z LL..J 6 :) tr) Pikku joutsenet vai laittavat keväisen Viron lrtonumero 33 mk Elämä rehottaa lehton i ityl lä Kymenlaakso saa kansal I ispu iston
Nyt metsästys päättyy tammikuun lopussa jatkuakseen vasta syksyll ä. z L.L..J 6 :) CJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Erityisen törkeää on, että myös allin ja lehtokurpan naaraita saa ampua. Lintukantojen verottaminen ennen lisääntymiskautta on yhtä viisasta kuin siemenperunoiden syöminen. artikla kieltää selkeästi lintujen pyynnin lisääntymisaikana: "Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että metsästystä koskevan lainsäädännön alaisia lajeja ei metsästetä pesimisaikana eikä eri lisääntymisja poikastenkasvatusvaiheissa. Alleja saa ampua sekä uroksia että naaraita. Hämmästyttävää äänestyksessä oli kuitenkin se, että Suomen europarlamenttiryhmän 16 edustajasta vain seitsemän (Heidi Hautala, Ulpu Iivari , Riitta Myller, SaaraMaria Paakkinen, Elisabeth Rehn, Mikko Rönnholm ja Marjatta Stenius-Kaukonen) vastusti metsästyskauden pidentämistä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateem isen kirjakaupan myymälöissä. lrtonumero 33 markkaa. Tutkimuksissa on todettu, että kevätmetsästys vähentää pesintöjä ja poikastuottoa. Timo Järvilahti , Seppo Pelttari, Pirjo Rusanen ja Kyösti Toivonen kannattivat pyyntikauden pidentämistä. Kun on kyse muuttavista lajeista, jäsenvaltioiden on huolehdittava erityisesti siitä, että metsästyslainsäädännön alaisia lajeja ei metsästetä niiden lisääntymiskauden aikana tai niiden palatessa pesimisalueilleen." Suomi rikkoo räikeästi tätä säädöstä vastaan. EU :n parlamentti hylkäsi vastikään ryhdikkäästi komission esityksen lintujen kevätmetsästyskauden pidentämisestä helmikuun loppuun. Kestotilaus 270 mk. Tilaushin11a1 Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk . vsk.. huhtikuuta ja päättyy 2 1. (90) 228 082 10 ja 228 08224. Suomen on aika luopua häpeällisestä ryöstömetsästyksestä. llmoitusmyy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Ahvenanmaalla ammutaan vuosittain noin 25 000 pilkkasiipeä, mikä on enemmän kuin Suomen koko pesivä kanta. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 4/96 55. Suomalainen häpeätahra on meillä saaristossa ja Ahvenanmaalla sallittu lintujen kevätmetsästys, joka alkaa 10. Metsästys kohdistuu haahkan, telkän, isokoskelon ja tukkakoskelon uroksiin. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08200 Päätoimittaja Jonna Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimi11aja1 Ulla Ahonen, 228 082 16 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierotfelu1 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L1101110 ilmestyy kerran kuussa. Muut olivat poissa joko koko istunnosta tai asiakohdan käsittelystä. Maaja metsätalousministeriö ei ole ympäristöministeriön ja BirdLifen huomautuksista huolimatta ryhtynyt muuttamaan lainsäädäntöämme direktii vin mukaiseksi, vaan puolustaa nähtävästi metsästäjäjärjestöjen painostuksesta poikkeamia direktii viin. Vaikka hyväksyisi metsästyksen osaksi luonnonvarojen hyödyntämistä, kevätpyynti on yksiselitteisesti ryöstömetsästystä. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (90) 227 1 967 telefax : (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdoll isimman vähän ympäristöä rasittavasti. Ahvenanmaalla on lisäksi sallittu muualla Suomessa rauhoitetun harvinaistuneen pilkkasiiven metsästys. toukokuuta. EU:n lintudirektiivin 7. Käytä mieluiten pal velukorttia sivulta 57. Keväisten vesilintujen ja lehtokurppien metsästäjä ei toiminnallaan poikkea eteläeurooppalaisista pikkulintujen pyytäjistä, joiden liima-ansoihin ja verkkoihin kuolevat kymmenettuhannet pesimäalueilleen kiiruhtavat pikkulinnut. Joka ampuu pohjolaan rientävän kevääntuojan on verrattavissa barbaariin , jonka ampumaan luotiin katkeaa kiurun elämää pursuava keväinen laululento. Käyttämällemme painopaperi lie on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Pilkkasiivistä, samoin kuin alleista, suuri osa on matkalla Jäämerelle. 2 Kevätmetsästys on Suomen häpeätahra Jussi Murtosaari/LKA Lehtokurppaa saa metsästää Ahvenanmaalla myös keväällä. Ahvenanmaalla on näiden lisäksi luvallista metsästää pilkkasiipeä, tukkasotkaa ja lehtokurppaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh
Mitä keväthuuman jälkeen, se selviää sivuilta 26-28. Metsämörri houkuttaa lapsia luontoon 24 Kevään komistus 26 Mammutin perintö 29 Biotooppi-sarjassa vieraillaan lehtoniityllä. Lue sivulta 33. vuosikerta 4 1996 Läpitunkematon muuri 11 Aura Koi visto pakinoi. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tansania ja tansanialaiset ovat tulleet Marja Härköselle tutuiksi sienitutkimuksen myötä. Kansikuva: Herkkä kevätesikko kaunistaa lehtoniittyä, jonka elämää tutkaillaan sivuilla 29-32. Säilytetään luonto ja työpaikat 12 Puheenvuoro metsien suojel un todellisista esteistä ja vaikutuksista. Ahvenanmaan maakuntakukan kuvasi Johannes Lahti/LKA . Vakiot: Pääkirjoitus 2 Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Ulkomailta 39 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 48 Kuukauden Ilkka 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries ofthe MainArticles 58 3. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Harmaalokkia vainotaan turhaan 22 Valmiina nuuskimaan! Lapsen uteliaisuutta luontoa kohtaan herätellään käyttämällä mielikuvitusta. Kansallispuisto Kymenlaaksoon 16 Kymijoen suuhaarojen väliset suot saavat pian suojan Valkmusan kansallispuistossa. Mörrikoulusta sivuilla 24-25. lsokoskelokoiraat pöyhistelevät ja ärhentelevät tähän aikaan keväästä. vsk. Maa järisee Suomessakin 20 Vakaa peruskalliommekaan ei välty tärinää tuottavilta jännityksiltä. Tansanialaista sieniperinnettä 3 3 Oikea Ultima Thulen lintu 34 Tuhannet ja taas tuhannet pikku joutsenet levähtävät Virossa matkallaan Siperian lyhyeen kesään. Lähimetsä elinvoimaiseksi 14 Taajamametsiä pitää hoitaa käytön mukaan tuottamaan iloa asukkaille. Harmaalokkien tappajat ovat tutkija Mikael Kilven mukaan väärän asian kimpussa. 55
liiturit liitelivät ylihärmäläisessä pihapiirissä. Maaliskuun aurinko ja lämpimät iltapäivät toivat tuulahduksen lähestyvästä keväästä Nurmoon. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 4/96 55. Katonharjalla tai räystäiden alla kuivuvista poronkyljistä vuollaan ensimmäisiä maistiaisia. Valkoselkätikkakoiras ja käpytikkakoiras selvittelivät reviirikiistojaan Pitkäjärvellä edellisvuoden malliin. Cityhuuhkajaksi heittäytynyt lintu oli ilmeisesti nälkiintynyt nuori. Joskus 1970-luvulla huomattiin, että varsinkin kaupungeissa laulu oli lyhentynyt muotoon tityy. Ensimmäiset isokoskelot ja telkät tulivat. KosLamo/LKA Talitiainen kutsuu naarasta entistä lyhyemmällä ja terävämmällä säkeellä. Pikkutikka (kuvassa) rummut/eli nopeaa sarjaansa Konkalammenmäellä. Pari kevättä olen kuunnellut tamperelaistinttien laulua, ja valtaosa niistä kuuluttaa reviiriään lyhyesti ja napakasti: tity. Lapuan keskustassa saalistava huuhkaja aiheutti hämmennystä. Risto E. Lyhyttä säettä laulava yksilö voi aamun hiljaisina hetkinä visertää tyytyväisenä titityytä. Aurinkoa ja kipakoita aamupakkasia on riittänyt Rautjärvellä. Jään hautuminen ohuemmaksi alkoi kuun puolivälissä, ja jää on heikkoa etenkin siellä missä vesi on noussut sen päälle. Lehvästön kahistessa lyhyt ,säe erottuu paremmin kuin pit~ä", Sorjonen sanoo. Sodankylässä oli muutamia asteita tavanomaista lämpimämpää, KaakkoisSuomessa ja Pohjanmaalla sää oli tyypillisen maaliskuinen: mittari pysytteli neljän viiden pakkasasteen tuntumassa. Viherpeipot ja tiaiset laulavat, harakat katselevat pihapuita sillä silmällä ja kimaltelevilta hangilla kantautuu taukoamaton moottorikelkko jen pärinä. Vierekkäiset linnut laulavat yleensä samaa säettä, sillä linnut matkivat yleisesti toisiaan. 4 Vaikka Sodankylässä joudutaan odottamaan muuttolintuja vielä tovin, muita kevään merkkejä on jo näkyvissä. Talitiaisella on vielä käytössään monta eri lauluversiota. Välillä se etsi hyönteisiä pujonvarsista. Aivan pelkkä kaupunki-ilmiö laulun lyhentyminen ei sentään ole. Veikko Vasama Tuuli toi jo kevään tuoksua Mikko Pöllänen Maaliskuussa Suomessa oli vielä talvi, vaikka kevään merkkejä alkoi näkyä joka puolella. " Hälyisässä ympäristössä normaali titityy hukkuu muiden äänien sekaan. Keväthän alkaa vasta sitten kun keskilämpötila pysyttelee nollan yläpuolella. 3. Lyhyt laulu kantaa paremmin ja siksi se on yleistynyt varsinkin kaupungeissa", sanoo suomalaisten lintujen laulua selvitellyt Joensuun yliopiston lehtori Jorma Sorjonen. "Tiheässä metsässä talitiaiset laulavat lyhyempää säettä kuin avomaastossa. vsk.. Tintin laulu lyhenee Oi niitä aikoja, kun talitiainen visersi pihakoivuun ripustetun pöntön vierellä riemukkaasti titityytä. Liito-oravien ensimmäinen kiima on yleensä maaliskuun lopulla, mutta jo 8
Metsoa ei pidä potkia, sillä sen luut ovat kevyitä ja helposti murtuvia. Ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa suuresti siihen, miten polulla tavattu metso reagoi. Se seisoo vakituisella soidinpaikallaan pitkät ajat liikkumatta, pyrstö levällään ja kurkkuhöyhenet pörhöllä. Välillä se päästää ilmoille sarjan soinnukkaita naksutuksia ja käheitä, hiovia ääniä. Hyvällä onnella voi nähdä jotakin suurta ja komeaa. Sitä paitsi keväinen metso on rauhoitettu. Toinen käy jo pienestäkin yllytyksestä päälle kuin yleinen syyttäjä, tarraa nokallaan housunlahkeeseen ja takoo kovilla siipipankoillaan. Nämä linnut taivehtinevat Baltiassa ja Venäjällä ja intoutuvat päämuutolle yleensä viikon AhvenanPaavo Hamunen Soiva ukkometso on ensi näkemältä kuin lajinsa kunniaksi pystytetty patsas. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Suomen läpi arvioidaan muuttavan vuosjttain jopa puolentuhatta merikotkaa. Soidinaikana ukkometson hormonitoiminta hyrrää kuitenkin väkevänä, ja lintu on erittäin virittynyt kosiskelemaan koppeloita ja karkoittamaan kilpailevia kukkoja. Jari Kontiokorpi Kookaskaan metso ei paina yleensä yli neljää kiloa, ja ihmiselle jää muistoksi enintään muutama mustelma. Metson voi myös saada irrottamaan otteensa työntämällä sitä varovasti rinnasta. Suomen taivaalla on kaksi merikotkien käyttämää valtatietä. Vika on sen sijaan metson ympäristössä. huhtikuuta 1994. Pirkanmaan yli arvioidaan muuttavan 100-200 merikotkaa keväässä, eteläkarjalaisten matkaajien määrä on hieman pienempi. vsk. Ahvenanmaan haaskaruokinnalla vahvistuneet merikotkat lentävät koilliseen Pirkanmaan yli. Merikotkat viuhuvat suurilla siivillään maamme yli lähinnä Vienan Karjalaan ja Pohjois-Venäjälle pesimään. Jos metso rynnistää kohti, pikainen perääntyminen on paras keino välttää yhteenotot. KOTIMAASTA Teuvo Suominen/LKA Merikotkan tuntee helposti leveistä, kärjistään harattavista siivistä ja kiilamaisesta pyrstöstä, joka on vanhalla linnulla valkoinen. Näiden kahden vahvan muuttorintaman välilläkin menee toki merikotkia, kuten myös Pirkanmaan pohjoispuolitse. Metsokukon hyökkäykset näyttävät dramaattisilta, mutta vaarallisia ne eivät ole. Toinen reitti kulkee kaakkoisrajan tuntumassa pohjoiskoilliseen. Kukon soidinalueeseen kuuluu ydinkohta, jota se puolustaa kiivaimmin, ja mitä lähemmäs kaikkein pyhintä mennään, sitä tarmokkaammin metso tekee valehyökkäyksiä tai oikeita hyökkäyksiä tunkeilijaa kohti. Alkukevään huikaisevan kirkkaana päivänä kannattaa tähyillä taivaalle. Helena Tengvall 5. Silloin eri puolilla maata tavataan taas "hulluja metsoja", jotka suhtautuvat ihmisiin pelottomasti. Suurten siipien aikaa Juuri nyt elämme hienoa aikaa. Yhä harvemmin ukkometso enää kohtaa soitimella kaltaistaan sen enempää koppeloa eli naarasmetsoa kuin ukkometsoakaan. Mikäli metso roikkuu housunlahkeessa, linnun saa peräytymään hulmuttamalla käsään siipien tavoin tai ravistamalla voimakkaasti takinliepeitä tai reppua. Hienointa yksittäistä kevätmuuttoa on ihailtiin EteläKarjalassa 5. Paremman puutteessa soidinvire purkautuu vaikka ihmiseen. Pääosa vanhoista linnuista muuttaa useimmiten maaliskuun lopulla. Moni on tietämättään saanut metson hyökkäämään. Tällä vuosisadalla metsot ovat Suomessa vähentyneet voimakkaasti. Yksi metso kulkee perässä kuin koira ja esittää kärsivällisesti yhä uudestaan herkkiä kosioelkeitään. Silloin Rautjärven Simpeleellä laskettiin 14 merikotkaa ja kaksi maakotkaa ja yhdessä parvessa kaarteli kuninkaallisesti kuusi valkopyrstöistä vanhaa merikotkaa. Rymisevä kulku tai metson edessä kompastuminen voivat näyttää linnun silmissä kilpailijan hyökkäykseltä, joka edellyttää vastatoimia. Nämä hulluiksi mainjtut metsot ovat todellisuudessa täysin järjissään. Rauhallinen Jjikkuminen on viisasta. Uusia muuttolintuja saapuu päivittäin, laulu kaikaa jo pelloilta ja metsien reunoilta. Metsot soivat hullun lailla Metson soidin alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa. maan merikotkien jälkeen
Juha Nymanin mukaan akun turvin voi ajella reilun tunnin 10 kilometrin tuntivauhdilla, uisteluvauhdilla akun latinki kestää kolme kertaa kauemmin. kunnostustempauksia. Radan vastustajat valittivat tästä korkeimpaan halljntooikeuteen (KHO). Jätteiden syntyä ehkäisee myös yhteiskäyttö, moni käyttöisyys, lainaus ja vuokraus. Suomessa talkoolaisten välitys luomutiloille alkoi viime kesänä, mutta ulkomailla se on jo vakiintunutta toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on auttaa ihmisiä, jotka ovat väsyneet elämänmenoon ja kaipaavat rauhaa ja turvaa. Hakkuissa tulisi säästää ainakin pesäpuu ympäristöineen, suojaavia kuusia sekä lehtipuita ravinnoksi. WWF:n mielestä nykyiset elinpaikat olisi turvattava ja liito-orava olisi otettava huomioon myös talousmetsiä käsiteltäessä. Pyöräilyvuosi käynnissä Liikenneministeriön tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräily vuoden 1986 tasosta ja puolittaa pyöräilyonnettomuudet vuoden 1989 tasosta vuoteen 2000 mennessä. Liito-oravalle soveliaat monipuoliset sekametsät vähenevät koko ajan. Eteläkarjalruset moottorikerhot ovat havitelleet uutta asfalttirataa Etelä-Suomeen jo vuosia. Kesällä papanoita ei löydy, sillä kesäulosteet ovat usein nestemäisiä, etenkin jos liituri on herkutellut mielirav innollaan lepänlehdillä. Pro Somerhaiju -liikkeen aktivistin Pirkko Etelävuoren mukaan on. Myös puustoyhteys eri liito-oravametsikköjen välillä olisi säästettävä. Parhaillaan ratajupakassa odotellaan KHO:n päätöstä. Linnutkaan eivät huomanneet lähestyvää venettä, ja niin niitä pääsi tarkkailemaan läheltä. (90) 228 08 1. D Rauhaa ja luomua Suomeen on perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Rauhan Asuinyhdistys. Tänä keväänä teemana ovat korjaus, kunnostus, huolto ja jätteiden synnyn ehkäisy. D Taas nuukaillaan Nuukuusvii kkoa vietetään 15.-2 1.4. M ootton on pieni ja äänetön. (90) 228 08223 tai fax illa (90) 228 08300. Onnekas löytää kaarnalta kullankeltaisia papanoita joko yksittäin tai pieninä kasoina. Lisäksi heidän mielestään lupakäsittely olisi pitänyt lopettaa kokonaan. Esimerkiksi englantilaisilla on kokemuksia luomutalkoista jo vuodesta 1971 . Kunnat eivät Etelävuoren mukaan aja kokonrusuuden saatikka ympä.Jistön etua, niille tä.J-keintä on pyörittää talouselämää. Lääninha)Jjtus vaati lupaa kumottavaksi vedoten meluhaittoihin, vesien suojeluun sekä Suomen Akatemian harjututkinlukseen. Akku piiloutuu peratuhdon suo1un. Jupakan mana kerhot järjestäytyivät Luumäen Moottorirata Oy:ksi. Liito-orava liikkuu hämärissä, ja sitä pääsee harvoin näkemään. vsk.. Lisätietoja Aili lsohuhta puh. Toivottavaa olisi, että talkoolainen viipyy tilalla vähintään kaksi päivää. Lisätietoja puh. Sen ha)Jjtuksen puheenjohtaja Jukka Rusanen sanoo, ettei Somerharju ole heille korvaainaton. Säästä liito-oravan kotometsä Maailman Luonnon Säätiön (WWF) liito-oravatyöryhmän mukaan liito-orava on yhä uhanalainen laji Suomessa. Rata lohkrusisi arvokkaasta alueesta viidesosan. Suunnittelutyöhön ja aineiston tuottamiseen osallistuvat lisäksi muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Liikenneturva. Moottoriradai1 sijoittamiseen arvokkaalJe harjuja pohjavesialueelle lääninoikeus ei ottanut kantaa. Liikenneliitto vastaa kampanjasta, jonka päärahoittajia ovat liikenneministeriö, ympäristöministeriö, kauppaja teollisuusministeriö, tielaitos, polkupyöräja mopediteollisuusyhdistys, VR ja Turvatec. Luomutila tarjoaa työn vastineeksi yösijan ja ruuan. Mukaan valmiiksi täytetty vastauskuori, jossa on 2,80 markan postimerkki. Jouko Veikkolainen Liito-oravan ulosteet ovat kuivana kullankeltaisia. Luettelon talkoolaisia vastaanottavista tiloista saa osoitteesta Luomu-liitto{falkoovälitys, Riitta-Leena Mäkinen, Koikkalanmylly, 51 880 Koikkala. Salla Tynys 6 KOTIMAASTA Äänettömästi moottorilla "Aivan uusi ulottuvuus liikkumiseen vesillä tuli äänettömästä kulusta. Ostoksilla voi jätemäärää vähentää esimerkiksi käyttämällä kankaista punnituspussia ja kestävää kauppakassia ja hankkimalla tuotteet irtomyynnistä omaan rasiaan. HelsinkiläiselJä Etelävuorella on loma-asunto LuumäeUä, kuten kymmenillä muillakin. Meluttoman ja käryttömän keksinnön ideoivat ja kehittivät Juha Nyman ja Jorma Ponkala. Harjuselvityksen mukaan Salpausselän keskjosassa sijaitseva Somerharju on "geologisesti erittäin merkjttävä, mrusemallisesti, biologisesti ja monikäytön kannalta merkjttävä haijualue". Tukijoina olivat Naps ja Kesko Marin sekä lsoluoto Veneveistämö Ky. D Talkoisiin luomutilalle Luomu-liiton talkoovälitys kaipaa ahkeria käsiä kitkentään, harvennukseen ja sadonkorjuuseen sekä usein myös eläinten hoitoon. Yhdistys kutsuu jäsenikseen kaikkia, jotka tuntevat tällaisen toiminnan läheiseksi. KesälJä 1995 lääninoikeus palauru ympäristöluvan uudeIJeen käsittelyyn puutteelJjsen meluselvityksen vuoksi. Tässä on eväitä tulevaisuuden ekologiseen veneilyyn." Näin hehkuttaa arkkitehti Maija Kairamo uudesta puisesta Albica 460soutuveneestäään, johon on asennettu sähköperämoottori ja aurinkopaneelin lataama akku. "Ellei lupaa saada, aletaan etsiä uutta paikkaa." Somerharju valtatie 6:n varressa, Lappeenrannan ja Kouvolan välillä, olisi Rusasen mukaan kui tenkj n sijainniltaan ihanteell inen. Ei häiriinny luonnon eikä naapurien rauha. Tarkoituksena on hankkia yhdistyksen käyttöön tiloja, myöhemmin muun muassa maatila, jolla viljeltäisiin ravintokasveja ja kasvatettaisiin karjaa luonnonmukaisesti. Akun voi ladata auringon sijaan myös verkkovirralla. Helsingissä ja Vantaalla tapahtumia on lähes päivittäin. Somerharjulle halutaan moottorirata Onko kunniUa lijkaa valtaa ympä.Ji stölupia myöntäessään. Huhti-toukokuussa kannattaa retkeillä varttuneessa kuusikossa, jossa on kookkaita haapoja ja koivuja ja lähistöltä löytyy leppää. Lisätietoja pyöräilyvuodesta ja sen monista tapahtumista antaa Liikenneliiton Pyöräilyvuoden 1996 projektisihteeri Maija Vähä-Rahka, puh. (9 18) 733 2650 tai 940 506 8980. Liitureita on maassamme 40 000-50 000, mikä on vähäinen määrä tällaisen pienen nisäkkään ollessa kyseessä. Etelävuori ei odota KHO:lta liikoja, sillä ongelma ei ole oikeuskjemuroissa vaan ympä.Jistöpolitiikassa. Nuukuusviikolla järjestetään eri puolilla Suomea huoltoja A_~rinkopane~li on vedetty_ esiin penkin alta. Lää.J1inha)Jjtus, vesija ympäristöpiiri, Kymen läänin vihreät sekä kolnu senkymrnentä henkjlöä valittivat päätöksestä lääninoikeuteen. Tuttuja yhteiskäytön muotoja ovat kirjastot, yleiset saunat, talopesulat ja joukkoliikenne. SUOMEN LUONTO 4/96 55. Valtakunnallisen pyöräilyvuoden aikana näihin tavoitteisiin pyritään markkinoimalla pyöräilyä taloudellisena, terveellisenä ja ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Lisätietoja puhelimella (924) 7323 203 tai 9400 783963. Pro Somerharju vastustaa moottorirataa, joUe Luumäen kunta myönsi kesälJä 1994 ympä.Jistöluvan. Muissa kunrussa hankkeet ovat kaatuneet kovaan vastustukseen. Viikolla voi omistautua vaikkapa omatoimiselle yhteiskäytölle eli pyykkituvassa ja kirjastossa käynnin jälkeen yleiseen saunaan ja sieltä julkisilla kulkuneuvoilla elokuviin
telkkien lisäksi ampua lehtokurppia, pilkkasiipiä ja tukkasotkia. Suomen ensimmäinen teollisesti biodieseliä valmistava tehdas rakennetaan ilmeisesti Kymenlaaksoon Elimäelle Hankkijan entiseen rehutehtaaseen. "EU on sitoutunut Blair HouEuroparlamentti on päättänyt, että metsästyskausi päättyy koko yhteisössä tammikuun viimeisenä päivänä. Yllättäen EU myös uhkaa Suomen voimalahanketta. Saalistettujen lehtokurppien määrästä ei pyynnöistä huolimatta saatu tietoja. Toivo painottaa kuitenkin sitä, että Suomelle tehdas olisi ensimmäinen ja se turvaisi polttoainehuoltoa kriisitilanteessa. Suomen oma pesivä allikanta on vain noin 2000 paria. "Suomi on kuulunut jo yl i vuoden EU:hun, mutta maaja metsätalousministeriö ei ole useista BirdLifen ja muun muassa ympäristöministeriön huomautuksista huolimatta ryhtynyt korjaamaan metsästyslainsäädäntöämme lintudirektiivin mukaiseksi." BirdLife Suomen mukaan < kevätmuuttajien metsästämi~-~=nen on kestävän käytön peri_:: aatteen vastaista riistan hävittämistä. vsk. toukokuuta. Tehdas käsittelisi myös ravintoloista talteenotetun keittorasvan, jota kertyy vuosittain noin viisi miljoonaa litraa. Alice Karlsson 7. KOTIMAASTA Vero hidastaa biodieselin tuloa sesopimukseen, joka määrittelee rypsirouheen tuotantoalaksi miljoona hehtaaria. Rypsin siemenistä puristettu öljy liikuttaa pian junia ja linja-autoja. Ahvenanmaalla saa haahkojen, isokoskeloiden, allien ja SUOMEN LUONTO 4/96 55. "Verohelpotusta haetaan nimenomaan kokeiluun. Elimäen esteröintilaitoksen < hinta on arviolta vajaat 30 miijoonaa Suomen markkaa, jos . Biopolttoaineen valmistus on kaikissa EU-maissa verovapaata. Metsästäjäin Keskusjärjestön mukaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan riistanhoitopiireissä saatiin saaliiksi 14 780 lintua, josta suurin osa oli alle ja ja koirashaahkoja. Huomionarvoista on myös, että keväällä metsästettävistä alleista pääosa on matkalla pesimäalueilleen Jäämerelle. tehtaasta rakennetaan yksilinjainen. Ahvenanmaalla niitä saa ampua. Oljy puristetaan Kirkkonummella ja Raisiossa. Projektipäällikkö Untamo Toivo uskoo hankkeen toteutukseen, mikäli valtiovarainministeriö myöntää biodieselille vapautuksen verorasitteista. Kysymys on suomalaisesta erikoisuudesta: vesilintujen kevätmetsästyksestä, joka alkaa 10. Biopolttoaineen valmistaminen tulee kalliiksi , ja nykyisillä verosäännöksillä aineen jälleenmyyntihinta olisi huima. Viime vuoden tilaston mukaan kevätmetsästykseen oikeutettuja metsästäjiä oli Varsinais-Suomessa 1190, Uudellamaalla 758 ja Ahvenanmaalla 4100. Miksi Suomessa sitten pyssyt alkavat saaristossa paukkua huhtikuun alussa ja kasapäin alleja sekä haahkojen, isokoskeloiden, tukkakoskeloiden ja telkkien uroksia päästetään päiviltä. huhtikuuta ja päättyy 2 1. Pyssyt paukkuvat kevätvesillä Pilkkasiipi on manner-Suomessa uhanalainen. Biodieselin koekäyttäjiä ovat puolustusvoimat, Tielaitos, Suomen Posti, Valtionrautatiet sekä Helsingin ja Tampereen liikennelaitokset, joiden käytössä biodieseliä kuluisi koko tehtaan alkuvaiheen tuotanto, 14 mi 1joonaa litraa." Lähimmät biotehtaat sijaitsevat Ruotsissa. "Nykyaikaisten riistanhoitoperiaatteiden mukaisesti metsästys rajoittuu syksyyn, jolloin korjataan pesimäkauden satoa", Veistola jyrisee. Toiminta alkaa jo ensi kesänä, jolloin ensimmäiset kesantopellot otetaan rypsin viljelyyn. Viljelyalaa tarvitaan noin 20 000 hehtaaria, ja hehtaarilta saadaan 700 litraa bioöljy~ ja 1100 kiloa rypsirouhetta. Yhdysvallat pitää kaupallisista syistä tiukasti kiinni siitä, ettei tuo määrä ylittyisi, mutta nykyisellä rakennusmäärällä kapasiteetti väkisinkin ohittaa rajapyykin, ja unioni saattaa katsoa uusia laitoksia karsastaen. Tuorein tilasto Ahvenanmaalta kertoo, että keväällä 1994 saarivaltakunnassa amm uttiin yli 60 000 vesilintua, joista suurin osa oli haahkoja ja pilkkasiipiä. Euroopan unionin maissa on rakenteilla useita uusia tehtaita. Raaka-aineen tuottajiksi etsitään paria tuhatta viljelijää kesantopeltoineen. Hanketta rahoittavat " alussa Eli mäen kunta ja Kymen maaseutuelinkeinopiiri. BirdLife Suomen toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan Suomi rikkoo Pentti Hirl'Onen EU:n lintudirektiiviä
Kuolleet olivat erittäin kevyitä ja muut pahasti nälkiintyneitä", kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Lasse Kosonen kertoo. "Meidän pitäisi pelata varman päälle ja käyttää varovaisuusperiaatetta, mikä on hyväksytty hallitusohjelmassakin. vsk.. Kuikka sai kuvan noin yhdeksänkiloisen hauen uistimella kesäpaikasta Särkisalosta. Kaikkien kuikkien tapaan hän on kiinnostunut kaloista ja niiden pyytämisestä. "Jos päätökset tehdään keskiarvojen mukaan, ovat mahdollisuudet liikaan tai liian vähään kalastukseen tasan", sanoo Kuikka. Meillä tällaista kalastusta ei ole lainkaan. päristökeskus ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Hän on "kuikka kalalle", kuten jotkut sanovat. "Tarve suojella luontaisesti syntyneitä lohia on suuri. Sakari Kuikka on kiinnostuneempi kalojen hyödyntämisestä kuin niiden biologiasta. Esimerkiksi Norjassa, New Foundlandissa ja Perussa kalastus on suurteollisuutta, jossa ovat mukana valtavat pääomat. Näin ihmisille syntyy omakohtainen tarve suojella luontoa. Hän työskentelee Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, mutta viime kuukaudet Kuikka on ollut Suomen ympäristökeskuksessa. Siellä hän on perehtynyt ilmastonmuutosten ennustamisen epävarmuustekijöihin. Noin 90 prosenttia lohista on istutettuja. Se on arvokas ja ui monen eri valtion vesien kautta; lohi onkin poliittisempi kuin muut kalat. Korkeasaareen toimitetuista linnuista keveimmät painoivat ainoastaan 1,3 kiloa, kun normaalisti linnun paino lähentelee kolmea kija energian säästämisestä". Vonkale katosi sukkelaan neljän kuikanpojan suuhun murekkeena. "Silloin on myös kovat paineet pitää kalastusta käynnissä katkeraan loppuun asti. eivät ole yhtä alttiita romahtamaan kuin esimerkiksi pohjakalojen. "Kaarna on vieraillut muun muassa kouluilla sekä asuka ja kylätoimikuntien tilaisuuksissa", ympäristönsuojelusihteeri Jari Leinonen Joensuusta kertoo. Poikasia on tosin tullut sellaista tahtia, että se uhkaa rajoittaa harrastusta. "Henkilöstön palkkaukseen on saatu työllisyysvaroja. Jari Salonen Auton toiminta on edullista. Kuikka on edelleen kova kalastaja ja joskus Saken saaliskin on melkein sama kuin kuikalla: hän voitti juuri pilkkikilpailun pienimmän saaliskalan palkinnon. Saken suku on lmpilahden suunnasta. Juha Valste loa. Itämeren kalatuotantoa käytetään tehokkaasti hyväksi, mutta pintavesissä uivien pääsaaliskalojen, ennen muuta silakan, kannat Korkeasaaren eläintarhaan tuotiin hoitoon helmikuussa yli kymmenen huuhkajaa, enemmän kuin koskaan ennen. Kuikan mielestä luonnonsuojelu ja kalastus liittyvät yhteen. " Mikäli luovumme varovaisuudesta, niin on vain ajan kysymys, milloin menetämme joitakin kalatai riistaeläinkantoja osittain tai jopa kokonaan", Kuikka jyrähtää. Tätä tietoa tarvitaan kun päätetään, paljonko kalastetaan tai miten pyyntiä rajoitetaan. "Tampereelta löydettiin kuolleena tai huonokuntoisena liki kymmenen huuhkajaa. Jos luonto muuttuu, kalastajat huomaavat sen kouriintuntuvasti: verkot limoittuvat, saaliit huononevat ja kalojen marunsasti . "Ympäristöauto on saanut hyvän vastaanoton makunnassa ja itä tilataan kilvan", Kaarnan mukana kiertelevä Jaakko Vasarainen sanoo. Sakke on kuikka kalalle Kalastusbiologi Sakari, "Sakke" Kuikka on iso, mustapartainen mies; hän ei näytä mielikuvani kuikalta. Kalastaessaan he ovat välittömästi tekemis1ssa luonnon kanssa. Kuikka ei usko, että PohjoisItämerellä kalakannat voisivat romahtaa valtamerien kalakantojen tapaan. Istutusten hyötysuhde kärsii." Kuikka-nimi on peräisin Karjalasta, kuten monet muutkin eläinten nimet ihmisten sukuniminä. Kuikan työ on soveltavaa tutkimusta. Suomessa kalastusta harrastaa aktiivisesti yli miljoona ihmistä. Auto koottiin käytetyistä osista, ja rakennuskustannuksista vastasivat muutamat pohjoiskarjalaiset yritykset", Leinonen kertoo. Kimmo Repo SUOMEN LUONTO 4/96 55. Ongelma on siinä, että yhden luonnonlohen pelastamiseksi täytyy säästää yhdeksän viljeltyä kalaa. Näin maksamme tavallaan vakuutusmaksun ja saamme suuremNälkä näivetti huuhkajia Talven kipakat pakkaset koettelivat huuhkajia. Miten meidän pitäisi ottaa huomioon epävarmuus luontoon liittyvässä päätöksenteossa. Se nielaisee vuosittain 60 000 markkan verran. "Mitään vikaa linnuista ei ole löytynyt, ne ovat vain nälkiintyneitä. Isot pöllöt lensivät ruuan hakuun ihmisten ilmoille, mutta varsinkin nuoria menehtyi silti Kaarna vie ympäristö viestiä Pohjois-Karjalassa kiertelee ympäristövalistusta jakeleva, Kaarnaksi nimetty auto, joka starttaa tilauksesta Joensuun ympäristökuntiin: Pyhäselkään, Enoon, Liperiin ja Kontiolahdelle. "Tietoa annetaan muun muassa jätteiden oikeasta käsittelystä, kompostoinnista, pakkausten keräilystä sekä veden ku muuttuu. Muutaman viikon tehoruokinnan jälkeen pöllöt on voitu palauttaa luontoon", Korkeasaaren palveluesimies Pertti Pöllänen sanoo. man varmuuden siitä, että resurssit säilyvät", Kuikka selittää. Luonnonlohissa on enemmän perinnöllistä muuntelua kuin istutetuissa, ja tämä on tärkeä peruste niiden suojelemiseen. Lohi on ongelmakala. Pohjakaloja on teknisesti paljon helpompi pyytää, kanta voidaan kannattavasti kalastaa paljon pienemmäksi kuin ulapalla ja välivedessä uivien kalojen kannat", Kuikka toteaa. Vastaavaa tutkimusta hän tekee kalastuksesta ja sen vaikutuksista. "Nähtävästi auto on hyvinkin tarpeellinen." "Auton mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kulut kertyvät lähinnä polttoaineesta, die eiverosta ja vakuutuksista. Voimme järje tää tietoiskuja ja teemanäyttelyitä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla", Leinonen iloitsee. Auton ovat tuupanneet matkaan Pohjois-Karjalan ym8 KOTIMAASTA Kaisa Pajanen Kalastus on Sakari Kuikan mieleen. Nimi ei suoranaisesti vaikuttanut Kuikan ammatinvalintaan, vaikka suvussa onkin aina ollut paljon kalamiehiä Sakkekin aloitti kalastamisen jo pojannassikkana
Suomen luonnonvarainen kanta sai alkunsa Maarianhaminan puistolinnuista 1930luvulla. Kyhmyjoutsenen alkuperäinen asuinalue on Mustallamerellä, jossa talvet ovat leutoja. Ihmeköynnöksen vaatimattomien kukkien värikkäät, paperinohuet suojuslehdet voivat olla vaaJohannes Lahti/LKA Suurin osa kyhmyjoutsenista pakeni talvea etelään. Ihmiset soittivat luonnonsuojelu järjestöjen puhelimet tukkoon halutessaan auttaa tai arvostellessaan järjestöjä toimettomuudesta. viljelyssä on runsaasti myös näiden lajien välisiä risteymiä ja muunnoksia. Jäällä kyhjöttävät linnut !epäilevät ja säästävät näin energiaa. Comerson löysi ensimmäiset ihmeköynnökset Brasiliasta. Televisiouutisissa hehkutettiin luonnonkatastrofia, johon huudettiin apuun lintumiehiä. Rea Peltola 9. BirdLife Suomen toiminnanjohtajan Tapani Veistolan keräämien tietojen mukaan nuoria kyhmyjoutsenia kuolikin Lounais-Suomessa jonkin verran, mutta julkisuudessa liikkunut tieto "tuhansista kuolleista tai kuolevista linnuista" perustui väärinkäsityksiin. Myös joutsenten jäätyminen jäähän on sitkeä luulo. Ne tuotiin Eurooppaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Bougainvillea on saanut nimensä ranskalaisen Bougainvillen kreivin mukaan, joka 1700-luvulla matkusti maailmanympärimatkallaan yhdessä kasvitieteilijä Comersonin kanssa. Alunperin ihmeköynnöksiä oli vain kolme lajia: Bougainvillea glabra, B. Kaikkien Vesa Koivu lhmeköynnös on kotoisin trooppisesta Keskija Etelä-Amerikasta. Jari Kontiokorpi Jean tai tumman aniliininpunaisia, oransseja tai valkeita. lhmeköynnös voi olla myös kerrottukukkainen tai kirjavalehtinen. yksilöiden muuttovietti ei ole kuitenkaan kehittynyt tarpeeksi voimakkaaksi. Keväällä sivuversoja lyhennetään niin, että jäljelle jää vain pari silmua; siten ihmeköynnös mahtuu sisälle taloon vielä seuraavanakin vuonna. Kylmemmässä ihmeköynnös voi paleltua. Talvesta ihmeköynnös selviää parhaiten, jos se pidetään viileässä paikassa, 7-10 asteen lämmössä. Lämpimässäkin huoneessa ihmeköynnös talvehtii, jos sille annetaan lisävaloa kasvilampun avulla. Silloin se pudottaa lehtensä ja kastelua vähennetään . Nykyään SUOMEN LUONTO 4/96 55. Oikeasti se kasvaa viidestä seitsemään metrin korkuiseksi; meillä sitä joudutaan yleensä kasvattamaan ruukuissa eikä sen voi antaa kehittyä täyteen mittaansa. Keskiajalla kyhmy joutsen tuotiin puistolinnuksi KeskiEurooppaan. lhmeköynnös on roteva ja ahne kasvi, joka tarvitsee runsaasti lannoitusta ja kastelua sekä niin paljon valoa ja aurinkoa kuin mahdollista. Huonokuntoisimmat oli tällöin jo otettu hoitoon, kaikki muut olivat lentäneet avovesi lle. Kaikki eivät kuitenkaan jaksaneet tai älynneet lähteä vaan jäivät uhmaamaan talvea lossiväylille tai muille pienille sulille. Maamme alkuperäiseen lajistoon kuuluvat laulujoutsenet osaavat sen sijaan lähteä kylmää pakoon. Uutisoinnin jälkeisenä päiN opeakasvuinen katseenvangitsija lhmeköynnös eli bougainvillea on se hämmästyttävä värimassa, joka vyöryy vastaan Välimeren maiden kalkittujen seinustojen ja muurien kupeilta. KOTIMAASTA Simpeleen Kokkolanjoelle talvehtimaan jäänyt nuori laulujoutsen selvisi hyvin kevääseen ilman ihmisen apua. Kovina talvina kyhmyjoutsenet ovat pulassa ja luonto opettaa kovalla kädellä: vahvimmat ja viisaimmat pääsevät jatkamaan sukua. Sorsalinnut eivät jämähdä jaMikko Pöllänen toistaan kiinni ennen kuin henki lähtee tai on lähtemäisillään. Vanha kyhmyjoutsen voi myös paastota kolmekin kuukautta. spectabilis ja B. Tänne jäävät ovat joko heikkoja nuoria tai sairaita yksilöitä. Kyhmyjoutsenet palelivat Hyisen talven puhutuimpia tapahtumia luonnossa oli kyhmyjoutsenten ahdinko Lounais-Suomessa. Kesäksi ihmeköynnöksen voi myös siirtää ulos suojaisalle, lämpimälle paikalle. Kökarin edustalla olikin tuhatkunta hyvinvoivaa kyhmyjoutsenta. Pitkät pakkasjaksot jäätivät meren muutamaa edellistalvea pahemmin, ja kyhmyjoutsenet joutuivat siirtymään etelään avomeren äärelle. vsk. vänä BirdLife lasketutti Turun saariston lossirailojen ja viimeisten sulapaikkojen kyhmyjoutsenet, ja tulokseksi saatiin 47 lintua. Laji on lev innyt nopeasti maahamme. peruviana
Energiankulutukseltaan selk.eästi huonoimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui kuumailmapuhallin. Myös pehmopaperin valmistus tuntuisi järkevältä onko tolkkua valmistaa neitseellisestä kuidusta pitkällisen ja paljon energiaa vievän prosessin kautta paperia, jota käytetään vain kerran pyyhkimiseen. Mielestäni suurin ympäristöhyöty saavutettaisiin, jos keräyskuitua käytettäisiin mahdollisimman paljon korvaamaan mekaanista puupitoista massaa, esimerkiksi sanomalehtipaperin valmistuksessa. Saksalainen ympäristöjärjestö Bund för Umwelt und Naturschutz teki viime vuonna tietokoneen valmistajien ympäristövertailun. Myös paperin valmistukseen tarvitaan melkoinen määrä kemikaaleja, muoveja ynnä muuta, ja kuoren elinkaareen kuuluvat lisäksi valmistus ja jakelu. Nyrkkisääntönä on, että kannettavien mikrotietokoneiden energiankulutus on selvästi pienempi kuin pöytäkoneiden. Motivan osoite on PL 462, 02151 Espoo, p. Joka tapauksessa tarroihin kuluu merkittävästi vähemmän paperia. Uuden paperimassan tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa ja aiheuttaa enemmän vesistöpäästöjä kuin uusiomassan valmistaminen. Pekka Heikuraan voi ol/aa yhteyllä myös suoraan joko faxi/la (93 f ) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Uusiopaperinen vai ruskea lqiori. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat !ähellää kysymyksiään ekoneuvojamme vastallaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Energiaa säästävimmäksi vaihtoehdoksi osoittautui puuvillapyyheannostelija, jos pyyhe pestään modernissa lai toksessa, jossa energiankulutus on minimoitu. Merkin käyttöoikeuden saadakseen laitteilla on erilaisia kriteerejä. Esimerkiksi pöytämikrojen tehontarpeen täytyy olla lepotilassa alle 30 wattia. Kannettavat koneetkin ovat kasvaneet kapasiteetiltaan niin suuriksi, että ne riittävät mainiosti normaalikäyttöön. Kokonaan uusiomassasta valmistettu paperipyyhe pääsee energiankulutuksessaan miltei yhtä vähäisiin lukuihin kuin puuvillapyyhe, joka pestään modernissa laitoksessa. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA on vuosikausia myöntänyt vähän energiaa kuluttav ille tietokoneille Energy Star -merkkiä. Siksi pidän edelleenkin järkevänä suosia uusiopaperisia kirjekuoria. Samoin neitseellisen "kirjekuorikuidun" tuottaminen kuluttaa periaatteessa vähemmän fossiilisia polttoaineita nykyisellä paperintuotannon rakenteella kuin uusiokuidun tuottaminen. Yleensä lopulliset ympäristövaikutukset seuraavat energiankulutustietoja. Jätepaperi on tärkeää käyttää uusiokuidun valmistukseen myös siksi, että kaatopaikalle kärrätty paperi synnyttää hapettomissa oloissa hajotessaan muun muassa haitallisia metaanipäästöjä. Pesun ja paperinvalmistuksen vesistökuormitusta ei selvityksessä ole laskettu. Ari Nissisen tekemässä laskelmassa on vertailtu käsienkuivausvaihtoehtoja. Suomessa Energiansäästön palvelukeskus Motiva neuvoo myös koneiden energiankulutusasioissa. Sen sijaan pyyhkeen pesu vanhassa laitoksessa kuluttaa laskelman mukaan enemmän energiaa kuin kaikki paperipyyhevaihtoehdot. Luultavasti markkinoilla olisi tällöin ylitarjontaa keräyspaperista ja hyödyllisen raakaaineen kysyntä laskisi, ja samalla alenisivat keräyskuidun hinta ja keräysaste. Useimmat markkinoilla olevat uudet koneet täyttävät tämän vaatimuksen. Internetissäkin Motiva palvelee: http://www.otech.fi/MOTIV A. Miten pyyhkiä kätensä ympäristöä säästäen: kuumailmapuhaltimella, paperipyyhkeillä vai kangaspyyhkeillä. Mikrotietokonemalleja on markkinoilla valtavat määrät; siksi kannattaa käyttää hyväksi muun muassa EPA:n www-sivuja, jolle on listattu kaikkien Energy Star -koneiden tehontarve. Kovin tarkkoja 10 elinkaarianalyysejä ei tähän hätään löytynyt, mutta karkea nyrkkisääntö sanoo, että mitä vähemmän uuden massan kulutusta, sitä vähemmän ympäristöhaittoja. Energiankulutus vaikuttaa keskeisesti mikrotietokoneiden ympäristökuormitukseen. Mikä mikrotietokone on ympäristöystävällisin. Suomeen tuodaan vuosittain vähintään 100 000 tonnia keräyskuitua. Sen sijaan paperipyyhkeiden ja kangaspyyhkeiden välinen järjestys riippui käytetystä paperipyyhemateriaalista ja puuvillapyyheannostelijan pesutavasta. (90) 456 6090. Mutta millainen olisikaan jätepaperin kysyntä, jos keräyspaperia ei käytettäisi myös uusiokuorien valmistukseen. Kuitenkin monet koneet pääsevät selvästi pienempiin energiankulutuslukemiin. Energiankulutuksen lisäksi tietokoneista on tehty hyvin vähän ekovertailuja. Mikä ero on uusiopaperista ja ruskeasta paperista valmistetuilla kirjekuorilla, jos ottaa huomioon senkin, että jätepaperista on kai pulaa pehmoja painopaperituotannossa. Pohjoismainen ympäristömerkintä on laatinut koneille ympäristömerkintäkriteerit, mutta kukaan koneen valmistaja ei ole hakenut kriteereille käyttöoikeutta. Mikäli mikroa käyttää vain kirjoituskoneena, kannattaa harkita pelkän kannettavan hankkimista. Mikä mikro on paras. Mitä mieltä olet kirjekuorien uudelleenkäytöstä, jos tarvitaan esimerkiksi osoitetarroja, teippejä ja muita lisukkeita. Ruskeiden kuorien etuna on, että kuituja ei valkaista ja päästöt ovat pienemmät kuin valkoisilla kuorilla. Ero uusiokuoren ja ruskean kirjekuoren välillä ei todellakaan ole suuri. Vertailussa saivat hyvät arvosanat Acer, AT&T, Compaq, HP, IBM , SNI ja NEC. Neljä yritystä, muun muassa Escom, ei antanut tietoja. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 4/96 55. Ja vähentäähän keräyspaperi maailmanlaaj uisesti ajatellen merkittävästi metsien hakkuupaineita. Motivan sivujen kautta on myös linkki monille muille maailman energiansäästöä koskeville internetsivuille. vsk.. Energiankulutuksen lisäksi kriteereissä kiinnitetään huomiota muun muassa koneiden laajennettav uuteen ja kierrätykseen. Kuorien uudelleenkäyttö on myös järkevää. Huonosti menestyivät valmistajista Apple, Olivetti ja Comtech. Liimaa kuluu tarraan näet hyvin vähän. EPAn Energy-star -sivuille pääsee lnternetosoitteella http://www.epa.gov/docs/GCD OAR/EnergyStar.html. Olisi tietysti parasta olla käyttämättä tarroja ja vain viivata yli vanha osoite ja kirjoittaa uusi vaikka kirjeen toiselle puolelle. Mikäli liimaa käytettyjen kuorien päälle tarran, aiheutuu siitä luonnollisesti ympäristöhaittoja. Tarraliimat kuormittavat ympäristöä selvästi vähemmän kuin uusien kuorien valmistus. Jos ei ota huomioon kysyntätekijöitä, uusiopaperikuorien käyttö on järkevää. Mihin kannattaa pyyhkiä kädet. Erityisesti yritysten tai virastojen kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä Motivaan, jos haluaa säästää energiaa. Vanhan kuoren uudelleenkäytössä kuluu varmasti vähemmän massaa. Tietokonetta hankittaessa kannattaa vilkaista myös Ruotsin Näringsoch teknikutveckligsverketin NUTEK:in sivut, joilla on tietoa tietokoneen näyttöjen energiankulutuksesta
Viime kädessä tämä merkitsee kärsimyksiä luonnolle. Metsäpomot, sekä suuret että pienet, ovatkin aikojen myötä tottuneet kunnioittavaan kohteluun: pienintäkään arvostelua ei ole tarvinnut kuunnella saati sitten ottaa käytännössä huomioon. M allikas esimerkki on Metsähallitus ja sen asema Itäja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla. Nyt on uuden sukupolven aika ja siihen sukupolveen kuuluvat myös akat, likat ja pojanklopit. Mitä siis tämän kivikovan ja läpitunkemattoman muurin sisällä oikein liikkuu. Esittämällä kauhukuvia suojelun haitoista metsätalousväki yrittää varmastikin peitellä heille itselleen epäedullista totuutta. Mikään ei muutu niin paljon kuin muutospropagandaa kaiutetaankin ennen kuin nämä diktaattorin vuosistaan nauttineet miehet lähtevät. On helppo käsittää, miten sietämättömältä viime vuosien kritiikki on heistä tuntunut. Valta sokaisee ja toisinajattelijoiden sietäminen on heikkoa, ei vain Kiinassa vaan myös Suomessa , tietää metsien suojelumetakkaa seurannut Aura Koivisto. Iskulausekampanjat pauhaavat Suomen viisaasta ja hyvästä metsänhoidosta kuin kommunismin autuudesta konsanaan. Sillä kuulijakunta on joko samanmielisenä nyökkivää, joka ymmärtää suojelun tärkeyden ja ötököiden itseisarvon sauhuamattakin tai sitten vastassa on järkkymättömän läpitunkematon muuri . Metsädiktaattori näyttää valtaansa hakkaamalla viimeiset aarniometsät sileäksi. Kun Suomen metsädiktaattorit eivät voi tappaa ihmisiä, he voivat tappaa pohjantikkoja ja liito-oravia. Mutta en usko, että esimerkiksi metsäalan johtoportaissa oltaisiin samalla tavalla tietämättömiä. Murtamattomassa muurissa seisoo varmasti ihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti tietämättömiä. Aura Koivisto Läpitunkematon muuri J oskus tuntuu siltä, että turhinta mitä ihminen voi tehdä, on sauhuta metsien suojelun puolesta. Tuhotuista lakkasoista ja auratuista metson soidinareenoista on täytynyt vaieta niin monilla on ollut suoria tai epäsuoria yhteyksiä metsätalouteen, ja varovainen asenne on levinnyt sinnekin, missä näitä yhteyksiä ei ole ollut. Kysymys on kostosta suojelijoille; luonto on siinä vain onneton välikappale. Se ei johdu siitä, että metsien suojeluohjelma olisi kohtuuton tai että suojelulle ei olisi riittäviä perusteita vaan siitä, että sanelupolitiikan tahdotaan pysyvän sanelupolitiikkana. Että suojelu katsotaan tämän sanelupolitiikan uhkaksi. Ei auta vaikka latelisi hehtaarit ja prosentit ja muut matemaattiset selvitykset maamme metsien vähäisestä suojelusta, uhanalaisista lajeista ja katoavista biotoopeista, ei auta, vaikka mielin kielin tarjoilisi suojelun hyötyjä aina elinvoimaisista ekosysteemeistä turistien passaamiseen saakka, ei auta vaikka työttömyyden ja tukkipulan syyt olisivat jossain aivan muualla kuin suojelussa kaikki, kaikki on turhaa, silloin kun vastassa on muuri . Miksi tämä läpitunkematon muuri ei siedä ajatusta, että edes pieni osa metsistä olisi muutakin kuin teollista raaka-ainetta. Vanhojen metsien suojeluohjelman herättämä metakka on suhteettomuudessaan ollut järkyttävä. Diktaattorithan tunnetusti pitävät vallasta ja pitävät si itä myös kynsin hampain kiinni . Ja suojelijat henkilökohtaisiksi vastustajiksi. " Isänmaan petturi" -syytökset kajahtavat, ja "epäluotettavien" henkilöiden kansainvälisistä yhteyksistä nousee hätä. Suomen metsähallitsijat ovat sentään pidättäytyneet fyysisistä teloituksista, mutta pohjimmiltaan toisinajattelijoiden sietäminen on yhtä heikkoa. Tätä muuria vasten kilpistyvät maailman kaikki mahdolliset perustelut. He ovat haluttomuutensa ja kyvyttömyytensä metsäluonnon suojeluun jo näyttäneet. Joita asiat eivät kiinSUOMEN LUONTO 4/96 55. Vaikka Suomen kaikki aarniometsät suojeltaisiin, olisi jatkossakin metsien ehdoton valtaosa talouskäytössä. vsk. Eikö talousväki , joka on vuosikymmenet hakannut metsiä lähes diktaattorin valtuuksin, näe muidenkin tarpeiden oikeutusta. Sen verran olen näiden metsädiktaattorien toimintaa nähnyt, että yhdestä asiasta olen varma. nosta, tai joita on johdettu harhaan ja harhaluuloilla lietsottu pyhään vihaan. Etenkin, kun tähän miesten maai lmaan on röyhkeästi tunkeutunut ennen niin itsestäänselvästi alempiarvoista ja mitätöntä joukkoa: akkoja, likkoja ja pojankloppeja. Konemiehille on annettu paperille kirjoittamattomia kehotuksia "tehdä niin pahaa jälkeä kuin suinkin mahdollista". Siksi muuri on niin läpitunkematon. Kieltämättä se on antanut sy1jäseudun ihmisille töitä ja toimeentuloa, mutta samalla edellyttänyt ehdotonta kuuliaisuutta. Ja toisaalta: ehkä taustalla piilee juurikin tuo metsätalousväen iät ajat nauttima diktaattorin valta. 11. Kiinan tai Pohjois-Korean hirmuhallitsijoissa onkin jotain tuttua. Suojeluesityksissä on aina ollut kyse korkeintaan muutamista prosenteista. Jos joku näyttää heidän sanelupolitiikkaansa uhkaavan, tai jos he vain epäilevät jonkun sitä uhkaavan, reaktio on raivoisa. Miksi marginaalisetkin suojeluanelut herättävät muurissa jyrkkää torjuntaa, suoranaista vihamielisyyttä. Vuosikymmenet se on voinut toimia kuin valtio valtiossa. Vuosikymmeniä harjoitettu kestämätön hakkuutoiminta ja koneistamisvyörytys unohtuvat ja painuvat toisarvoisiksi sivuseikoiksi, kunhan vain suojelun hirveyttä joka käänteessä riittävästi tolkutetaan
Karhuviita, Kuusamo. Uutta suojelua tulisi taloudellisesti arvokkaille maille suunnilleen kymmenen kertaa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun verran. Kuulumme sukupolveen, jonka pöytätavoissa lautasen syöminen tyhjäksi on yhtä itsestään selvää kuin se, ettei veistä laiteta suuhun. Talouskäytössä olevalla valtionmaalla on PohjoisSuomessa kaikkiaan noin 600 000 hehtaaria vanhaa metsää. Pokan toimikunnan selvityksessä tarkasteltiin aivan huimaa suojelualan lisäystä, jossa suojelu olisi jo nostettu 1,2 miljoonaan hehtaariin. Taustalla on epäilemättä historian kova koulu ja ajatus ruuasta Jumalan lahjana, jota ei saa heittää hukkaan. Yksityismetsänomistajien järjestöt ovat kaikesta huolimatta pikemminkin vastustaneet kuin kannattaneet suojelua. Lautanen tyhjäksi, metsä paljaaksi Suojelun vastustamisen syitä voi etsiä myös syvemmältä kuin arkipäivän politiikasta. Metsäkeskukset ovat joutuneet karsimaan kulujaan, eikä suojelun kannattamista välttämättä katsottaisi hyvällä. Perimmältään samaan ajatukseen törmätään jatkuvasti myös metsien suojelua koskevassa keskustelussa. Työllisyyteen ei auttaisi, vaikka kaikki suojelualueetkin hakattaisiin. Suojelun tarjoamat työllistämismahdollisuudet liittyvät lähinnä matkailuun, joka palveluvaltaisena ei koneellistu. Säilytetään Vanhojen metsien luonnonarvot menetetaan, ellei riittävää osaa metsistä suojella. Se on todella vähän, kun sitä verrataan esimerkiksi metsäsektorin työn tuottavuuden nousun takia samana aikana häviäviin 25 000 työpaikkaan. Mutta mikä on metsien suojelun todellinen vaikutus työllisyyteen. Hakkuukone tekee kymmenen miehen työn ja uudet sellutehtaat pyörivät järkyttävän vähällä väellä. Luonnon monimuotoisuuden suojelun vastaisen kampanjan kärkihahmona toimii lähinnä Metsähallitus, jonka hakkuita suojelu vähentäisi. Puukauppa on sujunut vain huippusuhdanteessa. PUHEENVUORO Alkuperäisen metsäluontomme hävittämistä ei voi perustella työllisyydellä eikä taloudella. Tänne ei tarvita kalikkaakaan tuontipuuta silloin, kun kaupan ehdot ovat kunnossa", totesi Lapin metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Jouni Ekonoja hiljattain Maaseudun Tulevaisuudessa. Vaikutus työllisyyteen olisi kerrannaisvaikutuksineen vuonna 20 I O kuitenkin vain 6000 työpaikkaa. Pohjois-Suomen yksityismetsänomistajat ovat va12 littaneet, ettei varsinkaan harvennuspuu tahdo käydä kaupaksi. Metsän pitäisi Suomessa kasvaa enemmän kuin hakataan ja niin se kasvaakin. Silloin metsät olivat täyskäytössä ja suojelualueiden lisääminen olisi vähentänyt puun käyttöä. Puuta on tuotu pari miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta paikallisen näkemyksen mukaan se ei ole välttämättä tarpeellista. Vaikka suojelu mon inkertaistettaisiinkin, työpaikat säilyvät. Mitä järkeä tai moraalista oikeutusta on lahottaa metsät pystyyn, kun niistä saatavalla puulla voitaisiin torjua käsistä täysin ryöstäytynyttä työttömyyttä, kuuluu yleinen kysymys. vsk.. Juhlapuheissa annettujen lupauksien lunastamisen aika on nyt. Varovaisuusperiaatteen tai tulevien sukupolvien saati eläinten ja kasvien oikeuksien korostaminen valuvat kuin vesi hanhen selästä. Nykyisin koneet tekevät jo pääosin työn sekä metsässä että tehtaissa ja automaation tahti vain kiihtyy. Suojelu-Suomessa säilyy työllisyys Mielenkiintoisen ajatuskokeen on tehnyt maaherra Hannele Pokan vetämä metsiensuojelun työllisyyttä ja rahoitusta pohtinut toimikunta. "Sillä rokotetaan metsänomistajia rankasti. Vielä edellisten polvien aikana suojelulla olisi ollut merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Sen kevättalvella valmistuneiden laskelmien mukaan paljon suunniteltua laajemmankin suojelun toteuttaminen näyttäisi käyvän päinsä työpaikkojen juurikaan vähentymättä. Kun MetsäBotnian Kemin sellutehtaan kapasiteettia vastikään nostettiin kymmenyksellä, tehtaalle ei palkattu yhtään uutta työntekijää. Metsänomistajien vaikea rooli Yksityismetsänomistajat sitä vastoin ilmeisesti voisivat hyötyäkin suojelusta, sillä valtion hakkuut siirtyisivät suureksi osaksi yksityismetsiin. Metsien hyvä kasvu on tieteellinenkin totuus, joka on lisäksi julkaistu arvovaltaisella foorumilla, huipputieteen Sciencessä. Syynä lienee osaksi Metsähallituksen vahva asema valtionhallinnossa yksityismetsätaloutta edustavia metsäkeskuksia rahoittaa ja ohjaa maaja metsätalousministeriö, jonka alaisuudessa myös Metsähallitus toimii. Valtioneuvoston pitäisi vielä tänä keväänä päättää Pohjois-Suomen valtionmaiden vanhojen metsien suojelusta. Osuus on varsin pieni, mutta suojelun vastustus on kuitenkin ollut yllättävän kiivasta. Niistä on tarkoitus suojella nyt noin I 00 000 hehtaaria. Pekka Kaupin, Kari Mielikäisen ja Kullervo Kuuselan artikkelin eräs Suomeakin koskeva johtopäätös on, että hyvän kasvun ansiosta metsiä riittää myös luonnonsuojelun tarpeisiin. Hyvän kasvun takia näyttää jo penseimminkin suojeluun suhtautuvan mielestä selvältä, että Suomessa voidaan suojella kohtuullinen määrä metsiä. Suojeltuina metsät ovat pystyssä vielä vuosina SUOMEN LUONTO 4/96 55
Metsäyhtiöiden suurimman tusinan voitto nousi 43 prosentilla ja työllisyys säilyi entisellään. Oikeus vakuuttui ekologien todisteista. Se kuulostaa terminä hyvältä, mutta sen soveltaminen vanhojen metsien suojeluun ei perustu ekologiseen asiantuntemukseen. 2030-2080, jolloin ne hakattuina eivät tuottaisi ja työllistäisi. Luonnonsuojelijat eivät ole esittäneet suojelua Amerikan mitoissa vaan hyvinkin suomalaisessa laajuudessa. SUOMEN LUONTO 4/96 55. 13. Siellä metsäsektorin osuus työllisestä palkkatyövoimasta on tyypillisesti 10-20 prosenttia, kun se PohjoisSuomessa jää 3-8 prosenttiin. Metsäteollisuuteen on tässä luettu massaja paperiteollisuus, sahateollisuus ja levyteollisuus. Jorma Luhta Alue-ekologia ei auta Metsiensuojelun vaihtoehdoksi ollaankin tarjoamassa alue-ekologista suunnittelua. Lopulta massiivinen määrä metsää siirrettiin syrjään puuntuotannosta. Mitä alue-ekologinen suunnittelu on käytännössä, sitä ei kukaan tunnu kuitenkaan tietävän. 1)1 . Laajat vanhan metsän alueet ovat keskeinen vaatimus monille lajeille metsosta lapintiaiseen. Teollisuustuotanto kokonaisuudessaan kasvaisi nykyisestä kolmanneksella. 1990 1995 2000 2005 2010 Metsäteollisuuden työvoima on vähentynyt 15 vuodessa 30 000:lla ja vähenee vääjäämättä jatkossakin. On viheliäistä, jos ekologiaa käytetään tieteellisesti kestämättömästi. vsk. Laaja suojelu ja kasvava metsäteollisuus näyttävät sopivan samaan Suomeen. Luonnonsuojeluliitto uskoo, että suojelu veisi lähinnä metsäteollisuuden laajenemisvaraa. Alue-ekologisesta suunnittelusta on silti tullut suorastaan taikasana, jolla vanhojen metsien suojelun uskotaan hoituvan jopa ilman suojelualueita. Metsähallituksen aluejohtaja Juha Ojala totesi toiminnan alueella perustuvan alue-ekologiseen suunnitteluun. Lapissa nousi vastikään mekkala metson soidinmetsän hävittämisestä. Todellisessa ekologisessa suunnittelussa säästyneet luonnonmetsät jätetään hakkaamatta ja ekologista metsänhoitoa sovelletaan talousmetsissä. Suojelun vastustajien maalailemat uhkakuvat eivät toteutuneet onneksi niin, sillä metsätalouden työllisyys on täpläpöllöalueella paljon merkittävämpää kuin Pohjois-Suomessa. Huomaamatta on jäänyt tosiseikka, että alue-ekologinen suunnittelu vähentää eikä suinkaan lisää vanhojen metsien pinta-alaa. Jo toteutetuksi oletettu metsämaan suojelualan kaksintai kolminkertaistaminen vähentäisi metsäteollisuuden työpaikkoja vuonna 2010 parin tuhannen verran eli ei juuri muuttaisi kokonaistrendiä. Amerikan opetuksia Yhdysvalloissa käydyssä tiukassa oikeudenkäynnissä maan johtavat ekologit lähtivät siitä, että uhanalaisen täpläpöllön suojelu edellyttää laajoja suojelualueita. •= .. Ennusteet Pohjois-Amerikan täpläpöllön suojelun vaikutuksesta työllisyyteen vaihtelivat välillä 0-400 000. Kaikki odottivat mitä todella tapahtuu, kun suojelu astui lopullisesti voimaan 1993. Uskomme, että silloin elämme aikaa, jona myös suojelun nykyiset vastustajat tai heidän lapsensa ovat suojeluun tyytyväisiä. Vaikeuksia oli joillakin pienillä yrityksillä, joilla ei ollut mahdollisuutta hankkia puuta yksityismetsistä. Amerikan esimerkki ei varmaankaan sovi sellaisenaan Suomeen, mutta ehkäpä se auttaa suhteellisuudentajun säilyttämisessä. 1onto ja työpaikat METSÄTEOLLISUUDEN TYÖLLISYYS 1980-2010 "' O> O> 100 000 80000 60000 40000 20000 ,. vuosi 1980 1985 ........................ Antti Halkka on Suomen Luonnon toimittaja. Näin pitää ollakin, sillä nykyaikainen teollisuus voi toimia vain ekologisissa rajoissa. työpaikat .......... Antti Halkka Timo Helle Timo Helle on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Viime kesänä Yhdysvaltain johtava metsälehti Journal of Forestry joutui toteamaan, että alueen työllisyys oli paras 25 vuoteen
Metsä ei saisi olla pelkkä hoitamaton rakentamisen re14 servimaa, jonka kasvillisuus saa kulua vapaasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan elinvoimaisuus ja kauneus ovat kansalaisille metsän tärkeimpiä arvoja. Asukkaat mukaan suunnitteluun Hoidossa on tärkeää olla yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Seuraavaksi aluskasvillisuuden alta paljastunut humuskerros kuluu ja tuo esiin puiden juuriston. Kunnassa voidaan painottaa ulkoilumahdollisuuksia, meluja saastesuojan aikaansaamista, luonnon vaalimista ja niin edespäin. Kapeat kaistaleet ovat vaikeita ja kalliita hoitaa. Kytkemällä asukkaat mukaan jo hoidon suunnitteluun pystytään sopimaan yhteisistä tavoitteista, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat. Varsinaiseen ulkoiluun on varattava laajempia alueita, sillä ulkoilijat liikkuvat keskimäärin kaksi-kolme kilometriä kerrallaan. Käytännossä kahdeksan hehtaarin alueelle pystytään järjestämään korkeintaan kilometrin pituinen ulkoilureitti, joka säännöllisesti käytettynä on yksitoikkoinen. Ulkoilumetsien monimuotoisuuden ja ulkoilukäytön vaatimusten kannalta vähimmäiskokona voidaan pitää kymmentä hehtaaria. Jos metsä on pienempi, se kestää huonosti kulutusta. Metsien kestävyys on kovalla koetuksella Taajamametsät ovat usein sijainniltaan ja kooltaan huonoja virkistyskäyttöön eivätkä kestä paljoa kulutusta. Yhteistyössä asukkailla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei riitä olla vain kuultavana tai informoitavana. Taajamametsien ekologista kestävyyttä on toistaiseksi tutkittu kovin vähän. Kunnissa tulisi olla myös yli 50 hehtaarin suuruisia yhtenäisiä uiSUOMEN LUONTO 4/96 55. Suomen metsäpinta-alasta on taajamametsiä vain pari prosenttia, mutta neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa. Uudistuvassa lainsäädännössä rakennus-, YV A-, kuntaja metsälaissa painotetaan entistä enemmän asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä viihtyisyyteen. Liian usein rakentaminen pilkkoo metsän pieneksi puolen-kahden hehtaarin kaistaleeksi. Näin vähennetään jälkikäteen syntyviä metsäkiistoja. Voimakkaassa käytössä myös kestävin lajisto vaurioituu. Sen tilalle tulee niin sanottuja kulttuurilajeja, jotka kestävät paremmin kulutusta. Ekologisen kestävyyden turvaamiseksi metsä pitäisi säästää kaavoituksessa vähintään kahden hehtaarin suuruisena ja pyöreän muotoisena. Samanaikaisesti kasvava asukasmäärä lisää metsän ulkoilukäyttöä, ja metsän ekologinen kestävyys joutuu äärirajoille. Muissa kunnissa tavoitteista ei ole paljoakaan keskusteltu. Vähin erin juuristo vaurioituu ja puustoa alkaa kuolla. vsk.. Ensin alkuperäinen metsälajisto vähenee. bja Löfström Minna Komulainen Lähimetsä elinvo Ilkka Toivoncn/LKA Kotimetsässä voi kokea hienoja luontoelämyksiä retkeillen, leikkien, ma,jastaen, mietiskellen ... Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on lupaavia tuloksia asukkaiden osallistumisesta metsäsuunnitteluun, jota kaupunki nimittää osuvasti vuorovaikutteiseksi suunnitteluksi. Kulumisvaurioista palautuminen on hidasta, vaikkei alue olisikaan jatkuvassa ulkoilukäytössä. Vain alle puolella kunnista on tähän mennessä ollut sovittuja kirjallisia periaatteita metsiensä hoidosta. Suurimman osan taajamien metsistä omistavat kunnat. Taajamametsien hoidossa on ensin otettava huomioon kunnan koko viheraluepolitiikka ja mietittävä hoidon tavoitteet
virkistysympäristö • ylläpitää monipuolista kaupunkiluontoa • lisätä suojavaikutuksia • elävöittää kaupunkikuvaa • tarjota ympäristökasvatusta • säilyttää kulttuuriarvoja • hoitaa viheralueita taloudellisesti. vsk. D MML Irja Löfström ja MMM Minna Komulainen toimivat taajamametsien ja metsämaiseman tutkijoina Metsäntutkimuslaitoksessa. Rakennuslaki on metsän ja kuntalaisen puolella. Kestävä taajamametsä on monikerroksinen. koilumetsiä monipuolisen metsäluonnon ja virkistystarjonnan turvaamiseksi. Tietämättömyys hoidon periaatteista voi johtaa joko siihen, että metsiin ei uskalleta koskea juuri lainkaan tai siihen, että niitä hoidetaan laidasta laitaan samalla kaavalla puuntuotannon edistämiseksi. Luonnontilainen alue on suojeltu, ja valmennusmetsään aiotaan rakentaa myöhemmin. Hoitamaton puistometsä ei kuitenkaan kestä rakentamisen muuttamia valoja vesisuhteita eikä lisääntynyttä kulutusta niin hyvin kuin hoidettu metsä. Se edellyttää kaava-alueella kestävyyden periaatetta. Vyöhykkeet esiin Metsät jätetään taajamissa usein tavallista tiheämmiksi, jolloin niiden elinvoimaisuus heikkenee ja kulutuskestävyys vähenee. Kulunutta, vanhaa kuusikkoa on vaikea ja kallista hoitaa, jos sen kaikki aluskasvillisuus on hävinnyt ja juuristo on tullut esiin. Asutuksen lomassa olevia puistometsiä ympäröivät ulkoilumetsät. ulkoilumetsä luonnontilainen alue puistometsä toiminta-alue puistometsä ulkoilumetsä valmennusmetsä Taajamametsän hoidon vyöhykkeet. Suojavyöhykkeet hoidetaan tiheinä ja monikerroksisina, jolloin niiden suojavaikutus on tehokkain. Lähimetsien uudet hoito-ohjeet ottavat huomioon luonnonmukaisuuden ja asukkaiden toiveet. Rakennuslain mukaan kaikilla on oikeus mahdollisimman monipuoliseen, terveelliseen, esteettiseen ja elämykselliseen ympäristöön. Euroopan Luonnonsuojeluvuotena ja valtakunnallisena Vihervuotena 1995 laadittu Taajamametsien hoito-opas kiinnittää erityistä huomiota asuinympäristön hoitoon. suojavyöhyke toiminta-alue Taajamametsien hoidon tavoitteita: • turvata metsien ekologinen kestävyys • kehittää viihtyisä asuinja ._. teutuisi, taajamametsät on säilytettävä yhtenäisinä ja riittävän laajoina. Hoitosuositusten takana ovat ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Metsäkeskus Tapio. Asutuksen läheistä metsää hoidetaan puistometsänä, jossa painotetaan turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kulutuksen kestävyyttä. 15. Laajemmat ulkoilumetsät voivat tarjota monia mahdollisuuksia: osa alueesta jätetään haluttaessa luonnontilaan; yhtäällä kehitetään ulkoilupalveluita ja toisaalla pyritään korostamaan maisemakohteita. Siellä on monipuolinen ja rikas lajisto ja runsas aluskasvillisuus. Hoidolla pyritään tuomaan esiin metsien tarjoamia monipuolisia hyötyjä, jotka taajamissa ovat pääasiassa henkisiä, aineettomia. Jotta oikeus tosuOMEN LUONTO 4/96 55. naiseksi Taajamametsät ovat kaupunkiluonnon rikkauden lähde ja monen kaupunkilaisen tärkein yhteys luontoon. Suositusten mukaan metsän monimuotoisuutta säilytetään pienipiirteisellä hoidolla jakamalla metsä käytön mukaan eri vyöhykkeisiin. Rakentamiseen kaavoitettuja metsiä valmennetaan tuleviin muutoksiin harvennuksin. Oppaan tarkoituksena on lisätä yhteistyötä asukkaiden, kaavoittajien, ympäristöja metsäammattilaisten välillä
Siksi jäljellä olevat laajat luonnontilaiset suot ovat täällä erityisen arvokkaita. Pehmeän lämmin, umpipimeä syysyö suosaarekkeessa vanhojen puiden suojassa ja kivenlohkareiden joukossa SUOMEN LUONTO 4/96 55. Suurilta soilta tavoittaa vielä ripauksen yksinäisyyden tunteesta, jota hoitometsistä ei enää löydä. Kananiemensuo huhtikuussa. Suuhaarojen väliin jäävällä alueella levittäytyy useita suuria ja osaksi luonnontilaisina säilyneitä soita, joista muodostetaan lähiaikoina Valkmusan kansallispuisto. Suolla kulkija aistii myös vuodenaikojen vuorottelun. 16 Etelä-Suomen viimeisetkin suuret metsäalueet on viipaloitu hakkuin ja metsäautotein pieniksi sirpaleiksi. ' 'l Teksti ja kuvat: Mika Honkalinna Kansallispuisto Kymenlaaksoon Kymijoki jakautuu kahtia ennen laskemistaan Suomenlahteen. vsk.. Monien suosaarekkeiden metsä on säilynyt pitkään hakkaamattomana, ja puiden joukossa on keloja ja kilpikaarnaisia petäjiä
vsk. Soilla pesii muutama kurkipari. Talvipäivänä autiota suota hallitsee karu ja kylmä hiljaisuus. Kesällä suo puhkuu läkähdyttävän helteen alla, ja kulkija saa kimppuunsa ärhäkät hyttysja mäkäräarmeijat. Elämä on suolla vaisua vielä alkukeväällä, vaikka Kymijoelta kantautuu jo joutsenten joiku ja ilmassa viuhuSyksy muuttaa suon värikkääksi suopursujenkin lehdet punastuvat kauniisti. Pimeällä kuuluu ketun rähisevä haukku ja reunametsästä pöllön huuto. voi vähän pelottaa. Vihdoin, tuhnuisena huhtikuun aamuna, kun märkänä niskaan työntyvä sakea räntäsade tekee kevättä, jostakin kuuluu ensimmäisen kapustarinnan apea vihellys. 17. Muuttoaikoina Valkmusa naapurisoineen on kurkien suosima pysähdyspaikka. Kevyt tuulenhenki tuo vahvaa suon tuoksua. SUOMEN LUONTO 4/96 55. vat leikkien siivet
vi ileydessä onkin kulkea, kostean tupasvillapumpulin Kymijoen suuhaarojen välinen, elämää kuhiseva suomaailma on suurimmillaan kymmenen kilometrin levyinen. Joki työntää suolle päin laajentuman, pienen ja rehevän Tarkjärven. Valtakunnalliseen harjujen18 suojeluohjelmaan kuuluva Kananiemenharju erottaa Kananiemenja Mustanjärvensuon toisistaan. Alueella on kaikkia Etelä-Suomen tärkeimpiä suoyhdistymiä, ja eri suotyyppejä on yli 30. vsk.. Munasuo on Suomen laajin ja arvokkain laakiokeidas, Saaristo-Suomelle tyypillinen suoyhdistymä. Suolinnuston eteläinen tukikohta Valkmusa 011 tärkeä suokasveille ja -eläimille. Sydänkesän lähestyessä puhkeaa villojen pumpulisade. Myöhemmin alue pyritään yhtenäistämään vapaaehtoisin kaupoin. Lapinharakka pesii säännöllisesti . Korpin heleät ronksotukset kuuluvat kevättalviselta suolta. Lähellä soiden taiteita kohoaa siellä täällä komeita suosaarekkeita, joista saattaa löytää lukemattomia vuodenkiertoja nähneitä, kilpikaamaisia aihkeja. Siellä pesii ja levähtää monia muualla Etelä-Suomessa harvinaistuneita lintuja. Harjun pohjoispäässä kohoaa upea Haukkavuori lähes 70 metrin korkeuteen. Tarkjärven ruovikosta kuuluu joskus kaulushaikaran puhaltelua. Ainakin alussa Valkmusan kansallispuisto koostuu to1s1staan erillään olevista osista. Suolintujen, kasvilajien ja suotyyppien eteläinen näyttelyalue Kesäyön keveämpi udun ja keskellä. Siellä täällä pesii kalaja harmaalokkeja. Keidasta ja nevaa Tulevan kansallispuiston ja sen lähiympäristön suurimmat suot ovat Munasuo, Valkmusa, Kananiemensuo ja Mustanjärvensuo. Suolampareissa uiskentelee telkkäja tavipoikueita, mutta etenkin syksyllä niissä viihtyvät monet muutkin sorsalinnut. Yaroitteleva valkoviklo johdattaa poikasensa ympäröiviltä kangasmailta turvaan rehevän suokasvillisuuden kätköihin. Suotyyppien runsauden ansiosta myös suolinnusto on poikkeuksellisen vaihteleva. Niiden rauhaton liikkuminen ja ränkätys iltalennon aikaan ovat osa pimenevän syysillan tunnelmaa, samoin kuin suopöllön aavemainen, jäntevän kevyt liihottelu hämärän rajamailla. ValkmusanKananiemensuon suotyypit ja suoyhdistymät vaihtelevat sateesta vetensä saavista kermikeitaista laakiokeitaiden kautta nevoihin, jotka saavat vettä ja ravinteita valuvesistä. Valkmusa-Kananiemensuo nousee pohjoisessa suoraan Kymijoesta. Reunoilla 011 myös joitakin arvokkaita, luonnontilaisina säilyneitä metsäkuvioita. Mustanjärvensuo on kauniisti kehittynyt kermikeidas. Lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen asukkaaksi mielletty, surumielisesti viheltävä kapustarinta kuuluu vakiolintuihin. Sääksiä asustaa kaksikolme paria, ja nuolihaukan virtaviivainen hahmo kuuluu kesuOMEN LUONTO 4/96 55. pohjansirkku ja korpilaiteiden soistuneissa kuusikoissa voi tavata idänuunilinnun, pikkusi~pon tai pohjantikan. Reunarämeillä tiksuttelee Talvella suot näyttävät kuolleilta ja autioilta
Paikoin on myös Etelä-S uomessa uhanalaista lettokasvillisuutta, kuten lähteikköjen yhteyteen syntynyttä lettonevakorpea. Myöhemmin valtioneuvosto teki periaatepäätökset, joiden mukaan Kananiemensuolle muodostetaan noin 1200 hehtaarin pinta-alainen kansallispuisto ja Munasuolle 630 hehtaarin suuruinen soidensuojelualue. Monet rahkasammalista ovat vaateliata ja harvinaisia. Kesällä 1995 lausuntokierrokselle tuli lakiehdotus Kananiemensuon ja Munasuon alueelle perustettavasta noin 11 80 hehtaarin laajuisesta kansalli spuistosta. Talvella suot ovat rauhaisia ja hiljaisia. 19. Tikka nakuttaa suosaarekkeessa käpyä, tiaisparvi häärii reunametsässä. D Mika Honkalinna on kymenlaaksolainen luonnonkuvaaja ja -harrastaja. Perhossoiden aatelia Kananiemensuo ja Mustanjärvensuo ovat Etelä-Suomen perhossoiden parhaimmistoa. Myöhemmin on tarkoitus liittää kansallispuistoon lisäalueita hankkimalla v-altiolle Munasuolla olevia yksityisten omistamia maita. ryyteen, samoin kuin kotka, · joka liitää metsän taakse. vsk. Kymenlaaksossa ja EteläSuomessa harvinaisia tai uhanalaisia suokasveja ovat muun muassa suovalkku, hoikkavilla, liereäsara, a1mäsara ja pohjanpaju. Rahkasammalia on määritetty 30 lajia koko Kymenlaaksosta niitä tunnetaan 33. Suomen eteläosissa tavatuista suoperhosista puuttuu vain muutama laji. Vetisiä rahkaja ruoppapintoja sekä allikoiden laitoja koristavat silloin kurkien höyhenet ja kolmen harottavan varpaan jättämät jäljet. Alueella on runsaasti suurperhoslajeja, joista moni on uhanalainen. Suoalueen lukuisat kurkiparit poikasineen saavat seuraa, kun kurjet ja hanhet kokoontuvat syksyllä soiden upottaviin hetteikköihin viettämään öitään ennen muuttomatkaa. Huhtikuinen näkymä Kananiemensuolle: muuttolintuja onjo saapunut ja kapustarinnan haikea vihellys voi kuulua koska hyvänsä. säisten hellepäivien taivaalle. Alkusyksyn auringon laskiessa voi nähdä jopa 300-500 kurkea lentämässä lähiseutujen pelloilta kohti soiden yöpymispaikkoja. Vihdoinkin kansallispuisto Kansallispuistokomitea es1tt1 1976, että Munasuon ja Kananiemensuon alueelle perustettaisiin noin 2100 hehtaarin laajuinen kansallispuisto. Soistuvat metsänreunat ovat paikoin lehtomaisia, paikoin karumpia korpia, joissa viihtyvät monenlaiset kasvit. Suotyyppien kirjo on luonut edellytykset myös monipuoliselle kasvillisuudelle. Korpin ronksotus kuuluu tammikuisen suon karuun hämäsu oMEN LUONTO 4/96 55. Valtio omistaa maat, ja ne ovat ympäristöministeriön hallinnassa
Suomessa voimakkaimmat maanjäristykset ovat olleet kuutosen suuruisia. Suomen ensimmäinen SUOMEN LUONTO 4/96 55. Kuvausten mukaan järistyksessä kuului samanlainen ääni kuin raskas kuorma-auto olisi ajanut ohi. 1600-luvulla ei tietenkään ollut Richerin asteikkoa eikä mittareita järistyksen suuru utta rekisteröimässä. M aankohoamisrannikkoa T auvo/ta. _J7 -fl =tr::::::;::c ,...., n 1 ... Vasta kun järistyksen voimakkuus on neljä, useimmat sisällä olevat ihmiset huomaavat jotain outoa, esimerkiksi kuulevat rekan jyrinää muistuttavan äänen. Richteri n asteikolla Lappajärven järistys oli 3,8:n suuruinen. Mullistukset kirkonkirjoissa Varhaisin kuutosen järistys tunnetaan Kajaanin läheltä Paltaniemeltä, m1ssa maa järkkyi juhannuksen edellä 1626. , _.,.1---..,r----~,---------... Asteikon 20 Maajäriset Maanjäristysten viime aikojen suomenennätys on vuodelta 1984, jolloin maa tärisi 37 kertaa. Seismologisia havaintoasemia on Suomessa 15 paikkakunnalla, ja ne kuuluvat maailmanlaajuiseen verkostoon. Sen perusteella pnstyksen voimakkuus on voitu arvioida jälkikäteen. -'2. Eri paikkakuntien kirkonkirjoja vertailemalla voitiin arvioida se alue, missä järistys tuntui. Teksti: Anne Kärkkäinen Kuvat: Paavo Hamunen Useimmat Suomen maanjäristykset ovat hyvin lieviä, minkä vuoksi järistyksistä ei yleensä tiedetäkään. Mittarei lla rekisteröidyn järistyksen jälkeen Helsingin yliopiston seismologian laitos lähettää kyselykaavakkeita nii lle paikkakunnille, jotka ovat mahdollisella maanjäristysalueella. .. Posliinija lasitavara heli si notkuvi lla hyllyillä, ja palomuureihin tuli pieniä halkeamia. Paltaniemen järistyksen voimakkuudeksi on arvioitu 4,6 Richterin asteikolla, joka mittaa järistyksessä vapautuvaa energiamäärää. Järistys kuului kirkonkylässä lyhyenä jyrinänä. . vsk.. Järistyksen keskus oli parikymmentä kilometriä taajamasta etelään. Lieneekö kirkko ollut hutera, sillä Richterin luokituksen mukaan kuutosen järistyksessä rakennusten rappaukset lohkeilevat ja huonosti rakennetut talot vaurioituvat. Järistyksen tuntuvuusaluetta arvioidaan nykyisinkin ihmisten aistihavaintojen perusteella. ,~ _s Seismogrammi Kuu..... 1 1 ' ' . Voimakkuudeltaan ne jäävät useimmiten alle kolmen mitattuna 12-lukuisella intensiteettiasteikolla, joka kuvaa järistyksen vaikutuksia ihmisiin, eläimiin, rakenteisiin ja ympäristöön. Taulut voivat heilahtaa vinksalleen. jokaista lukua kohden maan liikkeen voima kasvaa järistyksessä kymmenkertaiseksi. Voimakkuudeltaan kolmosen järistyksen havaitsevat vain muutamat ihmiset. Viitosen järistys tuntuu myös ulkona. ........,,. Muutaman sekunnin kestänyt täristys säikäytti ihmisiä pahanpäiväisesti muun muassa Alahärmässä. saman järistyksestä ..........-~!l,...,,,,Jr,1"""'1 10.11.1993. Silloisen Paltamon seurakunnan kirkko vaurioitui korjauskelvottomaksi. Kotieläimet käyvät levottomiksi. Joinakin vuosina maankuori uinuu hiljaiseloa liiemmin liiPohjanlahden rannikko on maankohoamisen vuoksi järistysherkkää aluetta. Tiedot on jäljitetty kirkonkirjoista, joihin kaikki maata mullistavat asiat kuvani in noina aikoina. Sitä ei tarvinnut arvioida epäsuorasti vaikutusten perusteella, vaan voimakkuus rekisteröitiin myös seismologisilla mittausasemilla. Pohjanmaalla jytisi 1979 Edellisestä kuutosen järistyksestä Lappajärvellä Pohjanmaalla 1979 on hyvät tiedot. Tärinälle altis kaappikello voi pysähtyä ja aloittaa uudelleen, tai sen naksutus kiihtyy tai hidastuu. Kakkosen järinän voi havaita vuoteessa lepäävä ihminen, ja ykkösen suuruiset vavahtelut rekisteröi vain maanjäristyksiä havainnoiva seismografi. Näin vahvoja järistyksiä tunnetaan Suomesta 13, joista vain tuorein on rekisteröity seismografi lla. \e.,,r:I r 1..,., J7 --.rl ... Sisällä se herättää nukkuvat, sillä rakennus tärisee. Järistyksen voimasta astiat saattavat kilistä sekä ovet ja auki olevat ikkunat heilahtaa. Talvella lumi voi tipf!htaa katolta. =---•---ii•L-¾.,,_ ___ .., ...... Kaavakkeita jaetaan posteissa