linnuilla on kiire pesimään. näitä elämän runsaudensarvia on onneksi suotu koko maahan. sivut 36–43). Olisiko pönttölintujemme pesätarve jopa kymmenen miljoonaa koloa, kun vajaakäyttö huomioidaan. ”voi olla, että suurilla peltoaukeilla luonnonpölyttäjien pesä-, talvehtimisja ravintopaikat ovat liian kaukana sieltä, missä pölyttäjiä tarvitaan”, Hokkanen sanoo
se on tartuttanut tanskassa ja Gotlannissa jo valtaosan saarnista. ”jalosoukon tulosta on heikosti tietoa mutta etenemisvauhti voi olla kymmeniä kilometrejä vuodessa”, sanoo Hantula. ”kyllä sitä odotetaan suomeenkin mutta samalla toivotaan, että ei tule. Puiden ystävät ovat lajista huolissaan, sillä 1990-luvun alussa itä-Euroopassa huomattiin sienitauti, joka alkoi tappaa saarnia. tunnusraitayökkönen 3. ”osa metsiköistä näyttää säilyvän hyväkuntoisina.” tutkimus onkin osoittanut pienen osan saarnista olevan taudille vastustuskykyisiä. Pari tavallisinta päiväperhosta pääsee listalle oikeastaan vain siksi, että niitä havaitaan paljon Luonnontieteellisen keskusmuseon päiväperhosseurannassa. niitty-yökkönen 9. lanttuperhonen 6. ainakin nämä, tietokantaan tallennettujen havaintojen perusteella Suomen runsaimmat perhoset kannattaa tuntea. puolukkapiiloyökkönen 10. rI st o pu ra n en / va st av a lo ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en ta rm o v Ir ta n en pa sI k a n n Is to / va st av a lo pa sI k a n n Is to / va st av a lo 1. suomeen saarnensurma saapui 2007 ja on nyt levinnyt laajalle. huhtikuuta Muddusjärven metsien säästymisestä. ”näyttää siltä, että tauti ei aiheuta meillä yhtä pahaa tuhoa kuin esimerkiksi Baltian maissa”, sanoo professori Jarkko Hantula luonnonvarakeskuksesta. sen on yhdessä saarnensurman kanssa arveltu tappavan jopa suurimman osan Euroopan saarnista. pilkkuiltayökkönen 7. Jostain syystä satunnaisen harrastajan otoksissa esiintyvät kerrasta toiseen sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja neitoperhonen. moskovan länsipuolella on kuitenkin tulossa vielä pahempana pidetty vitsaus, saarnen jalosoukko. mustikkamittari Sienitauti ja kuoriainen koettelevat saarnia SaarNi ON ETELäiNEN Laji, joka saa lehtensä viimeisenä lehtipuistamme. jos vaikkapa saarnia ei olisi koko matkalla.” A rim o Ek lu n d / VA st AV A lo CC BY 3.0 W ik im Ed iA Co m m o n s aikuinen saarnen jalosoukko. syysvarpumittari 8. tesmaperhonen 2. pilkkuruuniyökkönen 4. Luonto, ympäristö ja tiede NyT kEvääLLä luontokuvauksen harrastajat kiinnostuvat perhosista. Melkoisen kirjavaa joukkoa! jOUNi TikkaNEN tunne ainakin nämä ”@Metsahallitus kertoi ettei Muddusjärven paliskunnan vastustamia hakkuita tehdä! #hyväpäätös #metsiensuojelu #inari” poiminta PA lo m A H A n n o n En Luonnonsuojeluliitto iloitsi Twitterissä 6. aNTTi haLkka. kuoriainen on hävittänyt Yhdysvalloissa jo satoja miljoonia saarnia. Seitsemän kymmenestä lentää vain öisin. tunturimittari 5. ne ovat kyllä kauniita, varhaisia ja sopivasti kuvaajan valveilla ollessa liihottavia lajeja, mutta kun Suomen perhosten yleisyyttä tutkii insects.fi-sivuston hyönteistietokannasta, maamme luonto näyttää kovin toisenlaiselta
Tunnetuin on tuulihaukka, jota viroksi kutsutaankin tuuletallajaksi. Tuulihaukka näkee ilmasta myyrien virtsajäljet. Hauska sattuma oli myös, että muuttomatkalla pohjoiseen olleet piekanat jäivät lekuttamaan juuri virtsajälkikäytävien ylle. Haukkojen kyvystä saatiin ensin viitteitä laboratoriossa, ja myöhemmin se paljastui tutkimuksissa Lapuan alajoella, missä erkki Korpimäellä oli tuulihaukanpönttöjä latojen päädyissä. Siksi ilmatähystys. Tutkimus julkaistiin yhdessä maailman arvostetuimmista tiedelehdistä, Naturessa. Tulokset olivat riemastuttavia: tuulihaukkoja kiinnostivat vain ne käytävät, joissa oli virtsajälkiä. Muutamat linnut lekuttavat paikallaan, kun ne etsivät saalista. Syynä lienee evoluution kautta tapahtunut sopeutuminen metsäympäristöön, jossa riittää hyviä istumapuita. jOrMa LaUriLa IL M Iö M ÄI ST Ä m A rk u s VA rE sV u o 14/2016 Suomen luonto 9 Me lekuttajat Piekanan sisarlaji hiirihaukka ei juurikaan lekuta, vaikka myös se pyydystää pikkujyrsijöitä.. idea tutkimukseen syntyi rennossa kahvipöytäkeskustelussa – luovuus ei katso aikaa eikä paikkaa. SaNaT lekuttaa tai lekutella ovat kuuluneet lintuharrastajien sanastoon vuosikymmeniä, mutta kielitoimiston sähköinen sanakirja ei niitä tunne. Piekanan sisarlaji hiirihaukka ei juurikaan lekuta, vaikka myös se pyydystää pikkujyrsijöitä. Muita tunnettuja lekuttelijoita ovat piekana, sääksi, kalatiira, lapintiira, pikkutiira, tunturikihu ja isolepinkäinen. viitala keräsi muualta olkia, joihin myyrät olivat virtsanneet. ne olisi syytä sinne lisätä. Jussi viitalan tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistossa sai 1990-luvulla selville, että tuulihaukka havaitsee ilmasta ultraviolettinäöllään myyrien käytävät niiden virtsajälkien perusteella. Myyrillä oli sopivasti katovuosi. Piekanalla ei avotunturissa ole vastaavaa tarkkailupaikkaa. Sitten pellolle tehtiin jäljitelmiä myyrien käytävistä: toisiin laitettiin virtsaolkia, toisiin puhtaita olkia ja loppu peltoala jätettiin ennalleen
kurki muuttaa Suomeen maalis–toukokuussa ja takaisin talvialueilleen elo–lokakuussa. ku VA t H A n n u H Au tA lA. Se vaatii pohjoisimmilta kurjiltamme tiukkaa ajoitusta. ”kuvasin ensin sen parittelun jäällä. niiden ympärillä käydään jo riitaakin.” Suomen Luonto 3/1975 ennakoi luonnonvarojen niukkenemista. ”ilmaston muuttuessa haitallisten kukintojen riski kasvaa, ja ongelmaan on ehdottomasti tartuttava.” piia ahONEN hannu hautala, 75, kuvasi kurkien pesintää lumelle LUONTOkUvaUkSEN edelläkävijä Hannu Hautala täyttää toukokuun alussa 75 vuotta, saman verran kuin Suomen Luonto. jOUNi TikkaNEN kunnat ja seurakunnat suojelevat metsiään kUNNaT ja seurakunnat ovat suojelleet yli sata metsäaluetta Etelä-suomen metsien vapaaehtoiseen suojeluun tähtäävässä metso-ohjelmassa. Lajin massaesiintymiä ei ole aiemmin havaittu Suomen vesistöissä. pErTTi kOSkiMiES ” Kiinnostus jätteisiin kasvaa koko ajan. 10 Suomen luonto 14/2016 75 vuotta aSian viereSSä MyrkyLLiSTEN panssarisiimalevien kukinnat ovat yleistyneet Suomen rannikkovesissä. suurimpiin suojelukohteisiin kuuluvat inkoossa Bjursin 316 hehtaarin alue sekä nastolan lapakiston 230 hehtaarin ja sastamalan ritajärven 128 hehtaarin alueet. Hautala ei ole koskaan innostunut digikameroista mutta diafilmiä hän kuluttaa edelleen. silloin Hautala kuvasi kurkien pesintää lumen peittämällä suolla. Vappuna kurjilla on kuusamossa yleensä jo munat lumien keskellä. kuntien säästämiä metsiä on yhteensä 2120 hehtaaria ja seurakuntien suojelemia 1025 hehtaaria. ”suolla elää vanha kurkipari”, Hautala kertoo. kunnat ja seurakunnat haluavat yleensä pitää metsänsä omistuksessaan ja suojella arvokkaimmat kohteet. Tämä pimeässä sinisenä hohtava levä tuottaa hermomyrkkyihin kuuluvia saksitosiineja ja gymnodimiinejä. poikaset on saatava siinä välissä munasta lentoon asti. kuusamossa on taas luminen kevät kuten 2014. A in o Es ko lA jo u n i tik k A n En Luonto, ympäristö ja tiede NyT panssarisiimalevien kukinnat yleistyneet itämerellä karlodinium veneficum -levä elektronimikroskoopin kuvassa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoiden mukaan viime heinäkuun kalakuolemat Ersöströmmenissä lähellä Tammisaarta johtuivat panssarisiimalevä Karlodinium veneficumin kukinnasta. ”Karlodiniumin tuottamat myrkyt vahingoittavat kalojen kidussoluja”, erikoistutkija Anke Kremp Syken merikeskuksesta kertoo. ”Panssarisimalevät eivät ole ennen saaneet meillä juuri huomiota, koska ne harvat lajit, jotka kestävät itämeren matalaa suolapitoisuutta, eivät ilmeisesti ole muodostaneet aiemmin merkittäviä kukintoja”, kremp sanoo. ne hääsivät paikalta toisen kurkiparin, vähän tanssivat, ja yhtäkkiä naaras alkoi hieroa itseään mättääseen.” munia naaraskurki ei vielä tuona huhtikuun lopun päivänä saanut aikaan, mutta pesintävire oli vahva. on kiire pesiä ennen syysmuuttoa. ”kukinnat saattavat tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia kalankasvatukselle.” viime vuosina myös toinen panssarisiimalevälaji, Alexandrium ostenfeldii, on muodostanut myrkyllisiä kukintoja itämeressä. suojelukorvausten avulla kunnat ovat rakentaneet ulkoilureitistöjä retkeilijöiden iloksi
Maksimissaan. ainakaan minun tietojeni mukaan näillä ei ole mitään yhteyttä. kyllä Life-hankkeen tarkoituksena on palauttaa metso Puolaan ja tehdä kannasta elinvoimainen. Mistä on kyse, toni hirvonen Finnhunting oy:stä. 14/2016 Suomen luonto 11 Keskisuomalainen-lehti uutisoi, että paikalliset riistanhoitoyhdistykset tyrmistyivät, kun Finnhunting oy sai suomen riistakeskukselta luvan 40 metson siirtämiseen Puolaan. Olemme tosin vähentäneet pyydettävien lintujen määrää. Metso on rauhoitettu Puolassa 1995. metsästysopas, ammattiriistanhoitaja Toni hirvonen Finnhunting Oy:stä vastaa suomen Luonnon kysymyksiin. Jos niitä on 300–500 jäljellä, niin eihän niitä sinne nyt metsästettäväksi viedä. life-hankkeen papereissa puhutaan kuitenkin alun perin metsojen siirtämisestä Ruotsista Puolaan. niin kuin se noista Life-hankkeen papereista selviää, ei todellakaan. Metsästysmatkailuyrityksillä on paljon muutakin toimintaa, ja tässä me on nyt järjestetty pyyntialueita ja hankittu työvoimaa. Ei. Tarhattujen lintujen siirtäminen ei ole kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan järkevää, vaan pitäisi siirtää villejä aikuisia lintuja. Miten niitä nyt pyydetään Keski-suomesta. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Se on Eu:n Life-hanke. jOUNi TikkaNEN jA sm in AW A d / is to Ck PH o to to n i H ir Vo n En keskisuomalaiset riistanhoitoyhdistykset nousivat takajaloilleen, kun suomen riistakeskus antoi luvan siirtää niiden alueilta metsoja Puolaan. Me toimimme Suomessa luvan hakijana ja alueiden hankkijana ja järjestämme täällä tarvittava työvoima. nyt tänä keväänä he tarvitsivat laajempaa pyyntialuetta ja lintujen geenipohjaa, joten tuli tarve laajentaa toiminta Suomeen. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. alun perin riistakeskus myönsi luvan 40 linnun pyyntiin laajemmalta alueelta, mutta kun siitä alkoi tulla keskustelua, ilmoitimme, että otamme 15–20 lintua. Toni hirvonen jo rm A lu H tA / lE u ku Suomessa metson soidinta voi seurata huhti–toukokuussa.. onko tapauksilla joku yhteys. Ei. Miksi metsoja viedään puolaan. se, mikä tässä luontoväkeä kiinnostaa, on, että kun Finnhunting oy on metsästysmatkailuyritys, joka tarjoaa muun muassa rastaiden pyyntiä marjatiloilta ja Puolassa metsäkaurisjahteja, niin ollaanko metsojakin viemässä Puolaan ammuttavaksi. Korkeasaaren eläintarhasta vietiin aiemmin 2000-luvun vaihteessa ilveksiä Puolaan, Kampinoskin kansallispuistoon. Papereissa puhutaan ruotsista, koska vuonna 2014 ruotsista on jo siirretty 14 lintua Puolaan
varhaiset tutkimukset yllättivät. Suurin osa Tiibetin itäisistä jäätiköistä näyttää sulaneen täysin jääkauden jälkeisenä lämpimänä kautena, eikä niistä tavoitettu itse jääkauteen ulottuvaa jäätä. Ero johtunee tuulista: itäiset jäätiköt saavat vetensä monsuunituulten tuomina intian valtamereltä, mutta läntiset jäätiköt ovat läntisten ilmavirtausten varassa. 2016). keskileveyksillä olevan Tiibetin jäätiköt avaavat uuden ikkunan menneisyyteen. kloorin radioaktiivisen isotoopin hajoamiseen perustuva menetelmä kertoi vain, että jää on yli 750 000 vuoden ikäistä. SykSyLLä 2015 Guliyalle tehtiin uusi tutkimusmatka ja otettiin viisi kairausnäytettä. kunlunvuorilla on 200 neliökilometrin laajuinen Guliyajäätikkö, joka on paikoin satojen metrien paksuinen. Tiibetin ylängöllä on tuhansia toisistaan erillisiä, pieniä vuoristojäätiköitä. kun intoa on, pienet terveysongelmat eivät haittaa tutkimusta! (Science 19. Tutkimukseen liittyy hauska henkilöhistoria. Yksi yltää 310 metriin. 12 Suomen luonto 14/2016 il m a s t o maaiLmaLta t O im it ta n u t jO r M a L a U r iL a Tiibetin ylänköä sanotaan maapallon kolmanneksi navaksi. näytteen ottoon 6700 metrin korkeudessa osallistui 67-vuotias lonnie thompson, jolle tehtiin sydämensiirto 2012. näin jäätiköitä tutkimalla saamme tietoja menneitten aikojen ilmastosta ja elämästä. näin se haastaa vanhimman jäänäytteen Etelämantereelta, joka kattaa noin 800 000 vuotta. TähäN Saakka eniten on tutkittu Grönlannin ja Etelämantereen jäästä kairattuja näytteitä, ja niistä saatuja tietoja on verrattu valtameren pohjasta otettuihin liejunäytteisiin. ne ovat erillisiä ja mannerjäätiköihin verrattuina pieniä vuoristojäätiköitä. Guliyalasta onnistuttiin kairaamaan 308 metriä pitkä näyte. Jää tallentaa erinomaisesti kaiken siihen kertyneen pölyn, myös eliöjäänteet kuten siitepölyn. Ylimmät 266 metriä yltivät 130 000 vuoden taakse, mutta viimeisiä 40 metriä ei silloisin menetelmin pystytty ajoittamaan. Etelämantereen jäätikkö kyllä syntyi kymmeniä miljoonia vuosia aikaisemmin, mutta jään paine ja maan ytimestä kulkeutuva lämpö ovat sulattaneet vanhimmat pohjaosat. teksti SEppO vUOkkO i lmaston lämpenemisestä huolimatta jääkausi jatkuu yhä. Tiibetin jäätiköitä on tutkittu kansainvälisenä yhteistyönä jo 1900-luvulla. 1. Sen sijaan läntiset jäätiköt näyttävät olevan vakaampia. Sydän toimi loistavasti, mutta muutoin ikä jo tuntui, sanoi Thompson. n Tiibetissä on uusi ikkuna menneisyyteen.. Etelämantereella ja Grönlannissa kilometrien paksuinen mannerjää peittää kallioperää. A n P /l EH ti ku VA ONkO vaNhiN jää TiibETiSSä. Sen analysoinnin toivotaan tuovan selvyyden jäätikön ikään ja kertovan Sisäaasian jääkautisesta ilmastosta. Tiibetin ylängöllä, jota sanotaan maapallon kolmanneksi navaksi, on noin 46 000 jäätikköä. Jäähän sisältyvät ilmakuplat kertovat syntyaikansa ilmakehän rakenteen ja itse jään hapen eri isotooppien suhteet lämpötilan
Hinta 2,99 €. maailmanperintökohteet kattavat puoli prosenttia maapallon pinta-alasta. tiikerit elivät kuivan tyypin metsissä. Viimeinen havainto tallentui suojelualueen tarkkailukameraan vuonna 2007. Pohjoisen pallonpuoliskon laajimmassa ja erittäin monimuotoisessa riuttaekosysteemissä on lukematon määrä korallija hiekkasaaria, mangrovemetsiä, laguuneja sekä murtovesialueita. Ajankohtainen esimerkki on Belize Barrier Reef -suojelualue keskiAmerikassa. ne varjelevat maailman tärkeimpiä ekosysteemejä, turvaavat elinpaikkoja uhanalaisille eliöille sekä tuottavat arvokkaita ekosysteemipalveluita kuten puhdasta vettä ja ravintoa. raportin mukaan 90 prosenttia maailmanperintökohteista tuo monenlaisia hyötyjä, jotka heijastuvat laajalti myös näiden alueiden ulkopuolelle. kansainvälisen WWF:n tuoreen selvityksen mukaan 114 kohdetta 229:stä kärsii rakentamisesta, öljynja kaasunporauksesta, kaivostoiminnasta, jostain teollisesta aktiviteetista tai metsänhakkuista. nyt kambodžan suunnitelmissa on palauttaa tiikeri sen entisille elin alueille. Projekti on osa maailman 13 tiikerivaltion tavoitteesta kaksinkertaistaa tiikereiden lukumäärä nykyisestä noin 3200 yksilöstä yli 6000 eläimeen vuoteen 2022 mennessä. myös tiikerien saaliseläimet oli tapettu vähiin. intian, malesian ja thaimaan hallitusten kanssa on neuvoteltu seitsemän–kahdeksan tiikerin siirtämisestä lähivuosina. Lataamalla sovelluksen saat nyt 30 kasvin esittelyt sekä keittiömestari Sami Tallbergin 90 herkullista villivihannesreseptiä. Hanke tunnetaan myös symbolilla tx2. Alkuperäinen raportti: Protecting People through Nature: Natural World Heritage Sites as Drivers of Sustainable Development, helmikuu 2016. Sovelluksen aiemmin ladanneille päivitys on maksuton. Häviäjänä ei ole vain luonto, vaan myös paikalliset yhteisöt. tämä voi lopulta vaikuttaa jopa 190 000 ihmisen hyvinvointiin – puoleen Belizen asukkaista. Varsinaisista luonnonperintökohteista joka viides on vaarassa. Lue lisää suomenluonto.fi/villivihannekset. uutiSia Maailmanperintö heikossa turvassa lähes joka toista maailmanperintökohdetta (World Heritage Site) uhkaa lyhytnäköinen hyödyntäminen. Villivihannekset-sovellus on päivitetty kymmenellä uudella kasvilla. jOrMa LaUriLa salametsästys hävitti tiikerit sukupuuttoon kambodžasta. ne antavat elinympäristön valtaisan suurelle eliöjoukolle. riuttaekosysteemi on kuitenkin heikentymässä rantojen rakentamisen, mangrovemetsien raivauksen, maatalouden päästöjen sekä öljyvarojen mahdollisen hyödyntämisen takia. Tiesitkö, että maahumalan maku muistuttaa minttua. Suomen Luonnon Villivihannekset-sovellus ladattavissa IOS-, Androidja Windowspuhelimiin. jOrMa LaUriLa Villivihannekset Maahumalan tunnistaa sen rennosta kasvutavasta sekä sinisistä kukista, jotka ovat myös syötäviä. Suojelualueet uhanalaiSet Tiikeri takaisin kambodžhaan Er kk i sii ril ä. 30 kasv ia & 90 rese ptiä ! belizen barrier reef -riutta-alue kuvattuna lentokoneesta viime joulukuussa
Superherkillä tuntosarvillaan kirjokehrääjä haistaa naaraan erittämän tuoksuhormonin eli feromonin ja suunnistaa suvunjatkamispuuhiin. Syy on ilmeisesti kilpailussa elintilasta ja ravinnosta: mitä aikaisemmin laji pääsee lisääntymään, sitä enemmän aikaa toukilla on kasvaa täysikokoisiksi. kirjokehrääjä pystyy aistimaan naaraan hajuviestin jopa kilometrien päästä, vaikka feromoneja erittyy häviävän pieniä pitoisuuksia. 14 Suomen luonto 14/2016 koiras (alempana) on väritykseltään tummempi ja sillä on leveämmät tuntosarvet kuin naaraalla. kirjokehrääjä kaunis ja vanttera kirjokehrääjä on kevään ensimmäisiä perhosia. Suurin osa perhosista ja muista hyönteisistä nousee siivilleen vasta kesäkuun puolella. Sieltä se jonakin keväisenä päivänä putkahtaa maan pinnalle siiventyngät selässään. naaras puolestaan lentelee vain yöllä, jolloin se etsii sopivaa munintapaikkaa. Seuraavana iltapäivänä kävin uudestaan paikalla. Joillakin alueilla kirjokehrääjä on yleisimmillään parillisina vuosina, toisilla alueilla taas parittomina. aikaisuus palkitaan kirjokehrääjä on varsin yleinen. kirjokehrääjän imukärsä on surkastunut, eikä se ruokaile aikuisena, vaan selviytyy toukkana ahmimansa ravinnon avulla. n Kirjoittaja on nurmijärveläinen luontokuvaaja ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö. Miksi kirjokehrääjä lähtee liikkeelle niin varhain. koiraan tuntosarvet ovat leveät ja sulkamaiset, kun taas naaraan tuntosarvet ovat vaatimattomammat. Sitä voi tavata lähes koko maassa lehtipuuvaltaisilla alueilla, etenkin koivikoissa. K u u K a u d e n la ji : K ir jo K e h r ä ä jä tuo kevään teksti ja kuvat jUhO rahkONEN. vaikka naaras on koirasta isompi, koiras on väritykseltään voimakkaampi. kerran metsäretkellä kirjokehrääjä lensi suoraan paidalleni. kun katsoo lähemmin kirjokehrääjän tuntosarvia, huomaa niiden ison koon ja kampamaisen rakenteen. vaikka kirjokehrääjä on yöperhonen, sitä näkee lentelemässä nopeaa lepattelevaa lentoaan keskellä kirkasta päivääkin. kiikutin perhosen varovasti koivun rungolle. ampiainen olikin perhonen Huhtikuun lopussa, päivä ennen vappua, koirani havaitsi metsäretkellä jotain outoa. Luulin sitä ensin ampiaiskuningattareksi, mutta se olikin juuri kotelosta kuoriutunut kirjokehrääjä. kuvasin tapahtumaa hetki hetkeltä, ja noin 15 minuutin päästä perhosen siivet olivat kasvaneet täyteen mittaansa. nyt kirjokehrääjiä oli kaksi! Päivää aiemmin löytämäni kirjokehrääjä oli naaras, ja sen luokse oli lennähtänyt koiras parittelemaan. Tällöin kyseessä on mitä todennäköisimmin koiras, joka etsii naarasta. näin luonto pyrkii varmistamaan eri sukupuolten kohtaamisen. runsaimmillaan se on Eteläja Lounais-Suomessa. kirjokehrääjän kotelo voi talvehtia maassa monta vuotta. Maan pinnassa käveli noin kolmen sentin mittainen, lapsen sormen paksuinen hyönteinen, jolla oli peräpäässään ampiaisen raitoja muistuttavia kuvioita. kirjokehrääjä on iso ja paksu. kehrääjä kiipesi ojentamalleni pajunoksalle, pysähtyi paikoilleen ja alkoi pumpata nestettä siipisuoniinsa. Toukka on vihertävä ja kalju, ja muodoltaan se muistuttaa kiitäjäperhosten toukkia. Sen siipien kärkiväli on naaraalla noin kahdeksan senttiä ja koiraalla pari senttiä vähemmän. Siihen se jäi kököttämään. Pienet siiventyngät oikenivat ja suurenivat. Lihotettuaan itsensä koivunlehdillä ja muulla kasvisravinnolla toukka koteloituu maahan lehtikarikkeen sekaan. 14 Suomen luonto 14/2016 T uskin ovat järvien jäät lähteneet ja hiirenkorvat puhjenneet, kun luonnossa voi törmätä kirjokehrääjään – sananmukaisesti. kirjokehrääjän elämä alkaa munasta kuten muillakin perhosilla
toukka on vihreä ja kalju. naaras kuolee muninnan jälkeen. talvehtii kotelona useita vuosia ennen kuoriutumista. siipien kärkiväli voi olla jopa kahdeksan senttiä. 14/2016 Suomen luonto 15 14/2016 Suomen luonto 15 kirjokehrääjänaaras on juuri kuoriutunut ja alkaa heti houkutella koiraita feromoneilla eli kemiallisilla viestiaineilla. kirjokEHrääjä kirjokehrääjä elää Suomessa rovaniemen korkeudelle saakka.. LiSääNTyMiNEN kuoriutuu ja parittelee huhti–toukokuussa. ELiNyMpäriSTö koivua kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Endromis versicolora TUNTOMErkiT Iso, paksu ja karvainen ruskeankirjava perhonen
16 Suomen luonto 14/2016 16 Suomen luonto 14/2016 yleisen metsäorvokin siniset silmät piristävät keväistä kulkijaa Eteläja keski-Suomessa. ri it tA A n GE rV u o
kolmas varhainen laji on hennontuoksuinen mäkiorvokki. Harjuhietaorvokin kulkija kohtaa kallioilla ja hiekkarinteillä. Tavallinen viitaorvokki on suoja korpiorvokin risteymä. näyttävä lehto-orvokki kiirehtii puolestaan kukkimaan eteläsuomalaiseen rehevään lehtoon vaaleansinipunaisin kukin. monimuotoinen kukka löysi tiensä jopa napoleonin vaimon kaulalle. 14 omaa orvokkilajia Orvokeistamme 14 on itsenäisiä lajeja, joista kahdella on vielä kaksi alalajia. x x x x x x x x x Mäkiorvokki laskee siemenkotansa maan pinnalle heti varhaisen kukintansa jälkeen. Se kukkii erittäin uhanalaisena vain muutamilla kumpareilla Satakunnassa. alalajit ja risteymät mukaan lukien erilaisia orvokkeja on tätä enemmän. Muhevassa maassa lehdet kasvavat isoiksi niin, että kukat alkavat pian peittyä lehtien sekaan. Taivaan sini loisTaa 14/2016 Suomen luonto 17 H erkän siniset orvokit avaavat kukkansa Etelä-Suomessa pian leskenlehtien ja vuokkojen jälkeen. aikaisimmat orvokit nousevat miltei yhtä aikaa perinteisille kasvupaikoilleen. 14/2016 Suomen luonto 17 orvokissa teKSti riiTTa aNgErvUO ja aarrE LESkiNEN orvokki-sana on elias lönnrotin lyhennys orvon kukasta. A A rr E lE sk in En. aivan hiekan pinnassa kasvavasta runsaslehtisestä orvokista pilkistävät pienet, vaihtelevan siniset tai sinipunaiset kukat
aivan kokonaan hän ei silti sanaa keksinyt, sillä kansa puhui jo ennestään ”orvon kukasta”. Tutkijat ovat määrittäneet orvokkilajien syntyneen useita miljoonia vuosia sitten, ja kasvitieteilijät ovat käyttäneet suvun tieteellistä nimeä Viola viidensadan vuoden ajan. Lajiryhmä viihtyy parhaiten pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla seuduilla, mutta orvokkeja kasvaa myös arktisilla alueilla sekä australiassa, Havaijilla, andeilla ja Etelä-amerikan eteläkärjessä, Tulimaassa. ruotsissa, Tanskassa ja norjassa esiintyy kussakin parikymmentä lajia, aavistuksen enemmän kuin meillä. Suomen yleisimmät lajit ovat suo-, ahokorpi-, peltoja metsäorvokki. 18 Suomen luonto 14/2016 Orvokit tulivat muotikukiksi Euroopan hoveissa. Parin sadan vuoden kuluttua laji vaihtui, kun ranskalaiset kiinnostuivat asiasta ja jalostivat nykyisin tunnetun tarhaorvokin suurikukkaisesta keto-orvokista ja muista lajeista. historiaa antiikista alkaen Orvokki-sanan toi suomen kieleen elias lönnrot kasviossaan Flora fennica vuonna 1860. kosteutta juurilleen vaativat myös luhtaja rantaorvokki. Pyökkiorvokkia esiintyy vain ahvenanmaalla, ja pohjoisimman Suomen polkuja ja tuntureita tarpoessa voi kohdata kauniin keltakukkaisen lapinorvokin. nimensä kotimaiset orvokit ovat saaneet yleensä kasvupaikkansa mukaan: Suoja korpiorvokkia löytää harvoin kuivasta maastosta. Orvokkien historia alkaa tietysti paljon kauempaa. Hänen toinen vaimonsa Maria louise, Parman herttuatar, hullaantui violetteihin orvokkeihin ja teetätti niistä itselleen hajuvettä. 1500-luvulla Englannin nummilla kasvaneita suurikukkaisia keto-orvokkeja alettiin jalostaa tarhaorvokeiksi. antiikin aikaan orvokki tunnettiin afroditen ja rakkauden kukkana, ja jo 2500 vuotta sitten tuoksuorvokkeja kasvatettiin Euroopassa myyntiin. ranska onkin varsinainen orvokkimaa: Pariisilaiset innostuivat lähimetsien orvokeista 1700-luvulla, ja keisari napoleonille orvokki oli mielikukka. m Au ri lE iV o 18 Suomen luonto 14/2016 Lajimäärä on pieni koko maailman mitassa: eri puolilla maapalloa tavataan puolisen tuhatta orvokkilajia. Erityiseksi arvokukaksi orvokki nostettiin Englannin voimakastahtoisen kuningattaren elisabeth i:n aikana. Tuoksuvat orvokit tulivat muotikukiksi Euroopan hoveissa, ja jopa tsaarin englantilainen puutarhuri kasvatti Pietarissa Parman orvokkeja. ahoja keto-orvokki viihtyvät kuivemmassakin, minkä ymmärtää jo nimestä. Luhtaorvokit kukkivat tulvivassa lehtipuumetsässä.
keto-orvokki 25,6 % 7. luhtaorvokki 0,4 % 13. pelto-orvokki 52,5 % 5. mäkiorvokki 0,2 % 14. Hietaorvokki 10,8 % 10. metsäorvokki 39,8 % 6. lehto-orvokki 15,8 % 8. Kasviatlakseen on kerätty tietoja jakamalla Suomi 10 x 10 kilometrin ruutuihin. korpiorvokki 55,2 % 4. 14/2016 Suomen luonto 19 A A rr E lE sk in En 14/2016 Suomen luonto 19 runebergin lähteellä ruovedellä kasvava suo-orvokki herättää runollisia tuntoja.. suo-orvokki 77,4 % 2. kaiheorvokki 11,3 % 9. pyökkiorvokki 0,1 % Lähde: Kasviatlas / Raino Lampinen. lapinorvokki 3,9 % 11. aho-orvokki 65,6 % 3. Prosenttiluku kertoo niiden ruutujen osuuden, joilla kyseinen laji on tavattu. rantaorvokki 1,2 % 12. 14/2016 Suomen luonto 19 suomen yleIsImmät orvokIt 1
kevään edetessä luonnonorvokkien lajimäärä ja värikirjo runsastuvat, mutta osa orvokeista on ehtinyt kukkia ennen kuin muut pääsevät edes alkuun. ne saavat kiittää säilymisestään kasviharrastajia, jotka ovat puutarhakarkulaiset ovat suurikukkaisia ja värikkäämpiä. Lukuisat tarinat kulttuurihistoriasta osoittavat, että orvokkeja on rakastettu niiden herkkyyden ja inhimillisten ominaisuuksien vuoksi. Sitä kutsutaan muinaistulokkaaksi. Luonnonorvokit ovat pienen pieniä, usein vaalean huomaamattomia, valkoisia, sinisiä tai sinipunaisia. Pihoilta, puistoista ja muilta ihmisen muokkaamilta paikoiltakin löytyvät orvokit ovat usein viljelykarkulaisia. Orvokeissa tiedetään olevan salisyylijohdannaisia, saponiineja ja flavonoideja. On orvokille arkisempaakin käyttöä keksitty: Orvokin kukkia on vuosisatojen ajan käytetty ruuan lisukkeena, ja varsinkin ketoja pelto-orvokista on saatu rohtoja moniin iho-ongelmiin kuten maitorupeen, akneen, syyhyyn ja haavoihin. Markettien runsaan orvokkitarjonnan keskellä moni hämmästeleekin, mikä on oikea luonnonorvokki. kauppapuutarhat tuottavat luonnonorvokeista mitä ihmeellisimmän värisiä ja kokoisia koristeorvokkeja, jotka ovat saaneet usein alkunsa orvokkien mahtimaissa Saksassa ja Hollannissa. Lapinorvokki saattaa heinäkuussa laikuttaa iloisella värillään laajan puronvarren tai tunturikankaan. kukan koko vaihtelee sentistä kolmeen senttiin. uutteita on käytetty sekä sisäisesti että ulkoisesti. Markettikukkien sekamelskaa Jalostetut orvokit elävät aivan omaa elämäänsä. 20 Suomen luonto 14/2016 Orvokkien symboliikkaan haluttiin liittää mitä ihmeellisimpiä uskomuksia. ainoastaan pelto-orvokki on tullut meille ilmeisesti ihmisen mukana, rikkaruohoksi ojien pientareille, pelloille, puutarhoihin ja joutomaille. Tutkijat pitävät Suomen aitoina luonnonorvokkeina niitä, jotka ovat tulleet luontoomme jääkauden jälkeen metsän kasvillisuuden mukana. A A rr E lE sk in En A A rr E lE sk in En. Punaiset, mustat ja muut voimakkaan väriset orvokit on jalostettu muun muassa suurikukkaisista keto-orvokeista, ja niitä löytyy luonnosta vain puutarhakarkulaisina. Uhanalaisia autetaan palaamaan Erittäin uhanalaisia luonnonorvokkeja Suomessa on viisi. Hurjimmat ajattelivat, että kaikki orvokit olivat alun perin maidonvalkoisia ja että vasta amorin nuoli oli tehnyt valkeasta kukasta purppuraisen. Parhaita ominaisuuksia on sitten vielä jalostuksella korostettu. Samalla orvokki olisi saanut ripauksen taikuutta, niin että se sopi lemmenjuoman aineosaksi