SUOMEN LUONTO 4 | 2014 huhtasienet. EN TI! D O EH VU SÖL EI YL teemana piha ja puutarha KEVÄINEN LEHTO kutsuu retkelle Eläimetkin touhuavat kesämökkien pihoilla Miksi JÄRVEmme ruskettuvat. miksi järvet ruskettuvat. 4 Irtonumero 8,50 € Laulun syvin olemus Peukaloinen luottaa äänensä voimaan. hauki. pihan ja puutarhan elämää. 2.5.2014. syreeni ja perhoset. linnunlaulun arvoitus. retkellä lehdossa. Matsalun lintuparatiisi
Eteläisessä Suomessa kevääntuojan kukintahuippu osuu vuodesta riippuen huhtikuun jälkipuoliskolta toukokuun keskivaiheille. kevät Keltainen korpi kuva ja Teksti Jorma Laurila tervaleppäkorpi on tulvillaan rentukoita. Rentukka on etelässä eräänlainen vappukukka. Pohjoisimmassa Suomessa kukinta ajoittuu kesäkuun jälkipuoliskolle – siis juhannuskukka.
Monen lajin naaraatkin lurittelevat. Teemme jatkossakin Suomen Luontoa samalla antaumuksella. Sisältö on sekä tiukkaa asiaa että viihdettä. Kuvasta puuttuvat toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Jouni Tikkanen sekä toimituspäällikkö Antti Halkka. jan björk Pääkirjoitus Suomen Luonto on Vuoden yleisölehti! Suomen Luonto palkittiin 11. Lehden verkkosivusto ja painettu lehti tukevat toisiaan hienosti viestittävässä asiassa. 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 41 Raevaara 49 Kauppinen. Hyvät lukijat, te ansaitsette vain parasta! Toimitus Sisällys 4/2014 14 Huhtasieni on turvallinen herkku Korvasieni ei ole ainoa kevään ruokasieni. 26 Päin pärskeitä 28 Syreenin kutsu 16 Mitä linnulla mielessä. koskaan yksin. Alhaalla toimittaja Alice Karlsson ja päätoimittaja Jorma Laurila. Lehti kutsuu lukijaa rakastamaan, ihailemaan ja kunnioittamaan luontoa.” Toimitus on iloinen ja ylpeä saavutuksesta, mutta emme kuitenkaan ylpisty. huhtikuuta Aikakauslehtien liiton EDIT 2013 -kilpailussa Vuoden yleisölehtenä. Tuomaristo perusteli valintaansa seuraavasti: ”Vuoden 2013 yleisölehti on lajissaan omaa luokkaa. Kieliasu on kekseliästä ja visuaalinen kerronta tempaisee mukaansa pitkäksi aikaa. 34 Monenlaisia mökkiasukkaita Mökillä et ole Kuvassa ylhäällä vasemmalta AD Marika Eerola, verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen ja toimituksen assistentti Elina Juva. Syreenit kukkivat Lintujen laululla on useita tehtäviä. Hauki ei säästele voimiaan, kun se suuntaa kudulle. 34 Siili on pihapiirin rakas asukas. Kuvat hengästyttävät ja tekemisen intohimo näkyy loppuun asti tuotetuissa monipuolisissa jutuissa. 4 Suomen luonto 14/2014 tom björklund vakiot alkukesän huumaa perhosille ja ihmisille
CC-000026/FI kansikuva mauri mahlamäki / vastavalo 50 Lähde lehtoon Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Peukaloinen on pieni lintu, mutta sen laulu on hämmästyttävän voimakasta. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Retkivinkkejä upeisiin lehtoihin eri puolille Suomea. Kukinnan aikaa on kesä–heinäkuu. no. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044?333?5036 Johanna Mehtola, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 044?278?8656 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Kevät kutsuu haukea kutunousuun. 46 Virhe turpeen päästöissä Turvesoiden päästöt hanhimuuton. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 38 Kasvimaan 56 Matsalun huima kaverit hanhikevät Puutarhan maaperä Länsi-Viron laaja Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_04/2014 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi 26 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kuva: Esa Ervasti / Vastavalo. 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 14/2014 Suomen luonto 5. www.climatecalc.eu Cert. Kiljuhanhet kruunaavat Viron Matsalun 50 Lehdoissa kevät kukkii runsaimmillaan. on täynnä vilinää. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Se asettaa ympäristöv aatimukset tuotannon kaikille vaiheille. samuli haapasalo kosteikko houkuttelee 42 Suomen järvet muuttavia ja pesiviä ruskettuvat hanhia. Järviemme vesi on entistä sameampaa. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 4/2014 73. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. ovat väitettyä isommat. 56 Koiranheisi on monen lehdon hieno pensas
Kuvassa kotoinen metsähiiri. Perinnöllisyys on ymmärretty ehkä liian kapeasti. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. martti londen / vastavalo Koulukirjoissa on opetettu viimeistään 1940-luvulta, että ensin oli hassu setä nimeltä Lamarck, joka selitti, että kirahvin kaula on pitkä, koska kirahvin vanhemmat ja isovanhemmat ovat kurotelleet lehtiä puiden oksilta ja niiden kaula on venynyt. 6 Suomen luonto 14/2014 Hämmentävä tutkimus osoitti opitun pelon siirtyneen kaksi sukupolvea eteenpäin. Dna:han sitoutuva metyyliryhmä voi voimistaa tai vaimentaa geenin toimintaa. teksti jouni tikkanen. Hän ei ehkä ollutkaan kokonaan väärässä. Tämä on yksi monista löydöistä, jotka ovat palauttamassa Jean-Babtiste Lamarckin (1744–1829) mainetta. Tutkimus tehtiin laboratorio-oloissa. Tutkimuksessa löydettiin ensi kertaa viitteitä siitä, että opittu pelko voi periytyä niin sanotun epigeneettisen mekanismin kautta. Hankittu ominaisuus periytyi T iedelehti Nature Neuroscience julkaisi hiljattain tutkimuksen, joka voi muuttaa käsitystämme perinnöllisyydestä
Kimberliitti on siis harvinainen kivilaji. Siellä kaivostoiminta on kansainvälisellä sopimuksella kielletty 2041 saakka. Meidän ei tarvitse olla sitä e urooppalaisen timanttikaivoksen avaamisessa. Jos Lahtojoen kaivos joskus toteutuu, siellä riittää louhittavaa kahdeksaksi vuodeksi. On nimittäin huomattu, että geenien lisäksi voimme periä vanhemmiltamme tai isovanhemmiltamme sen, miten geenien toimintaa on heidän kehossaan säädelty. Altistus oli aiheuttanut sukupolvien yli säilyviä muutoksia hiirten hajuaivoissa. Kaivoslaki näitä harvinaisuuksia ei ainakaan suojele. n Kiikarissa väinö mehtola Charles Darwin (1809–1882) selitti asian tyylikkäämmin: että kirahvien joukossa on ollut kaulan pituuden perinnöllistä muuntelua ja ne, joiden kaula on ollut pisin, ovat päässeet jatkamaan sukuaan, koska ne ovat pysyneet hengissä. Suomen kimberliittiesiintymät ovat erittäin vanhoja. Tapauksen vahvistaminen vaatii jatkotutkimuksia. Tutkijat kykenivät vieläpä jäljittämään muutoksen hiirten spermaan ja yhden g eenin säätelyyn, joka ei ?pyyhkiytynyt pois. Tutkijat ehdollistivat laboratoriohiiriä ärsyttävän asetofenonin hajulle ennen kuin panivat ne parittelemaan. Kun kivisula purkautuu kovalla paineella kohti Maan pintaa, se tempaa matkaansa myös timantteja. Kaivoksella louhittaisiin ja rikastettaisiin kimberliittiä, joka on peräisin kivisulasta maapallon ytimestä. Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että geenien säätelyn periytyminen on otettava entistä vakavammin yhtenä periytymisen tapana. Myöhemmin näiksi perintötekijöiksi löydettiin geenit. Suomi on jo monessa asiassa edelläkävijä. Neljän hehtaarin avolouhoksesta ehdittäisiin tuona aikana louhia 11,65 miljoonaa tonnia kiveä, josta niin sanottua sivukiveä eli jätekiveä olisi 7,75 miljoonaa tonnia. Lamarckin ajatus hankittujen ominaisuuksien periytymisestä on tehnyt kuitenkin 1990-luvulta lähtien paluuta epigenetiikan kautta, tosin paljon hienovaraisemmassa muodossa. johanna mehtola Kimberliittiä polarisoidussa lähikuvassa. Ennen kaivostoiminnan aloittamista tarvitaan vielä ympäristövaikutusten arviointi sekä kaivosturvallisuuslupa. Viimeksi kimberliittiä löytyi vuoden vaihteessa Antarktikselta. Ilmeisesti tätä kautta poikaset perivät isovanhempiensa pelon. Epigenetiikassa onkin kyse geneettisen periytymistavan päälle tulevasta perinnöllisyydestä. Kimberliitti on harvinainen vulk aaninen kivilaji, josta on pienialaisia esiintymiä esimerkiksi Afrikassa, Kanadassa sekä Suomessa ja muualla PohjoisEuroopassa. sukupolvien välillä, niin kuin on kuviteltu käyvän. Voisiko kivi olla uhanalainen, niin että sitä suojelisi oma lakinsa, vaikkapa kallioperänsuojelulaki. Kaavin kimberliitit löydettiin jo 1960-luvulla, ja siitä lähtien ne ovat aika ajoin herättäneet kiinnostusta ulkomaisissa kaivosyhtiöissä. Näin kirahvin kaula on venynyt, kun pitkäkaulaisten perintötekijät ovat siirtyneet seuraaville sukupolville. Kaavin kiven arvellaan syntyneen 600 miljoonaa vuotta sitten. Uhanalainen kivi Ylen uutinen kertoi, että Kaavin Lahtojoelle kaav ailtu timanttikaivos on askeleen lähempänä toteutumista. Nature Neurosciencen julkaisema tutkimus on ensimmäinen kerta, kun peräti opitun pelon arvellaan periytyneen tuon mekanismin avulla. Lähde: Dias & Ressler 2014: Parental olfactory experience influences behavior and neural structure in subsequent generations, Nature Neuroscience, vol 17, no 1, Nature America. Niiden monipolviset omistussuhteet ovat nekin kuin hämähäkinseittiä, yhtä taidokkaasti viriteltyjä. 14/2014 Suomen luonto 7. n ”Kaavin kimberliitti on 600 miljoonaa vuotta vanhaa.” markku wuorela / science photo library Sana ”Epi” on kreikkaa ja latinaa ja tarkoittaa ?päällä?. He huomasivat, että vielä kaksi sukupolvea myöhemmin hiiret olivat yliherkkiä asetofenonille
Osa suotuisista alueista kuitenkin pensoittuu, ja osaa ollaan raivaamassa tehoviljelyyn. Ismo Tuormaa PLOS ONE -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että leppäkertut PURJEHTIVAT KESÄN JOUKKOVAELLUSTEN AIKANA yli kilometrinkin korkeudessa ja jopa 60 kilometrin tuntivauhtia. Se näyttää nyt jo varsin luonnontilaiselta purouomalta tai pieneltä joelta. ”Näyttää siltä, että kampamaneetti onkin Itämerellä jääkauden jäänne eikä vieraslaji kuten on uskottu.” Ruisrääkkiä muuttaa idästä Pertti Koskimies Kuusamosta uusi sammallaji Metsähallituksen suojelubiologi Tiina Laitinen löysi Oulangan kansallispuistosta Suomelle u uden sammall ajin. Suomen vanhin (1987) luonnonmukainen kalatie löytyy Varkauden Kämärinkoskelta. jukka jormola Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Luonnonmukainen kalatie Hirvensalmen Kissakoskessa. Esimerkiksi Hiitolanjoella arvelisin, että voitaisiin selvitä jopa vain sadallatuhannella 120 km eurolla, kun tekninen kalatie maksaa ehkä puoli miljoonaa.” Jormola korostaa, että hintaakin tärkeämpää on uusien poikastuotantoalueiden luominen. Maaliskuussa Kaakkois-Suomen ely-keskus suositteli, että Vantaan Energia rakentaisi omistamaansa voimalaan luonnonmukaisen kalatien yhtiön esittämän teknisen kalatien sijasta. Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevän maisema-arkkitehti Jukka Jormolan mukaan luomukalateillä olisi merkittäviä etuja teknisiin kalateihin verrattuna. Lenninsiivet aukeavat peitinsiipien alta. Luomukalatien rakennus käy halvalla. Voimayhtiöt vastustavat luomukalateitä etupäässä siksi, että veden on virrattava niissä talvellakin. ”Luomukalatiet tulevat useimmiten selvästi teknisiä kalateitä halvemmiksi. Kanta kasvoi Itä-Euroopassa ja LänsiAasiassa 1990–2000-luvuilla, kun peltoja jäi viljelemättä etenkin Neuvostoliiton romahdettua. Näin ne pääsevät parin tunnin lennolla 120 kilometrin päähän. Laitinen oli oikeastaan etsimässä kourukinnassammalta (Scapina carinthiaca), mutta mikroskooppi kertoi lajin olevan toinen. Kinnassammalliin kuuluva Scapina glaucocephala tunnetaan aiemmin yksittäisiltä kasvupaikoilta Venäjän Karjalasta, Norjasta ja Ruotsista. Hiitolanjoella on arvioitu, että rakentamalla laatokanlohelle luonnonmukaiset kalatiet ja laskemalla vettä vanhoihin uomiin kolmen voimalan ohi voitaisiin korvata noin 25–50 prosenttia aiempien koskien poikastuotannosta. Äänianalyysien perusteella läntisen Euroopan kasvaneet rääkkäjoukot ovat osittain itäistä alkuperää. Suomen kampamaneetit ovatkin jääkauden jäänne jari peltomäki merialueellamme on luultu elävän vain pikkumaneetteja, mutta tutkija Sanna Majaneva Helsingin yliopistosta löysi meiltä vain arktisia kampamaneetteja. Verso on noin millin mittainen, mutta varsinaisilla kasvupaikoilla sammalta on laajempina kasvustoina. Tämä merkitsee pientä, jatkuvaa ohijuoksutusta. 8 Suomen luonto 14/2014 Luomukalatie eli vesivoimalan kiertävä luonnonmukainen ohitusuoma on noussut esiin Kaakkois-Suomen Hiitolanjoen kalateiden suunnittelussa. tuomas pyhtilä / vastavalo Ruisrääkän ääni vaihtelee a lueellisesti ja yksilöllisesti. ”Myös parinkymmenen vuoden takaiset pikkumaneettinäytteet olivat dna:n perusteella arktista kampamaneettia”, hän sanoo. Varmempi toimivuus kalojen nousun kannalta ei ole ainoa etu
Nahanvaihto on jo sitä ennen, ja siksi koiraat ovat keväällä värikkäimmillään. Koiraat haistavat naaraat ja suostuttelevat niitä kielellä, keholla hieromalla sekä häntien liikuttamisella. Yleensä koiraat kypsyttelevät siittiöitä talvipesästä lähdettyään viikon tai kaksi ja siirtyvät sitten juuri pesästä nousseiden naaraiden perässä parittelupaikoille. Musta koiras ilmestyi kolmanneksi pyöräksi ja keskeytti touhun työntämällä sinistä koirasta irti naaraasta. Niiden vuoro voi olla jo seuraavana päivänä. Seuraavana päivänä osat olivat kuitenkin vaihtuneet, sillä ruskea naaras ja sininen koiras saivat paritella rauhassa. Kyillä on nyt sutinaa kevään Aurinkoiset päivät ovat käärmeihmisen ulkoiluaikaa, vapun jälkeen alkaa nimittäin kyiden parittelu. Saapuessani paikalle sininen koiras ja ruskea naaras parittelivat pensaan juurella. Se on aurinkoisella säällä kuuma, ovelasti tuulelta suojattu. Musta koiras ei ollutkaan enää vahvin vaan lähes heikoin. antti koli 14/2014 11/2014 Suomen luonto 9 ilmiömäistä antti koli Etelä-Suomessa kyiden nähtiin tänä vuonna parittelevan jo varhain maaliskuussa.. Musta voitti sen erän. Seuraamani lämmin paikka vanhan rakennuksen sokkelissa on entinen käärmeiden talvipesä, nykyisin satunnainen parittelupaikka. Koiraat yrittivät painaa toisiaan maahan. Hyökkäystä ne torjuivat nostamalla omaa päätään ja pyrkimällä toisen yläpuolelle. Alkoi voimain mittelö. Tänä vuonna Etelä-Suomessa monet kyyt parittelivat aikaisemmin, mutta pohjoisessa ne vasta aloittelevat puuhiaan. Vahvin koiras parittelee ensimmäiseksi ja eniten, mutta pienetkään koiraat eivät jää täysin ilman. Neljä sinertävää kyytä saivat kaikki ajettua sen tiehensä
Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmästä poimitut tiedot osoittavat, että vesi on Päijänteen suurella Judinsalonselällä ensin 1970-luvulta kirkastunut ja sitten 1990-luvulta tummunut nopeasti. Järjestö on saanut arvokkaan lahjan. Happea kuluu, kun veden pieneliöt hajottavat humusta. Kansalaisilla on 30 päivää aikaa esittää niistä vaatimuksia, vaikkapa suurempia vakuuksia Talvivaaran kaltaisten vahinkojen kattamiseksi. Viime vuosina levy on kadonnut näkyvistä yhä nopeammin. Se olisi aivan Oulangan kansallispuiston kainalossa. Kevään mittaan Tukes eli Turvallisuusja kemikaalivirasto onkin ”kuuluttanut” uusia ja vanhoja kaivospiirejä. ”Seurantapannan on saanut jo kaksi rusakkoa ja neljä metsäjänistä”, kertoo nuorempi tutkija Riikka Levänen. Kaivos näkyisi Rukalta ja laskisi vetensä Kitkajoen kautta Venäjän Paanajärveen. Vihreiden Ville Niinistö ei enää ehtisi vaikuttaa ympäristönsuojelulain toiseen vaiheeseen. ItäSuomen yliopisto on aloittanut rusakoiden ja metsäjänisten satelliittiseurannan. Kuusamossa Käylän ja Säkkilän kylien asukkaat ovat olleet niin hyvin hereillä, että he suorastaan odottavat pääsevänsä valittamaan Dragon Mining -yhtiön kaivospiireistä. 2 Lapinpöllö ja valkoselkätikka viihtyvät perintötilalla. Veden näkösyvyys mitataan narun päähän solmitulla valkoisella Secchi-levyllä. Tavoite on selvittää rusakon vaikutusta metsäjänisten vähenemiseen. Soidensuojeluohjelman ja merikansallispuistojen täydennyksen valmistelu vaarantuisivat. hapenkulutus mg O2 / litra ”Enemmistö la pp ila isista ka nn at ta nee tu ul ivo im an ra kentamista, mu tta yh ä us ea mp i on sitä mieltä , et tä so piva ra kenn us pa ikk a on mu ua ll a ku in om as sa ma isema ss a.” puuhissa. Suomen luonnonsuojeluliitolle testamentatulla maa- ja metsätilalla Heinäveden Vihtarissa huusi pääsiäisenä lapinpöllö, ja valkoselkätikka oli pesimä- maailmankuva Oho! Lapin Kansan pä äkirjoitus kertoi 9. Lapinpöllö näyttää olevan luonnonsuojelualueen vakioasukkaita. mukaan JT Robert Churchill / istockphoto isoveli valvoo Luonto ja ympäristö nyt 2 1970 1980 1990 2000 2010 HUMUS LISÄÄNTYY. Kasvanut kemiallinen hapenkulutus kertoo lisääntyvästä humuksesta. 1 Jäniksille panta kaulaan. 11/2014 10 Suomen luonto 14/2014 3 Suoraselkäisyydellä olisi hintansa. Auringon laskiessa vislasi varpuspöllö, ja kilometrin päässä puputteli joka yö helmipöllö. Pyhinä saapuivat myös kuikat ja kurjet lähiseudun järville ja soille. mervi kunnasranta Vaikuta kaivoksiin nyt! pinnalla meriläinen & Co. 7 12 6 10 5 4 8 3 6 2 4 1 Kem. Vihreiden lähtö hallituksesta kesäkuussa merkitsisi ympäristöministerin vaihtoa. Asia liittyy Kuusamon Juomasuolle kaavailtuun kulta–uraanikaivokseen, jota olympiamitalisti Enni Rukajärvikin on vastustanut. Osassa tapauksista 30 päivää on ehtinyt kulua, toisia ei ole vielä kuulutettukaan. Näkösyvyys metriä UUden kaivoslaIN vuoksi kaikki Suomen kaivospiirit käsitellään uudelleen. Jänisten lajiristeymiä on tutkittu yli vuoden ajan. Tämä rusakko sai jo pantansa. 1 kati parppei, 2 risto sulkava, 3 JT Suomen järvet tummuvat Tarkkailemme ympäristöä. Pannoituksilla halutaan nyt tietoa lajien vuorovaikutuksesta luonnossa. Tämä vaivaa yleisesti EteläSuomen järviä, olivatpa ne alkujaan kirkkaita tai humuksisia. Kun menee netissä Tukesin sivuille ja panee hakusanaksi ”kaivospiiri”, saa tietää, voiko oman alueen kaivokseen vielä vaikuttaa. huhtiku uta, että Kemijärvestä tu li toinen lappilainen kunt a, joka on torjunut tuulivoim ahankkeen. Ilmastolakiakaan tuskin tulisi. He vaativat, että nuo piirit puretaan. Aiheesta lisää sivulla 42.
Koehenkilöt oleskelivat Helsingin Alppipuistossa, Keskuspuistossa ja Pikkuparlamentin puistossa ensin istuen 15 minuuttia ja sitten kävellen puoli tuntia. pekka tiittanen Voimmeko vetää johtopäätöksen, että luontoon meneminen edistää sydämen terveyttä. Vihreys vaikuttanee, mutta iso kysymys on mitä kautta. Maailmalla tästä on näyttöä. Timo Lanki alice karlsson Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Stressi pois. Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Näyttää kuitenkin siltä, että verenpaine on alhaisempi ja sydämen syketaajuus suotuisampi metsäisessä ja puistomaisessa ympäristössä kuin kaupungissa. Vaikeita, muttei mahdottomia selvitettäviä. Stressihormoni kortisolin taso aleni, mutta miten kävi sydämen sykkeen ja verenpaineen, johtava tutkija Timo Lanki. suora linja jorma laurila Edistääkö luonto terveyttä. Terveellisempään suuntaan siis menee. Siksi olemme alkaneet Metlan ja Tampereen yliopiston kanssa selvittää, onko terveys myös pitkällä aikavälillä parempi. Tutkimus antaa viitteitä siihen. 14/2014 Suomen luonto 11. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen rentoutui henkilökunnan retkellä Helsingin Vallisaaressa. Viheralueet saattavat pidentää elinikää ja vähentää sairauksia. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Mukaan tulevat hiljaisemman ja puhtaamman ympäristön lisäksi liikunta, rentoutuminen, luontoyhteys ja sosiaaliset suhteet. Ongelmana ovat tutkimusta sekoittavat tekijät, joita ei usein ole riittävästi huomioitu. THL:n, Metlan ja Tampereen yliopiston tekemissä fysiologisissa mittauksissa todettiin, että viheralueet ovat hyväksi terveydelle. Tai voiko tuloksien perustella suorastaan vaatia kaupunkien viherympäristöjen säilyttämistä. Onko siis mahdollista, että lähellä viheralueita asuva ihminen pysyy kivikaupungin tallaajaa terveempänä. Tutkimukset ovat vielä kesken. Jasmin Awad / istockphoto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Tampereen yliopiston kanssa viheralueiden psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia. Tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää tuloksia varteenotettavina
Be?dowski toteaa, että Helsingin yliopiston Kemiallisen. Toimittanut jorma laurila ilkka Lastumäki Itämeri maailmalta Aikapommi Itämeren pohjalla Toisen maailmansodan jälkeen Itämeren pääaltaaseen upotettiin suuria määriä kemiallisia aseita. Vastaus ei ole aivan yksioikoinen. Chemsea-hankkeen kordinaattori Jacek Be?dowski Puolan tiedeakatemian oseanologian instituutista kertoo, että aseiden upotusalueilla kalojen terveydentila vaikuttaa yleisesti huonommalta kuin puhtailla alueilla. Tämä viestittää myrkkyjen vaikutuksesta. L atvian tiedotusvälineissä uutisoitiin viime syksynä karmivista tutkimustuloksista: Itämereen toisen maailmansodan jälkeen upotetut ja sittemmin vuotavat kemialliset aseet aiheuttavat nyt mutaatioita kaloissa. Hän vahvistaa myös, että upotuspaikkojen läheltä kerätyissä kaloissa on havaittu perimän mikrotumakkeiden määrän olevan korkeampi kuin puhtailla alueilla. Otsikot mutaatioista saavat helposti ihon kananlihalle. Sitä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu, onko se nimenomaan kemiallisten aseiden aiheuttamaa. Aiheuttavatko taisteluaineet todellakin mutaatioita Itämeren kaloissa. Uutisissa viitattiin kansainväliseen Chemsea-hankkeeseen, jossa on mukana suomalaisiakin tutkimuslaitoksia. Latvialainen tutkija Anda Ikauniece kertoi medialle, että aseiden upotuspaikoilta kerätyissä kaloissa on havaittu mutaatioita 12 Suomen luonto 14/2014 solutasolla, ja jotkin näistä muutoksista siirtyvät seuraaviin kalasukupolviin. Vähitellen myrkyt vuotavat ruostuvista säiliöistä
”Tämänhetkinen käsitykseni on se, että kemialliset aseet eivät aiheuta ainakaan massiivisia ja laaja-alaisia ongelmia eliöstössä. Mereen nyt joutuvien kemikaalien tehokkaampi rajoittaminen on akuutimpi asia.” Suuri kysymys on se, onko vaarallisempaa yrittää poistaa kemialliset aseet merestä vai antaa niiden vuotaa hiljalleen veteen. Meissä kaikissa tapahtuu mutaatioita koko ajan. aseen kieltosopimuksen instituutissa (Verifin) tutkitaan parhaillaan, millaisia taisteluaineiden pitoisuuksia kaloista löytyy. Erikoistutkija Kari K. Jacek Be?dowskin mielestä merenpohjan kemialliset aseet ovat osoittautuneet niin merkittäväksi saastuttajaksi, että ne pitäisi tulevaisuudessa ottaa huomioon teollisuuden ja kaupunkien ohella, kun arvioidaan Itämereen päätyvien saasteiden kokonaisvaikutusta. William Velmala Kesymehiläisten taudit leviävät kimalaisiin Pölyttäjät Kesymehiläisiä tappavat siivensurkastajavirus (Deformed Wing Virus) sekä nosematoosi, alkueläimen aiheuttama loistauti, ovat alkaneet levitä kimalaisiin, kertoo tuore brittitutkimus. Eri puolilla Brittein saaria tehty kartoitus paljasti että kimalaisista 11 prosentilla oli virustartunta ja seitsemällä prosentilla loistartunta. Karjanruhoihin kertyvä diklofenaakki aiheuttaa raatoja syöville linnuille tappavan munuaisvian. Sama lääke ajoi korppikotkat lähelle sukupuuttoa 1990-luvulla Intiassa, Pakistanissa ja Nepalissa. Kun Laatokan pinta alkoi laskea nopeasti, siitä purkautuvat vedet irrottivat runsaasti maa-ainesta, joka päätyi Suomenlahteen. Intia ja Nepal kielsivät diklofenaakin käytön 2006, minkä jälkeen kannat ovat elpyneet. Lehtonen Suomen ympäristökeskuksesta harkitsee tarkkaan sanavalintojaan, kun hän puhuu Chemsea-hankkeen uusimmista tuloksista. Puhuisin tässä yhteydessä mieluummin solu- ja perimävaurioista. Mutaatiokin on perimävaurio, mutta sillä on sellainen science fiction -kaiku”, Lehtonen miettii. Jorma Laurila jorma laurila Chemsea-hankkeessa arvioidaan Itämereen upotettujen kemiallisten taisteluaineiden vaikutuksia ja pyritään minimoimaan riskit. Se tietää vakavaa uhkaa eteläisen Euroopan korppikotkille, joista Espanjassa pesii 80 prosenttia. Lehtonen varoo lietsomasta mutanttikohua. Tutkimus perustui sedimenttinäytesarjoihin, ja se tehtiin yhteistyössä kahden venäläisen tutkimuslaitoksen kanssa. 14/2014 Suomen luonto 13. Korppikotkien määrä romahti siellä kymmenessä vuodessa noin sadasosaan aiemmasta. Noin 3320 vuotta sitten Laatokan vedet löysivät uuden purku-uoman idempää nykyisen Pietarin kohdalta ja Neva sai alkunsa, uutisoi Geologian tutkimuskeskus. ”Siinä mielessä sanoisin, että kemialliset aseet ovat rikka rokassa tässä kemikaalisopassa, jonka yhteisvaikutuksista merieliöt kärsivät”, hän muotoilee. Verifinin tutkimus saattaa vahvistaa tämän myöhemmin. Tutkijat toivovat mehiläishoitajien pitävän mehiläispesät mahdollisimman puhtaina, jotta tautien leviäminen saataisiin pysäytettyä. Lehtonen huomauttaa kuitenkin, että Itämeressä on valtava määrä muitakin kemikaaleja, joilla on vastaavia vaikutuksia. Ähkylääke uhka korppikotkille Diklofenaakki Espanjassa ja Italiassa on hiljattain sallittu tulehduskipulääke diklofenaakin käyttö karjaeläinten ähkyn hoidossa. ”Yritän pitää jalat maassa – ainakin tässä vaiheessa, kun meillä ei vielä ole ympäristö- ja kudospitoisuusmittauksia valmiina.” On siis mahdollista, että merenpohjassa vuotavat kemialliset aseet nostavat perimävaurioiden riskiä eliöissä. Sittemmin voimakas maankohoa minen nosti Heinjoen pohjaa, mikä johti myös Laatokan pinnan nousuun. Erkki Makkonen chemsea Neva on noin 3300 vuotta vanha Venäjä Ennen Pietarin halki virtaavan Nevan syntyä Laatokan vedet laskivat Suomenlahteen muinaista Heinjokea pitkin nykyisen Viipurin lähistöllä. ”Mutaatio kuulostaa maallikon korvissa pelottavammalta kuin se onkaan. Markus Kuokkanen markus varesvuo uutisia Euroopan hanhikorppikotkista suurin osa elää Espanjassa. Lääkkeen salliminen EU:ssa tuntuu käsittämättömältä, kun vaarattomia korvaavia tuotteitakin olisi käytettävissä
Jukka Palm / Cartina huhtasieni on turvallinen herkku 11/2011 14 Suomen luonto 14/2014. Mainio keväinen ruokasieni on jäänyt korvasienen varjoon. Teksti Lasse Kosonen Tunnetko huhtasienen. Kuukauden laji: Huhtasieni Kartiohuhtasieni on Suomessa kasvavista huhtasienistä yleisin
levinneisyys: 14/2014 11/2011 Suomen luonto 15. Amerikassa järjestetään keväisin huhtasienen keruukilpailuja. kaikki huhtasienilajit ovat syötäviä ja herkullisia. En ollut moista ennen nähnyt. Pallohuhtasieniä tavataan Suomessa harvakseltaan. Sen lakkiosa on pieni, kuin sormustin verrattuna pitkään hoikkaan jalkaan. Ruuaksi valmistaminen: Sopii ruuaksi sellaisenaan ilman esivalmisteluja. Kellohuhtasientä Huhtasieniä kasvaa ei ole varmuudella koko maassa, eniten havaittu. En ajatellut enempää, vaan seuraavana aamuna suuntasin Nokialta Turkuun. Siinä runsaan saaliin lumoihin joutunut sienestäjä söi huhtasienistä valmistettuja ruokia useana päivänä peräkkäin. Seppo Vuokko arvioi Sienilehdessä 4/2007, että erään Viipurin läänissä palaneen männikkökankaan huhtasienisato oli 10?000 itiöemää. Huhtasieniä voi löytää myös vanhalta nuotionpohjalta, mutta useimmiten ne viihtyvät pihoilla, puutarhoissa ja teiden varsilla. tiesitkö. Ja huhtasieniä kasvoi – ei satoja vaan ainakin tuhat komeaa tuoretta ja kennostoista hiippalakkia. Seuraavana vuonna paikalla ei ollut ainuttakaan huhtasientä. tummemmalla alueella. Onneksi selvittiin sairaalakäynnillä. urpo haapalainen / kuvaliiteri T oukokuisena iltapäivänä turkulainen biologiystäväni soitti ja kysyi: ”Haluatko valokuvata huhtasienen?” Mukavahan huhtasieni on aina nähdä, mutta että Turkuun asti vaivaista huhtasientä… ”Mutta kun niitä on satamäärin”, jatkoi ystäväni. elinympäristö: Kulttuurivaikutteiset paikat kuten pihat, puistot, tienvierustat, polkujen varret ja vanhat nuotiopaikat, usein kalkkipaikoilla. Joskus korvasienisatoa varten valmistettuun kuoppaankin voi ilmestyä huhtasieniä. Useimmitenhan huhtasieniä löytää vain muutamia kerralla. Sen itämaista minareettia muistuttava lakki on huomiota herättävä. Suomessa on kaksi huhtasienilajia, joista kartiohuhtasieni on selkeästi yleisin. varo sekoittamasta: Korvasieni on ruskeampi, muodoltaan pyöreähkö ja aivomaisen poimuinen. Laji onkin uudispaikkojen tulokas. Sana huhta liittyy kaskikulttuuriin ja huhtasienenkin on arveltu suosivan palopaikkoja. Huhtasienet voi valmistaa ruoaksi sellaisenaan, keittämättä. Poimukellomörskyä luullaan joskus huhtasieneksi, mutta se on oma lajinsa. n Kartiohuhtasieniä kasvaa koko maassa ja pallohuhtasieniä on tavattu harvinaisena Rovaniemeltä asti. Kasvaa vain keväisin kesäkuuhun asti. Paikalle saavuttuani huomasin, mistä oli kysymys: kerrostaloalueen pensasistutukset oli uusittu ja niiden alle oli levitetty kuorikatetta laajoina kenttinä. ”Huhtasieni ei ole vain sieni, se on hulluutta”, on kerhon tunnuslauseita. Suomesta on löydetty myös niin kutsuttu paksuhuhtasieni, jonka jalka on yhtä leveä kuin lakki. Huhtasieni lajit: Kartiohuhtasieni (Morchella conica, sisältää paksuhuhtasienen), pallohuhtasieni (Morchella esculenta) ja kellohuhtasieni (Morchella semilibera). Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: älä sekoita myrkylliseen korvasieneen ja vältä liioittelua. Onpa kerrottu tarinaa, että jos syksyn omenasadon jättää maahan mätänemään, on hyvä mahdollisuus saada seuraavana keväänä huhtasieniä. Sen lajiasema on epäselvä; se saattaa olla vain kartiohuhtasienen variaatio. Toukokuu on huhtasienien esiintymisaikaa, tosin niitä löytää usein vielä kesäkuun puolellakin. Ainakin yksi – ilmeisesti allergiatapaus – tunnetaan. Keski-Euroopassa ja Amerikassa huhtasieni on tärkeä kauppasieni. Sen sijaan pyöreähkölakkinen pallohuhtasieni on tavattu vain muutaman kymmenen kertaa. Lisäksi meillä voi kasvaa kellohuhtasieni ainakin jossain Saaristomeren saaressa tai Ahvenanmaalla. Morel Mushroom Hunting Club (Huhtasienten metsästäjien kerho) järjesti kaikkien aikojen toisen Huhtasienifestivaalin Indianassa huhtikuussa. Näystä haltioituneena kokosin korillisen illan murkinaksi. Kuloalueilta sitä voi joskus löytää satamäärin
”On myös todettu, että vierekkäisten reviirien laulajat tutustuvat toisiinsa. Mahtuuko se siihen vai onko sen mentävä pois”,. teksti Alice karlsson K irjosieppo laulaa keväällä riemukkaasti, vai laulaako. Kaikkia hieroglyfejä ei vielä tarkkaan tunneta. Ymmärtävätkö toiset koiraat pysyä kaukana. Se voi olla myös turhautunut, peloissaan tai yksinäinen. Ja kun reviirillä soitetaan nauhurilta koiraan laulua, se pitää muut kilpailijat loitolla tai houkuttelee naaraita”, tutkija Toni Laaksonen Turun yliopistosta kertoo. Vastaako naaras kutsuun. markus varesvuo Mitä linnulla mielessä. Siksi, ettei laulu ole sama. Ei kai vain haukka tule ja nappaa, kun ääni raikaa ties kuinka kauas. Laulu, nokan kalistelu ja kelon koputtelu ovat viestintää lintujen tapaan. Laulussa on muun muassa houkuttelua 16 Suomen luonto 14/2014 ja karkottamista, mutta mitä muuta. Miten sama laulu voi houkutella paikalle naaraan ja pitää kilpailevan koiraan loitolla. Reviireille tunkeutuva uusi laulaja saa sen sijaan kyytiä.” ”Tulokkaalle pitää osoittaa paikka. ”Kun esimerkiksi talitiaiskoiras otetaan pois reviiriltä, sinne tulee kuin tyhjästä hyvin nopeasti uusia koiraita
tuomas heinonen Sinitiaiskoiras kutsuu naarasta ja puolustaa reviiriään laulamalla. Vasemmalla ylhäällä taivaanvuohi soidinlennossaan. Naaraskin laulaa, mutta yleensä vain koiraan kanssa. 14/2014 Suomen luonto 17
Ilman pyyntivälinettä moni seikka jäisi pimentoon. 18 Suomen luonto 14/2014 Esa Lehikonen kiinnittää lintuverkkoa. juha ollila / vastavalo kuvat suvi elo Eri tehtäviin tarkoitetut laulut näkyvät myös aivojen eri osien aktivoitumisena. Toni Laaksonen tarkastaa kirjosiepon pöntön.
Pian sata vuotta täyttävä opaskirjanen kuuluu edelleen alan perusteoksiin. Väritystä sen sijaan voi muutella. ja ja lintuharrastaja Jussi Sepän 1922 ilmestynyt teos Lintujen äänet. ”Laulavia naaraita on tropiikissa vielä enemmän kuin Euroopassa.” Useimmiten naaras laulaa lyhyesti ja lähinnä vain koiraan kanssa. Lehikoisen mukaan kyse voi olla myös 14/2014 Suomen luonto 19. Varhaisimpia kotimaisia yrityksiä on opetta- Talitiaispari voi laulaa yhdessä duettoa. ”Eri tehtäviin tarkoitetut laulut myös näkyvät aivojen eri osien aktivoitumisena.” ”Vaikutusta voidaan lisäksi tehostaa esimerkiksi laulun määrällä, paikan näkyvyydellä ja laululennolla. Hän jakoi varpuslinnut äänen perusteella useisiin luokkiin ja laati niille jopa määrityskaavan, jota seuraamalla pitäisi päätyä oikeaan lajiin. arto juvonen / Lintukuva Naaraatkin laulavat Laulun merkitystä ei ole helppoa tutkia, koska sitä on vaikea manipuloida. Laaksosen kollega, ornitologi Esa Lehikoinen täydentää. Kumppani löytyy laulamalla ja eleillä. Lesken surukaan ei kauaa kestä. ”Toiselle koiraalle suunnattu laulu voi olla pontevampaa”, Lehikoinen sanoo. b) Kutsuääni: kruh tai korp. Myös kunto merkitsee. Se on kokonaisuus.” Kun naaras vastaa kutsuun, laulu ja muut eleet ovat tehneet tehtävänsä. ”Naaraan laulu on osoitettu sitä todennäköisemmin, mitä ahkerammin lajin laulua on tutkittu”, Lehikoinen sanoo. Koealueella satakielitiheys pysyi paljon alhaisempana kuin vertailualueella.” Ihmiskorva ei erota, onko koiraan laulu suunnattu naaraalle vai toiselle koiraalle. Terveydentila heijastuu äänen voimassa ja höyhenpuvun värien kirkkaudessa. Lystikseen linnut eivät laula. Sukupuolen erottaa kravatista. Behavioral Ecology -tiedelehdessä, vähälle huomiolle jääneessä, jo 2006 julkaistussa artikkelissa belgialais–ranskalainen tutkimusryhmä kokosi The Birds of the Western Palearctic -käsikirjasta tiedot Euroopan 233 varpuslinnun laulukäyttäytymisestä. Erikseen tulevat vielä tavunkertaajat ja tavulaulajat, joihin kuuluvat muun muassa rääkkyjät. ”Esimerkiksi satakielellä on Etelä-Ruotsissa tehty koe, missä kuusi nauhuria soitti aika ajoin lajin laulua. Naaraalla se on siksakkia ja koiraalla ojennuksessa. c) Kutsuääni: (parkaisu) krääh. ”Tiedetään, että kumpaakin siinä on, mutta kumpaa on enemmän ja kumpaa vähemmän?” Laaksonen pohtii. Niillä tunnistuspolku on kirjan yksinkertaisin: a) Ääni korkeaa, parkuvaa huutoa. Esimerkiksi kerttusilla koiraat lakkaavat laulamasta vain pari kolme päivää sen jälkeen, kun kumppani on löytynyt. Närhi. Tavunkertaajia ja rääkkyjiä Lintujen laulua on yritetty useasti kuvata kirjaimin ja myös nuottiviivastolla. Kirjosieppo on näkyvimpiä pihalintujamme. Lintujen laulu jaotellaan lajintuntemusaineistossa rummuttajiin, lavertelijoihin eli ”luoviin laulajiin”, vaatimattomiin laulajiin ja säelaulajiin. Yhteislaulu onkin tulkittu parisiteen vahvistamiseksi. Esimerkiksi varpusen rinnassa olevaa mustaa laikkua voi suurentaa tai pienentää ja katsoa mitä tapahtuu. Korppi. Jotakin uutta laulustakin silti tiedetään, muun muassa se, että myös naaraat laulavat. Varis. Esimerkiksi säelaulajiin kuuluvat säkeenyhdistäjät (satakieli, kiuru), lavertajat (lehtokerttu, mustapääkerttu), säkeenkertaajat (peippo, punavarpunen) ja tavunyhdistäjät (tiltaltti). Helsingin yliopiston biologian opetuksessakin Sepän jälki näkyy. Selvityksessä ilmeni, että 112 lajilla myös naaras laulaa. Jos esimerkiksi kirjosieppoparin naaras otetaan pois, noin tunnin päästä koiras on uuden kumppanin haussa
Soidintanssin aikana kuuluu vain siipien kahinaa ja varpaiden rapinaa. arto juvonen / Lintukuva Suokukolla eleet ovat ääniä tärkeämpiä. Tämä sinitiainen painoi 12,21 grammaa. kuvat suvi elo Rengastus pitää yhä pintansa lintututkimuksessa. Linnun paino, ikä ja kunto kirjataan. Höyheniin puhaltamalla saa esille rintalihakset, jotka kertovat kunnosta. Renkaat paljastavat yksilön elämänkaaren. Esa Lehikoinen irrottaa tiaisen verkosta muutamalla liikkeellä ja rengastaa sen. 20 Suomen luonto 14/2014