Suomen Luonto 4/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Poliittinen eläin Runsastunut ilves nostattaa tunteita Uusi Finavia-paljastus Lentokenttien jäänestossa käytetty sittenkin myrkkyjä Eppu Nuotio Kirjailija inspiroituu saariston suvessa 4 Irtonumero 7,50 15.5.2009 Komeana kesään Heti pohjoisrajamme takana pesii miljoonia merilintuja
Kevät Siivet levälleen On se aika vuodesta, jolloin kotkansiivet rullautuvat auki. Kotkansiipi on näyttävin saniaisemme, jota kasvaa koko maassa. Lapissakin ne keriytyvät auki kesäkuussa joskus lumen seastakin! Jos on lämmintä, siivet ovat komeasti levällään viikossa parissa. kUVA MArkkU MANNONEN / kUVALiiTEri · TEkSTi jOrMA LAUriLA. Versot työntyvät esiin maan eteläpuoliskolla toukokuussa. Se viihtyy etenkin lehdoissa ja lehtopurojen varsilla
Päinvastoin tarpeettomasti ojitettuja soita olisi mahdollisimman nopeasti palautettava luonnontilaan. Jopa hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.) nostaa kädet pystyyn. Turve on kuitenkin ilmastovaikutuksiltaan jopa kivihiiltä surkeampi. Suot ovat liian arvokkaita poltettaviksi. Turve on ainut energialähde, jolle hallitus on myöntänyt syöttötariffin eli takuuhinnan. Turvesuon kehitys kestää tuhansia vuosia, mutta se kalutaan pohjiaan myöten muutamassa vuosikymmenessä. Suokukkokoiras pukeutuu komeasti keväisiin turnajaisiinsa. Hallituksen esityksessä ympäristöverojen korotukseksi turve on saamassa edelleen nollaveron, kun sähkön, maakaasun, kivihiilen ja polttoöljyn verotus perustellusti kiristyy. Soilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle, vesitasapainolle, maisemalle ja virkistyskäytölle. Keskusta yrittää turpeen avulla vankistaa kannatustaan maakunnissa viis kasvihuonekaasujen lisääntymisestä. Yksi esimerkki: kun Kihniössä ennallistettiin soita, riekot palasivat tuota pikaa entisille elinpaikoilleen. jOrMA LAUriLA PÄÄTOiMiTTAjA 36 TÄHTÄiMESSÄ. Päähallituspuolueet kokoomus ja keskusta yrittävät tästä huolimatta vääntää siitä uusiutuvaa biopolttoainetta. PÄÄkirjOiTUS kEVÄT SUOMEN LUONNOSSA raIMo syrjÄnen turve kuuluu suolle, ei taivaalle E uroopan unioni ja Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC ovat määritelleet turpeen uusiutumattomaksi energialähteeksi. Outoa on myös se, että kun päähallituspuolueet vievät, vihreät eivät edes vikise. Muualla Euroopassa takuuhintaa on päinvastoin käytetty uusiutuvan energian tukemiseen. Monien mielestä 1500 ilvestä metsissämme ja tuntureillamme on liikaa. 24 jorMa luhta YLVÄS HErrA. Esimerkiksi Saksa ja Tanska ovat tällä tavalla menestyksellisesti edistäneet tuulivoiman saamista kilpailukykyiseksi muiden energialähteiden kanssa. Naaraista taistellaan, kuinkas muuten. Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen Ulkoasuillusia/HeikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 juha valste
kuva kemijoen Pisiökoskelta. MuseovIrasto / p. heIkkI wIllaMo SuomenLuonto4|20068.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 kevät: Siivet levälleen 30 Puoliksi metso, puoliksi teeri. kannen kuva: Tomi Muukkonen. W W W. iskelmien sanat ammentavat kielikuvia luonnosta. Korpimetso. Huhtikuu on lämmennyt enemmän kuin muut kevätkuukaudet. Myös muutto varhentuu. g. Lintujen suurkaupungin ruuhkaa sivuilla 5665. Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 66 Omareviiri 72 Parasjuttu 73 Lukijoilta 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 50 VANHAA LAPiN YkkÖSTiETÄ. Perämereltä kulki kemijoen latvoille ja edelleen Nuorttia pitkin jäämerelle Lapin tärkein kulkuväylä ennen maanteitä. Kolumni. Väliin mahtuu meren vaahtoa ja rentun ruusuja. katI kInnunen 12 Siemenpankki kasvien turvaksi 12 rikkaruohomyrkky vaaraksi ihmisillekin 13 kalan aivot kehittyvät eri tavalla yksin ja parvessa retkeily ja matkailu 50 kanootilla kemijoen alkulähteillä 56 Hornøyan kevät. Luontojaiskelmä. Eläimet ja kasvit kEVÄÄN kELLO EDiSTÄÄ. 83 Viimeinen koulupäivä. ilves. 42 kAUriiDEN SAAri. F I SUOMEN LUONTO 4 | 2009 5. Lentokoneita suihkutettu hormonimyrkyillä Turpeelle jopa sadan miljoonan piilotuet Sähläystä Sipoon liitosalueella. 8 10 14 20 24 jääleinikki pakenee ylös tunturiin Särki hyötyy ilmaston lämpenemisestä jäämerissä elää luultua rikkaampi lajisto Mettikanat nauravat taas kihniössä kenestä kummun kuningas. 42 kaurissaari 46 Nälkäinen kani ei nirsoile 68 Meri vaahtoaa kuin olut kuohuaa. Suokukkojenhiljaisetturnajaiset. SU O M E N LU O N TO. Luontokuvaaja Heikki willamo osui retkellään täpläkauriiden valtakuntaan. ympäristö 6 16 19 36 tiede ja tutkimus 68 LUONNON rYTMiSSÄ. kuvassa punakuireja matkalla pohjoiseen. Poliittinen eläin. Se aikaistaa pesintöjä. keväällä rakastutaan ja syksyllä erotaan. ekboM 1916 kANNESSA Lunneja pääsee näkemään lähellä Suomea, Hornøyan saarella Norjassa. 66 "Minusta tuli maiseman vahti." EppuNuotio. Norjanlintusaarella. ihmiset ja elämäntapa 35 Takapuoli edellä puuhun. Kolumni
Aiemmin Finavia on muun muassa ympäristöraporteissaan väittänyt jäänestoaineita myrkyttömiksi. Finaviateettinonyylifenolimittauksia vuonna 2006 HelsinkiVantaan kentän purkuojissa, Mottisuonojassa (kartan numero 1), Viinikanmetsänojassa (2) ja Kylmäojassa (3). Molemmat aineet mainitaan EU:n vesipuitedirektiivin vesistölle vaarallistenaineidenlistalla. Nonyylifenolit ovat myrkyllisiä kaloille ja pienille vesieliöille. Läheiset aineet vaikuttavat usein samansuuntaisesti", Tunnela muistuttaa. Katselin pitkään linturetkillä muurahaispesiäsilläsilmällä.Enviidentoistavuoden aikana päässyt seuraamaan kylpytouhuja. "Siemenessä on herkullinenosa,jotamuurahaisetmielellään syövät. "Ainetta täytyisi saada tällöin paljon. "Nonyylifenolietoksylaatit voivat vaikuttaa ihmisenkin sukupuoliseen kehitykseen ja lisääntymiseen sekä aiheuttaa syöpää", sanoo Outi Tunnela lupa- ja valvontavirastoValvirasta. HelsinkiVantaan kentän alla on kaksi pohjavesialuetta. Lintu makoili aamuvarhaisella havukeon reunassa levollisena, levittisiipiäänjaantoimuurahaistenkulkea pitkin höyhenpukuaan. "Aineet sisälsivät nonyylifenolietoksylaatteja ja niiden hajoamistuotetta nonyylifenolia vuosina 20012006", sanoo jäänpoistopäällikkö juha Fieandt kenttähuolintayhtiö Northportista. Direktiivin raja, 0,3 mikrogrammaa litrassa, ylittyi kaikissa ojissa,enimmilläänkahdeksankertaisesti.Vuosisittenmittauksetuusittiin;tällä kertaanonyylifenoleitalöytyiMottisuonojastajaVeromiehenkylänpurosta(4). "Pintavesiäsuurempaahuoltakantaisinpohjavesistä",Manniosanoo. Aloin epäillä, että muurahaiskylvyt ovat pelkkää legendaa. Näin siemenet leviävät muutamien kymmenien metrien matkoja", kertoo kasviasiantuntija Seppo Vuokko. Ne pitäisitutkia",sanooSuomenympäristökeskuksenerikoistutkijajaakko Mannio. kentältä lähteviä puroja on neljä. Muutamavuosisittentoukokuussatärppäsi.Yllätinhelsinkiläisessäpuistossavariksen muurahaispesältä. Kyselinmyösluontoaseuraaviltaystäviltä,olivatkohenähneetlintujamoisissapuuhissa. "Sen sijaan ihmistenmukanavalkovuokkoleviääpaljonnopeammin."VuokkoonkuullutjonkunsiirtäneenvalkovuokkojapuutarhaansaKittiläänkin asti."Hyvinovatmenestyneet."Valkovuokkoa saaottaaluonnosta. jUHA kAUPPiNEN YLLÄTTÄvÄ havainTo JUHALAAKSONEN Varis muurahaiskylvyssä Lintukirjoissakerrotaanuseidenlintulajien ottavan muurahaiskylpyjä, eikä sitäpidetämitenkäänharvinaisenatapahtumana. Raja-arvo vaikutuksille on 0,15 milligrammaaperkoe-eläimenpainokilo." "Nonyylifenoli on vain yksi hormonihäiritsijä. "Nonyylifenolia oli aineista promille", Fieandtsanoo.Vuosina20012006koneisiin suihkutettiin propyleeniglykolipohjaisiaADAF-aineitaFinavianmukaan 15miljoonaalitraa,jostasuurinosasisälsinonyylifenoleita.15miljoonastalitrastapromilleon15000litraa. Asian myönsi Suomen Luonnolle Finavian ympäristöpäällikkö Mikko Viinikainen. Finavian vesitutkimusten mukaankentälläonkäytettymyöstoistahormonihäiritsijää,oktyylifenolia. "Nonyylistaosakertyysedimentteihin, joista niitä voi yhä vapautua. Sain hätäisesti räpsäytettyäparikuvaajatuuletin. jUHA LAAkSONEN MYrkkYjÄ VESiiN. Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTANUT ANTTi HALkkA nYT LuonToon! E.J.LAAMANEN/KUVALiiTERi suomen luonto selvitti Lentokoneita suihkutet Jäänestoaineet ovat olleet vaarallisempia kuin Finavia on väittänyt. Lentokoneiden jäänestossa on käytetty myrkyllisiä hormonihäiritsijöitä. Hormonivaikuttajia on käytetty kentällätuhansialitroja. Kentänalaista pohjavettä käytetääntalousvetenä.Finavianteettämien mittaus en mukaan jäänestoaineita on t saattanutpäästäpohjavesiin.NonyylifenoliaeiFinaviantaivalvovanviranomaisen Uudenmaan ympäristökeskuksen toimestaolemitattupohjavesistä,vaik- ihminen muurahaista parempi vuokon apuri Valkovuokko levittäytyy luontaisesti pohjoiseen hitaasti. Ei tullut myöntäviä vastauksia. Ne virtaavat Vantaan asumaalueiden läpi. Lavangon pohjavesialue Lentoaseman pohjavesialue 1 k i 2 3 Van taa HELSiNkiVANTAAN LENTOASEMA nj o 4 Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 1 km av Ker anjoki 6 SUOMEN LUONTO 4 | 2009
"Tuloseiollutyllätys",kommentoialueentunteva professori Harri kuosa Helsingin yliopistosta. Viime kuukausien aikana suurimmatkauppaketjutovatvaihtaneetetenkin suuryksikköjensäeliPrismojenjaCitymarkettien avopakastimiakannellisiin.Näinsäästetäänsähköäjapienennetäänhiilijalanjälkeä. "SuomenvastuuEuroopanlinnustonsuojelussatuleekasvamaan",sanooBirdlifeSuomensuojelupäällikköTeemu Lehtiniemi. Näinhillittäisiinjoskuskasvihuoneilmiötä. Hiili kuitenkin pysyi kierrossa, kun hankajalkaisäyriäisetsöivätlevät.Hiilimatkasiravintoketjussaeteenpäinjalieneejoosaksivalaissaasti. Luonto ja ympäristö nyt sää Ja ilmasto kaaineistaontiedetty. "Maahammeleviääeteläisiäkosteikko-jametsälajeja.Pikkuhaikara,pikkuhuitti,ruokosirkkalintu,tulipäähippiäinen,pähkinänakkelijamuutkin nythyvinharvinaisetlajittodennäköisestipesivät tällävuosisadallamoninpaikoinSuomessa." Toisaaltayli20pulmusenjatunturihaukantapaistaarktistalajiauhkaakatoaminenmaasta. PErTTi kOSkiMiES Käytetty kaikilla suurilla kentillä NonyylifenoliasisältäviänesteitäkäytettiinhuolintayhtiöNorthportinmukaan 20012006kaikillaSuomensuurimmillakentillä."NämäkentätovatHelsinki Vantaa,Turku,Tampere,Vaasa,Kuopio,Jyväskylä,Oulu,Kajaani,Kemi,Rovaniemi, Kuusamo,Kittilä,ivalojaJoensuu",sanoojuha FieandtNorthportilta. jUHA kAUPPiNEN Asiasta lisää osoitteessa www.suomenluonto.fi. Hankajalkaiset sotkivat valtameren rautalannoituskokeen Kiistelty etelämeren lannoituskoe (SL 1/200)eisujunutodotetusti.Saksalaisen Polarstern-aluksenrautalannoitteenpitiruokkia leviä,joidenmukanahiiltäolisivajonnutpohjaan. Jäänestonesteitä käytetään HelsinkiVantaallaneljämiljoonaalitraavuodessa.Tuntemattomienaineidenosuus tästäonsiisainakin40000litraa.Merkittäväosanesteistävaluuyhäsellaisenaanpintavesiin,vaikkakäsittelyäonkin jonkinverranparanneltu. jUHA kAUPPiNEN ilmastonmuutos lisää suomen vastuuta linnuista Birdlife international on arvioinut Euroopan lajien pesimälevinneisyyden kulkeutuvanvuoteen2100mennessäkeskimäärin550 kilometriä kohti koillista. Vantaanjoen ja Keravanjoennonyylifenoleitaeiolemitattu kentäntuntumassa. "Sevahvistijälleenkerran,ettäavomerelläon täysinennaltaarvaamatonta,mitenpaljonainestalaskeutuupohjaan." ANTTi HALkkA enerGiansäästÖ Kauppojen pakastimiin tulossa kannet Ruokakauppojenpakastimiinonvähitellen tulossa kannet. Kahlaajalintujen talvialueetLänsi-Euroopassaovattoisentutkimuksen mukaanjosiirtyneetkeskimäärin115kilometriä koilliseenvain30vuodessa. "Nyt hormonihäiritsijöitä ei käytetä",Fieandtvakuuttaa.Liikesalaisuuden suojissalisäaineitaonyhä12prosenttialiuoksista.Senenempääkentänval- vojat,piakkoinkentänuudestaympäristöluvasta päättävä ympäristölupaviranomainenkuinFinaviataiNorthportkaan eivättiedäaineidenkoostumusta.AineitatoimittavasveitsiläinenClariant-yhtiö eikommentoilisäaineasiaa. Kentän vesiä virtaa Vantaan asuinalueiden läpi. Kylmäojan puhtaudesta ontaisteltuvuosia."Päästöjäonluvattu vähentää,muttasiltipurohaisee.Asukkaat käyttävät vettä myös kasteluun", asukasyhdistyksen puheenjohtaja kari Aurimaa sanoo. Tämäkin laji voi suunnata Suomeen. 7. "Eivätkannetihanedullisiaole,muttanemaksavat itsensä takaisin kahdessa kolmessa vuodessa",sanooS-ryhmänkylmätekninensuunnittelijaMatti Eerikäinen. jUHA HONkONEN ANTTiAiMO-KOiViSTO/LEHTiKUVA SUOMEN LUONTO 4 | 2009 MARKUSVARESVUO tu hormonimyrkyillä PikkUHAikArA
Suomen luonnonsuojeluliitto kiitti tuoreeltaan hyvistävalinnoista. Jääleinikki on arktinen laji, joka Väreenmukaantaatustiharvinaistuu,jos ilmastosuurtuntureillalämpenee. Ne kestäväthuonostikilpailua,tarvitsevat kukoistaakseenkalkkiajaviihtyvätvain viileässä.Siksiilmastonlämpeneminen voiollaniillekohtalokasta. "Pääkaupunkiseutu ja Turku ovat ennestään vahvoja. "ErityisenhienojaovatvaikkapaVirtainRiponevankuukkelimetsä,lajistoltaankansallispuistotasoaolevaKivimäensalojailomantsinKoivusuon luonnonpuistonviereinenHoikanalue. Suuriosarikoksistanäyttäätapahtuvan kansallis- ja luonnonpuistoissa. Viranomaisetovatkinyhtämieltäsiitä, että rikosten selvittämiseen tulisi enemmän työkaluja, jos lakiin liitettäisiintörkeänmetsästysrikoksenmääritelmä.Heidänmielestäänmyösporomiesten aseen kuljetuslupaa maastoajoneuvoissa tulisi rajoittaa. Jääleinikinlisäksimonilletuttujaarktisialajejaovatkarvakuusio,napahärkki, kiirunankello,ruijanvihvilä,pahtahanhikit,rikkileinikkijasinirikko. jääleinikki ja sielikkö (alla) kiipeävät ilmaston lämmetessä yhä ylemmäksi tunturiin. Lapin pedot yhä vainotumpia Kuluneenavuonnatulihuhtikuun loppuun mennessä ilmi jo yhdeksänpetoeläimiinkohdistunuttametsästysrikostapelkästäänPohjois-jaitä-Lapissa. Valtaosa rikoksista tapahtuu talvella,janetehdäänmoottorikelkanavulla. Valtaosaanliittyymyösvastenmielineneläin- 8 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 HENRYVÄRE. Jotakin uutta on kuitenkin havaittavissa."Koivuntaimianäkeeyhäpohjoisempana,jotenmetsänrajanäyttäisihivuttautuvanylöspäin." Muita merkkejä muutoksista ovat jääsydämisten palsojen kutistuminen ja jääleinikkiensiirtyminen ylemmäksi tunturinrinteillä. "Jääleinikilläonkasvieneurooppalainenkorkeusennätys.Sekasvaaneljän kilometrinkorkeudessaAlpeillaylempänä kuin mikään muu laji", Väre kertoo. "Toistaiseksiilmastoeioleainakaan Käsivarressa suuremmin muuttunut", kasvitieteilijäHenry VäreHelsinginyliopistostakertoo.HänonkulkenutLapin tuntureillakasvienperässä25vuotta. Merenkurkun eteläosa on uusi kasvualue.SisämaassahanhetpesivätesimerkiksiPäijänteellä,Etelä-SaimaallajaOulujärvellä." Laji on tulokas. "Samallatavallalöydettäisiinhelposti10000 hehtaaria arvokohteita lisää, sillä taloustoiminnanpiiriinjäipaljonsuojelunarvoisiametsiä." ANTTi HALkkA Metso 10 000 kohteet > 100 ha (44) 50 100 ha (18) 10 50 ha (30) < 10 ha (16) Metsähallituksen kiinteistö ViiLEÄSSÄ ViiHTYVÄT. Petovaino kohdistuu eniten suteenjaahmaan,muttailvesjakarhukin saavatsiitäosansa.Viranomaistenmukaan vain 1050 prosenttia rikoksista tuleeilmi. Ensimmäinen pari pesi arktisten pesimäseutujen ulkopuolella Gotlannissa 171.Ruotsinkantaonnytyli5000pariajaHollannin6000paria.Pohjois-Venäjänarktinenkantaonkasvanutylipuoleenmiljoonaanhanheen; semuuttaanäinäpäivinäSuomensivuitse. ANTTi HALkkA jääleinikki pakenee Jääleinikin ja muiden karaistuneiden Lapin kasvien elintila supistuu. Monet tunturikasviemme harvinaisuudet ovat vaateliaita. Luonto ja ympäristö nyt lintumaailmasta lapin luonto Valkoposkihanhi levisi koko rannikolle ja järvi-suomeenkin Valkoposkihanhen pesimäkanta on SuomessajaesimerkiksiHollannissanopeassa kasvussa."Suomenpesimäkantaonainakin2000 paria",sanoovanhempitutkijaMarkku MikkolaroosSuomenympäristökeskuksesta. Pedotaiheuttavatporonhoidollesuuriatappioita,mikäselittääosanpetovihasta. "Suomessa on 120 kasvia, joiden esiintymisen painopiste on paljakalla metsänrajanyläpuolella.Niistä40kasmetsästYs 10 000 hehtaarin päätÖs metsien suojelu eteni Metsähallitus julkisti huhtikuussa EteläSuomen valtionmailla suojeluun sovittuihin sataan neliökilometriin sisältyvät kohteet. ihmetystä herättäämyösse,etteiluvallisessahäirikköpedon metsästyksessä tarvitse olla viranomaistamukana. "Mukanaonkymmeniäjärkeviäsuojelukokonaisuuksia", sanoo Luonnonsuojeluliitossa ja Luonto-Liitossamonenkohteenpuolestajovuodesta 11vaikuttanutkeijo Savola. "Petokantaa täytyy rajoittaa, mutta nykyiselle villille ja eläinsuojelullisestikestämättömällekissajahiiri-leikille kairojenkätköissäeiriitäpelkkävalvonnan ja korvausten lisääminen", toteaa tutkinnanjohtaja jouni Männistö Lapinrajavartiostosta
"Kolmasosapuistometsästäonluonnonsuojelualuetta,jonkapuustojätetäänrauhaanyksittäisiärunkojalukuunottamatta.Vanhaapuustoajäi vielärunsaastisisäosiin." Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajaMarkku Hyvärinen eiosaaarvioidahakkuidenvaikutusta. Pienelle osalle kasveista tämä Käsivarren kolkka on liian leuto, ja kaunottaria on lähdettävä jäljittämään Haltin suunnalta. ALicE kArLSSON HENRYVÄRE tunturihaukat vähissä Alkukevään tarkastukset 32 reviirillä Pohjois-Lapissa ja rajan pinnassa Ruotsin ja Norjanpuolellavarmistivat,ettävainharvatunturihaukkaparialoittelipesintää.Poikastenmääräjääalhaisimmaksikymmeniinvuosiin. "Alueella talvehtii pohjantikkoja. Maakotkille tämä ratkaisu on ollut erittäinonnistunut. VESA LUHTA LAPiNRAJAVARTiOSTO rikOLLiSET rAUDAT. Se on myös merkittävä lepakoiden esiintymisalue, jonkapuustotarjoaayöpymispaikkoja." jUSSi kArVONEN suojelurikospetoajahdataankelkalla henkihieveriin,jalopuksisenyliajetaan useita kertoja. "Tunturisarakkeellaniitäonvainkaksi jakiirunankellollapuolisentusinaa.Niilläkatoamisriskionsuurin." Kohtalaisenyleisetkinlajitkutenvaivaispaju voivat kertaheitolla muuttua uhanalaisiksi, kun metsänraja kiipeää ylemmäksi. Riekkojaeiriitäruoaksi.Riekotjakiirunatovat tunturihaukan ainoaa saalista syksystä kevääseen. Luultavasti kiirunatkin kävivät viime syksynä hyvin vähiin. WWF:n suojelukoordinaattori Petteri Tolvanenesittää,ettäahmareviireistämaksettaisiinpaliskunnillekorvausta samalla lailla kuin kotkareviireistäkin. Tänä vuonna tunturihaukan pesillä ei juuri poikasia nähdä. KaupunKimetsät aulangon puita nurin Metsähallitus on kaatanut runsaasti pystyyn kuivunutta järeää puustoa HämeenlinnanAulangonpuistometsästä. Nämä ahmanraudat löytyivät vuonna 2008 Sallasta. Osa rungoista olisi voinut kaatua koska tahansa esimerkiksi tien päälle", sanoo puistonhoitajaTeijo Heinänen. Jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, se voi siirtyä jopa 150 metriä ylemmäksi." Väreen mukaan tunturikasvien me- PESÄONNEA. Vielä toukokesäkuussa poikasille kannetuistasaaliseläimistänoin5prosenttiaonriekkojajakiirunoita. Luonto ja ympäristö nyt lapin linnut ylös tunturiin nestymiselle olennaiset kalkkikivialustat sijaitsevat 65000 metrin korkeudessa,jotenmetsänrajansiirtyessäjuurinemetsittyvät.Eivätkäkalkinsuosijakasvitpääsepakenemaanylöspäin,koskasielläeikalkkiaole. ONgELMANA ON myösmuutoksennopeus. "Metsänraja on Enontekiön suurtuntureilla 650 metrin korkeudella merenpinnasta. "Esimerkiksi tunturikeulankärjelläonSuomessavainyksi esiintymä",Väresanoo. Siitä johtunee, että monista tavallisestikotipaikkauskollisistaaikuisistahaukoista einäkynytviimetalvenamerkkiäkään.NelienevätnuortentavoinpaenneetruokapulaaNorjan rannikkoseuduille. "Hakkasimme lähinnä kuollutta tai kuolevaa puustoaetenkinpuistoakiertävänrengastienläheisyydestä. Haukkojen pesimäkanta pienenee väistämättä,josriekkokatojatkuuuseammanvuoden.Suomenpuolellatunturihaukkojaontavattuvuosina 20042008noin40reviirillä.Pesiviäparejaonollutvuosittain1723. PErTTi kOSkiMiES PERTTiKOSKiMiES vaaSuomessavainKilpisjärvenseudulla." Metsänsiirtyminenpohjoisemmaksi muuttaa valoa ja pohjakerroksen koostumusta;varvutkutenmustikkajapuolukkasekäheinätvaltaavatalaa. kuvassa peiteoksia on heitetty syrjään. SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Osatunturikasveistaonjonytäärimmäisen harvinaisia. Kasvistollisesti rikkain tunturimme on Saana, jonka etelärinteessä on paljonkalkkia.MyösMallanluonnonpuisto onmielenkiintoinen;sieltälöytyysuurin osatunturikasveistamme. Petoja pyydetään yhä myösloukuillajajoparaudoilla. "Vaikkalämpötilankohoamiseenmenisisatavuotta,seonkasveillehäviävän lyhytaika.Kasvitjakasvillisuuseivätole tottuneetreagoimaanniinnopeasti." Suurin osa tunturikasveista, jotka meillämahdollisestitaantuvat,eivätonneksihäviämaailmanlaajuisesti.Meilläkinkasvejatodennäköisestisäilyypakopaikoillakutenjyrkilläseinämillä,johon metsäeipääse. "Lintu- ja luontoharrastajalle Aulangon merkitys on sen sijainnissa kaupunkiympäristössä", hän sanoo
ilmastonmuutostuleevaikuttamaansamallatavalla. ParhaatryhmätA+jaA++korvataanmerkinnälläsiitä,mitenpaljonA-minimitasoaparempituoteon. Etenkin särkikalat mutta paikoin myösahvenethyötyvätvesiensamentumisesta ja levien runsastumisesta. Siitä särki pitää. Rehevöityminen on jo vuosia lisännytSuomessasärkien,lahnojen ja pasurien määrää. "Silmukkamuutto paljasti, että kurjilletärkeitälevähdys-jatalvehtimispaikkojaonpaljonenemmänkuinonkuviteltu.Tieto onoleellistakurkiensuojelussa." Kun Suorsa yhytti Ainon Hinnerjoen huhtikuisellapelloilla(kuva),sesöivirkeänä,"korrenpätkätvainlentelivät".KotisuolleenSallaankurki ehätti2.toukokuuta. ALicE kArLSSON PETRiSUORSA ta,jasärjenlisääntyminenonnistuujokisuitalaajemmallaalueella. Ympäristöjärjestötesittivätnormientiukentamistaeliuusiavaatimuksiaerikirjaintasoille. "Näin varmistui tärkeä uusimuuttostrategia,jota ei rengastusaineistosta ole pystyttyosoittamaan",tutkijaPetri Suorsailoitsee. Pie- oulujärven tie vei Vapaavuoren Ympäristöstä vastaavien ministereidensyvälinjaerotuliesiin,kun hallitusjättiasuntoministeri hallitusjättiasuntoministerijan Vapaavuori(kok.)esityksestääänin85vahvistamatta Kainuun maakuntakaavan aluevarauksenOulujärvenylitystielle. Maakuntakaavaltaedellytetäänympäristönjatalouden kannalta kestäviä liikenteen järjestelyjä, tarkoituksenmukaista alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä maiseman ja luonnonarvojenvaalimista." Oulujärvenylitystientiesuunnitelmat jaselvityksetontehtypääosinjo170 80-luvuilla. EsimerkiksiA-20tarkoittaa20prosentinsäästöä. Viimeisin liikenneselvityskinonlikikymmenenvuodentakaa,ja myösseviittasihankkeellaolevanmer- enerGia Eu puuttuu televisioiden virrankulutukseen SuomessakinkäytössäolevaEU:nenergiamerkintäjärjestelmä uudistuu 2011. jAN VAPAAVUOri 10 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Aino todisti oikeaksi hypoteesin, jonka mukaanosakurjistatekeemuuttomatkallaansilmukan.Ainonsilmukkasyntyisiten,ettäsematkasiBaltianjaUnkarinkautta Pohjois-AfrikkaanjaEspanjankauttajälleenBaltiaan jasieltäkotiin. Ennustuksissa käytettiin apuna myös kaukokartoitusta ja tilastollisiamalleja.MukanatyössäolivatLappalaisenohellaMeri HärmäjaLauri Urho. "Suomen etelä- ja lounaisrannikolla ainakin särki, lahna ja pasuri ovat runsastuneet selvästi parin viime vuosikymmenen aikana", sanoo Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksentutkija Antti Lappalainen. Mitä enemmänrehevöitymistä,sitäsuuremmatovatmuutoksetkalojenmäärissä. "Aluevarausperustuivanhentuneisiin japuutteellisiinselvityksiin",Vapaavuoriperustelee. Päätelmät ovat tutkimuksesta, jonkakenttätyötehtiinTammisaarensaaristossa. "Yksi syy runsastumiseen on rannikkovesien rehevöityminen, mutta myöslämpimätkeväätovatsaattaneet edesauttaa näiden lajien runsastumista.Näitäeikovintäsmällisestivoiedes erottaatoisistaan." ilmastonmuutoksen tuoma talvisateiden ja valuman lisääntyminen parantaa tulevaisuudessa särkien lisääntymistärannikollamme.Särkipystyylisääntymäänvainalleneljänpromillen suolapitoisuudessa.Kriittinenhetkion siiskutuaikakeväällä. Luonto ja ympäristö nyt metsäluonto ilmastonmuutos Käpyjä vähän Oravillejatikoilletärkeätmännynjavarsinkinkuusensiemensadotjäivättämäkeväänäheikoiksi.KuusensatoonMetsäntutkimuslaitoksenmukaanerittäinhuonomaanpohjoisosissajakohtalainenvainpaikoinetelärannikolla. Tasotovatkinvanhentuneet.Nytlinjattiin,etteimarkkinoillasaakesästä2010alkaenmyydäAtasoahuonompiapakastimiajajääkaappeja. Pitkän ajanjakson ennusteiden mukaan vähäsuolainen lisääntymisalue näyttäisi laajenevan myös saariston uloimpiinruovikoihin.Seurausolisisärkikalakantojenvoimakaskasvu,mikäaiheuttaisi muutoksia koko rannikkovyöhykkeenekologiaan. "Sekäsärkiettäahvenesiintyvätvain rannikkovesissä.Ahventaitaaollayleensä runsaampi, mutta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla särkikalat näyttävät yleisestiesiintyvänahventarunsaampina",Lappalainenkertoosärjenjaahvenensuhteesta. EUpuuttuunytmyöstelevisioidenvirrankulutukseen. Kevään tulvavedet laskevat sisäsaariston ruovikkorantojen suolapitoisuutYmpäristÖpolitiiKKa paluu aFriKasta aino teki silmukan Satelliittikurki Aino saapui Suomeen 15. Suunnilleen nykyistä eri kokoluokkien keskivertokulutusta virtasyöpömpiä televisioita eisaisimyydäkesän2010jälkeen.Säädöstenansiosta säästyy sähköä vuonna 2020 arviolta 50 terawattituntia, mikä vastaa yli puolta Suomen sähkönkulutuksesta. huhtikuuta ja viipyi Säkylän Pyhäjärven länsipuolella Hinnerjoella useita päiviä pohjoistuulenpidättelemänä. Särkien, lahnojen ja pasurien on todettu runsastuneen monin paikoin myös Ruotsissa ja Baltian maissa. Männynkäpykätkeesisuksiinsa2030siementä, kuusenusein200300.Kävytaukeavatkeväällä lämmönvaikutuksesta. ANTTi HALkkA särki hyötyy ilmaston Vedet rehevöityvät ja muuttuvat vähäsuolaisiksi. "Niiden perusteella ei voitu arvioida, onko tievaraus maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Samoinahvenetovatrunsastuneet.Muutokset ovat suurimmillaan Suomen ja Ruotsin välisessä saaristossa. MännylläonvähänsiemeniälinjanPoriLahti imatraeteläpuolella.Maankeskiosassasiemeniä on kohtalaisesti ja Pohjois-Suomessa runsaasti
"Luonnonkauneusarvojenmerkitysmaa aoust l politiikassa tulee lähitulevaisuudessa suuresti kasvamaan. Luonto ja ympäristö nyt KYselY palJasti lämpenemisestä nilläpoikasillameneeparemminruuan määrän kasvaessa. Särki (edessä) ja pasuri hyötyvät rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Ongelma on, miten tämä vaikuttaa jokamiehenoikeuksiin. "Entiedä.Emmekeskustelleetasiasta",kertoo ohjelmaavalmistelleentyöryhmänpuheenjohtajaSirkka Hautojärvi. SekäilmastonmuutosettäyhäjatkuMENESTYjÄT. t kOrkEiN HALLiNTO-OikEUS poisti ylitystien Kainuun seutukaavasta 11, koska tie olisi ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämisen kanssa.Kainuunmaakuntayhtymäesittisiis aluevaraustakaavaanKHO:njokertaalleenhylkäämilläperusteilla. Maakuntavaltuuston jäsenelle, ympäristöministeri Paula Lehtomäelle (kesk.)ikivanhatselvityksetriittäisivät, vaikkalainvaatimuksetovatoleellisesti kiristyneetniidenlaatimisenjälkeen. varehevöityminenvaikuttavatsitensamansuuntaisestikalakantoihin.Särjellä jasensukulaisillameneejatkossaentistäparemmin. ANTTi kOLi PYrSTÖTiAiNEN pyrstötiainen ja puukiipijä vakiintuneet lintulautojen vieraiksi PuukiipijäjapyrstötiainenovatoppineetpihapiirienruokavieraiksikokoEtelä-Suomessaallevuosikymmenessä.VastauksenaSuomen Luonnonkyselyynlukijatlähettivättietojauusimmistalintuvieraistamme167pihalta.Useimmat kertoivat havainneensa lintuja vasta muutamanaviimetalvena.Vanhintietopyrstötiaisistatuli Marja-Liisa Mälliseltä Oulusta joulukuulta 15. Asiaa työstää maa- ja metsätalousministeriö. Molempialajejaontavattu48pihalla,pelkästäänpyrstötiaisia67pihallajapuukiipijöitä50pihalla.Puukiipijäonnähtyuseimmitenyksin,mutta14pihallahavaittiinvarmistetustikaksitaikolmeyksilöä.Suurimmat,noin20pyrstötiaisenparvetruokailivatJämsänkoskellajaPieksämäellä. PErTTi kOSkiMiES ja Lehtomäen eri linjoille kittäviäympäristövaikutuksia,joitaeioltuarvioi u. Vastauksiasaatiin4paikkakunnalta.Nepainottuvat eteläisimpään Suomeen, missä myös ruokintapaikkoja, lintujen tarkkailijoita ja näitä eteläisiälajejaontiheimmässä.PohjoisimmattiedottulivatOulusta(kolmepihaa),iistäjaKuusamosta.inariamyötenilmoitettiintapauksia,joissaeiollutaivanvarmaa,nokkivatkolinnutnimenomaanihmisentarjoamaaruokaa. Jokamiehenoikeuksiin nämä ehdottomastieivätvaikuta.Jokamiehenoikeudetovat Suomellekilpailuvaltti:Suomessaonhyväelää", vakuuttaa ministeriön kansliapäällikkö jarmo Vaittinen. MikkO NiSkASAAri KESKUSTANKUVAPANKKi PAULA LEHTOMÄki SUOMEN LUONTO 4 | 2009 11 ARTOJUVONEN. Veden lämpötilan nousuvahvistaarehevöitymisentapaan ahventen ja särkien poikasten selviytymistä. "Oulujärven ylitystie on tarpeellinen hanke", hän arvioi Kainuun Sanomissa 17.4.200.Oulujärvenylitystiemaksaisi arviolta 80 miljoonaa euroa, mutta liikennettä olisi poikkeuksellisen vähän, vaintuhatautoavuorokaudessa. MikkO NiSkASAAri ANTTiKOLi luonnonvarastrateGia Elämysoikeuksien kauppa etenee? Sitran huhtikuussa julkistetussa luonnonvarastrategiassahalutaanedistääluonnon "virkistysarvojenelämysoikeuksienkauppaa".Mitäovatelämysoikeudet,kukaniitäomistaajakenenniistäpitäisimaksaa
MyösPohjois-Eurooppaankeskittynyt levinneisyysolitärkeävalintakriteeri. Kaikkien kiireellisiksi luokiteltujen lajien siemeniä ei välttämättä koskaan saadasiemenpankkiin. Siemenetkerätäänpankkiinsiten,ettämukaansaadaanmahdollisimmanrikasgeeniperimä.Kasvilajinsiemeniätulisi saada useasta populaatiosta siten, ettänekattavatlajinkokolevinneisyysalueen. kun kirjosiepoilla on poikaset, paras hyönteisaika on jo ohi. YmpäristÖmYrKYt rikkaruohomyrkky vaaraksi ihmisillekin RanskalaisenCaeninyliopistontutkijatgilles-Eric SéralinijaNora Benachour havaitsivatyleisenrikkaruohohävitteenRoundupin tuhoisaksi ihmissoluille jo erittäin pieninä laimennoksina.ErityistähuoltaherättiRoundupin pintajännitystä alentava aine, joka yhdessä glyfosaattiseoksenkanssatuhosiihmissolujatehokkaamminkuinainesosaterikseen. Oikein varastoituina ne säilyvät pitkään, jopa satoja vuosia. Keruun jälkeen kuivatut ja puhdistetut siemenet säilötään ilmatiiviisti 20 asteen lämpötilaan tai nestemäiseen typpeen 16 asteeseen. Suomessa uhanalaiset, muttaKeski-Euroopassayleisetlajitputosivatnäinpois",Mirantototeaa. Boreaalista vyöhykettä hankkeessaedustavatHelsinginjaOslonyliopistot. "Suomessaeioleyhtäänluonnonkasviensiemenpankkia,muttayliopistoommeonsuunnitteillasellaisenrakentaminen, jos vain rahoitus järjestyy", Mari Miranto Helsingin yliopiston kasvitieteellisestäpuutarhastakertoo. "Esimerkiksi pohjansorsimo ei ilmei- TOMiMUUKKONEN suojelevat raidat Kokeet osoittavat, että tsetsekärpäset eivät hakeudu raidallisiin eläimiin kutenseeproihinyhtäinnokkaasti kuin yksivärisiin. "Halusin saada lajilistaan pohjoista edustavuutta. Seeprat tunnistavat toisensa raidoista,janeauttavatmyöspitämäänlaumankoossapakenevieneläintenkavioidennostattamassasankassapölypilvessä. jUHA VALSTE 12 SUOMEN LUONTO 4 | 2009 JUHAVALSTE. tiEDE ja tutKimus nyt TOiMiTTANUT ALicE kArLSSON ilmaston lämpeneminen laJien suoJelu Kirjosiepon poikasilla pulaa ravinnosta Kirjosieppojenpoikasmääräonpienentynyt 50viimevuodenaikana.Syynäonmyöhästyminenruokailusta.Hyönteistenkehitysonpohjoisessaaikaistunutilmastonlämmettyä,mutta kirjosiepottulevatpesimäseudulleensamaanaikaankuinennenkin. Kaikkimyrkyntutkitutainesosataiheuttivatsolukuolemanvuorokaudessa.SéralinijaBenachour peräävät lisää tutkimuksia ainesosien yhteisvaikutuksista.Heepäilevät,ettäepämiellyttäviätuloksiaonjätettypoistieteellisistäjulkaisuista. itävyyttä testataan säännöllisesti. "Joslajinesiintymispaikkaonuhattunaesimerkiksiilmastonmuutoksentakia, siemenpankit ja muut vastaavat suojelutekniikat tarjoavat lajille väliaikaisen hämmästYttävä luonto NÄLkÄ. Tutkimuksessakäytettiinvastasyntyneidennavanseudun laskimoveren solujen, alkioasteella olevienmunuaissolujenjaistukkasolujenlinjoja. Suomesta on laadittu siementen keruusuunnitelma 42 lajille. Valitut kasvilajit ovat yhtä lukuunottamattaSuomessauhanalaisiksi taisilmälläpidettäviksiluokiteltuja,etunenässä äärimmäisen uhanalaiset pohjansorsimo, perämerenmaruna, punavalkku,meritatarjateodorinpihlaja. Raitojen väitetään naamioivan eläimet rikkomallaniidenääriviivat.Onmyös arveltu, että pakenevan seepralauman raitojen sekamelska vaikeuttaisi pedon keskittymistäyhteenyksilöön. Lupa-javalvontavirastoValviranylitarkastajan Sirpa Luomahaaranmukaansolulinjoillahavaituistavaikutuksistaeivoitehdäsuoriajohtopäätöksiä ihmisten ja eläinten terveyteen vaan tarvitaanlisätutkimuksia."Glyfosaatinhajoaminen maaperässäkestääpohjoisissaoloissajokatapauksessavuosikausia." MArkkU rÄMÖ turvapaikan,jostasevoidaanpalauttaa myöhemmin takaisin luontoon", Miranto perustelee siemenpankkien tarpeellisuutta. Siemenet kerätäänEnsconet-hankkeentoisessavaiheessa, johon haetaan parhaillaan rahoitusta. Mirantotyöskenteleesuunnittelijana kasvitieteellistenpuutarhojenvälisessä Ensconet-hankkeessa(EuropeanNative SeedConservationNetwork).EU-rahoitteisenhankkeentavoitteenaonkartoittaa eurooppalaisissa siemenpankeissa jo säilössä olevat luonnonkasvilajit ja laatiakullekinEuroopanluonnonmaantieteellisellevyöhykkeellesiemenkeruusuunnitelmapuuttuviauhanalaisialajeja varten. Keskieurooppalaistentutkijoidenmukaansiepot voisivat ajoittaa pesintänsä tehokkaammin, josniidentalvialuesiirtyisiSaharaneteläpuoleltaVälimerenmaihin.Seonkuitenkinepätodennäköistä,koskalintujenvuosikiertoonsopeutunutvuosimiljooniatiettyynvalojaksoisuuteen. PErTTi kOSkiMiES siemenpankki kasvien Siemeniä säilömällä uhanalaiset kasvit voidaan säilyttää jälkipolville. Jos kasvilajin suojeleminen sen luonnollisessa elinympäristössä käyvaikeaksi,pelastuksenavoiollasiemenpankki.Maammeuhanalaisistakasveistaonnytvalittune,joidensäilöminensiemenpankkiinonkaikkeinkiireellisintä
Elintapa näkyi aivoissa: Yksin kasvaneiden kalojen hajuista vastaavat aivoalueet kehittyivätsuuriksimuttanäköalueetjäivätpieniksi.Ja päinvastoin: parvessa kasvaneiden kalojen hajuistavastaavataivoalueetjäivätpieniksimutta näköalueetkehittyivätsuuriksi. Siemenpankki on yksinkertaisimmillaan siemeniä petrimaljassa, Mari Miranto esittelee. Tutkijatpohtivat,ettäaromaattisetyrtitsaattavatparantaa immuunipuolustusjärjestelmäätaiviestiäpuolisollepätevyydestäemolintuna. PErTTi kOSkiMiES PErTTi kOSkiMiES SUOMEN LUONTO 4 | 2009 13. Kun yksineläjiä kasvatetaan parvissa, ne stressaantuvat ja niiden aivot jäävät sinkkujen aivoja pienemmiksi. Helsinginyliopistonbio-jaympäristötieteiden laitoksentutkijaAbigél gondakeräsikymmenpiikkejäruotsalaisestajasuomalaisestalammesta,VienanmerestäsekäSuomenlahdesta.Poikasistaosakasvatettiinyksin,osaparvessa. Trebatickánteorianmukaannimenomaanetevämpisaalistajienvälttäminenestäämetsämyyrien määrää romahtamasta yhtä alas kuin peltomyyrien. Lammissakymmenpiikitelävätyksikseen,merissä parvissa. tiEDE ja tutKimus nyt evoluutio turvaksi Kalan aivot kehittyvät eri tavalla yksin ja parvessa Kalanpoikastenaivojenkehitykseenvaikuttaayllättävänpaljonse,elävätköneyksin vaiparvessa. Tutkijat arvelevat yksin elävien kymmenpiikkien panostavan hajuaistiin, koska ne eivät parvikalojen tavoin voi jatkuvasti nähdä ja tuntealajikumppaneitaan. Rengaslöydötjasatelliittilähettimetovatpaljastaneet,ettämonetlinnutlentävät myösEuroopanjaAfrikanväliäkeväällänopeamminkuinsyksyllä,muttaerovauhdissaeioleläheskäänsamakuinamerikkalaisillalinnuilla. lisääntYmismenestYs MiKKOKÄKELÄ metsämyyrä pakenee lumikkoa puuhun Suomenrunsainnisäkäsmyyrävuosinaon metsämyyrä.Menestysjohtuneepaitsitehokkaastalisääntymisestämyöspikkunisäkkään nokkeluudesta, jolla se välttelee saalistavia petojakutenlumikkoja.AiheestaväitteliJyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla slovakialainenLenka Trebatickáhuhtikuussa. Samoin käy parvieläjille,kunneelävätyksikseen.Stressipienentääniidenkinaivoja. Silloin yksi vaihtoehto on silmujen tai versonkärkien säilöminen nestetyppeenelikryosäilytys. PiiA AHONEN Lisää siemenpankista: www.fmnh.helsinki.fi/ktp/ensconet/. ANTTiKOLi LAWRENCELAWRY/SCiENCEPHOTOLiBRARY/SKOY Kova kiire kotiin Keski-jaEtelä-AmerikassatalvehtivattäplärastaatjasinipääskytpalaavatkeväälläPohjois-Amerikkaanjopakuusinkertaisellavauhdillasyysmuuttoonverrattuna.NopeinpääskylensiBrasiliastaYhdysvaltainkoillisosiinvain13vuorokaudessa;menomatkaanseolikäyttänyt43päivää. sesti tuota elinkykyisiä siemeniä", Mirantomainitsee. Tutkimuksella pystyttiin osoittamaan ensimmäinenkerran,ettäkehittyvänyksilönaivotmuovautuvatsosiaalisenympäristönmukaan. ANTTi kiViMÄki TALLESSA. Koska lumikko pystyy seuraamaan metsämyyriäniidenkäytäviin,neovatoppineet pakenemaanpetoapuihin,joihinlumikkoeimielelläänkapua. jUHA VALSTE Laventeli on voimayrtti SinitiaisetkeräävätKorsikallapesiinsälaventelinjamuidentuoksuvienkasvienversojaläpipesimäkauden.Jos nepoistetaan,emotkiirehtivätkokoamaansamojayrttejätilalle.Etenkinsuurissapesyeissäpoikastenpainojahöyhenpukukehittyivätnopeamminyrtinversojasisältävissäpesissä kuinniissä,joissayrtitvaihdettiinsammaliin. "Aivotkuluttavatniinpaljonenergiaa,etteimitään ylimääräistä kannata ylläpitää", tutkimusryhmänjohtajaprofessorijuha Meriläsanoo. Joillakinuhanalaisillakasvustotsaattavatlisäksiollaniinpieniä,etteisiemeniä voida kerätä vaarantamatta luonnonkantaa
Tritoniella belli -merietana (takana) ja Odontaster validus -meritähti. jäämerissä elää luultua Lajistoltaan hämmästyttävän rikas Eteläinen jäämeri on evolutiivinen puutarha, joka tuottaa jatkuvasti uusia eliömuotoja. Kansainvälinen, 500 tutkijan vuosia jatkunut uurastus on muuttanutsuurestikäsitystämmePohjoisenja Eteläisen jäämeren vedenalaisesta elämästä. maaiLmaLta TOiMiTTANUT jOrMA LAUriLA Britannia afp / lehtIkuva napaseudut Darwinin kotimuseossa juhlavuoden näyttely charles Darwinin (1801882) juhlavuoden kunniaksi mestarin kotimuseossa Down Housessa Kentissä on esillä teemaan liittyvä näyttely. Tutkijat sademetsät Lue mitä puuta luonnonystävä ostaa WWF:njulkaisemastapuusanakirjastaselviää,minkäpuulajienpuutavaraasademetsistävälittävävoiostaakotinsasisustamiseenja rakentamiseen. Museossa on myös jäljennös Darwinin hytistä Beagle-aluksella. Kansainvälisessä merieliöstön kartoitushankkeessa(CensusofMarine Life) on löydetty Etelämantereen vesistänoin7500jaPohjoisestajäämerestä 5500eläinlajia.Seonpaljonenemmän kuinaiemminotaksuttiin. EnnenDownHouseenasettumistaanDarwin oli tehnyt viisivuotisen tutkimusmatkan HMS Beagle-laivalla.Hänenmatkanaikanakeräämiäännäytteitäjamuistiinpanojaesitelläänkattavasti uudessa Evoluutio-näyttelyssä, jonka keskipisteenä komeilee ensipainos Lajien synnystä. Hemoglobiinin tilalla tällä ahvenkalalla on jäätymistä estäviä proteiineja. Yhteisiälajejanapa-alueiltaonlöytynytperäti235.Yllätyksenäontullutse, että joukkoon mahtuu runsaasti myös matoja, äyriäisiä ja kylmän veden merietanoita. Siitä sininen väri. norbert wu / MInden pIctures /skoy POHjALLA. Darwinin syntymästä tuli tänä vuonnakuluneeksi200vuottajaLajien synnynilmestymisestä150vuotta.Museoonperustettu vuonna12merkkivuosisilläkin. Puutarhassa lasiseinäisen mehiläispesän ja kasvihuoneen orkideojen avulla vierailijat voivat tutustua samoihin tutkimuskohteisiin, joita Darwin käytti teorioitaan muodostaessaan. Tiedot sijainnista ja aukioloajoista löytyvät internetsivuilta www.darwin200.org kohdasta DownHouse,Kent. ANNELi LENkkEri Ilpo Musto jÄÄkALA. FSC-sertifiointi on yksi hyvä takuu.Luelisää:www.wwf.fi,Sademetsäystävällinenkotiopaskodinpuuostoksiin. 14 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. DownHousesijaitseeidyllisessäDownenkylässäKentissäreilut25kilometriäLontoonkeskustasta.Talo,puutarhajaympärillälevittäytyväluontotarjosivatpaitsikodinmyöstyöpaikan, inspiraation lähteen sekä rauhan ajatella ja kirjoittaa. CharlesDarwinasuiperheineenDownHousessa40vuotta,vuodesta1842ainakuolemaansa astihuhtikuussa1882. Hetipuutarhantakaavoiseuratapienenmetsikön kiertävääDarwinin"mietiskelypolkua".Darwinin "ulkoilmalaboratorio" käsittää Down House -tilanlisäksiDownenjaCudhaminkylätsekälaajan osanlähiseudunluontoa.AlueonehdollaUnesconmaailmanperintökohteeksi. Tämä herättää kysymyksiä niidenalkuperästäjapäätymisestävastakkaisille puolille maapalloa
Nykyisin kaksi kolmasosaa kalakannoista on vähenemässä. Luonnonsuojelujärjestöt ovat jo vuosiavaatineetEteläisenjäämerensuojelualueidenpikaistalaajentamista. Erkki MAkkONEN SUOMEN LUONTO 4 | 2009 15. Samalla setuottaalajeistajatkuvastiuusiamuotoja,jotkaaikojenkuluessaleviävätmuihinmeriin,toteavatCOML:ntutkijat Kartoituksessakävimyösilmi,ettäilmastonmuutoksenaiheuttamamerivedenlämpeneminenajaakylmänveden lajejayhälähemmäsnapoja.Tämäsekä meriveden happamoituminen, öljyvuodot,laivojensaasteetjaryöstökalastus muodostavatvakavanuhannapojenainutlaatuiselleekosysteemille. kuvassa Pareledone-suvun edustaja. obaman hallinto ottaa ilmastoasiat tosissaan Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA määrittelihuhtikuussa,ettähiilidioksidijaviisi muutakasvihuonekaasuaovatCleanAirActin(ilmastonsuojelulain)mukainenterveysriski.Maan korkein oikeus oli Massachusettsin osavaltion aloitteestaavannutmahdollisuudentähänkaksi vuottasitten,muttaBushinhallintoeihalunnut sitäkäyttää.EPAtotesimyös,ettäilmastonmuutos on "laajuudeltaan ja todennäköisyydeltään valtavaongelma". Aikojen saatossa luonnonvalinta on jalostanut Eteläisen jäämeren eliöitä suuntaan, joka mahdollistaa niiden selviytymisen äärimmäisen ankarissa oloissa. Vaikeuksissa ovat muun muassa turska, meriantura ja punakampela.PahinesimerkkiEU:nkalastuspolitiikanepäonnistumisestaonWWF:nmukaanVälimerentonnikalanryöstöpyynti.Onarvioitu,että nykymenollalisääntymiskykyinenkantaonmenetettyjo2012. jOrMA LAUriLA rikkaampi lajisto pitävätmahdollisena,ettäjotkinsatunnaiset tapahtumat ovat saattaneet yhdistää napojen vesialueet toisiinsa joskusmenneisyydessä. Kyseessä on presidentti Obaman hallinnon tähänastitärkeinympäristölinjaus.Pääsyilmansuojelulakiin mahdollistaa kasvihuonekaasujen säätelyn, kunhan vielä lainsäätäjät hyväksyvät asian. WWF vaatii Euroopan kalastuspolitiikan voimakasta uudistamista. Etelämannerta kiertävä voimakas merivirta eristää Antarktiksen kylmät vedet pohjoisemmista lämpimistä meristä. Haaskausvaihteleealueittain.Koillis-Atlantillanoinviidennessaaliistakipataantakaisinmereen.Pahintilanneonniillämerialueilla,joillahalutaanvainhaineviäyli0prosenttiasaaliista lentääylilaidan. Esimerkkinä vaikkapa useat Notothenioidei-suvunahvenkalat,joiden verestälöytyyjäätymistäestäviäproteiineja. Eteläisellä jäämerellä elää runsaasti mustekaloja. Eteläinen jäämeri on evolutiivinen puutarha erityisesti mustekaloille, merihämähäkeille, siiroille sekä monille muille syvän meren otuksille. "Tämä on 0.44 Magnumia vastaava lakiase", luonnehdittiineräässäjärjestössätuoreeltaan. ANTTi HALkkA valtameriKalastus afp / lehtIkuva Lähes puolet saaliista heitetään yli laidan Lähes puolet valtamerten kaupallisen kalastuksen saaliista jää käyttämättä, WWF toteaatuoreessaraportissaan. maaiLmaLta YhdYsvallat brItIsh antartIc survey / skoy jÄiSEN VEDEN LONkErOiTA. Tässäniinsanotussasivusaaliissaonkysesiitä,ettävaintiettyjäkalalajejatavoitellaan.Pyyntivälineetjapyyntitavatovatkuitenkinniinmassiivisiajavalikoimattomia,ettäpaljonturhaasaalistapäätyypyydyksiin. Sivusaalis heitetään yleensä yli laidan joko kuolleenataivahingoittuneena.Jonkinverransitähyödynnetään,muttaeitiedetä,onkosivusaaliinkaanpyyntikestävälläpohjalla
Veronmaksajien pussista: Turveteollisuus saa jättimäiset tuet ja verovapaudet, vaikka energialähteen haitallisuudesta ollaan jo melko yksimielisiä. juha honkonen turpeelle jopa sadan T urveteollisuus saa veronmaksajien tukia valtavasti enemmän kuin muiden fossiilisten polttoaineiden tuottajat, vaikka Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, Euroopan unioni ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT rinnastavat energialähteet yhtä haitallisiksi ilmastolle. Jos turvepohjaista lämmöntuotantoa verotet- 16 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Sen sijaan polttoöljyjen, sähkön, maakaasun ja kivihiilen verotus kiristyy. Hallituksen esityksessä ympäristöverojen korotukseksi turpeella on säilymässä nollavero. Yhteensä verotuloa tulee vuosittain kertymään 750 miljoonaa euroa. Turpeen vuosittaiset tuet nousevat lähelle sataa miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan ympäristöverovapaus, takuuhinta sekä varastointi-, tutkimus-, investointi- ja maataloustuet. Summalla maksaisi Fortumin Mikael Liliuksen jättieläkkeen yli 200 vuodeksi. Turpeen suurin etu verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin on uunituore
Jos markkinahinta on tätä takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Koska verolta välttyy noin 10 terawattituntia turve-energiaa vuodessa, turveteollisuus hyötyy verovapaudesta nykyisin lähes 16 miljoonaa euroa. Miksi turpeen valmistevero poistettiin. Muualla maailmassa takuuhinta on myönnetty uusiutuville energialähteille. Silloin sen suuruus oli 1,59 euroa megawattitunnilta. Turpeen takuuhintaa on esitetty jatkettavan vielä kymmenellä vuodella, mitä ympäristöjärjestöt vastustavat voimakkaasti. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 17 arIjukka turtIaInen. Pekkariselta ei saatu kommenttia. valtio taKaa turpeen hinnan "Tässä poliittisessa tilanteessa sille ei varmastikaan löytyisi enemmistöä. miljoonan piilotuet taisiin edes puolella kivihiilen verosta (jotta polttoaineet olisivat yhtä kilpailukykyisiä), rasite olisi peräti 70 miljoonaa euroa vuodessa (7 euroa megawattitunnilta). Miksei turvetta veroteta niin kuin muita fossiilisia polttoaineita, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.)? ma tässä maassa. Suomessa halutaan tukea kotimaista, työllistävää energiamuotoa." Tynkkysen mukaan turpeen fossiilisuudella ei ole vaikutusta tukiin. Emme (vihreät) ole lähteneet käymään taistelua, jonka tiedämme varmasti häviävämme", Tynkkynen vastaa. Siinä sähkön tuottajalle taataan tietty hinta. Summaan vaikuttaa monimutkaisen kaavan mukaisesti myös kivihiilen hinta. Poikkeuksen tekevä Suomi tuki fossiilista turvetta esimerkiksi toissa vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Turvepuolueella on hyvin vahva ase- Turve on vielä ainoa energialähde, jolle valtio on myöntänyt takuuhinnan eli syöttötariffin. Turpeen ympäristövero, valmistevero, poistettiin 2005. "Syytä kannattaa kysyä ministeri Mauri Pekkariselta (kesk.)
Verotus koskee lämmön tuotantoa, esimerkiksikaukolämpöä."Lisäkustannukset meille olisivat yli 40 miljoonaa euroavuodessa",sanooHelsinginenergianlämpöliiketoiminnanjohtajaVeikko Hokkanen."Kaukolämmönhinnassakeskustellaanyli15prosentinkorotuksesta.Uutisointi[veropäätöksestä]ei oleollutreilua.Ontahallaanunohdettu, ettälämmityksenhinnatnousevataika reippaasti." Hallitus ei tiedotuksessaan maininnut kaukolämmöstä mitään vaan laski asumiskuluihinvainsähköverojenkorotuksenvaikutuksen. Vero poistettiin aikanaan turpeelta kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen(kesk.)esityksestä.Nytkivihiilenjamaakaasunveronkorottaminen avaa aivan uusia näkymiä puun ja etenkinturpeenkäytöllerannikolla.Niidenkuljettaminenmaksaakaksikolme euroamegawattitunniltasataakilometriäkohden.Kannattavakuljetusmatkalisääntyisikilpailevanpolttoaineenveronkorotuksenmyötäsatojakilometrejä. TUrPEELLE jOPA SADAN MiLjOONAN PiiLOTUET turvekaupungit välttävät ympäristöveron Hallituksenesityksenmukaankivihiilenveronousisivuonna2011 yli15euroonjamaakaasunyhdeksään euroamegawattitunnilta.Turpeenvero jäisinollilleeliseeipalaisiedesentiselle 1,6eurontasolle. Nyt emme vain tätä kisaa valitettavasti ratkaise. Turve on fossiilinen polttoaine. Laitoksille on myönnetty niin kuin muillekin teollisuushankkeille investointitukea miljoonia euroja. "Äiti maa on tehnyt tehtävänsä: viimeaikaiset säät ovat tehneet turpeen käytöstä entistä huomattavasti hankalampaa." Myös valtiontalous puoltaa turpeen korvaamista muilla energianlähteillä. Kaukolämmönhinnankorotustuntuu kerrostaloasukkaidenyhtiövastikkeissa, muttalähinnäruuhka-Suomessakuten Espoossa,Vantaalla,TurussajaTampereella.TurvekaupungitkutenOulu,Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu säästyisivät verotaakalta. Suo oy nostaa tukien avulla emoyhtiönsä kannattavuutta. Tukea perustellaan tuotannon kausivaihteluilla ja huoltovarmuudella. päästÖKauppa Ja talousKuri vähentävät turpeen KäYttÖä iSOjEN VÄLiSSÄ. Tytäryhtiö kasvattaa vanhoilla turvealueilla ruokohelpeä, minkä avulla turveteollisuus yritti pitkään saada energiamuodolle uusiutuvan statuksen. Turveteollisuuden tuista ehkä eniten piilossa on maataloustuki. Oras Tynkkysen mukaan turvetuet riippuvat päähallituspuolueista. Edellisten ohella turveteollisuus saa välillisesti tutkimus-, investointi- ja maataloustukia. Niiden tarkkaa arvoa on vaikea mitata, sillä osa rahoista menee muun muassa bioenergian tukemiseen. Suomessa on rakennettu ja rakennetaan voimaloita, jotka käyttävät polttoaineenaan puuta ja turvetta. "Valtiovarainministeriö on suhtautunut nuivasta turpeen tukiin", Tynkkynen huomauttaa. Herääkin kysymys, miksi muuten niin tehokasta ympäristöveropakettia sorvannut Vihreä liitto haluaa olla tukemassa turveteollisuutta. Tynkkynen valaa samalla uskoa turvekriitikoille. Turvekaupunkien kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovatkuitenkinmaakaasuapaljonkäyttäväänHelsinkiinverrattunajopapuolitoistakertaiset.Maakaasunpäästötkun ovat tuotettua energiaa kohden vain puoletturpeenpäästöistä. Turpeen käyttöä tutkitaan osin veronmaksajien rahoilla ainakin VTT:ssä ja Jyväskylän yliopistossa. "Turpeen käyttöä varmasti ainakin tutkitaan meilläkin", sanoo Helsingin energianHokkanen. Ä/s ko y Vuoden turvetuilla maksettaisiin Liliuksen eläke 200 vuodeksi. 18 ka pek n I eM I n en / ar kuv yhM. Joulukuussa EU laittoi Suomen valtion tukemalle lobbaukselle pisteen. Summa on kokonaistuesta pieni, mutta se avattiin julkisuuteen vasta viime vuonna. "Turpeen käytön vähentäminen ei jää vihreistä kiinni. Turpeen kannattajia löytyy keskustan lisäksi paljon kokoomuksesta, demareista ja vasemmistoliitosta", Oras Tynkkynen sanoo. Hallituksen tuore veroehdotus saattaa johtaa monipolttoainevoimaloiden i nvestointeihinmyösrannikolla.Niistä luodaanmielikuvaabiovoimaloina,muttanekäyttävät7080prosenttiaturvetta,jolloinpäästötovat800prosenttia kivihiilivoimalanpäästöistä. ANTTi HALkkA Turveteollisuus saa lisäksi muista polttoaineista poiketen varastointitukea noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Vapon omistama Suo-yhtiö sai viime vuonna kaikkein eniten maataloustukea, melkein kolme miljoonaa euroa. Jos poliittinen ymmärrys sen suhteen lisääntyy, olemme taatusti mukana
Sipoon arvokkaat luontokohteet luvattiin suojella. Meren rannalle rakennettaisiin idyllinen pientalojen kaupunginosa 40 000 ihmiselle, jotka metro kiidättää juohevasti kaupungin keskustaan ja takaisin. Östersundomille vaihtoehtoja on. H V iime marraskuussa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta asetti hankkeille puitteita. Suurin osa on kaupungin omistamalla maalla, mutta silti asuntoja rakennetaan perin hitaasti. Monimielisempi on "Natura 2000 -alueet punotaan luontevaksi osaksi kaupunkirakennetta". Epäselvää kuitenkin on, minkä kokoista suojelualuetta kukin kannattaa. juha honkonen H elsinki lähti Sipooseen huterin tiedoin mutta suurin tavoittein. Mielikuvat kävivät hyvin kaupaksi, mutta kuinka paljon niille oli katetta. Niissä on hyviä periaatteita kuten "Sipoonkorpea suunnitellaan Nuuksion kaltaisena seudullisena retkeilykohteena". Ainoan julkaistun kartan luonnon ja suojelun asettamista rajoituksista on tuottanut Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Tärkeintä on kuulemma po- elsingillä on asumiseen kaavoitettua, rakentamatonta maata kuutta miljoonaa kerrosneliötä varten. Ei ole järkevää suunnittelua lyödä ensimmäiseksi lukkoon väestötavoite, sillä kaupungilla ei ole ainuttakaan selvitystä mahdollisista ja mahdottomista rakennuspaikoista. Vaarana on paikata tavoitteiden epärealistisuus suunnittelemalla asutusta suojelualueille, kuten nyt tapahtuu. Sipoonkorven suojelulla on huomattavan laaja kannatus sekä kansalaisten että Helsingin poliittisten päättäjien parissa. Pohjoisosa on Sipoonkorpea, jonka ekologiset käytävät ulottuvat merenlahtiin. Koko pääkaupunkiseudulla on uusia asuntoja varten valmiiksi kaavoitettuna 18 miljoonaa kerrosneliötä. On lupa odottaa sen tueksi tulevan myös niiden, jotka ovat vuosikymmeniä valittaneet, että "kaikki" suojelualueet perustetaan Pohjois-Suomeen. Eteläosan rannoista puolet on maankuuluja lintulahtia, jotka on suojeltu lintuvesiohjelmassa ja liitetty myös Natura 2000 -verkostoon. Suunnittelun johto viestittää, etteivät suojelualueet estä rakentamista. Östersundomiin ei voi noin vain piirtää taloja riviin, se on arvokas alue. Östersundomin natura-alueiden rakentamiselle on niin paljon vaihtoehtoja, että typerintä mitä kaupunki voisi tehdä, olisi aloittaa sota niistä. Se on vain neljä miljoonaa vähemmän kuin Helsingin koko asuinala. Natura-rannoille suoraan kaislikon reunaan piirrrellään rantabulevardeja. Ensimmäiset valmistuvat syksyllä. Vesi peittää ison osan rakennusmaaksi haaveilluista pelloista, kun meri myrskyää etelätuulilla. liittinen päätös asukasmäärästä, ja tarvittaessa suojelu puretaan. Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 4 | 2009 1. Kunnallispolitiikoilla olisi tilaisuus osoittaa ryhtiä päättämällä, että tavoitteiden on sopeuduttava Östersundomin luonnonoloihin eikä toisinpäin. Östersundomin suunnittelu on aloitettu lintulahtien ääreltä. Naturan lintulahdet on päinvastoin ympäröitävä suojavyöhykkeillä. Ehkäpä suunnittelijat kuvittelevat toistavansa Helsingin Vuosaaren satamaratkaisun, jossa suojellun Porvarinlahden yli vedettiin silta. Poikkeus säännöistä johtui siitä, ettei sataman liikenneväylien paikalle ollut vaihtoehtoa. Ei pureta. kOLUMNi Tikulla silmään. Mikko Niskasaari Sähläystä Sipoon liitosalueella K ovin ruusuisia kuvia maalattiin, kun Helsinki haki hallitukselta Lounais-Sipoon Östersundomin alueen liittämistä itseensä. Takapuoli edellä puuhun kiipeämistä merkitsee tavoite asuttaa alueelle vähintäin 30 000 ihmistä. Se on yli neljännes kaupungin nykyisistä neliöistä, eivätkä luvussa ole mukana keskustassa vapautuneet satamaalueet
Susiperän metsästysseura kuokkii talkoilla pienimpiä ojia umpeen jukka jylhän nevalla 2006. 20 SUOMEN LUONTO 4 | 2009. Riekkosoiden ennallistaminen Luonto palaa uomiinsa, kun sitä vähän auttaa. Pilalle ojitetut suot saatiin kihniössä riekoille mieleisiksi. aLice karLsson mettikanat nauravat K toMI Muukkonen / lIntukuva obeuk, kobeuk, kobeuk, ilpo Lahtinen matkii mettikanaa, riekkoa, suon laidassa Kihniössä. "Se oli hieno kokemus", lintuharras- TAkAiSiN SUOkSi. Ne ilmestyvät kuin tyhjästä ja liitävät kohti. Viime keväänä riekkokoiras hypähti Lahtisen selkään ja nykäisi tukasta kolme kertaa ennen kuin uskoi, ettei kyse ole kilpailevasta lajitoverista. Riekot kuulevat sen mutta eivät uskaltaudu lentoon. Illalla on toisin. Linnut eivät pysty vastustamaan nauhoitettua lapinriekon naurua vaan tulevat oitis uteliaiksi. Kun totuus paljastuu, ne lennähtävät turhautuneina pois