Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 I 5 I Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 36 Luonnonsuojelun tienviittoja 5 (5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä. Antti Halkka ................... 44 Banaani on ruohometsän hedelmä, Alice Karlsson .......................................................... Hyvästi, hakkuuaukko. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Talvi pitkästä aikaa! Antti Halkka ......................... 12 Kevään pyhät riitit, Hannele Huovi ...................... 33 Eteläisen Suomen jäistä vapautuvat vedet saavat näihin aikoihin ensi mmäiset telkkänsä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdoll isimman vähän ympäristöä rasiuavasti. Summaries of the Main Articles .............................. Viisiosainen sarja päättyy tähän, sivut 36-37. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Kansipaikoilla, Esa Saastamoinen ......................... Jatkuva säästötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. lO Kysy ekoneuvoa .............................................................. Muita kansimatkaajia sivuilla 30-31. Suomeen muuttava järripeippo levähtää laivan valoventtiilissä. 2 Linnun siivinkään ei aina pääse väsymättä meren yli. z LU 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu I 5 A 23 00 I 00 Helsinki puh. ............. 14 Puheenvuoro rantojen suunnittelematonta rakentamista vastaan. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Luonnonsuojelun vaiettu painajainen, Pentti Linkola ........................................................... 20 Nyt kun suunnittelee ja kesällä rakentaa, voi säilöä syksyllä maan viileyteen. Muutoksen tuulia metsissämme, Risto Seppälä .. Kotimaasta ........................................................................ Tilaushi1111at Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomai lle 290 mk. 47 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. 52 Kysy Luonnosta ......................................................... Jatkuva säästötilaus 265 mk. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Amurinleopardi ..................................................... Viron metsissä ryskyy, Pekka Paaer ..................... Virikkeet tarpeen tarhassakin, Emmi Manninen ....................................................... 42 Ulkomailta ................................................................ 28 Vesimyyrä ei pidä kevättulvista. 30 Kesärantojen hely, Jouko Kuosmanen .................. 1/moitusmyynri Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kansikuva: Paavo Hamusen kuvassa koivuja huuhtelee Oulankajoen keväinen tulvavesi. 38 Arvokkaan metsän perässä kulkevat kilvan puukauppiaat ja luonnonsuojelijat. Maakellaria rakentamaan, Tapio Lahti... 22 Korkeasaaren eläimiä houkutellaan käyttäytymään 1 uonnonmukaisemmin. 59 SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kissa on luonnonsuojelun vaiettu painajainen, väittää Pentti Linkola muistelusja mielipidekirjoituksessaan. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 48 Kirjoja ...................................................................... vsk.. 16 Ensimmäinen ehdotus metsätalouden ympäristösuunnitelmaksi on valmistunut. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. (90) 228 081 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228082 14 Toim ittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanuu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 082 18 Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausirtain, paitsi kesäheinäkuussa kaksoisnumerona. 13 Rantakaava ei toimi, Seppo Vuo/anto ...................... 24 Rannoilla käy rouske, Heikki Willamo .................... (90) 227 1 967 telefax : (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa
Jos rantamme halutaan suojella, se on tehtävä pikimmiten selvitysmies Hillin esitysten ja Itämeri-komission maaliskuisen suosituksen linjaamana. Täyden korvauksen vaatiminen on kohtuutonta. Jorma Laurila Suojelulla on kiire, jos tulevillekin polville halutaan taata oikeus astella vapaalla rannalla. Ne vaativat rantalakia jo vuonna 1967, jolloin asia oli esillä valtiopäivillä. 3. Hiili esitti, että kaikki kaavoittamattomat rannat säädettäisiin suojavyöhykkeeksi, josta voitaisiin poiketa vain kaavalla tai poikkeusluvalla. Etenkin kun Matti Hillin esittämä kompromissi säilyttäisi maanomistaji lla varsin kohtuulliset oikeudet. Jos MTK, Keskusta ja Kokoomus estävät rantojemme suojelun kohtuuttomilla vaatimuksillaan, ne saavat raiskatuista rannoistamme itselleen pysyvän muistomerkin muistuttamaan tulevia polvia lyhytnäköisyydestään. 53. Maanomistajalla säilyisi suojavyökkeelläkin oikeus rakentaa sauna tai maaja metsätaloutta palveleva rakennus. Suojelussa lähdettiin täyden korvauksen tielle, ja nyt se on kaatumassa rahan puutteeseen. >-, \• !~ ' ,, Rantojen suojelussa on kysymys kansallisten arvojen säilyttämisestä. Päätös oli kohtalokas rantaluonnollemme. Maanomistajat eivät ole luoneet rantojemme kauneutta ja niiden luonnon rikkautta. vuosikerta 4 1994 Rantojen suojelu saatava eurokuntoon Suomi on rantojen suojelun kehitysmaa. Köyhät Baltian maatkin ovat sen tekemässä, vaikka niissä houkutus tehdä rahaa rannoilla on vielä suurempi kuin meillä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ulkomaalaisomistuksen vapautuessa Suomen rannoista tulee kaikkien temmellyskenttä, jos Euroopassa vain Suomessa saa vapaasti rakentaa. Ainoana Euroopan maana se ei ole suojellut rantojaan suunnittelemattomalta rakentamiselta. Perustuslakivaliokunnan mielestä laki olisi pitänyt hyväksyä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Hanke kaatui siihen. Maaliskuussa ympäristöministeriön selvitysmies Matti Hiili esitti kompromissia, jolla rantojen luonnonsuojelulliset ja yhteiskunnalliset arvot voitaisiin turvata. Keskusta ja Kokoomus seurasivat perässä. Jopa vaatimaton rantojensuojeluohjelma, jolla pyritään säästämään 8 000 maamme 180 000 rantakilometristä, uhkaa tämän takia jäädä torsoksi. Muualla Euroopassa rantojen arvot on turvattu joko suojavyöhykkeellä tai tiukalla kaavoituksella. MTK katsoo kuitenkin maanomistajien oikeudeksi rahastaa kovimman mukaan näiden arvojen lunastamisesta koko yhteiskunnan ja tulevien polvien käyttöön. Korvauksia on silloin maksettava myös ulkomaisille kiinteistönomistajille, jos heidän rakentami soikeutensa evätään. Maanomistajien etujärjestö MTK hyökkäsi raj usti Hillin esitystä vastaan. On aika saattaa Suomen rantalainsäädäntö eurooppalaiselle tasolle. Luonnonsuojelujärjestöt ovat yrittäneet saada tähän korjausta vuosikymmenet. On häpeäksi Suomelle, jos emme suojele rantojamme. Koitere. i ·· ·'.· z.,~-:!f;., ('o I .cr, ·, . vsk. On varsin ilmeistä, ettei rantojen suojelua saada kuntoon tämänkään eduskunnan aikana. SUOMEN LUONTO 4/94 53
Kemijoki Oy yritti salata oleellisen osan lupahakemuksestaan. Käry kävi Vuotoksen katselmuskokouksissa helmikuussa. Lupia Metsähallituksen vesiin voi tilata puhelimitse mm. Metsähallituksen kalapaikat ovat taattuja apajia, sillä useampiin istutetaan kalaa. Luontokeskus hoitaa mm. Luontokeskus löytyy hotelli Tallukasta, lisätietoja saa puhelimesta (918) 68611. Tätä kirjettä, jonka otsikossa lukee "Hakemuksen täydentäminen", ei hakemusasiakirjoihin liitetty. Keskus on myös näyttelytila ja tietokeskus, josta löytyy pureskeltavaa tutkijaluonteellekin. Koko Uudellamaalla pesinee vain muutama kapustarintapariskunta", sanoo Esa Lammi Eläinmuseon lintuatlastoimistosta. Sieltä saa myös valtion maille metsästys-, kalastus-, maastoliikenne ja polttopuulupia. Suuri vesi, Päijänne, on alue, jonka äärellä voi hiljentyä ja vapautua. Miltä maistuisi rahtilaivan kyyti Lahdesta Jyväskylään. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 4/94 53. Metsäväki ei oikein syttynyt kotkan suojeluun. Luontokeskus on avoinna arkipäivisin klo 9-17 ja viikonloppuisin klo 9-18. Päijänneluontokeskus opastaa vesienja luonnonsuojelussa ja ohjaa luontomatkailijoita Päijänteen kansallispuistoon ja Evon erämaihin. Kun yhtiön lakimieheltä Kaj Hellsteniltä tivattiin Pelkosenniemellä mihin kohteisiin ennakkolupaa on haettu, hän luetteli kaikki muut, mutta ei raivaushakemusta. Vuoden loppuun mennessä tuotto oli noin 350 000 markkaa, siis keskimäärin markka jokaiselta metsästäjältä. Pääkaupunkiseudun koululaisten fantastiset dinopiirrokset museon aulassa todistavat innostusta. Kalastusopas on maksuton ja sen voi tilata Metsähallituksesta osoittella PL 94, 01301 Vantaa tai puhelimella (90) 857 841. Se ryöppyää runoutta ja avautuu kansallismaisemina. vsk.. Suo on yksi vähäsoisen Uudenmaan suurimmista keidassoista ja samalla Helsinkiä lähin laaja suo. Elokuvan upeat kasvinsyöjät ovat varmaan vähintäänkin sukua tälle Kiinasta löytyneelle 22metriselle Mamenchisaurus hochuanensis -dinolle. Jari Salonen OHO! Katselmusinsinööri Perkkiö vaikeni Kemijoki Oy:n hakemukseen tehdystä lisäyksestä. Vielä muutaman elokuvan, näyttelyiden ja liiallisen markkinahössötyksen jälkeenkin hirmuliskot jaksavat ihmetyttää. Hetasta neuvoja tunturiretkeilyyn Tunturi-Lapin luontokeskus avautui maaliskuussa Hetassa. Valtionyhtiö Vapon turpeennosto uhkaa hävittää Hyvinkään Kurkisuon. Hakiessaan rakennuslupaa tekoaltaalle syyskuussa 1992 Kemijoki Oy pyysi, että se saisi aloittaa eräät työt ennen kuin vesioikeuden lupapäätös on lainvoimainen. Lisätietoja keskuksen palveluista saa puhelimella (9696) 533 056. "Kapustarinta valitsee Etelä-Suomessa pesäpaikansa erittäin tarkkaan. Antti Halkka Metsästäjiltä markka maakotkalle Metsästäjäin Keskusjärjestö käynnisti 1993 näkyvän kampanjan uhanalaisten lajien auttamiseksi. Beijingin luonnontieteellisen museon harvinaiset aarteet luurankoineen, fossiileineen, jalanjälkineen ja pesämunineen ovat nähtävissä Eläinmuseossa Helsingissä syyskuun loppuun saakka. numerosta (90) 8578 4330 sekä kaikista Metsähallituksen toimipisteistä. Ellei asia olisi lähes sattumalta paljastunut, vesioikeudelle olisi voitu tarjoilla tarina, jonka mukaan tätä yksityiskohtaa ei kukaan vastustanut. Dinosaurukset, aikansa valtiaat, eivät koskaan lakkaa kiehtomasta ihmismieltä. tunturitupien varauksia ja myy karttoja sekä järjestää pyydettäessä opastettuja näyttelykierroksia. D Kalalle mieli Metsähallitus houkuttelee kalavesilleen Tervetuloa Kalaan 1994 -oppaallaan. Heinäkuussa 1993 yhtiö pyysi samanlaista ennakkolupaa myös metsien raivaukseen. Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen perustama opastuskeskus löytyy Enontekiöltä Jyppyrävaaran juurelta. Niiden elinaikaa ja katoamista pohtiessaan miettii elämän salaperäisyyksiä. Se houkuttaa romantikkoja heittäytymään vähäksi aikaa kulkuriksi. "Sain kalasääskenpesiä tarkastaessani seurata myös kapustarintojen soidinta." Kyse ei ole mistä tahansa lintulajista. "Kalasääski on pesinyt suolla vuoteen 1991 asti ja kurjet ruokailevat sillä säännöllisesti", sanoo alueen linnustoa seurannut Kari Degerstedt. Heidän pitkäaikainen haaveensa, Päijänneluontokeskus avattiin maaliskuussa yleisölle. Siitä ei puhunut mttaan myöskään katselmuksen toimitusinsinööri Simo Perkkiö. Eteläosalla kasvaa Uudellamaalla uhanalaista lettovillaa, suovillojen aatelista. Puolet komeudesta on pelkkää kaulaa! Eteenpäin kurkottava kaula alkaa mielessäni ojentua kohti salin kattoa ja muistan kohtauksen Jurassic Park -elokuvasta: sankarit kyyröttävät korkealla puussa paossa lihansyöjäpetoja, ja yhtäkkiä heidän edessään kohoaa kiltin kasvinsyöjädinon pitkä kaula ja pää hamuamaan lehtiä korkealta puun latvuksesta ... Yli allasalueen jyräävä raivaus olisi kuitenkin monin verroin järeämpi toimenpide kuin muutamien rakennuskohteiden aloittaminen. Koko Suomen eteläpuoliskon 150 tunnetusta lettovillasuosta on Raimo Heikkilän tekemän selvityksen mukaan säilynyt vain 60. Pyyntö koski koneaseman, tulva-aukkojen ja eräiden patojen ja penkereiden rakentamista. Metsähallituksella on lähes sata virkistyskalastusaluetta ja kuusi laajaa viehekalastusaluetta eri puolilla maata Uudenmaan rannikolta Lapin tunturivesille. Jahtiväen kunnianhimoinen tavoite oli kerätä miljoona markkaa erityisesti maakotkan suojeluun. Epäilemättä Kemijoki Oy:n tavoitteena onkin saada allas mahdollisimman pitkälle rakennettua ennen kuin korkein hallinto-oikeus pääsee tutkimaan edes koko hankkeen mielekkyyttä. D 4 KOTIMAASTA Yksitoista metriä kaulaa Intiannorsun luuranko näyttää sen varjossa Eläinmuseon luusalin nurkassa melko vähäpätöiseltä. D Päijänne kutsuu Asikkalalaiset luonnonystävät voivat huokaista helpotuksesta. "Projektia onkin päätetty jatkaa tämän vuoden loppuun. Uskon, että suojeluhankkeisiin saadaan tuntuva summa, ehkä jopa miljoona", sanoo Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Esa Niemelä. "Lettovillan ja muiden syiden takia Kurkisuota harkitaan mukaan soidensuojelun täydennysohjelmaan", sanoo Heikkilä. Pohjoisosa suosta on ojitettu, mutta eteläosa on luonnontilassa. Ritva Kupari Hyvinkään Kurkisuo kasvu turpeeksi. Mittailen katseellani sen mahtavaa luista runkoa hännänpäästä jykevän liskonlantioisen keskiruumiin kautta kohti sirolta vaikuttavaa pääkalloa. Suo on myös linnuille tärkeä
Sitten se siekailematta jatkaa Lahnajärveltä läpi uusmaalaisen kulttuurimaiseman ja toteutuessaan tuhoaa Muurlaan mennessä poikkeuksellisen hyvin säilynyttä luontoa. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Olli Elon mielestä myllertäminen järven arvokkaimmalla osalla on edesvastuutonta. Nelikaistaisella osuudella SUOMEN LUONTO 4/94 53. Paikoin tie on kaavailtu kaivettavaksi neljä metriä syvemmälle nykyisestä tasostaan. Seuraavana aamuna lääninhallitus keskeytti työt. Lohjanharjun puolesta -liike pitää tiesuunnitelmia ylimitoitettuina. Mäntsälän tärkeimmälle lintuja suojelualueelle ilmestynyt kaivinkone sai Uudenmaan lääninhallituksen sekä paikallisen luonnonsuojeluväen hätääntymään. KOTIMAASTA Rion päätökset käytäntöön -Lahti ~------------------------inäyttää mallia Koto järvestä kamppaillaan Maanomistaja on aloittanut valtakunnalliseen lintuvesien ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvalla Mäntsälän Kotojärvellä kaivutyöt. Lahdessa on ruvettu kyselemään vakavasti kestävän kehityksen perään ja perustettu ympäristöforum. Kevättempaukseksi Lohjanharju-liike suunnittelee tielinjauksen merkitsemistä maastoon. Ympäristöforumin ytimessä työskentelee seitsemän työryhmää, jotka kokoavat eri kansalaispiirejä, asiantuntijoita ja tavallisia kaupunkilaisia pohtimaan kestävää elämänmenoa. Lisäksi kuntalaisten virkistysja ulkoilumahdollisuudet huononisivat. Kunkin liittymän halkaisija olisi 200 metriä, ja harjualuetta tuhoutuisi hehtaareittain. Yhteistapaamisin pyritään vastakin rytmittämään forumin työtä, jonka johdossa puuskuttaa vielä erityinen asiantuntijoiden veturiryhmä. Koska maanomistajan aikeista ei saatu selvyyttä, lääninhallitus asetti kaivutyöalueelle pikaisesti toimeenpanokiellon. vumiselta. Tiehirviö haukkaa Lohjanharjun "Kauhuri on ruopannut järven ainoan naurulokkiyhdyskunnan pesimäpaikalla, jossa asustaa myös mustakurkkuuikkuja. Näin näytettäisiin, miten paljon harjua menee, jos suunnitelmat toteutuvat. Myös muut maanomistajat ovat sitä mieltä, että järvi on vihdoinkin saatava kuntoon", sanoo maanomistaja Aleksi Untamo. Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Lohjanharju on kapeimmilta kohdiltaan vain sata metriä leveä. Tien leventäminen ja eritasoliittymät merkitsisivät geologisesti ainutlaatuisen muodostuman viimeisten jokseenkin ehyiden osien tuhoisaa pirstomista. Innostusta on. Hirviön ruumis on Tielaitoksen suunnittelema Helsingin ja Turun välinen moottoritie. "Työryhmät ovat ideoineet kansalaistapahtumia jo kevääksi, esimerkiksi jätehuollosta", Kari Porra kertoo. Tähän moottoritiesuunnitelmaan liittyvät alueelliset tiehankkeet, joista yksi on Hangon ja Mäntsälän yhdistävän valtatie 25:n rukkaaminen Lohjan seudulla. Lohjan seudulla tiehankkeet ovat kuin satapäinen kauhio: kun hirviöltä saadaan katkaistua yksi kaula, jo nousee tilalle toinen. vsk. Todellisuudessa liikenteen kasvu pysähtyi 1989. päivänä. Eipä Lahti suotta tavoittele paikkaa Kansainvälisen kuntien ympäristönsuojelujärjestön, ICLEI:n, mallikuntaohjelmassa. Paperilla tie kulkee lähimmillään neljän kilometrin päästä Lohjan kaupungista. Me toimimme omalla maalla ja omin varoin. on viisi eritasoliittymää ja kuuden kilometrin mittaisella kaksikaistaisella jatkolla kolme eritasoliittymää. Työryhmien aihepiirejä ovat luonto, · arkipäivä, vapaa-aika ja matkailu, koulutus, tiedotus ja valistus, teollisuus, kauppa ja kulutus, maankäyttö, rakentaminen ja asuminen, ympäristön kuormitus ja ympäristöriskit sekä viranomaiset ja julkishallinto. Lahden ympäristönsuojelupäällikkö Kari Porra iloitsee, että kaikki työryhmät aloittivat tavoitteen mukaisesti toimintansa maaliskuussa ja saivat lisävauhtia huhtikuussa pidetyssä seminaarissa. Kolmen viimeisen vuoden aikana liikenne on ensimmäisen kerran peräti vähentynyt valtakunnan yleisillä teillä. Arvokas harjumaisema ja -kasvillisuus tuhoutuisivat sekä melu lisääntyisi. Lohjanharjulla kulkeva tie on esitetty levennettäväksi nelikaistaiseksi kahdeksan kilometrin matkalta. "Me olemme puhtaasti luonnon asialla. Niiden mukaan liikenne lisääntyy Lohjan seudulla 60 prosenttia 2010 mennessä. Edellisen kerran Kotojär_ vellä riideltiin syksyllä 1992, jolloin yksi maanomistajista kaatoi Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen lintutomin. Se perehtyy Riossa hyväksyttyyn toimintaohjelmaan Agenda 21, luo siitä paikallisen sovellutuksen 1996 menessä ja sitten ryhtyy toteuttamaan omaa ohjelmaa. Anne Kärkkäinen Helsingin vesija ympäristöpiiri on laatinut Kotojärvelle kunnostussuunnitelman kolme vuotta sitten, mutta töitä ei vielä ole aloitettu. Nykyisin järvessä on vain muutama hehtaari vettä neljässä lampareessa. Kotojärven kannalta on ehdottoman tärkeää, että vesialueita saadaan lisää, jotta järven kuivuminen voidaan pysäyttää. Monet työryhmien jäsenet edustavat yhteisöjä, esimerkiksi nuorten suoran toiminnan keskusta, asukasyhdistyksiä, yrityksiä ja naisjärjestöjä, ja voivat viestittää yhteisönsä ajatuksia forumille ja toisinkinpäin. Ritva Kupari 5. Tie olisi moottoritien jatke ja Lohjan sisääntulotie. Pesimälinnuston uljaimmat lajit ovat kurki ja ruskosuohaukka. Järjestö valitsee lähiaikoina maailmalta 21 mallikuntaa soveltamaan Rion päätöksiä paikallisella tasolla. Järven kohtalosta on maanomistajien ja lääninhallituksen välillä käyty neuvotteluja jo usean vuoden ajan, mutta toistaiseksi sopua ei ole löytynyt. Myllerryksen alle on jäänyt myös lumme-esiintymä", Elo sanoo. Maanomistajan mukaan kaivutöiden tarkoitus on yksinomaan pelastaa järvi kuiKaivinkone myllersi Kotojärvellä vielä maaliskuun 22. Mikko Savelainen Mitä Rion ympäristökokouksen päätökset merkitsevät meille kodissamme, työssämme, elinympäristössämme. Väylä laajenisi kaksinkertaiseksi eli 50 metriä leveäksi. Nykyisestä valtatie 1 :n linjauksesta poiketen parhaillaan yleissuunnittelussa oleva moottoritie on siirretty koukkaamaan Lohjan kunnan kautta. Kotojärvi on pitkälle soistunut noin 200 hehtaarin alue
SUOMEN LUONTO 4/94 53. Koekalastuksessa tyypillisiä saalislajeja olivat haijus, hauki ja ahven. Tehdas käytti tuotteiden valmistukseen yläilmakehän otsonia vaurioittavia freoneja, joiden käyttö on kielletty 1996 alusta. bensiinistä, ja nikkeliä päästelevät lähinnä yksittäiset tehtaat. Mäntyhaijun kunta halusi aikoinaan tehtaan ja sen lupaamat työpaikat luonnonsuojelijoiden sitkeästä vastustuksesta huolimatta. Alice Karlsson nettänyt puskwikykynsä ja yhdestä saatiin saaliiksi vain muutama iäkäs mutu, mikä viittaa happamoitumisesta aiheutuviin lisääntymishäiriöihin. Liikapyynnin lisäksi lohen luonnonkantojen vaarana on suuri poikaskuolleisuus. Sähkökalastuksessa tarkkailtiin erityisesti mutua ja madetta, jotka kärsivät ensimmäisinä vesistön happamoitumisesta. Ylhäällä tunturissa, Äälisjärven ylänköalueella tutkituissa kahdeksassa vierekkäisessä lammessa oli pusku1ikyky muihin Vätsärin alueen vesistöihin veJTattuna poikkeuksellisen alhainen. Lyijyä pöllyää luontoon mm. Kotimaisessa perunassa ja rukiissa on kadmiumia vain nimeksi. Suomen Säästöpankki haki 4,6 miljoonan markan saataviaan huhtikuun puolessavälissä pakkohuutokaupalla. Kalastajille tärkeimpien laj ien kannat näyttävät toistaiseksi välttyneen happamoitumisen vaikutuksilta. heinäkuuta väliseksi ajaksi. Suurin elohopean lähde ravinnossamme ovat sisävesien petokalat, mutta suomalaiset syövät kuitenkin eniten pakastettua merikalaa sekä viljeltyä ki1jolohta, joiden elohopeapitoisuus on alhainen. Vehnän ja vehnäjauhon kadmiumpitoisuudet ovat Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin muissa Euroopan maissa. Suurta poikasten kuolevuutta näyttää esiintyvän vain merivaelluksella olleiden lohien jälkeläisillä. Lyijyttömän bensiinin suosio näkyy mm. tammikuuta ja 15. Yli 90 prosenttia Itämeren lohista on peräisiin istutuksista eikä kalastettaessa kyetä erottelemaan lohikantoja toisistaan. runsaasti nuoria taimenia ja useimmilla alueilla pienimmissäkin puroissa mateita ja mutuja. Tutkimukset jatkuvat. Luonnonsuojelijat uskovat, että Itämeren luonnonlohet kuolevat sukupuuttoon 10-15 vuodessa, ellei jyrkkiin toimiin ryhdytä. Sen sijaan osa Yhdysvalloista tuodusta durum-vehnästä valmistetui sta makaroneista ylitti kadmiumille asetetun toleranssirajan. 6 KOTIMAASTA Pohjoisimman Lapin ilma saattaa olla pitkiäkin jaksoja aivan puhdasta, mutta ajoittain tulevat saastepöllähdykset nostavat vuosikeskiarvoja etenkin Inarijärven itäpuolella. Vanadiinipäästöjen merkittävin lähde on öljynjalostus. Kaikissa tutkituissa vesistöissä puskurikyky oli alhainen, joten ne ovat hyvin herkkiä happamoitumiselle ja mm. Tutkimuksessa analysoitiin raskasmetalleja, to,junta-ai neinejäämiä, PCB-yhdisteitä, PAH-aineita ja tiettyjä sienimyrkkyjä leipäviljoista, jauhoista, leivistä, aamiaistuotteista, mysleistä, maidoista, juustoista, broilereista, sianja naudanlihasta sekä maksoista. Antti Lappalainen Outi Mähönen Martti Rask Freonitehtaan loppu Mäntyha1julle kuusi vuotta sitten perustetun eristetehtaan Coldthermin tarina päättyi. D Lohelle vaaditaan pyyntikieltoa Suomen luonnonsuojeluliitto vaati merilohen ehdotonta pyyntikieltoa Pohjanlahdelle 1. Luonnosta pyydystettyjen lohiemojen mädistä kuoriutuneiden pienpoikasten kuolleisuus oli kevääseen 199 1 alle 10 prosenttia, mutta on sittemmin kohonnut jopa 95 prosenttiin. Vesistöistä otetaan vuosittain näytteitä, ja koekalastukset on tarkoitus uusia muutaman vuoden kuluttua. Liitto pitää maaliskuussa hyväksytyn asetuksen lohenpyyntirajoituksia näennäisinä. Raskasmetallipitoisuudet olivat kotimaisissa tuotteissa erityisen alhaisia. Viime vuoden syyskuussa alueella koekalastettiin verkoilla 11 järveä ja sähkökalastusvälineillä 21 puroa sekä pikkujärvien ja lampien rantoja. lumen sulamisen aikoihin pHarvo voi laskea äkillisesti . Mahdollisia syitä kuolevuuden kasvuun ovat ympäristömyrkyt, jokin tauti tai muu toistaiseksi tuntematon tekijä. Suomessa Inarijärven itäpuolisen Vätsärin erämaan ylänköjärvissä on myös viitteitä kalastovaurioista. Neljä lampea oli memaidon, juustojen ja kotimaisten puurohiutaleiden, myslien, makaronien ja näkkileipien alhaisessa lyijypitoisuudessa. Kadmiumin pääasialliset lähteet ovat lannoitteet ja fossiiliset polttoaineet. Tutkimuskohteet valittin Inarijärven itäpuolisesta Vätsärin erämaasta, jossa happamoittavan laskeuman määrä on suurimmill aan ja vesistöt ovat pieniä sekä alttiita muutoksille. Samanaikaisesti otettiin myös vesinäytteitä. vsk.. Alkuvuoden täydellinen kalastuskielto auttaisi Tornionja Simojoen luonnonlohia nousemaan kutujokiinsa. Muutamissa järvissä oli myös mateita ja nieriöitä, ja paikoin taimensaaliit olivat erinomaisia. Tehtaan toiminnan jatkaminen olisi siis joka tapauksessa edellyttänyt tuotannon muuttamista. Runsaasti järvikalaa käyttävällä saattaa kuitenkin elohopean saanti ylittää sallitut rajat. Iiris Lappalainen Raskasmetallipäästöt pienentyneet Luonnostamme löytyy enti stä vähemmän kadmiumia, nikkeliä, lyijyä ja vanadiinia, jotka ovat kaikki terveydelle vaarallisia. Metsän tutkimu slaitoksen sammalnäytteisiin perustuvan selvityksen mukaan raskasmetallilaskeuma on Suomessa pienentynyt, vaikka kromin, kuparin, raudan ja sinkin pitoisuudet ovatkin pysyneet lähes samalla tasolla tai hieman kohonneet. Kuolan te oli isuus on happamoittanut vesistöjä ja vaurioittanut kalastaa oman lähiympäristönsä lisäksi myös Pohjois-Norjassa. Kuolan päästöt uhkaavat kalastoa Itä-Lapissa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Lapin vesija ympäri stöpiiri tutkivat, miten Kuolan teollisuus vaikuttaa Lapin itäosien vesistöihin ja kaloihin. Tehdas työllisti parhaimmillaankin vain kuusi ihmistä, vaikka sen myötä luvattiin 30 vakituista työpaikkaa. Suuremmi ssa puroissa oli Kotimainen ruoka varsin puhdasta Maatalouden tutkimuskeskuksen keskuslaboratorion mukaan kotimaisista raaka-aineista valmistetussa ravinnossa on tärkeitä vierasaineita joko vähemmän tai saman ve,i-an kuin vastaavissa ulkomaisissa tuotteissa
Mahdollisimman moni nuotiopaikkojen ja polunvarsien jätepisteistä olisikin poistettava, ja niille pitäi si varata paikkoja puistojen reunaalueilta ja opastuskeskuksista. Puistojen roskaantumisen ehkäisemiseksi kävijöiden omaatuntoa on koputeltava. kenlaiset bakteerit pääsevät Jouko Veikkolainen Kansallispuistojen jätehuolto kuntoon puistojen perustamisen yhteydessä tehdyistä kompromi sseista. Meidän tuotteemme on sananmukaisesti aito luonnontuote", Korhonen painottaa. Alice Karlsson Lanta kompostiin Juukaan Pohjois-Kaijalaan puuhataan ka,janlannan ja yhdyskuntajätteen komposti laitosta. Kimmo Re o Opettajat pistäisivät OAJ :n arestiin Opettajat ovat ryhtyneet keräämään nimiä oman ammattijä1jestönsä, OAJ :n, hamuamia rantatontteja vastaan . Myös pulloille on oma paikkansa. Laitokselle on hankittu sopivat toimitilat ja parasta aikaa järjestellään rahoitusta. Lintuhoitoloiden väelle tapaukset ovat tuttuja. Yrittäjän mukaan laitos palvelee lääniä mahdollisimman kattavasti. 22-vuotias jilla, jotka rikkovat jalkansa huuhkaja, jonka jalan jänis oli lasinsiruihin, ja samalla kaipäässyt silpomaan. Tutkijat ehdottavat, että mahdollisuuksia lajitteluun lisätään kaikissa puistoissa ja suurin osa hajallaan luonnossa olevista roska-astioista poistetaan. D 7. Korkeasaareenkin tuodaan vuosittain viitisentoista jalkahaavoihin. Alueen metsiä on sittemmin hakattu luonnonsuojelusta piittaamatta. Yrittäjä Markku Korhosen mukaan ongelmaksi muodostunut ylimääräinen lanta ja jäte saadaan näin hyödynnettyä. Esimerkiksi Tammelan Liesjärvellä käy vuosittain 8 000 retkeilijää, kun taas Urho Kekkosen kansalli spui stossa retkeilijöitä on yli seitsemän kertaa enemmän. "Lanta kompostoituu ilman kemiallisia lisäai neita. Alustavien tunnustelujen mukaan myös osa viljelijöistä suhtautuu ajatukseen myönteisesti. Näin tuntuu Metsähallituksen julkaisema raportti kansallispuistojen jätehuollosta kysyvän. OAJ omistaa Nastolan Kalliojärvenmaalta Koiskalan tilalta huomattavasti rantaa, jonka se nyt haluaisi pistää tuottamaan. Rottien ja jänisten vaivaista huuhkajaa. Et roskaa oopperassa, miksi roskaisit kansallispuistossa. vsk. peltojen lan noittamiseen. Väkipyörä Oy:n tutkijat nuuskivat kesällä 1993 SuoSUOME LUONTO 4/94 53. "Jäteastiat eivät kuulu luontoon", tutkijat korostavat. Laitos pystyy hyödyntämään myös taajamien puhdistamolietettä, joka usein ajetaan suoraan kaatopaikalle. Kuluneena talvena on sieltä täältä taajamista tavattu nälkiintyneitä huuhkajia, joiden märkivät jalat estävät lintuja liikkumasta. "Toiminta laajenee kysynnän mukaan." Laitoksella ei ole puutetta raaka-aineesta, sillä laskelmien mukaan yhdeltä itäsuomalaiselta ka1jatilalta tulee vuosittain 100-150 kuutiota kompostointiin sopivaa lantaa. Laitoksessa lanta käsitellään komposti mullaksi. men 14 kansallispuiston käymälöitä ja muita jätepaikkoja. Myös käymäläjätteen kompostointia on tehostettava ja jälkikompostointia lisättävä. Vielä parikymmentä vuotta sitten KalliojärveIJmaa oli lähes kokonaan erämaata, josta luonnonystävät hakivat elämyksiä. Mullaksi muuttunut lanta sopii mm. Kansallispui stojen roskaantuminen ja käymälöihin liittyvät ongelmat johtu vat paljolti Joihinkin puistoihin on viety liikaa jäteastioita, jolloin vastuu ympäristönhoidosta on jäänyt liiaksi puiston työntekijöille. Kompostilaitos on herättänyt myönteistä mielenkiintoa läänin kunnissa ja virkamiehissä. Jä1jestö on esittänyt kunnan osayleiskaavaan, että sen alueille varattaisiin paikat 60 loma-asunnolle. Tölkit, pullot ja muut eväskääreet on pakattava takaisin reppuun ja tuotava pois puistoalueelta. puremat saavat myös tulehTulehdukset ovat yleisiä duksia aikaan. Hävitetäänkö vielä rantaluontokin, kysyvät adressia keräävät opettajat. Urho Kekkosen kansallispuiston autiotuvissa voi jätteet lajitella kompostiin menevään ja kaatopaikalle vietävään. Yleensä jätehuolto oli hyvin hoidettu, mutta yhtenäiset toimintatavat puuttuivat. KOTIMAASTA Huuhkajilla jalkavaivoja Kaatopaikalla ruokailevien huuhkajien murheena ovat lasinsirpaleet. Eläinmuseolle kaatopaikalla elävi llä huuhkaon toimitettu mm. Puistojen hoidossa on kuitenkin huomattavia eroja, jotka johtuvat sekä työntekijöiden aktiivisuudesta että kävijämääristä. Nykyisin lanta ajetaan tiloilta suoraan pelloille keväällä, jolloin iso osa siitä valuu sulamisvesien mukana vesistöihin
Auringon lämmittämä multa tuoksuu. Leskenlehden mykeröistä on yskänrohdoksi, ja entisaikaan sen mukaan katsottiin kaivonpaikkakin. Saatavilla on li säksi vain muutamia laj ikkeita, Lepaan punaista ja Hinnonmäen keltaista eikä uusia ole meillä j alostettu pitkään aikaan. Kun leskenlehti houkuttelee hyönteisiä aurinkoiselle kukalleen, lehdet olisivat vain haitaksi. Takapihan haavat puhkeavat lehteen varhain. Ne näyttävät olevan myös kestäviä pelättyä karviaishärmää vastaan. Pensaan viljely on myös helppoa: karviainen pitää aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta, jonka maaperä on multava ja läpäisevä. Niiden nuoret lehdet ovat läpikuultavan kullanpunaiset. Saamen noenmustat, samettipeitteiset silmut odottavat vielä kauemmin. Kun pöllö syö myyrän, saattaa sen mukana tulla hormoneja, jotka viestittävät myyräkantojen muutoksista. Sen suuret, lepattavat lehdet avautuvat verkkaisesti. Tämä onkin viisasta, sillä myyräkanta voi romahtaa muutamassa kuukaudessa sadasosaan. Karviainen on käyttökelpoinen sekä pakastettavaksi että hillojen, mehujen ja vi inien raaka-aineeksi. Ari Korkala kapäiviä kadottaneita muita mielenkiintoisia karviaisia. Lehtoakileijojen piparkakkulehdet lomittuvat tiivi isti kerroksittain. Muutaman päivän ajan suuri puu on utuisen kullanvihreän harson peitossa. Vanhat karviaislajikkeet ja -kannat voisivat olla arvokasta ai neistoa uusien lajikkeiden kehittämisessä. Ne ovat kuitenkin myöhässä, 8 sillä vaahteran medeltä tuoksuvat kukkaviuhkat ehtivät ensin. Kun myyräkannat ovat huipussaan, saavat helmipöllöt yhtä vähän poikasia kuin myyrien katovuonna. Pulleilla laskoksilla olleet, unisia lepakoita muistuttavat kosteat lehdet alkavat kiireesti kääriytyä auki. kotimai set Osmola, Pellervo, Lepaan valio ja Karl Fredrik Packalen sekä nimensä jo aiHelmipöllöt osaavat suunnitella pesyeensä koon. Jonakin aurinkoisena päivänä vihreät lehtisilmut alkavat avautua ja kevät on tullut. Syreenipensaiden silmut ovat paisuneet suuremmiksi lämpimiä ilmoja odotellessaan. D SUOMEN LUONTO 4/94 53. Metsälehmus on varovaisempi. Siksi niiden vuoro onkin vasta kesällä. Hakkaraisen tutkimuksessa lisääntymispanostusta mitattiin pesänpuolustusja ruokintatehokkuudella sekä pesyeja munakoolla. Karviaisesta ja muista maatiaislajikkeista saa tietoa Maatiaisesta, jonka osoite on Pihlajatie 1214, 00270 Helsinki tai puhelimella (90) 477 5331. Kevät koittaa puutarhassa Talven taittuessa puutarhan pensaikkojen harmaanruskea oksisto alkaa saada sinipunervan ja kellanvihreän sävyjä. KOTIMAASTA Leskenlehdet loistavat teiden pientareilla ja suikertavat maaversojensa avulla liki kaikkialle. Varhaisimmat kevätkukkijat tunkevat nuppunsa silmujen suojasta jo kauan ennen lumen sulamista. Mustat tuomenrungot saavat vaaleanvihreän pitsiverhon ylleen, kun pienten vihreiden oravankorvien kehystämät kukinnot alkavat työntyä näkyviiin. Eräänlainen oppimiskyky on toisaalta valintatekijä", Hakkarainen selvittää. Mutta helmipöllö näyttäisi jopa osaavan ennustaa milloin myyräkannat vahvistuvat. "Lisääntymiseen kannattaa panostaa eniten silloin kun se jälkeläisten säilyvyyden kannalta on otollisinta eli myyräkantojen nousuvaiheessa." "Vanhat koiraat ilmeisesti pystyvät "arvioimaan", miten poikasille myyräromahduksien aikaan käy", sanoo tutkija Harri Hakkarainen Turun yliopistosta. Kun saaliskannat ovat nousussa, ne pyöräyttävät pöllönpesään enemmän munia kuin muulloin. nittelu perustuu. Kukkapenkin jykevien kuolanpionin juurakoiden poimuissa piilotelleet tummanpunaiset silmut kasvavat esiin ja avaavat ripsuiset sateenvarjonsa taitoksittain. Rea Peltola Helmipöllön perhesuunnittelua Pöllöjen menestyminen on ravinnosta kiinni : kun myyräkansaa on paljon, on sitä tarkkailevia pyöreitä si lmiäkin vähän joka oksalla. Myös vanhan vaahteran napakat, punaruskeat silmut avautuvat. Talon seinustalla kasvavien ukonhattujen hienoliuskaiset, kirkkaan vihreät lehdet ilmestyvät mustasta mullasta heti, kun aurinko sulattaa lumen. on valinnut vuoden maatiaiskasviksi karviaisen. Kesä on ovella. Pajujen kultaiset hedekukat ja leppien punaiset eminorkot koristavat maisemaa, vaikka puutarha nukkuu vielä hangen alla. Yhdeksi mekanismiksi epäillään hormoneja. Kartiomaisissa silmuissa näkyvät ohuet, kerroksittaiset lehdet, ja silmujen avautuessa tulevat näkyviin kukkasilmut kuin pienoiskokoiset viinirypäletertut. Kasvimaan laidalla vanhan raparperin valtavat silmut alkavat kääriytyä verkkaisesti suojuksestaan. Vasta kun kaikki muut ovat jo asettuneet kevään oikukkaille säille alttiiksi, saarni uskaltautuu leikkiin mukaan. Puutarha on tulvillaan kiireisten kimalaisten surinaa ja vaahterahunajan tuoksua. Maamme vanhoista puutarhoista saattavat löytyä mm. Pöllönpoikasten mahdollisuudet selviytyä elossa ovat myyräkantojen nousuvuosina yli kaksi kertaa suuremmat kuin myyräkantojen pohjatai huippuvuosina. Vaikka karviaisia piikittelee miltei joka puutarhassa, marjojen arvostus ja käyttö on vähäistä. " Vaikka leikkisästi voidaan puhua "ennustamisesta", kysymys on enemmänkin siitä, että jotkut ärsykkeet, esimerkiksi kantavien myyrien ominaisuudet ja runsaus, laukaisevat linnussa käyttäytymisreaktion. Suuret pyöreät kukkanuput napottavat ripsujen keskellä tiukkoina ja kovina kuin kivikuulat; hennompien jalopionien vaaleanpunaiset, purppuransävyiset ja kellanvihreät versot piilottavat vielä nuppunsa lehtien kätköihin. Tuskinpa viisas pöllökään sentään ajattelee tulevaisuutta. Mihin järkevä perhesuunKarviaisia tutkailemaan Vanhoja hyötyja koristekasveja vaaliva ja säilyttävä Maatiainen ry. vsk.
Antti Halkka Toissatalvena peuroja näkyi Kuhmossa yleisesti pelloilla, mutta viime talvena niitä ei enää juurikaan näkynyt. Alueen laajuus on paljastunut vasta vähitellen, vaikka rapakiven oleilu seudulla huomattiinkin jo 35 vuoden takaisissa porauksissa. Keskieurooppalainen ei peruskalliota näe, sillä sen peittävät jopa kilometrien syvyiset kalkki-, savija hiekkakivikerrostumat. Teerikannat vaihtelevat viiden seitsemän vuoden jaksoissa, mutta eivät täysin samanaikaisesti maan eri osissa. Metsäpeurat vaikuttavat kovin lyhytjalkaisilta 1980ja 1990-luvui lla ottamissani kuvissa verrattuina monien kuvaajien aikaisempiin otoksiin. Mihin Kuhmon peurat häviävät. Teerensoidin parhaimmillaan Mitä olisi kevät ilman teerien pulputusta. Metsäpeura ja tunturipeurasta polveutuva poro ovat tundraja metsäalueilla elävän peuran alalajeja. Oulun yliopiston amanuenssin Kalevi _ Heikuran mukaan Kuhmon peurat saavat vasoja aivan normaalisti, joten hävikin täytyy tapahtua myöhemmin. Rajan molemmin puolin merkitään peuroja radiolähettimillä, jotta saataisiin selville, kuinka paljon yhteyttä Suomen ja Venäjän peuroilla on. Nämä alalaj it ovat eläneet tuhansia vuosia erillään toisistaan, ja niiden rakenteessa on selviä eroja. Somerolla ja Jokioisissa. Nyt ihmetellään minne peurat ovat kadonneet. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä paikoin vahvojakin kantoja, samoin etelässä mm. Laajat rapakivigraniittialueet ovat Suomen lisäksi yleisiä myös Baltian ja Venäjän kellarikerroksessa. Antti Leinonen 9. Oulun yliopiston tutkimukset vahvistavat havainnot. Tämän vuoden alussa julkaistu Geologian tutkimuskeskuksen toimittama peruskalliokartta antaa ensi kertaa kokonaiskuvan Suomen eteläpuolen peruskallioperästä. Kevättalvella 1993 peuralaskennassa löytyi Kuhmossa vain 770 peuraa, kun kahdeksan vuotta aikaisemmin peuroja oli jo 620. Joka tapauksessa paikalliset metsästäjäpiirit Kuhmossa aloittaisivat peurojen metsästyksen vaikka heti. Kartta on hieno kurkistus monen valtion alakerroksiin, mutta sillä tavoitellaan myös hyötyä. Teeret soivat vuosi vuodelta samoilla pelloilla, hakkuuaukeilla ja soilla, jos ympäristö ei muutu voimakkaasti. Kolmantena kysymyksenä on, pääseekö Suomen peuroja rajantakaisen esteaidan läpi Venäjän peurojen pariin ja jostain syystä jää sinne. Tämä herätti epäi lyn peurojen sekoittumisesta poroihin. Aiemmin luultiin, että peruskallioperä vaihtuisi erilaiseksi jo Viron eteläosissa, mutta viime vuosien kartoitukset ovat muuttaneet kokonaiskuvaa. Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä syntynyt kartta käsittää laajan alueen Suomenlahden ympärillä. Usein soitimella suihkii vain Virolla ja Suomella on yhteiset vuoristo juuret Kiteinen peruskallio kumottaa Suomessa näkyvillä. Baltian maat ovat ainakin Latviaan asti saman muinaisen Svekofennisen vuoriston pohjaa kuin Suomikin. Yhdeksi syyksi epäillään salametsästystä, jota kieltämättä harjoitetaan Kuhmossa, mutta tuskin merkittävässä määrin. Myös Pohjanmaalla on vanhastaan vahvat teerikannat. Jo Virossa näitä suhteellisen pehmeitä kiviä on satojen metrien paksuudelta. Peurojen huonoa menestymistä on yritetty sälyttää myös petojen niskoille, mutta Heikuran mukaan pedoilla ei voida selittää tilannetta. Karttakuva perustuu yli 3 000 kairausreikään sekä magSUOMEN LUONTO 4/94 53. KOTIMAASTA Teerikukot komeilevat soidinpaikalla. Vietämme kesää graniittisella silokalliolla loikoillen tai soudellen ikivanhojen kalliomäkien jykevöittämässä maisemassa. Myös tätä asiaa yhteistutkimus yrittää valottaa. Samoin on laita Venäjällä Suomenlahden kaakkoispuolella. Miksi peurat eivät ole lisääntyneet tuon enempää. Etenkin riistapaikoilla saattaa hääriä kymmenittäin teeriä. vsk. Peruskallio on Riianlahdella jo noin kilometrin syvyydessä. Jos pääsee näkemään teerien soidinmenoja, on ikuisesti kiikissä. Ensiksi voitaisiin ampua pelloille tulleita peuroja, "jotta suuri yleisö alkaisi sopeutua ajatukseen peurojen metsästyksestä", kuten Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja on lausunut. Alice Karlsson neettikentän järjestelmälliseen tutkimiseen. Porojen geenien sekoittuminen peurojen geeneihin voi hävittää metsäpeuran omaleimaisuuden. muutamia lintuj a, mutta joskus törmää 20-30 linnun joukkioon. Niiden mukaan yliopistolle toimitettujen peurankallojen joukosta löytyy risteymien kalloja. Kysymystä aiotaan selvittää yhteistyössä venäläisten kanssa. Uudessa metsästyslaissa metsäpeura siirrettiin riistalajeihin ja sen metsästyksestä päättää hakemusten perusteella Kainuun riistanhoitopiiri. Kartan suurin rapakivialue on Riianlahden alueella Virossa ja Latviassa; se on selvästi suurempi kuin Viipurista Loviisaan ulottuva rapakivialue. Teeri on moniavioinen ja vain vahvimmat kukot pääsevät jatkamaan sukua. Venäjälle rakennettiin 1980-luvun puolivälissä esteaita noin kymmenen kilometriä rajalta, minkä vuoksi Suomen peurat alkoivat ilmeisesti entistä enemmän vaeltaa kesälaitumille pohjoiseen. Venäjän puolella saa kaataa vuosittain noin 450 peuraa, joka on kahdeksan prosenttia sikäläisestä kannasta. Maastohavainnoista saamani näppituntuma on, että peurat ja porot ovat sekoittuneet enemmän kuin on osattu pelätä. Joka kevät korva hakee etäisenkin viestin teerien keikistelystä ja saappaat kääntyvät väkisin kohti soidinpaikkoja. Geologit tietävät nyt esimerkiksi entistä tarkemmin, mihin malminetsintä kannattaa keskittää
Mutta häneltä löytyy myös monenlaiseen puhdistukseen soveltuvaa soodaa ja väkiviinaetikkaa. Luetteloituina on muiden muassa kotimaisia ja tuotuja 10 Siivoojalla on ekotuoterekisterin hyväksymiä puhdistusja pesuaineita: Ecover, Eemeli, Eka Kompact, Green Clean, Haja, Sonett, Uniren ... Luettelo muuttuu ja täydentyy, ja mikäli siihen on päässyt elämänkaareltaan arveluttavia tuotteita, kilpailijat varmasti paljastavat ne", arvelee rekisterin koonnut Mika Helva ja jatkaa: "Me haluamme nostaa esiin myös pieniä tuottajia, joilla ei ole varaa lunastaa kallista pohjoismaista ympäristömerkkiä." Yritysten ja järjestöjen yhteystietoj a löytyy lähes 200. Laki tulee voimaan heinäkuussa. (92 J) 632 426. luomuelintarvikkeita, tärpättejä, maaleja, tekstiilejä, leluja ja pestäviä vaippoja. Luonnonkosmetiikasta on hyväksytty mukaan vain sellaiset, jotka on ilmoitettu valmistetun luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista ja joissa ei tiedetä olevan haitallisia säilöntäaineita. SUOMEN LUONTO 4/94 53. Uusiopahviset Private Case -käsilaukut ja -salkut, Haaparepun palapelit, Pailoksen nukenrattaat, lampaanvillapallot, mehiläisvahaliidut, Terenen uusiolankavillapaidat löytyvät muiden muassa helsinkiläisestä Ruohonjuuresta ja Luontopuodeista. Iiris Lappalainen Varsinais-Suomen Kierrätysliike, Jaana Kujansivu, Läntinen Rantakatu 49-51, 20100 Turku, puh. Rekisteriä saa VarsinaisSuomen kierrätysliikkeestä ja joistain ekokaupoista. Mutta uusiopaperi on vain osaratkaisu. Myös kirjastoista ja kunnan tiedotuspisteistä sitä kannattaa kysellä ja ehdottaa tilattavaksi . Valinta on monesti vaikeaa. "Se, mitkä tuotteet ovat päässeet rekisteriin, riippuu pitkälti tuotteen valmi stajan ja markkinoijan ilmoituksesta. Vanha kunnon Upo Siniviiri toimi , kun käänsi kiekosta myötäpäivään, automaattikoneessa voi sen sijaan valita monia ohjelmia ja lämpötiloja. Pienistä puutteista huolimatta rekisteri auttaa tekemään ja vaatimaan ympäristöystävällisempiä valintoja. Uuteen kuluttajansuojalakiin on nyt kirjattu, että tuotteen pitää kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupa'ssa perusteltua aihetta olettaa. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNJ Opas ekovalintoihin Varsinais-Suomen kierrätysliike on julkaissut ympäristötietoisen kuluttajan av uksi Vai taku nnall isen ekotuoterekisterin. Siihen on koottu noin 600 tuotetta ja pal velua, joiden valmistuksessa kulutetaan luonnonvaroja ja kuormitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän. pyykin-, ikkunan-, yleis-, vessan-, autonja ihonpesuun. Rekisteri ottaa kantaa paperinvalmistukseen suosimalla uusiopapereita, vaikka ne olisivatkin ulkomailta tuotuja. Uusiopaperin tuonti kuluttaa energiaa ja uuttakin kuitua tarvitaan. Koneissa on myös entistä enemmän ominaisuuksia, ja se on lisännyt rikkoutumisherkkyyttä. Sellaisia pohjoismaisen ympäristömerkin saaneita pesuaineita, joiden raaka-aineiden valmistukseen on käytetty uusiutumatonta maaöljyä, ei ole hyväksytty luetteloon. Vanha rätti, Ekoline-liinat, Sokevan harjat ovat luontevia siivousvälineitä. Kansalaisjärjestön voimavarat tällaisen rekisterin laatimiseen ovat lopultakin pienet, vaikka avustuksia on saatukin ja talkoohenkeä on riittänyt. Joskus valmistajia epäillään jopa tuotteiden tahallisesta heikentämistä, jotta kauppaan saataisiin vauhtia. Takuu ei ole tuotteen kestoikä Monien mielestä pesukoneet, televisiot ja pölynimurit eivät kestä enää niin kauan kuin ennen. Moderneimmat tehtaat ovat onnistuneet pienentämään päästöjään varsin tehokkaasti. vsk.. Rekisteri ajanmukaistetaan vuosittain. Luonnonmukainen tuotanto, uudelleenkäytettävyys ja materiaalien uusiokäyttö ovat tärkeitä perusteita valinnalle. Sitä saa paperille painettuna 75 markalla tai 500 markalla tietokonelevykkeenä, johon sisältyvät kahden seuraavan vuoden uudistetut tiedostot
"Tuotto on ollut erinomaista. Pohjoisessa auringonkukkaa on syytä esikasvattaa sisällä. Mutta pelottelut ovat osoittauKuinka kauan tuotteiden sitten pitäisi kestää. Työtehoseura tutkii parhaillaan kodinkoneiden elinkaareen vaikuttavia seikkoja, mm. Luomutilalla märehtii tyytyväinen karja Nokialaisen Pinsiön kylällä syntyi neljä vuotta sitten viiden tilan yhteisyritys, joka ryhtyi tuottamaan luomunaudanlihaa. Lasten luomuruokien kehittelyä on jarruttanut raaka-aineiden vähäisyys. "Ei takuuaika ole mikään kestoikä." Yrittäjäin Keskusliiton mukaan uusi laki vain selkeyttää käytäntöä, joka on ollut vallalla jo tähänkin asti. Eläinten hyvät elinolosuhteet ja laadukas rehu selittävät hyvän tuloksen." Eläimet viettävät kuten lihakarja yleensäkin koko elämänsä väljissä tiloissa ja ulkona. Ikkunoiden lasiosan lämmitystehoksi hän on laskenut noin kilowatin neliömetrille. Talon seinät on rakennettu omatekoisista betoniharkoista, jotka on päällystetty tyylin vuoksi luonnonkivillä. Myös Chymos Oy:n asiakastutkimukset vahvistavat kuluttajien odottavan kauppansa hyllyille yhä ympäristöystävällisempiä tuotteita. Esimerkiksi yhden liharuokalaadun valmistukseen tarvitaan vähintään 10 000 lihakilon vuosituotanto. Keskitalvella käytämme lämmitykseen puuta", selittää energiakysymyksiin perehtynyt insinööri Mikkonen. "Auringon voimalla tulemme toimeen helmikuun puolivälistä lähes marraskuun puoliväliin. Mikkonen onkin vakuuttunut, että passiivisen aurinkoenergian käytöllä on uskomattoman suuri merkitys, jos halutaan tulla toimeen vain uusiutuvalla energialla. Lisäksi peltoja voidaan käsitellä paljon kevyemmällä kalustolla", laskee yhtiön puuhamies Pertti Lehtinen. Vai laittaisinko ensi talvena sian läskiä nahkoineen päivineen roikkumaan kauralla täytetyn lintulaudan viereen. Asuintilat on sijoitettu eteläseinän, varastot ja sauna viileämmän pohjoisseinän puolelle. Kaijalla on vapaa pääsy sisälle, mutta ne pysyvät mieluummin pihalla. Kylväminen on hyvä suorittaa kohta vapun jälkeen kun maa on lämmennyt. Tavallisen siemenkaupan jättiauringonkukat kukkivat vasta loppukesästä ja niiden siemenet ovat vain harvoi n ehtineet kypsyä. Useampana kesänä olen yrittänyt kasvattaa auringonkukan siemeniä itse. Kylvöä varten siemeniä tarvitaan aarille 100 grammaa, mikä maksaa 30 markkaa. Sen 40 neliön eteläseinä on melkein pelkkää kolminkertaista ikkunaa, jonka läpi aurinko lämmittää sisätiloja. Harso auttaa itämistä. "Meillä on usean vuoden ajan kehitelty lastenruokaa, joka on valmistettu kokonaan luonnonmukaisesti kasvatetuista raaka-aineista. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Luomutuotantokin voi olla tehokasta, vakuuttavat pinsiöläiset. Eläinten vastustuskyky on hyvä eikä karja ole saanut yhtään antibioottipiikkiä neljän vuoden aikana. Tutkimus valmistuu vuoden kuluttua. Ne saataneen markkinoille jo tämän vuoden aikana", arvelee Chymos Oy:n lastenruokien tuotepäällikkö Marja Vesa. Jari Salonen Talo kuin aurinkokenno Kangasalalaisen Taito Mikkosen talo erottuu kauas. Kiveä on eristeiden sisäpuolella kaikkiaan 70 kuutiota. Niitä kaikkia voi viljellä vapaasti myös kesantopelloilla. Tintit ovat persoja auringonkukan siemenille ja naapurin täti on täyttänyt oman lintulautansa niillä. Teollisuuden samaten kuin luomuviljelijöiden usko luonnonmukaisten tuotteiden markkinoihin on vankka. Kesähelteilläkin sisäilma lämpenee vain harvoin liikaa, sillä lämpö varastoituu kivimassaan. sitä, minkä ikäisenä koneisiin ilmestyy vikoja. Chymos on saanut nyt sopimusviljelijöitä riittävästi ja teollinen tuotanto päästään aloittamaan. Lämpö varastoituu rakenteiden kivimassaan, seiniin, lattioihin ja välipohjaan. Lähiseudun viljelijät varoittelivat luomutuotantoon lähteviä, säikyteltiin virsukulttuuriin paluulla ja suuri lla ongelmilla. Kahdeksan asteen pakkasellakin pilvipäivänä sisälämpö lasAuringonkukkaa Moni kotimaista kauraa tarjoava lintulaudan omistaja on huomannut surukseen, että linnut ruokailevatkin mieluiten naapurin puolella. Pilviset päivät eivät heilauta sisälämpötilaa juuri lainkaan. Arctic Sunin kukinnan pitäisi alkaa juhannuksen tienoilla. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kaijanlanta riittää hyvin kasvun vauhdittajaksi, sadot eivät ole juurikaan pienentyneet keinolannoituksen loputtua. Pinsiön Pihviliha Oy:n 120 peltohehtaaria viljellään nyt luonnonmukaisesti. tuneet perusteettomiksi. Hyvällä paikalla päivänpai:,te lohkaisee lämmityskuluista jopa 90 prosenttia sähkölämmitteiseen taloon verrattuna. "Säästämme vuosittain noin 30-40 tonnin lannoitekuorman. kee vain yhdellä asteella. Ensimmäiset tuotteet ovat liharuokia. Iiris Lappalainen Hyötykasviyhdistys, Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki, (90) 493 505. Kaijan rehuksi kasvatetaan kauraa ja vehnää, nurmet ovat apilalla. Toistaiseksi melkoinen osa luomutuotteista myydään suoraan maatiloilta, niin myös Pinsiöstä. Jari Salonen ennattaa kypsyttämään siemenensä. Mutta teollisuuskin on luonnonmukaisista tuotteista kiinnostunut. Silloin harvoinkin, kun niistä on saanut jotain, siemenet ovat olleet melkein pelkästään kuorta, siemenvalkuaista on ollut kovin vähän. 11. Auringonkukan siemenet on ryhmitelty yhdistyksen siemenluettelossa maisemointikasveihin apiloiden, aitohunajakukan, keltalupiinin, pellavan, rohtomesikän, sinimailasen ja tattarin joukkoon. Lasiseinäisen aurinkotalon ihannepaikka on varjottoman aukion pohjoispuolella. vsk. Jospa yrittäisin tänä vuonna Hyötykasviyhdistyksen kauppaamaa matalaa auringonkukkaa, Arctic Sun -lajiketta. "Ainakin kauemmin kuin takuuajan", sanoo kuluttajavalituslautakunnan tiedotussihteeri Marianne Javanainen. Edelleen asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan näyttöä siitä, miten tuote on rikkoutunut ja kenen vastuulla se on. Sen pitäisi aurinkoisella paikalla Taito Mikkosen talo lämpenee lähes ympäri vuoden aurinkoenergialla ilman paneeleita. Yli kaksikymmentä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen perusteella kodinkoneiden ikä on runsas 10 vuotta. Onko siis taivuttava ja ostettava kotimaisten siementen sijaan ulkomailta tuotuja tintin herkkuja
Vasta standardoidut testausmenetelmät tuovat valaisua kysymykseen. Toiminta alkaa laaj assa mitassa ensi syksynä. Yksittäistä syövän aiheuttajaa on hyv in vaikea nimetä. Eri puolilla maata metsälautakunnat, metsänhoitoyhdistysten liitot ja metsänhoitoyhdistykset välittävät tietoja polttopuun myyjistä. Kuopion kansanterveyslaitoksen osastonjohtajan Terttu Vartiaisen mukaan kohonnut nitraattipitoisuus voi aiheuttaa methemoglobin.emiaa, jonka seurauksena on tyypillisiä anemiaoireita. Pintavedet eivät saisi joutua kaivoon ja mahdolliset ravinnevalumat täytyisi estää. Lisäävätkö ne kasautuvasti riskiä sairastua syöpään. Lausunnon mukaan nitraattija nitriittipitoisuus on lähellä viitearvon ylärajaa. Esimerkiksi Leena Hiisvirran tutkimuksen mukaan säännöllisesti kaivovesiä juovilla on todettu hieman useammin mahasyöpää kuin muilla. itriittija nitraatti pitoisuudet ovat saattaneet kohota esimerkiksi peltojen runsaan typpilannoituksen vuoksi. Toki hyviäkin toimittajia löytyy. Pohjavesi on suositeltavampaa, mutta kai von kunnosta on pidettävä hyvää huolta. Tu lipuu-rinkiin tulevilla polttopuuyrittäj illä ovat samat laatuja hinnoitteluperusteet: puu hinnoitellaan lämpöarvon mukaan. Paikallisen viljelijän tuorerehupelto on nykyään loivan mäen takana. vsk.. Aktii vihiilisuodatin poistaa veden orgaanista ainesta. Minkä tyyppisiä kasvaimia nitraatin ja nitriitin tiedetään aiheuttavan. Luon n.on.suoj elija-le hdessä (tammikuu 1994) kerrottiin Tulipuu Oy:n aloittamasta palvelusta, jonka tarkoituksena on välittää kuluttajille tieto lähimmästä Tulipuutoimittaj asta. Suhteellisen lähellä kaivoa pihamaan takana on toiminut kymmenisen vuotta sitten navetta lantaloineen. Valokuvarovio. Kuluttajan on hyvin vaikea tietää, mikä muovi on todella biohajoava ja mikä ei. Mahdollisena pilaajana voi olla myös saostuskaivo. Parasta siis vain silputa filmit ja ku vat ja viedä ne roskikseen. Se voi parantaa veden makua, mutta nitriittiongelmaan se ei auta. Kaivoveden laatu Kaivomme vedestä tehtiin analyysi. Hyvän juomaveden saaminen j ärvi vedestä on selvästi kalliimpaa kuin uuden kaivon rakentaminen. Onko siinä nitraatteja. Myös huonosti perustetuista lantaloista ja käymälöistä on typpipitoisia vesiä valunut pohjaveteen. On hyv inkin mahdollista, että nitriitin lähde on läheinen pelto eikä vuosia käyttämättä ollut navetta. Tutkij a Merja ltävaaran mukaan kaikki biohajoavat muovit eivät ole huijausta. Mitä ovat biohajoavat muovit. Tilastotieteellisiä arvioita siitä on kuitenkin esitetty. Tupakoitsijankin keuhkosyövästä voidaan vain sanoa, että hyvin todennäköisesti tupakka on ollut osasyynä syöpään. Kuluttaja voi siis ostaa mitä puuta tahansa, mutta ostetun energian hinta säilyy aina samana. Kaivoon pääsee jostakin pintavesiä, joissa on ravinteita. Esimerkiksi taannoin Amer-yhtymän muovipussin markkinointi biohajoavana kiellettiin. Tulipuu vaatii toimittajilta alhaista kosteusprosentti a eikä salli lahovikaisuutta. itriitin ja nitraatin poistaminen kaivovedestä on käytännössä mahdotonta. Entäpä jos suodattimen lävitse valuttaisi läheisen suuren järven vettä. Lain kirjain on peri aatteessa varsin tiukka li kaajia kohtaan . VTT:llä kehitetään paraikaa testausmenetelmiä muovien biohajoavuuden määrittelemiseksi. Muovien biohajoavuus on ollut jo kauan kiistanalaista. Hankimme aktiivihiilisuodattimen, joka tuntuu parantavan veden makua. Juomaveden nitriittien yhteyttä kasvaimien muodostumiseen ei ole pystytty todistamaan. Hydrogeo logi M atti Vänskä Tampereen vesija ympäristöpiiristä kertoi, että kaivoveden kohonnut nitriittipitoisuus viittaa tuoreeseen likaantumiseen. Mutta polyeteenistä tuli kokeissa pelkkää muovisilppua. Mistä pölkkyä pesään. Vuonna 1987 säädetyn vesilain mukaan riski ä pohjavesille ei saisi aiheuttaa. KYSY EKONEUVOA Lukija/ vaiva, lähe11ää kysymyksiään ekoneuvojamme vas1a11aviksi osoilleeseen Suomen Luo1110, Runeberginkalu 15 A 23, 00 I 00 Helsinki. Menetelmä on tuttu jo antiikin ajoilta, jolloin vesiruukkuun laitettiin hopearaha. Voiko valokuvia ja filmejä polttaa. Kaivovesi ei ole aina hyvää talousvettä, sillä pohjaveden kunto on monin paikoin heikentynyt. Onko jo olemassa jonkinlainen jakeluverkosto. Filmien muoviosa on selluloosatri asetaattia ja gelatiinia, jonka sisällä on kemikaaleja. Jotkut metsänhoitoyhdistykset käyvät arvioimassa puun toimittajien polttopuiden laatua. Roskiinkaan kuvia ei uskalla viedä; ties vaikka ute lias naapuri kävisi niitä tonkimassa. Jäämme siis odottelemaan niiden kehittymistä. Onko niitä ehtinyt valua pohjaveteen. Suodattimien ongelmana on myös pidetty niissä varsin helposti syntyvää bakteerikasvustoa. Siksi monet säilyttävät suodattimia jääkaapissa. Muistan pettyneeni Helsingissä asuessani usean kerran polttopuun laatuun. Hopeaverkkosuodattimet tappavat bakteereja. Halukkaat polttopuuyrittäjät voivat ilmoittautua Tulipuurinkiin Esa Korhoselle (90) 836 1454. Valoku vien välittämät muistot saattavat joskus kirveltää niin paljon, että tekisi mieli polttaa ne. Ovatko ne pelkkää bluffia. Typenpoistojä1jestelmät ovat niin kalliita, että ne saattavat tulla kysymykseen vain hyvin suurissa kunnallisissa laitoksissa. Maanteiden suolaus on ollut paikoin ongel12 mana, eikä Kärkölässä paljastunut teollisuuden aiheuttama pohjaveden pilaantuminen ole ainoa ja viimeinen laatuaan. Valokuvia ja filmejä ei kuitenkaan suosite lla poltettavaksi kotioloissa muodostu vien haitallisten kaasujen vuoksi. Onko mitään suodatusmenetelmää, jolla nitraatin ja nitriitin saa vedestä pois. Biohajoava muovi. Tyypillisin tapa hankkia polttopuita on puunmyyjien etsiminen sanomalehden ilmoituksista. Muovista hajosi otollisissa olosuhteissa hiilidioksidiksi ja vedeksi vain sen sideaines tärkkelys. Valitettavasti polttopuun hintalaatusuhde vaihtelee toimittajasta riippue n lu vattoman paljon. Viljelyssä käytetään ilmeisen runsaasti typpilannoitteita. Vesivessojen saostuskaivoja on rakennettu huolimattomasti tai huonoon paikkaan. Mistä voisi ostaa hyvälaatuista ja edullista polttopuuta kaupunkiasunnon tulisijaan. Pekka Heikura SUO ME LUO TO 4/94 53
Meillä se on jäljellä sisäisenä tuntona, että jotain pitäisi tehdä, että multa ja aurinko vaativat meiltä osansa. Mutta jotain on sentään jäljellä, tämä keväinen tunne; mullan ja siementen kaipuu. Demeter yhtyi Jasoniin vastakylvetyllä maalla ja viime vuosisadalle saakka kevään iloiset orgiat ovat olleet varsin yleinen tapa Pohjoisja Keski-Euroopassa. Niissä vauhditettiin luonnon toimintaa jäljittelymagian ja hedelmällisyysriittien avulla. Rituaalit ovat olleet myös hyvän sadon ja metsästysonnen kannalta tärkeitä ja niiden kautta ihminen on liittynyt vahvasti koko luomakuntaan ja olemassaoloon. Ja kertaamalla hän pysäytti ajan, juhliin liittyvien riittien kautta hän palasi myyttiseen alkuaikaan. Heille oli selvää, että he saattoivat Meillä on säilynyt sisäinen tunto, että jotain pitäisi tehdä, että multa ja aurinko vaativat meiltä osansa, arvelee Hannele Huovi. Halu tutkia ja tutustuttaa itsensä maailman kanssa on luonteenomaista kerran syttyneelle tietoisuudelle." 13. Se ei ole kaukana rairuoholautasista ja pienistä kananpojista, jotka taapertavat ruohossa kevään kunniaksi. vsk. Itse asiassa he riiteissään vahvistavat moraalista luonnettaan. Ihmiset olivat mukana antamassa maailmalle hedelmällisyyttä ja yltäkylläisyyttä. Rituaalisissa kevään ja uuden vuoden juhlissa on ollut karnevaalisia osia. Silloin ihminen saattoi sulautua kosmiseen rytmiin ja noudattaa taivaallisia esikuvia, alun aikojen myyttiä: ensimmäisen kuninkaan ja ensimmäisen kuningattaren pyhää yhtymistä. Persian tataarit kylvivät vuoden alussa siementä mullalla täytettyyn ruukkuun ja sanoivat tekevänsä niin ensimmäisen luomisen muistoksi, kertoo uskontotieteilijä Mircea Eliade kirjassaan Ikuisen paluun myytti. höyheniä heittelemällä, kuoriaistoukkien kuoriutumiseen eläydyttiin risumajassa maaten, jäljitettiin karhuja tai kenguruita. niellyt ihmisten identiteetin, miehistä on tullut naisia, naisista miehiä, demonit ovat konkretisoituneet naamiaisasuihin ja kaikenlainen fantasia ja vapaus ovat olleet kuvaamassa maailman kaoottisen alkutilan jäsentymätöntä ykseyttä. Kuninkaista on tullut narreja ja orjista isäntiä, sosiaalinen jä1jestys on päälaellaan, kaaos on SUOMEN LUONTO 4/94 53. Kiinassa kevään ensimmäinen kuukausi, jolloin ukkosen kuultiin jyrisevän, oli tärkeä hedelmällisyyden kuukausi. Hetken hän on olemassaolon hiljaisessa ytimessä, auringon valossa, vahvassa yhteydessä maahan, valpas ja herkkä, kykenevä epätavalliseen sanattomaan kommunikaatioon ja tajuinen siitä että me kaikki olemme samaa luomakuntaa, samaa kasvua ja että me olemme riippuvaisia toisistamme. Jos tanssii kuin kakadu tai kevään kottarainen, saa varmasti erilaisen suhteen lintuun kuin tietoki1jaa selatessa. Ehkä maailma on juuri siksi päässyt saastumaan ja tuhoutumaan, että ihminen on kadottanut yhteytensä luomisen alkuaikoihin ja vanhoihin myytteihin. Sen tarkoituksena on ollut lisätä maaperän hedelmällisyyttä, vahvistaa maan ihmeellistä, luovasti pursuavaa elinvoimaa. Hän koki itsensä ja maailman todellisena ainoastaan myyttien kertaamisen ja osalliseksi tulemisen tietä. Kiinassa vastavihityt menivät keväisin yhtymään nurmikentille antaakseen piristysruiskeen kosmiselle jälleensyntymälle ja universaalille itämiselle. Tapa kylvää jyviä kevätpäiväntasauksen aikaan monissa kulttuureissa vuosi alkaa maaliskuussa on varsin tavallinen eri puolilla maailmaa ja liittyy lähinnä maanviljelysrituaaleihin. Tai kenties voimme valita mietiskelevän kokemuksen tien niin kuin puolalainen taiteilija Teresa Murak. Kevätsateen sateenkaari oli merkki taivaan ja maan pyhästä yhteydestä. He auttoivat luontoa. Vanha maailma on tuhoutunut, kuluttanut voimansa, ja ihminen liittyy keväisillä rituaaleillaan uuteen luomiseen. He kokevat seremonian vain olevan heille hyväksi. Rituaalin avulla kaaokselle annetaan muoto, joka tekee asiat todellisiksi. He jäsentävät omaa maailmaansa ja jäsentyvät itse maailmaan, löytävät oman paikkansa. Ja todellisuus on voima, se vaikuttaa. Lintuja jäljitettiin tanssiliikkein, pilvien liikkeitä kuvattiin mm . Keväisiin luoviin rituaaleihin on kuulunut myös seremoniallinen yhtyminen. Ehkä se auttaisi ihmistä ottamaan iloisen vastuun luonnosta, tuntemaan vahvasti, että ihminen ja luonto ovat yhtä ja hyvin riippuvaisia toisistaan. Vaikka riiteissä on ollut materiaalinen tarkoitusperä toteemieläimet ovat olleet ihmisen hengissä säilymisen kannalta tärkeitä riitit ovat aina myös vaikuttaneet palvojan sieluun. Sitoutuu uuteen. olla mukana luomassa ja hedelmöittämässä maata. Hän auttaa maailmaa uudistumaan. Rentoutumisen hetki on tuntemus omasta olemuksesta ja asioiden olemassaolosta oman itsensä ulkopuolella. Primitiivinen ihminen toisti ja jäljitteli luomisen aikojen alkukuvia ja pyhiä myyttejä. Vuodenaikoihin liittyneet juhla-ajat ovat erityisen tärkeitä niissä maissa, joissa sää vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Hän kantaa kotiin multaa ja kaivaa esiin vanhat ruukut, tekee työtä onnellisena kuin lapsi. Hannele Huovi Kevään pyhät riitit Kun valo tulvii sisään keittiön ikkunasta, hänen tekee mieli mennä kukkakauppaan ja ostaa siemeniä. Niissä jumaluudet liitettiin aurinkoon ja kasvullisuuteen ja koettiin voimakkaasti , että aurinkovoimat ehtyvät vuoden loppua kohti. Teresa Murak on mystikko, uskonnollinen ihminen, joka elää jatkuvassa nykyhetkessä niin kuin ennen primitiivisessä kulttuurissa elettiin, mutta kuitenkin nykyihmisen uudella tavalla. Hän hankaa suoloja ruukun kyljestä ja mättää pehmeää, mustaa multaa kaksin käsin, maa tuoksuu vahvasti kun hän kastelee sitä, kynsien alla on multaa. Hän hajoitti ajan kosmiseen kaaokseen ja loi sen sitten uudelleen. Voimat heräsivät jälleen eloon uuden vuoden tullessa, kun päivät alkoivat pidetä. Hedelmällisyysriitit osuivat vuoden kriittisiin ajankohtiin: siementen kylvämiseen tai sadon kypsymisen aikaan ja niillä rituaalisesti vahvistettiin luonnon kasvuvoimaa. Luomisen symbolien kertaaminen osana uuden vuoden juhlaa on säi lynyt meidän päiviimme saakka. Hän sanoo: "Ajattelen luontoa seuraavalla tavalla; ajatus on myös yksi osa luontoa. Juhla oli uuden puhtaan maailman alku. Varhaisten kulttuurien ihmiset tajusivat sisäisesti oman vastuunsa ja omat mahdollisuutensa auttaa luontoa. Ja kun hyvä ja paha on taas taistelunsa taistellut ja demonit on ajettu pakosalle, on kylään palannut myyttinen alkuaika, puhdas aika sellaisena kuin se oli luomisen hetkellä. Juhlat ovat syntyneet ihmisen tarpeesta olla yhtä tai yhtyä rituaalien avulla luonnon rytmin ja vuodenaikojen vaihtelun kanssa. Alkuperäisintä ja olennaisinta kevään rituaaleissa on uudelleen syntyminen, luomistyön toistaminen. Jollekin riittää pieni kukkaruukku eikä tarvitse mennä naimaan vastakylvetyn pellon laitaan, vaikka se varmasti olisikin sellainen elämys että se totta tosiaan jäisi mieleen ja vaikuttaisi sieluntilaan. Hänen taideteoksensa ovat myös pyhiä kevään rituaaleja: hän kasvattaa kasveista viitan ja kävelee se yllään kaupungin katuja, hän kasvattaa kasveista 70 metriä pitkän pääsiäismaton Kielkowicen kirkkoon, hän kylvää krassin siemeniä paitansa kuituihin ja hoitaa niitä yötä päivää ja vihdoin yhdentoista päivän päästä pukee paidan ylleen, ottaa kasvit ihoaan vasten, antaa luonnon koskettaa itseään. Rituaaliin osallistujat valtaa hyvänolon tunne, vaikka he eivät selvästi tajua miksi. Tanssijan tai maalarin havainnot kuvattavastaan ovat tarkkoja, ja jos on hetkenkään kotkana tai harakkana, sisäinen maailma mullistuu
vsk.. Rantakaavan laatija huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta viranomaisiin. Vapaa-ajan lisääntyessä yleisiin tarpeisiin tulisi kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jätevesija jätehuolto ovat usein ympäristön kannalta ongelmallisia. Kerran maastokäynnillä kysyin suoraan omistajalta syytä siihen, miksi lääninhallituksen antamia ohjeita ei ollut noudatetSUOMEN LUONTO 4/94 53. Rantakaava sitoo tavattomasti viranomaistyötä. Kaavakartan laadinnan jälkeen tehdään kaavaehdotus, jota käsitellään kunnassa. Kaavanlaatijalle annettavat lääninhallituksen ohjeetkin on oikeuskäytännössä tulkittu vain ohjeellisiksi, ei sitoviksi. Kesämökkejä oli Suomessa 1992 lopussa lähes 390 000. Rantakaava on maanomistajan teettämä kaava, jonka kunta hyväksyy ja lääninhallitus vahvistaa. Kunnille aiheutuu kustannuksia lakisääteisten palvelujen, esimerkiksi koulukuljetusten järjestämisestä. Heillä ei kuitenkaan ole sen kummempaa vastuuta kaavan sisällöstä. Kallista ja hidasta Rantakaavoja siis yleensä laaditaan yhden omistajan alueelle kerrallaan. Näitä ovat alan konsulttitoimistoissa työskentelevät sekä asioita käsittelevät virkamiehet. Ammattilaisten bisnes Rantakaavoja laativat alan ammattilaiset, arkkitehdit ja maanmittarit, kaavanlaatijapäätöksen mukaisella oikeudella. Tämän vuoksi monet kokeneet kaavoittajat eivät niistä välitä. Käytännössä rantakaavat sisältävät lähes aina huomattavasti enemmän rakennusoikeutta. Mökkien määrä kaksinkertaistunut Kunnat eivät haluakaan käynnistää kaavoitusta. Kaavan laatijoiksi hakeutuvat helposti ne, jotka tuntevat kaavakäsittelyn käytäntöä kunnissa ja lääneissä. Kaavoitettava alue voidaan laajentaa koskemaan useita maanomistajia ja suurempaa kokonaisuutta, mutta naapuria ei kuitenkaan voida pakottaa osallistumaan toisen kaavoitushankkeeseen. Ne myöntävät sen sijaan suruttomasti rannoille rakennuslupia, vaikka niin sanottu rantakaavakynnys onkin ylitetty. Näin käytännössä onkin. Tältä pohjalta on ymmärrettävää, että kaavanlaatija ei välttämättä käy edes paikan päällä tutustumassa rantaan ja sen maisemakuvaan, saati että tehtäisiin selvityksiä alueen luonnosta. Eräässä tapauksessa puolet hajarakennusoikeuden yli menevistä tonteista oli sovittu kaavoittajan palkkioksi. Saattaa hyvinkin kulua kymmenen vuotta ennen kuin päästään rakentamaan. Pohjakartta saa riittää. Esimerkiksi entisen Tenholan kunnan rannat on monin paikoin tikattu täyteen kesämökkejä, kymmenen mökkiä rantakilometriä kohti. Kaavakartan laadinta ja kaavoitus maksavat maanomistajalle 50 000-100 000 markkaa rantakilometriä kohti . Noin 80 prosenttia rantamökeistä on rakennettu ilman rantakaavaa. Molemmissa esityksissään hallitus totesi, että ranta-alueet useilla paikkakunnilla ja jopa kokonaisilla talousalueillakin saattavat tulla niin täyteen rakennetuiksi, ettei ulkoilun, matkailun ja muun virkistystoiminnan tarpeita voida riittävästi tyydyttää. Rantakaavaan sisältyvät seuraavat vaiheet: Ensin rantakaavan tarpeen toteaa joko omistaja, kunta tai lääninhallitus. Samalla ainakin Uudellemaalle on saatu uusi pulma: kesämökkien käyttö kakkosasuntona tai jopa pysyvänä asuntona. Maanomistajalla on lain mukaan oikeus saada rantakaava hyväksytyksi silloin kun se ei sisällä taaja-asutusta. Kaavoista valitetaan usein ja työ pitkittyy. Mahdolliset valitukset käsitellään korkeimmassa hallintooikeudessa. Rantakaavan rajat noudattavat maanomistusrajoja, eivät luonnonkokonaisuuksia, kuten saaria niemiä tai järviä. Siis kaikkea sitä, mitä hallitus jo 25 vuotta sitten piti tarpeellisena. Rantakaavoituksesta onkin tullut yksi kiinteistöjalostuksen muoto. Voidaanko hänen olettaa edes teoriassa voivan tasapuolisesti punnita omaa etuaan ja yleistä etua. Laki antaa kunnalle mahdolli suuden laatia kaavan tällaisessa tapauksessa, mutta näin on menetelty erittäin harvoin. Vanhan tulkinnan mukaan se tarkoittaa kolmesta kuuteen mökkiä rantaviivan kilometriä kohti. Sen jälkeen lääninhallitus hyväksyy kaavan laatijan, rajaa kaavoitettavan alueen ja antaa ohjeita kaavoitusperiaatteiksi. Rannan omistajan etu on saada mahdollisimman paljon rakennusoikeutta. Rannanomistajalla kohtuuton tehtävä Rantakaavoitus tapahtuu omistajan vastuulla ja tämän ehdoilla. Rantakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa ja vahvistetaan lääninhallituksessa. Nämä kustannukset lisäävät vastaavalla määrällä rantojen rakentamispainetta. Heidän palkkionsa saattaa määräytyä saadun rakennusoikeuden, ei todellisten kustannusten perusteella. Kaavoituksen perusteet Emme siis saaneet lakia rantojen suojelusta vaan rantakaavalain. Vaiheiden lukuisuus jo viittaa monimutkaiseen järjestelmään. Kaavan laativalla ammattilaisella ja maanomistajalla saattaa siis olla täsmälleen sama tavoite: rakennusoikeuden maksimointi ja kaavan laadintakustannusten minimointi. Hallitus antoi vuoden 1969 valtiopäiville rakennuslain muutosehdotuksen, joka sisälsi rantakaavaa koskevat säädökset perusteluineen. Laki jäi säätämättä, koska perustuslaki vai iokunta katsoi, että esitys oli käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena oli turvata ranta-alueita jä1jestäytymättömältä rakentamiselta siksi kunnes rantojen suunnittelu voitaisiin järjestää normaalia kaavoitusmenettelyä käyttäen. Yleinen etu taas vaatii vesienja maisemansuojelua, uimarantoja, venevalkamia ja ylipäänsä vapaita rantoja. Rantakaavan laatiminen on kallista. Ellei kaavoituskustannuksia makseta rahana, ne voidaan maksaa tontteina. Myös maisemakuvan, vesistöjen suojelemisen ja huvila-asutuksen suunnittelun kannalta 14 oli välttämätöntä jäijestää ja valvoa ranta-alueiden rakentamista entistä tehokkaammin . Tuolloin maassamme oli lähes 176 000 kesämökkiä. Rantakaava ei tointi PUHEENVUORO Seppo Vuo/anto työskentelee Uudenmaan lääninhallituksen ympäristönsuojelupäällikkönä. Määrä siis kaksinkertaistui parissakymmenessa vuodessa. Vuoden 1967 valtiopäivät sai esityksen rannansuojelulaiksi. Eikö asetelma ole maanomistajalle kohtuuton
Suunnittelun on perustuttava riittäviin ranta-alueen luonnonolojen selvityksi in ja ympäristövaikututusten arviointeihin. Eräät vesihallituksen virkamiehet vuorostaan harjoittivat kiinteistöjalostusta ostamalla suoalueita, patoamalla puron tekojärveksi ja laatimalla rantakaavoja. Julkisessa omistuksessa olevia rantoja on tähän mennessä voitu käsitellä eri periaattei n. Lainsäädäntöä on tarkistettava ja suunnittelematon rakentaminen kiellettävä, vaatii Seppo Vuolanto. Saman ammattikunnan edustajan tekemisiin on vaikea puuttua. Hillin monin tavoin kannatettavat ehdotukset eivät kuitenkaan sisältäneet muutoksia ran takaa voitu kseen. Harkinnanvarainen ja byrokraattinen rantakaava ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia: Suomen rannat on pääosin rakennettu ilman suunnittelua. Ja silloin harvoin kun kaava laaditaan, koTehokasta rantakaavoitusta Tammisaaresta. STR AN D PLAN ::·--..=:-.:..~ :::..~~--== .. ..::-· .,.. Jos rantakaavalainsäädäntöä ei tarkisteta, voi mme varautua siihen, että saksalaiset ja japanilaiset alkavat taloudellisen nousukauden tultua etsiskellä "pienehköjä saaristoalueita", kuten edellisen nousukauden aikana muutama vuosi sitten kerrottiin tapahtuneen. Seppo Vuo/anto 15. Rantakaavoituksessa konkretisoituu ympäristön muuttamisen helppous luonnonsuojeluun verrattuna. Ellei näin tapahdu, omistajalla on oikeus korvauksiin. myksessä jäävuoren huippu. Seutukaava ei sen sijaan edennyt. Kesäasukkaat rostuu liian usein pelkkä rakentamisoikeuden maksimointi. Suunnitteluun porkkanoita Euroopan unionin vastaus Suomen jäsenyysneuvotteluissa on ollut tyly: pelkästään ulkomaalaisen rakennusoikeutta ei saa rajoittaa, suojelkaa rannat myös omiltanne. Muutama vuosi sitten kolme Mikkelin lääninhallituksen virkamiestä sai sakkoja Itä-Suomen hovioikeudessa virkavelvollisuuden rikkomisesta ja virkavirheestä osallistuttuaan oman toimialueensa rantakaavojen laadintaan. Ympäristöministeriön selvitysmies Matti Hilli antoi maaliskuussa raportin rakennuslain muutostarpeista. Oikeuksien lisäksi omistajalla tuli si olla velvollisuus rantojen suojelemiseen. Kunnan kaavoitusjohtaja esimerkiksi ilmoittaa rannanomistajalle, kuka "yleensä tässä kunnassa tekee kaavat hyväksyttävästi" tämän sitä tiedustellessa. tu. Mökkejä pitää pikemminkin saada lisää kuin niiden määrää rajoittaa. Lisäksi alueella on 64 sisämaan tonttia, 24 asunnon lomakylä sekä liikerakennuksen paikka. Ennemminkin isännät istuvat kunnan elimissä jakamassa rakennusoikeuksia keskenään kuin miettimässä, mitkä paikat pitää jättää rakentamatta. _ _ ..;_t':'":.~•-.. vsk. Kunnat eivät sitä paitsi vastaa rantakaavojen toteuttamisesta. __ __ ,.. se että Uudellamaalla virassa oleva seutukaavajohtaja omisti sekä kartoitusfirman että kaavoitusfirman ja laati rantakaavoja myös omalla toimialueellaan. Suomen kaltaisessa pienessä maassa kollegiaalisuus rantakaavojen laatijoiden, esittelijöiden ja vahvistajien kesken on yleistä. Rantojen kiinteistö j al ostosta Takavuosina herätti huomiota mm. Lainsäädännössä ja virkamiesten toimivall assa ympäristön muuttaminen on tehty yksinkertaiseksi, luonnonja ympäristönsuojelu vaatii erityisiä perusteluita ja asian käsittelyä mahdollisimman korkealla tasolla. Näin on ymmärrettävää, että monet rakennusoikeuden maksimoinnit on hyväksytty viranomaiskäsittelyssä rantojensuojelun kustannuksella. Näissä tapauksissa on kysySUOMEN LUONTO 4/94 53. :::.::::· gg tuovat veroja ja työpaikkoja kuntaan. Noin viiden kilometrin pituiselle rannalle on kaavoitettu 59 rantatonttia eli yli kymmenen mökkiä kilometrille. Rahapulan seurauksena eräät kunnat ovat alkaneet realisoida rantaomaisuuttaan ja pyrkivät maksimoimaan rantojensa arvon rantakaavoituksella. Kun rantojen rakentamiskiellosta voitaisiin poiketa suunnitellusti, se kannustaisi laatimaan suunnitelmia. Metsähallituksen maapoliittista ohjelmaa varten pohditaan parhaillaan rantojen kaavoituksen periaatteita. __ .. Oman toimialueen ulkopuolella saa tehdä rantakaavan, jos lääninhallitus siihen suostuu. Kunnat eivät tunne rantakaavoja käsitellessään ympäristöpoliittista vastuuta; lopulli sen sanan sanoo kuitenkin lääninhallitus. Suunnittelematon rantarakentaminen on kiellettävä. Rantojen suunnittelua koskeva lainsäädäntö on tarkistettava. ___ _ _______ ,. Rantakaavoitus ei saa olla omistajan etuoikeus. :;"'· .---.:: . Rantojen suunnittelu on annettava kunnan vastuulle, kuten muukin kaavoitus maassamme. Omistaja vastasi ohjeiden kyllä sopivan hänelle, mutta rantakaavan laatija oli pitänyt niitä mahdottomina noudattaa. Rantakaavalain soveltamiskäytännöstä on usein tullut mieleen oikeus kohtuuttomaan hyötyyn. Kaavasuunnitelmien laadusta on annettava riittävät ohjeet laissa. Maanomistajalla on lain mukaan oikeus saada käyttää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Suunnitelmien laadinnassa ja niiden käsittelyssä pitää antaa selkeä vastuu myös luonnonja ympäristönsuojelun asiantuntemukselle. Metsähallituksen tultua valtion liikelaitokseksi valtiokin aikoo ryhtyä tekemään bisnestä rannoilla. ~~~~-..::-:-::-·'.'L:....::::::"C,..., ;.~~:_:' ·-···_ _ , _i.,.
Lehtipuut kirja voivat maisemaa. Metsätalouden ympä ristöohjelman kannessa on luonnosteltu tavoitetila. Ohjelma lähti lausuntokierrokselle ja Pura Sodankylän kunnan johtajaksi. Metsäala myöntää alan perusteiden vaativan uutta arviontia! "Tämä on tärkeä askel oikean suuntaan", sanoo Maailöoh1e m.iksl man Luonnon Säätiön metsävastaava Harri Karjalainen . Hakkuualan siemenpuut tulisi vielä jättää lahoamaan. vsk.. Myöhemmin hallitus kuitenkin lupasi huhtikuuksi periaatepäätöksen kestävästä metsätaloudesta. Parikymmentä vuotta metsätalous on vastannut arvosteluun lähinnä paperille jääneillä ympäristöohjeilla. Greenpeacen Sari Kuvaja säestää: "Muutoksen tarve on nyt tunnustettu." Asianosaiset ministerit eivät jääneet toiseksi hehkuttaessaan ohjelman merkittävyyttä. Toimikunnassa oli edustajansa niin valtiovallalla kuin metsäteollisuudella ja maanomistajien järjestöillä. Luonnonsuojelujärjestöjä edusti työryhmässä luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Siinä hakkuuala on pienehkö ja rajattu maaston muotoja noudattaen, puron varsi ja kallionalus säästetty. Antti Halkka Hyvästi, hakkuuau] Tänä keväänä luonnon kunnioittaminen näyttää vihdoin löytävän tiensä suomalaiseen metsäpolitiikkaan. Hän voi vihdoin huokaista helpotuksesta nähdessään yhden tärkeän tavoitteensa toteutuvan: "Koko metsäala on ilmoittautunut metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun taakse." Luonnonsuojelijat eivät pidä esitystä täydellisenä he jättivät siihen heti tuoreeltaan sivukaupalla kritiikkiä mutta pääasia tuntuu olevan, 16 Yllä toissasyksyn hakkuuaukko Rovaniemen läheltä. Metsätalous ja mpäristö että dinosaurus on vihdoinkin liikahtanut. Nyt muutetaan lakeja ja luonnonsuojelu saa uutta rahaa jos metsäpoliittisen toimikunnan ehdotukset toteutuvat. "Metsäluontomme suojelu on jo lähivuosina noussut kadehdittavan hyvälle tasolle", hän sanoi. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen luonnehti maaliskuun luovutustilaisuudessa ympäristöohjelman tuomaa näkökulmanvaihdosta ratkaisevaksi: " Kaikki metsät ovat nyt monimuotoisuuden suojelun piirissä, mutta suojelun ja talouden tasapaino vaihtelee." Estottomimmin ohjelmaa ja Suomen metsäpolitiikkaa kehui maaja metsätalousministeri Martti Pura. Martti Pura ei luvannut hallituksen periaatepäätöstä ohjelman takana seisom isesta, vaikka toimikunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Juhani Viitala tätä häneltä peräsi. SUOMEN LUONTO 4/94 53
Näitä on varta vasten luotava nykyisistä talousmetsistä ennallistamalla eli jouduttamalla metsän uudistumista luonnonmetsäksi. Siinä laaditaan "ehdotus metsien ekologisesti kestävästä käytöstä sekä metsien biologisen monimuotoisuuden säi lyttämisestä" . Lakiesityksen piti olla valmiina vielä tämän kevään aikana, mutta maaliskuu n lopulla sen valmistelua yllättäen hidastettiin. Metsähallituksen hakkuita on vähennettävä viidenneksellä. Ympäristöministeriöltä oma ohjelma Ympäristöministeriö j ul kisti maaliskuussa laajan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamishankkeen. Nyt niin Suomessa kuin Ruotsissakin on suojeltu vähän yli kaksi prosenttia metsämaaalasta. Varsinkin eteläisten vyöhykkeiden suojelutaso todetaan huonoksi. vsk. Luonnonsuojelijat pitävät ohjelmaa askeleena oikeaan suuntaan, mutta monet keskeiset ongelmat jäävät siinä ratkaisematta. Suomessa moni muotoisuuden suojelu mainitaan toistaiseksi vai n laissa Metsähall ituksesta. Tavoite vuodessa 2005 Ympäristöohjelma antaa metsätaloudelle monien mielestä varmaan liikaakin aikaa muuttaa suuntaansa, sillä vasta vuonna 2005 esimerkiksi "suurin osa metsäpinta-alastamme on luontoja ympäristöarvot huomioon ottavan metsäsuunnittelun piirissä" ja "erilaisten metsäluonnon suojelualueiden määrä saavuttaa kansallisen suojelutarpeen ja kansainvälisesti sovitun tavoitteen." Kansallista suojelutarvetta työryhmä ei täsmällisesti määrittele, vaikka esimerki ksi Ruotsin virall isen metsäpolitiikan mukaan metsistä tulisi tulevaisuudessa olla suojeltuna vähintään viisi prosenttia. Kallioharjuja muita eri koismetsiä on suojeltu vain satunnaisesti. . l""'o. D jen käyttöä siten, että soiden turmelu metsäojituksella lakkaa; raha jaettaisiin sen sijaan luonnonarvoja säilyttävään työhön. Lakia pidettiin niin kiireisenä, että sen valmistelu aloitettiin jo ennen työryhmämietinnön valmistumista. Vuoden 1996 lopusta päättyisi myös metsäauraus. • Etelä-S uomessa ei ole enää yhtenäisiä laajahkoja luonnonmetsä-alueita suojeltavaksi. Maanomistaja saisi korvauksen menetetystä taloushyödystä. Biologinen monimuotoisuus metsälakiin Toimiku nnan kiireisin ehdotus on se, että Suomi tarvitsee yleismetsälain. Niitä ei suojeltaisi täysin, mutta metsää hoidettaisiin luonnon ehdoilla. Strategia selvittää aluksi, miten hyvin eri metsäkasvill isuusvyöhykkeet ja eri koismetsät on Suomessa suojeltu. Ympäristöministeriön lähtökohdat ovat ekologiset. Ruotsi on Suomen pahin ki lpai lija metsäteollisuustuotteiden markkinoilla, e ikä näytä hyvältä jos jäämme ympä17. Lainsäädännöllä aiotaan esimerkiksi muuttaa metsänparannusvaroSUOMEN LUONTO 4/94 53. Kyseessä on silti itsenäinen strategia. Poimintoja strategian ehdotuksista: • Strategia esittää perustettavaksi uuden suojelualuetyypin: luonnonarvometsät. Alkuun tässä päästäisiin esimerkiksi valtion mailla Lammin Evolla ja Tammelassa. Ruotsissa on jo voimassa laki, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on asetettu yhdeksi metsäalan päätavoitteeksi. • Ympäristöministeriö näkee valtion metsillä erityistehtävän monimuotoisuuden suojelussa. Työryhmällä on yhteensä satoja ehdotu ksia nykytilan muuttamiseksi eri asia on, miten ne toteutuvat. Sitä varten tehty työ ehti vaikuttaa metsätalouden ympäristöohjelmaan. Metsäoj ituksen loppu koittaisi viimeistään vuoden 1996 päättyessä. Suomi sai vuosikymmenien odottelun jälkeen kaikkien aikojen ensimmäisen ehdotuksen metsätalouden ympäristöohjelmaksi
Meillä tavoitetta ei varmaankaan asetettu, koska metsään jätetty puu on metsän myyjälle selvä taloudellinen uhraus. Valtion metsiä hoitava Metsähallitus on viime vuosina ojittanut suometsien jäljelle jääneitä rippeitä. Väitän kuitenkin, että metsään lahoamaan jätetyn puun tuotto kansantaloudelle on suurempi kuin markkinoilla." "Jos nyt menen uudistettuun metsään, niin siellä on lahoa ja pystyyn jätettyä puustoa yhteensäkin korkeintaan promille. "Tiedonkulussa on kieltämättä kuitenkin ollut jonkin verran ongelmia. "Periaatteessa tiedon pitäisi kulkea", sanoo Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Eero E. Yksi ohjelman vaikutusten tulikoe on siten yksityismaiden aarniometsäohjelman valmistuminen vapun tienoilla. Ei niitä voi kiistää." Bonnista päin katsottuna Metsähallituksen tuottotavoite vajaat kaksisataa miljoonaa vuodessa on hintaansa nähden merkityksetön. Luonnonsuojelijoiden mielestä Suomessa pitäisikin tähdätä myös lahopuun kestävään ja suunniteltuun tuotantoon, jota pitäisi metsänarvioinneissa seurata. Juhani Viitala puolustautui termipelleilysyytöksiä vastaan toteamalla, että sanojen takana on asiaakin: "Ohjelmassa viljelyhakkuun enimmäiskoko ehdotetaan rajattavaksi 10-15 hehtaariin". "Itse olen jo aikaisemmin alkanut käyttää Kahlschlag-sanan (' paljaaksihakkaus' ) sijasta termiä Endniitzung (' loppukäyttö')", hän kertoo. "Mainetta ei sillä korjata, että esimerkiksi Enso on saksalaisissakin lehdissä saanut selittää, että kyse on vahingosta", sanoo metsäattasea Hannu Valtanen Suomen Bonnin suurlähetystöstä Saksasta. vsk.. Hakkuut leviävät näin suuremmalle pinta-alalle. Heino. Maailman Luonnon Säätiön oman metsäohjelman aikaisemmin talvella valmiiksi saanut Harri Karjalainen ei pidä varsinkaan ohjelma-ehdotuksen suhteesta ns. Metsätalouden ympäristöohjelmassa pidetään tärkeänä, että vanhojen metsien suojelu etenee häiriöittä. Metsäojitukset ovat Ruotsissa olleet jo vuodesta 1986 luvanvaraisia ja tästä vuodesta alkaen pääsääntöisesti kiellettyjä. Hannu Valtanen pitää sanoja ja niiden luomia mielikuvia tärkeinä. Alueilla ojitetaan miten juletaan. Maineen menetyksen markkina-arvoa on vaikea arvoida, mutta kyse voi olla miljardeista kuten yleensäkin metsäteollisuuden viennistä puhuttaessa. Ruotsissa on viime vuosina myös osattu ehkä meitä paremmin varoa räikeää luonnonarvojen tuhoamista. Onko monenkin aarniometsän kohtalona EndnUtzung. Ohjelman puutteet ovat yleensäkin alueilla, joilla talouden ja luonnonsuojelun edut ainakin näennäisesti törmäävät. Juuri valtionmailta ovat pera1sm esimerkiksi Geo-lehden syksyllä julkaisemat hakkuukuvat. Viisitoista hehtaariakaan ei kuitenkaan ole aivan pieni aukea. YV A-laki koskeekin automaattisesti kaikkia suuria metsäteollisuushankkeita. Lahopuuta ei enää entiseen tapaan synny, koska metsänhoito on nykyisin paljon järjestelmällisempää kuin aikaisemmin metsät ovat tasaikäisiä eikä hakkuuaukolle jää puuta lahoamaan. Kun sama maara puuta otetaan joka tapauksessa metsästä, hakkuualojen pieneneminen merkitsee, että entistä suurempaan osaan metsäkokonaisuuksista täytyy kajota jollakin tavalla. Suomesta tulee entistä enemmän tilkkutäkki mikä ei kuitenkaan välttämättä merkitse uudenlaista monimuotoisuuden kirjoa. Niin ei voi jatkua", sanoo aiheesta koetutkimuksia tehnyt Karjalainen. Kestävään lahopuun tuotantoon ristöasioissa pahasti jälkeen. Suomen entiset tai Kanadan nykyiset avohakkuualat ovat jopa satojen tai tuhansien hehtaarien suuruisia. "Hyvin suuri osa metsien uhanalaisista tarvitsee elääkseen lahopuuta. Arvosteluun niiden puutteesta ministeri Pietikäinen vastasi, että uuden ympäristövaikutusten arviointilain avulla teollisuuden laajeneminen pysyy hallinnassa. Kuvat ovat faktaa. D SUOMEN LUONTO 4/94 53. jättöpuustoon. Tämän vuoden loppuun mennessä metsäojituksista joka tapauksessa luovutaan kokonaan." 18 Pitkän linjan metsäaktivisti Janne Kumpulainen tarkastelee asiaa Kuhmon korkeudella näin: "Puhuvat mitä puhuvat. Se oli säästynyt ydin seudusta, jolle alueen maakuntaliitto kaavaili parikymmentä vuotta sitten jopa kansallispuistoa. "Ruotsissa osataan asettaa tavoitteet meitä selkeämmin. Ensimmäiset suuret YV A-käsittelyyn joutuvat hankkeet vasta kuitenkin ratkaisevat, mikä on lain todellinen teho. "Metsähallituksen metsienkäsittelyn perusteella on tuomittu koko Suomen metsätalous. Lahopuuta on nyt alettu jättää metsään, mutta mistä tulevat uudet lahopuut, kun entiset maatuvat", hän kysyy. Ohjelmia voidaan aina tehdä. Virallisesti avohakkuita ei pian ole, sillä metsätalouden uudessa ympäristöohjelmassa termi ehdotetaan korvattavaksi sanalla viljelyhakkuu. Jos asiasta kysyy Metsähallituksen johtotasolta, kyse on vahingosta. Entä miten käy avohakkuille, tuolle kestokauhistelun aiheelle Suomen metsäpolitiikassa. Maailman Luonnon Säätiö on yhteistyössä muiden ympäristöjärjestöjen ja tutkijoiden kanssa kehittelemässä Suomeen puuraaka-aineen ekomerkintäjärjestelmää. Suomen Luonnon maaliskuun numerossa julkaistu Vuoden luontokuva esitti suunnilleen uuden maksimikoon mukaista aluetta. Jostakin syystä näin käy toistuvasti Suomi ei ole esimerkiksi vieläkään ratifioinut Rion biodiversiteettisopimusta kuten muut metsämaat Kanada ja Ruotsi. Ojitussuunnitelmista ei ole aina vaivauduttu ilmoittamaan edes oman talon luonnonsuojelijoille. Enso luonnehti tapahtumaa vahingoksi tiedonkulussa ympäristöviranomaisten kanssa oli häiriöitä mutta hakkasi silti pari muutakin kohdetta. "Metsissä riittää puuta sekä luonnonsuojeluun että teollisuuden lisäkulutukseen", sanoo Juhani Viitala. On makuasia, pitääkö kokoa suurena vai pienenä. "Merkistä tulee nimensä mukainen eli siinä pyritään noudattamaan todellisia ekokriteerejä", sanoo Harri Karjalainen. Avohakkuista viljelyhakkuita. Kannattavaa ojitettavaa ei vuoden vaihteen jälkeen juuri jää. Yleismetsälaki on hyvä konkreettinen toimi." Erityisenä huolena Valtasella tuntuu olevan Metsähallitus. Luonnonsuojelujärjestöt ehdottomimmin Greenpeace olisivat kuitenkin halunneet ohjelman määrittelevän myös metsäteollisuuden kasvun ekologiset ehdot. Valtanen seuraa metsäteollisuutemme maineen kehitystä markkinoiden eli "saksalaisten kotirouvien" keskellä, ja hänen lähtökohtansa on hyvin selkeä: "Asiakkaat arvioivat täällä metsiemme käsittelyä päivittäin." Metsäpoliittisen ohjelman valmistumiseen metsäattasea on tyytyväinen, mutta "tarvitaan myös näyttöjä siitä, että ohjelma toteutuu. Puutteitakin riittää Metsäpoliittinen ohjelma tavoittelee avoimesti Suomen kaupallista etua eli hamuaa markkinoita metsiemme tuotteille. Kaistalehakkuilla pilattu alue oli ehkä jopa koko Etelä-Suomen edustavin. A vohakkuu ei ole luonnonJ suojelijoiden mieleen, muttei sen vaihtoehtokaan herätä ihastusta. Yhä viime syksynä ja talvena hakattiin Suomessa kaikkein arvokkaimpiakin metsiä esimerkiksi Enso-Gutzeit pilasi Pohjois-Savon parhaan aarniometsäkohteen. Valitaanko kohteet ekoehdoilla. Ruotsin malliin Metsänparannusvarojen suuntaaminen osin luonnonsuojeluun toteutettiin naapurissa jo muutama vuosi sitten. Helppopa on silloin lopettaa." Vahingot tulevat tietoon Vahingoissa on se kiusallinen piirre, että ne tulevat tietoon markkinoillakin. Harri Karjalaisen mielestä ohjelmassa olisi voitu selvästi sanoa, että puustosta pyritään jättämään hakkuupaikalle esimerkiksi viisi prosenttia
•••• KULJE KEVAASEEN LUONTOPUODIN KAUTTA! Ota kuvasto talteen! Oheisesta kuvastosta löydät yli 100 laadukasta tuotetta! Kauniita T-paitoja ja collegepuseroita, kesähauskaa lapsille, luonnollista lukemista, hauskoja mökkituliaisia, kaunista ja kätevää kotiin, lahjoja läheisille ja iloa itsellesi . Tilaa nyt heti tuet sama Suomen uhanalaista luont SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK PUH (90) 876 9100 Tarjoukset ovat voimassa lokakuun loppuun asti.
Suuriin maansiirtotöihin ei kannata käsipelillä ryhtyä. Juhannuksena harkkoseinien muuraus oli harjakorkeudessaan, ja katto valettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Se maksaa jonkin verran, mutta on siitä hyötyäkin . pan täyttöä. Liian pientä kellaria ei kannata rakentaa. Kalkkivelliä ja tukevia hyllyjä Seinät ja katon kalkitsimme sisäpuolelta sammuttamattomasta kalkista ja vedestä seSUOMEN LUONTO 4/94 53. Sen hyllyillä säilytämme tyhjiä purkkeja ja pulloja. Rinteeseen kaivetut kellarit ovat parhaita, mutta maakellarin voi myös sijoittaa jopa lähes maan tasoon ja peittää lämpöeristämisen jälkeen maalla kummuksi. Sitä kasteltiin aina tarpeen mukaan, jottei se liian nopeasti kuivuessaan halkeaisi. Asuntoosakeyhtiö haki kellarille rakennusluvan keväällä ja kaivuhommiin päästiin kesäkuun alussa. Pienellä vaivalla kokosimme rakennustarvikkeita, jotka hiukan vaurioituneina tai hukkapaloina olisivat muuten menneet kaatopaikalle. Se mahtui kokonaan asuntomme pikkuruisen etupihan maaperään, sisäänkäynnin viereen. Jo elokuulla kellarin päällä kasvoi pihanurmikko. Maaperän tasainen viileys Syvällä maaperässä on tasainen lämpötila, johon säätilojen vaihtelut eivät vaikuta. Seinien alaosia ja lattiaa ei eristetä mitenkään, jotta maan kosteus ja lämpö pääsisivät kellarin sisäilmaan. Paras lopputulos kellarin rakentamisessakin syntyy, kun suunnitteluun uhraa kyllin aikaa ja vaivaa. Rakensimme kesällä 1993 espoolaisen pientalomme pihan varjoisaan luoteisrinteeseen maakellarin. Lämpöeristystyöt, pengerrykset ja kuopan ~äyttö saatiin valmiiksi heinäkuun lopussa. Valun annettiin kovettua hitaasti pari viikkoa. Kirjallisuudesta löytyy runsaasti rakentamisohjeita, mutta kaikki ratkaisut on sovellettava omalle rakennuspaikalle sopiviksi maisemakin pitää ottaa huomioon. Kun kevytsoraharkot oli saatu harjakorkeuteen, pääsimme aloittamaan katon valun. Tuuletus on tärkeää. Kevytsoraharkot ovat käteviä käsitellä ja työstää, helppoja muurata ja vahvistaa teräksellä. Meidän kellarimme on liki kymmenen neliömetrin suuruinen. kosteudelta. Niin tuuletus onnistuu myös pakkasilla kesähelteellä tuuletusilma taas sopivasti jäähtyy. Ennen kuopan kaivamista rakensimme valmiiksi korkean suoja-aidan, jolla kuoppa ympäröitiin heti kaivutyön päätyttyä. Tilantarve tuntuu näet vain kasvavan kellarin käytön myötä. Jos kellarin sisäilma uhkaa muuttua liian kosteaksi, avataan tuuletusventtiiliä. Tasaisen viileyden lisäksi maakellarin etuna on riittävä ilmankosteus. Taajamissa maakellarille vaaditaan yleensä rakennuslupa. Teetimme yli kolme metriä syvän kuopan asiantuntevalla maansiirtoliikkeellä. vsk.. Kaivun jälkeen tasoitimme kuopan pohjan ja asensimme salaojaputket. Hyvin suunniteltu on ... Katon ulkopuolen käsittely kylmäbitumilla ja rakennusmuovi riittävät hyvin . Siksi maakellaria ei pidä liiaksi eristää Maakellari~ Suoja-aita oli rakennettu valmiiksi jo ennen kaivua ja nostettiin paikoilleen heti kaivutyön päätyttyä. Varsinkin näin taajama-alueella, missä lapset leikkivät lähistöllä, putoamisvaara on suuri. Teksti : Tapio Lahti Kuvat: Ari Arva Lämpöeristetyssä, kosteutensa maasta saavassa ja hyvin tuuletetussa maakellarissa vihannekset, juurekset ja hillot säilyvät hyvin yli talven ilman sähköä. Tällainen ilmastointikanava kuljettaa tuuletusilman maakerrosten läpi. Hyvin valmisteltuun valumuottiin on edullista tilata betoni valmisbetoniasemalta, jolloin laatu on tasaista eikä massan sekoittamiseen kulu aikaa ja vaivaa. Ennen hankintoja tutkimme vanhat tarvikevarastot ja kiersimme peräkärryn kanssa rakennustyömailla. Tuulikaappi suojaa kellaria ulkoilman lämmönvaihteluilta. Työmaiden vastaavilta mestareilta saimme luvan tonkia jätelavoja. Nuukailu säästää rahaa rakentamisvaiheessa jonkin verran, mutta materiaalisäästöt ovat pitkän päälle merkityksettömiä. Koska kellari voidaan vain harvoin sijoittaa syvälle tasaisen lämpötilan kerrokseen, se lämpöeristetään ennen kuo. Lupaa hakiessaan harrastajarakentajakin joutuu suunnittelemaan hankkeensa kunnolla alusta loppuun. Olipa sijainti millainen tahansa, kunnon salaojitus on tärkeää, sillä kevään sulavedet tulvivat helposti kellariin. Saimme muun muassa käytettyä betonilautaa, kaikki tarvitsemamme harjateräkset, lämpöeristeet sekä salaojaja ilmastointiputket. Ilma läm20 piää talvella putkea ympäröivän maan lämmöstä. Katto on helppo valaa betonista paikan päällä. Eteläisessä Suomessa maan lämpötila on viiden metrin syvyydessä seitsemän astetta, pohjoisessa kaksi astetta. Rakensimme kellariin myös tilavan tuulikaapin. Juurekset säilyvät nahistumatta seuraavaan satokauteen asti. Salaojakerrokseen upotimme ilmastointia varten yhden viemäriputken, joka johdettiin maan alla kauemmaksi kellarin ulkopuolelle ja siellä edelleen maan pinnalle. Kellari valmistuu Seinät voidaan rakentaa betonista, betoniharkoista, tiilistä tai kevytsoraharkoista