Törmäpääsky
kaivaa pesän jaloillaan
Kevään maljat
Punamaljakkaan ja muiden upeiden sienten aika
panu Kaila
tietää, mikä talo ei homehdu
4
Irtonumero 7,50
14.5.2010
Luo Suomen akilpailu valokuv istyy! käynn
U LUOM0 S 201 nnon
Saako sammakko seuraa?
Vihersammakoita ja haisukonnia tulossa.
Jotta kukat kypsyvät meheviksi marjoiksi, pitää kimalaisten ahertaa meden keruussa kirjaimellisesti kukasta kukkaan. Miten hyvä sato saadaan, riippuu säiden lisäksi myös kimalaisista. Ne ovat tärkeimpiä mustikan pölyttäjiä. Ilman niiden uurastusta jäävät mustikkaherkut tekemättä.
KUvA ISMO pEKKARINEN / KUvALIITERI · TEKSTI JOhANNA MEhTOLA. MYÖHÄISKEVÄT
Mustikan lyhdyt syttyvät
Kukat kaipaavat kimalaisen kosketusta.
Kanervakasveihin kuuluva mustikka puhkeaa heleään kukkaan touko heinäkuussa sen mukaan, missä päin Suomea ollaan
MYÖHÄISKEVÄT
Kohti koillista!
Allit ohittavat Suomen matkalla tundralle.
Retkeläinen on jo ehtinyt rantakivikkoon. Retkeilijä haukottelee ja asettaa kiikarin silmilleen. Jäsenet ovat kohmeessa telttayön jäljiltä. Allien nauhat, kauniiksi rimpsuiksi letitettyinä, taustalla Söderskärin majakka. Siinä on kevät, hän ajattelee ja sulkee vielä hetkeksi silmänsä: kevät tulee kyllä, omalla painollaan.
KUvA MARKUS vARESvUO · TEKSTI JUhA KAUppINEN. Aurinko vetristää vähin erin
Vastuut pitää langettaa täysimääräisesti kuten esimerkiksi Saksassa. Tarkoitushakuisesti vaietaan siitä, että uraania louhitaan enimmäkseen Australiassa ja Kanadassa alkuperäiskansojen mailla. pÄÄKIRJOITUS
MYÖhÄISKEvÄT SUOMEN LUONNOSSA
JARI PELTOMÄKI / LINTUKUVA
Onneton ydinvoimalinjaus
V
22
pESÄ hIEKKATÖRMÄSSÄ. Voimayhtiöt joutuisivat korvaamaan vain murto-osan syntyneistä vahingoista. Ydinvoimaa tuetaan voimakkaasti rajallisella korvausvastuulla mahdollisen voimalaonnettomuuden sattuessa. Teollisuuden innostus ydinvoimaan on kiinnostava tilanteessa, jossa Olkiluodon kolmas yksikkö vajoaa yhä syvemmälle vaikeuksiinsa ja kustannukset ovat karanneet käsistä. Törmäpääskyt ovat hyötyneet soranotosta. Aitoja vaihtoehtoja ydinvoimalle on. Ottakaamme oppia Ruotsista, ja Tanskasta, jotka satsaavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Taas uusi pala Suomea pilataan. Erityisen ikävää on toisen luvan antaminen Fennovoimalle, joka aikoo rakentaa voimalansa Simoon tai Pyhäjoelle. Kahden uuden voimalan rakentaminen merkitsee sitä, että ydinsähköä varaudutaan myymään myös ulkomaille. Suurin osa lankeaisi veronmaksajille. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) uusiutuvan energian lisäämistä markkinoiva paketti ja vetoaminen ilmastosyihin ovat pelkkä veruke, jolla linjaus runnottiin läpi. pyhiinvaellusmatkan voi tehdä kotimaassakin. Ne löytävät sorakuoppien seinämistä hyviä pesäpaikkoja, kun luonnon omat hiekkaseinämät ovat vähentyneet.
altioneuvoston myönteinen periaatepäätös kahdelle uudelle ydinvoimalalle on vahva viesti siitä, että päähallituspuolueet ja teollisuus haluavat Suomen jatkavan energian tuhlaamisen ja vaihtoehdottomuuden tiellä. Toisin kuin Suomi ne kurkottavat tulevaisuuteen.
JORMA LAURILA pÄÄTOIMITTAJA jorma.laurila@sll.fi
52
RETKI RAJALLE. Kaivostoiminnan ongelmat on ulkoistettu sinne. Myös ydinjätteiden loppusijoituksen kustannukset ovat pitkälti auki, ja suuri osa niistäkin saattaa kaatua yhteiskunnan maksettavaksi. Näin avataan uusi ydinvoimapaikkakunta sen sijaan, että laitokset olisi keskitetty vanhoille sijoituspaikoille. Rauhaa ja hiljaisuutta kävelyn tahtiin on tarjolla esimerkiksi Itärajan retkeilyreitillä Suomussalmella.
6 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
LASSE KOSONEN
Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Markkinointivastaava LiisaVähäkylä AssistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto
46 vahvaa viron kuvaa. haisukonnaa odotellaan
Luonto ja ympäristö
76
ARvOITUS MÖKKILAITURILLA. 66 "Terve talo hengittää ilman konevoimaa." KasvokkainPanuKailankanssa.
Vakiot
8 Luontojaympäristönyt 14 Maailmalta 38 Kolumni 57 Vahtikoira 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 74 Havaintokirja 76 Kysyluonnosta 80 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu
HEIKKI SUSILUOMA
LUOMUS 2010 s
. Kenia.
Ihmiset ja elämäntapa
42 Salakavalan helppoa. Digiaikaräpsyttää. Kysy luonnosta -asiantuntijamme ratkaisi oudon palleron arvoituksen.
8 Islannin purkaus ei muuta ilmastoa 11 Liikennebiokaasun vero kummastuttaa 68 päästöt neljännekseen bioetanolilla
Tiede ja tutkimus
12 Taskurapu tarttui pyydykseen 12 Koivuallergia lievenee hunajalla 14 Istutuksista vakavia vaikeuksia alkuperäiskalastolle Issyk-Kul-järvenkalatyritetäänpelastaaKirgisiassa.
Retkeily ja matkailu
52 Rajan kutsu 58 Itä-Afrikan sydän kuivuu. Kuva Ismo pekkarinen / Kuvaliiteri.
W W W.SUOM E N LUO NTO.FI
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
7. Törmäpääsky. Mahdollisia tulokkaita sivuilla 3237. Kevätsienistä monet ovat vain kauniita kuten punamaljakas, mutta syötäviäkin voi jo etsiskellä.
KANNESSA Kurnutus on kevään ääni. RAILI MIKKANEN
SuomenLuonto4|201069.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto
Eläimet ja kasvit
10 10 16 22 32 Majava kaatoi ennätyshaavan Norppia laskettiin urakalla Kevään maljat ja pikarit Koti törmässä. 4041 ja 75
Suomen valokuvaLuonnon kilpailu
16
SILMÄNILOA. Sammakko saattaa lähivuosina saada seuraa Baltiasta, Karjalankannakselta ja Etelä-Ruotsista
LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
TOIMITTANEET ANTTI hALKKA JA ALICE KARLSSON
TULIVUORET JA ILMASTO
NYT LUONTOON!
MUSTApÄÄKERTTU
Kertut tulevat
Viehättävin linnunlaulu saapuu maahamme toukokuussa, kun kertut ja muut mestarilaulajat saapuvat Suomeen. Muutkin suuret trooppiset purkaukset ovat alentaneet maapallon keskilämpötilaa.Euroopankesälämpötilaon ollutkeskimääräistäkylmempijokaisen 400viimevuodenaikanasattuneentodellasuurenpurkauksenjälkeen. Ilmastovaikutussyntyisi,jospurkausolisipaljontähänastinähtyäsuurempijanostaisirikkidioksidiaylikymmenenkilometrinkorkeuteenstratosfääriin. "Maapallonkeskilämpötilaalenivielä 1992 0,20,3 astetta", sanoo dosentti
Jouni RäisänenHelsinginyliopistosta. Runsainkertuistammeonlehtokerttu,mutta monenmielestäsykähdyttävinlauluonmustapääkertulla.Vainkoiraslaulaa.Lisäksisen tehtävänä on tehdä naaraan katsottavaksi soidinpesiä,joidenjoukostanaaraskelpuuttaamieleisensä.
ANTTI hALKKA
YLLÄTTÄVÄ HAVAINTO
MARKUS VARESVUO
Islannin purkaus ei
Rusorintakerttu pyrähti Viikkiin
Äärimmäisen harvinainen rusorintakerttu nähtiin huhtikuun puolivälissä HelsinginViikissä.Välimerenmaidenpesijälläoliihmettelemistävieläosinlumenpeitossaolleessamaisemassa.Lajionnäyttäytynyt Suomessaviimevuosinajokavuosi.
ANTTI hALKKA
Ilmastoaviilentäisi vastakunnon rikkiryöppy stratosfääriin.
Eyjafjalla-tulivuoren purkaus ei vaikuta ilmastoon. Näin kävi esimerkiksi Pinatubo-tulivuorenpurkauksessaFilippiineillä1991. ISLANNIN TULIvUORISTAvainLakin (purkaus 17831784) tiedetään vaikuttaneen laajasti ilmastoon pohjoisella pallonpuoliskolla.Purkausolinoin150 kertaaEyjafjallannytkoetuntapauksen
Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi.
8 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
VESA HUTTUNEN. Ne vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeisiin siten, että länsituuletvallitsevat.NiinpäSuomessapari jättipurkaustenjälkeistätalveaonollut tavallistalämpimämpiä. Sinnejäisitällöinjopavuosiksiaerosoleja,jotkaheijastaisivatauringonvaloa takaisinavaruuteen. Trooppisilla jättipurkauksilla on kuitenkin Euroopassa talvisin myös lämmittävä vaikutus
Voimakkain jopa puoleen vuosituhanteen oli Tamboran purkaus Indonesiassa 1815. "Purkauksia voi olla tulevaisuudessa aiempaauseammintainiidenvoimavoi kasvaa",Sigmundssonsanoo. "Salamat olivat kilometrien pituisia ja jyrinää kuului", kertoo kuvan ottanut italialainen komeettatutkija Marco fulle. Salamat syntyvät positiivisesti ja negatiivisesti varautuneen tuhkan välisestä jännite-erosta, mutta vielä ei tiedetä miten varaukset joutuvat erilleen.
Islannin purkauksia
2010 Eyjafjallajökull 2004 Grímsvötn 2000 Hekla 1998 Grímsvötn 1996 Gjálp 1991 Hekla 1984 Krafla 1983 Grímsvötn 1981 Krafla 2 kertaa 1980 ja 1981 Hekla 1980 Krafla 3 kertaa 1977 Krafla 2 kertaa 1975 Krafla 1973 merenpohjassa Landeyjarin rannikolla 1973 Heimaey 1970 Hekla 19631967 Surtsey 1961 Askja 1947 Hekla 1933, 1934 ja 1938 Grímsvötn 1927 ja 1929 Askja 1926 merenpohjassa koilliseen Eldeyltä 1923 ja 1924 Askja 1922 Askja 2 kertaa 1922 Grímsvötn 1921 Askja 1918 Katla 1913 Austan Heklu
Tambora ja muut maailman isot trooppiset purkaukset
Maailmassa on ollut 200 vuodessa ainakin yhdeksän isoa trooppista purkausta, jotka ovat vaikuttaneet ilmastoon. huhtikuuta. Lämpeneminen sulattaa jäätiköitä, ja tällä voi esimerkiksi Islannissa olla purkauksia aktivoivavaikutus. Määräonkuitenkinvainpuoliprosenttia ihmisenaiheuttamistapäästöistä. "Eyjafjallassa näin ei kuitenkaan ole, koska jäätikkö on jo valmiiksi hyvin ohut." Vatnajökullin jää on enimmillään kilometrinpaksuista.Sentulivuoriaovat taulukon Gjálp ja Grímsvötn sekä iso Öraefajökull,jonkapurkaus1362olituhoisa. Tambora myös tuotti stratosfääriin valtavan määrän rikkiä; purkaus ylsi noin 43 kilometrin korkeuteen.
ANTTI hALKKA
MARCO FULLE
muuta ilmastoa
kokoinen.Noin122miljoonaatonniarikkidioksidiapääsiilmakehään.Tämäon enemmän kun ihmisen vuotuiset rikkidioksidipäästötkokomaailmassa(2010 noinsatamiljoonaatonnia). Eyjafjallanpurkauksessavapautuialkuun paljon fl uoria. Salamointia tunnetaan yli sadasta purkauksesta. Fluori voi olla tuhkanohellahaitaksilaiduntavilleelämillesuurimmantuhkalaskeumanalueella.
ANTTI hALKKA
Tulivuori Pinatubo El Chichon Agung Santa Maria Krakatau Cosiguina Babayn Claro Galunggung Tambora
Maa Filippiinit Meksiko Indonesia Guatemala Indonesia Nicaragua Filippiinit Indonesia Indonesia
vuosi 1991 1982 1963 1902 1883 1835 1831. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
TUhKApILvI SALAMOI. Tambora sylki kiveä 50 kuutiokilometriä, mikä on noin 500 kertaa Eyjafjallasta lähtenyt määrä. 1822 1815
voima 6 5 5 6. 6 5 4. Ilmastonmuutoksellajapurkauksilla voi olla toinenkin yhteys. MAAILMAN TULIvUORISTA tulee ilmakehäänmyöshiilidioksidiakeskimäärinnoin130miljoonaatonniavuodessa. Carolina paglinjafreysteinn Sigmundssonin pari vuotta siten julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi Vatnajökullin jäätikön oheneminen lisääsulanmagmanmuodostumistajäätikönalla. VEI eli vulkaanisen räjähtävyyden indeksi kuvaa purkauksen voimakkuutta. Paksun jään peittämiä tulivuoria on myösesimerkiksiAntarktiksella. Tamboran purkaustuote riittäisi koko Suomen päällystämiseen yli kymmenen senttiä paksulla laatalla. 5 7
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
9. Eyjafjalla 16
Saimaannorppiaetsittiinnytperinteisen pesälaskennan ohella lennosta. Viiankiaapa on 65 neliökilometrin naturaohjelmallasuojeltuaapasuo. KangasalanYhteiskylänpäästötasejäänollaan, koskalämpötuotetaanhakkeellajapelleteillä. Eräoppaanakin majavien elämää seurannut Hämeen ammattikorkeakoulunlehtoriMika Soramäkiihaileeurosmajavansinnikkyyttä. "Suuriarvokasaapasuoeiolemilläänkorvattavissa",sanooluonnonsuojeluasiantuntijaTapani veistolaSuomenluonnonsuojeluliitosta. "Sakuhaluaanostaavettäniin,ettähaapaonvedenrajassa, jolloinsenäärelläonturvallistaaterioida." MajavienelämäätyökseenseurannutSoramäkieikeksiSakunkaadoillemuutasyytäkuinhillittömäntyömotivaation. "Suorituksen arvoa nostaa se, että haapa kasvoi keskellä tiheää korpikuusikkoa noin kilometrin päässä majavan pesimälammesta.Lammestakuusikkoononjohtanutvainmatalaoja." Sakuonkaatanuthaavanojanpäällejatehnytpienenpadonkin.Tarkoituksenaolituodajättiläinenvedenääreen. Hylje vaihtaa karvansa kerran vuodessa. Syy laskennan sijoittumiseen kevättalvelle on norpan biologia. Norpan karvanvaihtoajoittuupoikimisenjälkeen huhtitoukokuulle.Vaihtosujuuparhaiten kuivilla maaten, mistä syystä norpHAMPAIDEN TYÖTÄ
pianähdäänjäälläjamaallaenitenjuuri nytkeväällä. "Etelä-Suomensuoluonnontilaonylipäänsä hälyttävä.Suurinosasuotyypeistäonuhanalaisia",toteaapaikallaollutSuomenluonnonsuojeluliitonmetsäasiantuntija Sini Eräjää.
ANTTI hALKKA
SUOJAAKO NATURA?
TAPIO AHONEN
NORpAT JA MERIKOTKA. Seppo Keräsen Saaristomeren huhtikuisen laskentalennon kuvasta näkee, että norppa on hylkeeksi pieni.
Kaivos uhkaa Viiankiaapaa
Valtava Anglo American -kaivosyhtiö havittelee Sodankylän Viiankiaapaa kuparikaivokseksi. Suolla on kymmeniä uhanalaisia lajeja. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
RIEKKOSUO POLTETAAN?
UHANALAISET
Pori tai Tampere polttaa Parkanon Rukonevan
Parkanon Rukonevalla osoitettiin huhtikuussa mieltä Vapon turvekaivosta vastaan.Rukonevaonluonnonsuo,jollapesiimuun muassayksiEtelä-Suomenviimeisistäriekoista. Bromarvinekokylälämpiääpuullajaaurinkoenergialla.Vertailutalojenlämmityshoituupääosin öljyllä ja sähköllä. Tästä huolimatta Vapo ojitti suon turvekaivostavarten.Turveonympäristöluvanmukaan päätymässäpoltettavaksiPoriintaiTampereelle. "Kaatamistaanhaavoistaseonsyönytoksistoa,muttaruokaa onsaatavillalähempänäjapaljonvähemmällävaivallariittävästi.EhkäSakustaonmukavakatsoa,kunpuukaatuu."
JUSSI KARvONEN
10 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Itämerellä lentokoneet olivat liikkeellä kaikilla tärkeillä norppa-alueilla: Riianlahdella,Perämerellä,SuomenlahdellajaSaaristomerellä. Siltä on löydetty 1990-luvulla muun muassa lapinkämmekkä. Vain joskus norppakanta voi romahtaa äkisti kuten Suomenlahdella 1991,
ASUMINEN
Ekokylät päästävät vähän
Maaseudunuudetekokylätpäihittäväthiilidioksidipäästöjenpienuudessatavanomaisetasuinalueet.Bromarvinekokylänenergiankulutuksestaaiheutuuhiilidioksidipäästöjä10kiloa kilowattitunnilta bruttoneliömetriltä vuodessa, kun vertailualueilla Kangasalan Kortekankaalla niitä kertyy 39 ja Hangossa 52 kiloa vuodessa. Asukkaiden liikkuminen tuottaa kaikissa kohteissa enemmän päästöjä kuinasuminen.TutkimuksentekivätOuti palttalajaBruno Erat.
RITvA KUpARI
Majava kaatoi ennätyshaavan
Sakuksi nimetty majava on kaatanut Lammin Evon suurimmanhaavan,tyvihalkaisijaltaannoin85-senttisenjättiläisen. Viiankiaavalle on juuri rakennettu luontopolkuja ja muita palvelurakenteita osana aapasoidensuojelunEU-hanketta. Anglo American on osapuolena ympäristökiistassaAlaskassa,missäkupari-jakultakaivoshankeuhkaaerämaatajasuurtalohijokea.EteläisessäAfrikassasamanyritysryhmänAngloPlatinuminjättikaivosonollutpitkäänkiistakohde.
ANTTI hALKKA
Norppia laskettiin
Kova talvi tarjosi loistavan mahdollisuudennorppienlaskemiseen. Suomessa merilaskentoja koordinoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, MetsähallitusvastasiSaimaastajaWWF olimukanaSaaristomerenlaskennassa. Laskentatuloksia lienee käytettävissäsyksyllä.Kovinsuuriayllätyksiäeiole tulossa, sillä kaikkien alueiden norppakantojaonseurattuviimevuosina.Norppaonpitkäikäinen,jasenkantavaihteleemaltillisesti
Verotusta vastaan on tehty toimenpidealoite, lakialoite ja kirjallinenkysymysvaltiovarainministerille. MinisteriönesityksenpohjanaonVTT:nkehittämä veromalli, jossa polttoaineita verotetaan hiilidioksidipäästöistä,ympäristönlähipäästöistä jaenergiasisällöstä.Biokaasuonpuhtainliikennepolttoaine,jonkakäytöstäeiaiheuduhiilidioksidipäästöjäjahiukkaspäästötkinovatolemattomanpienet.Senenergiasisältötuleejätteistä. Energia-asiantuntija Ari Lampinen arvioi, että hallituksen verolakiesitys on heikkotasoinensekäuusiutuviapolttoaineitasuosivienEU:n strategioidenjaYK:nympäristösopimuksienvastainen. "Perusteluissa on logiikkavirhe, koska päästöttömän biokaasunhan tulisi olla veroton. Suomessa ja lähialueella on harvinainen maailman norppien monimuotoisuuden keskittymä. Suomessa on vain yksi liikennebiokaasuasema. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
PUHTAIN POLTTOAINE
SEPPO KERÄNENN
Liikennebiokaasun vero kummastuttaa
Hallituskaavaileeliikennebiokaasunverottamista.Tällähetkelläjäteperäinen,uusiutuvabiokaasuonvapautettuliikennepolttoaineiden valmisteverosta ja edellytykset sen käytön yleistymiselle ovat hyvät. Heikoitentunnettuonlaatokannorppa.Senkantaaeioleyritettylaskeavuoden 2001 jälkeen. Valtiovarainministeriönpolttoainetyöryhmäonvalmistellutverouudistusta, jossa biokaasulle määrätään vero sen energiasisällönperusteella. Ruotsissa on yli sata julkista ja kymmeniä yksityisiäbiokaasuntankkausasemia.
RITvA KUpARI
JUSSI KARVONEN
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
11
ARI LAMPINEN. Norpan viidestä alalajistaseudullaelääperätineljä. "Raakaöljypohjaisiapolttoaineitaontuettukotimaisiauusiutuviapolttoaineitavastaanvuodesta1965alkaen,vaikkakansanedustajatovattehneetkymmenittäinaloitteitaverotuksenpurkamiseksi",sanooLampinen,jokaonSuomenbiokaasuyhdistyksenhallituksenjäsen.
RITvA KUpARI
urakalla
kun jopa puolet kannasta kuoli tuntemattomaanmyrkytykseen. Hallitus on jättämässä veroehdotuksensa eduskunnankäsittelyynsyksyllä,muttakansanedustajatovatilmaisseetjoalkuvuodestahuolensabiokaasunkohtelusta. Ilahduttavaa on PCB-ympäristömyrkyn väheneminen Itämeressä. Laatokannorppien oletetaan kuitenkin vähentyneen, sillä tietoon tulee 300400 hukkumista kalanpyydyksiinvuodessa. Naaraista on pysyvästi lisääntymiskyvyttömiä enää alle viidennes, kun pahimmillaan kaksi kolmannesta aikuisista norppanaaraista oli myrkyntakiasteriilejä.
ANTTI hALKKA
UNOHDETTU ENERGIAVARA
Kaasua riittää
Biokaasuyhdistyksen selvitysten mukaan kuntienbiojätteillävoisikulkeakolmannes Suomentieliikenteestä.Biokaasunraaka-aineeksisopivatmuunmuassajäteliete,biojäte,maataloudenkasvi-jaeläinperäisetjätteet,selluteollisuuden jätteet sekä paperi-, biomuovi ja tekstiilijätteet. Tällainen verotus uhkaisi lopettaa puhtaimman ja täysin kotimaisen biopolttoaineen käytön Suomessa", sanotaan seitsemää eduskuntapuoluettaedustavien43kansanedustajankysymyksessä. Ilmastonmuutos tekee norppien laskemisen jäältä jatkossa yhä hankalammaksi, sillä ankarat talvet harvinaistuvat.Ilmastonmuutosonmyösyksisyistä, joiden takia Maailman luonnonsuojeluliittoIUCNmääritteli2008saimaannorpan,laatokannorpanjaitämerennorpan uhanalaisiksi
Euroopassa mutaravusta käytetäänyleisestiensilöytöpaikanmukaistanimeäzuiderzeentaskurapu. Vastaavasti mutta hitaammin ilvekset suurenevatkohtipohjoista. Sen jälkeläiset ovat sopeutuneet hämmästyttävänhyvinerityyppisiinelinympäristöihinjaravinto-oloihinPohjois-jaKeski-Euroopassa.
pERTTI KOSKIMIES
Koivuallergia lievenee hunajalla
Kerimäkeläinen mehiläistarhuri Kyösti pitkänen ja Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti aloittivathunajasiedätyskokeetmuutama vuosi sitten. Suomessaeläänoin2000ilvestä.KantaontiheinUudellamaallajaJärvi-Suomessa.
pERTTI KOSKIMIES
Taskurapu tarttui pyyd
Jotutuksitulleen villasaksiravunlisäksi merialueiltammeon löydettykaksi muutakintaskurapua.
Eläinmuseon asiantuntemusta tarvitaan joitain kertoja kesässä, kun merialueelta saadaan kymmenraajainen saksiniekka. Rapu osoittautui Carcinus maenaslajiksi,jolletulokaslajeihinerikoistunut professoriErkki Leppäkoski esittinimeä rantataskurapu ensilöytäjän MarkusJ.Rantalanmukaan. Ruotsalaistutkijat saivat selville, ettäensimmäisinävuosinatarjollaolevaravinto vaikuttaaaikuistenilvestenkokoon. IlveksenkokojapainokasvavatKeski-Ruotsista etelää kohti metsäkauriskannan tihentyessä. Esimerkiksi kokonaan oireettomienpäivienmääräylikaksinkertaistui,voimakkaimpienoireidenpäivät vähenivätyli70prosenttiajaantihistamiinienkäyttöpäivienmääräpuolittui. VillasaksiravunlisäksijostakinsyystäjuuriNaantalinedustaltaonlöytynyt kaksiharvinaisuutta.Ensimmäinenosui akatemiatutkijaMarkus J. Rapuosoittautuimutaravuksi(Rhithropanopeus harrisii).Suoraanenglannistakäännettynänimiolisiteksasinmutarapu alkuperäisen esiintymisalueensa mukaan. vILLASAKSIRApUJA ON SAATUsaaliiksi vesiltämme jo vuodesta 1933 Viipurinlahdelta, joka tuolloin vielä kuului Suomeen. Niihin oli sotkeutunutkaksieuronlantinkokoistataskurapua. Saaliina oli kilkki ja pienitaskurapu,jokamuistuttivillasaksirapua,muttavillatpuuttuivat. Tarkoitus oli selvittää elääkö orgaanisten tinayhdisteiden kyllästämällä pohjalla mikään. Tuotteen isää ilahdutti myös vertailussa käytetyn tavallisen hunajan hyödyt.Vastaajatnostivatesiinparemman olon ja erityisesti vähäisemmän sairastelun.Lähesjokakolmasarvioiolleensa talvikaudellatavallistaterveempi. Kolmas taskurapulaji löytyi 2009, kun merikapteeni peter Lindberg nostipoikansa MikaelinkanssaNaanTÄRKEÄT MEHILÄISET
ARI KARHILAHTI
VALLOITTAJA
ASKO HÄMÄLÄINEN / KUVALIITERI
vILLASAKSIRApU talinaukolla verkkoja. Siitepölykauden jälkeen osallistujat olivat itsekin tyytyväisiä, sillä suurin osasäännölliselläkuurillaolleistakoki saaneensa apua koivuallergiaan. Monet aiemmat tutkimukset todistavat suurempia eroja linnustossa luomutilojen hyväksi; luomutiloillakunonuseinmonenlaisiaympäristöjäkutenojanpientareita,hakamaitajaniittyjä, mikälisäälintujenmäärää.Suomessaonyli3900 luomutilaa, ja niiden ala kattaa seitsemän prosenttiapeltoalastamme.
pERTTI KOSKIMIES
12 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Useimmat halusivat osallistua jatkotutkimukseen. Lisätietoja hunajatutkimuksesta www.ekay.net ja Apipollen Immuno -valmisteestawww.kerimesi.net.
KIMMO SAARINEN
ELINPAIKAT
Varpuslinnut hyötyvät luomutiloista
Luomutiloillapesiieteläruotsalaisentutkimuksenmukaanenemmänvarpuslintulajeja,esimerkiksikiuruja,tiaisia,sieppojajavariksia,kuintavanomaisestiviljellyillätiloilla.Muilla linnuillaerojaeihavaittu,eikäniitäollutyksilömäärissäkään. Pitkäsen ideoinnin ja kehitystyön tuloksena syntyi hunaja siitepölyvalmiste, jonka avulla koivun siitepölylleherkistynytvoilieventääoireitakoivunkukintakaudella. Rantalan ja Kristian Mäkelän kilkkimertaan 2008NaantalinKorjaustelakansaastuneellaedustalla. KaukoidästäLuoteis-Venäjälle19291955istutettusupikoirienalkukantaolivainnoin9000yksilöä,muttaperimältäänvarsinmonimuotoinen. Myös allergialääkityksentarveolivähentynyt. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
NUORUUSVUODET TÄRKEITÄ
TULOKKAAT
Ravinto määrää ilveksen koon
Ilvekselläuroksetovatsuurempiakuinnaaraat, ja molemmat sukupuolet kasvavat useita vuosia. Perämereltä laji löytyi 1950-luvulla; sittemmin villasaksirapujaonsaatupitkinrannikkoammejasaaristoammevuosittain.Tiheinkantaeleleeetelärannikolla.SisävesiltäSaimaan Haukivedeltä villasaksirapu tarttui pyydykseenvasta1999.
Supikoira sopeutuu mainiosti
Supikoira on levittäytynyt Venäjältä kohti länttä40kilometrinvuosivauhdillajaelää yleisenäSuomessa,Baltianmaissa,Valkovenäjällä,Puolassa,SaksassajaUkrainassa.Lajiatavataanmonissamaissalännempänäkin1,4miljoonanneliökilometrinuudisalallaan. Ensimmäiseen laajempaan siedätystutkimukseenosallistuitoissatalvenalähessatakoivunsiitepölylleherkistynyttä.Valmisteenkäyttäjätselvisivät kevään siitepölykaudesta selvästi vähäisemminoireinkuinvertailuryhmään kuuluneet. Hunajavalmisteen käyttöä siedettiin hyvin ja haittoja kirjattiin vähän. Saksien karvapeitteisyyden perusteella laji varmistuuyleensävillasaksiravuksi(Eriocheir sinensis)
Kotimaistenyksilöidenselkäkilvenpituuson60 85milliä,eikäpoikasiaolevesialueiltammetavattu.Saksetovat"villan"peittämät, koiraalla villa on pidempää kuin naaraalla. Väritys on useimmiten vihertävä. Vastaavan kaltaisialajejaonmaailmallauseita. Maaperässähyppyhäntäisiäontuhansianeliömetrillä.Kiurupaikallammeniitäolivastaavalla alallakymmeniä.Valkoistataustaavastenpikkueliötolihelppohuomataihmissilminkin.
ANSSI vÄhÄTALO
KYÖSTI pITKÄNEN
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
13. Selkäkilpi on leveimmilläänkinvain20millimetriä.Eläimen kookkaat ja alta valkoiset sakset ovat usein erikokoiset. Ensimmäinen havainto Euroopastatehtiin1912.Lajieikykenelisääntymään Itämeressä sen alhaisen suolapitoisuudenvuoksi. VillasaksiraputekeetuhojaanPohjanmerenrannikollakaivamallareikiäpatovalleihin.Massaesiintymistenvuoksilajia vihataan; ajoittain miljoonittain rapuja nousee joen latvoille aiheuttaen lähes sietämättömän tilanteen jokivarren asukkaille (1932 Havel ja 1990-luvulla Elbe). KunÅrhusinyliopistongeologiDavid Egholminjohtamaryhmätutkivuoristojasatelliittikuvista,hehavaitsivat,ettäperinharvavuoriylsi enemmänkuin1500metriälumirajanyläpuolelle. Siihenkuuluivatlisäkseni9-ja6-vuotiaatpoikani. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT
MAANKUOREN LIIKKEET
ykseen
Villasaksirapu on kookas. Nyt korkeimmat vuoret ovat hiukan päälle 8000-metrisiä,muttaalppimaisetnuoretvuoristotkasvavatkokoajankorkeutta.JosHimalajan jäätikötsulavat,vuoretkasvavatkorkeammiksija kasvu pysähtyy vasta, kun uudet jäätiköt kattavat jälleen ylimmät puolitoista kilometriä vuortenrinteistä.
SEppO vUOKKO
MUTARApU räiselläesiintymisalueellasitäpidetään herkkuna. Jäätiköiden hupenemisen on pelätty vähentävän jokien minimivirtaamia ja lisäävän tulvaisuutta ja siten heikentävän alavien seutujenviljelymahdollisuuksia,muttajäätikötvaikuttavatitsevuoriinkin. Mitänenoukkivat?Hakivatkonesiemeniävai jotain muuta. Rapu on syötävä ja alkupeRANTATASKURApU
ARI KARHILAHTI
Kun jäätiköt sulavat, vuoret kasvavat
Kiista Himalajan vuoristojäätiköiden sulamisvauhdista heiluttaa jo YK:n ilmastopaneeliakin. Siemeniä ei löytynyt, mutta hangella pomppi taajaan hyppyhäntäisiä. Lumi-ilmastossa rapautuminen on nopeampaakuinlämpimässäilmastossa,jotenhetikun vuoristonkorkeusyltääpakkasiinasti,huippujen kohoaminen hidastuu: jäätiköt syövät lisäkasvun!Seselittää,miksikorkeimmatvuoristotovat trooppisillaalueilla. Rantataskurapu kasvaa yhtä suureksikuinvillasaksirapu,muttasensakset ovat pienet ja villattomat. Rantataskurapu on Euroopan Atlanninrannikonlaji,jokaonlistattuyhdeksi sadasta ärhäkimmin leviävistä tulokaslajeistamaailmassa. Kotona otukset päätyivätmikroskoopinalle.Neolivatpituudeltaan noin1,5millisiäveitikoita.15senttiäpitkällekiurullehyppyhäntäinenonsamakuin1,5-senttinen makkaranpalapienelleihmiselle Hyppyhäntäisetmuodostavatkintärkeäravinnonlähteen esimerkiksi muuttomatkalle valmistautuvillemerisirreilleHuippuvuorilla. Itämeren eteläosienlahdissalajiaontavattujojoitain kymmeniävuosia.Pienenkokonsavuoksimutarapuaeipidetäkovinhaitallisena.
ARI KARhILAhTI
RAVINTOKOHDE
ANSSI VÄHÄTALO JUHA JANTUNEN
ARI KARHILAHTI
Kiurut syövät hyppyhäntäisiä
KatselinHelsinginHaltialassahuhtikuussa kiurujenpyrähtelyähangelle.Kiinnitinhuomiotasiihen,ettäkiurutnappailivathangenpinnaltajatkuvastijotain. Villasaksirapu on kotoisin Venäjän KaukoidästäKiinanetelärannikolleulottuvaltamerialueelta.Lajisuosiijokisuistojajaonkovakaivautumaanrantapenkereisiin. Valjastin tutkimusryhmän töihin. Mutarapu on pieni
Vieläisompivirhetehtiin,kunjärveen tuotiin1950-luvulla1400kuhanpoikasta
HEIMO MIKKOLA
vOIMALA-ALTAAKSI. Joenpatoaminenhävittäisiluonto-jakulttuuriperintökohteita,javalumienmuutoksetvahingoittaisivat Balkanin suurinta järveä Skadaria. NEUvOSTOAIKAAN tuli muotiin kalojen siirtely eri puolille suurta valtakuntaa. Kalabiologi Mairam Sarieva (vas.) ja projektinjohtaja Azat Alamanov tarkastelevat pahoin nälkiintyneitä kuhia.
Sademetsäaktivistin murhauttaja vankeuteen
Brasilialainensuurtilallinentuomittiinhuhtikuussa30vuodeksivankeuteen73-vuot iaan yhdysvaltalaisen nunnan Dorothy Stanginmurhanjärjestämisestävuonna2005.Nunnapuolustisademetsiäjamaattomienoikeuksia suurtilallisiavastaankolmevuosikymmentä. Brasiliassa on surmattu satoja sademetsäa ktivisteja20viimevuodenaikana.Murhientakanaovatsuurmaanomistajat,jotkaovatmaksaneetpalkkamurhaajillelikaisentyöntekemisestä. padot hukuttaisivat maisemiltaan upean Moraça-joen rotkon.
BRASILIA
RIUTUNEITA KUhIA. Kantaeikuitenkaansäilyilmanjatkuvialisäistutuksia,koskayhdessäkäänyli 80:ssäIssyk-Kuliinlaskevassajoessaei ilmeisestioleympärivuotisestiriittävästi vettätaimenenlisääntymiselle. Issyk-Kulista päätettiin tehdä tuottoisa taimen- ja siikajärvi. Järvikuuluukansainväliseenkosteikkojasuojelevaan Ramsar-sopimukseen ja on Euroopan tärkeimpiämuuttolintujenlevähdysalueita.
JORMA LAURILA
PAVAN ALDO / SIME PHOTO / SKOY
Istutuksista vakavia vaike
Vieraidenkalalajien istutuksetKirgisian Issyk-Kuliinuhkaavat vakavastijärvenomaa kalastoa.Suomalainen asiantuntijaHeimo Mikkolakutsuttiin apuun.
Syvässä ja kirkasvetisessä IssykKulissa elää 28 kalalajia, joista 11 on alkuperäisiä ja näistä seitsemän kotoperäisiäeliendeemisiälajejajayksi endeeminen alalaji. Vaikeassa tilanteessa Maailman Ympäristörahasto(GEF)palkkasisuomalaisen (artikkelin kirjoittajan) ja unkarilaisen asiantuntijan auttamaan Kirgisian ympäristöministeriöntyöryhmää,miten päästä eroon kirjolohen ja kuhan tuomistaongelmista. Armeniasta tuotiinrunsaastiSevan-järventaimenta, jokaalkoikinmenestyähyvinjakasvaa Issyk-Kulissaselvästiparemminkuinalkuperäjärvessään. Nyttuomittusuurtilallinenonensimmäinen,joka saituomionmurhanjärjestämisestä. "Tämäonilmeinenmerkkisiitä,ettäaika,jossaväkivallastaeitullutseuraamuksia,onpäättymässä",sanoiGreenpeacenAmazon-kampanjan johtajapaulo Adario.
JORMA LAURILA
14 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Vieraat kalalajit, erityisesti kuha ja kirjolohi, uhkaavat vakavasti endeemisiäkalalajeja,joidensuojelueinäytäonnistuvanpelkilläkalastusrajoituksillaja kielloilla.Vuonna2005järvenalkuperäisistäkaloistasekäalastonelisuomuton osmanettäIssyk-Kulinmarinkasuositeltiin laitettavaksi Kirgisian uhanalaisten lajienPunaiseenkirjaan. MAAILMALTA
TOIMITTANUT JORMA LAURILA
MONTENEGRO
KIRGISIA
Tuhannet vastustavat vesivoimahanketta
Montenegron hallitukselle jätettiin huhtikuussa lähes 15 000 nimen vetoomus, jossa vastustetaan suunnitelmaa rakentaa neljävoimalapatoaluonnoltaanarvokkaaseenMoraça-jokeen. Peräti 17 kalalajiaontuotujärveenjokotarkoituksella taineovatpäätyneetsinnevahingossa
Joillekin lajeille SIIKOJA ISTUTETTIIN1960-luvullaai- apusaattaatullaliianmyöhään.Projeknakin90miljoonaa,javähänaikaasiikaa tiontähänmennessäonnistunutlöytäsaatiinkin hyvin. Ruokaalkaaloppuajamonetyli30-senttiset kuhatmuistuttavatpahastilaihtunutta hevosta(kirgiisientermihemittaavat kaikenhevosissa!). Alastoman eli suomuttoman osmanin luultiin jo hävinneen, mutta viime kesänä tutkijat saivat kiinni yhden. Suurin isku Issyk-Kulin kalastoa vastaantehtiinkuitenkinvasta,kunkirjolohituotiinRuotsi-nimeäkantavaankalanviljelylaitokseen1980.Siitäontullutpa-. Suomalainen sanonta, mään vain yhden alastoman osmanin, etteikannettuvesikaivossapysy,pätee joka päästettiin takaisin järveen. Issyk-Kulin seipi on yksi järven seitsemästä kotoperäisestä kalalajista. 1960-luvun alussa istutettujen eksoottisten ruoho- ja peilikarppien mukana järveen päätyi useita uusia lajeja kuten juovasalakka, kivitörö, täplikäs paksuhuulinuoliainenjavalkojuovatorkkuja. hapetokala,jokaonaiheuttanutendeemisillekaloilleenitentuhoja. Kassiviljelmätlisäävätentisestäänendeemistenlajienpahintavihollista,kirjolohta. Tutkimusten jälkeen se vapautettiin.
HEIMO MIKKOLA
ALKUpERÄINEN. Se on vähentynyt huolestuttavasti.
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
15
XINHUA PRESS / CORBIS / SKOY
KIRJOLOhEN TILANNE on monimutkaisempi,kunkaikenkalastuksenkieltämisestä huolimatta hallitus on sallinut kuudenverkkokassilaitoksenperustamisenkirjolohenviljelemiseksi.Kukaanei ajatellut laitosten rehevöittävää vaikutusta, eikä sitä, että osa viljelykaloista onnistuu karkaamaan luontoon. MAAILMALTA
uksia alkuperäiskalastolle
Uralilta.Nytkuhaonlevinnytkaikkialle istutuspaikastaan.Aluksiendeemisetja myöhemmin järveen vahingossa karppien mukana tulleet pikkukalat olivat hyvääsaalistakasvavillekuhakannoille. Nyt koekalastuksissa on kuitenkin saatu pahoin nälkiintyneitä kuhia. Edeltäällähuonostisuunniteltuihinsiikaistu- linenhavaintolajistaolivuodelta2003. Istutuksissa kulkeutui myös vakava karppien sairaus, joka suurelta osin tuhosijärvessäjoammoisistaajoistaolleenvillinkarpinkannat. Tehopyyntiä parempi keino voisi olla niinsanottujenkeinopesienkäyttö.Niistäkuhankutuvoitaisiintuhota.Unkarissa vastaavaamenetelmääkäytetäänsikäläisenendeemisenkuhansuojelemiseksi.
AZAT ALAMANOV
LÖYTÖ. Ainoa keino on nyttutkia,mitenendeemisiä lajeja voitaisiin lisätä hautomoissa ja istutuksilla. tuksiinaivankutenSuomessakin.Virhe hEIMO MIKKOLA arvattavastiolikokeillaerisiikoja(peled, lavaretus,ludoga)ilmansenkummempaasuunnitelmaa
Kevään maljat
Luminen talvi tietää kosteaa kevättä ja sieniä. Kevätsienien joukossa on muutamia syötäviä lajeja sekä ihastuttavan kauniita ja erikoisia muotoja silmän iloksi.
MARJA HÄRKÖNEN
pa tönäisy sormella, sinkauttaa itiöt ilmaan pienenä pilvenä. Hieman maata penkomalla huomaa, että punaiset maljat kohoavat lyhyen, vaalean jalan varassa maahan hautautuneilta puun jäännöksiltä. Se kasvaa näennäisesti maan pinnalla usein sammalten keskellä. Sateet ovat vähäisempiä, ilma kuivempaa ja auringon säteily voimakkaampaa kuin syksyllä. Kevät on kuitenkin sienille riskialttiimpaa aikaa kuin syksy. Punamaljakkaan kanssa samaan heimoon kuu-
16 SUOMEN LUONTO 4 | 2010. Kevätsienistä suurin osa kuuluu kotelosieniin, joiden itiöt syntyvät sienen ulkopintaan uppoutuneisiin pienenpieniin pusseihin, itiökoteloihin. Perusmuodoltaan keväiset kotelosienemme ovat yleensä maljamaisia, ja itiökotelot syntyvät maljan sisäpintaan, niin sanottuun itiölavaan. Kosketus, vaikka-
Punamaljakkaan (Sarcoscypha austriaca) kirkkaanpunaisia itiöemiä voi ihailla eteläisen Suomen keväisissä rantalehdoissa. Muutamat lajit kuten korvasieni ja huhtasieni ovat tehostaneet itiötuotantoaan siten, että malja on kupertunut palleroksi ja sen pinta poimuuntunut.
JALALLISIA MALJAKKAITA
S
ienet eivät kuulu vain syksyyn; niitä putkahtelee sinne tänne myös keväisin, kun sulava lumi kostuttaa maan. Punamaljakas on lahottaja ja erikoistunut jatkamaan muiden lahottajasienien jo varhemmin aloittamaa työtä. Sienen pinta näyttää sileältä, eikä siinä ole helttoja tai pillejä kuten useimmilla kantasienillä. Itiöemä on aluksi huopakarvainen vaaleankeltainen pallero. Havupuihin sen entsyymit eivät pysty, tavallisesti sen löytää leppien, pajujen ja vaahteroiden maahan hautautuneilta pitkälle lahonneilta oksilta. Se avautuu itiöiden kypsyttyä muutaman senttimetrin levyiseksi maljaksi ja paljastaa räikeän punaisen sisäpintansa
Ensimmäiset ripsimaljakkaat ilmestyvät metsiin jo huhtikuussa, mutta niitä voi löytää lokakuulle asti.
PIKAREJA VUOKKOMERESSÄ
Vuokonpahkapikari (Dumontinia tuberosa) on ruskea, aika pitkäjalkainen, noin kolmen sentin levyiseksi kasvava sieni. Itiöiden kypsyessä se avautuu syväksi punaiseksi maljaksi. punamaljakkaita keväisessä lehdossa Orivedellä.
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
17
LASSE KOSONEN. Lahopuulla ja kasvien jätteillä viihtyvän ripsimaljakkaan (Scutellinia scutellata) heleän oranssit maljat ovat vain muutaman millimetrin levyisiä, mutta niitä ympäröivät mustat jäykät karvat ovat kuin maskaralla sivellyt silmäripset. Varmimmin sen löytää ke-
vÄRILÄISKIÄ. Sieni on yleinen koko maassa, mutta jää pienen kokonsa vuoksi helposti huomaamatta. pikkuruinen kaunokainen avaa "nuppujaan" kevääseen.
P-G WIKSTRÖM / KUVALIITERI
luva kukkamaljakas (Microstoma protracta) lahottaa myös maassa lojuvia lehtipuiden risuja. Leveyttä itiöemällä on korkeintaan kaksi senttiä ja jalalla pituutta noin kolmesta viiteen senttiä. ja pikarit
KUKKAMALJAKAS. Lopulta maljan reunat repeilevät tähtimäisesti. Se on punamaljakasta harvinaisempi lehtometsien, puistojen ja puutarhojen laji. Maljakas kohoaa maasta melko pitkän, vaalean jalan varassa ja muistuttaa miniatyyristä tulppaanin nuppua
Kevätpolkuja kulkeva saattaa löytää myös hirvenparvimaljakkaan ( elebolus terrestris), joka on hyvin pitkälle erikoistunut. KEvÄÄN MALJAT JA pIKARIT
väisistä valkovuokkokasvustoista, mutta se saattaa piileksiä myös keltavuokon ja kukkapenkkien viljeltyjen vuokkojen seurassa. Kyseessä on toinen hirven virtsaan mieltynyt sienilaji, jolle on annettu nimi hirvimaljakas (Pseudompbrophila aggregata).
HÖLSKYVIÄ TYNNYREITÄ
LASSE KOSONEN
NAhKATYNNYRI. Sitä tapaa vain paikoilla, joihin hirvet ovat virtsanneet. Sientä näkee huhtikesäkuussa alueilla, missä hirvet ovat yleisiä. Käteen poimittuna hämmästyttää sen
Hirvenparvimaljakas levittäytyy uusille kasvupaikoille hilvekuoriaisen avulla.
18 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
LASSE KOSONEN. Hirvenparvimaljakkaan seurassa näkee joskus isompia, vaatimattoman ruskeanharmaita maljoja. Sieni on melko kookas, jopa 12 senttimetriä leveä. Vuokoista imemänsä ravinnon turvin vuokonpahkapikari kasvattaa maavarsien ulkopuolelle pitkulaisia pieniä rihmastopahkoja. hytymaljakas hämeenlinnan Rapolanharjulla.
Hytymaljakas (Sarcosoma globosum) muistuttaa ruskeasta mokkanahasta valmistettua tynnyriä, jonka kansi on hieman sisään painunut ja kiiltävän musta. Loisinta on vuokoille niin rajua, että ne voivat kuolla. Pahkat ovat päältä kovia ja mustia, ja niiden sisuksen täyttää valkoinen löysä rihmasto. Aikuistuneet kovakuoriaiset saavat mukaansa itiömaljoista itiöitä ja kuljettavat ne ilmateitse uusille hirvien pissapaikoille. Miten näin suppeaan kasvualustaan erikoistunut sieni löytää itselleen sopivan kasvupaikan. Siihen se käyttää hyvällä hajuaistilla varustettuja pikku apulaisia. Sinne ne munivat itsekin ja näin turvaavat omille toukilleen syötävää paikalle kylvämässään sienirihmastossa. Se ilmestyy näkyviin vaalealta rihmastonukalta oransseina pikku pallosina. Pahkaan keräämänsä vararavinnon turvin sieni valmistaa itiöemänsä samanaikaisesti kuin vuokot kukkivat. Pahkapikari ei tyydy elämään jätteitä hajottamalla vaan ottaa ravintonsa elävien vuokkojen maavarsista. Kovakuoriaisiin kuuluva hilvekuoriainen (Atomaria peltataeformis) käyttää toukkana ravintonaan hirvenparvimaljakkaan rihmastoa. Pallot avautuvat pieniksi, korkeintaan puolen senttimetrin levyisiksi maljoiksi. Ne kasvavat usein niin tiheässä, että maljat muotoutuvat toisiaan vasten hieman kulmikkaiksi
Voi kuvitella, miten hyvin se sopisi pikkupojan käteen keväisissä leikeissä ja miten ihanasti hyytelö roiskahtaisi osuman saaneeseen kohteeseen. Miksi evoluutio on luonut näin erikoisen sienen. Hytymaljakasta löytää kuitenkin harvoin, ja silloinkin se on syytä jättää rauhaan. paino. Painon saa aikaan hyytelömäinen neste sienen sisällä. Sieni on harvinainen, silmälläpidettävä rehevien vanhojen havumetsien asukki. Sitä voi suorastaan hölskyttää painelemalla sienen nukkakarvaista, ryppyistä ulkopintaa. Ruotsiksi hytymaljakasta kutsutaan pommisieneksi, bombmurkla. Itiöemiä saattaa kehittyä samoille paikoille vuosikymmenten ajan, jos vain kasvupaikka muuten säilyy.
MYRKYLLINEN HERKKU
LASSE KOSONEN
KIUSA. Oranssit, puolen millimetrin levyiset hirvenparvimaljakkaat ja niitä kookkaammat tummat hirvimaljakkaat ovat mieltyneet hirven virtsaan.
SUOMEN LUONTO 4 | 2010
19
TIMO NIEMINEN / KUVALIITERI. Esimerkiksi Suomessa ja Venäjällä korvasientä pidetään vanhastaan ruokasienenä, kun taas useimmissa muissa maissa se on luokiteltu myrkkysieneksi. Somat vuokonpahkapikarit ovat yleisiä valkovuokon loissieniä.
Korvasieneen suhtaudutaan eri kulttuureissa ristiriitaisesti. Ehkä hyytelösisus varmistaa itiöille riittävän kosteuden kuivassa kevätsäässä. Korvasienen nimikin on englanniksi false morel eli valehuhtasieni, ja hieman samannäköisten huhtasienien (morel) kerääjiä keho-
vIRTSA KASvUALUSTANA
Huhtasienet ovat arvostettuja ruokasieniä kaikkialla, missä niitä esiintyy. Huhtasienen suku on laajalti levinnyt maapallon lauhkealle vyöhykkeelle ja huhtasieniä tunnetaan kolmisenkymmentä, joidenkin tutkijoiden mielestä jopa viisikymmentä lajia. Ilmeisesti Suomen kangasmetsissä on lähes kaikkialla korvasienten rihmastoja, mutta itiöemiä syntyy vain paikoille, missä maan pinta on syystä tai toisesta rikkoutunut. Paras poimintakausi on Etelä-Suomessa toukokuussa, Pohjois-Suomessa kesäkuussa. Sukuna huhtasieni on kuitenkin helppo tunnistaa lakista, jossa on mehiläiskennostoa muistuttavia pitkänomaisia tai pyöreähköjä lokeroita. Korvasienet kasvavat koko maassa paikoilla, joilla maan pinta on rikottu.
Keittiössä puhumme huhtasienestä, mutta biologisessa katsannossa kyseessä on lajiryhmä. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lajien rajauksista, ja samankin lajin sisällä ulkomuoto saattaa vaihdella. KEvÄÄN MALJAT JA pIKARIT
tetaan valppauteen, etteivät he vahingossa keräisi korvasientä huhtasienenä. Toisin kuin useimmat muut ruokasienet, korvasienet eivät ilmesty vuodesta toiseen samoille kasvupaikoille. Koko sieni, niin vaalea jalka kuin ruskea lakkikin, on ontto. Korvasienen muhkurainen, ruskea itiöemä kätkeytyy taitavasti keväiseen maastoon. Korvasienen rihmastoihin on syntynyt pieniä itiöemän aiheita jo syksyllä, ja ne ovat valmiita kasvamaan kunnon korvasieniksi pian lumien sulettua. Ranskalaisessa ja italialaisessa keittiössä huhtasientä käytetään keittoihin, risottoihin ja pateisiin sekä koristeellisena lisukkee-
20 SUOMEN LUONTO 4 | 2010
TERO MAKKONEN / KUVALIITERI. Joka
vuosi joutuu uudelleen harjaannuttamaan silmänsä korvasienten havainnointiin.
ELEGANTTI HUHTASIENI
Korvasienen muhkurainen, ruskea itiöemä kätkeytyy taitavasti maastoon.
hIMOITTU hERKKU. Metsäautoteiden luiskat, hiekkakuoppien reunat, metsäpolut, istutusalueet ja kuorikasat kannattaa tutkia tarkoin. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät niitä hienoihin juhlaruokiin kuuluisissa pidoissaan