9. Valittu kustannuskatto sitä vastoin on mielivaltainen ja estää päästöjen riittävän tehokkaan vähentämisen. Toimikunta korosti voimakkaasti kustannustehokkuutta ja karsi kaikki päästöjen supistamiskeinot, joiden kustannukset ylittävät 20 000 markkaa typenoksiditonnilta. 24. Kaiken lisäksi 30 prosentin tavoite on luonnon sietokyvyn kannalta pahasti alamittainen; todellinen supistamistarve on monien asiantuntijoiden mielestä 70-80 prosenttia. 10. 9. 2 Typpitoimikunnan ehdotus jää puolitiehen jälkeen julkistetussa ympäristöministeriön typenoksiditoimikunnan mietinnössä pyritään löytämään keinot päästöjen pienentämiseen. Pakollista savukaasujen puhdistusta toimikunta ei ehdota edes Meri-Poriin rakennettavaan suureen hiilivoimalaan. Toimikunta kuitenkin esittää, että vanhojen suurvoimaloiden savukaasujen puhdistamista lykätään usealla vuodella ja pitäydytään halvemmissa ja tehottomammissa polttoteknisissä keinoissa. 30. Niistä monet ovat myös halpoja keinoja, mutta edellyttävät asenteiden ja elämäntapojen muuttamista kansalaisten on oltava valmiit uhrauksiin luonnon ja tulevien sukupolvien hyväksi. 6 13. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää, miten Suomi voi saavuttaa ns. Päästöjen vähentämisvauhtia pitäisi kiiruhtaa eikä hidastaa, sillä luonto jo läähättää typpitaakan alla. vsk.. Ehdotukset päästöjen supistamiseksi ovat varovaisia ja painotuksiltaan teknisiä. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Ilmestyy 21. Sofian julistuksen vaatimat päästövähennykset. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 5 IO. 654 198, Irma Kaitosaari. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Ulkoasutoimittaja Markku Tanttu Toimitusneu vosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 198930. 1990 Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210 mk. 7 18. Tilaushinnat 1. 9. Kustannustehokkuus ei sinänsä ole paha asia, sillä toki varat kannattaa sijoittaa siten, että ne vähentävät saasteita mahdollisimman tehokkaasti. Säästötilaus 190mk. Toimikunta onnistuu työssään vain osittain; mietinnön ehdotukset ovat typpipäästöjen luonnollemme aiheuttamaan uhkaan nähden riittämättömiä. Päästöjen välillisten supistamiskeinojen merkitystä olisi pitänyt ponnekkaasti korostaa. 7. Toimikunnan kolme jäsentä jättikin tältä osin eriävän mielipiteen, saSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. 8. JO. 8. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Toimikunta selvitti myös melko laajasti päästöjen yhteiskuntapoliittisia vähentämiskeinoja, mutta varsinaisissa ehdotuksissa ne jäävät liiaksi taka-alalle. Tekniikka on tärkeä apuväline, mutta ilman energia-, talousja liikennepoliittisia muutoksia riittäviin typpivähennyksiin ei päästä. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 170 mk ja säästötilaus l50mk. Toimikunnan esityksillä jäädään puolitiehen; päästöt vähenisivät vain 15 prosentilla vuoteen 2 000 mennessä. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Itse sopimus edellyttää päästöjen jäädyttämistä vuoden 1987 tasolle vuoteen 1995 mennessä, mutta Suomi on lisäksi allekirjoittanut 11 muun Länsi-Euroopan maan kanssa siihen liittyvän julistuksen, jossa maat lupautuvat vähentämään päästöjään 30 prosentilla vuoteen 1998 mennessä
. Näiden pienten kahlaajien metsästykseen ei ole mitään hyväksyttäviä perusteita; se on täysin verrattavissa eteläeurooppalaisten harjoittamaan pikkulintujen lahtaukseen. . . . . Toimikunnan ehdotukset maksavat yhteensä neljä miljardia markkaa vuoteen 2000 mennessä. . 8 Pöllömetsää ei enää ollut, Harri Luojus ........... . 18 . . . . Valtaosa linnuistamme on suojeltu ympärivuotisesti, mutta muutamat lajit, kuten mustarastas, närhi, naakka ja harakka on luokiteltu lainsuojattomiksi. . 3. 46 Keski-Pohjanmaan maakuntakukka: ... . . . . . . Joutsenperheen kesää, Heikki Kokkonen . . . . . . . . . vuosikerta 4 • 1990 moin kuin suurvoimaloiden savukaasujen puhdistamisen lykkäämisehdotukseen. . . . . Saimaannorppa ja halli ovat rauhoitettuja metsästyslain nojalla. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . Jyrki Heimonen ........................................... . . . . . . 4 Viisaan valinnat: Vösas pesee vähemmällä......... . . . . . ...... Ne ovat metsästäjälle suurempi haaste kuin suoraviivaisesti sinkoava savikiekko; syötävää näissä pikkukahlaajissa ei ole. Muurahaissinisiiven elämänkierto on perhostemme joukossa ainudaatuinen: toukka elää aluksi kangasajuruoholla ja myöhemmin muurahaispesässä. . . Suojelusoiden metsäsaarekkeet hakataan. . . . . . . . Suojelupäätöksissä voi olla metsän mentäviä aukkoja. 51 Kansikuva Kannen muurahaissinisiiven kuvasi Taipalsaaressa Pekka Ojalainen. Aleksis Kiven runojen puut, Satu Marttila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Säädöksissä on kuitenkin vielä puutteita. 24 Käärmemäinen vaskitsa on sukua sisiliskolle. . Esimerkiksi mustarastaan, kevätiltojen upean huilistin, pitäminen tappolistalla on suorastaan irvokasta. . 28 Amerikanserkku piisami on levittäytynyt lähes koko Suomeen. . . . . . . . . ,.......... . . . . . . . . . . . . Riistalintujen luettelossa on hämmästyttäviä lajeja, kuten taivaanvuohi ja sen sukulainen jänkäkurppa. . . . Niitä pidetään vahinkolintuina, joita ne eivät kuitenkaan ole; eivät ne uhkaa ihmisen elinkeinotoimintaa, vaikka joskus pientä haittaa tekisivätkin. . . . Myrkyt selättävät selkälokin?, Antti Halkka ... . . Omantunnon puheenvuoro. . . . . . . . . . ja höret ripustivat kissan kaulaan kilisevän kellon.... . . . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisij~ Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . Lisko kuin koru, Juhani Terhi vuo . . 47 Summaries of the Main Articles ........... . Taivaanvuohi ja jänkäkurppa pitäisi siirtää pikimmiten pois riistalintujen luettelosta ja rauhoittaa ympärivuotisesti luonnonsuojelulailla. 10 Olisiko mitään ollut tehtävissä. . . . . . 27 Kortteenpurija rapakon takaa, Jouko Kuosmanen . Kotimaasta . . . . . . Itämeren norppa on luokiteltu riistaeläimeksi, mutta tällä hetkellä se on metsästyskiellossa. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. . . . . 36 Kaakkurille turvapaikka tekosaarekkeesta ......... . . . . . . . 49. . . Ainut syy niiden metsästykseen on se, että sitä pidetään taitolajina; lintuihin on vaikea osua, koska ne ponnahtavat maasta äkillisesti siivilleen ja lentävät heittelehtivästi. . . . . . . . . . . . . . . . . . Kestävään kehitykseen: Talo Ratakadulla .......... . 20 Maailman suomalaisimmaksi sanotun linnun kanta on romahtanut viime vuosina. Rauhoitussäädöksissä puutteita ja asetuksilla on suojeltu koko joukko kasveja ja eläimiä. . . 40 Kirjoja ··························· ·········••u••············· 42 Kysy luonnosta . . . . . Siitä myös kannattaa maksaa, sillä saasteiden luonnolle ja yhteiskunnalle aiheuttamat vahingot ylittävät todennäköisesti moninkertaisesti päästöjen puhdistamiseen tarvittavat varat. 16 Kivi viritti runoihinsa kuusen tummuutta ja koivun heleyttä. 39 Mielipiteitä, keskustelua . . . . . . . "Säästäminen" koituu pitkän päälle todella kalliiksi, jos luonnon sietokyky ylitetään. . . . . . . . . . . . . Pohjoisten rantojen lintuja, Hannu Hautala ja Veikko Neuvonen ..................................... . . . . . . . . 30 Kosteikkoa suojellaan kehitysyhteistyönä, Juhani Artto . . . . . . . . . . . . . Summa tuntuu ehkä suurelta, mutta asiat ovat suhteellisia: maatalouden vientitukeen hurahtaa lähes saman verran yhdessä ainoassa vuodessa. . . . . . . . . Lisää rauhoitetuista eläimistä ja kasveista tämän lehden välissä olevassa liitteessä. . 12 Alkukesän elämyksiä Pohjois-Norjan rannikolla. . 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . vsk. . . . 32 Hadejia-Ngurun kosteikko Pohjois-Nigeriassa on luonnonsuojelijoiden kansainvälinen yhteistyökohde. . . . Rauhoitettujen lajien määrää lisättiin viimeksi vuosi sitten. . Meidän luonto ja teidän, Anja Kauranen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Meidän on oltava valmiit maksamaan luontomme säilymisestä rikkaana ja tuottavana. . . Kaikki hylkeemme ovat erittäin uhanalaisia, ja ne tulisi siirtää luonnonsuojelulain alaisuuteen, jotta ne saisivat vankemman lain suojakseen. 50 Bumerangi . . . . . . . . . . . . . . . . Ulkomailta.................................................
Oulun yliopiston kasvitieteen apulaisprofessorina toimiva Huttunen on tutkinut ansiokkaasti ilmansaasteiden aiheuttamia metsävaurioita. Saimaan tutkimuksen kehittämisestä on julkaistu komiteanmietintö 1987. "Seuraavassa, valmisteilla olevassa ohjelmassa ote. Toisessa julkilausumassaan kokous vaatii raideliikenteen kehittämistä. Yli 15.000 vierailijaa keränneiden Kierrätysmessujen aikaan Riihimäellä kokoontunut liittokokous hyväksyi luonnonsuojeluliitolle yhdyskuntien jäteohjelman. Jo 12 vuotta luonnonsuojeluväkeä luotsannut apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden lopussa. Tutkimusalus käy kesän aikana kerran Suomenlahdellakin, Leningradin edustan padolla saakka. Kalastustekniset laitteet on hankkinut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. Muikku on entinen merenmittausalus Särkkä. Muikku tutkii Saimaata vaihe pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurimman järven, Saimaan, tutkimuksessa alkaa tänä kesänä. Luonnonsuojelijat pitävät ympäristöministeriön suosittamaa osayleiskaavoitusta riittämättämänä keinona maamme rantojen säilyttämiseksi. Siinä vaaditaan tehokkaita toimia syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, alkulajitteluun perustuvan kierrätyksen tehostamiseksi, ongelmajätteiden vähentämiseksi sekä kaatopaikkojen määrän vähentämiseksi ja hoidon parantamiseksi. Näin vähennetään tieinvestointien ja energiaa tuhlaavan lentoliikenteen tarvetta. Muikku on Mikkelin vesija ympäristöpiirin hallinnassa. kalakantojen arviointi ja vuorovaikutukset sekä metsäteollisuuden jätevesien vaikutukset. Tutkimusaluksen hankintaa viimeisteltiin koko viime vuosikymmen. Ensimmäisen vaiheen tutkimuskokonaisuuksia ovat mm. vsk.. Tärkeä lenkki työssä on tutkimusalus Muikku, joka seilaa Saimaalla toukokuusta alkaen. taan mukaan Saimaan alueen ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimus uutena asiana", Viljanen sanoo. "Jätevesistä tehdään virtausmittauksia, jotta nähdään mihin saasteet kulkeutuvat. Luonnonsuojeluliitto vetoaa ympäristöministeriöön, eduskuntaan ja hallitukseen, että mitä pikimmin ryhdyttäisiin toimiin uusien rantojen käyttöä ja maisemansuojelua koskevien lakien säätämiseksi. Näytteet pystytään analysoimaan heti paikan päällä. Lomarakentaminen uhkaa jo arvokkaimpia kansallismaisemiamme, kuten Pihlajaveden saaristoa ja Kolia. Nykyisiä rautatieyhteyksiä ei tule karsia vaan päinvastoin energiaa ja ympäristöä säästävää raideliikennettä tulee lisätä ihmisiä palvelevaksi. Lisäksi kehitetään suurjärvien biomonitorointimenetelmiä. KOTIMAASTA Satu Huttunen puheenjohtajaksi 1991 luonnonsuojeluliiton liittokokous valitsi apulaisprofessori Satu Huttusen yksimielisesti liiton seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tutkimusaluksen avulla kerätään ensin perustietoa vesistön tämän hetken tilasta, kertoo Saimaan tutkimuksen johtoryhmän sihteeri Markku Viljanen Joensuun yliopistosta. Siinä vaaditaan Turun tekniikaltaan vanhentuneen ja saastuttavan polttolaitoksen sulkemista kunnes laitokseen on hankittu tekniikaltaan parhaat mahdolliset puhdistuslaitteet. Tutkimusalus Muikku moninkertaistaa tämän tutkimuksen nopeuden ja tarkkuuden. Virtaustietoja tarvitaan myös onnettomuuksien yhteydessä.'' Valmiudet Saimaan tutkimuksiin ovat nyt muuten hyvät, mutta lisärahoitusta tarvitaan. Ritva Kupari Satu Huttunen ei saanut vastaehdokkaita luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan vaalissa. Selvitettäviä perusasioita ovat esimerkiksi kalojen vuorovaikutussuhteet, syyt muikun kannan vaihteluihin ja vesien virtaus Saimaan eri altaissa. Sen tieteellisten laitteiden hankinnasta vastaa pääosin Joensuun yliopisto. Kolille on perustettava kansallispuisto, liittokokousväki vaatii. Luonnonsuojeluliitto vastustaa yhdyskuntajätettä käyttävien polttolaitosten rakentamista, sanotaan kokouksen hyväksymässä julkilausumassa. Siinä vedettyjä kehittämislinjoja on tarkasteltu uudelleen vuosittain. Tällöin tehdään yhteistyötä neuvostoliittolaisten tutkijoiden kanssa. 4 Muikku valmiina palvelukseen, seulomaan tietoja Saimaan aalloista. Tutkimusmatka on osa Itämeren tilan kokonaiskartoitusta. Muikun avulla mittaukset nopeutuvat ja monipuolistuvat. "Koko projektissa tavoitteeksi otettu Saimaan järvialueen tutkimuksen kehittäminen ei onnistu, ellei rahaa tule lisää", jyrähtää Viljanen. Pentti Hirvonen SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Vasta myöhemmin puututaan laajan alueen erityisongelmiin
Opastuskeskus sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston pohjoispäässä LänsiAureen kylässä, Kuru-Parkano -tien puolimatkassa. Metsän rakenne, eläimet ja niiden suosimat metsätyypit esitellään hauskasti ja havainnollisesti. Suomenselän metsä-, suoja harjuluonto esittäytyvät siellä retkeilijälle. Auditoriossa esitetään noin 10 minuuttia kestävää kansallispuiston palveluista ja luonnosta kertovaa hauskaa videota, jossa maailmaa katsellaan Seitsemisen tunnuseläimen näädän silmin. Kuvin ja selostuksin näyttely kertoo, miten ensin on kulo, josta alkaa nousta viidakko. Seitsemiseen Kulomäen kautta harmaa opastuskeskus sulautuu hyvin Seitsemisharjun maisemaan. Metsäkansan kulttuuri Metsää koskevaa kirjallisuutta ja kansanperinnettäkään ei ole unohdettu. Puiston alueella on myös viisi telttailualuetta ja keittopaikkaa. Kulomäen opastuskeskuksen päärakennus sisältää näyttelytilat, auditorion ja kahvion. Arkkitehti Pekka Laation suunnittelema rakennuskokonaisuus voi jäädä kiireiseltä kulkijalta huomaamatta kuin linnunpesä puussa. KOTIMAASTA Seitsemisen asutusta historiasta kertoo Koveron satavuotias museotila. Suomenselän erämaata Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee keskellä eteläisen Suomen suurinta yhtenäistä metsäseutua. Niitä on noin 30 kilometrin verran. Vanhan kansan loitsut ja taiat ovat saaneet oman osastonsa. Aaro Hellaakosken säkeet Sieluni on sankka metsämaa/ jossa turhaan tietä . Runot ja valokuvat viestittävät ihmisten luontokokeSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Ötökkäsopista isommat löytävät mikroskoopin ja ison kaapillisen perhosia, pikkunisäkkäiden kalloja ja nahkoja, maakotiloita ja lintujen sekä nisäkkäiden ulosteita tutkittavaksi. Riitta Lavikka 5. Pielisjärveltä vuonna 1885 talletettu keino vapautua metsänpeitosta kuuluu: Wiimenen lukko. Opastuskeskuksesta voi tilata oppaan kierrokselleen. Viidakko kypsyy nuoreksi ja aikuiseksi metsäksi, joka vihdoin saavuttaa jylhän kellarikuusikkovaiheen. Auditoriota vuokrataan myös ulkopuolisten käyttöön. Metsän siimes -näyttely alkaa kertomuksella havumetsän elinkaaresta. tavoittaa/ joka suuntaan yhtä rannaton/ askelteni saavuttamaton, vievät sisään näyttelyn tähän osuuteen. Niin sitte, kun ottaa Kirjan (katekismus) ja siihen panoo sitte kolme kivee sen .sisään ja panoo kiven väliin ja antaa olla kolme yön seutua siellä, niin kyllä sitte päästää metsänpeitosta. Sieltä voi tiedustella myös kämppäja maatilamajoitusta. Vaihtuvien näyttelyiden tiloissa on esillä valokuvanäyttely Helvetinjärven kansallispuistosta. muksesta. Puiston alueella on myös metsän asutusta historiasta kertovia muistomerkkejä. Pitkäjärven keloista rakennettu savottakämppä ympäristöineen kertoo, millaista metsätyömiesten elämä oli 1930-luvun Suomessa. Kulomäen opastuskeskuksen virallisia avajaisia vietettiin 1989 toukokuussa. Talvisin hiihtoladut risteilevät polkuja pitkin. vsk. Silloin olivat valmiina viehättävä Seitsemisen luonnosta kertova näyttely Metsän siimes, alueen huomionarvoisia kohteita esittelevä opastusvideo sekä perheen pienimpien luontoharrastusta herättelevät ötökkäsoppi ja pentuparvi. Viistoon sahattu kelopölkky osoittaa, että metsäpalo on riehunut alueella vuodesta 1610 vuoteen 1880 seitsemän kertaa. Kesällä keskus on auki joka päivä klo 1018. Multiharjun ja Pitkäjärven yli 400-vuotiaat aarniometsät, Seitsemisharjun ja Hirviharjun pitkittäisharjut, suot, järvet, lammet ja joet ovat kiinnostava ja monipuolinen kokonaisuus, johon retkeilijä voi tutustua viitoitettuja polkuja kulkemalla. Koveron museotila on satavuotias kruununtorppa, joka pihapiireineen on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Juhlallinen seitsemän kulon veteraani, 380-vuotias mänty, kertoo näyttelyssä vuosirenkaillaan kestetyistä koettelemuksista. Opastuskeskuksen pentuparvelta löytyy pienille lapsille katsomista ja kokeilemista, piirtämistä ja värittämistä
Juhani Terhivuo Helsingin yliopiston Eläinmuseosta pitää Jukka Nummelinin ajatusta rakkolevän ja rantakäärmeen häviämisen yhteyksistä hyvänä. "Romahdus on o.llut raju", ·sanoo Saaristomeren, eliqstöä 1960-luvulta alkaen seurannut Jukka Nummelin Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Taantumasta huolimatta rantakäärmeitä on vielä jonkiQ verran jäljellä saaristossa. Hän muistuttaa, että rantakäärme on rauhoitettu, joten sen surinaaminen on rikos. luonnonsuojeluyhdistyksille levitetty aarniometsien ilmoituslomake on jo tuottanut hyvin tulosta. "Rantakåär. Tapio Lindholm SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. ''Näillä rantakäärmeillä saattaa kaikesta huolimatta olla vielä toivoa, sillä rakkolevä on aivan viime vuosina taas elpynyt", sanoo Nummelin. me tarvitsee munilleen hautoman, jollaisena rannoille kasautuneet rakkolevävallit ovat olleet hyviä. Lomakkeita on palautettu noin neljäsataa. Levät ovat vielä pieniä, mutta hän arvelee, että muutaman vuoden kuluttua niitä voi riittää sen verran, että syysmyrskyt taas kasaavat tutut rakkolevävallit rannoille ja rantakäärmeet saavat hautoman. "Tämän huomaa siitäkin, että suurin osa nykyisin saaristossa nähtävistä rantakäärmeistä on suurikokoisia; ne ovat syntyneet kauan sitten", sanoo Nummelin. Viime syksynä mm. Niin tunkiot kuin lantapatteritkin ovat nykyisin kovin tiiviitä; ennen tunkioihin laitettiin havuja, jolloin rakenne pysyi kuohkeana. Nyt kuitenkin myös karjanhoito on saaristossa läKOTIMAASTA hes -loppunut." Kun rantakäärmeellä ei enää ole tarpeeksi lämpimiä paikkoja kuukauden tai kaksi vievään munien kehittymiseen, poikiminen on epäonnistunut. Nummelin näkee rantakäärmeen häviämisessä yhteyden kahteen ympäristömuutokseen. Metsistä voi ilmoittaa · samalla lomakkeella, joka oli käytössä viime syksynä. Antti Halkka Rauhoitetlllla rantaeli tarhakäärmeellä on yleensä niskassa kaksi selvää kellanvalkoista täplää. Sitä ei hevillä sekoita edes harvinaiseen mustaan kyyhyn. Määrä riittää työllistämään luonnonsuojelututkimusyksikön aarniometsätutkijat kesällä. "Saaristossa veneilijät tappavat näitä täysin harmittomia käärmeitä. Rakkolevä kuitenkin taantui Saaristomer~llä 1970-luvulta alkaen. 6 Aarniometsäkartoitus jatkuu ja ympäristöntutkimuslaitoksen ekologisessa luonnonsuojelututkimusyksikössä viime vuonna aloitettu vanhojen luonnontilaisten metsien kartoitus ja tutkiminen jatkuu. Monilla luonnonharrasta~ jilla on varmasti vasta kesällä mahdollisuus retkeillä paikoissa, jotka voisivat tulla kyseeseen niin tutkimuksen kuin suojelunkin kohteina. Syynä ovat sekaannukset kyihin, ja silkka inho käärmeitä kohtaan, johon varsinkin naisväki on taipuvainen.", valittaa Jukka Nummelin. Eikä nykyinen tapa tehdä lannasta lietelantaa tietenkään sovi rantakäärmeelle." Vieläkin elävä käärmeviha lisää rantakäärmeen vaikeuksia. Tämän vuoksi aarniometsätutkijat ottavat vastaan kaikki aarniometsäilmoitukset. Jatkossa mittaustiedot toimivat ekologisen metsikköluokituksen pohjana, minkä taas on tarkoitus auttaa suojeluohjelman laatimista. Saaristomeren rantakäärmeet vaikeuksissa Saaristomeren · rehevät rantaniityt ovat olleet rantakäärmeen valtakuntaa. Viime vuosina luikertelijat ovat kuitenkin käyneet vähiin. Tämän vuoksi liikkeellä ovat niin metsikkötutkimusten iskuryhmä kuin kääpä. Kohteet rajataan ja niissä esiintyvien erilaisten metsikkötilanteiden pohjalta ne kuvioidaan. ja kovakuoriaisasiantuntijan muodostama iskuryhmä. Tällöin käärmeet siirtyivät munimaan lantapattereihin, jotka keväällä tyhjennettiin navetoista pelloille. Kuvioinnissa on tarkoitus käyttää tätä varten kehitettyä aarniometsäarviointia. Maastotöissä on tarkoitus selvittää ilmoitettujen kohteiden tarkempi luonne. "Rantakäärme on taantunut myös mantereella ja sielläkin vaikeudet liittynevät sopivien munimisalustojen häviämiseen. Jos lomakkeet tai niiden kopiot ovat loppuneet, niitä voi pyytää ympäristömi' nisteriöstä, lääninhallituksista, · vesija ympäristöpiireistä sekä Suomen luonnonsuojeluliitosta. vsk .
Matkan varrella on yleisötilaisuuksia, soutuviestien luovutuksia, tanssiaisia, bileitä ja seminaareja vesiensuojelun tiimoilta. Lammin klubissa luotiin kankeita vuoden 2100 tulevaisuuskuvia matkailu-Suomesta, teollisuus-Suomesta ja tietotaito-Suomesta, jotka kaikki painiskelevat ympäristökatastrofin erilaisten vitsauksien kynsissä. Kurjenrahka on tärkeä suoluonnon suojeluja retkeilykohde. Puhutaan eteläisten lehtipuiden ryntäyksestä Suomeen, mutta on muistettava, että vuotuinen valorytmi täällä ei muutu, monet loiset sienitaudit, tuhohyönteiset lisääntyvät nopeasti lämpimässä, metsäpuut sopeutuvat hitaammin kuin esimerkiksi viljelykasvit jne. Luonnonsuojeluliitto on pitänyt lakia kiireellisenä ja tärkeänä, mutta on esittänyt siihen keskeisiä muutoksia. Häiriöt metsien tilassa yleistyvät monin tavoin. Lahjoitusvaroilla kustannetaan lisäksi Saaristomerellä sijaitsevan Jungfruskärin lehtoniittyjen kunnostustalkoot. Kessi ja Hammastunturi säästettävä hiertänyt erämaalaki siirtyi viimein ennen vappua eduskunnan käsittelyyn. 7 .1990. KOTIMAASTA vostolle luovutettiin 85 järjestön ja yhteisön vetoomus erämaiden säästämiseksi. Kyrösjärvi-soutu luonnonsuojelupiiri järjestää soudun Kyrösjärven suojelun puolesta 6.8. Ympäristöministeri Kaj Bärlund sekä maaja metsätalousministeri Toivo T. (931) 131 317. "Ekologiassa kaikki vaikuttaa melkein kaikkeen. Erämaametsien hakkuut eivät liioin ole välttämättömiä metsäteollisuudelle, eivätkä työllisyysnäkökohdatkaan enää luo tarpeita eräIlmaston muutos on täällä tänään "Se on täällä", kiteytti vs. 1980-luvulla olemme eläneet viisi-kuusi tämän vuosisadan lämpimintä vuotta. Erämaa-adressiin osallistuneet yhteisöt vaativat myös, ettei hakkuita saa suorittaa erämaa-alueilla. Suomen talouselämän isokenkäiset puhuvat jälkijättöisesti vain kasvusta, kun muualla OECD-maissa kehitetään keinoja sopeutua uusiin ongelmiin. Mitä on tehtävissä. Ehtiikö , tuotantoelämä sopeutua. Jyrki Heimonen hallitsee Suomessa henkeä kohti enemmän kuin missään teollisuusmaassa · mikään yksittäinen tuote. Tietyt kasvilajit ehkä ehtivät sopeutua tai hyötyvät luontaisesta perimänsä vaihtelusta, mikä auttaa sopeutumaan. Vetoomuksen takana on luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton lisäksi kulttuurija opiskelijajärjestöjä, tieteellisiä seuroja ja poliittisia nuorisojärjestöjä. llmoittautumiset ja tiedustelut: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Harri Helin, puh. Monet tutkijat kuitenkin tähdentävät, että vaikeimmat sopeutumisongelmat niin luonnossa kuin yhteiskunnassa ovat edessämme lähimmän kymmenen vuoden aikana! ·· Ritva Kupari_ . toimistopäällikkö Antti Kulmala ympäristöministeriöstä näkemyksensä kasvihuoneilmiöstä Lammin klubissa, joka pohti maaliskuun lopulla ilmaston muutosten vaikutuksia vuoden 2100 Suomeen. Opettajien ammattijärjestö, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto sekä Liikealan ammattiliitto. Puolet tästä summasta käytetään Nigerian Hadejiar. Seuraavaksi luonnonsuojeluliike pyrkii nostamaan erämaakysymyksen kansainväliseen tarkasteluun Luonnontilaisia, vieläsuojelemattomia erämaita on Euroopassa ainoastaan Ruotsissa, Suomessa ja Neuvostoliitossa, ja näistäkin alueista suurin osa on puutonta tundraa. vsk. Eteläja Keski-Suomen talvet ovat ehkä pian pimeitä ja vesisateisia, kesät helteisiä ja kuivia. Pohjala v.äänsivät lakiesityksestä vuoden ajan kättä. Luonnonsuojeluliiton ja Helsingin yliopiston järjestämään tulevaisuusseminaariin oli kutsuttu eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan lähivuosikymmeninä elämääm_me ehkä hyvinkin radikaalisti muuttavasta ilmiöstä. Ihminen on aiheuttamassa maapallon ennätysmäisen nopean lämpenemisen, mutta reagoi vaaraan hitaasti. Järjestöt esittävät, että Vätsärin erämaa tulisikin lakiesityksestä poiketen ulottaa Kessissä Paatsjokeen asti ja Hammastunturin erämaahan on lisättävä Peuraseljänkaira. tarkemmin s.40). Myrskyt lisääntyvät. Lapissa talven keskilämpötila saattaa nousta jopa kuudella asteella ja talviturismi lyhenee kahdella kuukaudella", Antti Kulmala konkretisoi. Pysyvä lumipeite saadaan pariksi kuukaudeksi vain Lappiin. Teollisuµtemme rakentuu yksipuolisesti me~ talliteollisuuden ja ennenmuuta metsäteollisuuden varaan: paperin tuotanto maametsien käsittelyyn. "Yhtä ratkaisevaa energiantuotantotapaa ei ole, tarvitaan noin kymmentä eri tekniikkaa", arvioi dosentti Peter Lund Te.kniflisestä korkeakoulusta lähivuosikymmenien energiaratkaisuja. "Ilmaston muutos on suurin talvella ja napojen lähellä. Haitaton vetyt«::knologia, joka perustuu veden hajottamiseen, lienee käytettävissä 2100, rannikkomme on edullinen tuulivoiman lähde, aurinkoenergia on tärkeä kehitysmaissa. Huhtikuussa valtioneuLuonto tililtä luonnonsuojeluun Turun Alueen Säästöpankki on luovuttanut luontotilinsä tuottoja noin 80.000 markkaa Suomen luonnonsuojeluliitolle. Lakiehdotus on silti täsmälleen samansisältöinen kuin itse erämaakomitean mietintö. kosteikkoprojektiin (ks. Jos erämaalakiesitys menee sellaisenaan eduskunnassa läpi, se merkitsee, etteivät ainoat merkittävät vielä suojelerriattomat metsäerämaat eli Kessin-Vätsärin alue sekä Hammastunturin kaira säästyisi yhtenäisinä. Rahoilla tuetaan myös luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kampanjaa "Kurjenrahkan kansallispuisto tutuksi" . Vetoomuksessa muistutetaan, ettei ilmansaastetuhojen etenemisestä Lapissa ole vielä niin tarkkaa tietoa, että erämaiden käsittelystä voitaisiin tällä erää tehdä kauaskantoisia päätöksiä. 7. Hiilidioksidivaippa maapallon ympärillä, noin neljän kilometrin korkeudessa, kasvaa puolella prosentilla joka vuosi. Reitti kulkee Parkanosta Ikaalisten kautta Hämeenkyröön. Ehtiikö luonto sopeutua. Allekirjoittajat tukevat komitean esitystä metsähallinnon Ylä-Lapin hoitoalueen muuttamisesta luonnonhoitoalueeksi, jolta kuitenkin olisi poistettava ylijäämän tuottamisen vaatimus. Päättäjät eivät näe-pitkälle. D SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Ammattiyhdistysliikkeestä olivat mukana, mm. Vain laboratoriossa voidaan tutkia esimerkiksi nykyisen valorytmin ja nykyistä korkeampien lämpötilojen yhteisvaikutuksia", totesi professori Paavo Havas Oulun yliopistosta
Tensidit eli detergentit alentavat veden pintajännitystä ja irrottavat likaa tekstiileistä; fosfaatit tehostavat tensidien vaikutusta kohottamalla pesuliuoksen pH:ta. Lisäksi ilmoitetaan pesuliuoksen pH . Ongelmana oli, miten säilöä öljyyn tahriutuneet kalan poikaset, kun perinteiset tainnuttajat, alkoholi ja formaliini, käpristävät eliöt öljyn lailla. Euroopan yhteisön direktiivien mukaan tensidien on hajottava luonnossa vähintään 90 prosenttisesti. Astianpesuaineissa, pesujauheissa ja mm . Yleisimmin on testattu aineita, joilla ihminen käy kasvien, hyönteisten ja punkkien VIISAAN VALINNAT Alice Karlsson kimppuun. 8 SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Viisas pesee vähemmällä! Eiran öljyonnettomuuden tutkijat keksivät eräälle astianpesuaineelle uuden käyttökohteen. Kloori, jota löytyy mm. Miljoonista käytössä olevista kemikaaleista vasta joka tuhannennen ympäristövaikutukset on tutkittu. Vesistöissä hyvin yleinen ja koe-eläimenä ahkerasti käytetty vesikirppulaj i Vastuu pesuaineiden ympäristövaikutuksista on lähes kokonaan kuluttajalla. Aineiden vaikutuksista tiedetään vasta vähän, sillä jokainen yhdiste on tutkittava erikseen hankalissa laboratorio-olosuhteissa, eivätkä tulokset ole aina siirrettävissä luontoon. desinfioimisaineissa kulkeutuu Suomen vesistöihin ja rannikkovesiin myrkyllisiä aineita putkia pitkin yötä päivää. eliöille. hygieniatuotteista. Meilläkin tuotetaan jokaista asukasta kohden noin 750 kiloa kemikaaleja vuodessa. Mitä nämä kaikki merkitsevät. Saippua estää vaahdon muodostumista, valkaisuaine poistaa värillistä likaa ja lisää valkoisuutta, entsyymit hajoittavat valkuaispitoista likaa, kirkasteet kirkastavat värejä, korroosionsuoja-aineet suojaavat pesukonetta ja hajusteet antavat pyykille tuoksun. Lisäksi annosteluohjeet ovat ylimitoitettuja ja tuoteselosteetkin yleensä puutteellisia. Sijaiskärsijöinä yleiset vesikirput ja kalat ovat kuitenkin saaneet sisuksiinsa jos jonkinlaisia myrkkyjä. Maapallon kemianteollisuus kehittää joka vuosi 100 000 uutta kemiallista ainetta tai yhdistettä, joista onneksi vain osa otetaan käyttöön. vsk.. Määrä on kuitenkin silti suuri. Jotkin pesuainevalmistajat, kuten Ecover, ilmoittavat tuotteidensa tensidien hajoavan täydellisesti. Huomattavasti vähemmän koeakvaarioihin on ympätty esimerkiksi ai· neita, joita löytyy kotoisista pesuja puhdistusaineista ja mm. Pesujauhepakkauksen tavaraseloste kertoo tavallisimmin, että tuote sisältää synteettisiä tensidejä, saippuaa, fosfaatteja fosforiksi laskettuna, valkaisuaineita, entsyymejä, hajusteita, kirkasteita ja korroosionsuoja-aineita. Vastuullisen pyykkärin ei tarvitse siirtyä pyykkilautaan, sillä pesuaineissa on jo muutamia ympäristöä säästäviä ja riittävän tehokkaita vaihtoehtoja. Tensidi on yleisnimi, jonka taakse kätkeytyy kemiallisia aineita, kuten dodekyylibentseenisulfonaatti ja rasva-alkoholietoksylaatti. Silloin joku keksi kokeilla · astianpesuainetta, sitä poskenpehmeää, ja kalanpoikaset jäykistyivät silmänräpäyksessä. Tensidien tärkein ominaisuus on biologinen hajoavuus. valkaisuaineista, on myrkky. Teollisuus valmistaa jatkuvasti uusia tuotteita, joita häikäilemättä mainostetaan ympäristöystävällisiksi ilman minkäänlaista näyttöä. Vitivalkoista vaivatta. Ympäristötutkimusta tekevät kemistit, biokemistit, mikrobiologit ja solubiologit yrittävät hiki hatussa pysyä perässä tutkiessaan monenkirjavien aineiden vaikutuksia mm
Hapenpuutteen seurauksena järvi muuttuu. Sveitsissä, Hollannissa ja Norjassa fosfaattien käyttö pesuaineissa on kielletty. Kun Suomen vesistöjen luonnontilaa· on järkytetty vuosikausia maalta ja ilmasta tulevilla ravinteilla ja myrkyillä, on syytä olla varovainen jo tavallisen saippuankin käytössä. Siirretään siis matonpesu rannalle, pois kalojen kartanoilta. Harmeja aiheutuu lisäksi mm. miten erottaa eri muovilaadut toisistaan. pesukoneiden kalkkija saippuajäänteiden puhdistamiseen. Kirjolohista kuolee puolet noin kolmessa vuorokaudessa kun klooria on litrassa 0,014 milligrammaa käsittämättömän pieni pisara. Hampaisiinkin sitä hingutaan. Aineiden syntejä kuvastaa mm. Muovi on kevyttä ja vie keräysastiassa paljon tilaa, eri muovilaatuja on lukuisia ja muovit ovat usein myös likaisia. Esimerkiksi kun Hämeenlinnassa toimiva Kantolan Raakajäte otti viime vuonna talteen 60 tonnia puhdasta kelmua, ei tavaralle löytynyt ostajaa. Riepu ja vesi ja nainen, ikkunan pesi! Tehoaineeksi voi ottaa etikan, joka sopii moneen muuhunkin paikkaan. Yhdyskunnista kertyvän jätemuovin hyödyntäminen on vaikeaa. Enkeleitä on kuitenkin jaeltu varsin löyhin perustein, onhan sen saanut esimerkiksi katalysaattoriauto ja vaimeaääninen pölynimuri. muovisista mehupulloista, hilloja marmeladiastioista, ketsuppija muista elintarvikepakkauksista sekä tiskiaine-, shampooja hoitoainepulloista. Teippien nyppiminen käsipelillä on varsin kallista, sillä raakaaineesta maksetaan kehnosti. Se kelpaa myös mm. alkaa oireilla jo, jos litrassa vettä on enemmän kuin 0,003 milligrammaa klooria. Se tekee pesuaineesta yhden markkinoiden edullisimmista! Ekopyykkäri annostelee jauheen suoraan pyykin päälle, sillä saippuapohjaiset pesuaineet voivat paakkuuntua annostelulokeroon. Syynä olivat teipit, jotka haittaavat uudelleenkäyttöä. PVC:n voi pistää boikottiin tekemällä yksinkertaisen polttokokeen: Kynttilän liekissä pidellään pientä palaa muovia ja siitä nousevassa savussa pH-paperia, jota saa apteekista. Älä anna hurjan hinnan hämätä. Polttoon liittyviltä ongelmilta välttyy pitkälle kun käyttää hedelmille ja vihanneksille paperi pusseja, muistaa pitää mukanaan omaa kauppakassia, suosii aina ensisijaisesti lasisia pakkauksia ja käyttää säilytyskelmun sijasta pitkäikäisempiä rasioita. Optiset kirkasteet ovat asiantuntijoiden mukaan turhaa luonnon kuormittamista, sillä niillä ei ole mitään tekemistä pyykin puhtauden kanssa. Testin avulla oppii vähitellen valitsemaan sellaisia tuotteita, joita ei ole pakattu ympäristömyrkkyjä kehittävään kääreeseen. vsk. Käyttöä muovikamalle löytyy myös verkonmerkkeinä ja marja-astioina. suainetta ei ole olemassakaan. Mehukanisterista syntyy äyskäri. Lämpimällä vedellä ja nahkealla rievulla selvitään ikkunoista, imukupilla putkimiehistä ja saippuapohjaisilla pesuaineilla muista ongelmista. Muovikalvosta on vaikka tuohikulttuurin suojaksi ja kirurgit korvaavat muovilla jo joitakin ruumiinosiammekin. Koska täyteaineet puuttuvat, on annostelu niukkaa. Ympäristöystävällistä peSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Koeolosuhteissa 0,056 milligrammaa ammoniakkia litrassa vettä tappaa puolet kirjolohista 72:ssa tunnissa. Ammoniakki räjäyttää lian pois, mutta saman tien muutakin. Eipä taida hauki enää hyväksyä mäntysuopaakaan, vaan rupeaa moittimaan entisiä kuturantojaan. Useimmissa käytetyissä muoveissa on huomattavasti enemmän epäpuhtauksia kuin teippejä. Ympäristöystävällistä pesuainetta ei ole Pesuaineet ovat ongelmallisia, sillä puhdistamoista huolimatta osa niiden tehoaineista kulkeutuu auttamatta vesistöön, jonne ne eivät kuulu. Astioita ja konepyykkiä varten on kaupoissa Sonettia, Ecoveriä ja Unireniä. Mikään ei voita suovalla pestyn räsymaton tuoksua ja moneen muuhunkin pyykkiin saippua sopii. 9. Tosin suurin osa kotitalouksissa käytettävästä muovista on polyeteeniä, joka hajoaa poltettaessa lähinnä hiilidioksidiksi ja vedeksi, mutta ongelmana on mm. Mäntysuopa on edelleen kurssissa. Etenkin klooripitoisen polyvinyylikloridin eli PVC-muovin tunnistaminen olisi tärkeää, sillä sitä Muovisten kertakäyttötuotteiden ikää voi pidentää leikkaamalla pullosta suppilon tai lasten hiekka/apion. Liika fosfori ylikuumentaa levätuotannon ja vesistö saa tukehtumisoireita ennen pitkää. Se on leville ravinne, mutta määrä tekee myrkyn. poltettaessa syntyy mm. D Vältä muovia ja -kierrättäjän jätepussista suurin osa on muovisia pusseja, kelmuja ja rasioita. Onneksi meillä on kuitenkin luontoa säästävät pesuniksit. Ensin limoittuvat rantakivet, verkot ja muut kalanpyydykset, sitten rantakasvusto sakenee ja pohja alkaa pehmetä, pahimmassa tapauksessa seurauksena on etenkin kesäkuumalla haiseva lutakko. Muovilla on kieltämättä hyviäkin käyttökohteita. Jos paperi muuttuu punaiseksi, on muovi polyvinyylikloridia. Pesuaineiden fosfori on tehokas vesistöjen rehevöittäjä. se, että LänsiSaksassa ei yksikään pesuaine ole saanut ympäristömerkkiä, Sinistä enkeliä. Japanissa. Esimerkiksi Ecoveriä tarvitaan kolmeen kiloon pyykkiä vain puolisen desilitraa. Muovien polttaminen kotona ja kesämökeillä on yleistä, vaikka sitä ei ympäristösyistä suositella. Kirkasteiden käyttö on kielletty mm. erittäin myrkyllisiä dioksiineja
Entinen mystinen hämärä, johon polku harjun jälkeen sukelsi, ei enää ollut entisensä. Kaikkein eniten ihmettelin, ettei parikymmenvuotiaita kuusiakaan oltu varottu, vaan koneen kourat olivat katkoneet ne parin metrin korkeudelta ja jättäneet siihen. Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin: vanha pöllön pesäpuu oli ilokseni pystyssä. Ylensyönyt metsäkone huilasi hakkuun toisessa laidassa. Niiden neulaset tippuisivat tulevana kesänä. Metsäkonetta lähestyessäni huomasin, että koneen telaketjujen alle jääneet pienet kuusen taimet olivat osittain oksattomia ja kuorettomia; kunnon puita niistä ei koskaan tulisi. Aikaisemmin hakkuutyömaalle asuessani olin aina kääntynyt kantapäilläni ja 10 PöllöIDetsäii lähtenyt mahdollisimman pian pois. Muutama vuosi sitten olisi tuo kolohaapakin saanut saman käsittelyn kuin muut hakatut puut, ajattelin parantaakseni mielialaani. Samalla muistelin, oliko lähiseudulla kasvamassa minulle uutta pöllömetsää. Nyt kuitenkin aloin valokuvausmielessä tutkia maisemaa ja koneen jättämiä jälkiä ja yritin etsiä murrokosta tuttuja kohteita. Vain autius Raaputin vanhasta muistista puun kylkeä ja katselin kotoa toivorikkaana, vaikka järki sanoi ettei tällaisen myllerryksen jälkeen sieltä kukaan kurkistaisi. Myös harvojen pystyyn jääneiden nuorten puiden juuria koneen telaketjut olivat murjoneet. Eikä kurkistanutkaan. Kaukana edessä vilkkui valoa kuin peltoaukeaa tai järvenrantaa metsästä päin lähestyttäessä. Niiden kasvu oli mennyt täysin hukkaan, sillä maanomistajan lämmityskattilassa paloi tietenkin öljy. Palattuani tulopolulleni käännyin, katselin hakkuutyömaata ja tajusin, että kolmeenkymmeneen vuoteen tuskin löytäisin täältä mielenvirkistystä. Teksti ja kuvat: Harri Luojus kaukaa polulta aistin, ettei pöllömetsääni enää ollut. Aukean reunassa kaikki sitten paljastui. Joku oli kiinnittänyt sen ympärille vihreän nauhan, jossa luki "SÄÄSTÄ KOLO PUU" . vsk.. Missä minä nyt kävisin kuuntelemassa metsänväen rapistelua puuvanhusten okSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Se oli muutamassa päivässä ahminut kitaansa sen minkä luonto oli kasvattanut reilussa sadassa vundessa
Tällaisina hetkinä ajattelen usein muuttamista läheiSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Omatunto Katsellessani vihreän nauhan ympäröimää kolohaapaa omatuntoni kolautti minua oikein kunnolla. Olisinko pystynyt vaikuttamaan niin, että tämäkin hakkuu olisi tehty harsintahakkuuna. 11. •••• ollut enaa Ylensyönyt metsäkone huilasi aukean toisessa laidassa. Olisi ainakin itsellä parempi omatunto jos olisi jotain tehnyt. Kylän toisella laidalla hakattiin samoihin aikoihin suunnilleen tämän kokoinen metsikkö harsintahakkuuna ja siellä metsä näytti edelleen enemmän metsältä kuin tämä luonnoton aukea. Miksi en ottanut selville oliko metsän suhteen joitakin toimintasuunnitelmia. Luonnonsuojelijan kannattaa nuolaista ennenkuin tipahtaa. Näiden itsesyytösten jälkeen tajusin, että luonnonsuojelijan pitää olla askelen edellä muita ja ottaa ennakolta selvää mitä missäkin päin tapahtuu. Metsikkö lähellä asutusta olisi sopinut hyvin virkistysalueeksi tai luonnonsääsPUHEENVUORO tiöksi. sen suurkaupungin tiheäksi rakennettuun keskustaan, jonne ei kenkälusikankaan avulla saa mahdutetuksi yhtään uutta rakennelmaa. Joku oli pelastanut pöllön pesäpuun kietomalla sen ympärille nauhan, jossa luki "SÄÄSTÄ KOLOPUU" . Koneen kourat olivat katkoneet parikymmenvuotiaita kuusia metrin korkeudelta, ja jättäneet siihen. Olisi ehkä ollut mahdollista vaikuttaa hakkuiden laatuun ja laajuuteen. Mitä sanon tyttärelleni, joka taas pyytää katsomaan helmitaulupöllön poikasia. sistossa illan hämärtyessä. Miksi en saattanut eteenpäin tietoa kuinka monipuolinen eläimistö siellä asui. Missä minä nyt voisin hypistellä tuuman mittaisia naavatupsuja toivoen joka käynnillä, että ne seuraavaksi kerraksi vähän kasvaisivat. Kirjoittaja harrastaa luonnonvalokuvausta ja asuu Ylöjärvellä. En usko metsäammattimiesten olevan niin joustamattomia, ettei hakkuusuunnitelmia vo1s1 joskus tarkistaa. vsk. Miksi en tehnyt mitään silloin, kun liito-oravat vielä räpsähtelivät leppävanhusten kylkiin, kun kävin täällä nautiskelemassa pienen metsikön tunnelmasta uskoen että kaikki on ikuista. Missä minä nyt voisin nähdä rukkasen liitävän auringonlaskun aikaan leppäpusikon hämärään. Siellä asuessa tuskin kokisin minkäänlaisia ympäristön muutoksista aiheutuvia pettymyksiä. Vai ummistaako silmät kaikelta ympärillä näkyvältä ja uskoa niitä huolettomia optimisteja, jotka vakuuttavat, että meillä on metsiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Teksti: Veikko Neuvonen Kuvat: Hannu Hautala Pohjoisten rantojen lintuja Haahkojen mourunta kiirii pohjoisilla rannoilla huhtikuun alusta lähtien. Tuota elämystä haimme päättäväisesti ja vasta toisena vuotena, kahden retkeilyviikon päätteeksi sen koimme. Suunta on edelleen sama. Tiedätkö missä voisi olla paikka, jossa näimme samalla hetkellä 12 merikotkaa kaartelemassa yläpuol'ellamme. vsk .. Kiislaja ruokkikoloniat, satojentuhansien pikkukajavien suurkaupungit, tarkasti pesimäyhdyskuntansa rauhaa vartioivat Iapintiirat, sulavaliikkeiset tunturihaukat tai jykevänokkaiset jääkuikat löytyvät samoilta rannoilta. Entä voitko kuvitella sitä onnen tunnetta, jonka koimme, kun löysimme SQ()()-6000 isosirrin parven ahtautuneena pienelle rantakalliolle, kylki kyljessä kiinni. Kyhmyhaahkojen ja haahkojen talvisista sekaparvista siperialaiset siirtyvät kesän kynnyksellä kohti itää. SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Kaiken tämän ja vielä paljon enemmän voit kokea Pohjois-Norjassa, Lofoottien ja Varanginvuonon välisellä alueella toukoja kesäkuussa. Kiihkeimmillään kisailu on toukokuun alussa, muuttolintujen saapuessa talvehtijoiden seuraksi. Entä minne on matkustettava, jotta näkisi vihreät karimetsot tai Iunnien hassunkirjavat nokat. Jos haluat nauttia auringon valosta vuorokaudet ympäriinsä ja kokea muutaman linnunlaulua tulvivan päivän, matkusta sinne kesäkuun alussa. 12 ... Me olemme eläneet nämä hetket jo monta kertaa ja odotamme vielä uusia elämyksiä pohjoisilla rannoilla
Lämmin villapaita on tarpeen, kun liikutaan Ruijan rannoilla. · · 13. grammaisiksi syömällä itämeren_!_impukoita laskuveden ajan ja leSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. päilemällä rantakallioil/a nousuveden peittäessä lietteen. Toukokuun lopulla parvet lähtevät taas välilaskuttomalle lennolle, nyt suuntana Ellesmerensaari yJj 3000 kilometrin päässä, PohjoisAmerikassa. Meri pysyy jäättömänä vuoden ympäri, mutta kylmät tuulet puhaltavat usein. + Pohjan1J1erellä talvehtivat isosirrit lentävät toukokuun alussa välilaskutta lähelle Tromssaa, Balsfjordin lietteisille rannoille. Pari viikkoa kuparinruskeat linnut lihovat l 30 grammasta 200-250,. vsk
Makasimme tunturinummella kahvistellen ja ihaillen kymmenien lapinkirvisten lentonäytöstä. vsk .. 14 Karimetso on suurharvinaisuus niin Suomessa kuin Ruotsissakin. SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Kaksi suulakoloniaa on syntynyt Lofooteille ja maailman pohjoisin yhdyskunta Syltefjordiin, ltä-Ruijaan. Oli kesäkuun 8. Kesäkuun alussa Jäämeren rannoilla piipertää monennäköisiä vikkeläkoipisia kahlaajia. Aurinko koetti tehdä kesää lämmöllään paistamalla lähes pi/vettömältä taivaalta. Pohjoisten rantojen lintuja Pohjois-Atlantin ylväin merilintu on eittämättä pitkäsiipinen ja sulavalinjainen suula. Laji on kotiutunut Pohjois-Norjaan vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Ruskeiden rakkoleväkasojen seasta kiirivä herätyskellon ääntä muistuttava pirahdus paljastaa suosirrin paikallaolon. Lyhyessä /entopyrähdyksessä ruokailupaikalta toiselle se näyttää mustan vatsalaikkunsa. Norjassa näitä vihertävänmustia kalastajia pesii noin 20 000 paria, pääosa Keskija Pohjois-Norjassa. päivä I 989, tuuli puhalsi koleasti koillisesta ja kohisutti Jäämerta somerikkoiselle rannalle Vardön eteläpuolella
Kesällä 1989 lintukoloniat leimahtivat uudelleen eloon. SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Syykin oli löytynyt: ruuan puute. vsk. Perinteiset pesäpaikat pysyivät hiljaisina ja elottomina. Sama toistui kesällä 1988 ja nyt uutinen saavutti jo Ruotsin ja Pohjois-Suomen lehdet. 15. Pohjoisen meren pelättiin jo kuolevan, lintukolonioiden hiljenevän ainiaaksi. Uutinen tukehtui matkalla etelään. Vain tiettyyn kalaan erikoistuneet linnut olivat pari vuotta lähellä katastrofia, mutta kaikkeen tyytyvät pikkukajavat kiljuivat silloinkin kolonioissaan muiden murheista piittaamatta. ViJJakuoretta ja tuulenkaloja ei käynyt kalastajien pyydyksiin · eivätkä niitä enää löytäneet merestä /innutkaan. Kesällä 1987 otsikoivat Pohjois-Norjan päivälehdet näyttävästi katastrofista alueen lintuvuoriJJa. Kalastusta rajoitettiin voimakkaasti ja sillä oli kielteiset vaikutuksensa ihmisyhteisöihin, mutta myönteiset alueen linnustoon. Tuhannet kiislat, ruokit, merija karimetsot sekä lunnit eivät pesineet tuona kesänä
Tässäkin runossa Tulta iskee pitkäinen / Ja kuusi ryskyen kaatuu. Oravan laulu on yksi Kiven Onnela-kuvitelmista, ja se on niistä kaunein. Runossa Niittu kuuset ovat keskeisiä lavasteita. Jyrkät, kaJJioiset rannat vastarinta Ompi iankaikkinen, kun myrskytessä Laineet, aavan meren vallattomat lapset Vahtokiharaiset, karkelevat Anastaakseen Lintukodon kauniin saaren. Kotona häntä kuitenkin odottaa aurinkoinen autuus, äiti avaa povensa aarteet ja laulaa lapsen nukkumaan juuri kuin Anna Seitsemässä veljeksessä Sydämeni laulun: Hän laulelevi, kuinka lapsi / Kulkevi unissaan taivahan maahan; / Kuinka kuusen kohinassa / Makeesti hän uneksuu. Onnela Kivi siirtää toistuvasti lyyrisen kameransa kuuseen etsiessään voiman ja ihmisen uljuuden symbolia. Häntä nämä kaukaiset seikat kiehtoivat, mutta matka satojen kilometrien päähän jäi sekä taloudellisista että mielenterveydellisistä syistä tekemättä. Lehtipuu ja idylli Toisenlaista idylliä varten Kivellä on rekvisiittana valoisa, lehtipuinen saari. Lintukoto-runoelman näyttämö on tällainen: Meress' kaukahalla saari soma löytyy, Lehtimetsäinen ja nurmeJJinen saari. Ennen muuta kuitenkin Oravan laulussa kuusen kehtolinna on kaikelta kätköön jäävä turvan ja rauhan tyyssija. Mutta annas olla, petollinen rakastettu kertoo, että toisen lemmen-ystävän mä löysin, / hae itse/Ies myös toinen sä. Runo on erään onnellisen sunnuntain unenomainen muistelo, jonka näyttämön runon alku esittelee: Niittu on metsässä kalteva pohjaan, Kuusilta ympäröitty, Korkeilta kuusilta synkeäs kaapus, Kiireillä kotkat sinkoa; Kumpu on sen keskellä Viherjäinen, sileä, Ja kallistuuvi rauhallinen niittu Matalakoivuseen suohon. Yksin elelevä mies saa vuosien kuluttua viestin petolliselta rakastetultaan: tämä makaa kuolinvuoteellaan ja haluaa pyytää anteeksi. Metsän poika Kokonaista 36-säkeistöinen runo Mies piirtää eteemme suomalaisen uroon: Korkee kuusi kunnahalla tuolla, uros vakaa vuosisatojen, ollos kuva elämäni aina! Kuni sä ma seistä tahdon tääll, Koska myrskyt käyvät elon saarel keskel ijäisyyden aavaa merta. Kuusi havuineen, neulasineen, vihreine keinahtelevine huoneineen, suojaavine naavapartoineen on lähes joka säkeistössä läsnä: sammalhuone, havuoksan rauhan viiri, armaan kuusen äitinrinnass'. Kuusen kohina, sen kehto on samanlainen kuin Oravan laulun onnela, keinuva kehtolinna ja armaan kuusen äitinrinta. Veijo Meren mukaan hän suunnitteli kyllä matkaa Hyrynsalmelle, missä hänen lapsuudenystävänsä Svanström toimi metsänhoitajana. Saaren keskellä on niittu viherjäinen. Mies synkistyy, luonnon valaistus mukailee mielentilaa: Mut kosk tumma puolyön valo pohjas / Kuusten tutkaimilJe hengittää. Runossa puhutaan lehtimajasta, hohisevasta metsästä, lehtilaaksosta. Tämän myös Jouko Turkka näytti televisioelokuvansa alussa. Toiset pitävät sitä hautausmaan puuna, synkeän ylhäisenä. Kuusen kehto Kiven lyyrisen näyttämön puu on mieluusti kuusi, suomalaisen kasvuston majesteetti. Mäntyjen lävitse siivilöityy kultainen valo, lataus on onnentäysi. Jalosti mies suostuu anteeksipyyntöön, ja lopulta runo kuvaa hänen kuolemansa näin: Mutta kerran koska iltahetkel Kuusen kruunus tähti uneksui, Mies oli lepoon käynyt, sydämmensä lemmenlämmin ennen, kylmä oil, Mutta hänen otsalt aamu paistoi, Hänen huulilt hymy taivaallinen. Kun salama polttaa talon, mies päättää rakentaa uuden ja onhan hänellä rakastettu, Komee impi, joka väikyt nummel / Jossa pauhinalla tuulet käy, / Tuimat tuulet männistössä tuuhees. Hänen kotiaan ympäröivät kuuset, hän seisoo portaalla katsahdellen / kunnahille kuusten kranssaamat. Kuusesta kaatoi veljesten isä viimeisen ilveksensä, ja suojaavan kuusenoksan alle hän jäi kylmänä makaamaan. Pian hän kohtaa neitonsa kartanolla: Näkyy huone mäntymetsän suojas, / Akkunat sen Jempeest katsahtavat. Havupuun tummuudesta ei ole nyt tietoasuoMEN LUONTO 4/ 90 49. Kivi on kuvannut Seitsemän veljeksen Taula-Matin kertomuksessa Kainuuta, mutta kertomuksen sisältö ja maisemat ovat joko Kiven itsensä keksimiä, tai hän on saanut tietoja ja kuvauksia joko Svanströmiltä tai tapaamiltaan ihmisiltä. Kuuset ovat läsnä saman runon säkeissä: Juhlallista muotoa kantoivat kuuset tai Kuusten kärjil / Vallitsi himmeys kaunis tai Ja ilon pauhinasta metsä kaikui, / Kuusisto synkeä 16 kaikui tai Miksi kuuset synkeät / Katsahdit niin armahast. Hänen runoistaan voi kuitenkin lukea, että hän eli uusmaalais-hämäläisen maiseman kanssa sitäkin kiihkeämmässä avoliitossa. Samankaltaista uljasta henkeä on Metsämiehen laulussa, josta säteilee reippaus ja raikkaus: Metsän poika tahdon olla, / Sankar jylhän kuusiston. vsk.. Runo Lapsi on sukua Seitsemän veljeksen Oravan laululle sekä Seunalan Annan kuvaukselle. Kuitenkin: eivätkö sen tummat lehväiset oksat levittäydy kohti kuin syli, kuin käsivarret jotka kutsuvat: "Tule!" Kuusen Kivi usein personoi, ainakin hän tekee siitä tunnevirityksen resonaattorin. Kirjeissään Kivi pyysi Svanströmiä kertomaan pohjoisen luonnosta, metsistä, eläinkannasta, ihmisistä. Se on useinkin hyvin näytelmällisten, pikkupiirteitä myöten lavastettujen ja viimeisteltyjen kertomusrunojen lyyrinen näyttämö, tai maiseman valot, tuoksut, hyminä ja himmeys, tähdet ja lehvät rikastavat runon lukijan päänsisäisen teatterin. Mies on kuin kuusi. Mutta myös turvan kuusen syli antaa, se kutsuu Lapsi -runon pienen pojan suojaansa nukkumaan, kun taival katkeaa yöksi. Mutta toivoansa mies ei kuitenkaan heitä, hän päättää nousta kuin feeniks-lintu tuhkasta, ja jälleen Korkee kuusi kunnahalla pauhaa; / Sinnen katsoo kalliolta mies. Satu Marttila Aleksis Kiven runo 41 Aleksis Kivi ei käynyt Hämeenlinnaa pohjoisempana. Suomen luonnosta, metsistä, laaksoista ja vuorista Kivi näki siis vain pienen osan. Maisema oli Kivelle uskollinen ja antelias, se ei häntä pettänyt vaan kutsui, innoitti ja tyynnytti, sitoi ja päästi. Saman kuolemankuusen veljekset ohittavat matkalla lukkarin kouluun, ja sillä matkalla Juhani toivoo itsensä yhdestä suusta Timon kanssa oravaksi, koska Ei tarvitse hänen lukea! Matkalla sivistyksen häkkiin Timo laulaa Oravan laulun. Runossa lapsi taivaltaa illalla kohti kotia, tie on pitkä ja koti kaukana, lapsi uupuu ja nukkuvi hän väsyneenä / Pimeen kuusen kohinaan. Silti kuusi, kuusisto tarjoutuu mollitunnetilankin pohjaksi, symboloimaan kuolemaa, orpoutta, yksinäisyyttä. Mutta tulee rajuilma, salama iskee ja Pilvikorkeet kuuset pirstotaan
Autuus kuultella Maisemallinen valo paistelee myös Suomenmaa -runossa. Näin koivu saa lavastaa sävyltään kevyen, auvoisan, hiukan unenomaisen lyyrisen tapahtuman, josta ei oikein tiedä, untako sen kertoma on vai totta sikäli kuin runoa nyt yleensä voi totena pitää. Lehtipuun vihreä valo häilähtelee myös runossa Keinu. Vannotaan ijäistä uskollisuutta I Koiviston tummas kohdus. Tällaiset runokuvat kantavat Kiven lausetta yli tämän päivän. Filosofian kandidaatti Satu Marttila on kustannustoimittaja ja kirjailija. Kirjoitus perustuu Aleksis Kivi -symposiumissa 1989 marraskuussa pidettyyn esitelmään. Kiven aikalaisia loukannut kielen typistely on yksi hänen runoutensa voimakeinoista. Ikuisen nuoruuden ja rauhan saarta, onnellisten asukkien eskapistista idylliä koristavat kukkanurmet ja linnunlaulupuut. Alumpaa löytää sanat kirkast kuuta kuusistos . 17. . puut SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Etelä-Suomen erämaita samonnut kirjailija tunsi metsänsä. Muuta rekvisiittaa: keltaiset kukat, immen huivi, lempeät kunnaat, sininen taivas ja valossa hohteleva suomalainen puu, koivu. Kiven lyyrisellä näyttämöllä kasvaa kuusia ja koivuja. . Himmentyy ja sammuu lounaisessa I Kuumottavat kruunut honkien ... Hän antoi puille usein vertauskuvallisia merkityksiä, viritti runoonsa kuusen tummuutta ja koivun idyllistä heleyttä. Hengittää kostee, suojanen tuuli I Himmeäs männistös ... Uudessa Euroopassa Kiven kielen ryyti ei laimene. hyyrteinen kuusisto soi ... kaan. Mutta tätä ymmärtämättömien tarkoittamaa oppia Kivi ei tarvinnut: Metsä kuultelee ja pilvet seisoo... Kivi puhuu myös hyötökoivun viileästä kruunusta. Lintukoto -runon valaistusta on myös runossa Kesäyö; se on viritykseltään ja poljennoltaan kansanlaulullinen runo, jonka näyttämölle Kivi varustaa lehtipuun: Koivu tuuhee lehtiviitallansa hieno/ ja Korkealle koivu tutkaimensa nostaa, I Kaikkialle oksans levittää hän ympär. Siinä tulee, on ilmaa ja ilmassa onnea, kotimaan kunnaiden altista ylistystä: Tuon lehtimetsän kaikunaa I Mi autuus kuultella. Ahlqvist kielsi Kiveä kirjoittamasta runoja, kunnes tämä olisi kunnolla oppinut suomen kielen. kuun kulta kontrastoituu rajusti öistä kuusimetsää vasten. vsk. Siinä läntinen lehtistä laaksoa soittaa I Lintujen Jaulaes, ja myöhemmin, keinuttelun jatkuessa Siel lehtinen kauhtana ain I On hartioil unisen koivun. Hän toimittaa radiossa ohjelmaa Tämän runon haluaisin kuulla
näistä vanhoista "metsäsaarista" on aiemmin ollut metsähallituksen itsensä rauhoittamia alueita, lähinnä ojitusrauhoitusalueita ja luonnonhoitometsiä, mutta osin täyssuojattuja aarnialueitakin. Lapin ja Oulun läänin rajalla sijaitseva Litokaira on malliesimerkki alueesta, jossa vanha ja mittava aarnialuerauhoitus on mitätöity korkeampiasteisen suojelupäätöksen vuoksi. Pian soidensuojelualueen perustamisen jälkeen metsähallitus ja ympäristöministeriö jakoivat Litokairan kankaat alustavasti metsätalouden ja täysrauhoituksen kesken. Kun nämä iäkkäät metsät ovat jääneet soidensuojelualueiden sisään, niiden rauhoitus on yllättäen purkautunut. Litokairan aarnialue jo listalla Suomeen 80-luvulla luotua, yli 5000 neliökilometriä kattavaa soidensuojeluohjelmaa on pidetty luonnonsuojelun riemuvoittona. vsk.. Hakattavaksi on rajattu jopa pieniä rakkakivikkoSUOMEN LUONTO 4/ 90 49. Teksti: Jyrki Heimonen Kuvat: Hannu Savolainen Suojelusoiden IDetsäsaarekkeet hakataan. Litokaira on napapnrm eteläpuoliseksi erämaaksi erittäin hieno ja kestää vertailun Lapinkin salojen kanssa. Vaikka "metsien monimuotoisuus tullaan ottamaan huomioon", alueella sallittaisiin hakkuut, maanmuokkaus ja metsäteiden raivaaminen, jotka söisivät vääjäämättä kairan erämaaluonteen. Maamme 173 soidensuojelualuetta kätkevät kuitenkin sisäänsä pahan ristiriidan: niiden metsäisiä kivennäismaasaarekkeita on mahdollista hakata metsätalouden tarpeisiin. Ja oman onnensa nojassa. Kävijöitä on piisannut pitemmältäkin Oulun suunnasta, ja hyvä kämppäverkosto on lisännyt Lapin erämaiden tunnelmaa. Vaikka laajaa kairaa piirittävät kylät ja 70-luvulla nakerretut raiskiot, sisälle jää yhä todellinen suoerämaa metsien, purojen, jokirantojen ja salojärvien kirjoma kokonaisuus. Toistaiseksi tilaa ja rauhaa on riittänyt kaikille. Suota tarpoville retkeilijöille, marjastajille ja eränkävijöille Litokaira on merkinnyt Lapin korviketta, joka on saanut tähän asti ol18 Litokairan soita ja metsäsaaria tarpovat mieluusti niin eläimet kuin ihmisetkin. Erityisen vaikuttavia ovat hakkaamattomien metsäsaarien lisäksi keloutuneet rämeet ja purovarsien luonnontilaiset korvet. · Ranuan ja Pudasjärven Litokairaan perustettiin joulukuussa 1988 Lapiosuon-lso Äijönsuon soidensuojelualue
Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirit vaativat huhtikuussa, että Litokairaan on perustettava kansallispuisto. Jyrki Heimonen on Suomen luonnonsuojeluliiton metsätyöryhmän sihteeri ja vapaa toimittaja. Soidensuo jel ual ueilla käydään ahkeraa vaihtokauppaa, jossa entisiin rauhoitusmetsiköihin kuuluneita taimikoita, nuoria metsiä ja viljelymetsiköitä vaihdetaan muiden suosaarekkeiden aarniometsälaikkuihin. Ympäristönsuojeluntarkastaja Eero Kaakinen Oulun lääninhallituksesta pelkääkin, että lopputulos jää sirpaleiseksi ja reunametsien lisäksi tiet ja hakkiot halkoisivat myös kairan keskiosia. Litokaira ei ole ainoa soidensuojelualue, jossa on upeaa vanhaa luonnonmetsää. Tänä kesänä Litokairassa jatketaan viime vuonna käynnistettyjä linnustoselvityksiä. saarekkeita, jotka kasvavat ainoastaan vaivaispetäjää. vsk. Metsähallitus pitää huolen, että täysrauhoitukseen jäävä pinta-ala pysyy vakiona. SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. "Niistä ei saisi puuta irti edes nimeksi", ihmettelevät Litokairan vannoutuneet ystävät Hannu Savolainen Haukiputaalta ja Mauri Huhtala Kuivaniemeltä. 19. Aluettahan on jo 1976 tehdyssä kansallispuisto komitean mietinnössä ehdotettu yli 400:n neliökilometrin suuruiseksi kansallispuistoksi ! Metsähallitus ryhtyy laatimaan Litokairalle varsinaista hoitoja käyttösuunnitelmaa vasta 1991, joten vaikuttamisen mahdollisuuksia on vielä paljon. Ensi kesänä tehdään Talaksen tyyliin uhanalaisuusinventointeja mm. Kuhmossa sijaitsevalla Teerisuo-Lososuolla, jota luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja ja soidensuojeluohjelman räätäli Rauno Ruuhijärvi pitää metsiltään Oulun läänin komeimpana soidensuojelualueena. Metsänhoitaja Timo Tanninen metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimistosta lupaa myös, että luontoaktivisteja kuullaan poikkeuksellisesti jo suunnitelmaa laadittaessa ennen lopulli· sia lausuntoja
Antti Halkka Myrkyt selättävät 20 SUOMEN LUONTO 4/ 90 49. vsk.