54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Maakunnasta lisää sivuilla 18-26. 27 Sulava lumi on vesieliöille kauhistus, Teemu Tast ................................................................ 14 Metsiemme uhanalaisin lintu joutuu yhä ahtaammalle, ellei tahtoa sen elinympäristön suojeluun löydy. mk. (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 082 14 Toimi11ajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Taottu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Ai la Maikki, 228082 18 Värierottelu! OffsetKopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 26.07. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 4 Kuluttajan valinnat ..................................................... Rosvonaainainen veijari, Jouko Kuosmanen .................................................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 2 1.05. Summaries of the Main Articles ............................... Kansikuva : Helena Tuomaala on kuvannut kangasvuokon, jonka voi löytää mm. Suomen luonnonsuojelul iiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Nyt on se aika. Tilaushinnat Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. 2 Hillerit odottelevat perheenlisäystä näinä aikoina. z LJ.J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 11 Vettä ja soraa samasta kuopasta, Matti Torkkomäki .................................... llmo1tusmyynti Ilmoitu myynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Säästötilaus 265 . .46 Kirjoja .................................................................. 30 Nastat naapurit, Terho Poutanen ja Juha Valste ... 32 Lintuj"en asuntopulaa voi helpottaa nikkaroimalla tai ostamalla niille sopivia pönttöjä. llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 5 6-7 8 2 1.04. .... : ................. 16 Hillerikin on helpottunut talven mentyä. Kotimaasta .................................................................. Maakunnat tutuiksi: Kymenlaakso Haapasaaresta Repovedelle, Seppo Vuokko ..... 22.06. 59 SUOME LUONTO 4/93 52. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Vesikko ...................... vsk.. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. 8 Kysy ekoneuvoa ........................................................ Eteläisessä Suomessa asustavasta näätäeläimestä enemmän sivuilla 16-1 7. 18 Vaihtuuko Kymi kanavaan. Toisen Salpausselän kangasmetsistä Kymenlaaksosta. Mielipiteitä, keskustelua ......................................... 36 Kolmivuotiaan Namibian asukkaat opettelevat elämään sovussa kuivuuteen sopeutuneen luonnon kanssa. 24.05. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Irtonumero 33 markkaa. 23.08. 22 Repovesi kansallispuisto kutistuu paikalliseksi suojelukohteeksi, Mika Honkalinna ja Juha Vesala ........................ Se kaivelee mieluummin pesäkoloa maahan kuin möyrii lumessa. ................. Namibiasta sivuilla 36-42. ........ Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 50. .................. Valkoselkätikkoja pesii enää 30-40 paria, Timo Laine ................................................................ 28 Riemua kevättulvalla, Heikki Kokkonen ............... Sakaalin jäljet vievät autiomaahan. ................ Namibiassa kuivuus ei ole kirous, Jorma Laurila ........................................................... 24 Tehoton itä, ahne länsi Antti Vahtera ............. Alice Karlsson .... Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. 12 Puheenvuoro siitä, miten vaarallisille vesille saatetaan ajautua, kun kunta valvoo maa-aineslain toteuttamista. ............................... 10 Rohkeuden eri lajeja, Hannu Niklander ............... 50 Kysy luonnosta .........................................................
Joutsassa ja Parikkalassa, ja monet muut likkojen kotikoivikot ovat vaarassa. Ehdotuksista tärkeimpiä on nykyisten valtioneuvoston luonnonsuojeluohjelmia koskevien periaatepäätösten korvaaminen luonnonsuojelusuunnitelmilla. Tehtävä ei ole helppo, sillä maanomistuksen suoja on Suomessa erittäin vahva. Toinen keskeinen syy on luonnonsuojelun ostoja korvausvarojen krooninen vähäisyys. vsk. 52. Arveluttavaa on se, että jos toimikunnan ehdottama maanomistajan suojeluhankkeen vireillepano-oikeus toteutetaan ilman, että riittävästä rahoituksesta huolehditaan, suojeluohjelmat voivat romuttua lopullisesti. Näin on hiljattain käynyt mm. Toimikunta ehdottaa, että säännökset ulotettaisiin myös jo hyväksyttyihin suojeluohjelmiin. 3. Maanomistajan oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen suojelun aiheuttamista menetyksistä ei liene erimielisyyksiä. Merkittävä syy luonnonsuojelun heikkoon tilaan on monessa suhteessa ajastaan jälkeen jäänyt luonnonsuojelulakimme vuodelta 1923. Monet kohteet tuhoutuvat vähin äänin ennen kuin ne ehditään suojella. Hyvänä puolena olisi se, että nykyiset ohjelmat saisivat vahvemman suojan. Laki pitäisi pikaisesti uudistaa vastaamaan nykyajan tarpeita. Toimikunta pyrki etsimään myös keinoja, joilla luonnon monimuotoisuudesta ja maanomistajan oikeusturvasta voitaisiin huolehtia samanaikaisesti. Tämä vaatii, että riittävä rahoitus kytketään lakisääteisesti suojeluohjelmiin. Maanomistukseen liittyy myös eettinen vastuu maan rikkauden säilymisestä. Suojeluohjelmistakaan ei nykyisellään ole juuri apua, sillä ne eivät sido oikeudellisesti maanomistajaa. Valkoselkätikan ja satojen muiden uhanalaisten lajien oikeusturva on erittäin heikko. Mietintöön eriävän mielipiteen jättänyt asianajaja Matti Wuori arvosteli toimikuntaa maanomistajien oikeuksien liiallisesta korostamisesta luonnon ja yhteiskunnan kustannuksella. MTK:ta ja maanomistajia toimikunnassa edustanut osastopäällikkö Markku Tomberg vaatiikin, että suojeluohjelman kohteista pitää luopua, jos budjettivaroja ei ole riittävästi. Suunnitelmaan sisältyville alueille astuisi voimaan toimeenpidekielto siksi kunnes kohde on suojeltu, ja toimenpidekiellon rikkomisesta myös rangaistaisiin. Maanomistus näyttää MTK:n maailmassa kulkevan kaiken muun edellä. Mutta mikä on kohtuus. Suojelupäätös pitäisi nimittäin tehdä yhdeksän kuukauden kuluessa vireillepanosta, ja ellei silloin ole ostotai korvausrahoja, saattaa suojelu mitätöityä. Myös maanomistajilta pitää edellyttää yhteisvastuullisuutta luonnonrikkauksien suojelussa. Tikkojen kotimetsiä on kylmästi pantu pinoon, ja kuolemantuomioita on jaettu niin tikoille kuin tikkojen suojelijoille. Siitä ongelmat alkavat. Valkoselkätikan oikeusturva romahtaa, kun pesämetsä pistetään pinoon. Ajatus on luonnonsuojelun kannalta kylmivä. tehty muualla Euroopassa. Kohtuullinen korvaus pitää maksaa, mutta kohtuullista ei ole se, että kaikesta maksetaan. Pankkien pelastamiseen ollaan valmiita uhraamaan kymmeniä miljardeja, mutta todellisen kansallisaarteemme, luontomme, vaalimiseen ei nähdä tarpeelliseksi sijoittaa edes muutamaa sataa miljoonaa markkaa vuodessa. Maaliskuussa julkistettu Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmän mietintö, joka osaltaan valmistelee luonnonsuojelulain uudistamista, sisältää monia hyviä ehdotuksia luonnonsuojelun ja uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi. Jorma Laurila SUOMEN LUO TO 4/93 52. Sitä paitsi maanomistajienkin, tai ainakin heidän jälkeläistensä, edun mukaista on suojella luontoa. Siinä on kuitenkin myös arveluttavia näkökohtia. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Wuoren ajatukset kuulostavat järkeviltä. Suojelu voidaan toteuttaa myös käyttörajoituksin, jolloin alue säilyisi maanomistajan hallussa. Riossa allekirjoitettu luonnon monimuotoisuuden suojeluun velvoittava sopimuskin unohdettiin jo ennen kuin muste oli kuivunut. Muutoin tämä johtaa siihen, että maanomistajalla on oikeus vaatia korvausta myös sellaisten suunnitelmien estymisestä, joita hänellä ei ole ollut aikomustakaan toteuttaa tai joilla ei markkinoiden kysynnän puutteessa olisi edes mahdollisuuksia toteutua. Valtioneuvosto ei suojeluohjelmia hyväksyessään ole välittänyt huolehtia niiden rahoituksesta. Hänen mukaansa vain maan nykyisen, kohtuullista hyötyä tuottavan käytön estyminen pitäisi korvata, ei siihen liittyviä spekulatiivisia odotuksia. Tikka itse on viaton ja syytön huonoon jamaansa, johon se on joutunut yksioikoisen ja lyhytnäköisen metsien käsittelyn takia. vuosikerta 4 1993 Luonnonsuojelu vaatii yhteisvastuuta myös maanomistajalta Valkoselkätikka, lahokoivikoiden hiljainen koputtelija, on viime aikojen tunnetuin sijaiskärsijä. Kuvaavaa on Tombergin toteamus, että "työryhmän työ on annetun toimeksiannon pohjalta rakentunut liiaksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinojen parantamiseen. Wuori korosti myös omistuksen sosiaalisia ulottuvuuksia: kaikesta ei pidä maksaa korvauksia ja esimerkiksi rantojen suojelu pitäisi hoitaa lailla, kuten on . Pääongelma, maanomistajien oikeusturvan kuntoon saaminen, on jäänyt liiaksi luonnonsuojelun tehostamiskeinojen etsimisen jalkoihin". Ainakin yhdessä asiassa maanomistajien ja luonnonsuojelun edut käyvät kuitenkin yksiin: ohjelmat tulisi toteuttaa mahdollisimman ripeästi
Esimerkiksi Kuusamossa rengastettu kurki on havaittu Saksassa ja Kiikassa rengastettu lintu Algeriassa. Viime syksynä tekniikka oli kehittynyt ja lähettimen paiPIHLAJAN MARJA KARPALO MESIMARJA ODON Maamme kurjista osa muuttaa Saksan ja Ranskan kautta Espanjaan ja osa Unkarin kautta Tunisiaan ja Algeriaan. Mesimarja muutti Unkarin kautta Tunisiaan Soussen lähistölle, jossa lähetin vaikeni. Siinä kasvaa runsaasti pähkinäpensaita. Kurkien I.· pk~simäalul e onhka'.:ilal ila_ me,!··@ ttty vaa eanvt rea a Ja ta .~ vehtimisalueet oranssilla. S a tellii ttikurk i projekti käynnistyi 1989 Tallinnan kansainvälisessä kurkikokouksessa. Odon muutti oletettavasti Viron ja Saksan kautta Espanjaan, josta se lähti myös paluumuutolle. Heponiemen arvokkaimmat tammet ovat kasvaneet avoimella paikalla, ja hoitotoimet palauttivat ne entisiin kasvuoloihin. Ikitammille valoa Kuusettuva tamrnimetsä kunnostettiin Karjalohjan Heponiemessä harvennushakkuilla kahdessa vaiheessa vuosina 1989-90 ja 1992. Suomalaiset innostuivat asiasta, koska meidän kurkiemme muuttoreitit ja talvehtimisalueet ovat tuntemattomia. Unkarissa havaitaan syksyisin jopa 75 000 kurkea, joista noin 15 000 muuttaa Tunisian-Algerian alueelle. Suurin osa kurjistamme muuttanee Unkarin kautta. Siinä haastetta jatkotutkimuksille. kiviko[l alvejuurta.. Ilman hoitotöitä tammet olisi4 Jurvan Karpalo-kurki muutti Unkariin, jossa sen lähetin vaikeni. Runsaassa valossa tammet pysyvät vanhoina ja kääpien lahottaminakin elinvoimaisina. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. Maatkaavatko loput 60 000 kurkea Niilille. Jyhkeärunkoiset, alhaalta asti haarautuvat vanhat tammet kasvavat onttoudestaan huolimatta tuuhealatvaisina. Leh" temme mennessä painoon > Odon odotteli Saksassa, että kevät ehtisi Suomeen. Projekti viivästyi vuodella koska ei tiedetty, miten lähetin saadaan pattereiden loputtua putoamaan kurjesta. Samantapaiset toimet kuin Heponiemessä saattaisivat aiheuttaa tuhoa muunlaisessa tammimetsässä. Antti Karlin Satelliittivalvonnassa olevien kurkien muuttoreitit ovat melko tarkkaan selvillä, vaikka kwjen ja lähettimen yhteiselo ei ole ongelmatonta. Talven aikana se kävi ainakin Unkarissa asti. Lintujen selkään kiinnitetään pieni ra· diolähetin, joka paljastaa sekä lentoreitin että talvehtimisja pesimäalueen. KOTIMAASTA Satelliitti seuraa kurkien muuttoa nokin oli pudonnut 150 grammasta 65 grammaan. L___;__...:::...___::........:.--'-:..:.:.:...-..:......:.c.:..._ _ _ _ _ _ _ _ _ ~ ' " ' vat vähitellen ränsistyneet varjostavan ryteikön sisään. On kuitenkin vaikea sanoa, miltä alueelta muutetaan mihinkin. Ensin kaadettiin ikitammien latvuksia varjostaneet puut, ja parhaille nuorille tammille tehtiin tilaa harvennushakkuilla. Maapalloa kiertävät satelliitit seuraavat suomalaisten kurkien muuttoa. Lopulta löydettiin leikkauksissa käytettävä lanka. Pihlajanma,ja ravisteli lähettimensä irti Virossa , Karpalon lähetin vaikeni Unkarissa ja ~Mesima,jan Tunisiassa. Kesällä 1991 ensimmäiselle satelliittikurjelle, Pihlajanmarjalle, valjastettiin lähetin Punkalaitumella. Tammimetsän hoito on kuitenkin jokaisella paikalla yksilöllistä. Se hajoaa määrätyn ajan kuluttua jolloin lähetin putoaa linnun selästä. Pensaskerros jätettiin mahdollisimman tiheäksi. Tällöin valjastettiin Mesimarja Vaalassa ja Odon Vaasan lähistöllä. Pihlajanmarja havaittiin seuraavana kesänä pesimäseudulla Suomessa. Nyt odotetaan kiinnostuneina, matkaako se Suomen kautta Ruotsiin. Heikki Kiuru Arviolta yli 300vuotiaiden tammien latvuksia vwjostaneet puut on poistettu, ja pähkinäpensaille sekä taikinamarjalle on tehty tilaa. Syyskuussa lintu muutti Viroon Vormsin saarelle, missä se ilmeisesti nappasi lähettimen irti. Kenttätyön uurastajina ovat olleet lounaishämäläiset Jouko Alhainen ja Arto Miikkulainen, jotka hakivat satelliittilähettimen kiinnitystekniikan Maailman kurkisäätiön asiantuntijoilta Yhdysvalloista
Järjestö on viime aikoina panostanut muuttolintujen suojeluun. Parhaiten edistyy Kolin " " ·S " Vaarallinen muuttomatka Suomen lintutieteellisten yhdistysten liitto juhli 20vuotistaivaltaan muuttolintujen suojelusymposion merkeissä ensimmäisten lintujen juuri saapuessa Suomen rannikolle. Jo noin kolmannes tämän vuoden rahoista on mennyt, kun Joensuun edustalla, Pyhäselällä, olevat saaret ostettiin valtiolle. ;; ·, § § "cf l -1,. Se sekoitetaan usein haahkan metsästyskauteen, joka kuitenkin alkaa vasta kesäkuun ensimmäisenä. luohjelmaan kuuluvaa pienehköä aluetta. "Asennekasvatus on suojelussa tärkeää", korosti lmbo! .: suojelu, mutta rantojen ja ling l tuvesien lunastus on vasta "' alussa. huhtikuuta ja päättyy 21. Kimmo Repo 80% 4% .___ 100 6% Pohjois-Karjalan läänin pinc ta-alasta suojeltavaksi havi§ teltu maakaistale on kurjen ------'-o J jalan kokoinen, suojellut alu.. Yhtä innokkaita pyytäjiä ovat Turkki, Italia ja Malta." Liiton vieraaksi oli saapunut juuri BirdLife Internationaliksi nimensä muuttaneen kansainvälisen linnustonsuojeluliiton Christoph Imboden. .. "Suojelualueet ovat muuttolinnuille välttämättömiä", totesi Imboden. Tämä erittäin uhanalainen siperialainen kuovi talvehtii Marokon kosteikoissa, eivätkä kuovia uhkaa pikkupojat vaan maan hallitus pikatiesuunnitelmineen. Pohjois-Karjar ha 000 tavoite 6000 5000 4000 55% 3000 1 2000 1 1000 t 1 _ 19% lan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston mukaan viime vuosina on keskitytty lähinnä Kolin kansallispuiston laajennukseen ja kauppoja onkin tehty melko hyvin. Puisten ja muovisten houkutuslintujen pettävään seuraan herkästi laskeutuvia pilkkasiipiä päätyy keväällä pataan yli 20 000 vuodessa eli enemmän kuin pilkkasiipiä pesii koko Suomessa. Koko valtakunnassa luonnonsuojelualueiden ostorahat ovat vähentyneet viime vuoden 118 miljoonasta 83 miljoonaan ja korvausrahat runsaasta 26 miljoonasta 16 miijoonaan. Kevätmetsästys on laajinta Ahvenanmaalla, mutta myös muualla Suomessa on noin pari tuhatta kevätmetsästäjää. Sillä on monia yhteistyöhankkeita etenkin Afrikassa Suomen luonnonsuojeluliittokin on mukana Hadejian meikäläisillekin lintulajeille talvella tärkeän kosteikon suojelussa Nigeriassa (ks. "Vapaaehtoiset järjestöt, kuten Maailman Luonnon Säätiö, sijoittavat uhanalaisten suojeluun ja tutkimukseen kolmisen miljoonaa markkaa vuodessa, mutta valtiolta liikenee alle miljoona." Suomi ei siis piittaa monimuotoisen lintumaailmansa SUOME LUONTO 4/93 52. Rassin mukaan valtiovalta ei kanna vastuutaan uhanalaisten lajien hoidosta, eikä näin ollen välitä muuttolinnuistakaan. Jäljellä olevilla rahoilla ostetaan kymmenkunta rantojensuojeLuonnonsuojelualueiden ostoon on tänä vuonna Pohjois-Karjalassa käytettävissä vähän yli kuusi miljoonaa markkaa, kun vielä viime vuonna rahaa oli lähes kaksi kertaa enemmän. Lintutieteilijöiden mielestä ikävintä on vesilintujen kevätmetsästys, jossa ammutaan kymmeniä tuhansia pesimäseudulleen kiirehtiviä alleja, haahkoja, pilkkasiipiä, telkkiä ja isokoskeloita. "Muuttolinnuissa on sama osuus uhanalaisia kuin Suomessa talvehtivissakin lajeissa", muistutti ympäristöministeriön Pertti Rassi. Ympäristöministeriön kaavailujen mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalaan saadaan luonnonsuojelualueiden ostoa varten jatkossa viitisen miljoonaa markkaa vuosittain. SL 4/1990). toukokuuta. "Hyvä esimerkki on Ghana, jossa pikkupoikien mielihuveja on ollut tiirojen pyydystäminen mitä erilaisimmilla ansoilla. Valistustyö tehosi ihmeen nopeasti." Vaikeampi urakka BirdLife Internationalilla lienee esimerkiksi kaitanokkakuovien suojelussa. l eet mahtuvat yhden varpaan i alle. Suomalaisilla ei ole syytä ylpeillä muuttolintujen suojelulla, sillä turhan usein riemukas muuttolento katkeaa Suomessakin luotiin tai haulisuihkuun. Moni Vienanmeren ympäristön lampare jää nam ilman kosioparia upean juhlapuvun sulat kynitään Itämeren vieraisiin vesiin. Pyydettyjen lajien joukossa oli uhanalaisiakin lajeja. Rahapulan vuoksi luonnonsuojeluohjelmien toteutuminen hidastuu kaiken aikaa, ja valtion säästölinja jatkuu tiukkana ainakin kolme seuraavaa vuotta. Antti Halkka 5. Tätoteutunut km 600 500 400 300 200 . "Egyptin pohjoisranta suorastaan peitetään verkoilla odottamaan lintuja, jotka syödään. vsk. nä vuonnakin Kotiin uppoaa noin kaksi miljoonaa. Kevätmetsästys alkaa 10. KOTIMAASTA Kuka myisi ale-hintaan Pohjois-~arjalaa. den. tulevaisuudesta, mutta ei linnuilta puutu dosentti Juha Tiaisen mukaan vaikeuksia muuttomatkaltakaan
Kevätkukkien, esimerkiksi sinivuokon ja leskenlehden lehdet kehittyvät vasta kesällä, kun kukka on jo lakastunut. Niiden aika on muutenkin lyhyt, jo touko-kesäkuulla muut kasvit päihittävät nämä kasvimaailman kauniit pioneerit. Vuokkojen lääkeaineet ovat myrkkyjä ja aiheuttivat liian suurina annoksina sisäisiä verenvuotoja ja pahimmassa tapauksessa kuoleman. Samoin imikän kukan värin muuttuminen iän mukana punaisesta siniseen oli vihSinivuokot ovat kauneimmillaan kasvavina. Metsäkeskus Tapio ja metsähallitus puolsivat aineen käytön hyväksymistä. Kevätkukilla on myös todellisia lääkevaikutuksia. Ensimmäiset leskenlehdet työntävät kukkavanansa vaikka läpi hangen. Metsäntutkimuslaitoksen mielestä kemikaalien käyttö metsänhoidossa ei ole yleistynyt siinä mitassa kuin tarvittaisiin; toivottua sekametsää ei saada, ellei kasvillisuutta ensin hävitetä istutettavilta aloilta. Kevään ensimmäiset kukat g talvehtivat maanpinnassa J nuppuina, joissa ovat jo kaikki kukan osat valmiina. vsk.. Au] rinko lopettaa talvilevon, ja kukkavanat venähtävät nopeasti ylös maasta. Sen tarkoituksena on helpottaa metsän uudistumista rehevillä mailla. Valmisteen tehoaine imatsapyriini säästää havu6 jeenä keuhkotautilääkkeestä. Uusi tehotappaja metsiimme Valtakunnan kestävän kehityksen tavoitteista ja Tapion pehmeistä metsänhoidon ohjeista huolimatta Kemira toi Suomen maankamaralle jälleen uuden torjunta-aineen, Arsenal 250:n. yskään, astmaan ja rintakipuihin. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät valkovuokkoa nivelsäryn ja reuman hoitoon. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas Pohtilan ja tutkimusjohtaja Jari Parviaisen allekirjoittamassa lausunnossa ri Hippokrates käytti leskenlehteä jo 400-luvulla eKr. Ne eivät kärsi kylmyydestä, sillä kukkavanan kasvureaktiot tuottavat lämpöä. Lisäsyinä vastustukseen oli myös aineen pitkävaikutteisuus, minkä uskotaan vähentävän metsäluonnon monimuotoisuutta. Ennen vanhaan uskottiin, että kevään ensimmäiset kasvit olivat jotenkin maagisen voimakkaita. Vapun tienoilla lehdoissa kukkivat vuokot, joiden jälkeen kukkaan ehtivät käenrieskat, kiurunkannukset, imikät, näsiät, rentukat ja kevätlinnunherneet. Sitä ei esimerkiksi ole todettu ihmisille kovin haitalliseksi ja sen käyttömäärät ovat pieniä", kertoo ylitarkastaja Leena Ylä-Mononen. Yksi Arsenal 250 -käsittely riittää koko puusukupolvelle. Uskottiin myös, että Jumala kasveja luodessaan jätti kasviin jonkin merkin, joka vihjasi sen käyttötavasta. Valkovuokko tunnettiinkin keskiajalla noitien käyttämänä veriyrttinä. Muuttolinnut saapuvat, kiimaiset sammakot kurnuttavat lammikoissa ja kutuhauet polskivat rantakaislikoissa. Lisäksi lausunnossa todetaan: "Myyrätuhot voidaan täysin torjua hyvällä kemiallisella torjunnalla ja vain sillä ei muutoin." Vesija ympäristöhallitus vastusti Arsenalia aluksi, koska se hajoaa hitaasti, ja on mahdollista, että myrkky kulkeutuu Sammakoiden ja lesken/ehtien keväthuumaa. Niitä ei kannata kerätä, sillä ne lakastuvat maljakossa nopeasti. Esimerkiksi kreikkalainen lääkäpuun taimet, mutta hävittää kaiken aluskasvillisuuden useiksi vuosiksi ja tehoaa yhtä lailla lehvästön ja juuriston kautta. KOTIMAASTA Kevät kukkii Keväällä talven kourista selvinnyt luonto herää. Niinpä sinivuokon lehdet muistuttivat maksaa ja lehtiä käytettiinkin maksasairauksien hoitoon. Kauneimmillaan kevätkukat ovat kasvaessaan. Hannu Eskanen pintamaata syvemmälle. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 4/93 52. Se on ihmisille ja eläimille vain lievästi myrkyllinen, mutta vesikasvit sekä viherja sinilevät se tappaa helposti. mekaaninen torjunta on Sirpm käyttöä ja tallaamista. "Aineen hyväksymistä päätettiin vesija ympäristöhallituksessa puoltaa lopullisen lausuntokierroksen jälkeen, koska siinä on joitakin etuja käytössä oleviin torjunta-aineisiin verrattuna. Esimerkiksi kevätesikoista sai erinomaista kauneusvoidetta. Myös vuokot ovat entisiä lääkeyrttejä
vsk. Mukana on myös tietoa kokouksen valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Ilomantsin Hattuvaarassa pikkulintujen ruokintapaikoilla ja maatiloilla tepasteli koko viime talven harvinainen vieras, turkinkyyhky. UNCEDkirjan avulla viranomaiset haluavat virittää keskustelua kestävän kehityksen tiestä Suomessa. Huoneyökkösiä voi nähdä jo talvella, sillä talon lämmössä kuoriutuminen käy päinsä ilman auringonvaloakin,jolle tyttöperhonen on ahne. UNCED-kirjoja jaetaan kuntiin sekä kansalaisja etujärjestöille. Kirjan voi tilata ympäristöministeriöstä tai ulkoasiainministeriöstä. Kuvassa tyttöperhonen juo koivun mahlaa; koivulla elää myöhemmin sen toukka. Lajin arvellaan olevan alkujaan Intiasta. Lajia asustaa Suomessa noin 150 paria. Jussi Murtosaari Huonosti tunnettuihin, mutta silti yleisiin kevätperhosiin kuuluvat kuvamme tyttöperhonen ja huoneyökkönen. Tyttöperhosen sekoittaa helposti sitä huomattavasti isompaan ja punertavampaan nokkosperhoseen, ja huoneyökkösestä voi tulla jopa erehdyksen uhri se on kuin iso koi. Metsien kestävää käyttöä pohditaan ministerivetoisessa metsäprojektissa. Keväisin jo kuusamolaiset ja inarilaisetkin ovat saaneet tutustua lajiin, mutta Ilomantsi on uusi itäinen talvehtimispaikka. Riossa solmitun ilmastosopimuksen toteuttamista Suomessa valmistelee hiilidioksiditoimikunta. Huoneyökkönen pitää esimerkiksi leivänmurusista, mutta se on pikemminkin kotieläin kuin tuholainen. Kevään kuluessa ministeriöt pyytävät yli 700 lausuntoa järjestöiltä, yhteisöiltä ja viranomaisilta siitä, miten UNCEDin päätöksiä tulisi meillä toteuttaa. Biologisen monimuotoisuuden suojelun edistämiseksi on toimikunta vasta perusteilla. Etelä-Ruotsissa laji on melko tavallinen. Perusteilla on laajapohjainen kestävän kehityksen toimikunta, jonka työtä ohjaa kuuden ministerin työvaliokunta pääministeri Esko Ahon johdolla. KOTIMAASTA Tyttöperhonen ja huoneyökkönen Jussi Murtosaari .. Suomessa ensimmäinen turkinkyyhky tavattiin 1953. Jyviä, siemeniä ja ituja syövää turkinkyyhkyä on viime vuosina nähty myös sisämaan taajamissa, esimerkiksi Lahdessa. D 7. Suurin osa turkinkyyhkyistä huhuilee kumppaneilleen maamme lounaisosassa, josta se on hitaasti levittäytynyt rannikkoa pitkin Ouluun saakka. Rion velvoitteet keskusteluun Ympäristöja ulkoasiainministeriö ovat julkaisseet viime kesänä pidetyn Rion ympäristökokouksen asiakirjat vihdoin kansanpainoksena. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Turkinkyyhky levisi runsas neljäkymmentä vuotta sitten kaakosta Ruotsiin ja No,jaan. UNCED-kirja esittelee YK:n ympäristöja kehityskokouksessa hyväksytyt Rion julistuksen ja Agenda 21 -toimintaohjelman, metsäperiaatteet sekä ilmastonmuutosja biodiversiteettisopimustekstit
Sitten typpeä sitovat herneet ja pavut sekä vähään tyytyvät mausteyrtit ja retiisi. Tai jos mitään ei voi viljellä, voi jo varhain keväällä lähteä korin kanssa metsään keräämään nokkosia ja korvasieniä. Äiti siirsi juurivesat Heinolan vanhasta puutarhasta yli 20 vuotta sitten. Joka toinen taimi otettiin luonnosta, jotta mahdollinen ristipölytys varmistuisi. Palstan tyrnimarjat ovat vanhaa perua. Kun kerran on käytössä raivattua maata, sitä pitää viljellä. Tyrnien eteläpuolella, vähäravinteisessa maassa, kasvaa minttua, sitruunamelissaa, anisiisoppia, kamomillaa, korianteria, koiruohoa, kynteliä, lipstikkaa, rosmariinia, salviaa, persiljaa, meiramia, basilikaa. Kurpitsan ja kesäkurpitsan siemenet odottavat esikasvatusta toukokuulle asti . Valkosipulin kynnet hän on siirtänyt pääsiäisen korvilla kylmästä ikkunalle hiekkaan juurtumaan. Taimet tuotiin Pohjanmaalta sukulaisen viljelmältä. vsk.. Samalla Leena kylvi basilikat, paprikat, maissit ja tomaatit, sillä ensi kesänä hänellä on kasvihuonekin. Ikkunalla kasvaa jo lehtisellerin ja purjon koulitut taimet. Niiden jälkeen seuraavana vuonna samassa paikassa viihtyvät salaatit, peruna, punajuuri, nauris, porkkana ja sipuli. Pihapiirissä on luonnon kukkaketo, mutta palstalla rehottaa harsokukkaa, krassia ja tuvan seinustalla hajuherneitä. Vaikka omaa palstaa ei olisikaan kerrostaloasujakin voi aurinkoisella parvekkeella ja jopa keittiön ikkunalla viljellä kotitarpeiksi esimerkiksi paprikaa, minitomaattia, basilikaa ja persiljaa. Hän aloittaa juuresten, salaatin, lehtimangoldin ja mausteyrttien kylvön mahdollisimman aikaisin. Ensi kesänä pitäisi saada jo satoakin. Osa viljelystä perustuu vain omiin kokeiluihin. Siitä saa ruokaa. Niistä on kasvanut komeita pensaita, jotka tuottavat hyvän sadon. "Emme osta kolmen hengen talouteen oikeastaan muuta ruokaa kuin sokeria, suolaa, juustoa, jauhoja ja ravintorasvoja." Tyrniä ja lipstikkaa Leenafl vajaan kahden aarin peltotilkku on Heinolan maalaiskunnassa. "Harso suojaa hallalta, liialta auringolta ja lentäviltä hyönteisiltä. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 4/93 52. Sellerit, kaalit, kurpitsat, pur8 Leena Hietaniemen omista-,-uokavarastoista löytyy kuivattuna sipulia, valkosipulia, pihlajanmarjoja, lanttusiivuja, sieniä, nokkosta , mausteyrttejä, omenaa; hapatettuna suolakurkkuja ja kasviksia; pakastettuna tyrnima,joja, joista saa vahvasti C-vitamiinipitoista mehua; umpioituna mmjoja ja kasviksia sekä alkoholiin uutettuna lääkeyrttejä. Pakastintakin Leena käyttää, mutta juurekset ja perunat säilyvät parhaiten maakellari ssa. Vapun jälkeen Leena peittää palstansa harsolla, jotta maa lämpiäisi nopeammin. Mesimarjaakin Leena kokeilee. jot ja valkosipulit viihtyvät juuri lannoitetussa maassa. Monet biodynaamiset viljelijät eivät siitä pidä, kun se on keinotekoista ainetta, mutta minusta se on hyvä." Leena umpioi saunan padassa herneitä, papuja, kukkakaalia ja karviaismarjoja sekä hapattaa melkein kaikkea. Kun viljelen, lapsenikin oppii, mistä ruoka tulee", hän jatkaa. Kevätkiireitä Maaliskuun alusta lähtien Leena on selannut uudestaan ja uudestaan siemenluetteloa. Leena käyttää lannoitteena lähes yksinomaan kompostoitua karjanlantaa, tuhkaa, nokkosvettä ja keittiöjätekompostia. Yrttimaa on Leenalle tärkeä, sieltä saadaan ainekset omaan auringonhattu-uutteeseen ja ryydit ruokiin. Sen sijaan hän kyselee innokkaasti naapurin biodynaamisen Rihun tilan kokemuksia, käy talkoissa ja onkii tietoja muualtakin. Opastusta hapatukseen hän on saanut naapurista. Viljelykierto on tärkeää. Kehäkukkiakin on kasvimaalla, niistä saa värikkäitä koristeita ruokiin ja kukkakimppuihin. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Leena rapsuttelee kasviR k t t k penkkejään ja vastaa iloisesti uo aa omas a a aa nauraen kysymykseeni puutarhaharrastuksesta: "Minä vaan tykkään tekemisestä." "Nautin maan möyhentämisestä, kykkimisestä ja kitkemisestä. Kukkiakin pitää olla. Tontin tuulinen, lämmin , lannoittamaton kulma sopii tyrnille hyvin. Papujen ja herneiden kylvö jää kesäkuulle, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi . Kokeilua ja kuulopuheita Leena ei lue puutarhakirjoja eikä seuraa alan lehtiä
Kasvimaalla naurista voi kylvää varhaiskeväästä heinäkuun alkuun 20-30 senttimetrin rivivälein. Peruna alkoi syrjäyttää sitä 1700-luvulla ja nauriin viljely hiipui lähes olemattomiin. Suomalainen kaskinauris arvosteltiin vuosisadan alussa parhaimpien lajikkeiden joukkoon ranskalaisen kasvinjalostusja siemenliike Vilmoren julkaisemassa keittiökasvikirjassa Les Plates Potageres. Naurista viljelemään Nauriit viljeltiin ennen tuhkassa juuri kasketuilla mailla. Kaskinauriin voi kylvää myös aivan normaalisti kasvimaalle. SUOMEN LUONJ'O 4193 52. Maatiaisnauriiden koko, maku ja väri vaihtelevat tietysti niihin vaikuttavat myös kasvupaikan ja kesän olosuhteet. Pesuainepullon ja -pallon voi hävittää polttamalla. Kannattaa kokeilla myös nauriin hapattamista, kuivaamista lastuina ja pakastamista raasteena. Pullollinen Resultia maksaa 25-30 markkaa ja se riittää noin 33 koneelliseen pyykkiä. Erityisesti Kainuun maaseutukeskus on tehnyt uraauurtavaa työtä. Sittemmin siemenet \ kylvettiin hiekan seassa. Kaskinauriin viljely ja siemenviljely ovat pitkän hiljaisuuden jälkeen elpymässä. Kun kasvattaa maatiaislajiketta ei kannata säikähtää, vaikkei sadosta tulisikaan hyvin tasalaatuista. Siementen lisäksi tietoa viljelykasveista, niiden maatiaiskannoista ja luonnon hyötykasveista saa alan jä,jestöiltä: Maatiainen ry, Korstutie 34, 00370 Helsinki, (90) 557 850 Hyötykasvi yhdistys ry, Pl 1011 , 00101 Helsinki, (90) 7287 819. 9. Pesuaineen ainesosat ovat valmistajan mukaan luonnossa hajoavia ja ympäristölle vaarattomia. Joitakin niistä esitellään tämän lehden ki,jasivuilla. Result on ollut Ruotsin markkinoilla jo vuoden Grumme Tvättsåpa -nimisenä ja pärjännyt kuluttajatesteissä hyvin. Maatiaisen , perinteisiä hyötyja koristekasveja sekä kotieläinten maatiaiskantoja vaalivan yhdistyksen, tämän vuoden koristekasvi on lehtoakileija. Siemenet kylvetään muutaman päivän kuluttua ja kylvös peitetään haravoimalla. Siemenet kylvettiin sylkemällä. Se on levittäytynyt vapaasti luontoon kasvavaksi ja kertoo monin paikoin vanhasta asutuksesta. Asiantuntijat esittelivät siinä yli 60 naurislajiketta. Heti kun taimet ilmestyvät, niiden kimppuun hyökkää herkästi kirppoja. Muun muassa TEFO, Svenska Textilforskningsinstitutet ja Dagens Nyheter ovat testanneet Resultin ja saaneet vaikeatkin tahrat lähtemään. Kaskinauris on vanha viljelykasvi. Muutamat vanhat, viisaat ihmiset ovat sinnikkäästi viljelleet maatiaislajikkeita, ja niinpä kaskinauristakin vielä löytyy. Harso auttaa myös ja torjuu samalla kaalikärpäset ja kaaliperhoset. Siemeniä saa tänä vuonna ensimmäistä kertaa tavallisesta siemenkaupasta, mutta edullisimmin kuitenkin suoraan viljelijöiltä tai alan järjestöiltä: Tauno Putkonen (986) 67 313 Tuomas Kovalainen (986) 873 172, Jaakko Leinonen (986) 873 667, Pentti Lahtinen (90) 495 494 Lauri Puhakainen (917) 177 200, Sulo Tokkonen (986) 24 219. Koska enää ei kasketa, naurismaalla voi polttaa oksia ja risuja. vsk. Möhöjuuren välttämiseksi on kasvivuorottelu tärkeätä. Niitä voi torjua levittämällä kasvien päälle tuhkaa. Result on pakattu kahden litran muovipulloon ja siinä on annostelu pallo. Pienikokoinen siemen kos·~ tui suussa ja levisi tasaisesti ] peltoon. Perinteisistä puutarhojen koristekasveista ja hyötykasvien luonnonmukaisesta viljelystä on viime vuosina ilmestynyt monia hyviä ki,joja. Kuinka paljon erilaisia kantoja on jäljellä, on selvittämättä. Kuivana kesänä maata kannattaa kastella reippaasti, jotta nauriista ei tulisi kitkeriä. Kauniisti kukkiva, helppohoitoinen lehtoakileija on löytänyt tiensä sy,jäistenkin mökkien pihoihin. Nauriiden varastointi onnistuu parhaiten maakellarissa, jossa ne säilyvät pitkälle kevääseen. Suositeltava harvennusväli on kymmenen senttiä. Onneksi ei kuitenkaan kokonaan. Ainakin keltaisen ja punertavan kaskinauriin siementä löytyy. ULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Makeita maatiaisnauriita Kaskinauris on hauskan kovera. Mistä siemenet. Pyykit joutsenenpuhtaiksi Anja Alanko Pohjoismainen ympäristömerkki, joutsen, näkyy vihdoin suomalaisessa päivittäistavarakaupassa. Onpa lehtoakileijaa epäilty myös itäisen Suomen alkuperäiseksi lehtokasviksi. Mölnlycke kehitti ekopyykkärin avuksi Resultpyykkisuovan, jonka väitetään tekevän puhdasta jälkeä. Mölnlycken mukaan pallo on tärkeä ilman sitä pesuainetta annostellaan helposti liikaa. Se viihtyy paksumultaisessa, kuohkeassa ja kosteutta hyvin pidättävässä, lämpimässä maassa; mieluusti tuhkalla lannoitetussa uudismaassa
Valmistaja kehottaa ottamaan yhteyttä, jos on ilmennyt ongelmia: Esbau Oy puh . 3. 3. Muoveja ei voi kompostoida. PET-muovejakaan ei saa polttaa samoista syistä kuin polystyreenejä. Lisää tietoja muoveista saa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kierrätysli ikkeen jul kaisemasta oppaasta Muovinen huominen. Luonnolle vieraiden yhdisteiden joutum ista ympäristöön pitäisi aina välttää. Ilmastusputket ovat irronneet kompostin lämmettyä, jolloin kompostin toiminta on lakannut. Sen irrottaminen vaatii jonkinmoista viitseliäisyyttä, mutta saksia käyttäen homma onnistuu. Maitotölkkien pinta on päällystetty polyeteenillä. Huolehdi, että hormien veto on hyvä, sillä muovien palaminen vaatii paljon enemmän happea kuin puun palaminen. 4. Sen sijaan alumiinikalvolla sisustettuja mehutölkkejä ei tulisi polttaa, sillä niistä jää tuhkaan alumiinia. Voiko lasten kertakäyttövaippoja kompostoida, jos vaipoista irrottaa muoviosat pois. Lasten kertakäyttövaippa, niin sanottu housumalli, koostuu muoveista, superimevästä aineesta ja selluloosamassasta. (931) 656 265 tai 9400626 860, Pakastimesta tehtyjä kompostoreja valmistaa myös Riihimäen kierrätyskeskus puh. (938) 50600. (90) 804 2255. muoveja voi polttaa. 10 Seuraavia muoveja ei saa polttaa: 1. Tutkimuksissa ei ole otettu huomioon polyakrylaatin mahdollista osittaista hajoamista. Polyakrylaatti on hyvin pysyvä yhdiste. Näiden muovilaatujen polttaminen oikealla tavalla on mielestäni käypä vaihtoehto. Uusien mallien ilmastusputket ovat tukevampaa tekoa ja pysyvät valmistajan mukaan paikoillaan. Muovia saa olla enintään v11s1 painoprosenttia puiden määrästä (noin maitopurkillinen muovia pesälliseen). Amidija uretaanimuovien palaessa vapautuu muiden muassa vetysyanidia ja typen oksideja. Kannattaako "polttomerkillä" varustetut muovit ja yhdistelmäpakkaukset kuten maitotölkit polttaa vai viedä kaatopaikalle. Niitä ovat muiden muassa läpinäkyvät shampoopullot, paitapakkausten muovituet, äänilevyt, osa ruokaöljypulloista ja muov iastioista, sähköasennusputket, tekonahka, kirjojen ja kansioiden muovikannet, kernikangas, sadetakit, monet lattiapäällysteet ja muovitapetit, läpinäkyvä muoviletku, lelut, puutarhakalusteet, suihkuverhot. (914) 741 685. Monista niistä on irronnut ilmastusputket. Synteettisistä kumeista voi syntyä rikin oksideja ja samoja yhdisteitä kuin PYC:tä poltettaessa sekä runsaasti nokea. Styreenimuoveista valmistetaan muiden muassa viilija jogurttipurkit, jauhelihan pakkausalustat, muoviset kertakäyttömukit, -veitset ja -haarukat, pehmeähköt elintarvikerasiat (esimerkiks i perunasalaattirasia), vaateri pustimet ja grillituotteiden pakkaukset. Tunnista polttokelpoinen muovi esimerk iksi tulitikkumerkistä. Biolan-kompostoreiden vielä viime vuonna myydyissä malleissa on ollut toimintahäiriöitä, jotka ovat valmistajan mukaan johtuneet vääränmallisista ilmastusputkista. Puhtaiden maitotölkkien poltto on melko haitatonta. Polyuretaaneja käytetään eristeinä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 4/93 52. a PAKKJ,JJSVOJDAAN HÄVITTÄÄ POUTAMALLA DENNA FÖR/W;KNING KANBRÄNNAS 2. . Älä sytytä uunia muoveilla vaan lisää muovit tui ipesään maitopurkkiin pakattuina liekehti vän palon aikana. Kaikki muovilaadut eivät sovellu poltettaviksi, sillä niiden poltossa muodostuu muun muassa supermyrkkyjä ja happoja, jotka syövyttävät hormistoja. Vaippoja kompostiin. Polystyreenista syntyy runsaasti nokea ja puun kanssa poltettaessa moninkertaisesti hiilivetyjä. Palamislämpö voi myös nousta niin suureksi, ettei uuni kestä sitä. Puun kanssa poltettaessa ni istä syntyy supermyrkkyjä ja runsaasti nokea. PVC-muovista vapautuu kuumennettaessa vetykloridia, jonka vesiliuos, suolahappo, syövyttää hormeja. Jos muovia on liikaa, se voi sulaessaan tukkia arinan ja estää täydellisen palamisen. Siihen on tullut pari lisäystä: KS-kompostori, Puutarhafani puh. Thermo-lämpökompostorin vanhoissa malleissa on ollut liian suuri ilmanottoaukko, josta jyrsijät ovat päässeet sisään. 4. Muoveja polttaessasi ota huomioon seuraavat seikat: 1. Vielä vähän kompostoriasiaa Useat Biolan-pikakompostorin ostajat ovat olleet tyytymättömiä kompostorien toimintaan. Täysin varmaa polyakrylaatin ongelmattomuus ympäristössä ei kuitenkaan mielestäni ole. 2. Suomen Muoviteollisuusliiton "tulitikkupolttomerkk i" annetaan polyolefiinimuoveille, joita ovat polyeteenit ja -propeenit. Mitä . 5. vsk.. Onhan kaatopaikkojen täyttyminen suuri ongelma ja jätteen kuljetus kaatopaikalle kuormittaa sekin ympäristöä. PET-muoveja käytetään lähinnä virvoitusjuomapulloissa. PYC-muoveista valmistettuihin tavaroihin törmää päivittäin . Bakteerit eivät pysty nielemään pitkiä polymeeriketjuja sisäänsä, eikä niillä ole käytössään entsyymejä, jotka hajottaisivat muovin. Kartongin klooripitoisuus on suunnilleen sama kuin koivuhalon. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastaltaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Superimevä aine, polyakrylaatti ei hajoa kompostoitaessa, mutta ei toisaalta estä orgaanisen jätteen kompostoitumista. Jos ongelmia on ilmaantunut, kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan, joka vaihtaa uudet putket vanhojen tilalle: Biolan Oy puh. Suomen luonnossa 2193 oli lista Suomessa myynnissä olevista lämpökompostoreista. Polta muovia puu-uunissa vain puiden kera vähän kerrallaan. Selluloosa kompostoituu kakan ja pissan kanssa hyv in. Tuttu styrox-muovi on polystyreenia eikä sitäkään saa polttaa. Poltettava muovi pitäisi ehdottomasti tunnistaa. Muovien omatoiminen poltto ei yleensä ole suositeltavaa. Lukemieni tutkimusten perusteella polyakrylaatti ei muodosta ympäristöön joutuessaan ongelmia. Polyamideista valmistetaan esimerkiks i naruja ja tekstiilejä; niiden tunnetuin kauppanimi on nylon. Ihmisen valmistamille aineille ei ole luonnossa kehittynyt mitään hajotusmekanismeja, esimerkiks i muovit ovat siksi käytännössä ikuisia
Voiko luonnonsuojelija olla Don Quijote. Lopulta peitsi tarttuu myllyn siipeen, ja se pyöriessään viskaa ritarin satulasta tantereelle. Hän vain toteaa olevansa caballero de lafigura triste, surullisen hahmon ritari. Luonnonystävä osoittaa rohkeutta monella tavalla. Silti esiintyy yhä liian paljon tapauksia, joissa juuri autettavan alueen väki vastustaa auttamista. Koominen hahmo taas on Miguel de Onko luonnonystävien rohkeus uhrivalmiutta Leonidaan tapaan vai taistelua tuulimyllyjä vastaan Don Quijoten tapaan . Lintulaudanhoito ei sitä vielä vaadi (ellei kyseessä ole huonojalkainen vanhus ja liukas piha). Ne voivat olla hyvinkin kova paikka sille porukan ainoalle muita hiukan varakkaammalle luonnonsuojelijalle. Usein puhutaan taistelusta tuulimyllyjen kanssa, kun tarkoitetaan turhaa kamppailua. Pelätä saa paitsi mustelmia ja sakkoja myös yhteisvastuullisesti makSUOMEN LUONTO 4/93 52. Todellisten tapausten pohjalta on kirjoitettu runoelmia, sävelletty oopperoita ja ohjattu elokuvia. Oleellista on tarinan tarjoama uhrivalmiuden kaava. Luonnonsuojelijan rohkeutta kysytään silloin, kun jokin varjeluoperaatio on meneillään ja paikalle saapuneesta poliisiautosta lappaa ulos toinen toistaan riskimpiä miehiä pamput kourassaan ja laki puolellaan. settaviksi tuomittuja korvauksia. Kärsivällisesti ja jo hyvissä ajoin. Hellas pelastui. Jo edesmennyt isäntämies Vihdin Olkkalasta jutteli kanssani mahdollisuudesta, että aurinko joskus sammuu. Onko vika väessä, luonnonsuojelutavoitteissa vai niistä tiedottamisessa. Toden ja tarun maailmasta tahdon poimia kaksi rohkeaa: Leonidaan ja Don Quijoten. Voiko hän saada moottoritietä periaatteessa vieroksuvan ihmisen luonnonsuojelua vastaan, jos rupeaa näyttämään siltä, että vanhan isännän autoilu kylätiellä tahdotaan kieltää sekin. Don Quijote on vailla todellisuudentajua eikä ymmärrä, että juuri siitä vastoinkäymiset johtuvatkin. En nyt välitä juuttua pohtimaan sodan oikeutusta yleensä enkä sankarikuoleman mielekkyyttä ja vapaaehtoisuutta erityisesti. Siihen miehellä oli jo apu mietittynä: jos aurinko äkkiä kylmenee, hän lämmittää saunan ja pysyy siellä. Liikaa ritariromaaneja ahmineena hän soveltaa muissa oloissa pätenyttä tietoa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Historia tuntee lukuisia esimerkkejä rohkeudesta. Luottamus hyvän voittoon voi olla lapsellisuutta. Vaatiiko kaikkein suurinta rohkeutta mennä paikkakuntalaisten joukkoon selittämään. La Manchan hidalgo on hyveellinen, rasitukseksi asti vilpitön. Rohkeutta kunnioitetaan myös silloin, kun uljautta osoittaakin vastustaja, mutta monikaan myöhemmin kunniallistettu mainetyö ei ole saanut ehdotonta ymmärtämystä tapahtuma-aikanaan. Tietysti on myös uhkarohkeutta, johon niputan yksilötasolla vaikka heikoilla jäillä kulkemisen sekä luontoa kuormittavien ratkaisujen suosimisen julkisella, päättäjätasolla. Ehtiikö kulua sataakaan vuotta, kun Savonlinnassa jo lauletaan Koijärvi-oopperaa. Cervantes-Saavedran luoma Don Quijote. Leonidas miehineen tiesi hyvin mitä tuleman piti, ja mitkä olisivat vastarinnan tai vetäytymisen pitkäaikaiset seuraukset. Hannu Niklander puntaroi rohkeuden lajeja. vsk. Leonidas ja kaikki hänen miehensä kaatuivat, mutta he onnistuivat ratkaisevasti viivyttämään Persian etenemistä. Vielä pahempi uhka voi kärjistyä aseistettujen munarosvojen, kotkanpesänrikkojien tai muuten vain luontoaktiota vastustavien siviilien kanssa. Kuuluisin esimerkki on seikkailu, jossa Don Quijote ottelee tuulimyllyjä vastaan. Hassua ei ole se, että Don Quijotella on väkevä vastustaja, vaan se, että hän valitsee vastustajat väärin, luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi. 11. En välttämättä tarkoita luontovalokuvaajaakaan, joka vielä tarkentaa kameraansa si inä vaiheessa kun visentti jo sarvet ojossa ryntää kohti. Kohtaan persialaiset voidaan sijoittaa moottoritie, ydinvoimala tai laskettelurinne. Asukastoiminnasta, kotiseututyöstä ja kansalaisaloitteellisuudesta on noussut paljon luontoa auttavia ratkaisuja. Thermopylai on se tilanne, jossa kansalaisvastarinta kärjistyy, ja Leonidaan väkeä he, jotka sitovat itsensä kaivinkoneeseen tai kelohonkaan. Hannu Niklander Rohkeuden eri lajeja Rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa pidetään myönteisinä piirteinä. Edellinen oli Spartan kuningas, joka joukkoineen puolusti Thermopylain solaa ja samalla koko Kreikkaa persialaisten hyökkäystä vastaan 480 eaa. Sekä itselle ja omalle ryhmälle tuhoisasta uhkarohkeudesta että sankaruudesta, joka on ainakin tarkasteluajankohdan näkökulmasta tuottanut mainioita tuloksia. Voiko käydä niin, että auki kalutut laskettelurinteet hyväksytään pitäjällä siinä pelossa, että luontointoilijat kieltävät kohta kaiken matkailun, linja-autoaseman kuppilaa myöten
Someron vanha vedenottamo oli käymässä riittämättömäksi, ja myös sen veden laatu alkoi olla kyseenalainen. Lähellä suunniteltua vedenottamoa on kaksi usean hehtaarin laajuista ja edelleen käytettyä sorakuoppaa. Se edellytti, että vesipiirille tehtäisiin uusi lausuntopyyntö sen selvittämiseksi, mitä riskejä vedenottamolle voisi koitua sorakuopan laajentamisesta. Tähän kai kunnanhallituksen enemmistö olisi pyrkinytkin. Kertomus soranottoluvan myöntämisestä ja vedenottamon sijoittamisesta Somerolla puhuu puolestaan. Uudelle vedenottamolle alettiin kiireesti etsiä sopivaa paikkaa. Soranotto oli päätöksessä naamioitu "sorakuopan maisemoinniksi". Suunnitellun vedenottamon läheisyyden vuoksi soranotto saattaa vaikuttaa vahingollisesti pohjavesioloihin ja siten seurauksena voi olla maa-aineslain kolmannen pykälän ensimmäisessä momentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia luonnonoloissa. Kunta maa-aineslakia valvomassa: Vettä ja so PUHEENVUORO Valtiotieteen kandidaatti Matti Torkkomäki työskentelee toimittajana ja kustantajana. Lopulta päädyttiin Jyrkinharjun alueeseen, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Kun luonnon arvot ja taloudelliset näkökohdat joutuvat ristiriitaan, talous yleensä voittaa. Lain kattamalta alueelta pohjavesien suojelu toteutuu ehkä parhaiten. muksesta huomautukset, jotka perustuivat maisemallisiin ja muihin ympäristönäkökohtiin sekä pohjaveden suojeluun. Lupa myönnetään vastustuksesta huolimatta Seutukaavaliitto vastusti soraluvan myöntämistä sekä maisemallisin että pohjaveden suojeluun liittyvin perustein. Valitus hyväksytään, lupa kumotaan Valituksemme ratkaistiin lääninhallituksessa Joulukuussa 1991 , ja kunnanhallituksen myöntämä soranottolupa kumottiin lainvastaisena. Kunnanhallituksen enemmistön into harjun tuhoamiseen ja tulevan vedenottamon toiminnan vaarantamiseen meni vielä pitemmälle. Kunta oli tällä välin siirtynyt Turun ja Porin lääniin. Lausuntoa antaessaan piiri ei kuitenkaan tiennyt, että alueelle suunniteltiin samaan aikaan pohjavedenottamoa. Hankkeen kustannusarvio putkistoineen oli kuusiseitsemän miljoonaa markkaa kyse oli 10 000 asukkaan kunnan merkittävimmästä investoinnista vuosiin. Omistaja haki nyt uutta lupaa 150 000 kuutiolle. Jyrkinharju on kolmannen Salpausselän reunavyöhykkeen pitkittäisharju, joka on Varsinais-Suomen harjuselvityksessä luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi. Sorakuopan lähes kahden hehtaarin laajennus olisi tullut aivan suunnitellun vedenottamon yläpuolelle, lähimmillään vain 50 metrin päähän siitä. Tämä siitä huolimatta, että samaan paikkaan tulevan vedenottamon asian käsittely oli jo vesioikeudessa ratkaisuvaiheessa sille myönnettiin lupa elokuussa 1991 . Kunnanhallitus oli sitä mieltä, että asia oli valmis ratkaistavaksi ja ettei uutta vesija ympäristöpi irin lausuntoa tarvita. vettu 60 000 kuutiota soraa, ja lupa olisi sallinut vielä 60 000 kuution ottamisen. Lääninhallitus kielsi tällaiset toimet oma-aloitteisesti, koska "lääninhallituksessa käsiteltävänä olevan valituksen tutkiminen käy muutoin hyödyttömäksi". Päätöstä perusteltiin mm. Alueen maisemat ovat kauniita, ja siellä on erikoisia geologisia muodostumia, kuten harjusuppia ja -kumpu ja. Kuka valvoo asukkaiden etuja kunnassa. Helsingin vesija ympäristöpiiri oli valmis hyväksymään soraluvan, kunhan kaivuuta ei ulotettaisi neljää metriä lähemmäksi pohjaveden pintaa. Vesipiiri esitti, ettei alueella, jolle soranottolupaa haettiin, tule lainkaan sallia maanottoa ei edes maan pintakerroksen poistamista. Miksi se oli valmis vaarantamaan kalliin vedenottamon olihan kunnassa tuore kokemus huonolaatuisen veden kuntalaisille aiheuttamista hankaluuksista ja miljoonien kustannuksista. Kyseessä oli ilmeisesti kytkykauppa. vsk.. Elokuussa se myönsi maanomistajalle osittaisen soranottoluvan valitusasian käsittelyn ajaksi. Harjulla on myös tunturikurjenher12 Kunnat ovat tärkeitä ympäristönja luonnonsuojelussa. Maanomistaja valitti lääninhallituksen päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omistaja suunnitteli samaan aikaan sorakuopan laajentamista. Onnistuisiko kunta toteuttamaan nämä vastakkaiset ja yhteensopimattomat suunnitelmat samanaikaisesti. Kunta antoi valitukseen heinäkuussa 1991 vastineen, jossa se oli sitä mieltä, että soralupa voidaan myöntää. Lääninhallitus pyysi Turun vesija ympäristöpiiriltä lausuntoa asiasta. Miksi kunnan johto toimi tällä tavalla vastoin kuntalaisten etua. Sen perusteella ei voitu arvioida, olisiko soranotto maa-aineslain kolmannen pykälän ensimmäisen momentin vastaista (kauniin maisemakuvan, kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen). Kunnalla ei ollut vettä, mutta sillä oli oikeus SUOMEN LUONTO 4/93 52. Vedenottamo päätettiin sijoittaa aivan toisen kuopan lähelle ja sen omistajan maalle. Käytännön esimerkki osoittaa kuitenkin, ettei edes hyvän juomaveden turvaaminen kuntalaisille riitä estämään soranottoluvan myöntämistä. Marraskuussa 1992 antamassaan päätöksessä KHO pysytti lääninhallituksen päätöksen voimassa: kunnan alueelle myöntämä soranottolupa kumottiin näin lopullisesti. Valitimme päätöksestä lääninhallitukseen samoi lla perusteilla, joilla olimme lausuntovaiheessa vastustaneet hanketta. Kunnan ympäristölautakunta suhtautui soranottolupaan kriittisesti. Voisiko näin käydä siitä huolimatta, että kunta suoritti parhaillaan kaksi miljoonaa maksavaa putkistonhuuhtelua, joka johtui vanhan, sorakuopassa sijaitsevan vedenottamon pilaantuneesta vedestä. Kunnat ovat keskeisiä maaaineslain toteuttajia. Lääninhallituksen mielestä soranoton vaikutukset ympäristöön oli soranottosuunnitelmassa selvitetty puutteellisesti. Huhtikuussa 199 I kunnanhallitus päätti äänin kuusi-kolme myöntää soranottoluvan. neen läntisin tunnettu esiintymä. Kuopasta oli kai. Etenkin monissa pienissä kunnissa asioista kuitenkin päättävät muutamat harvat, ja ratkaisut perustuvat muuhun kuin yhteiseen hyvään. sillä, että soranottoalue on vahvistetussa seutukaavassa merkitty pohjaveden suojelualueeksi ja sen lähellä oleva harjujakso suojelualueeksi (SU:4). Kiinteistöön rajautuvien kesämökkitonttien omistajina minä ja naapurini esitimme lupa-ano
Osa nitraatista voi olla peräisin maataloudesta, mutta tutkimukset osoittavat, että myös ilman saasteet lisäävät pohjaveden nitraattipitoisuutta. Ei ihme, sillä pienillä paikkakunnilla kaikki liittyy kaikkeen. Lupa-askaroinnin sijasta päätöksentekijöiden olisi pitänyt havahtua jo vedenottamon koepumppauksen tuloksista: veden nitraattipitoisuus oli 16-21 mg/1, kun kriittinen raja-arvo on 25-30 mg/1. Päätöksenteko on lehmänkauppojen ja vastakauppojen aukoton verkosto, johon puuttuminen edellyttää kuntalaiselta melkoista siviilirohkeutta. Someron vedenja soranottosotku osoittaa, miten kunnassa voidaan tehdä lainvastaisia päätöksiä asiassa, joka koskee kaikkien kuntalaisten perustarpeita. Ei ihme, että paikallislehti kertoi tapahtumista niukkasanaisesti ja passiivisesti. ta saIDasta kuopasta Lähelle pohjavettä kaivettu sorakuoppa voi lisätä mm. Pienissä kunnissa välittömät taloudelliset hyödyt ja arvot määräävät päätöksenteossa vielä enemmän kuin isoissa kaupungeissa ja valtakunnan tasolla. Kosto kohtaa palikan rattaisiin heittänyttä viimeistään silloin, kun jotakin hänen omaa lupa-anomustaan käsitellään kunnassa tai vaikka lainahakemusta tarkastellaan pankissa. He olisivat yrittäneet turvata uuden vedenottamon toiminnan, olihan kyseessä vuosikymm~niksi tarkoitettu miljoonainvestointi. Kun kuntalaiset eivät itse uskalla tai osaa huolehtia eduistaan, lääninhallituksen ja korkeimman hallinto-oikeuden täytyy näin tehdä. Jyrkinha,ju on Etelä-Suomessa harvinaisen tunturikwjenherneen läntisin tunnettu kasvupaikka. Riskittömämpi ja pitkällä tähtäimellä luultavasti halvempi vaihtoSUOMEN LUONTO 4/93 52. Pienissä kunnissa tietoa välittää yleensä yksi paikallislehti, joka voi olla jopa suoraan sidoksissa päätöksentekijöihin. Hankkeen suuruudesta huolimatta kunnanvaltuusto ei puuttunut koko asiaan: kunnanhallituksen enemmistön junailema ratkaisu ei edes herättänyt keskustelua valtuustossa. Asiaan paneutuivat parhaiten ympäröivän alueen kaupungeissa ilmestyvät maakuntalehdet. Kesä-heinäkuussa kukkivan hernekasvin levinneisyys on arktis-alpiininen. Someron tapauksessa kunnanjohtaja istuu lehden hallituksessa. antaa soranottolupa. Jos kunnan päättäjät olisivat toimineet kuten tavalliset kansalaiset, jotka joutuvat vastaamaan teoistaan myös taloudellisesti , he olisivat varmasti toimineet toisin. Laajat ja maisemoimattomat sorakuopat voivat jo nykyisin pilata pohjavesiä, koska suodattava maaperän pintakerros on poistettu useiden hehtaarien alueelta. Demokraattisesti valvottu paikallislehti olisi voinut selvittää asian taustatiedot, vaatia tehtyjen päätösten perusteluja ja haastatella asiantuntijoita riskien kartoittamiseksi. Kunta myöntää noin miljoonan arvoisen soranottoluvan ja maanomistaja antaa "korvaukseksi" vedenottamopaikan suosiolla ja katso: molemmat hyötyvät. Päätöksenteon vieminen paikalliselle tasolle ei tiedä luonnolle _ hyvää. ehto olisi ollut maksaa maanomistajalle miljoona vedenottamon sijoituspaikasta ja unohtaa koko soralupa. Se vaikeni niistä kokonaan aina kun se oli mahdollista. Yksikään kuntalainen ei valittanut soralupapäätöksestä, eikä kukaan arvostellut hanketta paikallislehden palstoilla. Kytkykaupasta ja sen ehkä aiheuttamista riskeistä ei keskusteltu itse asiassa koko kytkennästä vaiettiin. Kunnan johdolla ja virkamiehillä ei oli ut tahtoa eikä asiantuntemusta arvioida, paljonko soralupana annettava "avoin shekki" voi tulevaisuudessa maksaa kunnalle. Kuka väittää, ettei tämä maa tarvitse holhoajia! Matti Torkkomäki 13. veden nitraattipitoisuutta. Vesioikeudelta olisi haettu suojavyöhykettä vedenottamon ympärille, ja lähitienoon viljelyksille olisi asetettu lannoitusrajoituksia. Toteutuneen lisäksi oli myös muita vaihtoehtoja, joten soraluvan ja vedenottamon kytkeminen yhteen ei ollut ainoa mahdollisuus. Vedenottamosta kyllä keskusteltiin kunnassa vilkkaasti, mutta puheenaiheena oli melkein poikkeuksetta raha: minne se voitaisiin sijoittaa halvimmalla. Maanomistajalla oli vettä ja soraa muttei lupaa soranottoon. vsk. Kuka uskaltaa vastustaa
Rauhoitettavaa pinta-alaa kertyy tässä vaiheessa noin 1600 hehtaaria. Koivun kysyntä vie tikkametsät Koivutukin ja -kuitupuun kasvanut kysyntä on viime vuosina ajanut valkoselkätikan todella ahtaalle. Män,tyharjulla viime kesänä havaittu käpytikan ja valkoselkätikan risteymä kuvastaa surkealla tavalla tilanteen vakavuutta. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmässä ympäristöministeriön tilaustyönä laadittu suojelusuunnitelma valmistui jo runsas vuosi sitten. Suojelun ensimmäisessä toteutusvaiheessa pyritään säilyttämään tärkeimmät pesimäja esiintymisalueet, joita on jäljellä noin 40. Kunnatkin tikkajahdissa Maanviljelijöiden etujärjestökin on odotetusti kantanut kortensa kekoon velkoselkätikan suojelusuunnitelmien tyrmäämiseksi. Yksityisten ihmisten purkauksissa tikkahavainnot kiistetään ja havaintoilmoituksia väitetään tekaistuiksi tai kademielisten naapurien kiusanteoksi. Osittaisia rauhoituksia tai ostopäätöksiä on tehty puolenkymmentä. Suojeltavaksi ehdotettuja metsäkuvioita on noin 200, ja niiden yhteispinta-ala on noin 40 neliökilometriä eli viidennespromille Suomen metsäpinta-alasta. Osa alueista on talousmetsiä, joiden käsittelyssä esitetään työryhmän laatimien valkoselkätikkametsien hoito-ohjeiden noudattamista. Määrä väheni eniten Päijät-Hämeen perinteisesti vahvalla valkoselkätikka-alueella, mi ssä löydettiin tusinan asemesta enää seitsemän pesää. Suojeluohjelman muiden kohteiden kohtalosta päätetään myöhemmin. vuonna (30 reviiriä, 22 pesintää). Valkoselkäti kkatyöryhmän asiantuntemus on suojelua vastustettaessa asetettu kyseenalaiseksi. Suojelu voidaan toteuttaa vapaaehtoisilla rauhoituksilla, ostoja vaihtomaasopimuksilla sekä viimeisenä keinona lunastamalla maat valtiolle. Muissakin lääneissä suhtautuminen on ollut varauksellista. Vastustavien lausuntojen laatimisohjeiden perustelut ovat älyttömyydessään ylivertaisia, kuten sekin, että rantametsien sisällyttäminen suojelualueisiin ei ole missään nimessä tarpeellista, koska valkoselkätikka ei ole vesilintu! Myös monet kunnat ovat 4/93 52. Yksinäisiä harhailijoita löytyy vanhoilta • alueilta, ja paikoitellen valkoselkätikat ovat niin vähissä, että sukupuolet eivät pesimäaikana löydä toisiaan. Suunnitelman toteutusosan vahvistamiseen ja maanomistajien lausuntokierroksen käynnistämiseen kulu14 Valkoselkätikka on Suomen tunnetuin ja vihatuin uhanalainen. neena aikana osa tärkeistä pesimäpaikoista ehdittiin hakata. Väärinkäsitykset, tietämättömyys ja valeet uhkaavat viedä viimeisetkin tikkametsät. Valkoselkätikkatyöryhmän palkatut tutkijat ovat eräillä paikkakunnilla joutuneet pahimmiksi syntipukeiksi ja tappotuomioitakin on julistettu. Hyvää ja pahaa tahtoa Tähän mennessä ei yhtään suojelukohdetta ole onnistuttu säilyttämään alkuperäisen toteuttamispäätöksen mukaisesti. Moni reviiri on pysyvästi autioitunut pesämetsien hakkuissa. Valkoselkätikka on metsiemme uhanalaisin lintu, jonka määrä jo vuosia sitten arvioitiin 30-50 pesiväksi pariksi. Timo Laine Valkoselkätikkoja pesii enää 30-40 paria Valkoselkätikka on tehokkaimmin seurattuja lintulajeja Suomessa. vsk.. Suojelusuunnitelmassa on esitetty toimet, joilla valkoselkätikan elinvoimainen kanta voidaan palauttaa ja ylläpitää. Helmikuussa päättyneen lausuntokierroksen palaute osoittaa, että enemmistö Mikkelin läänin maanomistajista vastustaa suojeluhankkeita. Valkoselkätikka viihtyy parhaiten soistuvissa lehtimetsissä, missä on runsaasti kuolleita ja lahoavia puita. Jo muutaman, metsätaloudellisesti vajaatuottoiseksi määritellyn hehtaarin säästäminen tikan pesimäalueeksi koetaan usein uhkaksi tilan elinkelpoisuudelle. Vuonna 1992 valkoselkätikkatyöryhmän tutkijat varmistivat 25 reviiriä ja 18 pesintää, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä . Hyvää tahtoa valkoselkätikan suojeluun riittää, mutta siihen se sitten yleensä jääkin. Melkein puolet kaikista suojelukohdevarauksista sijaitsee Mikkelin läänissä. Arvio on tällä hetkellä liian optimistinen, sillä viime vuoden havainnot osoittavat kannan harventuneen entisestään; 30-40 pesivää paria on lähempänä todellisuutta. Eniten tikkoja tavattiin Parikkalassa, missä reviirejä löytyi viisi ja pesiä kolme. Kanta on tällä hetkellä vahvin Eteläja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savon itäisissä osissa. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmä seuraa kannan kehitystä ympäri vuoden
Päämääränä on Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan arvokkaiden luontokohteiden ja erityisesti valkoselkätikan ol inpaikkojen kartoittaminen. Hirvensalmen kunnanhallitus on asettunut valkoselkätikan suojelun asiantuntijaksi pitäen hanketta täysin turhana. Ajoittaiset vaellukset tuovat tervetullutta täydennystä suomalaisille tikoille ja vähentävät sukusiitosta. vastustaneet suojelusuunnitelmaa. Useimmat jäljellä olevat valkoselän reviirit ovat rantametsissä. Perusteluissa kiistetään luotettavat valkoselkätikkahavainnot kunnan alueella. (935) 6434. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmä on jo ryhtynyt selvittämään, mitä mahdollisuuksia on neuvotella venäläisten metsäyhtiöiden, tutkijoiden ja luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Kuvassa naaras,jolla ei ole päässä punaista. Kiire on todellakin ollut kova, sillä viimeisiä tikkametsien rippeitä on Parikkalassakin hakattu vauhdilla. D Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahaston Valkoselkätikkatyöryhmä Timo Laine, Nurmelantie 54, 35220 Eräjärvi, puh. Vahvimmalla tikka-alueella Parikkalassa puolestaan halutaan koko suojeluohjelma purkaa, koska se on kiireessä huonosti valmisteltu. 15. Hakkuut ja mökkien rakentaminen uhkaavat tikkoja. --~ on yhteydessä rajantakaisiin ;c; tikkakantoihin Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjai lassa. Suomalaisten ja suomalaisvenäläisten metsäalan yhteisyritysten toiminta Karjalassa uhkaa vanhoja lehtimetsiä kohta sielläkin. vsk. Valkoselkätikan tuntee paitsi selästä myös kupeiden viirutuksesta. Niiden säilyttäminen rajantakaisessa Karjalassa on välttämätöntä, jotta valkoselkätikka pesisi tulevaisuudessakin Suomessa. SUOME LUONTO 4/93 52. Saaren pitäjässä valkoselkätikan suojeluun on suhtauduttu myönteisesti, mutta Uukuniemellä halutaan tikkojen lentävän Venäjälle ikuisiksi ajoiksi! Metsien hakkuut uhkana Itä-Karjalassa Suomen valkoselkätikkakanta <!. Valkoselkätikkatyöryhmä toivoq, että kaikki lintuja luontoharrastajat ilmoittaisivat edelleen valkoselkätikkahavaintonsa työryhmälle niin nykyisen kuin entisenkin Suomen alueelta
Myös sen liikkuminen noudattaa näätäeläimille tyypillistä, joutuisaa askellusta. Niinpä se joutuu vaeltamaan pitkiäkin taipaleita ravintonsa perässä. Ruumiinrakenteeltaan hilleri muistuttaa minkkiä. Kuononjuuri on silmiinpistävän vaalea, samoin otsa ja 16 Rosvonaainaine1 pyöreät korvankärjet. Näistä teoista se kantaa pahan eläimen mainetta vielä tänäänkin. Hakamaat, rydöt ja mosaiikkimaiset metsäja peltomaisemat suovat puolestaan ravintoa ja suojaisia pesimisympäristöjä. Se on vaeltaja, joka asettuu paikoilleen vain lisääntymisajaksi. Jouko Kuosmanen Hilleri on näätäeläimistömme rosvonaamainen veijari, joka asustaa vähälukuisena Suomen maaperällä. Kissan kokoinen Hilleri on suurimmillaan lähes kissan kokoinen ja puolentoista kilon painoinen. Etenkin kanojen orsikuolemiin se oli monesti syypää. Se ei myöskään ole yhtä terhakka kuin pienimmät näätäeläimet. Karvapeite on melkoisen tuuhea, ja karvat ovat yllättävän pitkiä. Menneellä ajalla, kun karjasuojat ja kanalat olivat rakenteeltaan hataria, vaeltavat hillerit pääsivät niihin tihutöihin. Hukkakilometrit kuluttavat energiaa, kun lumikin vielä vastustaa jouheata liikkumisSUOMEN LUONTO 4/93 52. Tarkasti katsottuna sen pituus on noin 40-45 senttiä, johon lisätään vielä 15 sentin pörhöhäntä. Talven vahva lumikerros ja routa ovat hillerille usein ylikäymättömiä vastuksia. Eittämättä naamataulu tuo mieleen rosvolle ominaisen naamioasun. Mutta ei sielläkään eläimen toimeentulo herkkua ole. vsk.. Eivätkä kaikki ihmisetkään kuutamoserenadia moiselle karvakerälle esitä. Herkkien aistiensa avulla hilleri on tuon tuosta nuuskimassa tai väijymässä heinämättäissä lymyileviä myyriä. Mutta ihminen on korottanut hillerin hyötyeläimeksikin, jota tarhataan turkisten vuoksi. Jälkikenttä muotoutuu eläimen etenemisnopeuden ja matkan varrella sattuvien tapahtumien mukaiseksi. Laajat vesistöt tarjoavat mittaamattomat vaellusväylät mestariuimarille. Kuultavuus johtuu kellertävästä aluskarvasta, joka erottuu tummemman, mutta selvästi harvemman päällyskarvan alta. Vatsapuoli ja raajat ovat tummanruskeat; selkäpuolelta ja varsinkin sivuilta hilleri on vaaleankuultava. Suomen kesä on hillerille suosiollinen. Hillerin kulku ei kuitenkaan ole niin selväpiirteistä hangen pinnan kuopitusta kuin minkillä. Muita saaliskohteita ovat hiiret, rotat, käärmeet, sammakot, kalat, linnut ja myös keskikesän mehevät marjat. Suuri koko estää hilleriä saalistamasta myyrien lumikoloissa. Ymmärrettävästi turkki on talvella hivenen tuuheampi ja jopa piirun verran vaaleampi. Koirat ajelevat niitä tullen mennen. Puhelimen kampeenhan silloin herkästi tartutaan ja pyydetään riistanhoitoneuvojalta varmoja keinoja pedon listimiseksi. Talvikarvassa ei ole suurta eroa kesäkarvaan verrattuna. Talvi ajaakin hillereitä ihmisasumusten tuntumaan. Kömpelönä hilleri ei pysty saalistamaan vahvassa lumipuurossa
Maan SUOMEN LUONTO 4/93 52. Siksi hilleri asettautuu mieluusti ihmisasutuksen piiriin tai kaatopaikalle. Poikaspesiä voi tavata mitä kummallisimmista paikoista. Nyt huhtikuun lopussa hillerin kiima alkaa juuri olla ohi pian syntyy pentue. Perheen nuorimmat saavuttavat sukukypsyyden kahden vuoden ikäisinä. J Monesti koirakin on saanut ö tuntea vihaisen hillerin silo. Kuuden viikon ikäisinä ne seurailevat jo emoa maastoon. mien palon ja veitsenterävien :f hampaiden viillot kuonossansa, kun se on pistänyt tutkivan hajuaistimensa hillerin pesäkolon kynnykselle. Kiimasta noin 40 vuorokauden kuluttua syntyvät pienet hillerit, joita on pesueessa neljästä kuuteen, joskus jopa kahdeksan. 17. tyy huhtikuun puolelle, tulevat hillerit kiimaan ja vaeltelevat levottomina. Hilleripoikue pysyttelee koossa hyvässä lykyssä jopa seuraavaan kevääseen saakka. Useimmiten pesä on piilossa kiviraunioissa, ontossa puussa, halkopinossa tai jonkin ulkorakennuksen onkalossa. Noin viisi grammaa painavat, sokeat ja väritykseltään valkeat hillerinpoikaset oppivat pienestä pitäen lajinsa tavoille. vsk. Poikaset kehittyvät ripeästi. Jouko Kuosmanen on pohjoiskarjalainen luonnonkuvaaja ja -tuntija. Siellä se on rottien kauhuna; rotanliha on hillerin mieleisintä ravintoa! Pehmoinen pesä Hillerin käpälät ovat voimakkaat ja vahvakyntiset. Niiden avulla se pystyy kaivamaan pesäonkalonsa maahan. Kun kalenterin lehti käänHitlerillä on hauska naamari: tummat korvanjuuret ja kuonon ympärys. Uroksen ja naaraan välinen lopullinen liitto sinetöityy vapaamuotoisella yhteiselämällä, jota tiettävästi jatkuu vielä jonkin aikaa pentujen kasvatuksessakin. Emo puolustaa jälkikasvua Hilleriemo huolehtii jälkeläisistään niin kuin hyvän äidin kuuluukin. sisälle tehdyt pesäonkalot eivät ole kuitenkaan hillerin lisääntymiselle välttämättömiä. Kovat talvet eivät sovi hillerille, ja se onkin tavallinen vain Etelä-Suomessa. Lisäkeinona ovat vielä hajuarnmukset, joita eläin ei säästele, kun jälkikasvun varjelemisesta on kysymys. Hilleri on iso näätäeläin, joka kotiutui nisäkäslajistoomme vasta tällä vuosisadalla. Urokset nahistelevat naaraista ja merkkailevat virtsatäplillä kulkureittinsä rajoja. Kolmen viikon ikäisinä ne saavat näkökyvyn, mutta jo tätä ennen emo on johdatellut poikaset lihan makuun tuomalla pesäonkaloon vastapyydystetyn myyrän. Mutta on tilanteen kiihko ja hilleristä löyhkäävä voimakas haju saanut myös koiran kuuluttamaan ilmoille ärhentelevällä haukullaan kaiken antipatiansa tuota ylimielistä vastustajaa kohtaan. Naarasta voi seurata suurempikin kilpakosijoiden lauma, jossa lopullinen kosijoiden karsinta tapahtuu. • • • fe1Jar1 ta. Se on sisustettu hienoilla heinillä, sammalella ja jopa lintujen höyhenillä. Se on valmis puolustamaan perhettään äänekkäästi sähisten ja uhmakkaasti elehtien. Talviturkki on yleensä kesäistä vaaleampi, mutta väri muuttuu myös iän myötä ja vaihtelee eri yksilöillä kuten kuvista näkyy
Kymmenistä kilometreistä huolimatta maapallon kuori on suhteellisesti ohuempi kuin omenan. Tällä alueella maan kuori on ympäröiviä seutuja ohuempi, alle 50 kilometriä. Rapakivi on kaunista, kestävää ja suosittua rakennuskiveä, ja italialaiset välittäjät ovat levittäneet sitä tehokkaasti. Rapakiveä maailmalle Rapakiveä näkee kaikkialla maailmassa pankkien ja muiden uudehkojen arvorakennusten lattiassa tai ovipielessä. vsk.. Metsät 18 Itäisen Suomenlahden kansallispuiston Ulko-Tammio on yksi Suomenlahden kauneimmista saarista. Se on kasvualustana hyvin karua, ja antaa koko maisemalle oman alakuloisen ruskehtavan sävyn, jonka aistin aina kotitanhuville palatessani jo Loviisan tienoilla. Siellä voi nähdä rapakiven lohkeamissuunnista johtuvat kulmikkaat muodot. Vaikka kuori on täällä muuhun Suomeen verrattuna ohut, se on yhä keskimääräistä paksumpi: manneralueilla kuoren keskipaksuus on 30 kilometriä ja valtamerillä vain viidestä kymmeneen kilometriä. MAAKUNNAT TUTUIKSI 17 KYMENLAAKSO Seppo Vuokko Haapasaaresta Repovedelle Maakunnan nimi antaa alueesta yhtä harhaanjohtavan kuvan kuin jostakin valtavirran kahta puolta kohoavasta Reininmaasta. Yhteistä koko alueella on kallioperä, joka on rapakiveä. Sitä vastoin tiukoista kalsiumia on keskimääräistä vähemmän, ja se tekee Kymenlaakson maista ja vesistä helposti happanevia. Täällä ei tarvitse pohtia fluorin lisäämistä veteen: luontaiset pitoisuudet ovat kaksinkertaisia muuhun Suomeen verrattuina ja paikoin ylittävät selvästi suositukset. Rapakivi vaikuttaa arkiseen elämäänkin. Kun rikin ja typen laskeumat ovat maan korkeimmat, lukuisat pienet metsälammet ovat jo menettäneet puskurikykynsä ja happamoituneet kalattomiksi. Radonia erittyy maaperästä haitallisen paljon, ja rakennettaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota alapohjan tuuletukseen. Euroopan rapakivet ovat jonona Laatokan-Suomenlahden alueella: Laatokan takana ovat Salmin ja Sotjärven esiintymät, Suomenlahden perukassa suunnaton Viipurin rapakivialue, joka ulottuu Loviisaan saakka; lännempänä pienemmät Onasin, Bodomin, Obbnäsin, Laitilan, Vehmaan, Kökarsfjärdin ja Ahvenanmaan rapakivet. Totuus on toisenlainen: Kymijoella ei ole laaksoa, hyvä kun uoma, jossa tulva-aikana pysyy. Kun muistaa, että ytimen säde on 3500 kilometriä ja sitä ympäröi 2900 kilometrin vahvuinen puolisula vaippa, uskoo myös, että vaipan virtaukset voivat siirrellä ja rutistella muutaman kilometrin vahvuista kuorta! SUOMEN L UONTO 4/93 52. Ohuimmillaan se on Kotkan tienoilla, vain 42 kilometriä. Meren ranta, Kymijoki ja Salpausselkä jakavat maakunnan neljään erilaiseen lohkoon: saaristoon, itäiseen karuun mäkimaahan, läntiseen savikkolaakioon ja pohjoiseen järviseutuun. vaihtuvat mäntyvaltaisiksi, ja pellotkin ovat savikkoalueita lukuunottamatta jotenkin köyhän näköisiä. Luontaisen gammasätei lyn taso on rapakivialueella kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna
Se on kuluttanut rapakivimassiivia suojanneet muutaman kilometrin vahvuiset jäänteet vanhemmasta svekofennialaisesta vuoristostakin. Maan pinnalla raoista pulppuava emäksinen kivisula muodosti laajoja basalttilaaMannerjää irrotti rapakivestä suuriakin lohkareita. Eroosio on hävittänyt jo lähes kaikki jäljet tuolloisesta tulivuoritoiminnasta. Jotakin on kuitenkin jäljellä. maan pinnalle asti tulivuorina. Rapakivinen magma oli sitkasta, mutta kivisulasta erkani myöskin emäksistä, juoksevampaa magmaa, joka tunkeutui kallioperään revenneitä halkeamia pitkin maan pinnalle ja kauas varsinaisen rapakivialueen ulkopuolellekin. Yleensä tällainen vaipan kuuma virtaus johtaa uuden 19. Suursaaren kivissä näkyvät yhä tulivuoritoiminnan jäljet, ja Lappeenrannassa on rapakiven sekaan pudonnut muinaisen magmasäiliön kattoa, jossa on sekä svekofennialaisia poimuvuoriston kiviä että tuolloin varsin tuoreita tulivuorikiviä. Joen länsipuolelle tyypilliset savi hyviä viljelysmaita,ja maisemat tuovat täällä mieleen Uudenmaan. 1600 miljoonaa vuotta sitten kumpusi syvältä maan vaipasta kuuma virtaus, joka nosti maan kuorta koholle ja sulatti sen alaosaa. vsk. kioita samaan tapaan kuin Islannissa nykyään. Maakunnan nimestä huolimatta Kymijoki ei virtaa uurtamansa laakson pohjalla sitä reunustavat törmät ovat man metrin korkuiset ja estävät hädin tuskin jokea tulvimasta uomastaan. Osa kivisulasta ja etenkin siitä vapautuvista kaasuista purkautui SUOMEN LUO TO 4/93 52. Kymenlaakson rapakivelle ovat tyypillisiä kauniit, pyöreähköt kuviot. -Kukkakivi Lovasjärvellä. Kivisula virtasi ylöspäin ja levittäytyi muutaman kilometrin syvyydessä laajaksi laataksi. Emäksisten !aavojen purkausreitit näkyvät rapakivialueelta luoteeseen Hämeeseen ulottuvana juoniparvena. Kun Suomi oli irrota Euroopasta ..
vsk. KYMENLAAKSO Rapakivi viehättää pikkutervakkoa jopa enemmän kuin tunturit. Eikä se toki tullut hetkessä. "' Taasianjoen varrella ovat Suomen ainoat taponlehden alkuperäiset esiintymät. Purkautumista kesti Kaakkois-Suomessakin noin 20 miljoonaa vuotta. ] Raparyöppäät ja vuorenaluslehdot Rapakivellä on kolme "ete20 8. Harmio tuli Kymeen kasakkojen mukana ehkä jo kaksisataa vuotta sitten. Vaikka rapakivipatja on laajuuteensa verrattuna suhteellisen ohut, paksuimmillaan kymmenkilometrinen, ovat sulaneet ja liikkuneet kivimassat käsittämättömän suuria: yli satatuhatta kuutiokilometriä. SUOMEN LUONTO 4/93 52. Laukkaneilikka lienee tullut Haminan rannoille pwjelaivakaudella. Kymenlaakso on idäntie, jota ovat kulkeneet mm. Keisarinviitta on kaakossa kohtalaisen runsas, mutta esiintymisessään oikullinen. LounaisSuomen rapakivet edustavat toista purkausvaihetta, sillä ne ovat 50 miljoonaa vuotta kaakkoisia nuorempia. idänniittyperhonen, rusakko, supikoira, villisika ja hirvikärpänen. valtameren syntyyn, mutta täällä virtaus tyrehtyi ennen kuin Fennoskandia ehti irrota muusta Euroopasta. Mistään pienestä tapahtumasta ei kuitenkaan ollut kysymys. § :I: E. Myrkyllinen mustakonnanmarja viihtyy erityisen hyvin kuivahkoissa rinnelehdoissa