Vesien putkilokasvit, sammalet ja levät (alh . Auringon energia kulkee pitkän tien ennen kuin tulee kalana ihmisen ruokapöytään . Vesistöt ovat tuottavia ekosysteemejä. Yläkuvassa muikunnuottausta Kallavedellä . Kannen purokuvan otti Seppo Lammi.. piileviä) sitovat auringon energiaa ja veden ravinteita kasvimassaksi. vas. Sisävesikalastuksemme tuotto voitaisiin helposti moninkertaistaa tukemalla kalastuselinkeinoa ja hoitamalla vesiämme oikein. vesikicppu) ja pohjaeläimet syövät kasveja ja ovat itse isompiensa ravintoa. Eläinplankton (alh. Petokalat syövät toisia kaloja , kaloja syövät myös monet nisäkkäät ja linnut. Arvokkaimmat kalat saadaan kirkkaista, puhtaista vesistä. Siitä, miten me niitä kohtelemme, riippuu mitä ne meille antavat
Väliin eivät pääse sen paremmin maatalouden kuin luonnontaloudenkaan asiantuntijat, tavallisesta kansalaisesta puhumattakaan. Etukäteen todettiin myös, että vesien luonnontalouden asiantuntijoita on vesihallituksessa vähän ja hekin vailla riittäviä valtuuksia ja toimintaedellytyksiä. Tosin vesihallitus on hoitanut etukäteen pelätyt saastumisasiat siedettävästi; olkoonkin, että osasyynä vesien tilan paranemiseen ovat olleet öljykriisiä seuranneet lamavuodet. Tilaus. Vesihallituksen kymmenvuotispäivänä emme toivota sankarille pitkää ikää. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016 .00, kesäkuukausina 8.3015. Teknokraattinen vesihallintomme ei ymmärrä vesien olevan toimivia ja tuottavia ekosysteemejä. ISSN 0356-0678 Värierottel ut: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 4/ 80 J?. päätoimittaja: Seppo Vuokko Vs . 90406 262. Lähes kaikki vesistötyöt vaativat vesioikeuden luvan. Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Luonnonsuojeluliitto tosin piti tärkeänä vesihallinnon keskittämistä, mutta katsoi, ettei valvonnan yhdistäminen vesihallitukseen takaa valvonnan riittävää itsenäisyyttä eikä kansalaisten oikeusturvaa. vsk. Yleisen hallintoja oikeuskäytännön mukaan tutkiva, suunnitteleva ja toteuttava virasto ei saisi itse valvoa toimiensa seurauksia. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Kaiken kaikkiaan luonnonsuojeluliitto ei pitänyt tieja vesirakennushallituksen ja maanviljelyinsinööripiirien insinööreistä koostuvaa organisaatiota pätevänä vastaamaan Suomen vesien hoidosta. Vesihallituksen mielestä putkessa virtaava mutta puhdas joki on vielä vesistö! Vesihallituksen mukaan pilaantuneita vesistöjä on parikymmentä prosenttia, kun kalamiesten arviot liikkuvat kahdeksankymmenen prosentin tuntumassa. 14 7. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. toimitussihteeri: Mikko Niskasaari· Toimittaja : Jorma Laurila Taitto : Markku Tanttu TOIMIWSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Rontu. Arvostelulta vesihallitus ja -oikeudet suojautuvat toinen toisensa selän taakse. Nykyinen vesihallitus on osoittanut kykenemättömyytensä. lrtonumerot 8.00 mk. hinta on 55 mk, Suom en luon nonsuojduliiton jäsenille 45 mk . ILMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Lahoa ei aika paranna " Vesihallitus laho syntyessään", otsikoi Suomen Luonto 3 / 1969 pääkirjoituksensa. TOIMIWS Vs. Eivät edes luonnonsuojelijat nähneet tulevaisuutta riittävän synkkänä. Sen sijaan rakentamisen raakuus on yllättänyt ympäristönsuojelijat. Vesilaki antaisi kyllä mahdollisuuden luonnonmukaiseenkin vesien käyttöön. Me tarvitsemme vesihallintoa, mutta muun ympäristöhallinnon osana. Vesihallitus joutaa lakkautettavaksi. Lahoa ei aika paranna. 30. Suomen Luonto N:o 4 1980 39. Rakentamisessa vesihallitus on ehkä noudattanut lain kirjainta, muttei sen henkeä. Kun vesioikeuslaitokselta puuttuu niin halu kuin kykykin arvostella vesirakentamista luonnontalouden kannalta, on systeemi aukoton: vesihallituksen insinööri suunnittelee, vesioikeuden insinööriasiantuntija siunaa, rakentamisen ja jälkivalvonnan hoitavat taas vesihallituksen insinöörit. Tilaukset välittää m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsi nki 10 , puh . Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1
Miten asia on vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatisen mielestä. Pääjohtaja Simo Jaatinen, johdettuanne vesihallitusta koko sen kymmenvuotisen toiminnan ajan, miltä tuntuu. Ravinnekuormituksen pieneneminen nåkyy ja tuntuu vesistöisså· asia erikseen on, ettå' niilfå' on luontainen taipumus pikkuhiljaa rånsistyå. Yhteiskuntaa ei rakenneta muutoin kuin siten , ettå heikomman edun tåytyy våistyå silloin , kun huomattavasti suuremmasta edusta on kysymys. Seu raavassa vaiheessa, kun poistamme viimeisiå' rippeitå', joudumme kiinnittåmåån huomiota muihin kysymyksiin, ennenkaikkea myrkkyihin. Viime aikoina, jolloin tietyt ajatukset ovat saaneet. Kiivain ottelu käydään nyt Kyrönjoesta , jonka yläosan töiden aloittamiseen vesihallitus 149. taas jalansijaa, siihen ovat alkaneet ottaa osaa muutkin' Vesihallitus ei ole toimintansa aikana nauttinut aivan jakamatonta kansansuosiota. Ensimmåisen vaiheen vesiensuojelutoimenpiteet on saatu suurinpiirtein piiå'tökseen, ilman lamaa olisi saatu jo kokonaan. Minun miefeståni ne ovat kaksi eri asiaa. Vesihallitusta on viime vuosina ryöpytetty kiivaasti. Pohjanmaan joISta useimmat on jo perattu, pengerretty ja valjastettu. Kun koneet taas pyörivät täysillä, vesiensuojelun laiminlyönnit 1970luvulla tuntuvat nyt vesistöissä. 1950ja 1960•luvuilla, jolloin vesirakentaminen oli paljon nykyistå' laajempaa , vesien sekå' valvonta ettå suunnittelu ja rakentaminen oli hajautettu useille eri viranomaisille, joilla jokaisella oli omat intressinså: Se johti, paitsi keskinå'iseen kilpailuun, myös siihen , ettei kukaan katsonut kokonaisuutta. Ne jotka kå'rsivåt henkilökohtaisen omaisuuden tai muun vastaavan puolesta , ovat tietysti vastaan. Suuret vesistörakentamistyöt on Suomessa tehty, ei suinkaan 1970-luvulla , vaan 1950ja 1960-luvuilla. Ei nii'tå' suuria investointeja , joita sekå teollisuus ettå kunnat ovat tehneet, ole tehty turhan takia . Nykyå'å'n vain katsotaan, euå· kaikki tå'må· vastustus onkin luonnonsuojelua . ,sk johdon , kollegion , seitsemästä jäsenestä on vaihtunut vain kaksi: tutkimuslaitoksen johtaja sekä valvontaja katselmusosaston johtaJa jälkimmäinen kahteen kertaan. Rakentamisesta ei puhunut kukaan 1960-luvulla , ei viefå' 1970-luvun puolivå'fissåkå'å'n. Kylfå' suunta on myönteinen. Suurissa julkisissa rakennushankkeissa , oli sitten kyse vesien rakentamisesta tai vaikkapa lentokentå.stå, joku kå'rsii aina . On hieman merkilfistå, ettå Pohjanmaahan on nyt kiinnitetty niin paljon huomiota. Arvostelijoina ovat olleet sekä ympäristönsuojelijat että vesirakennusalueiden ihmiset, Pohjanmaalla ja muualla. On ajateltu, ettei nå'i'tå' olemassaolevia organisaatioita kannata korjailla , vaan pannaan aikanaan kaikki kerralla kuntoon. Tietysti se on merkinnyt myös sitå, ettå eri virastojen vå'fiset ristiriidat ovat tulleet vesihallituksen sisålle. Nyt yhtå'kkiå' ne ovat tulleet voimakkaam· esille. Puunjalostusteollisuuden taannoinen lama säästi paitsi maamme metsiä, myös vesiä. Mikko Niskasaari Vesihallitus vastaa syytöksiin Sanovat että se on vettynyt, laho, mätä. Vesihallituksessa me voimme tarkastella asioita vapaina nåistå eriflisistå' intresseistå. Vesihallitus kuvaa tiedotteissaan kehitystä kuitenkin varsin valoisana. Nykyiser työt ovat enåå pientå nåpertelyå. Se on jo paljon vaikeampaa ja kalliimpaa . Pääjohtaja Jaatinen tunnustaa arvostelun voiman, mutta ei sen oikeutusta . Tåmå taas johtuu suurelta osin siitå, ettå vuodesta 1972 få'htien, få'hes koko toimintamme ajan, on ollut esilfå' ympåristöhalfinnon uudistus. Vesihallitushan on sikå'fi ihmeellinen laitos, ettå sen tehtå'viin kuuluu sekå· vesien kåytön ediståminen ettå' hoitaf!)inen ja niiden suojelu. Niinpå tåsså virastossa kå'ydå'å'n ja on tarkoituskin kå'ydå· aikamoijta kamppailua nå'istå asioista . Se johtuu osaksi siitå, ettå organisaatiomme on ollut koko ajan ennallaan. Raskain arvostelu vesihallitusta vastaan on noussut vesistörakentamisen , ennenkaikkea Pohjanmaan jokien rakentamisen takia. Tuntuu siltå, ettå tåmå vesihallinnon keskittåminen , mitå' vesihallituksen perustaminen itseasiassa merkitsi, oli oikea toimenpide. Vielä e1 kuitenkaan huipulla ole kovin pahasti tuullut, sillä laitoksen johdossa ovat pääasiassa samat henkilöt kuin vuonna 1970. Ylimmän SUOMEN LUO NTO -1/ 80 )'/
Vaasan vesipiirin suunnitelmiin kuuluu kuitenkin voimalaitosten rakentaminen myös alajuoksulle. Kaikki voimayhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset on valtioneuvosto hyvä"ksynyt vesihallituksellahan ei ole oikeutta tehdä" sitovia sopimuksia . Kyröjoen rakennushankkeet käynnistyivät jo vuonna 1965 . Kyseessä"hä"n on ojien ja penkereiden tekeminen tietylle alueelle Ilmajoella . Valtion töissä" työluvan hakeminen on varsin yleistä. Kyrönjoen yläosalle laaditut suunnitelmat sisältävät kaksi Ylistaron tulevaa voimalaitosta. Virallisesti Kyrönjoella on kysymys vain yläosan rakentamisesta. Tissi kai on kyseessä" jokin vä·ä·rinkäsitys. Pääjohtaja Jaatinen näkee asian tolSln. Tieja vesirakennushallituksen nimissä tehdyssä, nykyisen vesihallituksen pääjohtajan allekirJomamassa hakemuksessa todetaan mm . En tiedä" tuleeko siitä· varsinaista suunnitelmaa taloudellisesti aikalailla mahdottomaksi vaihtoehdoksi se on osoittautunut. Emme voi ajatellakaan , etteikö noita alueita suojeltaisi tulvilta sieltä·hä"n koko Kyrönjoki hanke on fahtöisin . Vesihallituksen ja yhtiön välillä voimaloista luopumisesta käydyissä neuvotteluissa on yhtiö tiettävästi asettanut luopumisen ehdoksi usean miljoonan markan korvaukset. markan edestä' Aivan , mutta tekemfittfi on juuri se tfirkein kohta jolla tulvat saadaan pois. Tätä ns . Lupa oikausukanavalle saatiin vuonna 1968. Toisaalta oikaisu-uoman rakentaminen oli teknisesti hyvin vaikeaa ja varauduimme siihen , että· sitä" tehdiiiin monta vuotta . tarvittaessa vaikkapa muu ttam iseenkin. ei kai sitä" mahdollisuutta ole turhaan lakiin pantu . Muuttuiko " teknisistä syistä" määräytynyt järjestys voimaloiden takia 1 Kaikki nä·mä· hankkeet siså"ltyivä·t K yrönjoen yleissuunnitelmaan. Vesihallitus on kuitenkin sidottu vuonna 1974 Jyllinkosken Sähkö Oy :n kanssa tekemäänsä sopimukseen , jonka mukaan yhtiö saa Ylisraroon Kylänpään ja Kirkonkosken voimalat. Kyrönjoella on perusteena se, että" vaikka siellä" on suunnitelmiin tehty muutosehdotuksia ja vaikka mekin vielä" tutkimme suunnitelmaa, niin nfimä· osat, joille lupaa haetaan , toteutetaan joka tapauksessa . Ennenkuin vesioikeus voi myöntää luvan rakennustöille vesistöissä , on toimitettava vesioikeudellinen käsittely, jossa eri osapuolten edut ja vahingot punnitaan. näin: "Töiden toteuttamisjärjestys määräytyy sen mukaan , että kiireellisimpänä toteutetaan ne vesistöcyön osat, joiden avulla voidaan vähentää välittömiä vahinkoja aiheuttavia kesäja syystulvia. Asukkaat ovat vastustaneet voimaloita ja vaatineet tulvasuojelua ilman niitä. Varsinainen tulvasuojeluhan on Kyrönjoella kai vielä tekemättä , vaikka töitä onkin tehty jo noin 100 milj . Se rakennettiin vasta vuonna 1976 vieläkään sitä ei ole avattu . Pääjohtaja Jaatinen arvioi tilannetta varovaisesti: Voimalaitoksetonta vaihtoehtoa on kustannusmielessfi tutkittu. Vastustajien mielestä mitaan töitä ei pitäisi aloittaa ennenkuin koko hanke on perusteellisesti selvitetty. Vastustus tietysti pitkittfä tiimin asian kå"sittelyä·. Teknillisistä syistä tämä työ on aloitettava Seinäjoen suuosan oikaisuuoman rakentamisella''. Näitä" penkereitä·, joiden rakentamiseen me haemme työlupaa , ei kukaan vastusta. Erona näillä rakennustöillä on ainakin se, että altaisiin liittyy voimalaitoksia , kanavaan ei . Kyröjoen katselmusta hoitava toimitusinsinööri periaatteessa puolueeton virkamies antoi tänä keväänä eräälle lehdelle lausunnon, jonka mukaan työlupaa tarvitaan, koska hanketta ei voi viedä katselmukseen. Tällä perusteella tieja vesirakennushallitus pitää Kyrönjoen yläosan vesistösuunnitelman toteuttamista kiireellisenä . Työlupa siellä" ei vaikuta mitenkä.fin suunnitelman edelleenkfisittelyyn eikä. Jos toinen sopijapuoli pyrkii muuttamaan sopimusta toisen vahingoksi, niin tietysti tulee mieleen mahdollisuus vaatia korvauksia. vsk.. tfissfi on jouduttu tå"lfaiseen selvittelyvaiheeseen ja se vie aikaa . Eräässä vesipiirin muistiossa todesuoMEN LUO TO 4/80 39. työlupaa on Pohjanmaalla käytetty ahkerasti rakennustöiden arvostelijoiden 150 mielestä liiankin ahkerasti ja asukkaiden etuja polkien . on hakenut lupaa. olemme itse todenneet, että. Tissi tapauksessa on kuitenkin ymmfirtfäkseni sulassa sovussa tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja. Vesistörakennushankkeet ovat usein varsin laajoja , niiden loppuun saaminen pitkå"llinen asia etenkin kun hankkeista voidaan valittaa ja aina valitetaankin. He epäilevät, että työluvan myöntäminen edes pienelle osalle ratkaisee koko joen kohtalon. Tuolloin tehtiin ensimmäinen lupahakemus joen yläosaa varten. Pfiinvastoin , tfinne tuotiin pitkä" adressi, jossa vaadittiin töiden aloittamista nopeasti. jå"rjestys muuttui, koska rahoitus ei tuohon aikaan ollut niin vilkasta kuin olisi pitä·nyt olla. Katselmukseen sitä ei voi viedä koska vastustus on liian voimakas. Samainen laki antaa kuitenkin mahdollisuuden myöntää erityisistä syistä valtiolle luvan aloittaa työt ennen vesioikeuden päätöstä. Jos puolueettoman virkamiehen kanta on tämä , niin kuka valvoo katselmuksessa yleistä etua. katsotaan viefa kerran onko suunnitelmassa mitfifin muutettavaa. Toimitusinsinööri tarkoitti ehkä" sitä", että. Oli kylfa helpompi saada varoja tulva-altaisiin ja vesivoimaan kuin maatalouteen, se on ihan totta . Ennen kanavaa rakennettiin latvavesille, Jalasjokeen ja Seinäjokeen, muutama tulva-allas. Valtio ei suosinut maatalouden tuottavuutta lisfäviå" toimenpiteitä" toisaallahan pantiin peltoja pakettiin. Tietysti joku on vastaankin , mutta he eivfit ole siltä" alu~efta tai sitten sielfa on vain joku yksinä"inen . Adressi ilmeisesti saatiin aikaan siten , että vesipiiri ilmoitti töiden siirtyvän kokonaan pois Kyröjoelta, mikäli hanketta siellä edelleen vastustetaan . Vesihallitus on ilmoittanut pyrkivänsä luopumaan työlupa-menettelystä , mutta turvautuu siihen Kyrönjoen yläosalla
Jos alaosalle on jotain kaavailtu , niin ne ovat piiriporcaan suunnitelmia vesipiirien tehtå'vå'nå' on tietysti suunnitella oman alueensa vesivarojen kå'yttöå'. Kevättulvat nousevat Kyrönjoella säännöllisesti, eivätkä niistä hämmästy edes ne, jotka ovat kymmenen vuotta rakentaneet altaita ja penkereitä tulvien estämiseksi. 5 7 pros. korvauskysymyksiä. Vesihallitus on laskenut hehtaaria kohti saatavan lisähyötyä 418 mk viljelijät toteavat saavansa saman verran nykyäänkin . Länsi-Suomen vesioikeudelle helmikuussa lähettämässään kirjeessä joukko maanviljelijöitä Ilmajoen Alajoelta, pahimmalta tulva-alueelta , tyrmää laskelmat. "Vesihallituksessa me voimme tarkastella asioita vapaina erillisistä intresseistä". Viljelijöiden mielestä pellot ovat niin viljavia, ettei voimaperäisempi lannoitus tule kysy151. tulvat olisi voitu torjua lähes kokonaan, mikäli jokivarsiin rakennetuissa tulva-altaissa olisi ollut tilaa ts. Vesihallituksen mielestä ei Alajoella uskalleta tulvien takia lannoittaa tarpeeksi: vain 90 kg / ha, kun Pohjanmaan keskiarvo on 164 kg / ha. Kaikissa rakennushankeissa on voimatalous suurin hyödyn saaja, vaikka niitä ajetaankin tulvasuoje[ lun, so . Vesihalli"' tus on laskenut Kyrönjoen yläosan töiden antavan maataloudelle 3, 1 milj. Miksi se on edelleen kiinni . Julkisuudessa esitettyjen laskelmien mukaan SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 . Vesihallitus ei ole näihin laskelmiin julkisuudessa vastannut , eikä pääjohtaja Jaatinenkaan niitä noteeraa: Keså'tulvat on pakko torjua penkcreilfå'. ,sk. Keså'tulvia ei voi ennustaa, sillå' sateista ei tiedå' kukaan. Pyrimme siihen ettå' nimenomaan keså'kaudella nå'må' jå'rvet ovat maiseman kaunistuksia. Maa on saatava ajoissa kuivaksi. S1'cå' ei voi ottaa kå'yttöön ennenkuin sen varrelle saadaan penkereet. Viljelijät muistuttavat , että tulvista huolimatta heidän kylänsä pellot ovat maakunnan parhaita niistä on maksettu jopa 30.000 markkaa hehtaarilta. mk:n hyödyn vuodessa (vuoden 1975 hintatason mukaan) . Kyrönjoen yläosan lupa antanee selviä viitteitä siitä, miten tämän suunnitelman kohdalla on tarkoituksenmukaisinta toimia.' ' Eikö ajatus , että yläosalle haettu aloituslupa on avain koko joen rakentamiseen , ole varsin perusteltu;> Ei misså'fin tapauksessa. Seinäjoen oikaisu-uoma ilmeisesti voisi suurimmaksi osaksi ratkaista tulvan . heinällä , 43 pros. Penkereethän on suurimmaksi osaksi rakennettu;> On , kylfå' sen voisi avata, mutta se tuottaisi aikamoisia maisemahaittoja ja veisi vesisysteemin sekaisin. taan sattuvasti: " Suunnitelmat ovat tällä hetkellä luonnosasteella, sillä paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi ei ole ollut vielä ajankohtaista selvittää esim . Koska kevå'ttulvat kuitenkin ovat så'å'n nöllisiå', nehå'n tulevat aina lumen sulamisen aikaan, ne voidaan hallita altailla. Viljelijät toteavat, että jo nyt on pelloista rehuviljalla 90 pros., eikä lauhanurmikoista ole tietoakaan. Vesihallitus laskeskelee , että Alajoen pelloista on. On pakko odottaa , ettå' saamme penkereet ja pumppaamat kuntoon. rehuviljalla ja ilmoittaa, että rakennustöiden myötä päästään eroon heikkotuottoisista lauhanurmikoista. Peltoala ei suojeluröiden takia lisääntyisi, vaan päinvastoin pienenisi. Mutta kevättulvathan eivät ole niin vahingollisia kuin kesätulvat. Yleissuunnitelmassa on alunperin ollut kaksi Ylistaron voimalaitosta. Keså'tulvat eivå't sittenkå'å'n ole vesimå'å'riltå'å'n niin suuria, etteikö niitå. Kun siirrytå'å'n nykyaikaisiin viljelymenetelmiin, voimaperå'iseen viljelyyn ja raskaisiin koneisiin, n11n nimenomaan kevå'ttulvat on saatava pois. maatalouden nimissä näin myös Kyrönjoella . Viime kesänä nousi Kyröjoella yllättäen tulva , joka levisi Vaasan vesipiirin mukaan 1 000 hehtaarille , vesihallituksen mukaan 3 000 hehtaarille. voitaisi penkcreilfå' torjua , mutta penkcreet eivå't yksinå'å'n riitå' torjumaan kevå'ttulvia. mikäli ne olisivat olleet tulvasuojelukäytössä. Altaalla joka vuodesta toiseen on keså'kuukaudet tyhjillå'å'n ei ole minkå'å'nlaista muuta arvoa , ei kalastukselle eikå' virkistykselle. Vesihallituksessa nå'må' suunnitelmat eivå't ole misså'å'n vaiheessa kå'ynect. Tulvasuojelun jälkeen lannoitusmäärä ja sitä myötä sato kasvavat. Jos me varaamme aina riittå'vå'sti tilaa tulva-altaisiin , niin sitå' p1'cå'isi olla metrikaupalla
Vesihallituksella ei ole mitfan suunnitelmia. Sensijaan Kokkolan vesipiirissä· on omaksuttu sellainen tapa , ettfi eri joille perustetaan kuntien edustajista kokoonpantuja toimikuntia . Perhojoen 400kenainen vuorokausisäännöstely lienee huippuesimerkki ja eri jokivarsissa on kilometreittäin kuivaa joenuomaa. Hieman rakentavampaa yhteistyötfi luonnonsuojeluliikkeen kanssa toivoisin vaikka virallisia kompromisseja ei olisikaan mahdollista tehdä·, niin ehkä" hieman rakentavampaa keskustelua kuitenkin . Viljelijät ilmoittavat Alajoella salaojitetun pelloista puolet , Ilmajoella yleensä vain 40 ::>ros. Vesilaista löytyy sellainenkin kohta , joka kieltää myöntämästä lupaa rakentamiseen " jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luo nnonsuhteissa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutusja elinkeino-oloja". Eikö tämä merkitse "huomattavaa vahinkoa ". Uskoakseni Lesnjoellekin on tå1lainen perustettu. Ei vesihallitus ole sulkenut yhtä·ä·n jokisuuta. Kun teollisuustyöpaikka luo kerrannaisvaikutuksena vähintäin kolme muuta työpaikkaa pääsemme mielikuvitukselliseen lukuun: 11 200 pysyvää työpaikkaa , mikäli nuo 700 miljoonaa olisi sijoitettu suoraan työllisyyteen . mykseenkään. Vesihallituksen laskujen mukaan Alajoella on salaojitettu pelloista tulvien takia vain 5 pros ., kun vertailupitäjissä on salaoj issa 20 pros . Sitfi tulkitsevat vesioikeudet ja korkein hallinto-oikeus. SUO MEN LUONTO 4/ 80 J'J. Kokonaiskalansaalishan esimerkiksi sisä"vesilfa on lisä.å"ntynyt ja siitfi huolimatta kalastajien m ä·firä· vfihenee. . Ketäpä uskoa , vesihallituksen insinöörejä vai maanviljelijöitä) Millä pätevyydellä maataloushyöty lasketaan. Lopuksi , terveisenne luonnonsuojeluliikkeelle. Perfimereltfi saadaan yhtfi paljon kalaa kuin aikaisemmin , muttei se ei enfiä. Se ei kuitenkaan ilmeisesti merkinnyt lopullista luopumista joesta. Pysyvien työpaikkojen luominen ei ole edes ollut tarkoituksenakaan. Nämä työpaikat on pääsääntöisesti menetetty jokirakentamisen m yötä .. Työpaikat tulevat, kun tuotanto lisfifintyy m aataloudessa ja paikkakunnan talousefam fi kohentuu. Ellei työpaikka vertailu käy, niin entäpä tämä : onko vesihallituksella arviota siitä, mikä on Pohjanmaalla altaiden, penkereiden ja vettymäalueiden alle jääneiden maiden arvo verrattuna niiden m aa-alueiden arvoon, jotka on suojeltu vakavilta tulvahaitoi lta . Pitä·ä· olla joku joka voi ajaa tå1faistfi yleistfi etua . Enfa ei tulla toimeen sam oilla tuloilla kuin aikaisemmin. Pääjohtaja Jaatinen ei kuitenkaan vertailua hyväksy. Ei ainuttakaan. Työpaikka-ajattelu ei sovi lainkaan infrastruktuurin (talouselämän roimi nnan ja kehityksen vaatimat perusrakenteet , kuten tieverkko jne. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan jokaisen Pohjanmaan joen suulla eli ennen 150200 tulonsa joko kokonaan tai osaksi kalastuksesta hankkivaa ruokakuntaa . Voidaan tietysti kysyä·, onko noissa toimintamuodoissa menty sellaisille teille, jotka eivfit ole kulttuurivaltiolle sopivia .. 152 Toisaalta vesihallitus itse perustelee hakemuksiaan työllisyysvaikutuksilla. Tämän mukaan jokiin käytetyillä varoilla olisi voitu luoda Pohjanmaalle 2 800 pysyvää teollista työpaikkaa . Kun m aatalous voimaperäistyy siinä· pyritfan tietoisesti vfihentä·m fan työpaikkoja. toimitus) rakentamiseen erfifinlaista peruskorjaustahan tfimfi on . Ky/fa nfimfi laskelmat melkoisen pfitevfisti Suomessa tehdä·ä·n . Meillfi on ollut teknillisessa: korkeakoulussa aina tfimfin alan oppituoli ja menetelmiä" on kehitelty vuosikymmeniä•. Pohjanmaan jokirakennustöiden pohjana olevassa Vfiisfisen komitean mietinnössfi ovat ky/fa kaikki nfimfi tiedot pfihkinä.nkuoressa. Eri hankkeista vain tietysti. Sitfipaitsi: ei vesihallitus tulkitse tuota lain kohtaa. Lestijoki lienee tärkein vielä rakentamattomista Pohjanmaan joista. . efatfi samanlaista joukkoa kuin aikaisemmin . Pohjanmaan jokiin on tähän mennessä upotettu varoja noi n 700 miljoonaa markkaa , siitä valtio n osuus on noin 500 ja voi mayhtiöiden noin 200 miljoonaa. Me olemme ilmoittaneet, ettemme tee sille joelle mitfan. Mitä suunnitelmia vesihallituksella on Lestijoen suhteen. Emme m e voi ajatella esimerkiksi tieverkkoa tai puhelinyhteyksiä" silla: perusteella kuinka paljon ne luovat työpaikkoja. Vesihallitus luopui taa nnoin näyttävästi eräästä vanhasta hakemuksestaan joen säännöstelemiseksi . Kauppaja teollisuusministeriön laskelmissa on teollisen työpaikan hinnaksi pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa laskettu noi n 250 000 mk. Mitfi y/eensfi tulee näihin paikkoihin , niin tietysti ne ovat tekomaisemaa , mutta tekomaisemaa me nfiemme jokapaikassa . Ei esimerkiksi Pohjoism aissa ole missä.fin niin paljon tietoa kuin meillfi. ,sk.. Kyrönjoen työlupahakemuksessa väitetaan töiden luovan alueelle 200 pysyvää työpaikkaa. Ei kaupungissa nfie muuta kuin tekomaisemaa , ei maalla nfie kuin tekomaisemaa nä.ille asioille vain ollaan niin allergisia. On parjausta sanoa, että· veden alle menee yhtfi paljon kuin mitfi tulee hyötyfi tottakai tfim fi tfiytyy olla selvi/fal Onko vesihallituksella olemassa koko tämän rakennusprojektin kattavaa , tältä pohjalta laadittua hyötysuhdearviota. Ellei meillfi olisi luonnonsuojeluliikettå", se pitfiisi kiireesti perustaa . Nfiin voi olla, koska viimeaikoina töitfi on suurelta osin tehty työllisyysvaroilla ja silloin kysytfiä·n nä.itfi vaikutuksia. Pohjanmaan jokien rakentamisen myötä lukuisat tilat ovat menettäneet elinkelpoisuutensa, kalat kadonneet joista, useita jokia kuluttaa tehokas vuorokausisäännöstely. Eikfi Suomen kalansaalis ole pienentynyt. Kuivia uomia on tietysti silloin , kun työt ovat kesken. Onko sielfa jotain keskusteltu , se on eri asia
joki liikku u ' Ajatus voimaloida Pohjanmaan joet maatalouden tulvasuojelurahoilla on 1960luvun lopun perua . Eloa siihen tulee , kun sähköyh tiön päävalvomosta käsketää n au tomatisoidut aavevo imalat rad iolla liikkeelle : luukut auki. Operaation valmistava osa al153. Jotta ulkopuolinen voisi jotenkin ym m ärtää, m iksi pohja la inen jokirake n nusko neisto o n to im in ut n ii n väkivaltaisesti tielleen joutuneita ih misiä kohtaa n , on ymmärrettävä töiden järkyttävä tavoite . Jos vesihallitus pääsee tuumansa perille. Eloa siihen tulee, kun sähköyhtiön päävalvomosta käsketään automatisoidut aavevo,malat radiolla liikkeelle: luukut auki , joki liikkuu ! Vesiviranom aisten on turha toivoa , että pohj alai nen jokisota pää ttyisi lähiaiko in a, sillä nyt alkavat p uhua petetyt ihmiset , ne joilta o n ku ivattu kot i kosket nenän edestä , ne jotka asuvat vo im alaränn iksi muu tetun jokensa ääre llä, ne joilta vietiin vi ljelym aat vesien ja pen kereid en alle . Jaakko Luom a ''Tuota joenoikaasua tutkitahan. Pohjanmaalla kuohuu . Vesi hall ituksen päämää ränä on jokaisen vä hän kään suu remm an Pohjanm aan joen voimalaporrastaminen latvoilta mereen ja erittäin ku luttavan vuorokausisäännöstelyn käynnistämine n niillä . Nä itä ihmisiä o n paljon ja hei lle SUOME I UONTO 4180 l•J ,sk o n turh a enää hurskaste lla, että vesilaki takaa jokaiselle laajat m ahdollisu ud et vaiku ttaa hankkeisiin . ' ' • • " Vesihallituksen on lopultakin uskottava, että täällä jokivarsissa elää kokonaisia ihmisiä." N äin totesi maanviljelijä Esa Kriikku vesihallituksen ja maanomistajien neuvottelussa Ylistarossa maaliskuussa 1980. Jos vesiha llitus pääsee tuumansa perille , on jokiluonto m u uttun ut elottom ien jokialtaiden sarjaksi . jokiluonto muuttuu elottomien voimala-altaiden sarjaksi
Ylistarossa ja Lapualla, aiotaan tehdä monen metrin penkereitä veden nostamista varten . Näyttääkin siltä, ettei loppusuora ehkä koskaan aukenekaan. Luonnonjärvet on otettu voimalasäännöstelyyn ja 1s0Ja tekoaltaita rakennettu lähes joka joen latvoille . Tästä on kyse , kun vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen vakuuttaa tulvasuojelutöiden olevan ''loppusuoralla'' . Ihmisiä hämätään termeillä ja kielikuvilla. Lähivuosina aikovat vesihallitus ja sähköyhtiöt sitten voimaloida jokien varsinaiset pääuomatkin . Vesioikeudellisesta katselmustoimituksesta on tehty demokratian irvikuva, jossa voi ainoastaan vähäisessä määrin vaikuttaa valmiiksi mitättömiin korvauksiin . Syksyllä vesipiiri piti tiedotustilaisuuden , jossa '' joenoikaasu' ' paljastui kylän maille aiotuksi 800 ha:n tekoaltaaksi , joka olisi vienyt elinkelvottomaksi 30 tilaa. Kunnissa siihen pääsevät vihkiytymään sopivat kunnanisät, joita on myös jokirakentamisen myötä poimittu sähköyhtiöiden hallintoelimiin . MITT AMIEHET JUOKSIVAT KYLÄLÄISIÄ PAKOON Suunnittelusalailu on johtanut esimerkiksi siihen, että hankkeiden maastotutkimukset tehdään mahdollisimman huomaamatta. Heidät on pelattu pihalle tilanteesta liian täydellisesti. Tilaa tulville ei ollut. Yleensä ihmiset eivät uskalla katselmuskokouksissa juuri suutaan avata. VESIRAKENT AJA VIIHTYY SAMEISSA VESISSÄ Jokirakennuskoneiston pysäyttaa lopulta ihmisten kyllästyminen. Yhtiön ja vesihallituksen tarkka yhteistyösopimus oli allekirjoitettu kolme vuotta aikaisemmin. Tavallisia syitä jokien raiskaamiseen ei tunnut olevankaan . Esimerkiksi Kyrönjoen viimekesäiset suurtulvat johtuivat pitkälti siitä , että yläpuoliset tekoaltaat olivat juoksutussääntöjen muutosten vuoksi täynnä vettä odottamassa seuraavan talven voimalajuoksutuksia . Ikiliikkuja piiputtaa kuitenkin jo. ''Tuota joenoikaasua tutkitahan'', vastattiin kyläläisille harvakseen, kun asiaa päästiin ensimmäisen kerran kysymään . Toisaalta liian teräviä suita on tukittu. Lain mukaan tähän poikkeusmenettelyyn tarvitaan erityinen syy. Kosket räävitään pois ja penkkojen taakse vedetään kilometrikaupalla kanavia, koska peltojen ojavedet eivät pääse penkereiden vuoksi normaalia tietään takaisin jokeen . Tulva-altaat on otettu voimalakäyttöön mm . Kokousmuistioista ja magnetofoninauhoista, joita kyläläisten allastoimikunnan ja vesipiirin edustajien välisistä kokouksista on jälkipolville jäänyt, vesiviranomaisten taktiikka käy selvästi ilmi. Ylistarolaisille pidettiin vuonna 1977 ensimmäinen tiedotustilaisuus Kyrönjoen pengerryksestä ja kuntaan aiotuista Jyllinkosken Sähkön kahdesta voimalasta. kaa monin paikoin olla ohi: jokien latvoille on tehty säännöstelytilaa. huippuvoimaloita , Joista rakenteensa puolesta (mm . Aluksi me ei otettu koko asiaa toresta", muistelee maanviljelijä Pekka Lepistö. Vesipiiri on nyt joutunut luopumaan lopullisesti hankkeesta. Puhutaan jokien "kunnostamisesta" ja " alivirraam1en kohottamisesta". Rantapenkat sortuvat, sillat vinksahtelevat , talvinen jääpeite kasvaa luonnottoman vahvaksi ja lisää tulvariskiä Jne. Viimemainittu on tavallisesti vuorokausisäännöstelynä ryöppyävän vesimäärän keskiarvo. työluvan, jolla työt voidaan jopa tehdä valmiiksi ennen varsinaista lupaa. HUIPPUVOIMALOIT AJA VUOROKAUSISÄÄNNÖSTELYÄ Vesien omistusoikeudet ovat siirtyneet alkuperäisiltä haltijoiltaan, maanomistajilta, hämärissä jakokuntien kokouksissa sähköyhtiöille. Vesihallituksen ja sähköyhtiöiden hermostuminen on helppo ymmärtää: kaiken piti olla selvää ja nyt on kaikki epäselvää . Sopimuksella päätettiin ylistarolaisten maista ja vesistä, vaikkei kumpikaan sopimusosapuoli omistanut niistä silloin ·aariakaan. vsk.. Haapajärven Hautaperän allasta tehtäessä saivat alueen viljelijät ensimmäisen ''kosketuksen'' mitsuoMEN LUONTO 4/ 80 39. suuret turbiinit, joita ei kannata käyttää normaalivirtaamalla) saadaan kunnon hyöty irti vasta rajulla vuorokausisäännöstelyllä. Vesipiirillä oli valmis suunnitelma ja se halusi puhua enää vain maan hinnoista ja käytännön järjestelyistä. Tavallisesti vesihallitus ei välitä odottaa vesioikeuden lupaa, koska se saa samasta automaatista ns . Syytä olisikin , sillä esitetyt suunnitelmat hirvittävät lujahermoistakin: keskelle komeita kyläja kuntakeskuksia , mm. Nyt yhtiö on uhannut hakea saman sopimuksen perusteella valtiolta miljoonakorvaukset, jos hanke kaatuu ylistarolaisten vastustukseen. Lapuan Tiistenjoen kyläläiset kertovat, miten kesällä 1977 kylään ilmestyivät mittamiehet, jotka aluksi jopa juoksivat pakoon , kun tiisteläiset yrittivät heitä puhutella. Selvääkin selvemmät säännöstelyn aiheuttamat vahingot kiistetään. Tietämättömät mökkiläiset pannaan ajamaan virkistyskäytön ja muun kauniin nimissä järvien voimalasäännöstelyä. muuttamalla niiden juoksutussääntöjä. Lopulta Lapuan miesten veri kuohahti: viimeisestä kokouksesta vuodelta 1978 kertova kasetti on täynnä suoraa huutoa: kahdeksan miestä siinä väkevin sanoin ilmoittaa, että jo riittää. Ylävirralla odottaa jo useita ns . Vesihallitus solmii ihmisten tietämättä yksityiskohtaisia yhteistyösopimuksia sähköyhtiöiden kanssa. " Vesipiirin miehet vain pyöräyttivät karttakeppiä kartalla ja sanoivat: me teemme tänne altaan . Esimerkiksi näin : Suunnittelu hoidetaan salassa. Joki voi siis välillä olla myös kuivillaan, mutta sitä ei kerrota. Kyläläiset taas penäsivät koko hullun hankkeen mielekkyyttä. Se taas edellyttää alapuolisen joen porrastamista, koska vuorokausisäännöstely ilman vastassa olevaa tasausallasta tietää pahoja ympäristövaurioita, 154 joita on vaikea hallita
Vieläkään eivät rakentaiat usko, eccä joki varressa asuu kokonaisia ihmisiä. Maasto oso1ttautu1 sopivan alavaksi: täSUOMENLUONTO4 l 80 39 vsk naan paikalla lainehtii Hauraperän allas, jonka alle jäi 700 ha hyvää metsää ja 14 taloutta. Heille annetaan siitä tarkat ohjeet. Kyläläisten tiukatessa mittailujen syitä , vastattiin välttelevästi , että " noita maaston korkeuksia punnitaan" . Mittaporukoiden pakoilu ei ole sattuma . Ähtävänioen Kaccilakoski on muuccunuc. Alakuvat Kattilakoskien perhealbumista parinkymmenen vuoden takaa. 155. tamiehiin, kun nämä juoksivat vahingossa samaan latoon pitämään sadetta kylän heinämiesten kanssa . Jos hanke pääsee liian aikaisin julkisuuteen ja pahimmassa tapauksessa yleisönosastokirjoittelun hampaisiin , tietää se aina vaikeuksia. Liian aikaisin julkisuuteen päässyt hanke voi myös " kadota". Ennen jokirakentajia oli uimarantaa, kalaa, oli maisema jota kelpasi katsella. Näin on käynyt Kyrönjoen alaosan voimalaporrastamisen, jota koko ajan tutkitaan , mutta jota virallisesti ei ole
Lapuan Sähkö Oy osti joulukuussa 1977 Lapuanjoen kosket 40 000 mk:lla kokouksessa , jossa olisi ollut äänestysoikeus yli 4 000 :lla maanomistajalla. Sen on saatava puolet hankkeen alaisista maista sopimuksiin , jotta lupaa kannattaisi hakea vesioikeudelta. Tämä ei pidä paikkaansa , sillä vesilaki takaa kaikille yhtä kehnot korvaukset. vuoksi nimien hankkimiseen kiin nitetään erityistä huomiota ja asialle pannaan usein samat, kouliintuneet nimien hankkij ar. Tavallisimmin pelotellaan sillä, että hanke coteutetaan joka tapauksessa , jolloin sopimuksetcomien maat pakkolunastetaan , ja he saavat huonommat korvaukset , ja että ne tulevat vielä myöhemmin kuin sopimuksen tehneille. Hakemuspaperit jätti Lapuan tuomiokuntaan Saaren puolesta valtakirjalla Lapuan Sähkö Oy:n coimitusjohtaja Antti Virrankoski. alle jääviin maihinsa. Tämän vaiheen tärkeys myös tiedetään : Yhtiöt valmistelevat huolella ja huomaamattomasti kokoukset , joihin ymmartaa saapua vain murto-osa jakokunnan osakkaista. Tavallisia käytössä olevia keinoja ovat valehtelu, painostus ja pelottelu. ' 'Yhtenä päivänä kylälle vain ilmestyivät miehet , jotka sanoivat , että paperit on syytä allekirJomaa, sillä heidän jälkeen tuleeSUOMEN LUONTO -H80 W v~k. Lapuan tapauksessakaan ihmiset eivät olleet joko huomanneet tai ymmärtäneet pientä lehtikuulutusta, jolla 1700-luvun isojaon myota syntyneen jakokunnan osakkaita, siis tavallisia maanomistajia, kutsuttiin '' päättämään koskiosuuksien myymisestä'' . allekirjoitti kymmenisen vuotta sitten samalla tavalla kauppakirjat , kun Nurmonjoki siirtyi 10 000 mk:lla Lapuan Sähkölle. Vaasan ves1p11nn pim-msinöö156 rin Seppo J. Paikalla oli vajaa parikymmentä henkeä, paria poikkeusta lukuunottamatta yhtiön uskonuja. Tynkäkokous valitsi maanomistajien puolelta kaksi kauppakirjan allekirjoittajaa, joista coinen oli nurmolainen kansanedustaja Pentti Måki-Hakola . Saaren veli, lapualainen maanviljelijä Ilmo Saari oli hakenut jakokunnin jäsenenä kokouksen pitämistä. Kokousta johti yhtiön johcokunnan puheenjohtaja , maanviljelysneuvos Iivo Antila , joka myöhemmin allekirjoitti coisaalta yhtiönsä puolesta kauppakirjat. SOPIMUKSENTEKIJÄT AMMATTIVÄKEÄ Yhtiöitä kehnompi ei ole vesihallituskaan hankkiessaan maita hallintaansa. Tämän / Myytti ja todellisuus. Vesihallitus on perustellut Hautaperän cekoallasta mm. Kokoomuslainen Mäki-Hakola on kunnostautunut yhtiön asioiden ajamisessa ennenkin. Sopimuksia allekirjoittamatta ihmisillä olisi kuitenkin paremmat mahdollisuudet valvoa etujaan. virkistyskäytöllä. KAUPPA V AIHE ON TÄRKEIN Vesistöhankkeiden tärkein vaihe on silloin, kun sähköyhtiö ostelee jakokunnilta koskiosuuksia ja vesihallituksen virkamiehet maita '' tulvasuojelurakennelmiaan '' varten eli tekevät maanomistajien kanssa sopimuksia, joilla nämä myyvät vesihallitukselle pysyvän käyttöoikeuden venyviin tai penkereiden, altaiden yms. Haastatellessani eri jokivarsissa maata luovuttaneita ihmisiä , olen törmännyt monesti samoihin sopimuksen tekijöihin, joiden nimiin kirotaan usein katkerasti . Hän mm . Esitteessä " Hautaperänjärvi suomalaista vesistörakentamista " puheita vahvistetaan kauniilla purjehduskuvalla Kielin edustalta
Nyt alkuperäistä lupaa täydennetään näppärästi täydennyskatselmuksella. Samalla yhtiö ilmoitti, että sopimuksen tehneet maanomistajat saavat pitää rahat, vaikka hanke raukeaisikin. Kärsämäellä , Pyhäjokivarressa on puolestaan Luonuan allas juutsuoMEN LUONTCH/M0 \</ v, k tunut siihen , että Revon Sähkö Oy ei ole kahdesta yrityksestään huolimatta onnistunut valtaamaan jakokunnan kokouksessa 2 / 3: n enemmistöä koskikauppojen taakse. ~o•:i~:·•l•n palvt!u,h,n hlUyva 1uc11anRantautum\1pa1kka ~:~:~oJ~v•~~r.~~1~:! pu111on,a,nen m ~;::••lue tal maaJI me11a111ouskin sitten vesi ", muistelee en unen haapajärveläinen viljelijä Veikko Hyyriinmiiki, jonka uusi tupa ja maat jäivät Hautaperän altaaseen . ' ' Kärsämäellä ovat kirkollisvaalitkin allasvaalit", maanviljelijä Penni Periiaho sanoo. Joki on mennyt viiden vuoden säännöstelyllä kamalaan kuntoon, mm. Allas pirstoisi sata tilaa. Viime syksynä siltä puuttui vielä voimalan tarvitsemia maa-alueita. Ihmisiä 157. Tältä osin lupa jätettiin täyttämättä. Jyllinkosken Sähkö suunnittelee Ylistarossa keskelle kirkonkylää voimalaa. Ehkä mielikuvituksellisinta keinoa käytettiin Peräseinäjoen Kalajärven altaan maita hankittaessa 1960-luvun alussa. Kolmatta kokousta on odoteltu mielenkiinnolla. Kokousta ei ollut. Vesirakentajat laskivat liikkeelle uutisankan, jonka mukaan kuntaan tulee Imatran Voiman turvevoimala. Uusi voimala kytketään mukaan edellisen voimalan haittojen torjuntaan' Raha on kuitenkin pirullisin hajottamiskeino. Tämän jälkeen mielettömän raskaan voimalarakentamisen arvostelijat ovat tulvasuojelun vastustapa. Neuvoista viisastuneena he keräsivät lähes jokaiselta allasalueen viljelijältä valtakirjat , joilla toimikunta sai valtuudet vastustaa allasta. Kaksi allasta on tällä hetkellä pysähtynyt sopimuksien puutteeseen. IHMISIÄ RIITELYTETÄÄN Yleensä vesihallitus ja sähköyhtiöt ovat pystyneet kohtuuttoman helposti rikkomaan rintamat mm. riitelyttämällä ihmisiä keskenään. Näin vesipiiri ei edes päässyt yrittämään rintaman murtamista sopimuksia noukkimalla. Pääperiaate jokirakentamisessa on aina ollut se, että tulvasuojelu ja puhdas voimalakeinottelu sidotaan siistiin pakettiin ja viljelijöille sanotaan suoraan, että mitaan tulvasuojelua ei tule ilman voimaloita. Jopa Peräseinäjoen kunnanhallitus lähti autoilemaan torpasta torppaan painostamaan uppiniskoja sopimuksiin. rantapenkat ovat sortuilleet uomaan. Sopimukset piti saada vauhdilla aikaan , jona hieno hanke ei menisi muualle. IHMISSUHTEET KÄRSIVÄT Tavallisesti vesistörakentaminen jättää kaiken kukkuraksi jälkeensä tulehtuneita ihmissuhteita ja leireihin jakautuneita kyliä. Altaasta tehtäisiin sen lauhdevesiallas . Tähän asti on seurakunta ollut koskien myymisen ja siten altaan kannalla. Seurakunta omistaa maata ja siten osuuksia yhteisistä koskista. Sen mukaan vesihallituksen piti rakentaa säännöstelypato ja pohjapatoja tasaamaan Hirvikosken laitoksen vuorokausisäännöstelyn odotettuja haittoja. Muut jokivarren asukkaat ovatkin hermostuneet Koskelankylän asukkaille, koska nämä vastustavat Hipin voimalaa. Varsinaiset jakokunnan osakkaat eivät olleet kuulleet koko asiasta mitään. Yllättäen yhtiö maksoi sopimuksen tehneille maanomistajille rahat pankkiin , vaikka näin tehdään vasta silloin, kun hanketta aletaan toteuttaa. Kuke1ltenvel>f.•·•1•nu101enalu• a Yhte1101envapn-ajanalue Ayhmaloma-uuntoalue E,,11,1loma-uun1oah,. Hanke oli joutunut rajuun vastatuuleen eikä sen käynnistymisestä ollut tietoakaan. Lapuan Tiistenjoella lähtivät viljelijät altaasta kuultuaan haastattelemaan vesijyrän alle jääneitä ammattitovereitaan. Riidellessään ihmiset eivät ole huomanneet kaiken lähtökohtaa, vesioikeuden kuusi vuotta sitten yläpuolisille säännöstelytöille antamaan lupaa. Kyläläiset vastustavat voimalaa siksi, että joki kaivettaisiin heidän kohdallaan kanjonimaiseksi alakanavaksi. N urmonjoella vesiviranomaiset ovat melko avoimesti ilmoittaneet, että mitään parannusta ei tule Lapuan Sähkön Hirvikosken laitoksen vuorokausisäännöstelyn runtelemille rannoille, jollei samalla hyväksytä yhtiön uutta Hipin voimalaa. Vuosi sitten keväällä kertoi Kokkolan vesipiirin piiri-insinööri Ossi Hjelt Pyhäjokiseutu -lehdelle, että jakokunnan osakkaat kokoontuvat syksyllä koskia myymään
Kaitforsin läpivienti oli tyypillinen vesihallitus -taktikointi . Sandbacka kävi ystävänsä CarlGustav Slotten kanssa raistelun Ala vetelin Kaitforsin , Perhonjoen ja koko Pohjanmaan komeimman kosken puolesta. Voimalatunnelia , joka ohittaa ja kuivattaa kosken kilometrien matkalla , räjäytellään jo. Pienelläkin työllä olisi voitu saada paljon aikaan. Järviryhmän ympärillä on ollut vähäisiä tulvia , jotka estetään massiivisilla allasmaisilla pengerryksillä. Paikalle ryntäsi seutukaavaliitto , joka pistätti rannat rakennuskieltoon ja alkoi laatia niille kaavojaan tuttuun epäkorrektiin tapaansa sen kummemmin erityisolosuhteita huomioon ottamatta . aiheu11aa huoma11avia ja laajalle ulo11uvia vahingollisia muuioksia ympäris1ön luonnonsuh1eissa 1aikka suures1i huonon1aa paikkakunnan asu1usrni elinkeino-oloja ''. Katkerimpana koetaan se, jos joku loikkaa viime tipassa sopimuksentekijöiden puolelle ja heilauttaa voimasuhteet vesihallitukselle otolliseksi. Näin vapautetaan 700 ha väliaikaisista tulvista ja hävitetään penkereiden alle , vettymisvyöhykkeeseen jne. E g ..J i Vuorokausisäännös1elyssä vesi nousee ja laskee, rannal luhis1uva1 jokeen, jääpado1 nos1ava1 mlva1 pelloille. Perhonjoki Oy rakentaa voimalaa ja vesihallitus tekee tulvasuojelun varjolla yläpuolisesra järviryhmästä voimalan tarvitseman viikkoja vuorokausisäännöstelyalraan. pysyvästi 650 ha maata . jaotellaan '' sopimuksen tehneis11n ja "sopimuksettomiin ". Peräseinäjoen Kalajärven altaan vuoksi kahdeksan tilaa hävisi kokonaan , 18 meni elinkelvottomaksi ja kymmenet kärsivät. Mutta paikallisten on saatava ohjausta ja tukea esimerkiksi papereiden kopioimiseen, vanhojen artikkeleiden löytämiseen jne ", sanoo rehtori Peter Sandbacka Kruunupyystä. Niinpä seutukaavaliitto sai niskoilleen osan vesihallituksen synnyttämästä katkeruudesta . Vesistötöiden jäljiltä löytyy ihmisiä , joiden henkinen tasapaino on järkkyn yt , joku on alkoholisoitunut jne. Hyvin usein näillä ihmisillä menee kaikki usko poliitikkoihin , virkamiehiin, kaikkeen yhteiskunnalliseen vallankäyttöön, joka koetaan mielivaltaiseksi kasvottomaksi määräilijäksi. Kaiken pitäisi olla valmista ensi vuoden lopussa. Vesioikeus1uomareiden lainluku1ai10 ei yllä koh1aan " lupaa raken1amiseen älköön myönne11äkö jos rakenlaminen ... Näin paikkakuntalaiset saatiin nerokkaasti kahteen leiriin ", Sandbacka sanoo. Hanke suunniteltiin valmiiksi salassa ja paukautettiin yllättäen SUOMEN LUONTO 4180 39 ,sk. Yleensä loikkari vain haluaa päästä rauhaan , pois siitä helvetillisestä prässistä , johon jokikonetta vastaan asettuminen varsinkin ennen automaattisesti tiesi. Laihana lohdutuksena jotkut viljelijät rupesivat rakentamaan veteen 158 rajoittuville mailleen kesämökkiä. Pahinta on voimattomuus: saat katsella aitiopaikalta laillistettua laittomuutta, mutta voit vain puristaa kätesi nyrkkiin . Tukemalla vastaan asettuneita paikallisia ihmisiä, jakamalla heille tietoa siitä , miten vesioikeudellinen prosessi etenee, miten laaditaan erilaisia valituskirjelmiä , koska pitää tehdä mitäkin jne. PAIKALLISET IHMISET AVAINASEMASSA Me luonnonsuojelijat saamme mielestäni ottaa melkoisen vastuun siitä , että jokirakennuskoneisto on päässyt näin tolkuttomasti ja rauhassa mellastamaan . olisi saatu kapuloita ratta1s11n . Jälkimmäiset pitävät usein edellisiä yhteisen asian pettäjinä, jotka päästivät vihollisen takakautta kylään . "Ilman paikallista tukea on vaikea toimia . ''Vesihallitus teki selväksi maanviljelijöille , että jos he eivät hyväksy koko hanketta voimaloineen , ei voida ajatella muuta ratkaisua tulvan estämiseksi
Eero Rantala , ja Kristian Gestrin ehtivät luvata , että koskea ei rakenneta. Luonnonvarainneuvoston mielestä vam osa jokirakennushankkeiden hyöty / haittatekijöistä on voitu arvioida luotettavasti. "Ei ainakaan tarvitte myöhemmin itteä syyttää , ettei tehnyt mitään tämän hullutuksen estämiseksi .'' Viime kesänä Markku yllättäen löysi joesta jokihelmisimpukoita eli raakkuja ja todisti siten Ähtäväjoen olevan lähes luonnontilassa. Samalla tipahti kyydistä moni tavallinen jokivarren asukas. Se on niin kova paine syrämellä, kun joki kukkii.'' D 159. Hankala mies jatkaa nyt juristi apunaan koskisotaansa korkeimmassa hallintooikeudessa. Markun tavoite on se lvä : vesioikeuden antama lupa perutaan ja Albäck panee jokaisen kiven takaisin paikoilleen. Ei niitä voi kattella, eikä niitä kukkia. perään. Ens kesänä mulla on kauhee työ, kun mun pitää repiä pajut uomasta pois. Koskisotaa ei ehditty käynnistää. Näin kuvaili elämää kuivan joen äärellä emäntä Elli Rajamfiki Nurmossa järjestetyssä ympäristövuoden jokikatselmuksessa : "Olen asunut 70 vuotta tämän joen äärellä. Neuvosto katsoo ettei Pohjanmaan vesistötöiden kiireelliseen loppuunsaattamiseen ole tarvetta ja esittää monipuolisen asiantuntijatoimikunnan asettamista arvioimaan vesirakennushankkeita uudestaan . Puhelimessa ollut insinööri Age Ahnger kysyi minulta , että oletteko te tosiaan niin takapajuisia, että juotte jokivettä' Taisin heittää luurin korvaan. Kopiot , puhelut, matkustaminen , s1Ja1sten hankkiminen, kaikki tulee äkisti hintoihinsa . Asutus ja elämä on keskittynyt jokivarsiin. Nyt tuo joki on tuon näköinen . Sensijaan esimerkiksi kalataloudellisten haittojen arvioiminen on "selvitysten laiminlyönnin vuoksi ollut osittain sattumanvaraista" virkistyskäytön ja maiseman suojelun merkityksen arviointi " huomattavalta osin näennäistä ". Ministereistä mm . Naapureilla on hyvin kun niillä ei näy. vuoden 1976 alussa julkisuuteen. Viime kesänä meillä kävi vieraita, jotka sanoivat , että eikös tuo joki haise' Me kiellettiin se, sillä eihän me voitu tunnustaa , että meidän joki on mennyt sellaiseksi. Ohjelman perusteluissa väitetään hurskaasti töiden painopisteen siirtyvän tulvasuojelusta vesihuoltoja vesistöjen kunnostustöihin. Luonnonvarainneuvosto vaatii työt jäihin Valtion luonnonvarainneuvosto arvostelee kitkerästi vesirakennushankkeita toukokuun lopulla antamassaan lausunnossa. joka oli uskonut kunnan katsovan hänenkin puolestaan vesioikeudessa siltayhteyksien ym. Luonnonvarainneuvoston lausunnon pohjana on vesihallituksen vesistötyöhankkeiden lähivuosien toteuttamisohjelma. Sisua on puolestaan kasvattanut Kokkolan vesipiirin yliolkainen suhtautuminen: " Otimme joesta juomaveden. Kukaan ei huomannut, että juridisest i kunnan lausunnoilla ei ollut merkitystä, koska se ei ole varsinainen asianosainen hankkeessa . " SE ON KOVA PAINE SYRÄMELLÄ , KUN JOKI KUKKII'' Ei tarvitse kuin katsoa Pohjanmaan karttaa ymmärtääkseen, miksi jokiluonnon suojelu ja järkevä käyttö on niin tärkeä asia . Talon ohi menee voimalan alla kanava, jossa vesi nousee ja laskee vuorokausisäännöstelyn tahtiin . Neuvosto toteaa häijysti jotta "painopisteen siirtymisen olisi tullut näkyä selvemmin myös työkohteiden valinnassa .'' Meillä on pahinta kun tuo tyhjä uoma näkyy tupahan. Mä meinasinkin jo yhres vaihees maalata kaikki kivet eri värisiksi , että kaikki näkis . Pieni 2,3 MW:n voimala käy jo puolen kilometrin päässä Kattilakosken koti talosta ylävirralle. Peter Sand backa vahvistaa sen, minkä jokainen koskisoturi huomaa : vesisotaan menee nopeasti penni poikineen. Markun kotikoskesta, Kattilakoskesta, on enää jäljellä joitakin valokuvia kuva-albumissa. Vuoden verran Kairforsista käytiin vilkasta keskustelua, kylläkin lähes pelkästään ruotsinkielisissä lehdissä . Sähköyhtiö, teerijärveläinen Ab Albäck Oy ja Kokkolan vesipiiri tuntevat Markun '' hankalaSUOMEN LUONTO 4 180 J9 vsk na '' miehenä . Tämä tuli käytännössä jokin aika sitten esiin, kun vesioikeus jätti käsittelemättä kunnan jättämät huomautukset hankkeen yksity iskohdista. Neuvosto on todennut monien muidenkin jokirakennussuunnitelmien joutuneen kovan arvostelun kohteeksi ja vaatii Kalajoen, Perhonjoen sekä Pyhäjoen järjestelytöiden jäädyttämistä kunnes "on tehty riittävät selvitykset ja vertailut haitoista ja hyödyistä" . Kunta asettui voimalahankkeen kannalle . Jokeen rakennetut tasaista virtausta käyttävät pienet voimalat ovat ainoastaan estäneet vaelluskalan nousun , mutta ovat muuten sopeutuneet jokiluontoon hyvin. Kun kaivuutyöt sotkivat veden, niin soitin vesipiiriin ja kysyin , kuka hoitaa minulle juomaveden. Kyseessä on Ähtävänjoen ensimmäinen vuorokausisäännöstelyvoimala. Muistan kuinka monta kertaa hypättiin ruokapöydästä kattomaan , kun jäät lähtivät. Tähän vastarinta sitten loppuikin. · Ehkä kaikkein väkivaltaisimmaksi on koettu koskijaksojen kuivaaminen. " JOKAINEN KIVI PAIKOILLEEN" Perhonjoen naapurijoella , Ähtävänjoella, jatkaa nuori evijärveläinen yksityisyrittäjä Markku Kattilakoski omaa koskisotaansa. Maaja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivan asiantuntijaryhmän mielestä esimerkiksi "toisistaan irrallaan haettujen Kyrönjoen allas-, pengerrysja voimalaitoshankkeiden suunnitelmat antavat jopa harhaanjohtavan kuvan hankkeiden yhteisvaikutuksista hyötyjen osalta sekä varsin puutteellisten vahinkoja vertailuselvitysten vuoksi myös haittojen osalta''. Se repii kuulkaa syräntä, kun se on koko ajan silmien eres eikä voi karrella muualle. Kruunupyyn kunnan moraalinen tuki koukattiin tarkoituksella mukaan: kunnalta pyydettiin lausuntoa, mutta aikaa annettiin vain kolme vi ikkoa . Tilanne kuitenkin muuttui , kun vuoden 1976 lopussa nimitettiin Miettusen vähemmistöhallitus , jossa Kaitforsin rakentaminen hyväksyttiin maaliskuussa 1977
Aaro Koivula , entinen TVH:n rakennusinsinööri hänkin ja oikeusosastoa johtaa entinen maaja metsätalousministeriön juristi Pauli Suvioja. Vesihall ituksen syntyhistoria, vahvat juuret TVH : lta ja piiriorganisaation rakentaminen maanviljelysinsi nööripiirien pohjalle, osaltaan selittää , miksi juuri vesirakentaminen on toiminnassa niin vahvasti esillä . Vesipiirien itsevaltaisina päällikköinä, p11n-1nsinööreinä, toimivat rakennusinsinöörit. Toimenkuvassa ovat m yös vedenhankinnan , virkistyskäytön ja vesivoiman käytön edistäminen . Ympäristönsuojelijoiden nara uutta vesihallitusta kohtaan juontui alusta pitäen sen yksipuolisen teknokraattisesta koostumuksesta: Esimerkiksi johtokollegion seitsemästä jäsenestä kuusi on rakennusinsinöörejä ja yksi juristi . Tämä selittää myös sen, miksi vesiensuojelu ymmärretään vesihallituksessa vain jätevesiongelmana, ei koko vesiluonnon järj estelmien suojeluna ja hoitona. Arvostelu ei ole vain kiihkoilijoiden kuumehourailua arvostelulle on vedenpitävät perusteet. Ennustus osui valitettavasti monessa mielessä oikeaan. " Vesihallitus laho syntyessään ", todettiin Suomen luonnon pääkirjoituksessa vuonna 1969. sien käytön valvonta sekä vesistötutkimus. Pääjohtajana on toim inut koko kymmenvuotiskauden TVH :sta siirtynyt rakennusinsinööri Simo Jaatinen . ,, , 1 1 1 1 1 1 : -.... Maaja metsätalousmi nisteriön alaista vesihallitusta johtaa pääjohtajasta ja kuuden osaston osastopäälliköistä koostuva kollegio. Simo Jaatinen. MAANVILJEL YSINSINÖÖ RIPIIREIST Ä VESIRAKENT AJAKSI Vesihallituksen tehtäviin kuulu vat vesihallintolain mukaan veVesihallitusta johtaa TVH :sta siirtynyt dipl.ins. Ainut poikkeus on katselmusja valvontaosasto, jonka johdossa on ollut vasta muutam an kuukauden , vesihallituksen historiassa ensimmäistä kertaa , vesibiologisen kouSUOMEN 1.UONTO -1/ H0 i'J v,k.. I I I 1 \ \ '. Kokkolan vesipiirin piiri-insinööri Ossi Hjelt selittää , miksi Kyrönjoella rahat menevät mutta tulvat tulevat. Yleissuunnitteluosastoa johtaa TVH :sta siirtynyt di p l. ' Vesipiireillä ja niiden itsevaltaisilla piiri-insini\öreillä on suuri sananvalta verovaroja tuhlattaessa. ins. Vesiemme vartijana ja hoitajana on yksioikoisen teknokraattinen vesirakennusvirasto, jonka suonistossa virtaa kiihkeänä tieja vesirakennuslaitokselta ja maanviljelysinsinööripiireiltä saatu veri. Ennen vuonna 1970 perustettua vesihallirusta vesirakenrajat toimivat hallinnollisesti hajallaan: tieja vesirakennuslaitoksessa, maataloushallinnossa, metsähallinnossa, merenkulkuhallituksessa ja vesioikeuslaitosta edeltäneessä vesistötoimikunnassa . Mikko Niskasaari Vesihallitus vesirakentaja Valtion virastoista vesihallitus on viime vuodet ollut tiukimmin ympäristöväen hampaissa. Tärkeimmät osastot ovat yleissuunnitteluosasto , teknillinen osasto , valvontaja katselmusosasto sekä oikeusosasto. Kenttäorganisaatioineen tuhannen ihmisen koneistossa oli vain kahdeksan vesiluonnon asiantuntlJ aa. Runo Savisaari, teknillistä osastoa vetää dipl.ins. Pe160 rustetuista 300 virasta seitsemän oli varattu luonnontalouden tuntijoille
Vesienkäytön kokonaissuunnittelu on tämän toimiston käsialaa . d johtaa maatilahallituksesta muuttanut tekn.tri Seppo Mustonen. Niinpä tämä insinööri Simo Muotialan johtama toimisto on tätä nykyä Kyrönjoen kimpussa. Talousosaston päällikkö on Jaakko Mikkola, varmuuden vuoksi rakennusinsinööri hänkin. Vesienhuoltotoimisto puolestaan käsittelee lähinnä kuntien vedenhankintaa ja -käyttöä. Osastosta vastaa dipl.ins. Säännöstelytoimisto vastaa kaikkien vähänkään suurempien hankkeiden suunnittelusta. SUUNNITTELU ... ' alssu,,,..._. Kiinnostavimmat vai pitäisikö sanoa kauhistuttavimmat toimistot yleissuunnitteluosastolla ovat säännöstelytoimisto ja kuivatusto1m1sto. Runo Savisaari, entisiä TVH:n miehiä hänkin. Valvontaja katselmusosastoa johtaa nykyään limnologi Kimmo Karimo vesihallituksen historian ensimmäinen vesibiologisen koulutuksen saanut osastopäällikkö. Suurin osa Pohjanmaan jokiluonnon raiskanneista suunnitelmista on peräisin juuri tältä osastolta. Säännöstelytoimistoa hallitsee yli-insinööri Matti Raivio häikäilemätön vesirakentaja, jonka edessä Pohjanmaan miehet kiroavat ja esimiehet vapisevat. JA TOIMEN MIEHET Teknillisen osaston toimenkuva on yksinkertainen: Kun suunnit161. Se on kaikkia aloja yhdistävä elin . ""'"-lll ttelu Yleissuunnineluosastolla suunnitellaan sopivat rakennusohjelmat kaikille Suomen vesistöille. Kuivatustoimistolle kuuluvat yleensä pienemmät kohteet, kuten esimerkiksi Koijärvi, mutta sillä on jonkin verran alueellista työnjakoa Raivion johtaman säännöstelytoimiston kanssa. Laitosta SUOMEN LUONTO -1 / 80 \'! . D Kokon. ... lutuksen saanut virkamies, limnologi Kimmo Karimo. Pitkän aikavälin suunnitelmat , hartaat toiveet ja toiveikkaat ennusteet , laaditaan yleissuunnitteluosastolla. Teollisuuden jätevesiongelman hoito ja eraat virkistyskäytön asiat , kuten vaikkapa kanoottireittien järjestely , kuuluvat vesiensuojelu toimistolle. Sitä vetää kovapintainen vesirakentaja, yli-insinööri Matti Raivio, entinen Pohjanmaan jokisuunnittelutoimiston päällikkö. Vesihallituksen toiminnalle on tyypillistä, ettei vesientutkimuslaitoksella ole lainkaan edellisiin verrannollista asemaa
Pohjanmaankin jokien rakentamisen takana on selvä ja johdonmukainen tavoite. Vaikka vesihall ituksen johto onkin kiistänyt syytteet ja pyrkinyt esiintymään marttyyrinä , se tuntee renkaan kiristyvän ympärillään. Vesihallituksen valvontaa ministeriössä on aikaisemmin hoitanut vesitoimisto, jossa on ollut vain yksi virka. Sen kautta menevät kaikki ne asiat, joissa vesihallitus on valittajana. Lisäksi perustettaisiin kaksi ylijohtajan virkaa , joista toinen hoitaisi toimistoineen vesihallituksen työn koordinoinnin Ja toinen oikeusasiat. Ja kun tietoja haitoista ei ole , vesihallitus väittää, ettei haittoj a olekaan. Tämä oli keskeinen tavoite myös organisaatiomuutoksessa. Lopullisesti ne hyväksytään tietysti vesihallituksen ylimmässä johdossa, kollegiossa. Vuonna 197 5, jolloin katselmusosaston päälliköksi tuli vesirakentamiseen varsin kriittisesti suhtautunut vesihallintoneuvos Pentti Vuento , järjestelmää muutettiin. Mielenkiintoi nen yksityiskohta on maaja metsätalousministeriön aseman vahvistaminen . ORGANISAATIO MUUTTIJU . Kun aloitusmääräraha on kerran saatu, varat tullaan myöntämään tulevinakin vuosina eihän töitä voi kesken jättää. Erityisesti rakentamishankkeissa vesipiirien aktiivisuus on ratkaiseva. Toiseksi miten murretaan vesihallituksen ja vesioikeuksien ainakin rakentamisessa tehokkaasti toimiva kytkentä ja yhteispeli. VALVOJAT Valvontaja katselmusosasto yrittää valvoa mitä niin talossa kuin sen ulkopuolellakin tapahtuu. Niinpä esimerkiksi säännöstelytoimiston tekemistä suunnitelmista antaa lausunnon säännöstelytoimisto. O leellisi n syy lienee kuitenkin ulkopuolinen painostus. Sellaiset ongelmat kuin esimerkiksi mitä haittoja vesien säännöstelystä ja rakentamisesta on , on näihin aikoihin asti yleensä sivuutettu. Vesihallitusta perustettaessa valvonta oli kaikkein ongelmallisinta. Olisi luonnollista , että oikeusosasto ja katselmusosasto vetäisivät vesihallituksen kollegiossa yhtä köyttä. Myös oikeusosaston asema on mielenkiintoinen. Valtioneuvostossa asiaa ei tunneta , mutta koska keskusvirasto tukee hanketta ja perusteluina ovat sekä maatalousettä työllisyyssyyt , hanke edistyy. KENTTÄVÄKI Vesihallinnossa on vahva kenttäorganisaatio . Sen alaisen katsel mustoimiston tehtäväksi tuli valmistella kaikki vesihallituksen kannanotot katselmuskokouksille ja vesioikeuksille. Uudessa organ isaatiossa on tarkoitus keskittää toiminnot nelj ään osastoon nykyisen kuuden sijasta. Silti kyseessä ei ole itsetarkoituksellinen byrokratian itseliikunta. D SUOMEN LUONTO 4180 39 . Onko tämä yritys vahvistaa vesihallituksen valvontaa vai maaja metsätalousm inisteriön asemaa ympäristöministeriöstä käytävässä kiistassa. Eduskunnassa asiasta ei tiedetä mitään , joten asia hyväksytään sen enempiä ihmettelemättä. Koska kollegio on aiemmin hyväksynyt hankkeen, se puoltaa sitä nytkin . Kenen hyväksi, se on sitten eri asia . Nyt vesitoimistoon aiotaan siirtää kolme ylitarkastajaa , joista kaksi olisi vesiluonnon tuntijaa ja yksi insinööri . vsk.. Organisaatiota pohti kaksikin eri toimikuntaa, joista toinen olisi jättänyt valvonnan kokonaan vesihallituksen ulkopuolelle . Kilpeliiisen toimikunnan ehdotuksen mukaisesti vesihallitukseen perustettiin erillinen valvontaosasto. Osaston pitäisi myös valvoa vesilain noudattamista sekä vesihallituksessa että muualla. Toiminnan perussuuntaa kuvaa parhaiten organisaatio itse: kutakin vesipiiriä johtaa piiri-insinööri , joka on alueellaan ehdoton päällikkö. Jos vesipiireissä on aikoinaan luotu suuri koneisto , kuten Kokkolan ja Vaasan piireissä, se jatkaa itsensä ylläpitämistä vastustamattomasti. Vesihallitus on muuttamassa organisaatiotaan . Kun hanke on alustavasti hyväksytty, se kaivetaan piirissä aikanaan esille ja siitä tehdään rahaaloite. Ristiriitaa yritettiin vuon na 1975 ratkaista heikentämällä valvontaja katselmusosaston asemaa. Vesihallituksen ongelmana on ollut vesien käytön ja rakentamisen sekä toisaa lta suojelun ristiriita . Muutoksella poistettiin valmisteluvaiheesta ainoa elin , joka tuota yleistä etua saattaisi valvoa. Syynä ovat eräiden toimialojen , kuten talouden ja hallinnon, kohtuuton paisumi nen, suunn ittelun päällekkäisyys ja erityisesti hankkeiden suunnittelun sekavuus. telijat ovat työnsä tehneet ja mahdollinen vastarinta murrettu tai kierretty vesioikeuden suosiollisella avustuksella, teknillinen osasto ja ennen kaikkea sen rakennustoimisto tekee varsinaisen työn. Automaatti toim11 . Rakentamishankkeet saattavat, hieman kärjistettynä , edetä vaikkapa näin : Vesipiirit laativat pakolliset suunnitelmansa ja turvatakseen työllisyytensä (tai muun samantyyppisen intressin) ottavat niihin mukaan uusia kohteita. Hyväksytyn ns. Kollegion eräässä kokouksessa päätettiin läpihuutojuttuna, että katselmuslausunnot valmisteleekin se toimisto, joka on laatinut suunnitelmatkin. Vesihallituksen kollegio hyväksyy ne toimenpideohjelmiinsa parhaassa tapauksessa kritiikittä. Yleensä tilanne on kuitenkin päinvastainen, varsinkin vesirakentamisessa, mutta usein myös j ä teves1as101ssa. Vesientutkimuslaitoksen tehtä162 vänä on ollut lähinnä kerätä tietoja vesistöistä ja niiden tilasta , mutta tutkimukset ovat keskittyneet jätevesiin . Oleellista on , että organisaatiomuutos ei vastaa kahteen keskeiseen kysymykseen : Ensinnäkin miten murretaan nykyisen viraston erittäin vahva asema ja saatetaan sen toiminta tehokkaaseen valvontaan sekä laillisuuden että tarkoituksenmukaisuuden osalta. Osastot olisivat yleissuunnittelusta ja rakentamisesta vastaava vesistöosasto , suojelusta, vesihuollosta sekä katselmuksista ja valvonnasta huolehtiva vesiensuojeluja huoltotoimisto, vesientutkimuslaitos sekä neljäntenä hallinto-osasto. Osasto hoitaa samoin oikeudellisen muotoilun. Vesihallituksen pitäisi edustaa kaiken muun ohella m yös yleistä etua
Käytäntö on tämä: vesihallitus valmistelee, vesioikeus siunaa. VETTEN TUOMARIT Vesioikeuksia on kolme : LänsiSuomen vesioikeus Helsingissä päättää Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänin , Ahvenanmaan maakunnan sekä osittain Hämeen ja Keski-Suomen läänien vesistä . Hakemusten ja lupien valitukset käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuhansia kaloja tukehtui happikatoon Nokianvirralla viime vuoden heinäkuussa paikallisen puunjaJostustehtaan ei tarvinnut edes rikkoa lupaehtoja. Jorma Laurila Vesioikeus vesirakentajan kumileimasin Maamme vesiluonnon alennustilasta ovat yhteisvastuussa vesihallitus sekä vesilakia tulkitseva ja vesiasioista oikeudellisesti päättävä tuomioistuin, vesioikeus. 163. Muucoksenhakuasteina toimivat vesiylioikeus (VYO) Vaasassa sekä korkein hallinto-oikeus (KHO) ja korkein oikeus (KKO) Helsingissä. SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 , sk Nykyinen vesioikeuslaitoksemme luotiin vuoden 1961 vesilailla , joka tuli voimaan aprillipäivänä 1962 ja vuoden 1962 vesiasetuksella sekä asetuksella vesioikeuksien coimialueista ja sijaintipai· koista. Pohjois-Suomen vesioikeus Oulussa toimii Oulun ja Lapin lääneissä. Vesioikeusinsinöörillä on oltava diplomitutkinco teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosascolta. Uusi vesilaki on pitkään ollut valmisteilla. Kansalaisten oikeusturva on heikko: sadat jutut lojuvat eri oikeusasteissa, vuosia, jopa vuosikymmeniä. Vesioikeustuomarilta vaaditaan kelpoisuutta tuomarinvirkaan ja kokemusta vesias101sta. Maassamme saa huonosti vesioikeutta . siksi väljiä lupaehdot ovat. Arvostelu osuu yhtä lailla vesioikeuslaitokseen kuin vesihallitukseenkin . Niiden yhteistyö on lähes saumatonta. Kalat voivat kuolla vesioikeuden luvallakin. Edustettuina ovat siten oikeudellinen ja tekninen näkökulma. Lakia ja vesiasetusta on sittemmin muutettu joitain kertoja, viimeksi vuonna 1979. Itä-Suomen vesioikeus istuu Kuopiossa coimialueenaan Kuopion, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen läänit sekä Hämeen ja Keski-Suomen läänien itäosat. Kolmijäseniset vesioikeudet koostuvat vesioikeustuomarista ja kahdesta vesioikeusinsinööristä. Vesiluonnon ja ympäristönsuojelun asiantuntemus puuttuu vesioikeuksista täydellisesti. Korvauksista valitetaan vesiylioikeuteen, jonka antama päätös voidaan viedä vielä korkeimpaan oikeuteen
Vesihallituksella on vesioikeudellisissa asioissa muodollisesti valvojan ja asiantuntijan asema; se voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja. Vesistön muuttamiskielto estää ilman vesioikeuden lupaa muuttamasta vesistön asemaa , syvyyttä, vedenkorkeutta tai juoksutusta , joka voi vahingoittaa toisen omaisuutta tai loukata yleistä etua (VL 1: 15 . Ilmaisu on muotoiltu pyöreän niljakkaaksi , eikä ympäristöedellytys toimi, koska vesioikeuksista puuttuu luonnontalouden tuntemus. Vesihallinto synnytettiin vuoden 1970 vesihallintolailla ja -asetuksella . Sulkemiskiellon tehtävänä on suojata vesistön avonaisuutta, eikä ilman vesioikeuden lupaa saa esim. 1). tulvan vaaran tai veden vähyyden aiheutuminen , valtaväylän muuttuminen , uiton tai liikenteen vaikeutuminen ja vesistön puhdistuskyvyn heikentyminen. kalakanta , vesialue, maa tai rakennus . Vesihallituksen vaikutusvaltaa ja -mahdollisuuksia ei ole silti yhtään syytä vähätellä vaikka vesihallitus lymyääkin vesioikeuksien selän takana , sillä se nauttii suurta arvonantoa ves101keuksissa. Kiellot eivät ole kuitenkaan ehdottomia, ja vesioikeus voi antaa luvan niistä poikkeamiseen. Itse asiassa pilata ja rakentaa saa, kunhan vain hakee siihen vesioikeudelta luvan . Toisen omaisuudeksi vesilaissa mainitaan mm. Yleisen edun loukkaukseksi katsotaan mm. Vesilaissa on 22 lukua ja noin 500 pykälää. Tällaiseksi toimenpiteeksi katsotaan lian, jätteen, nesteen, kaasun , puunkuorien tai muun sellaisen aineen päästäminen vesistöön siten, että tästä joko välittömästi tai sen jatkuessa aiheutuu haitallista vesistön madaltumista, veden laadun vahingollista muuttumista , ilmeistä vahinkoa kalakannalle, ympäristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä, vaaraa terveydelle taikka muu niihin verrattava yksityisen tai yleisen edun loukkaus" (VL I: 19) . Isohaaran voimalan valmistuminen vuonna 1948 lopetti lohen nousun . Vesistön pilaamiskiellon tarkoisuoMEN LUONTO 4/ 80 J9. vsk.. Vesilaki kieltää vesistön pilaamisen ilman vesioikeuden lupaa. Luvanvaraisuus ilmaistaan vesilaissa yleiskielloilla, joita ovat vesistön sulkemiskielto, muuttamiskielto ja pilaamiskielto sekä pohjaveden muuttamiskelto ja pilaamiskielto. Vesihallitus ja vesioikeuslaitos käyvät yleensä yhtä jalkaa, vähäisiä näkemyseroja on ilmennyt lähinnä vain jätevesikysymyksissä. VESILAKI KIELTÄÄ PILAAMISEN, MUTTA ... rakentamalla tukkia valtaväyliä. Pääuoman viimeinen voimala valmistui Taivalkoskeen 1970-luvun lopulla. Tätä kutsutaan ympå'ristönsuojeluedellytykseksi. Lohi on ollut elintärkeä koko Kemijokivarren kehitykselle . Konkreettista valtaa vesihallituksella on katselmustoimituksessa: se nimeää toimitusinsinöörin. Useat vesioikeusinsinöörit ovat tulleet vesihallituksesta. Mutta " lupaa rakentamiseen älköön myönnettäkö , jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutustai elinkeino-oloja" (VL 2: 5). "Älköön kukaan , mikäli jäljempänä olevista säännöksistä ei muuta johdu , ilman vesioikeuden lupaa ryhtykö toimenpitee164 seen, joka aiheuttaa vesistön pilaantumista. Lohipato Taivalkoskessa 1890-luvulla