Yksinkertaiset piscesilmäc riiccäväc, mucca niitä onkin siccen kahdeksan . Lihaa pitää olla, ja jos esimerkiksi riscihämähäkkinaarasca alkaapariccelun jälkeen hieman hiukoa, pistää se sumeilemacca poskeensa oman aviosiippansa.. Hämähäkit ovat kauniita ja viehäccäviä eläimiä. Skorpiooneihin, carantellaan ja mustaan leskeen verraccuna kocimaisec hämähäkit ovat maicoposkia ja täysin vaaratonta ja miellyccävää seuraa . Var• sinaiscen hämähäkkien lisäksi Euroopan on kelpuuccanuc elinalueekseen neljä muuta hämähäkkieläincen lahkoa: lukic , punkit, valeskorpioonit ja skorpioonic. oik.). Vain ristihämähäkki ja pari muuta onniscuvac ioskus saamaan aikaiseksi ampiaisen piscoa muisruccavan läiskän . Maapallon kaikkiaan noin 30 000 hämähäkkilajisca Suomessa vipelcää kuucisensacaa . Hämähäkit eivät ole hyönteisiä, vaan kuuluvat niiden kanssa casavercaisena poppoona eläinkunnan suurimpaan pääjaksoon, niveljalkai• siin . Jockuc hämähäkit kucovac kauniin täydellisiä verkkoja , kuten riscihämähäkki (alakuvac), coisec caas ericcäväc cakapuolescaan epämääräisen näköistä seicinsockua maanrajaan ja kasvillisuuteen. Näistä skorpioonic eiväc jostain syystä pidä Suomesta. Ja silloin on leikki kaukana, sillä hämähäkit ovat hirviccäviä pecoja, joille eivät vihannekset maisru. Ecocukseksi hyönceisiscä hämähäkit carvicsevac kahdeksan jalkaa, kun hyönceisec selviävät mainiosti kuudella koivella . Icämerenkin luontoa uhkaavista öljykuljecuksisca kercocaan sivuilla 162167. Muucamac luoccavac vikkelyyceensä, eivärkä viicsi kutoa pyydyksiä lai nkaan, vaan karauccavac ateriansa kiinni juoksemalla kuten maamme suurin hämähäkkilaji, rancahämähäkki (ylh. Kannen merinäkymän rancakukkineen kuvasi Arno Rautavaara . Mucca hämähäkeillä ei caas ole siipiä, runtosarvia, verkkosi lmiä eikä muita ylellisyysvempaimia kucen hyönceisillä
Havaijin malvakasvit ja vaatelinnut taas ovat osoituksena eläinten ja kasvien toisistaan riippuvasta, samanaikaisesta evoluutiosta. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 4/ 8140. vsk. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaushinta on 70 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk. Vuonna 1981 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Nyt, 122 vuotta myöhemmin, evoluutioteoriaa voi sanoa jo parhaiten toteen näytetyksi biologiseksi teoriaksi. 90406 262 . Valtamerten saarten tutkimus herätti aikanaan Darwinin ja yhä se on tuonut lisää todistusaineistoa evoluutioteorian puolesta. Erilaista uutta tietoa on kertynyt suunnattomasti. Vakavaa merkitystä tällä ei liene, sillä tuskin se vaikuttaa biologian opetuksen sisältöön sen paremmin kuin tutkimukseenkaan. D 151. Ei evoluutioteoria silti mikään luonnontieteilijöitten uskonkappale ole. Talvella seurasimme huvittuneina kuinka Ronald Reagan lähti ristiretkelle kehitysoppia vastaan. Suomen Luonto N:o 4 198 1 40. Esimerkkeinä voivat olla vaikka jääkausien aikaisen eläimistön suuret nisäkkäät, karhut, isot märehtijät, hevonen tai kissapedot. Havaijilla on yhdestä vuosituhansia sitten sinne päätyneestä nuottaruohokasvista kehittynyt neljä sukua ja yhteensä yli sata lajia, jotka ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin olosuhteisiin aina meren rannasta vuorten huipulle, kuivilta kallioilta sademetsiin. Kreationistit, luomisopin puolustajat, käyttävät vahvimpana aseenaan ihmisen historiasta kertovan fossiiliaineiston niukkuutta. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh . Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1 . Toisilta saariryhmiltä saa aina vain uusia esimerkkejä. 90-642 881. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Auli Kilpeläinen Toimittaja: Jorma Laurila Taittaja : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg, Matti Helminen, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen ja Helge Rontu . Biologian piiriin ja lähituntumaan on syntynyt aivan uusia tieteitäkin, kuten perinnöllisyystiede, biokemia, solubiologia ja molekyylibiologia, eikä mikään ole tuonut esille todisteita, jotka vakavasti uhkaisivat kehitysopin perusteita. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojel un Tuki Oy, Nervanderi nkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. Mutta suurimman osan kehityshistoriastaan ihminen ja hänen kantamuotonsa ovat olleet äärimmäisen harvinaisia eläimiä: todella yleiseksi ihminen on muuttunut vasta jääkauden jälkeen. luonnontieteen historian aikana on syntynyt jo uusia lajejakin. Kun Darwin esitti evoluutioteoriansa, oli varsin ymmärrettävää, että asiasta nousi myrsky: olihan teoria vastoin kaikkia siihenastisia opetuksia. On kuvattu uusia lajeja, niin eläviä kuin jo ammoin sukupuuttoon kuolleitakin . lrtonumero 10 .00 mk . Ilmoitusmyynti : Kyllikki Jokela, puh . Valitettavasti tiede on kuitenkin viime vuosikymmeninä joutunut toteamaan paljon useamman lajin sukupuuton kuin synnyn. Apinasta vai Jumalasta. Meilläkin kasvava tuomipihlaja on syntynyt Euroopassa kahden amerikkalaisen lajin risteytymänä ja elää nyt aivan itsenäisen lajin tavoin. Ihmisen kantamuodot elivät kuivassa ilmastossa, jolloin fossiilien syntyminen oli hyvin epätodennäköistä. ILMOITUSHINNA T 1/1sivu2000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk, 1 / 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Onko evoluutioteoria sitten huteralla pohjalla. Jos se osoitetaan vääräksi, se hylätään Ja etsitään uusi , paremmin havaintoaineistoa selittävä teoria. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoi nna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00, kesäkuukausina 8.3015 . Elintavoiltaan toisenlaisissa eläinryhmissä fossiiliaineisto on paljon runsaampi ja osoittaa kiistatta vähittäistä kehittymistä, evoluutiota. 30. Kuvittelimme taisteluiden käydyn jo tämän vuosisadan alkupuolella ja tilanteen olevan rauhallinen, mutta muutamassa viikossa kehitysopin vastainen tiedotuskampanja levisi Suomeenkin. Vastaavasti on Englannin rannikon marskimailla syntynyt uusi heinälaji kahden siellä luonnostaan kasvaneen heinälajin risteytymisen ja kromosomiston kahdentumisen tuloksena. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. Sen sisältö on toki Darwinin ajoista muuttunut ja täsmentynyt, mutta kyllä Darwin sen edelleen omakseen tunnustaisi
Kysykää luonnonsuojelusta . Kuinka sitcen kansalainen voisi saada tietoa suuremmista ympäristöongelmista. . Lasten Luonto sivuilla 198-199. SUOMEN LUONTO 4/ 8140. Laitcomalta vaikutcavaan yksiryistien ojitukseen tarjoaa jokainen virkamies omaa selitystään, ja asiaan saadaan selkoa vasta byrokratian huipulta. Timo ]firvikoski ja Juha Ky/iimiiki: Ketkä kannattavat ympäristöliikettä . Mistään piittaamatcomia ovat pahamaineiset mukavuuslippulaivat. Palokärjen laho pesäpuu karkeaa, mutta paremmin käy ravun, joka pääsee asumaan puhtaaseen jokeen. vsk.. . 151 153 157 162 Auli Kilpe/iiinen: Pienten suojelualueiden nykytila Katsauksia, uutisia 181 183 185 190 191 Saara Finni: Hölmöliissii ojitetaan tietii Kirjallisuutta Pertti Rönkkö: Laiva on lastattu öljyllä . Juttupaketci pienistä luonnonsuojelualueista on sivuilla 171 185 . 168 171 177 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1980 · 192 197 198 Olli ]:irvinen: Pienten suojelualueiden ylistys Jorma Laurila: Pieniä suojelualueita perustamaan . Yhteensä yksityismailla on nclisensataa luonnonsuojelualuetta, joista valtaosa on pieniä. Niiden merkitystäkin on tosin turhaan väheksytcy cliömaantieteellisen saariteorian pohjalta. Onnettomuuksia sattuu ja jopa tahallaan öljyä päästetään merten aalloille painolastija pilssivesissä . Tutustumme hankoniemcläisiin suojelualueisiin ja niiden perustamishistoriaan . Suofl!en luonnonsuojeluliitto: Vuotoksen allas on vesilain vastainen . SUOMEN LUONTO 4 1981 Apinasta vai Jumalasta. Lehtoniiryt ovat jatkuvaa huolenpitoa kaipaavia suojelualueita. 152 Öljylähteiltä "mustaa kultaa " laivataan jopa toiselle puolelle maapalloa . Carl-Adam Haeggscröm : Lehtoniittyjen suojelu vaatii jatkuSummaries of the Main Articles Lasten Luonto Kansallisja luonnonpuistoista kamppailtaessa pienet suojelualueet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. \ \ Päätös Lapin kolmannesta suuraltaasta Vuotoksesta on tulossa . . vaa työtä . Saara Finni rikkoo virallista tiedonpimitysmuuria sivuilla 157-161. Suomen luonnonsuojeluliiton muistiossa sivuilla 168170 kerrataan hankkeen haitat. . . Öljyn matkasta maailman merillä ja meriin kuulet sivuilla 162-167
Erot eri Metsähallicus kamppaili yksituumaista kansalaismielipidettä vastaan Ilomantsin Hattuvaarassa elokuussa 1980. SUOMEN LUONTO 4 / 81 40. Mariatulot, työpaikat ja jopa männyntaimet vievää kemiallista vesakontoriuntaa vastustettiin leiriytymällä myrkytysalueelle. Se yleinen käsitys, että erityisesti keskikerrostumiin kuuluvat ovat kiinnostuneita ja huolissaan ympäristökysymyksistä , ei ole saanut suoraviivaista tukea . Tämä ei tarkoita, että muissa väestöryhmissä oltaisiin välinpitämättömiä, vaan että keskikerrostumiin kuuluvilla on hyvät mahdollisuudet harjaantua ympäristötoimintaan eikä heillä ole sellaisia toimintaesteitä kuin muissa ryhmissä. Koijärvija Kemijoki-liikkeen kannattajia löytyi runsaasti mitä erilaisimmista ihmisryhmistä, ja yhteensä moninverroin vastustajia enemmän. Ulkomaisetkin tutkimukset antavat hajanaisia ja ristiriitaisia tuloksia ympäristöliikkeiden kannattajista. Tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia muunmuassa eri sosiaaliryhmien ympäristöasenteista. Amerikkalaisissa tutkimuksissa huoli ympäristöstä on yhdistynyt milloin korkeaan , milloin alhaiseen yhteiskunnalliseen asemaan. Turun yliopiston tuore tutkimus lupaa Suomen ympäristöliikkeelle pysyvää ja laajenevaa kannatusta lähivuosina. Keskikerrostumiin kuuluville , päinvastoin kuin työväestölle , ympäristön pilaantuminen oli 'suurin uhka ' vähän useammin kuin työttömyys. Esimerkiksi ruotsalaisessa kyselyssä lähes kolme neljännestä keskikerrostumiin kuuluvista ja neljä viidennestä työväestöstä piti ympäristön pilaantumista vakavana uhkana, johtavassa asemassa olevista vajaa puolet. Keskikerrostumat ovat kuitenkin yliedustettuja varsinkin ympäristöliikkeiden johtoryhmissä. 153. Saksan liittotasavallassa on useana vuonna kysytty, haluaisiko vastaaja osallistua kansalaistoimintaan (liittotasavallan kuuluisiin 'kansalaisaloitteisiin', Burgerinitiativen , jotka suurelta osin toimivat ympäristöasioissa). Timo ]å'rvikoski ja Juha Kylå'må'ki Ketkä kannattavat ympäristöliikkeitä Asennoitumista ympäristökysymyksiin ja -liikkeisiin on tutkittu Suomessa vähän. vsk
Yhtäpitävä tulos sen s1Jaan on ollut, että nuoret ovat huolestuneimpia ympäristöasioista ja myös aktiivisesti osallistuvat ympäristöliikkeisiin . kaikki kannattaa 28 .4 58. Kemijoella on pitkälti kysymys taloudellisten etujen puolustamisesta, johon ajan kuluessa on kytkeytynyt myös keskustelua niinsanotun yleisen edun luonteesta , valtasuhteista ja byrokratiasta. 34 . liikk.h. 54.0 yhdentekevää 47. työväestö toimih. 1 56.3 yhdentekevää 49.7 38.2 30.7 26.3 35.4 43 6 31.6 37.8 vastustaa 10.5 4. joht.as. eläk. Lisäksi nykyinen aktiivinen 154 nuorisosukupolvi on pienestä pitäen kuullut ympäristöasioista tiedotusvälineistä ja koulussa , kokenut nopean ympäristön pilaantumisen, mahdollisesti toiminut Luonto-Liitossa jne. opisk. 2 34.4 26.3 24.5 39 6 35.8 19. Koijärvi-liike ja Kemijoen karvalakkilähetystö poikkeavat toisistaan monessa suhteessa. Ammattiryhmä ja Koijärvi-liikkeen kannatus Suhtautuminen maanvilj. liikk.h. Vaikka varsinaiset luonnonsuojelukysymyksuoMEN LUONTO 4/ 81 40. Kuva Turun Varciovuorenmäehä tämän vuoden toukokuulta . 6 1.S 50.2 47.7 53.8 74. Y mpäristökysymykset esitettiin heille muiden kysymysten lomassa MRC-tutkimuskeskuksen lomakkeessa . Samaan aikaan virkamiehet vitkuttelevat ja saavat aikaiseksi korkeintaan suojelupäätiisten purkamisia. 7 5.6 90 6 5 5 .1 6.3 5.9 Ammattiryhmä ja ympäristöliikkeiden kannatus (% ) yhteiskuntakerrostumien välillä ovat olleet pieniä: toimintaan halukkaiksi ilmoittautui vuonna 1978 noin puolet toimihenkilöistä , 44 % työläisistä , 39 % itsenäisen ammatin harjoittajista, 29 % maanviljelijöistä ja eläkeläisistäkin 19 % . joht.as. kaikki kannattaa 39.8 57 .0 63 .6 64.6 58. KOIJÄRVI-LIIKE LOI UUTTA ELÄMÄNTAPAA Tutkimuksemme lähes 5 000 vastaajaa edustavat kaikin puolin koko maan aikuisväestöä. 5 vastustaa 24.4 7.6 12.3 25.3 12. 1 51. eläk. Kaupunkiympäristiin turmeleminen on herätellyt asukasvastarintaa kautta maan . Ne eivät m yöskään mittaa ympäristöliikkeiden kannatusta poliittisena vaihtoehtona . 7 10.3 7.0 8.5 Ammattiryhmä ja Kemijoki-liikkeen kannatus Suhtautuminen maanvilj. Koska kysymyksiä oli vain neljä , niistä ei voi päätellä koskiko mielipide ensisijaisesti liikkeiden toimintatapaa vai tavoitteita . opisk. vsk .. 4 62. yn'tt. työväestö toimih. Nuoret ovat fyysisesti , psyykkisesti ja yhteiskunnallisen asemansa takia valmiita toimimaan. yn'tt
Kemijoki-liike on saanut sen sijaan suurimman kannatuksensa johtavassa asemassa olevilta; erot eri ammattiryhmien välillä ovat kuitenkin vähäiset. vsk vaihtoehdoksi luonnonsuojelutoimien tehottomuudelle. OPISKELIJAT KÄRJESSÄ Ammattiryhmistä Koijärvi-liike saa varsin odotetusti eniten kannatusta opiskelijoilta, seuraavaksi eniten toimihenkilöiltä ja työväestöltä. Koijärvi-liikkeen toiminnassa oli enemmänkin kysymys ideologisista päämääristä kuin toimijoiden tai heidän lähiympäristönsä välittömistä eduista. Mielenkiintoinen yksityiskohta ammatillisessa tarkastelussa on , että pienviljelijät (viljelty peltopinta-ala alle kolme hehtaaria) suhtautuvat selvästi suurviljelijöitä (yli 20 ha) myönteisemmin. Nuorilla lintujärven suojelijoilla oli suomalaisten valtaosan tuki , ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta. 34 % mielestä se oli yhdentekevää, vastustajiksi ilmoittautui 8. Jos prosentit laskettaisiin kaikista lomakkeen palauttaneista, kannattajia olisi yhteensä 4 7 % ja vastustajia 10 % . Kemijoki-liikkeen kannattajia löytyi vastanneista 56 % (palauttaneista 46 % ) ja vastustajia vain 6 % (palauttaneista 5 %). ENEMMISTÖ KANNATTAA YMPÄRISTÖLIIKKEITÄ Koijärven tapahtumia ilmoitti vastanneista seuranneensa erittäin paljon 1 7 % , melko paljon 40 % , melko vähän 3 7 % ja ei lainkaan 6 % . Järven voimataloussäänniistelyä, joka yhä vaikeu11aa elämää järven ympärillä, vastuste1tiin omalla ''kansanpadolla ''. Vastaamatta jätti 611 henkeä . set puuttuivat Kemijoki-keskustelusta, lähetystön yhtenä keskeisenä vaatimuksena oli luonnontalouden toiminnan (kalantuotannon) elvyttäminen . On varsin ymmärrettävää, että Koijärven tapahtumia on seurattu enemmän , koska ne ovat olleet paljon pidempään esillä tiedotusvälineissä. 5 % ja lisäksi ehdottomiksi vastustajiksi 3 % . Suora ympäristötoiminca alkoi Koijärveltä pääsiäisen jälkeen vuonna 1979. Kemijoen kohdalla vastaavat luvut olivat 12 , 28 , 45 ja 15. Yhteistä liikehdinnöille on suuntautuminen hallinnon ja lainsäädännön puutteita vastaan ja tavanomaisesta poikkeavien painostustapojen käyttö . Lähitavoitteena oli lintujärven suojelu , mutta laajemmalti pyrittiin tuomaan esiin uudenlainen elämäntapa ja esittämään oma toiminta SUOMEN LUONTO 4 18 1 40 . Liikkeiden kannatusta ei voi pitää mitenkään keskiluokkaisena , onhan esimerkiksi työväestössä liikkeiden vastustus vähäisintä opiskelijoita lukuunottamatta, Ja kannatuskin melko suurta. Lappajärven seudun isännät näyttivät toukokuussa 1979, eitä ympäristöaktivisteja eivät ole pelkästään risuparcaiset nuoret. Peltopinta-ala on tietysti melko yksioikoinen tilakoon ja viljelytavan mittari , mutta pitänee silti paikkansa , että yli 20 hehtaarin tilat ovat pitkälle koneistuneita ja 155. Vastustajia on eniten johtavassa asemassa olevien ja maanviljelijoiden keskuudessa , mutta molemmissa on kannattajia silti huomattavasti enemmän kuin vastustajia. Koijärvi-liikkeen toimintaa ilmo1tt1 kannattavansa ehdottomasti 18 % ja kannattavansa 36 % (yhteensä 54 % ) . Erot liikkeiden kannatuksessa ovat siis vähäiset. Vastaamatta jätti 878, mikä kuvastanee vähäistä seuraamista
keen jäsenistökin oli enimmäkseen nuorta, kun taas karvalakkilähetystö koostui suurelta osin keski-ikäisistä tai suhteellisen vanhoistakin henkilöistä. G . Keskituloisilla (laajasti ymmärrettynä) liikkeen kannatus on laajempaa kuin alimmissa tai korkeimmissa tuloluokissa. IKÄRYHMIEN VÄLILLÄ EI SUURIA EROJA Nuorimmat ikäryhmät ovat ilmeisesti kokeneet toiminnan Koijärvellä läheisemmäksi itselleen , ja vastaavasti vanhemmat ovat samastuneet paremmin karvalakkilähetystöön. L. Ympäristöliikkeen menestyksen kannalta on tärkeää pystyä vetämään sen piiriin eri kansalaisryhmiä ja toimimaan yhteistyössä muiden järjestöjen ja liikkeiden kanssa . Erot ikäryhmien välillä ovat kuitenkin molemmissa tapauksissa pienempiä kuin esimerkiksi ammattiryhmien väliset. Vähäinen kannatus alimmissa tuloluokissa saattaa osittain selittyä maanviljelijöiden suurella osuudella. Andriczky, W. Alustavien tulosten pohjalta siis kansalaistoiminta ympäristökysymyksissä on sekä merkittävää että laajalti hyväksyttyä Suomessa. Der Sicherheitsstaac. Samalla tämä lisääntyvä pirstaleisuus kuitenkin mahdollistaa uudenlaiset liittosuhteet ja yhteistyömuodot. Tamminen . Caris, S. Buttel. 1979. Uusien ympäristöliikkeiden menetelmiin kuuluu suora mu11a ehdo11oman väkivallaton toiminta ja itsensä ase11aminen alttiiksi. Kovin suuria eivät ole erot tulo156 lu0kkienkaan välillä. Tärkeä edellytys toiminnan tuloksellisuudelle on paitsi kannattajakunnan myös liikkeen jäsenistön laajapohjaisuus. Kannattajia on runsaasti hyvin erilaisissa ihmisryhmissä. Niinpä Koijärvi-liik. Hirsch , / . Om kl ass, arbete och medvetande. Alueellisesti ympäristöliikkeiden kannatus jakautuu melko tasaisesti kautta maan . D VIT Timo Järvikoski on Turun yliopistossa sosiologian assistenttina ja projektin Ympäristönmuutokset ja sosiaaliset liikkeet vastaavana . F. vsk.. Lieneekin niin , että juuri tähän ryhmään kuuluvat juristit ovat voimakkaimmin paheksuneet Koijärvi-liikettä. Tämä ryhmä onkin ainut, jossa vastustajia on selvästi enemmän kuin kannattajia. H . Poliisi antaa kyytiä Koijärvellä. J. KIRJALLISUUTTA Ahrne. Hirsch. Sociologisk Forskn ing 4 i 1978. Kansallispuistokomicean esityksen vastaanoton sosiologista tarkastelua . Community anicudes toward pollu tion. / . Agc and environmencal concern : a multivariate analysis. Chicago 1978. Nyky-yhteiskunnalle on tyypillistä sosiaalinen hajaantuminen, joka hämärtää luokkajakoa ja perinteisiä sosiaalisia ryhmityksiä. Youth and Society 3/ 1979. & Roth, R. Maanviljelijät kannattavat ympäristöliikkeitä vähemmän kuin maaseututaajamissa asuvat keskimaarin . Ympäristöliikkeelle uskaltaneekin luvata lähivuosina pysyvää ja laajenevaakin kannatusta , sillä kestäviä ratkaisuja ympäristöongelmiin tuskin on aivan pian odotetta v 1ssa. Frankfurr / Main 1980. Kansa vastaan kansallispuistot. Bi..irgcriniriariven im Umweltschucz . Umweltinitiaciven als politischer Machtfaktor. Sandbach, F. Villingen-Schwenningen 1980. Koijärvi-liikkeen kannatus on tosin johdonmukaisesti voimakkainta suurimmissa (yli 50 000 asukkaa~) kaupungeissa ja alhaisinta maaseudun haja-asutusalueilla. Turun yliopisto , sosio logisia tutkimuksia 101 , 1981. PEHMEÄ RINTAMA Kaikkiaan voidaan sanoa, että liikkeiden kannatus ei ole kovin keskittynyttä sen enempää alueen, asuinpaikan tyypin , tulojen, ammattiryhmän kuin iänkään suhteen , vaikka selviä kannatuseroja onkin havaittavissa. Tämä on luonnollista Koijärven suhteen , koska Koijärven kiista nähtiin paljolti maanviljelyn ja luonnonsuojelun välisenä . Tällaiseen viitannee esimerkiksi Ville Komsi haaveillessaan ''pehmeästä rintamasta''. Ri.idig , W . Järvikoski, T. SUOMEN LUONTO 4/8 1 40. ulkoisista panoksista riippuvaisia, kun taas pientilat edustavat perinteisempää viljelytapaa. V. Y mpäristönmuurnkser ja sosiaaliset liikkeet. Turun yliopisto, sosiologisia cutkimuksia 95. Kiinnostava yksityiskohta on vastustajien suuri osuus 5159 -vuotiaiden , yli 6 500 mk kuukaudessa ansaitsevien joukoissa: peräti 55 % , mikä on suurin taulukoista löytynyt luku . Das Argument 11 2. Environment , ideology and policy . Politiikka 1 / 81. Uusien yhteiskunnallisten liikkeiden yhteiskunnallinen perusta ja näköalat. Hauff (hrsg .) , Btirgerinitiativen in der Gesellschaft . Oxford 1980. Siten suurtiloilla suhde luontoon pyrkii ehkä muuttumaan mekaanisemmaksi , luontoa esineenä pitäväksi. Tässäkin on tietysti merkityksensä maanviljelijöiden osuudella asukkaista. Juha Kylå'må'ki on projektin tu tkim usassisten tti. 1978
Kunta oli kuulemma luvannut rahaa ojankaivuuseen . Ja tarpeen onkin. Hän vastasi : " Ei ainakaan ydinvoimasta tai liittymisestä EEC:hen. Istuvatko virkamiehet kiinanmuurina kansalaisten ja heille tarpeellisen tiedon välissä odottaen tiedonsalaamispalkinnon myöntämistä. Ja ne kesäkuisen tien leinikkipilkulliset koiranputkipitsi-· ---8. Mitä mahdollisuutta meillä hallintoalamaisilla voisikaan olla saada tarpeellista tietoa esim . Saara Finni Hölmölässä ojitetaan tietä Ympäristövalistuksen vuosi on viritetty. Apunaan muurintorneissa tähystävät tiedotussihteerit aina valppaina tietolevikkiä torjumassa. Toimittaja Saara Finni kertoo omista kokemuksistaan. Mikä estäisi. Ja kun sitä ei suullisesti kysymällä, kirjallisesti pyytämällä eikä edes polvirukouksella kunnan virkamieheltä saa siksikö että kunnan ainoalla asianajajalla riittäisi töitä. Yhtä sinnikkäästi on luonnonsuojelijoiden käytävä isompiakin ympäristörötöksiä selvittämään. Ne edellyttävät sellaista erikoistietoa, jonka ei voi olettaa leviävän kansalaisten ueto1suuteen. Metsä oli vähitellen saanut kasvatettua koko 300 metrin tienvarsimatkalleen tiheän lepikkovaltaisen suojapuuston , jonka piilossa peurojenkin oli turvallista oleilla. C -W LE" ON tJ I S,U MA~~ ! lempeisiin lehtoihin asti . 157. vsk. YLLÄTYSJOULULAHJA Hyvän joulun tomukahveilla sain yllättäen kuulla naapurin emännältä , että pitäisi kaataa puut pois tieni laidasta. Sama tiedonpimitysmuuri jatkuu valtionhallinnon kovista kortteikoista aina kunnallishallinnon LUVATON Tf~NqjrrtJS. NO El k.Yll.A TAl<UUL..l..A ·c J: ... atomivoimalan rakenteesta , kun jo tiedonsaanti omalla maalla kulkevasta yksityistiestä on seuraavan esimerkin kaltaista. Miksi ei voi olettaa leviävän. TIEDONPIMITYSMUURI ''Minkätyyppisistä asioista kansanäänestyksiä voisi ajatella" , kysyi Helsingin Sanomain toimittaja viime joulukuun lopulla oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korttcelta. & ·:; s;L Jil,-P111:.-8, .,,..., ____________________________________ ~..;:;;;...:;:..;..:=..~ ... Kuusesta orava huiskutti lunta jäniksen jälkiin, naksutteli iloiset tervetulotoivotukset. Kesällä juuri tienvarsikuusten alla oli eniten pikkutalvikkia ja nuokkutalvikkia, heti lepikon takana paikoin vielä valkolehdokkia. Kotiinpalatessa katselin surullisena vielä elävää metsänlaitaa. Omavaltaiset tienlevennykset ja -ojitukset ovat yleisiä ja niiden selvittäminen voi käydä yllättävän kiemuraiseksi . Syntymässä kun ei kansalaiselle siunata alkeellistakaan lakitietoa tai muuta valistusta edes hänen omasta ympäristöstään. SUOMEN LUONTO 4/ 81 40 . Etsimällä aukkopaikkojakin löytyy , mutta pääsääntöisesti virkamiehillä tuntuu olevan käynnissä jatkuva tiedonhävikkikampanja
Viikon verran odotin kyselemättä , mutta kukaan ei ollut asiasta tietävinään. SF: Mutta eiks ole kopioo . Öisin etanat jo lihoivat kiinankaaleillani , kun naapurista tultiin kertomaan iltahämärissä , että nyt oli saatu rahaa , mutta vain 300 mk , ja sillä oli lupa kaataa puut. SF: Sentakiahan mä just kysyin lakimieheltä. Tuon tulevan myrkkypellon alla oli aikoinaan suo, joka hyllyi hetteitä, pursui hillaa ja karpaloa, jossa syvät lampareet läikkyivät ja tuoksu tarttui marjastajaan. Minähän kiireesti kysymään kunnan tielautakunnan sihteeri Pekka Lehdolta , että milloin vastataan . vsk.. Ja onhan se niin, että jos puut kasvaa ihan ojan penkalla, niin oja on taas vuoden, kahden päästä tukossa.'' Tottahan minä kunnan tielausuoMEN LU0NT0 -1/81 40. Vesilaissa sanotaan näin. Päätin kirjoittaa kunnan tielautakunnalle kyselyn . Mutta laajat valkovuokkomatot ulottuivat tienpenkoille asti. lsfincfi: Et kai sie nuo hölmö oo , ko viisas ihmine oot , totta kai jos oja tehhää, ni se raivataa senverra , jot oja saahaa kaivettuu. SF: Sain siltä lakimieheltä vielä semmosenkin neuvon , että jos menette kaivamaan metriäkään ilman mun lupaa , niin ainoa keino on kutsua poliisi paikalle . lså·ncfi: Mie oon just sammaa mieltä , et kai sie niin helveti hölmö oo1 SF: Kyllä, kyllä , jos päästään siitä sopimukseen. Siin o tää sama tienpätkä , ko siint ol viime talven puhe . Soitin sihteeri Pekka Lehdolle: "Isäntä jo soitti minulle ja sanoin hänelle, että kyllä he voivat sen ojan perata. päärmeet. Mutta jos syntyy riitaa, niin silloin sitä ei voi kaivaa , vaan silloin asian ratkaisee vesilautakunta ja silloin ojaan kuuluu 60 cm piennar ojan molemmin puolin . Heinäkuulla lähdin selvittämään asioita Helsinkiin. Metsän näsiät olivat jo karistaneet kukkansa ja sinivuokot luopuneet . Edellyttäen, että he kulkevat tiealueella, ja silloin he voivat myös kohdistaa kustannukset teihin . Pyysin puhelun tieja vesirakennushallituksen oikeustoimiston päällikölle, ja häneltäpä tuli kirkasta teks158 tiä: tien laillisen leveyden ulkopuolelta ei saa kaataa yhtään puuta eikä pensasta, ilman että asiasta on kaikkien kesken sovittu , koska tiekuntaa ei ole perustettu . lsfintfi: Siihe ei tarvita mittää sopimusta, muuta ko kaivetaa se OJa. Ja tielautakunnan olisi pakko vastata. MAKSAMAANKIN JOUTUISIN:> Aloin jo kiihkeästi kaivata kunnan tielaucakunnan vastausta kyselyyni . "EITARVITA MITT Ä Ä SOPIMUSTA " Kesä kului . Poikkesin naapuriin, missä emäntä juuri oli kertomassa vierailleen, miten tällekin tielle oli nyt anottu rahaa ojankaivuun ja metsänkaatoon , mutta tarina katkesi jotenkin kesken. SF: Ootteko ihan varmoja , että mie yhyn semmoseen anomukseen , mitä en oo ees koskaan nähny. lsfintfi: Ei tarvii yhtää siu lupajais, kuule' Oja voijaa pystyy kaivamaa siihe kyl. Meni koko elämä kymmeniksi vuosiksi , eikä samassa muodossa palaa koskaan. lsfintå": Sie saat männä pois ja oja pystytää kaivamaa , vaikket sie oo täs paika päälkää 1 Ja se kaivetaa! Kun useimmissa lauseissa alkoi olla raivokas huutomerkki perässä , katsoin viisaimmaksi poistua , mutta lähtiessä sanoin vielä , etten tule sallimaan ojan kaivamista ennenkuin asioista on päästy sopimukseen. Sanelupolitiikkaan ei siis tarvinnutkaan alistua. . Ehdotin kokousta, jossa toivoin näkeväni anomuksen , mutta ei, se ol siel kunnan miehil. Kunnes vedettiin sadat syvät haavat suon herkälle iholle, vuodatettiin suo kuiviin . SALAPERÄINEN KEVÄT Keväämmällä kävin naapurissa ostamassa kananlantaa kompostiin ja kysäisin oja-anomusta; se olisi _kuulemma ajankohtainen vasta syyskesällä . Rentukat tienvars10)1ssa olivat täydessä terässä kun menin katsomaan, miten kartanon uusinta ankeaa metsäraiskiota rouhittiin koneella maailmanlopun kartaksi . Emfinnfin insinööritytfir: Siinä on kaks mahdollisuutta: joko ne smun kasvavat puusi kaadetaan pois tai tie siirtyy meidän pellolle. Paremmin ne asiat tietää kuin Helsingin herrat. Toivoin näet asian silloin selviävän naapureillekin. Kysyin myös , saako tiellä , jolle ei ole perustettu tiekuntaa, suorittaa ojituksen kenen tahansa osakkaan maan kohdalla keskustelematta omistajan kanssa, kenties ilman , että hän edes tietää asiasta. Vastausta odotellessa meni Suomen kesän kaunein aika. Ja mitä siinä paperissa sanotaan tän tien leveyestä. Emfintfi: Mei o vissii ruvettava tän lentämää. Asiassa oli salakähmän makua. Mutta ettekö te nyt luota niihin naapureihin. Olisin vaan mielelläni nähny, mitä siinä pyyvettii ja mihin tarkotukseen . ''KYLLÄ NE NAAPURIT TIETÄÄ'' Kirjeessä kysyin, mihin rahoja oli anottu ja miten ne tulisi käyttää. Me myönnetään ensin ne määrärahat ja sen jälkeen sitten vastataan kun keritään. lsfincfinaapuri: Ei kai mittää pyyvetty , muuta ko anottii vaa mitä ne oijaa varten antaat. Kotimatkalla ihmettelin , miten tätä monin paikoin yli 7 metrin tietä ei mahdu tavallinen perhe kulkemaan ilman lentokonetta , vaikka valtavat tukkiautot ovat koko syksyn mahtuneet ajamaan tästä kymmeniä kuormia päivässä. 1 Ensi kesänäkö enää korkeita haudankaivajan kasoja tyypilliset metsäteiden hirviötienvieret. Kerroin, mitä olin tässä asiassa maan korkeimmalta viranomaiselta kuullut . Kai sie senverra nyt lakkii tiijät jumalauta , jot ko oja kaivetaa .. Ei me nyt keritä siihen vastaamaan
Sen yli ei saa mennä ilman maanmittaustoimistolta anottavaa tietoimitusta, jos maanomistaja ei anna siihen suostumusta. Matkustin Hämeen läänin maanmittauskonttoriin saadakseni selville, miten leveä oli se tiealue, jolla naapureidenkin pitäisi mahtua kulkemaan . pykälään . KOMISSAARIN LAUTAMIESJÄRKI: JÄÄSSÄKÖ. Eikä sitä mikään vesilautakunta voi myöntää , vaan maanmittaustoimisto tietoimi tuksessa. Vaan mitä tehdä, kun isäntä oli 159. Hyvänen aika, eiväthän ne siellä muuta ehtisi tehdäkkään kuin leventää teitä, jos kaikki anoisivat sieltä levennyslupaa. Vähemmästäkin ymmärsin, että oli tainnut moni tilallinen menettä maitaan laittomien levennysten alle. Mutta te voitte itsekin pyytää tielle tietoimitusta , ja jos tietä siinä levennetään, maksetaan teille siitä korvaus. ~\ 1 J / . Se tarkoittaa tien koko Je. Äsken olisin joutunut maksamaan , nyt saisin rahaa! KUNNALLINEN MUURIVAHTI Miten rikkaalla Janakkalan kunnalla ei ole varaa ostaa tielautakuntansa sihteerille edes yhtä kamaa , mietin matkatessani Turenkiin , missä löin lunastamani paperit Lehdon pöytään . veyttä: ojat, pientareet, kaikki mukaanluettuina. Ja tiellämme oli kuin olikin " tietty leveys": sekä asiakirjat että kaikki kartat osoittivat sen olevan 4 metriä. Mitä tämä 4 metriä tarkoittaa, arkistonhoitaja Erkki Veriä. Mutta tiehän on nyt jo 6-7 m leveä ja tielautakunnan sihteeri väittää, että levennysluvan voi antaa vesilautakunta' Ei pidä paikkaansa! Käskekää sihteeriä tutustumaan yksityistielain 52 . Kun hän myös suostui kertomaan , että oli anottu 450 mk vierialueiden raivaukseen puista ja pensaista sekä 900 mk ojien kaivua ja aukaisua varten, sekä lupasi lähettää anosuoMEN LUONTO 4/ 81 40 . ' , muksen nähtäväksi , oli uskom horjumaton . Kas , enhän minä mikään lainoppinut ole... ,;Äfj; I 1 : "b' y -'6. mutta kyllä ne puut kuitenkin pitäisi saada siitä ojanlaidalta kaataa , kun oja muuten tukkiintuu ... AUKKO TIEDONPIMITYSMUURIIN Kaksi viikkoa odotin turhaan anomusta. vsk. ·, ~r-' _, Ll t, --,,~ij takunnan sihteeriä , täyspäiväistä virkamiestä uskoin . Mutta voivathan he hakea tielle laillista levennystä
Lå"å"nin maanmittauskonttorin arkistonhoitaJa: Maanmittaustoimistolta anottavan tietoimituksen perusteella, mikäli tietoimituksessa annetaan päätös tien levittämisestä. ., .. Ja tosi hölmö olin ollut , kun en --· .. Siinä vaiheessa työ jäi jopa aloittamatta, koska naapurilleni avautui kahden kuukauden virkamatka. Ei voi pitää paikkaansa' Jo lautamiesjärkikin sanoo, että tiehen täytyy neljän metrin päälle kuulua erikseen ojat ja pientareet. ·. Valvomme vain kunnan virkamiesten toimia. vsk.. .·· karollinen rahaa. Nyt nimismiehen mielenkiinto heräsi, ja 10 päivän kuluttua tuli kirjallinen vastaus, jossa luki mm . 0LX5Tf4&14r KUI/ ~EN Vl{;f.Ä P4R.r . ., E!KA 774$T,A VIELÄ /11/Ti44~ VONTOK.€f?H PAP€f2IAJl(ERÄYSPtS-rf: .. MONTA ON PROFEETTAA SAMALLA TIELLÄ . 160 .. Juoksutin nelimetrisen asiani paikalliselle komissaarille. SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. . Helsingistä soitin myöhemmin nimismiehelle , tuloksetta . Me tulemme pyydettäessä paikan päälle toteamaan asian sitten, kun työ on loppuunsuoritettu. NIMISMIEHEN MIELENKIINTO HERÄÄ Viikon päästä pääsin nimismiehen pakeille. Byrokratian monimuorokukan nuukahtamisesta ei ole pelkoa . Tai, mikäli osakkaat suostuvat luovuttamaan maataan vapaaehtoisesti , myös kunnan tielautakunnan pitämän toimituksen perusteella . Kirjeitse pyysin vielä virka-apua siinä tapauksessa, että tiehoitokunta ryhtyy kaatamaan metsääni tai aukaisemaan tai kaivamaan ojia maallani (tieoikeuden salliman 4 metrin ulkopuolella), ennenkuin asiasta on päästy kirjalliseen sopimukseen tai tieoikeuteen on saatu laillinen levennys. · ... Meillä ei ole mitään velvollisuutta jakaa kuntalaisille neuvoja tällaisissa as101ssa. . '' ja ''Virka-apu pyyntönne oli tässä vaiheessa ennenaikainen enkä katso voivani tehdä asiassa mitään päätöstä .. saanut sihteeri Lehdolta luvan perata ojat minun kustannuksellani eikä ehkä ollut kuullut 4 metristä puhuttavankaan. Kokemuksesta kai Kone puhui . Läänintason virkamies oli oikeassa, kuten myöhemmin selviää. Missä pykälässä se niin sanoo, tivasin , jolloin komissaari kehotti kysymään nimismieheltä . ·. mutta harva on profeetta omalla tiellään; tiedon hankkimiseen kului viikkotolkulla aikaa ja kuk// .. Laillisesti nelimetrisellä tiellä , joka käytännössä kuitenkin on repsahtanut 6-7 metriseksi, saa ojat perata ja kaivaa sekä metsää ojan ulkopuoleltakin kaataa seuraavilla tavoilla: Kunnan tielautakunnan sihteeri: Jos syntyy riitaa , niin vesilaurakunnan päätöksellä , jolloin metsää saa kaataa 60 cm. näin: ''Nyt puheena olevassa tapauksessa on tienkäyttöoikeuden piiriin luettava tie ojineen 4 m leveäksi .. Kunnan nimismies: Riitaisessa tapauksessa tielautakunnan ratkaisulla . . . Mielenkiintoista nähdä, miten leveäksi se tie lopulta tulee
60 cm tai metrin luiskan ulkopuolelle , tai jos ojaa ei ole, niin 2 metriä luiskasta. Jos tien leveys on 4 m, niin mitä se todella tarkoittaa. vsk. D 161. Tällaisia teitä on hyvin paljon, ja niistä tulee aina välillä riitaa, kun niihin ei ole haettu tietoimitusta . Tielautakunta voi yksityistielain 17 § mukaan antaa vain luvan poisheti joulujen välillä käynyt maanmittauskonttorissa asiaa selvittämässä. Tällaista omavaltaisuutta tapahtuu paljon juuri kesäasukkaiden mailla. Ne johtuvat yleensä juuri siitä , että joku naapureista tai tieosakkaista haluaa leventää tietä, ja kaataa usein luvattomasti puita toisen alueelta, mitä tietysti ei saa tehdä . Tämä määräys koskee vain yleisiä teitä . Entä tällainen tapaus, että tie on 4 m leveä, mutta käytössä "kulunut " 6-7 -metriseksi . Onko näin ) Jos maanomistaja ei anna lupaa, niin tielautakunnalla ei ole mitään toimivaltaa tien leventämisessä. Mutta naapurin metsää saa kyllä suruttaa kaataa, omaehtoisesti, puhtain tunnoin. Janakkalan nimismiehen mukaan levennyksen saa riitaisessa tapauksessa ratkaista tielautakunta. Tietietoa löytyi lopulta Suomessa on yksityisteitä yli 90 000 km , niistä esimerkin kaltaisia " villejä " eli tiekunnattomia teitä n . Maata on viljeltävä Valion , Lihakunnan, Hankkijan , Kemiran taseiden mukaan. Ei pitäisi luottaa naapuriinkaan liikaa, viranomaisista puhumattakaan . Mutta silti uskon, että johonkin meitä omaehtoisia kylähullujakin tarvitaan . Onko oikein , ettei tielautakunta anomallakaan anna edes puolessa vuodessa mitään vastausta tieosakkaan kirjalliseen tiedusteluun) Siinä on aina se byrokratia. Aina on maksettava korvaus, jos maata otetaan ja tietä levennetään . Tietoimituksessa määritellään tien leveys ja epäselvät sijaintikysymykset ja määrätään maanomistajalle _korvaus hänen tiealueeksi luovuttamastaan lisämaasta . SUOMETTUNUTT A SOSIALISOINTIA Kun valtio nöyränä neitona aneJee saada laillisesti rahalla lunastaa jonkun lintujärven, soraharjun , suon, niin El! Sehän olisi selvää ryssäläistä sosialismia. Vihdoin on pimeille yksityisteillekin valaistusta järjestymässä: vielä tänä vuonna ilmestyy varatuomari Erkki Aalto-Setälän kirjoittamat kaksi kirjaa, joista toinen käsittelee tielautakuntaa ja tomen yksityisteiden tieosakkaita. Mutta monessa tapauksessa on myös saatu syntymään sopimus; on joko maksettu rahakorvaus tai sovittu muuten naatava metsäteollisuuden, koneja myrkkyfirmojen, taimitarhojen kannattavuusehdoilla. Milloin tietä saa ruveta leventämään ) Tietä saa leventää , jos asianomainen maanomistaja antaa siihen luvan, jolloin alueeseen syntyy tieoikeus. Ja 10 hehtaarin pientilallinen jouruu kiskomaan todella kovin käsin joka neliöstä rahaa, jotta elintaso edes traktorin vuosimalpureiden kesken . Mistä tämä suomettunut sosialisointi juontaa juurensa) Metsät on hoidettava ja hakatsuoMEN LUO TO 4/81 40. Maanomistaja saa vaatia kumman vaihtoehdon tahansa: ojamullat on joko levitettävä maanomistajan maalle tai kuljetettava pois. Monet tiethän ovat alun alkujaan olleet 4 m leveitä, mutta kun niitä on pikkuhiljaa ojitettu ja lanattu , ne ovat levinneet. Miten sen kanssa saa menetellä ) Itse tiealueelta, siis tässä tapauksessa tältä 4 metriltä , saadaan poistaa kaikki esteet , mutta 4 metrin yli ei saa mennä. Pitäjän kauhein piha 1 Sadan hehtaarin katveessa saa jo elää omalla mallillaan, mutta yritäpä nauttia 10 hehtaarista keskellä kylää , niin olet vain kova kivi riistoviljelypellossa. Asian käsittelyn jälkeen on julistettava päätös valitusosoituksineen . taa "tiealueen ulkopuolelta liikenneturvallisuutta ilmeisesti vaarantavat puut tai pensaat tai niiden oksat, ei kuitenkaan tontilta, rakennuspaikalta tai puutarhassa kasvavia tai erityiseen hoitoon muuten otettuja puita tai pensaita , ellei siihen ole erittäin painavia syitä .'' Tämän luvan siis tielautakunta voi antaa, mutta siitäkin on pidettävä tielautakunnan toimitus, johon kutsutaan kaikki asianosaiset. Mutta tielautakunnan lakimääräinen velvollisuus on opastaa ja neuvoa kaikkia tieosakkaita , niin että he pääsevät oikeuksiinsa kiinni. Näiden ehdot ujutetaan viljelijän mieleen kaikkivaltiaan MTK :n tuella , metsäteknikoiden , Käytännön maamiesten ja Maaseudun rulevaisuuden avulla. Kun kymmenet kerrat kesässä joutuu haalimaan tienpenkalta joka heinänkorren kasaan lehmien iltarehuksi , niin taatusti katkeroittaa, että naapurilla on ''varaa'' kukittaa ojanpenkalla apilaa, pellon puolella pajua, metsässä leppää ja pihlajaa, pihalla hiirenvirnaa. Ja jos viranomaisille on tällainen kysely lähetetty, niin siihen pitää saada vastaus. Kyllä meillekin tulee tänne paljon kaikenlaisia kysymyksiä ja kyllä me aina niihin vastaamme. Toiset ovat kohteliaampia , toiset niin tärkeitä olevinaan, etteivät edes vastaa. D lilla mitattuna näyttäisi 50 hehtaarin naapuritilan lukemia. Käytännön kysymys: mihin ne ojamullat on pantava. Valitusaika on päätöksen julistamispäivästä lukien 30 päivää, ja valitusasiakirja on jätettävä maanmittauskonttoriin. Jos yksityistie on määrätty 4 m leveäksi, niin siihen 4 metriin sisältyvät myös ojat. 40 000 km . Ennen sitä ei tielautakunnan päätökselläkään saa kaataa yhtä ainutta puuta tai pensasta. Ei ihme, että viimemainitun päätoimittajan vaimolle tuli tarve mainostaa omaehtoisuutta, ennenkuin kukaan keksi käydä syyttämään maaorjuudesta. Vasta maaoikeuden päätös saavuttaa välittömästi lainvoiman. Tähän tielautakunnan päätökseen saa hakea muutosta maaoikeudessa. Yksityistielaissa ei ole sellaista sääntöä, että tiealue ulottuisi esim. Nämä yksityisteitä koskevat riidat ovat melko yleisiä. Olenko ai noa hölmö tieosakas tässä maassa , tieja vesirakennushallituksen oikeustoimiston toimistopäällikkö Erkki Aalco-SetiiHi. Jos maanomistaja taas ei anna lupaa tien leventämiseen, on asia käsiteltävä tietoimituksessa, jota haetaan maanmittaustoimistolta
Suurimpiin mahtuu kerrallaan jopa yli 500 000 tonnia öljyä. Öljyn matkasta maailman merillä ja meriin kirjoittaa Merimies-lehden toimittaja Pertti Rönkkö. Valtaosa laivojen päästöistä on tahallisia. SUOMEN LUONTO ,1I 8I 40 . Kustannusten vähentämiseksi ölj yiset tankkien pesuvedet sekä painolastija pilssivedet pumpataan mieluummin kaikessa hiljaisuudessa mereen kuin maksetaan määräsatamassa niiden käsi tte I ystä. Tapaus sattui viime vuoden joulukuussa ja asialla oli Panaman lipun alle rekisteröity alus: ' 'Laivan kreikkalainen päällikkö oli ottanut itselleen kaiken vastuun öljytankkien puhdistamisesta ja öljyn pumppaamisesta mereen , h ,ka minä yliperämiehenä olin v:mustanut öljyn pumppaamista. Näkyvämpiä kärsijöitä ovat merilinnut. päivana 1978 Ranskan rannikolla Bretagnen niemimaan edustalla, kun yhdysvaltalaisen öljy-yhtiön omistama mukavuuslipputankkeri Amoco Cadiz ajautui peräsinvian vuoksi rantakarikkoon ja katkesi. Laivoista meriin vuosittain valuvasta kahdesta miljoonasta ölj ytonnista puolet on peräisin tankkereista ja puolet muista aluksista. Pimeyden tultua kello 17 .00 hän aloitti tankkien puhdistuksen Bospori n salmen suulla ja pumppasi öljyiset pesuvedet vanaveteen seuraavaan aamuun kello kahdeksaan asti , jolloin vilkas liikenne sai hänet keskeyttämään öljyjätevesien päästämisen. Ennen Amoco Cadizin tapausta kaikkia ölj ykatastrofej a verrattiin vuonna 1967 sattuneeseen Torrey Canyonin onnettomuuteen . Häikäilemättömimpiä merten öljyäjiä ovat pahamaineiset mukavuuslippulaivat. Maailman tähän asti pahin öljykatastrofi sattui maaliskuun 16. Ihmiselle öljyvoitelu on vähintäänkin epämielly1tävä, merten elämälle tappava . Tuhansia merilintuja kuoli, eikä meren eliöstölle aiheutunutta vahinkoa ole vieläkään pystytty täysin arv101maan. ÖLJYT MEREEN TAHALLAAN Maailman meriin paasee ja paastetään vuosittain yli kuusi miljoonaa tonnia öljyä määrä vastaa lähes puolta Suomen vuotuisesta ölj ytuonnista. Muita lähteitä ovat mm . Pertti Rönkkö Laiva on lastattu öljyllä Maailman meriin pääsee ja päästetään vuosittain yli kuusi miljoonaa öljytonnia määrä vastaa miltei puolta Suomen vuotuisesta öljynkulutuksesta . vsk.. Mununeista säiliöistä valui mereen yli 200 000 tonnia raakaöljyä, ja ranta saastui yli kahdensadan kilometrin matkalta. LaivoJen suurentuessa ovat onnettomuudet tulleet m yös tuhoisammiksi. 7 000 TANKKERIA Maan uumenista ja merten pohjasta pumpataan vuodessa yli 3 000 miljoonaa tonnia öljyä. Maailman meriä kyntää yli 700 Amoco Cadizin kokoista tai sitä suurempaa tankkilaivaa. Merikuljetusten tiliin menee öljypäästöistä runsas kolmannes. Merenpohjan öljyesiintymistä tihkuu arviolta 600 000 tonnia ölj yä joka vuosi. NÄIN SE KÄY Yliperämies Henry Arling kuvailee Suomen Merenkulkuhallitukselle lähettämässään kirjeessä malliesimerkin rikollisesta ölj ynpäästöstä mereen. öljynporaustornit , öljynjalostamot, asutus ja liikenne. Silloin maailman suu rimpiin lukeutunut supertankkeri ajoi täydessä lastissa karille Englannin lounaisrannikolla ja yli 100 000 tonnia ölj yä karkasi mereen . ONNETTOMUUDET LISÄ ÄNTYNEET Tankkerionnettomuudet ovat vuosi vuodelta enentyneet. Öljy tappaa ja tukahduttaa. Yhden linnun kuolemaksi riittää pienikin öljytahra höyhenpeitteessä . Niiden joukkoon kuuluvat myös Neste Oy:n supertankkerit Jaarli, Jurmo ja Jatuli sekä ahvenanmaa162 laisen Lundqvist-varustamon vastikään hankkima mt Annie. Tästä runsaat puolet rahdataan mente1tse tuotantoalueilta eri puolille maailmaa 7 000 tankkialuksella. Huippu ajoittui talveen 197677, jolloin Yhdysvaltain rannikon tuntumassa sattui neljän kuukauden aikana kuusitoista tankkerihaaksirikkoa. Yön aikana laiva oli jättänyt vanaveAmoco Cadizin hylky Ranskan rannikolla muistu1taa maailman pahimmasta öljykatastrofista. Alueen kalastajat , osterinviljelijät ja hotellinpitäjät menettivät toimeentulomahdollisuutensa kuukausien ajaksi. Kolmannes öljysaasteista on peräisin laivoista ja valtaosa päästöistä on tahallisia. 1970-luku oli todellinen ölj yonnettomuuksien vuosikymmen
SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. vsk. 163
Todelliset omistajat ovat tavallisimmin yhdysvaltalaisia, kreikkalaisia , hongkongilaisia , japanilaisia tai länsisaksalaisia. Vuosittain miljoonia tonneja öljyä pumpataan mereen tuhoamaan luontoa sen sijaan, että se pienin järjestelyin voisi hyödyttää ihmiskuntaa . Alla: " Musta aalto" saastutti Espanjan rannikkoa 90 000 öljyconnilla cankkerihaaksirikon jälkeen vuonna 1976. Kansainvälinen Kuljetustyöväenliitto ITF on taistellut niitä vastaan ja alkanut viime aikoina saada tuekseen myös öljykatastrofien havahduttamia teollisuusmaita. Seuraavana aamuna kahdeksalta kapteeni jatkoi saastuttamista Kreikan eteläkärjen ja Libyan Es Siderin välillä aina puoleen yöhön saakka pumppaamalla mereen likaisen painolastin ja loput öljyisistä pesuvesistä. Itämeri kuuluu maailman vilkYläkuvassa Amoco Cadizin " mustaa kultaa " yritetään pumpata Brecagnen rannoilta vuonna 1978. Tällä hetkellä kolmannes maailman säiliöalustonnistosta on rekisteröity mukavuuslippuvaltioissa. mukavuuslippulaivat. JÄ TTIT ANKKEREIT A ITÄMERELLÄ Tahallisia päästöjä sisältyy myös siihen 40 000 öljytonniin, jonka vuosittain arvioidaan saastuttavan Itämerta. vsk .. Tärkeimpiä mukavuuslippumaita ovat Liberia, Panama, Singapore ja Kypros. Vuosittain meriin pääsee kymmenkertainen määrä öljyä, kaksi miljoonaa tonnia . Taas syntyi 160 meripeninkulman pituinen öljy164 vana Välimereen ." Tapaus ei ole poikkeus. Mukavuuslipusta onkin vuosien mittaan kehittynyt maailman merillä häikäilemättömyyden ja riiston tunnus . Oscerinviljelijäc ponnistelivat epätoivoisesti pelastaakseen edes osan oscerisärlciscä. Muutama vuosi sitten pumppasi tuntemattomaksi jäänyt alus Öölannin luona yön pimeydessä jäteöljynsä mereen seurauksella , että 30 000-40 000 merilintua kuoli. Näiden valtioiden lippu on liehunut useimpien öljyonnettomuusalusten perässä. Bretagnelaiset osoittavat mieltään Amoco Cadizin haaksirikon jälkeen bandcrollcina öljyyn menehtyneitä lintuja. Arling kertoo : ' 'Nykyisin öljysääntöjä rikkovat varustajat ja päälliköt valtaavat alaa ja valtamerissä esiintyy yhä enemmän öljyä. SUOMEN LUONTO4 /8 1 40. Amoco Cadiz ja Torrey Canyon eivät tehneet poikkeusta. Ainoastaan tehostamalla ja muuttamalla valvontaa epäkohdat saadaan korjattua.'' MUKAVUUSLIPPULAIVAT VIHELIÄISIMPIÄ Pahimmiksi merten pilaajiksi tiedetään ns . Ne ovat aluksia, jotka omistaja on kaikkia mahdollisia turvallisuus-, verotusja miehitysmääräyksiä kiertääkseen rekisteröinyt sellaisessa valtiossa, jolla ei ole halua eikä voimavaroja valvoa laivastoaan . teensä 140 meripeninkulman pituisen, yli 40 tonnin suuruisen öljylautan
vsk . 16'.i. SUOMEN LUONTO 4181 40
Suomalaiset keräsivät jääsohjosta ja rannoilta ölj yä noin 100 tonnia ja ruotsalaiset tuulen käännyttyä omilta rannoiltaan noin 500 tonnia . Onnettomuusriski on aina olemassa . Kun Neste Oy:n tankkialus Tiiskeri toukokuussa 1970 saapui Itämerelle, seurattiin sen kulkua julkisissa tiedotusvälineissä metri metriltä. Yli kymmenessä pitkin maamme rantavesiä makaavassa hylyssä on yhteensä noin 1 000 tonnia ölj yä . Lähes 300 metriä pitkän ja 39 metriä leveän aluksen säiliöissä oli silloin 85 000 tonnia raakaöljyä . Osa kasviplanktonista tuhoutuu , kun öljyä on vedessä vain yksi sadastuhannesosa. Molemmista valui 100-250 tonnia ölj yä mereen . SUURVAHINGOILT A TOISTAISEKSI VÄLTYTTY Suomeen tuodaan vuodessa meritse öljyä ja öljyjalosteita yli 15 miljoonaa tonnia. Vähälcäpici-cilanceita on ollut useita, myös Saimaalla. Rannikon vaikeakulkuisuudesta huolimatta on todellisilta suuronnettomuuksilta toistaiseksi vältytty. ÖLJY TAPPAA JA MYRKYTTÄÄ Osa mereen paasseestä öljystä haihtuu nopeasti, mutta jäljelle jäävät raskaat osaset hajoavat erittäin hitaasti. Erityisessä vaarassa ovat suurina yhdyskuntina pesivät merilinnut. Tanskan salmien syventäminen on avannut tien yhä suuremmille aluksille. Oman uhkansa muodostavat uponneet alukset. Jo pienikin öljytahra höyhenistössä murtaa vesilinnun lämpötalouden . vsk .. Keväällä 1979 Vencspilsin edustalla karille ajaneesta neuvostoliittolaistankkeri Antonio Gramscista pääsi mereen noin 5 500 tonnia öljyä , josta osa ajautui pohjoiseen kohti Suomen rannikkoa . Hälyyttävimmin tihkuu Utön luona 1947 uponnut amerikkalainen hiililaiva Park Victory. Synkin oli vuosi 1969, jolloin Neste Oy:n me Palva ajoi karille Utön luona ja neuvostoliittolainen me Raphael 166 Porvoon edustalla. SUOMEN LUONTO4 / 8l 40 . Lintu vilustuu ja kuolee . Väyliä ja alusten navigoincilaitteistoja on vuosien mittaan parannettu, mutta öljy itse on merelliselle luonnolle yhtä vahingollista kuin ennenkin . Tänään Porvoon öljysatamaan rahdataan Persianlahden mustaa kultaa kaksi kertaa suuremmissa erissä ilman, että asiaan kiinnitetään sen kummempaa huomiota. Haihtuessaan öljy kuluttaa runsaasti meren happivarastoja. Todellisiin ölj yntorjuncatoimiin on jouduttu useimmiten muualta ajautuneen ölj yn takia. kaimmin liikennöityihin meriin . Kymmenesosa millilitraa öljyä litrassa vettä riittää tappamaan esimerkiksi silakan mädin . Runsas kolmannes tästä määrästä kuljetetaan joko suoraan tai jalostamoiden kautta rannikkokaupunkeihin ja Saimaan satamiin. Jotkut öljyn jakeet synnyttävät kaloissa syöpää ja epämuodostumia. Sen säiliöissä on raskasta polttoölj yä arviolta 500600 tonnia
Valtamerillä kansainväliset määräykset ja suositukset ovat kilpistyneet valvonnan puutteeseen. Vaikka IMCO:n sopimus ei ratifiointien riittämättömyyden takia ole vielä tullut voimaan, edellyttää USA sen satamiin saapuvien tankkereiden täyttävän sopimuksen vaatimukset kesäkuusta alkaen . PALJONKO MERI SIETÄÄ. Määräykset ovat tiukkenemassa myös Itämeren ulkopuolella. Niin kauan kuin energiantarvettamme tyydytetään fossiilisilla polttoaineilla, öljyä myös kuljetetaan meritse ja onnettomuuksia ja tahallisia päästöjä tapahtuu. Suojelusopimukseen perustuen jokaiseen Itämeren rantavaltioon tulee valvontakeskus, josta seurataan kaasu-, kemikalioja raakaöljylastien kulkua . Suomessa valmistellaan parhaillaan sopimuksen ratifiointia ja siihen liittyvää asetusta. Kesällä aletaan kaikilta Suomen satamissa käyviltä aluksilta periä jätehuoltomaksua. Merta käytetään häikäilemättä kaatopaikkana kustannuksien säästämiseksi. laivat myös käyttämään jätehuoltopalveluja sen sijaan että pumppaisivat esim . D 167. Alukset joutuvat ilmoittamaan määräajoin sijaintinsa valvojille. Nopeat voitot houkuttelevat etenkin mukavuuslippuvarustajia ottamaan riskejä. erillisistä painolastitankeista ja uudenlaisista öljysäiliöiden pesulaitteista. Sopimus sisältää määräyksiä mm. Saastuneet rannat, öljyvanat ja asfalttimöykyt ovat osa siitä hinnasta, jonka joudumme nykyisenlaisesta elintasostamme maksamaan. vsk. Kuinka kauan merten luonnontasapaino tata menoa kestää , sitä kukaan ei tällä hetkellä tiedä. Heinäkuun alussa käynnistyy Itämerellä myös ympäristölle vaarallisia lasteja kuljettavien laivojen seuranta. Tiukoilla määräyksillä ja tehokkaalla valvonnalla voidaan aluksista mereen joutuvan öljyn määrää ehkä vähentää, mutta milloinkaari ei öljypäästöistä päästä kokonaan eroon . Säiliöiden pesu vedet ja koneistosta kertyvä jäteöljy on tyhjennettävä satamien vastaanottolaitteistoon. Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen merenkulkujärjestön (IMCO) vuonna 1973 hyväksymä yleissopimus alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä on asettanut aikaisempaa tiukemmat vaatimukset tankkereiden rakenteille ja varustukselle. Monessakaan satamassa ei kysellä kadonneen pilssiveden tai öljyisen painolastiveden perään. Paras tulos tiukoilla turvajärjestelyillä saavutetaan suljetuilla merialueilla kuten Itämerellä. MÄÄRÄYKSET TIUKENTUVAT Toukokuussa 1980 voimaan tulleen Itämeren suojelusopimuksen mukaan on öljyn ja öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen kielletty. Yhdysvalloissa ei haluta muutaman vuoden takaisen katastrofisarjan toistuvan. pilssivetensä suoraan mereen. Viranomaiset toivovat, että pakollinen maksu houkuttelee SUOMEN LUONTO 4/8 1 40
Suomen luonnonsuojeluliitto: Vuotoksen allas on vesilain vastainen Taas on maaja metsätalousministeriö vesihallituksen ja Kemijoki Oy:n tuella hankkimassa Vuotoksen altaalle myönteistä päätöstä valtioneuvostolta. 1981 kerrataan hankkeen päähaitat: VESILAKI Vesilakimme on puutteellinen mutta vaatii silti luonnonolojen ja elinehtojen säilyttämistä: ''Lupaa rakentamiseen älköön myönnettäkö, jos rakentaminen aiheuttaa huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka huonontaa paikkakunnan asutustai elinkeino-oloja" (2. Paikallisen väestön enemmistö vastustaa Vuotoksen allasta, ja pelkosenniemeläiset ja savukoskelaiset ovat tehneet oikeuskanslerille kantelun edellämainitun pykälän rikkomisesta. j \ / j I 80 JOO km l .. Allasalueen väestö vastustaa suunnitelmaa, ja ainakin maaja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa, kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist ja entinen työvoimaministeri Arvo Aalto ovat julkisuudessa luvanneet, ettei allasta tule vastoin paikallisen väestön tahtoa. ~. Altaaseen hukkuisi 5 500 ha metsää ja 800 ha niittyä ja peltoa, 1so1a soita, noin 40 maatilaa. Kemi20 40 60 .1 1 i i \ r i / / ./ \ \ \ \ \ \ i \ f"""_.,,,.. Vuotoksen altaassa veden viipymä olisi lyhyempi kuin Porttipahdassa ja Lokassa, ja humuksen ja ravinteiden huuhtoutuma alapuoliseen vesistöön siten suurempi . 5. ( ... Reunoille syntyisi kilometrien levyinen mutainen rantavyöhyke . VUOTOKSEN ALLAS lään seitsemäsosan tasta. \ r · i i / i ( \ \ ~\ Altaan vedenpinnan säännöstelyväli olisi 9, 5 m . pykälä) . Aiemmat Lapin suuret altaat rakennettiin eri lain voimalla, eikä tätä pykälää ole vielä sovellettu . vsk .. Luonnonsuojeluliiton mmsuossa valtioneuvostolle 29 . ' "· \,. luvun 5. Puheisiin ei kuitenkaan ole uskomista, ennenkuin valtioneuvosto on päättänyt, ettei allasta tule ja että parikymmenvuotisen allasuhan aiheuttamat vahingot korvataan. Vuotoksen säännöstely uhkaisi varsinkin Kemijärveä, joka jo nyt kärsii säännöstelyn ja asutuksen ja teollisuuden jätevesien seurauksena talvisista happikadoista. ...__ tulisi Kemijoen päähaaraan 50 km Kemijärvestä pohjoiseen, pääosin Pelkosenniemen kuntaan . / ( (_ \ \ \. Kaikkina kesinä allasta ei saataisi täytetyksi ylärajaan. .. (Liså'tiecoja: Vuotoksen altaan yleissuunnitelma , Vesihallituksen iulkaisuja 13, 1974.) KALASTUS JA VEDENLAATU Tekoallas huonontaa Kemijoen veden laatua mahdollisesti aina Perämereen asti . Jo Lokan ja Porttipahdan vaikutus tuntuu selvästi niiden alapuolisessa vesistossa. Tekoaltaita rakennettaessa tapahtuu kuitenkin kaikkia mainittuja vahinkoja, ja Vuotoksen alueen asutusja elinkeino-oloja on huonontanut jo parinkymmenen vuoden mittainen allaspäätöksen odotusaika. Allas peittäisi suurimmillaan 221 km 2 maata, keväisin pienimmil168 -----~--/ SUOMEN LUONTO 4181 40 . ) ;..,, \ / -, " / i i i = ...............