Kasvien kirjeenkantajat Katselepa kimalaisen lentoa kesäisellä kukkakedolla se ei suinkaan lentele sattumanvaraisesti kukasta kukkaan, vaan tavallisimmin laskeutuu samanlaiselle kukalle kuin mistä lähtikin. Eri kasvilajien kukissa pörräävät usein aivan erilaiset hyönteiset, vaikka kukat kasvaisivat sekaisin. Siksi kasveille on kehittynyt monia keinoja, joilla varmennetaan pölyttäjien uskollisuutta: selvä, omintakeinen tuoksu, väri ja muoto, ja tärkeimpänä tietenkin runsas mesi, se varsinainen houkutin. Kukkauskollisuus vähentää myös eri lajien ja osin eri yksilöidenkin välistä kilpailua medestä: eiväthän mesivarat tietenkään jakamalla runsastu, mutta turhia käyntejä juuri tyhjätyillä kukilla kertyy vähemmän. vsk.. 2 Tie kannusruohon tai nätkelmän mesivarastoon aukeaa vasta kun riittävän raskas hyönteinen istahtaa huulen tai venhon päälle. Hyönteisen kannalta kukkauskollisuuden etuja on hankalampi selittää . Eri heimoissakin kimalaispölytteiset kukat ovat yllättävän samannäköisiä: esimerkkeinä vaikkapa niittynätkelmä (hernekasvi), kangasmaitikka ja kannusruoho (naamakukkaisia), kirjopillike (huulikukkainen) ja vesiherne (vesihernekasvit). Kukan kannalta pölyttäjien uskollisuuden merkitys on selvä: siitepölyä ei haaskaannu muiden lajien kukkiin vaan se joutuu suoraan toiseen samanlajin yksilöön. ~·." ,,, ta . Sinija punakukkaisista löytyy aivan vastaava sarja, ja siihen lisäjäseniä eräistä muistakin heimoista, kuten leinikki-, emäkkija lemmikkikasveista, kelloista, mykerökukkaisista ja vieläpä kämmeköistäkin. Runsaasti mettä tuottavat kukat rajoittavat usein meden saatavuutta: se on joko syvällä tai peräti "lukon takana", vain tiettyjen hyönteisten saatavilla. Kimalaisiin erikoistuneissa kukissa mesi on tavallisesti syvällä ahtaassa kannuksessa tai suppilomaisessa kukan torvessa. Samalla kasvin "kannattaa" erikoistua juuri tiettyihin hyönteisiin, jolloin siitepölyä joutuu yhä vähemmän haaskuuseen. Tietenkin rutiini nopeuttaa meden tai siitepölyn keräystä tutuissa kasveissa. Mesikasvia vaihdetaan vasta, kun saalis vanhassa vähentyy tai toinen kasvi on satunnaisella syrjähypyllä f f f osoittautunut vielä paremmaksi. Pieniä hyönteisiä tavoittelevien kasvien kukat ovat pieniä, ja kun mesivarastokin on pieni, ne eivät houkuta isoja hyönteisiä. Täydellistä tällainen kukkauskollisuus ei ole; kukkakedollakin on omat donjuaninsa. Samalla kun istuinalusta painuu alaspäin, kukan nielu avautuu, mutta myös heteet ja luotit liikkuvat niin, ettei kimalainen voi välttyä niiden kosketukselte,. Seppo Vuokko SUOM EN LUONTO 4/ 87 46
Nuuksion korvaamattoman arvokkaan alueen ytimeen ollaan nyt väkisin änkeämässä massiivista kansainvälistä kilpahiihtokeskusta. .......... .. Tavallisella laturetkeilijälläkään ei olisi sinne enää asiaa. Suomessa tällaisia kulttuurimaisemaakin suojelevia puistoja ei vielä ole, kuten on esimerkiksi Keski-Euroopassa. .. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. .. .... .. ........ ... Urho Kekkosen kansallispuistokin saatiin aikaan kansalaisliikkeen työllä, miksei sitten kymmenen kertaa pienempää puistoa Ruuhka-Suomen sydämeen. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta .. Hankkeen eteneminen riippuu hyvin paljon pääkaupunkilaisista ja uusmaalaisista itsestään. Voikukasta kerromme sivuilla 24-27. 14 Auli Kilpeläinen: Köydenveto Nuuksiosta: Kansallispuisto vai kilpahiihtokeskus. 42 Summaries of the Main Articles ..... 3. ....... 28 Heikki Willamo: Palsasuon kesä pursuaa elämää ... ... Tärkeimpiä luonnonsuojelukysymyksiä onkin tällä hetkellä kiista Nuuksion metsäja järviylängöstä Uudellamaalla. Nuuksion kansallispuiston lievealueilla voitaisiin lisäksi suojella kulttuurimaisemaa, suosia luonnonmukaista maataloutta, hoitaa mehiläisiä ja maatiaiskotieläimiä, säilyttää niittymaisemaa ja kunnostaa vanhoja rakennuksia. .. .. 46 Kysy luonnosta . Tämän "itsestäänselvän kansallispuiston" perustamista vaativat jo vuonna 1967 Suomen Luonnossa Urpo Häyrinen ja Martti Linkola. .. 36 Kirjoja .... 9 Juha Suominen: Kevättulva tutkimatta hutkittu .. .. Luo ntoillan asiantuntijat vastaavat. Nuuksiosta on pikaisesti tehtävä kansallispuisto luonnolle turvapaikaksi ja pääkaupunkiseudun kiireen ja ruuhkan hengästyttämille ihmisille virkistysalueeksi. 24 Tapio Lindholm: Mahla virtaa .. ... .. . 47 Kannen kesäisen voikukkaniityn on ku vannut Reijo Salminen. 38 Ulkomailta ... ...... Etenkin EteläSuomen metsäluonto on kiireellisen suojelun tarpeessa. ... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta.. .... ... .. .... .. Satojen kiireisten suksiluistelijoiden temmellyskentäksi Nuuksion luontoparatiisi on aivan liian arvokas. .... .... .......... ... Nuuksion kansallispuistohankkeella on jo laajan kansalaismielipiteen tuki takanaan. 8 Rauno Ruuhijärvi: EteläSuomen metsien puolesta... .. .. .. ...... .... .. vsk . Erityisen häpeällistä on se, ettei pääkaupunkiseudulla eikä ylipäätään koko Uudellamaalla ole vielä ainuttakaan kansallispuistoa, vaikka seudulla asuu jo lähes miljoona ihmistä. .... . ...... Vai tarvitaanko saamelaisia avuksi. .... ... vuosikerta lrtonumero 25 mk Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kansallispuiston Etelä-Suomessa on aivan liian vähän luonnonsuojelualueita. ...... ............. ... Viime kesänä mietintönsä jättäneen Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mukaan vain seitsemän prosenttia suojelualueittemme kokonaisalasta on Lapin läänin eteläpuolella. . Kilpahiihtokeskus vaatisi niin rankkaa rakentamista, että se "luontoon sopeutettunakin" tuhoaisi lopullisesti alueen luonnonrauhan ja sen hienon erämaisen luonteen. 4 Terho Poutanen: Intiankävijöitä ja tundralle matkaajia ............ ...... ... 12 Esko Männikkö: Antakaa lapselliselle arkkitehtuurille tila elämässä ...... Pääkaupunkiseudun asukkaallekin on turvattava oikeus luontoelämyksiin kotiseudullaan. .. .. Luonnonystävän aikakauslehti 4 • 1987 46. ......... .. ........ .. .. 22 Seppo Vuokko: Voikukka hyödyllinen rikkaruoho. Kilpahiihtokeskus ja kansallispuisto eivät sovi samalle alueelle. Vaihtoehtoisia, täysin kelvollisia sijoituspaikkoja on useita. 30 Mielipiteitä, keskustelua .... ... .... Kansallispuistoa ei voida perustaa muualle, mutta kilpahiihtokeskus voidaan hyvin sijoittaa joutavampaan paikkaan, jos tällaista keskusta ylipäätään tarvitaan. Tämä on paha puute, sillä toimikunnan mukaan suurin osa uhanalaisista lajeista asustaa eteläisessä Suomessa. ... ........ Kuin ihmeen kaupalla on miltei pääkaupungin kupeessa säästynyt parinsadan neliökilometrin laajuinen lähes erämainen metsäja järviseutu. ... .... .... 17 Jari Tuiskunen: Tanssi on elämän täyttymys ..... Ottamalla nämä näkökohdat huomioon Nuuksion alueen suojelussa kansallispuistojemme ilme täydentyisi olennaisesti . .. 10 Iiris Lappalainen: Turmiollinen öljy
Sekä kotilot että piensimpukat ilmentävät ympäristömuutoksia. Se kuroutu_i Ancylusjärvestä, Itämeren paikalla olleesta makeavesialtaasta, noin 8900 vuotta sitten. Kuormittamisen aloittivat selluteollisuuden ja yhdyskuntien, lähinnä Jyväskylän kaupungin puhdistamattomat jätevedet. Simpukoista yleisimmät kuuluvat hernesimpukkasukuun. Päijänteen ja sen lähialueen järvistä on poikkeuksellisen runsaasti havaintoja nilviäislajeista. Eläinplanktonista on löydetty selluteollisuuden jätevesiä suosivia lajeja, esimerkiksi eräät Keratella-suvun lajit. Elinkelvottomien syvänteiden on todettu hitaasti elpyvän. Syvänteiden eläimiä ovat surviaissääsken toukat, harvasukamadot, reliktiäyriäiset ja piensimpukat. Jämsänjokilaakson teollisuuden, asutuksen ja maatalouden kuormittamassa Tiirinselän syvänteessä elinkelpoinen alue ulottuu aikaisempaa syvemmälle. DDT:stä ja lindaanista on edelleen Jaamia Päijänteen eliöstössä, mutta ne ovat vähenemässä. Orgaanisen elohopean, metyylielohopean, käyttö paperiteollisuuden limantorjunnassa lopetettiin 1968. Kloorifenolit ovat huomattava ongelma, sillä niitä leviää vesistöön myös puunsuojauksesta ja polttolaitoksista ilman kautta. Tällaisia ovat kloorisymeenit, kloorianisolit ja kloorifenoliyhdisteiden kestävät johdannaiset. Tällaisia ovat jyrkkä ero rantojen ja ulapan eliöstössä sekä hyvin kehittynyt syvänneja tyrkyrantaeläimistö. Syvänteet elpyvät Kasviplanktonin määrällä ja lajisuhteilla on kuvattu Päijänteen rehevyyttä 50-luvulta lähtien. Myös ympäristömyrkyt ovat yhä ongelma, vaikka niiden määrät ovatkin laskussa. Ne ovat tulleet kaukokulkeumana, sillä niitä ei käytetä lainkaan Pohjoismaissa. Pääosa ympäristömyrkyistä peräisin sellutehtaista DDT ja metyylielohopea ovat tunnettuja esimerkkejä ympäristömyrkyistä, jotka rikastuvat ravintoketjuissa planktoneliöistä lintuihin ja nisäkkäisiin. Päijänne kulkee pitkänä jänteenä Hämeessä ja KeskiSuomessa. Myrkyt ovat haittoineen yhä tallella, eikä monien vaikutuksia tunneta. Se on Päijänne monelle, minullekin. liman kautta järveen laskeutuva myrkky on uusi ongelma. Se on järvi, joka vaatii puolustamaan itseään ja jonka läheisyyteen aina etsiydyn. Myös klordaaneja ja toksafeenia on mitattu Päijänteestä. vsk. Muinais-Päijänteestä se on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 6000 vuoden kuluessa. Näkymä Tehinselälle. Päijänne puhdistuu hitaasti Tuttu salmi, josta smmen maisema aukeaa pitkälle kumpaankin suuntaan, selkä johon laskee verkon tai lahti, oma tasku, josta jokaisen kiven tuntee oman mittansa syvyydelle. Päijänteestä on nähtävissä suurten järvien erityispiirteet. Päijänne pähkinänkuoressa Vesiala 1 116 km' Tilavuus 18,1 m' Keskisyvyys 16,2 m Suurin syvyys 95 m Suurin pituus 119 km Suurin leveys 28 km Saarten yhteispinta-ala 225 km' Suurimmat saaret Virmaila (34 km') Judinsalo (25 km') Salonsaari (17 km') PCB-päästötkin ovat vähentyneet jyrkästi, mutta kalat ja simpukat ovat osoittaneet, että PCB:tä vuotaa edelleen salaa Päijänteeseen jostakin Äänekosken reitiltä. 4 SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Pääosa Päijänteen ympäristömyrkyistä on peräisin selluteollisuuden valkaisu prosesseista. Jyväskylän jätevedenpuhdistamo vähensi merkittävästi järven fosforikuormaa ja selluteollisuus on vähentänyt päästöPäijänteen vesi on puhdistumassa, mutta kalastajia ja virkistyskäyttäjiä harmittavat veden säännöstelyn haitat. Onnettomuuksiinkin on varauduttava entistä huolellisemmin myös Päijänteen alueella. Päijännetunneli, valvova silmä Päijänteen pilaantuminen ja rehevöityminen alkoi 50ja 60-luvuilla. Yleisimmät kotilot ovat liejukotilo, hoikkasarvikotilo ja muunnoslimakotilo. Päijänteen veden laatu heikkeni voimakkaasti pohjoista kohti. Vaikka lähes kaikki myrkkypäästöt ovatkin vähentyneet, on muistettava, että ne ovat vähentyneet 60ja 70-lukujen tasosta, joka oli hyvin korkea. Lajisto vähenee happamoituneilla alueilla ja myrkyllisten jätevesien vaikutusalueilla
Reaktoreissa rikkidioksidi sidotaan kalsiumsulfaattikalsiumsulfiitti-seokseen. Rakentamiskustannukset ovat 85 miljoonaa markkaa ja energialaitoksen mukaan hanke on Suomen tähän asti suurin yksittäinen ilmansuojeluinvestointi. Hehtaarin alalle kasattuna siitä tulisi kolme metriä korkea kasa. Vaellusteiden sulkemisen takia on Päijänteen taimenkanta supistunut muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Rikinpoistolaitos käyttää raaka-aineenaan huomattavia maana sammuttamatonta kalkkia. Virkistyskalastuksen kehittämiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. yhdeksän troolikalastusyritystä . Alueella toimii mm . Helsingin kaupungin energialaitoksen mukaan kipsijäte ei muodosta minkäänlaista ongelmaa. Vastuu rikkipäästöjen vähentämisestä on tässä vaiheessa sälytetty pääasiassa energiantuottajille ja siten huomattavalta osin kunnille. Vaaravuoren ainutlaatuinen kasvillisuusalue olisi vettynyt voimalaa varten rakennetun vesialtaan vaikutuksesta. Lehmuston mukaan kipsijätettä voidaan ajaa täyttömäkiin ympäri vuoden, mikä on välttämätöntä, koska jätettä ei voida varastoida voimalaalueelle. Ne tuottavat kolmanneksen Helsingin lämmöstä ja sähköstä. Kalkki saatava verovapaaksi Valtio on tukenut rikinpoistolaitosta korkotukilainalla. Älkäämme unohtako Salmisaariliikettä Salmi saaren B-hiilivoimala valmistui vuonna 1984. Liike neuvotteli kaupungin kanssa ja hankki asialle julkisuutta julkilausumin ja tempauksin. KOTIMAASTA Suomen ensimmäinen rikinpoistolaitos harjaan Maamme ensimmä_inen ja samalla Pohjoismaiden suurin rikinpoistolaitos nousi harjakorkeuteensa huhtikuussa Helsingin kaupungin energialaitoksen Salmisaaren voimala-alueella. Koekäyttöön päästäneen jo kesällä. Puunjalostusteollisuus ja Jyväskylän kaupunki tekevät Pohjois-Päijänteellä velvoiteistutuksia, joiden yhteisarvo vuonna 1986 oli 1,5 miljoonaa markkaa. Päijännetunneli onkin paras järven suojelua valvova silmä ja veden laadun tae. Loma-asuntomäärä todennäköisesti kasvaa vielä nykyisestä 20 000:sta. Laitoksen päätoimittaja on Suomen Puhallintehdas. Päijänteen sanotaan olevan Suomen tutkituin ja tarkkailluin järvi, eikä sitä vastakaan tulla jättämään rauhaan tässä suhteessa, koska Helsinki lähiympäristöineen ottaa siitä raakavetensä. Puromäen mukaan seuraava rikinpoistolaitos tulee energialaitoksen Hanasaaren voimalaan viimeistään vuoden 1994 alussa, jolloin sen ilmansuojelusäädösten mukaan on oltava toiminnassa. Rikinpoistolaitoksen käynnistyttyä Helsingin rikkipäästöt vähenevät 30 prosentilla. kesäkuuta 1985 rikinpoistolaitoksen rakentamisesta. Sähkön hintaan vain puoli penniä lisää Laitos, jonka toiminta perustuu ns. Kalkin osuus laitoksen käyttökustannuksista on noin puolet. Päijänteen tulevaisuudennäkymiin kuuluu järven virkistyskäytön lisääntyminen. Päijänteessä elävät kaikki sisävesiemme kalalajit. Kirjoitus perustuu maaliskuussa Jyväskylässä pidetyn Päijänne-symposiumin toon. Energialaitoksen toimitusjohtajan Aimo Puromäen mukaan tuki on myönteistä, mutta määrältään kuitenkin riittämätöntä. Olkoon Suomessa edes yksi hyväonninen järvi. Jorma Laurila 5. Kipsijätteen määrä on vain murto-osa tästä. Toteutumaisillaan ollut 450 MW :n pumppuvoimalan rakentamishanke kaatui toistaiseksi osittain luonnonsuojelullisten seikkojen vuoksi. Paras muikkukanta on Asikkalanselällä Etelä-Päijänteellä. aineisSUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Rikinpoistolaitokselle oli voimalan kylkeen varattu tila, mutta laitosta ei ollut tarkoitus rakentaa ennenkuin ilmansuojelusäädökset sitä vaativat. Mistään pienestä rakennelmasta ei ole kysymys, sillä laitoksen korkeus on viitisenkymmentä metriä ja siinä on kaksi suurta rikinpoistoreaktoria. Hanasaaren B-voimalan varustaminen rikinpoistolla vähentää päästöjä yhtä paljon kuin Salmisaaren laitos. Ensisijaisesti sitä tullaan kuljettamaan täyttömäkien sideaineeksi. Kalaisa suurjärvi Päijänne on ammattikalastuksen kannalta tärkeimpiä sisävesiämme. Voimala olisi rakennettu Korospohjaan ja Vaarunvuoren suojelualueen kupeeseen. Onkin kysyttävä, miten valtiovalta on tulossa mukaan rikinpoistoinvestointien rahoitukseen, hän totesi harjannostajaisissa. Salmisaariliikkeeksi JarJestäytyneet luonnonsuojelijat ja asukasjärjestöaktivistit alkoivat kuitenkin alkuvuodesta 1984 vaatia, että voimalaan tulisi rakentaa rikinpoistolaitteet ennen sen käynnistämistä. Helsingistä tuli tällä alueella edelläkävijä. Päijänne on Suomen syvin suurjärvi, tutkituin, ja pian ehkä myös parhaiten hoidettu ja suojeltu järvi. Veneily on myös lisääntymässä. puolikuivaan menetelmään, pystyy sitomaan savukaasujen rikkidioksidista lähes 90 prosenttia, jolloin pääkaupunkiseudun ilmaan pääsee vuodessa 4 600 tonnia vähemmän rikkiä kuin nyt. Sähkön ja lämmön hintaa rikinpoisto nostaa 0.5-0.6 penniä kilowattitunnilta. vsk. Pumppuvoimalasta torjuntavoitto Päijänteen vedenpintaa säädellään Kymijoen voimatalouden tarpeisiin. Nämä kaksi laitosta yhdessä pienentävät siten Helsingin rikkipäästöt puoleen nykyisestä vuonna 1994. Kipsijätteelle on kehitetty useita käyttövaihtoehtoja. Alkukankeuksien jälkeen hanke eteni ympäristönsuojeluasiaksi varsin ripeästi. Eija Nieminen Kirjoittaja opiskelee limnologiaa Helsingin yliopistossa. Kymijoen laitosten energiantuotto on noin 1 100 GWh vuodessa. Taimenen lisääntymisalueita on enää kaksi, Arvajanjoki ja Rutajoki . Rikinpoistoon käytettävästä kalkista peritään kuilenkin edelleen liikevaihtovero päinvastoin kuin muista yleensä enegiantuotantoon käytettävistä raaka-aineista, kuten hiilestä ja ö!Jystä. Maanpäälliset aktivistit tekivät voimalan hiilikasaan suuren kalkkiristin, joka näkyi Helsingistä Espooseen johtavalle länsiväylälle. Laitos on lähes kokonaan kotimainen. Rikinpoistolaitos valmistuu vuoden loppuun mennessä. Lopputuotteena syntyy noin 30 000 tonnia kipsijätettä vuodessa. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 19. betoni, eikä siitä liukene haitallisia aineita sen enempää kuin betonistakaan, toteaa energialaitoksen projektipäällikkö Timo Lehmusto. jään asteittain. Rikinpoistolaitokseen kytketään Salmisaaren molemmat hiilivoimalat, joiden yhteisteho on 590 megawattia. Toukokuussa 1984 muutamå huimapää kiipesi varhaisaamun tunteina A-voimalan piipun huipulle ja ripusti sinne happosateiden vastaisen banderollin. Valtioneuvoston helmikuussa tekemän päätöksen mukaan vanhoissa yli 200 megawatin hiilivoimaloissa on oltava vähintäin 70-prosenttinen rikinpoisto vuoden 1994 alusta. Kasteltuna kipsijäte muuttuu yhtä kovaksi kuin Rikki poistetaan Salmisaaren voimalan savukaasuista kuvassa oikealla näkyvissä lieriöissä . Hän vaati myös liikevaihtoveron poistamista kaikilta, silloin kun sitä käytetään rikinpoistossa. Keskivertotaloutta kohti lasku tekee noin sata markkaa vuodessa. Täyttömäkiin sitä Lehmuston mukaan myös mahtuu, sillä Helsinki tuottaa vuosittain miljoonia kuutioita rakennusjätettä. Tiennäyttäjä pääkaupungin toki pitääkin olla
sanomalehtipaperin valmistuksessa ja valmistamalla kotimaisia uusiopaperituotteita. (921) 472 424, Harri Heliniltä puh. (931.) 131 317, Juhani Valkolumpeelta puh. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy esitteli Vantaalla sijaitsevia uusia toimitilojaan kutsuvieraille maaliskuun lopulla. Metsäpoliittinen ohjelma uusittu Uudistetussa metsäpoliittisessa ohjelmassaan luonnonsuojeluliitto puuttuu metsän käytön, hoidon ja suojelun periaatteisiin ja perää uudistuksia metsälainsäädäntöön ja hallintoon. Leirin tarkoituksena on kiinnittää huomiota Porin Vuorikemian tehtaiden kohtuuttomiin saastepäästöihin ja vaatia päästöjen huomattavaa vähentämistä. Kessin alueella ei ole tehty metsäekologista selvitystä, mm . Nuuksion alue on säilytettävä yhtenäisenä ja Solvallan suunniteltu kilpahiihtokeskus on sijoitettava sopivampaan kohteeseen, liitto vaatii. Hakkuut vaaditaan suoritettaviksi luontoa säästävin menetelmien käyttäen keveää korjuukalustoa . (90) 70 1 7058. Metsäalan hallinnon eri tasoilla olisi ohjelman mukaan lisättävä metsien moninaiskäytön ja luonnonsuojelun asiantuntemusta. Elimyssalo on myös merkittävä metsäpeuran tukialue. Kuhmon Elimyssalo, Suomussalmen Martinselkonen, Inarin Kessin alue, Saimaan Kolovesi ja Espoon Nuuksio ovat arvokkaita yhtenäisiä luonnonalueita, jotka ovat vakavasti uhattuina, sanoo luonnonsuojeluliitto julkilausumassaan. Ystävyyden puiston alue tulee luonnonsuojeluliiton mielestä rajata ympäristöministeriön alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suomeen tarvitaan yleismetsälaki , jolla säädellään metsien käyttöä ja käsittelyä sekä valtion että yksityisten mailla, sanotaan ohjelman metsäpolitiikkaa käsittelevässä osassa. Vuorikemian päästöt kuriin Sateenkaari -järjestö järjestää ensi kesänä Selkämeri II leirin Porissa. Metsäluonnon suojelemiseksi tulisi hyväksytyt suojeluohjelmat toteuttaa seuraavan viisivuotiskauden aikana, ohjelmassa sanotaan. Alueen erämaaluonne näkyy eläimistössä: siellä elää Suomen kaikkia suurpetoja . Metsähallitukseen ja keskusmetsälautakuntiin olisikin perustettava moninaiskäyttötoimistot. Metsäpoliittisessa ohjelmassa esitetään metsätuhojen torjuntaa koskevan lainsäädännön säätämistä ensi tilassa. Kultaisen ansiomerkin saivat ympäristöministeri Matti Ahde, lehtori Markus Ala-Heikkilä Kuhmosta ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Markkola Oulusta. Elimyssaloa on suunniteltu Suomen ja Neuvostoliiton välisen "ystävyyden puiston" osaksi. 1721). Hopeinen ansiomerkki myönnettiin seuraaville: Pekka Helo Kajaanista, Raimo Kantola Paltamosta, Mirja Karvonen Paltamosta, Timo Kontiokari Puolangalta, Eila Kuronen Helsingistä, Erkki Kohonen Pyhäjärveltä, Alpo Komulainen Sotkamosta, Matti Lassila Sotkamosta, Anna-Mari Markkola Oulusta, Kaiku Marttinen Lappeenrannasta, Esko Saari Oulusta, Anna-Liisa Sippola Rovaniemeltä, Pekka Tenhunen Kuopiosta. Metsäteollisuuden olisi tuotepolitiikassaan suuntauduttava laadun kohottamiseen. Metsien uudistamisen periaatteina tulee ohjelman mukaan olla luonnonmukaisuus, pienipiirteisyys ja metsän hävityksen estäminen . Tämän vuoksi metsälannoitukseen on suhtauduttava entistä kriittisemmin ja valittava kohteet entistä huolellisemmin. Kainuun metsäluontoa on verotettu kovalla kädellä, niinpä luonnonsuojeluväki painottaa Suomussalmen Martinselkosen ja Kuhmon Elimyssalon merkitystä viimeisinä eteläisinä erämaa-alueina. Kustannustoimittaja Ulla Kokko kertoo Matti Helmiselle ja Sesse Koivistolle Tuen uusimmasta tuotteesta, Jätteet hyödyksi -oppaasta. uhanalaiset kasvit ja eläimet ja alueen ekologiset ominaispiirteet ovat selvittämättä. (939) 380 500 tai Jukka Talvitieltä puh. Vastaava määrä työpaikkoja voidaan säilyttää käyttämällä lähialueilla moni6 toimikoneiden sijasta työvaltaisia puunkorjuumenetelmiä, liiton julkilausumassa todetaan . vsk.. Leiristä, joka pidetään 29. 6.-5. Joustavuuden ja monip ;olisuuden tulisi lisääntyä mets;en eri käsittelymenetelmissä. Martinselkosen ja Koloveden kansallispuistot on perustettava nopeasti , liitto vaatii. KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto: Erämaat säilytettävä jälkipolville lisesti kannattavien vanhojen ojitusalueiden kunnossapidon tehostamista. Kessin alue Inarin itäkairassa on liiton mielestä suojeltava suojametsälailla. (Lue Nuuksiosta tarkemmin s. Nykyisiä metsälakeja on ohjelman mukaan keh itettävä siten, että lain valvontaja toimeenpanotehtävät selkeästi erotetaan toisistaar . 7., saat tarkempia tietoja Juha Peijarilta puh. Jätepaperia tulisi käyttää mm. Ohjelmassa vaaditaan metsien uudistusojituksen lopettamista välittömästi ja taloudelKeinolannoitteilla saatu hyöty on erilaisten kasvuhäiriöitten ja tautien myötä tullut kyseenlaiseksi . Suomen luonnonsuojeluliitto kantoi huolta viimeisten erämaa-alueittemme hävittämisestä liittokokouksessaan Kajaanissa huhtikuussa. Taimikot hoidetaan me1<aanisin menetelmin ilman kemikaaleja tavoitteena kasvupaikan oloihin sopiva havu-lehtipuus~kametsä, ohjelmassa vaaditaan. Kokouksessa hyväksyttiin liitolle myös uusi metsäpoliittinen ohjelma. Metsien terveyden takaamiseksi olisi saastepäästöjä vähennettävä 80-90 prosenttia, jotta voidaan suojella herkimmin vaurioituvia ympäristöjä ja toisaalta elvyttää pilaantuneita ympäristöjä . Pienipiirteisyys edellyttää käsittelykuvioiden pientä kokoa ja niiden rajaamista metsikkökuvioiden luonnollisia rajoja pitki n. Näin voidaan turvata luontaiselinkeinojen kehittämismahdollisuudet tällä alueella, liitto sanoo. Viimeisiä arvokkaita erämaa-alueita ei saa luonnonsuojeluliiton mielestä tuhota lyhytnäköisesti työttömyyteen vedoten. Ahteelle kultainen ansiomerkki Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi jakoi liittokokouksessa perinteisesti liittohallituksen myöntämät ansiomerkit. Metsän uudistamisessa on käytettävä luontaista uudistamista aina kun siihen on puuston ja maapohjan luomat edellytykset. Tuhkalannoitusta tu lee suosia. Lain tulee lähteä koko metsäluonnon hoidon ja suojelun lähtökohdista. Alueelle suunnitelluista hakkuista ja metsäteistä tulee luopua. Maan eteläosissa on erityisesti suojeltu liian vähän vanhoja metsiä. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46
Ilmoittautumiset 15. Tutkimuksen mukaan ihmiset tuntevatkin metsähallituksen päätehtävän , mutta samalla tuomitsevat tehometsätalouden : yli puolet päättäjistä ja suuresta yleisöstä katsoo metsähallituksen suosivan liikaa voimaperäistä metsänhoitoa. heinäkuuta monipuolinen tapahtuma, Suvannon sykepäivät, jonka tärkeimpänä ohjelmana ovat talkoot. 6. Metsähallitus ei halua olla tsaarinaikuinen metsänvartija. Sen vanhat rakennukset ja kaunis maisema tarvitsevat jatkuvaa hoitoa pysyäkseen kunnossa. Päättäjät suhtautuivat kyselyssä kielteisesti uusien suojelualueiden perustamiseen. Keräyksen tuotosta riippuen Saimaan vesistöstä lunastetaan norppakansalle, joka on eräs maailman pienimpiä ja harvinaisimpia, yksi tai useampia luotoja. Sääskimyrkyt ! Yöpymiseen suositellaan omaa telttaa. Olosuhteiden vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 40 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. mennessä, puh. Tarkempia tietoja kesäkuun alussa ilmestyvässä Luonnonsuojeluväki-lehdessä. Kampanjan kohteina ovat tänä vuonna Tunturi-Lappi, lintuv.edet, saaristo ja sademetsät. Toimitus toivottaa mukava;i, luonnonläheistä kesää kaikille lukijoille! Bensamiljoonia luonnonsuojeluun Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto jatkaa yhteistyötään Esson kanssa. 1987 maan laajuisen keräyksen, johon toivomme Sinun lahjoittavan yhden päivän palkkasi. Mukaan tarvitaan ainakin makuupussi ja -alusta, henkilökohtaiset ruokailuja peseytymisvälineet sekä työja sadekamppeet. Talkoilla on tarkoitus tänä vuonna tehdä pärekattoja ja punamultausta. Työvoimavaltaisten, pehmeämpien menetelmien suosimisen puolesta puhuivat myös haastatellut päättäjät, erityisesti kansanedustajat ja kuntien viranomaiset, joiden mielestä metsähallituksen tulee kantaa erityistä vastuuta työllisyydestä. Olet pelastamassa erästä maailman harvinaisinta eläi ntä. Metsähallitus on teettänyt Suomen Gallupilla tutkimuksen, mitä mieltä suuri yleisö ja päättäjät ovat viraston toiminnasta. Se haluaa olla ensisijaisesti puuntuottaja, joka huolehtii myös metsien moninaiskäytöstä ja suojelusta. Meidän on se tehtävä, sillä saimaannorppaa ei muilla ole! Tuestasi kiittäen Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnonsuojelun juhlavuoden 1988 valokuvauskilpailu Luonnonsuojeluliitto Jarjestää 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi valokuvauskilpailun. Kylällä on myös mahdollisuus tutustua rakentamisen perinteisiin työtapoihin. Suuren yleisön mielestä taas suojelualueita tulisi perustaa lisää erityisesti Etelä-Suomeen. Sen sijaan, että odottaisi itselleen lahjatulvaa, liitto aikoo lahjoittaa merkkivuotensa kunniaksi saimaannorpille rauhoitettuja pesimäluotoja. Kuljetus: Kemijärven asemalta järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetus 6. 6.-31. Metsähallitus aikoo hyödyntää tutkimuksen tulosta parantaessaan tiedotustaan, kohentaessaan henkilöstönsä koulutusta ja kohottaessaan palvelualttiuttaan. 9. Huhtikuun puolivälistä elokuun puoliväliin kestävän kampanjan avulla Esson huoltamot keräävät 1,5 miljoonaa markkaa Maailman Luonnon Säätiölle. 7. vsk. 7. 1988. Suuri yleisö odottaa metsähallitukselta paljon myös metsästyksen, kalastuksen, ulkoilun ja retkeilyn sekä luonnonsuojelun hyväksi. Tule mukaan keräykseen ja t.uo mukana ystäväsikin. Kilpailu jatkuu ensi vuoden huhtikuun loppuun saakka ja palkinnot jaetaan juhlavuoden pääjuhlassa Maailman ympäristöpäivänä 5. Muutakin ohjelmaa on luvassa, mm. Luotojen lunastamiseksi liitto järjestää 1. koko viikon kestävä taideleiri lapsille, taidenäyttely, myyntinäyttely, tarinailta, musiikki-ilta, nuotioja lauluilta, rakennusperinneilta, soutuja melontakilpailu ja talkoiden päätteeksi sauna ja talkootanssit. Metsähallituksen virastokuva Metsähallituksen alkuperäinen tehtävä viime vuosisadalla oli valtion metsien suojelu ja metsän haaskauksen ja väärinkäytön estäminen, kertoili pääjohtaja Jaakko Piironen peilaillessaan mennyttä metsähallituksen nykyiseen yrityskuvaan. Jär'estää Suvannon kylätoimikunta SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Heidän mielestään metsähallituksen tulee tinkiä edullisimmista menetelmistä työllisyyden hyväksi . Pelkosenniemen Suvanto on kulttuurihistoriallisesti arvokas peräpohjalainen kylä. Konkreettisiksi avustuskohteiksi on valittu tunturiLapista naali , lintuvesiltä laulujoutsen, saaristosta merikotka ja sademetsistä tiikeri. Majoitus ja ruokailu ovat talkoisiin osallistujille ilmaiset. 981-429 637 Helena Hirviniemi tai 960-311 550 Liisa Viitala. RK Norpalle koti -keräys Suomen luonnonsuojeluliitto, joka on Suomen suurin luonnonsuojelujärjestö, täyttää ensi vuonna 50 vuotta. 6. Kylässä järjestetään 6.-12. KOTIMAASTA Seuraava Suomen Luonnon numero ilmestyy 1. Periaate on sama kuin viime kesäisessä kampanjassa: penni jokaisesta tankatusta bensalitrasta luonnonsuojeluun. 12
Tämän päivän kaupunkilaisornitologi panee paremmaksi todetessaan, että tervapääskystä ei senkään vertaa. ,. päivän tienoilla kiirehtii pesimätundralleen. Jos lounaassa talvehtiminen on edullista esimerkiksi niin, että lounaismuuttajat ennättävät vallata parhaat pesimäpaikat, pohjansirkkujemme talvehtimisalueet voivat vuosien mittaan muuttua. Viitakerttunen ja idänuunilintu aloittivat Suomen valloittamisen vasta 1930luvulla. Kaakkoismuuttajamme ovat loppukevään tulijoita. • ,r..,.. .. Koilliseen! Sepelhanhiparvi matkaa Suomenlahden yllä kohti pesimäseutujaan Siperian pohjoisosissa. ..., "T' .. päivän tienoilla ja lapinuunilintu, jonka ensimmäiset koiraat kuullaan vasta kesäkuun puolivälissä. Intiankävijöiden viimeiset tulijat ovat kultasirkku, joka on "kotona" Pohjois-Karjalassa tai Liminganlahdella kesäkuun 10. vsk.. Miksi lentää edestakaisin Intiaan, jos talven yli selviää lähempänäkin ja pienemmillä ponnistuksilla. Intian-kävijöitä ja tundralle matkaajia Pääskysestä ei päivääkään, maatalousyhteisössä elänyt sananlaskujen sepittäjä sanoo. Uusilta asuinsijoiltaankin linnut kuin vanhasta tottumuksesta syksystä toiseen suuntaavat matkansa Intiaan, vaikka lentomatka on pidentynyt sitä mukaa kuin levinneisyysalue on laajentunut. Tapa muuttaa kaakkoon ei suomalaisilla linnuilla ole syntynyt yrityksen ja erehdyksen myötä. .. Kuluneena keväänä pohjansirkku teki meillä uuden saapumisennätyksen, kun ensimmäinen koiraslintu tavattiin 6.4. Varhaisen päivämäärän taakse voi kätkeytyä mielenkiintoinen ilmiö. maassa mme vasnen on kesäyön mestarilaulaja, "siperialaiset" uunilinnut ja sirkut ovat yhä kuin toisesta maanosasta, vaikka ne jo pitkään ovat kuuluneet Euroopankin pesimälinnustoon. läntisellä Uudellamaalla. luhtakerttunen, kultarinta, kuhankeittäjä, ruisrääkkä ja kehrääjä. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Oma myöhäisten muuttajien ryhmänsä ovat arktiset hanhet, sorsalinnut ja kahlaajat. Nämä Intian-kävijät, kaakkoismuuttajat, sykähdyttävät lintuharrastajaa erityisesti: sinipyrstössä · on taigan taikaa, viitakerttu8 Kaakkoinen mestarilaulaj a viitakerttunen on esiintynyt ta viitisenkymmentä vuotta. Siellä meikäläisten ikimetsienkin linnut piileskelivät pensaikoissa ja riisiviljelmien penkereillä. ihme, vaikka moni nuori sirkku ensimmäisenä elinsyksynään valitsisi muuttosuunnan väärin ja joutuisi Intian sijasta esimerkiksi lounaiseen Eurooppaan. Kevään viimeisten muttajien joukossa on kaukaa Afrikassa talvehtineita hyönteissyöjälintuja: tervapääskyn lisäksi mm. Pääjoukot ovat perillä pesimärääseiköissään toukokuun puolivälissä tai pian sen jälkeen. Muutama eksyneistä selviytyy uusilla sijoillakin yli talven ja jokunen näistä menestyjistä saattaa seuraavana keväänä onnistua palaamaan synnyinseuduilleen. Selitys poikkeukselliseen muuttosuuntaan löytyy lajien varhaisemmasta leviämishistoriasta: ne ovat levittäytyneet Aasiasta uusille asuma-alueilleen suhteellisen myöhään. rr .., ..... Viimeinen Arktikseen matkaaja on isosirri, joka vasta kesäkuun 10. Varhaisin on pohjansirkku, jonka joutms1mmat yksilöt ehtivät meille vapuksi. Juuri näinä päivinä ne rientävät sadointuhansi n Suomenla htea pitkin ja maamme kaakkoisku lmaa hipoen kohti PohjoisVenäjällä SIJattsevia pesimäseutujaan. Pohjansirkku on Suomessa niin runsaslukuinen pesimälintu , että ei ole lainkaan .. Myöhään saapuvat myös muutamat pienet varpuslintulajit, jotka viettivät talvensa Intiassa asti
Metsiä on suojeltu perustamalla luonnonja kansallispuistoja sekä aarnialueita, muiden suojelualueiden merkitys on vähäisempi. Tilanne saattaa lisäksi olla huolestuttavampi kuin tähänastiset tietomme kertovat. vsk. Mitään syytä ei ole epäillä, etteikö taloutemme sitä kestäisi. Kokonaisuutena suojelutilanne on _tällä alueella tyydyttävä. Myös puheet siitä, että suojelu rajoittaa oleellisesti valtakunnan metsätaloutta tulisi lopettaa, koska vain 1.4 % metsämaasta on suojelualueina. Toinen tärkeä näkökohta on säilyttää talousmetsissäkin kolopuita. Käynnistynyt kolopuukampanja pitäisi saada myös metsätaloudessa tavaksi. Ne parantavat harvinaistuvan kololinnuston ja lahopuussa elävien hyönteisten elinmahdollisuuksia. Todellinen tarve on kuitenkin lähempänä 100 miljoonaa. Sen uhka kohdistuu puoleen uhanalaisista eli yhteensä yli 500 lajiin ja vaikuttaa lisäksi toissijaisena lukuisiin muihin lajeihin. Näin saataisiin suojelun piiriin myös tarpeellisia nuoria sukkessiovaiheita sekä kulon polttamaa maata ja puuta. 9. Uusia metsien suojelualueita on näin ollen saatava erityisesti Etelä-Suomeen, mutta myös Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Metsätalouden tehostuminen on usein myös syynä niittyjen, hakamaiden ja lehtojen lajiston uhanalaisuuteen. Ne ovat lisäksi talousmetsiä, joissa ei ole lahoavaa puuainesta, eivätkä ne ole SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Kun kohtuullinen ja kansainvälinenkin tavoite olisi kahden-kolmen prosentin luokkaa, voi tilannetta pitää todella huolestuttavana. Etelä-Suomen metsien puolesta Metsien suojelutarve syntyy ihmistoimien aiheuttamista muutoksista tai uhista. Metsäluonnon suojelualueiden edustavuutta voi tarkastella metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin ja niissä metsätyypeittäin. Vasta valmistunut metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston selvitys paljastaa kaunistelemattoman totuuden. Viimeiset, lajistoltaan arvokkaat ikimetsälaikut tulee inventoida ja pyrkiä rauhoittamaan. Samalla ne mahdollistavat luonnonmukaisen hyönteisja myyrätuhojen torjunnan. Pohjanmaan-Kainuun vyöhykkeellä on suojeltua metsämaata 0. 9 % ja Etelä-Suomessa, tammivyöhyke mukaanlukien vain 0.06 %. Etelä-Suomen metsät ovat kauttaaltaan olleet niin pitkään taloustoimien kohteena, että suojelutoimia toteutettaessa kysymykseen voi tulla myös suojelualueen perustaminen avohakkuun, kulotuksen ja luontaisen uudistumisen jälkeen. Pelkkien pinta-alojen perusteella ei suojelutarvetta kuitenkaan enää tarvitse arvioida. Näin valtion tuloja menoarvion valmisteluaikana on taas syytä muistuttaa luonnonsuojelualueiden ostovarojen kasvavasta tarpeesta. Usein juuri luonnonsuojeluliiton aloitteista on määrärahaa onnistuttu kasvattamaan nykyiseen 53 miljoonaan markkaan. Myös valmistumassa oleva lehtojensuojeluohjelma olisi mahdollisimman nopeasti toteutettava. Pohjoissuomalaisissa kasvillisuusvyöhykkeissä Peräpohjolassa, Metsäja Tunturi-Lapissa on suojelun piirissä olevaa metsämaata (ilman kituja joutomaita) 4.6 %. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö tarjoaa siihen myös aineksia. Mietintö toteaa merkittävimmäksi uhanalaisuuden syyksi nykymuotoisen metsätalouden. Osa lajeista on ikimetsien lajeja, monet niistä tarvitsevat myös lahoavaa puuta. Uhanalaisuus syntyy talousmetsissä monista syistä. Tämä merkitsee suunnitelmissa olevien ja olleiden kansallispuistojen perustamista. Kaikista itiökasvien ja selkärangattomien ryhmistä ei ole vielä edes lajitasolle ulottuvia selvityksiä. Suojelun merkitys metsätaseelle on lisäksi paljon vähäisempi, koska valtaosa pinta-alasta on Lapissa. Luvuissa ovat itseasiassa mukana myös keski-ikäiset metsät. Perusteilla olevien soidensuojelualueiden yhteyteen tulee liittää metsiä. Erityisen uhanalaisia ovat eräät hyönteiset, sammalet, jäkälät ja sienet. puustoltaan monimuotoisia. Metsänarviointitilastot antavat virheellisen kuvan ikimetsien määrästä, koska vanhoiksi metsiksi tilastoidaan Etelä-Suomessa jo yli BO-vuotiaat ja Pohjois-Suomessa yli 120-vuotiaat metsät. Kovin suuriin pinta-aloihin ei enää ole mahdollisuuksia, joten päähuomio tuleekin kiinnittää pienten, mutta sitä arvokkaampien suojelualueiden verkoston aikaansaamiseen
Hy10 Kevättulva tutkimatta hutkittu vä esimerkki tästä on Pertti Uotilan tutkiman säännöstellyn Vanajaveden kohtalo. Tätä luulin syyksi ja osasyy se varmasti olikin, kaiketi jopa pääsyy. Alkukesän tulvahuippu oli kymmenisen senttiä aikaisempaa alempi. Varsinkin lahtivesien rannat ja perukat olivat rehevöityneet. 3) Vammalan Rautavesi Kokemäenjoen luusuassa on humuksen ja saven samentama, luonnostaankin melko ravinteikas. Viime vuosikymmenien aikana kevättulva on jäänyt parikymmentä senttiä alemmaksi kuin aikaisemmin, mutta loppukesällä vesi on silti pysytellyt likimain entisellä tasollaan. Syntyy kesätulva, joka todella onkin tuhoisa maanviljelylle. Miten se vo1s1 olla haitallinen. Niitä on laskettu kuiville, upotettu altaisiin ja ruoppausmassoihin, vuosi-, viikkoja vuorokausisäännöstelty, syövytetty ja vyörytetty, kaiken muun turmelemisen ja likaamisen ohella. Kun kesinä 1974-75 tutkin uudelleen joukon Ernst Häyrenin 1951-53 tutkimia rannankohtia, vesikasvisto oli muuttunut aika lailla. Vedenpinta on vakautettu. Kaunistelun tarkoitus on saada myötämieltä, lupia ja rahaa. Näin saadaan kevättulvavesikin sähköturbiinin kitaan. Hämeen teollisuus voimistui, lannoitteita levitettiin maille, viemäröinti yleistyi. Jonkinmoista säännöstelyä näytetään Kauttualla harjoitetun jo vanhastaan. 2) Päijänne ei ole pahoin rehevöitynyt, jos kohta teollisuuden muutoin likaama varsinkin paikoin ja eritoten pohjoisessa. Pyhäjärven tulva, yleensä toukokuinen, olisi varmaan luonnostaankin vähäisehkö ja vedenpinta kesän mittaan melko vakaa, järvi kun on laaja mutta valuma-alue pieni. Jotenkin oikullisesti tai ylitse sen, minkä likavesipäästöt ja muut päästöt aikaansaisivat. Luontohan on rakentunut tulvan läsnäollessa, tulvaa edellyttäväksi. Rehevyys kyllä oli paljolti juuri tulvan ansiota. Asiaa kaunistellaan sanomalla tätä tulvantorjunnaksi tai tulvasuojeluksi. Jospa ihminen vain luulee tietävänsä paremmin. Hellävaraisemminkin kohdeltuna rannasta on tehty rantaviiva. Ranta kohentui melko pian, jollei ihan entiselleen SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Silti joissakin lahdissa, mutta myös selällisten saarten poukamissa on mätänev1a kasvijäteröykkiöitä, pehmeätä kuplivaa pohjaa ja taajassa kasvavaa rehevöityneen järven kasvistoa. Alati täydet altaat jokineen karkaavat käsistä, vallankin kun suonojittajat ja puronperkaajat ovat olleet ahkeria. Koko kevään ja kesän vedenpinta sitten onkin ylen vakaa, hamaan syksyyn saakka. Jää ja kesävesi verhoavat armeliaasti sen, mitä kuivuus, pakkanen ja liian alas ulottuva ruhjova jää ovat tehneet rannan pinnanalaiselle osalle. Se vajosi sijalleen kartuttamaan paksuja mätäneviä uppolauttoja, joiden yllä ja ympärillä rehotti tiuha irtokellujaja muu vesikasvillisuus. Vuodesta 1975 alkaen on ollut pyrkimystä pitää Pyhäjärvi mahdollisimman täynnä vettä. Tämä siis taustaksi. Mutta vuonna 1957 alkoi myös Kuloja Rautaveden konemaisen täsmällinen säännöstely yläja alapuolisin padoin: huhtikuussa puolilleen, kevättulvavesillä täydeksi muttei enempää, läpi kesän ja syksyn ja talven tasaisen korkealla, joitakin kymmeniä senttejä ylempänä kuin luonnonoloissa keskimäärin ja hyvin paljon ylempänä kuin lapsuudessani joinakin vähävetisinä kesinä. Tulvaa ei enää ole, ja maakasvillisuus, usein metsä, työntyy veden äärelle asti, hävittää rannan eliöyhteisön. PUHEENVUORO Kevättulva kuuluu luonnon järjestykseen aivan samoin kuin sen syykin, lumien sulaminen. Mutta tämäkin asia käännetään nurinperin: lisää säännöstelytehoa, altaita, ruoppausta, patoja, penkereitä. Kesätulva on yllätys luonnollekin, ihmisen aikaansaama tai ainakin voimistama kun on. Järven runsas ruoko-, piuru-, korte-, kaislaja muu kasvimassa ajautui keväisin lahtiin -ja jäi niihin. Vielä vaikeampaa on oivaltaa, että vedenpinnan vakaus on osaksi harha. Juuri tulvan ja muiden rantavo1m1en muokkaama on ranta, vyöhyke, jonka ylempi osa on enimmän ajan vedenpinnan yläpuolella, alempi enimmäkseen alapuolella. Tuttua luonnossa liikkuneille. Ehkä tuttua on sekin, millä jatkan, vaikkakaan en ole huomannut asiasta missään kirjoitetun. Säännöstelyaltaat, edelleen järviksi kutsutut, lasketaan kevättalvella niin alas kuin tekniikka ja juristit sallivat. Vuosina 1964-73 huhtikuun alin vedenkorkeus oli keskimäärin 20-30 senttiä alempi kuin vuosina 190150. Kolmen järven kertomaa Olen ihmetellyt, miksi eräät jonkin verran tuntemani järvet ovat oudosti rehevöityneet rannoiltaan. Rannat on tuhottu Rantojamme on hävitetty ja lisää hamutaan. Ymmärrettävää sinänsä: ranta on runsastuottoinen; luhtaniitty antoi ennen karjalle talvirehun ja oli myöhemminkin tärkeä laidun. Paksu moskalautta nostettiin puutarhan kompostiksi, ja sen jälkeen myös uusi ajautunut kasvimassa korjattiin joka kevät pois ennen vajoamistaan. Kevättalven tyhjennyksellä tehdään tietysti tilaa lumensulamisvesille. Rehevöityneiden vesien kasvit olivat selvästi yleistyneet ja vallan uusia irtokellujalajeja ilmaantunut. Tai ainakin "keskimäärin" vakaa; viikkoja vuorokausisäännöstelyn tuomat pikatyhjennykset voivat silti olla rajuja. Ei vuodessa eikä kahdessakaan, vaan vaivihkaa, kuin varkain. Ja yläjuoksun ojituksia ja perkauksia jatketaan. Järvi rehevöityi silminnähden 1950-luvun puolivälin jälkeen, sai uusia kasvilajejakin, rehevöityneille järvillemme ominaisia. Kolme erilaista esimerkkiä, silti nähdäkseni samasta ilmiöstä: 1) Säkylän Pyhäjärvi on kirkasvetinen ja puhdas. vsk.. Tulvahuipun ajankohta oli siirtynyt kesäkuun loppupuoliskolta heinäkuun alkupuoliskolle, ja vesi pysyi toisin kuin aikaisemmin korkealla koko loppukesän. Näitä järviä ei ole hiljakkoin laskettu; järvenlaskuhan rehevöittää järveä sekin. Päijänteen vuonna 1964 alkaneen säännöstelyn suuntaus on seuraava. Läpi ei enää päässyt veneellä eikä kahlaten, uiminen ellotti. Joskus tosin tulee isoja kesäsateita. Etenkin jos on tullut tehneeksi viljelyksen tai rakennelman liian alas. Veneja uimarannassamme Rautaveden lahdekkeessa tuli tehdyksi puolitahaton koe. Välillä on hetkellisiä voimaloiden sanelemia pinnan äkkipudotuksia
En siis tiedä, ovatko ajatukseni virheellisiä vaiko ehkä uutuuttaan outoja. Siellä ne sitten kesän mittaan lahoavat runsashappisissa oloissa rantaniittyä raviten. Sama koskee toistakin runsaiksi markoiksi arvioitua "virkistyskäyttöetua", läpi koko kesän yhtä korkealla pysyvää vedenpintaa. Kevättulva taitaa sittenkin olla ystävä, olkoonkin joskus hieman hurjannäköinen. Järveä on säännöstelty vuodesta 1951: voimakas kevättalvinen lasku ja kevättulvan poisto, ylimmän vedentason myöhennys heinä-elokuulle. niin läpikuljetettavaksi kumminkin. Ei tulvaakaan pitäisi tutkimatta hutkia. Kevättulvalla on merkityksensä Rauta veden tapahtumat ynnä puhtaampien, mutta yhtä kaikki säännösteltySUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Ainoa, joka on kohta kohdalta asian ymmärtänyt ja siitä keskustellut, on naapurin poika lapsuuteni kesiltä Rautaveden rannalta, kansakoulun käynyt mies. Olen selostanut ajatuksiani muutamille alan tohtoreille ja professoreille saamatta selkeätä palautetta. Järven lahdet ja matalat rannat täyttyvät kasvien jäännöksillä, syntyy vetelikköä ja lopulta suontapaista. Juha Suominen Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kasvitieteen dosentti. Kun vesi ei alene kesän eikä syksynkään aikana, kasvinjätteet mätänevät vaivalloisesti huonoissa happioloissa, säilyvät osaksi yli kesän syöden veden talvisiakin happivaroja. Ravinteet kertyvät lahtiin, missä alkaa jopa itseään ruokkiva rehevöitymiskierre. Aivan rantavesikin on verrattain syvää, pohja pehmentynyt, vesikasvillisuus vähäistä, kalasto, vesilinnusto ja muu eläimistö toisenlaista. Pelkkä säännöstely näyttää riittävän laukaisemaan lahtien rehevöitymisen. Samalla tavalla kuin edellä mainituissa järvissä on säännöstely voinut vaikuttaa myös Kaisu Anttonen-Heikkilän kuvaamassa Oulujärven rehevöitymisessä ja lahtien umpeutumisessa. Järven koko luonne ja ilme muuttuvat, vuosikymmenien mittaan kenties vallan vieraaksi. Mutta jos tulva poistetaan (tai vaikkapa vain myöhennetään, jolloin kasvinjätteet ehtivät vajota veteen tai takertua varttuviin vesikasveihin), kaikki mähjä jää järveen. Säännösteltyjen, kevättulvattomien ja koko kesän ja syksyn korkealla pidettyjen Jarvien lahdet pilaantuvat, vaikka jätevedet ja hajakuormituksenkin ravinnevalumat pidettäisiin kurissa. Jos edellä kerrottu todella pätee, ilmiö koskettaa monia vesistöjä ja lukemattomia Jarv1a. Kehitys johtanee Jarvien pienenemiseen ja pyöreytymiseen, rantaviivan kulku oikaisee niemenkärjestä toiseen. 11. Kun halutaan hyödyntää tulvavedetkin voimaloissa, saattaa rantaasukkaille tarjottu "oheisetu" tai jopa "hankkeen tarkoitus", kevättulvan poisto, ollakin kirous. Lähilahdet eivät ole ehostuneet. Säännöstelty järvi on lopulta näöltäänkin säännöstelyallas. Vesiemme säännöstelyn syntikuorma kasvaa. Aines karttuu vuosi vuodelta, lahti tukehtuu. Se uppoaa lahtien rantaveteen. vs k. Vaikka Säkylän Pyhäjärvi on kirkas ja puhdas, sen eräät lahdet ja jopa selällisten saarten poukamat ovat rehevöityneet. Erityisesti Rautavesi kertoo, ettei jätepäästöjen hienoinen väheneminenkään auta, ellei nitistetyn kevättulvan työtä korvata, hoideta lahden kevätsiivousta muulla tavoin. Kevättulvan "tarkoitus" on nostaa kelluvat edellisen kesän kasvinjätteet lahdenperukoiden luhtaniityille. jen, Pyhäjärven ja Päijänteen lahdekkeiden nykyilmeen ymmärrän seuraavasti. Oulujärven säännöstelyyn tosin kuuluu myös vedenpinnan yleinen lasku usealla kymmenellä sentillä luonnontilaan verrattuna. Syynkin ymmärrän: oppineisuus ei auta, jos ei ole ollut tilaisuutta jatkuviin havaintoihin samoilla paikoilla ennen säännöstelyä ja sen jälkeen. Kevättulvan poisto ja piripintainen kesävesi eivät ehkä yksin turmele isoa järveä kokonaan, mutta lahtivesiin ja rantoihin ne purevat pahasti; oikea ranta ja viihtyisyys ovat mennyttä. Kirjoittaja epäilee, että rehevöitymisen syynä on vedenpinnan säännöstely, jonka seurauksena rantavesien "kevätsiivous" jää tekemättä. Hyllyvä rantaparras on ehyt ja täsmällinen, jollei aallokko, jää tai järven muuttunut säännöstely rupea sitä syömään. Jospa tulvasuojelun tilalle tarvitaankin tulvansuojelu
Sitä myös painuu pohjaan ja jää sinne jopa vuosikausiksi. tuulista, lämpötilasta ja aallokon voimakkuudesta. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Pinnaltaan kuivuneet öljykokkareet saattavat tahria vielä vuosia onnettomuuden jälkeen rannoilla eläviä, kasvavia ja liikkuvia. Laivan varsinainen vuotokohta oli näet vajaan kymmenen metrin syvyydessä. Onneksi ne myös haihtuvat helposti. Helposti näkyvät haitat ovat vain osa öljyonnettomuuksien seurauksia. Olemme arvailleet 750 raakaöljytonnin vaikutuksia merivedessä ja odotelleet öljylautan leviämistä suojeluja virkistysalueiden rannoille. Kun höyhenpeite on öljyyntynyt, sen lämmöneristyskyky vähenee ja tahriintuneet linnut kylmettyvät. Veden pintaan kellumaan jääneestä öljystä muodostuu vähitellen tervamaisia möykkyjä, joihin luonnon hävittämistemput eivät juuri tehoa. Ihmiselle haitta on lähinnä esteettinen, mutta esimerkiksi linnuille se on turmiollinen. Veden eläimet kärsivät Vedessä keijuva kasviplankton on herkkä öljyn vaikutuksille. Öljyä joutuu meriin ihmisten toimesta, mutta myös suoraan valtamerten pohjan öljypurkauksista. Tuulet ja virtaukset pilkkovat !auttaa ja kuljettavat sitä ennalta arvaamattomasfi. Öljy liukenee, haihtuu ja möykkyyntyy Kun öljyä joutuu veteen, se levittäytyy lautaksi, joka ohenee ja laajenee. Ne sotkevat ja tahraavat. Tämä öljy on kerättävä rannoilta ja poltettava. Vaikka se tahrii ja myrkyttää luon12 toa, se myös hajoaa luonnollista tietä. Raakaöljy ei ole tasalaatuista, vaan koostuu sadoista eri yhdisteistä, joista monet ovat myrkyllisiä. Öljylauttojen ja jatkuvien öljyvuotojen lähistöllä, näitä lajeja on huomattavasti enemmän kuin öljyttömillä alueilla. Öljyn pinnanalaisia liikkeitä on mahdoton seurata, ilman jääpeitettäkin. Niin vähennetään lintujen kärsimystä ja samalla suojellaan petolintuja myrkyttymiseltä. Kuinka paljon öljyä liukenee tai haihtuu, riippuu Kun öljy ehtii levitä pitkin rantoja, sen kerääminen käy hankalaksi. Jos öljy tahrii lintuja pahasti, julmalta tuntuva ampuminen on usein paras toimenpide, mikäli ei ole kyse harvinaisista lajeista. Haittoja on tosin vaikeata havaita, sillä planktonyhdyskuntien koostumus ja määrä muuttuu jatkuvasti. Niiden mukana öljyposti kulkeutuu avomereltä rannoille. Antonio Gramscin helmikuisessa haaksirikossa osa öljystä saattoi jäädä myös syvemmälle merivirtojen kuljetettavaksi. Aikaisempien onnettomuuksien yhteydessä on todettu öljyn levittäytyneen näkyviä lauttoja paljon laajemmalle. Jähmettynyt öljylautta ja mustuneet jäälohkareet houkuttelevat lintuja laskeutumaan. Veden liikkeiden vuoksi plankton myös korvautuu nopeasti. Osa taas imeytyy veden kiinteiden hiukkasten pinnalle ja painuu niiden mukana pohjaan. Rantojen likaantuminen ja lintujen tahriintuminen on öljyonnettomuuden näkyvin seuraus. Öljyä joutuu joko suoraan tai ruuan kautta eläinten elimistöön. Iiris Lappalainen Turmiollinen öljy Ruskeata tahmaista öljyä jäälohkareiden seassa: uutisten välittämä näkymä säiliöalus Antonio Gramscin haaksirikosta Porvoon edustalla on ollut lohduton. Helmikuun kuudennesta päivästä lähtien olemme taas kerran ihmetelleet öljyntorjunnan tehottomuutta ja hitautta. Öljyhän on aito luonnontuote eloperäistä ainetta, joka on syntynyt muinaisten merieliöiden jätteistä kovassa paineessa pohjakerrostumien alla. Tämä on luonnon menetelmä öljyn hävittämiseksi. Auringonvalo hapettaa öljyä, mikä lisää liukoisuutta ja haihtumista. Kevyimmät yhdisteet kuten bensiinit, ovat kaikkein myrkyllisimpiä, sillä ne liukenevat veteen. vsk.. Yrittäessään puhdistaa höyhenystään nokallaan linnut saavat öljyä elimistöönsä, mikä aiheuttaa myrkytyksen. Osa öljyn yhdisteistä muodostaa öljyn ja veden emulsiota pieniä pisaroita, joita veden pieneliöt helposti hajottavat. Planktoniin imeytynyt öljy siirtyy eläinplanktonin kautta sitä syöviin kaloihin tai vajoaa kuolleen planktonin mukana pohjaan. Öljyä ravinnokseen käyttäviä ja sitä hajottavia pieneliöitä bakteereja, sieniä ja hiivoja tunnetaan lähes 100 lajia
Siksi öljyonnettomuudet voivat Itämeressä olla tavallista tuhoisampia. Joudumme odottamaan kuukausia vedessä kelluneen öljyn rantautumista. Nopea toiminta säästää aikaa, rahaa ja luontoa. Suomen ainoat etelänkiislat pesivät ruokkien seurana A spskäriJJä mutta kuinka kauan. Haihtuminen on myös vähäisempää kuin lämpimämmillä merialueilla. Öljyn kaapiminen rannoilta on kuitenkin aina raskasta ja tehotonta. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Mutta, ellei pako ole jostain syystä mahdollinen, kiduksiin joutunut öljy estää niiden toiminnan. Eläimiin, jotka suodattavat kuollutta eloperäistä ainesta ravinnokseen, saattaa kasaantua öljyn ainesosia. Eliöt saavat siksi itseensä suurempia öljypitoisuuksia Itämeressä kuin valtamerissä. Öljy olisikin saatava kerättyä sen vielä ollessa vedessä imeyttämällä se turpeeseen tai erityisiin karvaIankakerääjiin. Erityisen alttiita Lokki Laajalahdelta tuntee rinnassaan, että pienikin öljypäästö voi olla kohtalokas. Öljy liukenee helposti murtoveteen. ovat kalojen mäti ja poikaset. Pieneliöstön hajotustoiminta on hidasta varsinkin pohjassa. Nämä keinot eivät auta, jos öljy on ehtinyt levitä liian laajalle. Niinpä öljyä siirtyy simpukoita syöviin lintuihin ja kaloihin. Alhaisen suolapitoisuuden vuoksi lajista on vielä niukkaa ja se köyhtyy Tanskan salmista pohjoiseen. Pohjaeläimet kuten simpukat, kotilot, madot, äyriäiset ja hyönteistoukat elävät lähes paikallaan. Onneksi pitkään vedessä ajelehtinut ja · paakkuuntunut öljy ei ole niin myrkyllistä kuin suoraan rannoille levinnyt raskas polttoöljy ja raakaöljy. Aikuiset kalat yleensä aistivat veden öljypitoisuuden ja siirtyvät puhtaammille vesille. Niitä käytettäessä öljy liukenee veteen kuten rasva saippualiuokseen. Itämeren vesi on lämpimimmilläänkin viileätä. Ne ovat vaarassa varsinkin, jos öljyä ajautuu rantavesiin. Silloin kuitenkin öljyn myrkkyvaikutus on suurempi. Turpeeseen imeyttäminen paras poistokeino Koska öljyn kevyimmät yhdisteet haihtuvat helposti, on onnettomuuksien yhteydessä käytetty raakaöljyn ja raskaan polttoöljyn pilkkomiseen emulgointiaineita. Niin käy varsinkin simpukoille, joiden ruuansulatus ei pilko öljyä. Tämän vuoksi suomalaiset viranomaiset eivät käytä emulgointiaineita, vaikka jääolosuhteissa kuten tänä vuonna muut keinot ovat vähissä. 13. Kirjoittaja on biologi, Sieppolehden päätoimittaja ja työskentelee myös freelance-toimittajana. Öljyyntyneillä alueilla on myös havaittu kalanpoikasten epämuodostumia. vsk
vsk .. Puiden yhteyteen Anne-Marjo sitten liitti satumaisia majoja ja rakennuksia: saunamaja koivikossa, kuusten latvojen tasalla huojuva nukkumatalo, tornitalo haavikossa, luonnon voimilla toimiva energialaitos männikössä, periskoopilla varustettu kellari tuomen juuristossa, keittiömäinen pesä pihlajan lehvistössä. Onko puita taajamissa sitten liian vähän. Itse asiassa koko juttu lähti aivan nurinkurisesti liikkeelle. Kilpailun tarkoituksena oli etsiä rakennettuun ympäristöön liittyviä, lapsille ja nuorille sopivia ideoita ja kehittämisutopioita. Näin kävi kuitenkin Suomen Arkkitehtiliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämässä ideaTarkoituksena oli nimenomaan aktivoida tekijät esittämään visuaalisin keinoin filosofisja psykologispohjaisia ajatuksia teeman pohjalta. Töihin liittyvät runot kirjoitti Jaana Reinikka. Puut Anne-Marjo kuvasi juurineen symbolisoiden näin ihmisen kasvamista. Olen joskus suunnitellut leikkimökkejä lapsenpäästölahjaksi. Koko ajanhan ne vähenevät. Ne ovat tuttuja ja turvallisia. Miksi valitsit supisuomalaiset puut. Puita olen aina rakastanut. Keksin nimittäin ensin nimimerkin, jonka ympärille ajatukseni kokosin. Kotini lähellä on hieno haapametsikkö, joka oli yksi tärkeimmistä SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. kilpailussa "Anna lapselle tila elämässä". Lapsuuden muistot innostavat Mistä sait idean näin satumaiseen juttuun. Anne-Marjon ehdotuksen pohjana ovat supisuomalaiset puut. Tiedemiehille hän tarjoaa parsinneu/avoimaa ja lapsille satumaisia mökkejä puiden siimekseen. Esko Männikkö Antakaa lapselliselle arl ; 4 Anne-Marjo Panu antaa mielikuvitukselle siivet. Kun syrjäkylienkin teitä levitetään ja päällystetään, kaikki puuvanhukset kaadetaan ja tilalle tulevat lyhtypylväät. Toisin kuin yleensä arkkitehtuurikilpailuissa, joissa ideoinnin kohteena on todellinen paikka tai asia. Monissa kunnissa hienot kylänraitit tuhotaan. Tämä kilpailu antoi sysäyksen kehitellä niitä satumaisempaan suuntaan. Tätä eivät monetkaan osallistujat olleet huomioineet, ja niinpä arkkitehtiylioppilas Anne-Marjo Panon voittajaehdotus "Mä taimi olen sun tarhassas" oli palkintolautakunnan mielestä ylivoimainen. Niin, toisena ideanahan minulla oli, että otan kaupunkien ja kirkonkylien asemakaavan kappaleita ja istutan ne täyteen puita. Harvoin arkkitehtuurikilpailussa voittaa kaikkein utopistisin ja lapsellisin ehdotus. Suunnittelussa avustivat arkkitehti Anna-Maija Anttila ja arkkitehtiylioppilaat 14 Margareta von Bonsdorff, Helena Hirviniemi, Pirjo Kaltiainen ja Leena Makkonen
1 \ / Mietiskelyyn tarkoitettu tornitalo haavikossa. vsk. Jättimäiset, betoniset tulitikkulaatikot: teatteri, kirjasto, hotelli. Metsikössä kuuluva havina ja tikkojen naputtelu ovat lähtemättömästi mielessäni. Elämän rytmi pysyy leppoisana, kun asumiseen pitää kiinnittää paljon huomiota. . Kylmä vesi tulee ja menee silloin tällöin, pyykit kuivataan olohuoneessa, lämmitys pelaa puilla. Asunnosta puuttuvat kaikki nykyajan mukavuudet. ' \ \ asuinpaikkasi vaikuttaa tekemisiisi. Hirveästi. Ei välttämättä se, miltä tämä talo päälle päin näyttää. Työhuoneesta aukeaa näkymä torille, jonka reunalla ilkkuvat nykyarkkitehtuurin huippuluomukset. itehtuurille tila elämässä lapsuuteni paikoista. Paljon mukavampi olisi koskea lämmintä puupintaa kuin karkeaa, kylmää betonia. Niinpä !aitoinkin haavikkoon sijoittamaani tornitaloon lintukotoja ja taipuisaan bambukeppiin kellot heläjämään tuulen tahdissa. 15. Puutaloidylli Anne-Marjo opiskelee arkkitehtuuria Oulussa. Kuinka paljon nykyinen SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Sisätiloissa niissäkin voisi käyttää enemmän. Siksi tuntuukin, että sitä käytetään paljon. Majaa hän pitää yhdessä Rantakadun vanhoista puutaloista, joista kaupungin päättäjät ovat keittäneet huttua vuosikaudet puretaan, säilytetään, korjataan, lahotetaan.. Itse olen puun kanssa aika paljon tekemisissä. Arvostetaanko puuta riittävästi rakennusmateriaalina. Niin, eihän toisaalta nykyisissä kerrostaloissa käytetä puuta juuri ollenkaan
Mitä se on. Vanhojen, kauniiden pihapiirien syntymisen ehtonahan on ollut, että sauna, varastot, navetta... Luonto on minulle aivan itsestäänselvyys. Kiven päällä kiveä vasten puuta vasten puiden välissä lehtien lomassa hiljaa. Oikeastaan parsinneulavoima on yhtä kuin mielikuvitus. Rakentamisessa on ehdottomasti kyse paikan eikä pelkän rakennuksen tekemisestä. Sijoittamalla rakennukset puiden eri osiin, halusin osoittaa, että lapsen tila on kaikkialla. Mitä luonto sinulle merkitsee. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Vaikka majat näyttävät nam maallikon silmissä täysin tuulesta temmatuilta, on suunnittelija sitä mieltä, että ne ovat rakennettavissa. Jos vain hulluus riittää. Ihmiset eivät osaa ja uskalla olla suoraan luonnon kanssa tekemisissä, vaan lähestyvät sitä välinevuoren takaa. Omakotitalorakentajat menevät tontin hienoimmalle paikalle, kaatavat komeimmat puut, pystyttävät töllinsä siihen ja samalla tuhoavat koko paikan. Jos vain tiedemiehet antavat mielikuvituksensa lentää, niin kyllä he tämän arvoituksen pystyvät ratkaisemaan. Mitäs vempaimia siellä oikein onkaan. Ympäristön ja rakennuksien täytyy olla kavereita keskenään. Tämän mökkisadun pimeää puolta edustaa tuomen juuristoon sijoitettu kellari. Voisi kuvitella, että nämä majat ovat lapsen mielikuvituksen synnyttämiä. Kunhan jokailtaiset sarjaohjelmat näkyisivät. Parsinneulavoimalaitos Yksi suunnitelman rakennuksista, männikköön sijoitettu energialaitos on 16 Saunamaja koivikossa. Hyvin monet kilpailijat olivat luoneet teennäiseltä tuntuvaa viihdettä. Kaikki hukkuu tavaraan Palkintolautakunta korostaa yleisarvioinnissaan sitä, kuinka hyvä leikkipaikka luonto sellaisenaan lapselle on. Se on uusi tulevaisuuden voima, jota ei ole vielä keksitty. Syntyy ääni ja kasvaa sointi kova kovaa vasten tuulta vasten pehmeästi. Jos kaikki on saman katon alla, ei muodostu hienoa paikkaa. Arkkitehtuuri on paikkojen suunnittelua Vaikka kyse on näin pienistä mökeistä, ne on suunniteltu täysin ympäristön ehdoilla. Kaikki ovat luontoihmisiä. parsinneulavoimaa. Ko h · uBt lul a Pubiscens Nimenomaan lennokas mielikuvituksen käyttö onkin Anne-Marjon suunnitelman tärkein ansio. vsk.. Ärsykekynnys nostetaan niin korkealle, että lapselta menee luontainen herkkyys löytää ja kokea pienten asioiden ilo. Sijoitin kaikki tilat erilleen. Ei sinne pelkissä kumisaappaissa mennä. Näen värin ja liikkeen tuoksuu tuuli ja vesi. Se voisi toimia säteilysuojana sitten, kun sarvipäiset pekkerellioliot ovat ottaneet maapallon hallintaansa. ovat eri rakennuksissa. uteliaisuutta herättävä. Nurkassa killistelevä televisio kuvastaa tekniikan ylivaltaa ihmisestä. Ehkä tällaisilla utopioilla poistetaan pahimmat rustottumat suunnittelijoiden aivoista. Monet ahtoivat leikkipaikat niin täyteen tavaraa, että lapsi sinne tuskin mahtuu. Tuulivoimaa, vesivoimaa, maavoimaa, taivasvoimaa ja ... Nykyisinhän siitäkin on tehty muotia. Pakkaavat nelivetoisiinsa kamerat, haulikot, lintukirjat, slalomsukset, surffilaudat, moottorikelkat, korvalappustereot, lapset ja painuvat nauttimaan luonnon rauhasta. Talo pitää tehdä komeimman paikan viereen. Ja jollei riitä, otetaan parsinneulavoima avuksi. Monet arkkitehdit julistavat omaa itseään yksittäisillä mestariveistoksilla. Mitä siitä, vaikka maailma meni. Pohjana pienet luonnosta saadut impulssit. Jaana Reinikka Usein se on kustannuskysymys ja kyllähän paloturvallisimsmääräyksetkin rajoittavat
Joutsen on ilmeisesti aikoinaan viihtynyt näillä Uudenmaan ja Hämeen välisillä metsäisillä seuduilla, eikä ihme: Nuuksion metsiä kirjavat suurten järvien lisäksi kymmenet pienet suojaiset lammet ja suot. Nuuksion mm1 tulee saamenkielisestä sanasta njuksa, joka tarkoittaa joutsenta. Tavallisten metsäneläinten lisäksi Nuuksiossa asuu suojelua vaatlVla lajeja: muunmuassa liito-oravia, ilveksiä ja kuikkia. Auli Kilpeläinen Köydenveto Nuuksiosta: Kansallispuisto vai kilpahiihtokeskus. Laajoja rakentamattomia alueita on jäljellä vain muutama. Pääkaupunkiseudulla on alkuperäinen luonto kadonnut pala palalta: tienoikaisu tähän metsään, tuo lahti täyteen, tälle niitylle teollisuutta... Nuuksion erämaisuus yllättää muualta Suomesta tulevat. Maisemat ovat kauniit ja vaihtelevat. Suurin niistä on Nuuksion järviylänkö Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen rajoilla. Alueella on useita kasvistoltaan arvokkaita lehtoja ja soita. Tänne on suunniteltu kansainvälisen tason kilpahiihtokeskusta. Oslo lienee Hel17. Onhan erikoista, että maan tiheimmin asutulla alueella, parinkymmenen kilometrin päässä pääkaupungin keskustasta on yli 200 neliökilometrin laajuinen lähes luonnontilainen alue. Jo päiväretken aikana voi Nuuksiossa nähdä lähes kaikki Etelä-Suomen sisämaan luontotyypit. Kehrääjän surina lävistää kesäöisen hämärän Nuuksion Karjakaivolla. Notkelmia peittävät tiheät kuusikot, ja kallioselänteet kasvavat vanhoja petäjiä. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. vsk. Myös susia ja karhuja tavataan silloin tällöin
Ulkoilua ja maaja metsätaloutta Nuuksio ei ole säästynyt hakkuilta mutta rakentamiselta kuitenkin suurimmaksi osaksi. vsk.. Suurin osa järviylängöstä on säilyttänyt luonteensa kuntien ulkoilualueiden ansiosta. Helsingin seudulta puuttuu kansallispuisto singin lisäksi ainoa eurooppalainen pääkaupunki, joka voi kehua vastaavalla. Ulkoilualueilla, samoin kuin valtion omistamalla Tervalammin alueella, on myös melko laajoja aarnialueita. Asia olisi ainakin osittain hoidettavissa siten, että Tervalammin valtionmaa Vihdin ja Espoon rajalla muodostettaisiin kansallispuistoksi .'' Tämä "itsestäänselvyys" ei ole vielä toteutunut, luonnon varmimmin säilyttävää kansallispuistoa ei ole perustettu. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valitsi Nuuksion suojelun tämän vuoden teemakseen, ja Suomen luonnonsuojeluliitto on kahdestikin talvikautena kiinnittänyt ympänstom1nisteriön huomiota alueesuoMEN LUO TO 4/ 87 46. Pikemminkin tarve uusmaalaisen metsäluonnon suojelemiseksi on kasvanut entisestään. män alkuperäistä luonnonmaisemaa edustavan alueensa. Nuuksion kansallispuistoa tarvitaan sekä täydentämään eteläsuomalaista kansallispuistoverkkoa että palvelemaan pääkaupunkiseudun virkistystä, ulkoilua , opetusta ja tutkimusta. Kansallispuistohaavetta ei kuitenkaan ole vielä hauMustalammen pintaa on aikoinaan nostectu virkistystarkoituksessa, ja siitä jäivät muistoksi lammen kelluvat turvesaaret. Se on vähitellen tyhjentynyt aiemmasta maaja metsätalousväestöstään, suuria tiloja lukuunottamatta. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on siellä runsaat 60 neliökilometriä ulkoilualueita, joilla metsää· hoidetaan nykyisin hienovaraisesti maisemat huomioonottaen. Tilalle on tullut kesämökkiläisiä ja kaupungissa työssä käyviä 18 ympärivuotisia asukkaita. On ollut kädet täynnä työtä syrjäisempien puistojen perustamisessa, ei ole uskallettu laskea mitä maat pääkaupunkiseudulla maksaisivat, ei ole ollut rahaa, ei aloitteellisuutta. Kansallispuisto takaisi luonnon säilymisen Nuuksion suojelua kansallispuistona ehdottivat ensimmäisinä Urpo Häyrinen ja Martti Linkola Suomen Luonnossa 2/1967: "On itsestään selvää, että kasvava Suur-Helsinki tarvitsee oman enemmän tai vähem. Asutuksen leviämistä on hidastanut Pohjois-Espoossa yleiskaavan laatimista varten voimassa ollut rakennuskielto. dattu eikä metsää rakennettu
Uudenmaan piirin Nuuksio-työryhmässä tavoite on Bembölen-Bodomjärven polkupyörä-luontopolku kiertää vanhoissa kultturimaisemissa. 19. Pöksynhaara Vihdin rajoilla on Nuuksion erama1S1mpia paikkoja. Uudenlainen kansallispuisto. seen. Helsingin seutukaavaliitto teki alueelle kattavan yleissuunnitelman, jossa mahdollisina suojelumuotoina mainitaan kansallispuisto, valtion retkeilyalue ja seudullinen yhteistyö. vsk. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Se olisi suojeltava suon rantametsiä lähestyneiltä hakkuilta
Viime vuosina kuikat ovat onnistuneet häiriöttä pesimään Nuuksion järvillä. Ulkomailta on esimerkkejä sellaisista kansallispuistoista, joiden yhtenä tavoitteena luonnonsuojelun lisäksi on ylläpitää perinteisiä kulttuurimaisemia ja vaalia niiden erityispiirteitä. Nuuksiossa on jo nyt esimerkiksi kotieläintarha, pienimuotoista omavaraisviljelyä, mehiläistenhoitoa, kiinnostusta suomalaisten maatiaskantojen (kana, lammas ... Tiestöä kunnostettaessa suojeltaisiin kauniit tienvarsimaisemat, jne. Puistoa laajennetaan ajan myötä suojelun kannalta keskeiselle pohjoiselle järvialueelle, joka on nyt yksityisten hallussa, ja mukaan pyritään mahdollisesti saamaan muutama osanen kaupunkien ulkoilualueista. Kilpahiihtokeskus ulottuisi Karujen mäntykankaiden ku/orastas on valinnut katkenneen katajan pesäpaikakseen. ) säilyttämiseen jne. Nuuksiossa on nykyisin varsin hyvät kuntohiihtoladut, ja niitä on varaa parantaakin luontoa vaurioittamatta. Nykyisten ulkoilualueiden hoito niveltyisi saumattomasti kansallispuiston toimintaan. Tälfaiset luonnonläheiset elämäntavat kiinnostavat ja viehättävät kaupunkilaista kävijää. Uutta vanhoihin kansallispuistoihin verrattuna olisi se, että puistoa ympäröivällä alueella pyrittäisiin suunnittelemaan maankäyttöä yhdessä eri omistajien kanssa, niin että myös sen viihtyisyys ja kauneus säilyisivät. Tavallinen hiihtäminen on alueella suosittu ja suositeltava virkistyskäyttömuoto. Luonnonrauhaa ja kulttuurimaisemia pääkaupungin kupeessa muodostunut suunnilleen seuraavaksi: Arvokkaimmille alueille perustetaan vaiheittain kansallispuisto. Itse kansallispuisto olisi valtion omistuksessa ja säilytettäsiin luonnoltaan koskemattomana, niin kuin kansallispuiston kuuluukin. Kuikkapari aamukierrokse/Ja. Kilpahiihto vaatisi rankkaa rakentamista Nuuksion luontoa ovat uhanneet lähinnä metsätalouden tehostuminen, rantojen mökittyminen ja ohjaamaton ulkoilu. Muulla ympärysalueella voitaisiin valtion tuella korjata vanhoja rakennuksia, säilyttää niittymaisemia ja suosia luonnonmukaista maaja metsätaloutta. Ahkerin virkistyskäyttö neuvottaisiin mieluusti jatkossakin näille alueille ja käyttämään niiden valmiita retkeilyreittejä, nuotioja telttapaikkoja ja palveluita. Sen ensimmäinen itseoikeutettu osa on Tervalammin 14 neliökilometrin valtionmaa, joka on tällä hetkellä metsähallituksen luonnonhoitometsänä. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. vsk .. Yksityismetsälain suhteen se 20 voisi olla erityisalue, jolla maanomistajat saisivat rauhassa kokeilla vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä. Itse puistossakin kulkisi retkireittejä, ja sielläkin olisi sienestys, marjastus ja kulkeminen vapaata muutamaa herkintä kohdetta lukuunottamatta. Joitakin vuosia kunnallishallinnossa viritelty kilpahiihtokeskussuunnitelma KarjakaivonSolvallan alueelle on edetessään saanut niin järeät muodot, että se yksin muuttaisi Nuuksion luontoa pysyvästi ja näkyvästi. noin 400 hehtaarin alueelle järviylängön ytimessä. Nuuksiossa kulttuuria suojeltaisiin puiston ulkopuolisilla reuna-alueilla