omen Itä-Saksan luonnonsuojelusta Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi. N:O 4 16 VUOSIKERTA 1957.. Kilpailut luonnonsuojeluharrastuksen elvyttäjinä Uusi ystäväni Niilo Söyrinki 50 v
2100:-, nahkaselk. 223 siv., 192 valokuvaa, 24 värivalokuvaa ja 28 piirrosta. OTAVA 1111111111111111.11111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111m11111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111. Mielenkiintoisia ovat kuvaukset siivekkäitten »perhe-elämästä», pesimispuuhista ja poikasten huoltamisesta, joiden inhimilliset piirteet suorastaan liikuttavat lukijaa. Loistava värikuvateos lintujen maailmasta Paul Barruel LINTUJA LUONNOSSA Ainoalaatuinen värikuvateos lintujen kiehtovasta elämänpiiristä. Bourliere ELÄIMIÄ LUONNOSSA on edellisen sisarteos ja esittelee maapallon nisäkkäät luonnollisissa elinympäristöissään. 197 siv., 157 syväpainokuvaa, 16 värikuvaliitettä ja 40 piirrosta. Upeat valokuvat ovat etevimpien eläinkuvaajien valokuvaamia. 2800:-. Saamme lukea lintujen erikoisominaisuuksista, niiden muuttoliikkeistä sekä ihmeellisestä vaistosta, jota luonto tuntuu säätelevän tarkoituksenmukaisesti ja viisaasti. Paitsi kuvin »Lintuj1 luonnossa» esittelee myös sanoin siivekkäiden ystäviemme elämää. Hinta kangaskant. Hinta kangaskant. Tekijä on paitsi ansioitunut luonnontutkija myös taiteilija, jonka yksija moniväriset lintuja esittelevät piirrokset ovat loistavat ja taidokkaat. F. 2400:-, nahkaselk. 2500:-
Hävittävät sodat ja poliittiset myllerrykset eivät ole tukahduttaneet luonnonsuoj elun harrastusta Saksassa. Molemmat valtakunnat ovat mm. N:o 4 LUONNONSUOJELUN AANENKANNATTAJA 16 VUOSIKERTA 1957 ltä=Saksan luonnonsuojelusta Kaikuja luonnonsuojelukongressista Berliinissä heinäkitUssa 1957 Niilo 8öyrinki Saksa on tunnetusti luonnonsuojelun johtavia maita, vaikka olosuhteet eivät siellä taajan asutuksen ja pitkälle kehittyneen teollistumisen johdosta olekaan läheskään yhtä suotuisat luonnonsuojelun käytännölliselle toteuttamiselle kuin meillä ja monissa muissa harvaan asutuissa maissa. Vähän vä. on luonnonsuojelun alalla säilynyt läheinen yhteistyö, joka vakuuttavalla tavalla todistaa luonnonsuoj elun yhdistävästä voimasta vaikeissakin olosuhteissa. aktiivisesti mukana Kansain välisen luonnonsuojeluliiton (International Union för Conservation of Nature and N atural Resources) työssä. Saksan luonnonsuojelu on jälleen myös saavuttanut kansainvälisesti merkittävän ja suuntaa-antavan toimintakyvyn. 1954 voimaan uusi laki, jossa on otettu huomioon muuttuneiden olosuhteiden vaatimukset ja luonnonsuojelualueiden edelleen kehittyminen. Erityisesti professori Hugo Oonwentzin vaikutuksesta luonnonsuojelusta sitten tämän vuosisadan alusta lähtien tuli todellinen koko kansan sivistysharrastus ja se otettiin myös yliopistollisten luentojen aiheeksi. Jo viime vuosisadan loppupuoliskolla luonnon muistomerkkien rauhoittaminen pääsi Saksassa hyvään vauhtiin, ja luonnonsuojelu sai siellä alun perin myös voimakkaan sijan kotiseutututkimuksessa. Saksan Demokraattisessa Tasavallassa {Itä-Saksassa) tuli v. Vuonna 1935 hyväksyttiin uusi luonnonsuojelulaki, joka vielälein on voimassa Saksan Liittotasavallassa {Länsi-Saksassa) ja joka on ollut esikuvana myös monien muiden maiden luonnonsuojelusäännölle. Mutta vaikka nämä molemmat valtakunnat kulkevatkin poliittisesti ja taloudellisesti omia teitään
Nämä pienemmässä piirissä pidetyt kokoukset saattavat hyvin valmisteltuina ja johdettuina olla antoisampiakin kuin suuret kansainväliset kongressit, joissa osanottajien paljous alkaa jo olla häiritsevänä tekijänä. Popov), Jugoslavia (prof. Itävallasta ja Romaniasta kutsu tutedustajat eivät olleet voineet tulla kongressiin. Itä-Saksaa edusti prof. Viime heinäkuussa minulla oli tilaisuus olla mukana Itä-Saksan luonnonsuoj elun tieteellisen johtomiehen, professori Meuselin aloitteesta järjestetyssä luonnonsuoj elusymposiumissa, johon oli henkilökohtaisesti kutsutta luonnonsuojelua harrastavia luonnontutkijoita seuraavista maista: Bulgaria {prof. Z6lyomi). liä järjestetään myös neuvottelutilaisuuksia, retkeilyjä jne., joihin osallistuu ulkomaisiakin luonnonsuojelun johtomiehiä. M eusel johtaa, luennoiden samalla kasvitiedettä Hallen yliopistossa. Goetel), Saksan Liittotasavalta (toht. Tämän laitoksen yhteydessä juuri toimii Hallessa maan luonnonsuojelun tieteellinen johtoja tutkimuselin, Institut för Landesforschung und Naturschutz Halle (Maantutkimuksen ja luonnonsuojelun tutkimuslaitos), jota prof. E ngelhardt), Tshekkoslovakia (toht. Luonnonsuojelulainsäädäntöä on uudistettu ja täydennetty, harvinaisten ja erikoisten kasvija eläinlajien rauhoitussuojaa tehostettu, uusia luonnonsuojeluja maisemansuoj elualueita perustettu, julkaistu kansantajuisia ja akateemisia luonnonsuojelukirjoja, järjestetty luonnonsuojelun opetusta sekä muuta. Selostuksista ilmeni, että kaikissa itävyöhykkeen valtioissa niinkuin tietysti Länsi-Saksassa1,.,-in on tehty runsaasti arvokasta työtä luonnonsuojelun hyväksi viime vuosina. Dementjev ja Shaposhnikov), Puola (prof. Prof. Eniten lienee tässä suhteessa Itä-Saksan ohella saatu ailrnan Puolassa ja Tshekkoslovakiassa. M euselin avajaispuheen jälkeen kunkin edustetun maan taholta esitettiin yhteenveto luonnonsuojelun saavutuksista ja tavoitteista, jotta saataisiin mahdollisimman tuloksellinen pohja keskustelulle. l!'ukarek ja Pevalek), Kiinan kansantasavalta (prof. MiillerStoll sekä joukko eri alojen asiantuntijoita. Tshekkoslovakiassa luonnonsuojelu on meidän Opetusministeriötämme vastaavan Kouluja kulttuuriministeriön alaisena ja siellä valmistellaan parhaillaan erityisen luonnonsuo. Meuselin lisäksi kasvitieteilijä, prof. Cheng) , Neuvostoliitto (prof. Niinpä Puolassa kuuluu luonnonsuojeluyhdistykseen yli 100.000 jäsentä ja siellä on jo perustettu myös yliopistollinen oppituoli luonnonsuoj elua varten. Varsinainen kokous pidettiin heinäkuun 13 p:nä Berliinissä Itä-Saksan Maataloustieteellisen Akatemian istuntosalissa. V es<:ly ja Matis) sekä Un2 kari (prof. Itä-Saksan luonnonsuojelun tieteellinen johtomies, professori Meusel rouvineen
Kongressiin oli valmistettu myös joukko yleisiin kansainvälisiin probleemeihin liittyviä alustuksia. 24002600 m korkuisessa Tatran jylhässä vuoristossa näillä molemmilla mailla on yhteinen, suurenmoinen luonnonsuojelualue, jonka laajuus on Tshekkoslovakian puolella n. 21.000 ha. Neuvostoliiton reservaatit, joista prof. Kaksiosainen tshekkiläinen luonnonsuojelun yliopisto-oppikirja antaa myös vakuuttavan kuvan siitä perusteellisuudesta ja toimintatarmosta, jolla maan luonnonsuoj eluviranomaiset työskentelevät. j eluinstituutin perustamista. Tohtori l' esely Prahasta piti ansiokkaan esityksen aiheesta >>Maisema.ekologinen tutkimus luonnonsuojelutyön perustana>>. Mikola ja aikaisemmin on Suomen Luonnossa kirjoittanut, ovat tietysti laajuudessa omaa luokkaansa. N. Grimm Itä-Berliinistä aiheesta: 3. Tämän alaltaan pienen maan valtiollisten luonnonsuojelualueitten (yli 530) pinta-ala on n. Kiinan kansantasavallassa luonnonsuoj elu tietysti on vielä pääasiassa järjestelyasteella, mutta kehittyy nopeasti länsimaista saatuj en herätteiden johdosta. Sitä ympäröi suunnilleen yhtä laaja suojavyöhyke, joka estää ihmistoiminnan välittömän vaikutuksen itse suojelualueella. Cioetel Varsovasta esitelmöi >>Luonnonsuojelun kansantaloudellisesta merkityksestä maan hedelmällisyyden ja muiden luonnonvarojen säilyttämisessä>> ja lääketieteen prof. 145.000 hehtaaria. Prof. Kaikissa näissä maissa ymmärretään luonnonsuoj elun merkitys nykyään monin verroin selvemmin kuin meillä, jossa se jatkuvasti saa tyytyä toimimaan pääasiassa yksityisen aloitekyvyn ja uhrautuvaisuuden varassa. Maisemansuojelualue jääkauden loppuvaiheissa syntyneellä harjujaksolla, päätemoreenilla, Tollense-järven rannalla Mecklenburgissa. 50.000 haja Puolan n
4 .,...,.-f' I ,., ~-0"3 ':, ( ~ Itä-Saksan luonnonsuojelua lueet. Musta t ympyrä t vahvistettuj a luonnonsuojeluta i maisemanhoitoalueita, renkaat toistaiseksi rauhoitettuja tai suunniteltuja alueita..
>>Luonnonsuojelun kansanterveydellinen tehtävä>>. Myös puun tarve lisääntyy Jo monilta seuduilta hävinnyt kattoha ikara on:. jossa eri tekijöiden yhteisvaikutus yksityiskohtai e ti selvitetään. Insinööreiltä ja teknikoilta puutuu riittävä tuntemus luonnosta ja sen eri voimien yhteisvaikutuksista. luonnonsuojelualueella. Teollisuusalueet laajenevat ja a utus Ii ääntyy. 5. Tämä lukuisilla esimerkeillä valai tut. Erityisesti korostettiin, kuinka tekniikka on mennyt niin nopeasti eteenpäin, ettei ihminen ole ennättänyt tajuta sen aiheuttamien muutosten merkitystä luonno sa eikä ole kyennyt hallitsemaan kokonaiskehitystä. Hedelmällinen maatalon maa samaten vähenee ja erosio laihOn siis entistä enemmå11 otettava huomioon maiseman luonnolliset tuotantoedellytykset ja sopeutettava taloudellinen toiminta niiden rajoittamiin puitteisiin. Nyt ollaan atomiajan kynnyksellä, ja muutokset voivat tulla entistäkin nopeammiksi. jatkuvasti, mutta monissa maissa metsät eisaanut turvapaikan Miiritzjär ven itärannan vät jaksa sitä tyydyttää. Miiritzhofin luonnonsuojelukoulu. Raaka-aineita kaivataan yhä enemmän ja niiden vara tot impenevat arveluttavasti. Edellytyk enä on kollektiivinen tieteellinen tutkimus. P arannusyritystenkin on perustuttava maiseman ekologisiin mahdollisuuksiin, jos aiotaan saavuttaa pysyviä tuloksia. Oikealla näkyvässä tammessa lintuhavain tolava . biologisiin tosiasioihin poh;,1,utu vat esitykset antoivat sangen selvän kuvan luonnonsuoj elun korvaamattomasta taloudellisesta ja kulttuuriarvosta nykyajan kulttuuriyhteiskunnassa. Tarvitaan geologien ja maatutkijoiden, kasvija eläintieteilijöiden, limnologien ja ilmaston tutkijoiden läheistä duttaa peltoja
Mutta alkuperäisen luonnonsuojelun tavoitteet luonnon rikkauden ja sen erikoisuuksien ja harvinaisuuhien säilyttämiseksi on myös jatkuvasti pidettävä mielessä. Itä.Berliinin Valtionoopperassa, jossa nähtiin suuremmoisesti näytteillepantu >>Aidan>> esitys. Täällä oli kuitenkin olot koetettu järjestää eläimille mahdollisimman edullisiksi. Luonnonsuojelu sai alkunsa kuvaannollisesti sanoen edelweissin ja gemssin suojelemisesta alppivuoristoissa, siis tuhoutumassa olevien luonnonmuistomerkkien pelastamisesta. Luonnonsuojelu on kokonaan valtiojohtoista. Parhaina päivinä siellä kuuluu käyvän jopa 30.000 henkeä. Sen kestäessä oli mainio tilaisuus tutustua lähemmin Saksan Demokraattisen Tasavallan luonnonsuojelun organisaatioon ja sen käytännöllisiin toteuttamismenetelmiin. Biisoneilla, hirvicläimillä ja muillakin oli nmsaasti liikkumistilaa, niin että ne tosiaankin ehkä tunsivat olevansa laitumella, varsinkin kun aitojen sijasta oli käytetty kanavia ja muita luonnonmukaisia esteitä. Luonnonsuojelusta huolehtii Itä-Saksassa maatalousja metsäministeriö. yht0isbimintaa maiseman kokonaisekologian selvittämiseksi. Tällaisilla eläinpuistoilla saattaa olla merkitystä ihmisen toimesta sukupuuttoon häviämisen partaalle ahdistettujen eläinten 6 säilyttämisessä ellei vainoaminen ole johtunut pääasiassa juuri harvinaisen lajin pyydystämisestä eläintarhoihin. Samoin tutustuttiin Itä-Berliinin uuteen Tierparkiin, eläinpuistoon . Pian taitavat eläinpuistot olla jääkarhujen ja muiden napaseutujen suureläintenkin ainoita turvapaikkoja. Täälläkin oli muuan kiinalainen hirvilaji, joka kotimaassaan on jo kokonaan hävinnyt. kysymyksiin, jotka vaativat ratkaisua. Sääliksi sentään kävi katsella näiden arktisen meren jäistä kylmyyttä vastaan varustettujen ja siihen perinnöllisesti tottuneiden eläinten hikoilevan Keski-Euroopan polttavan kuumassa helleaallossa noina päivinä Berliinissä oli varjossakin 37 astetta. Tässä suhteessa se siis poilckeaa meidän järjestelmästämme, samoin Länsi-Saksasta, jossa myös on jyrkkä ero virallisen ja yksityisen luonnonsuoj elutyön välillä. Itä-Berliinin eläin puistossa niillekin oli järjestetty suhteellisen runsaat uintivedet, ja ne kuuluivat olevan jo toisessa polvessa eläintarhojen asukkaita. Ja tällaisten lajien lukumäärähän valitettavasti lisääntyy jatkuvasti kaikissa maanosissa. Suuri ravintola on myös ahkerassa käytössä. En kuulu eläintarhojen ystäviin, koska niistä usein on tullut ensi sijassa eläinten vankileirejä, joissa eläimet saavat ahtaissa tilaissa ja oudossa, sopimattomassa ilmastossa kitua elinkautisessa vankeudessa. Tästä on nyt tultu yleit:1maailmallisiin, ihmisen toimeentulolle ensiarvoisiin probleemoi hin, mineraali-, vesiym. Ja maisemaekologisiakin kysymyksiä voidaan parhaiten selvittää juuri mahdollisimman luonnontilaisina säilyneillä suojelualueilla, joissa erilaiset ekologiset tekijät ja niiden yhteisvaikutus ovat otollisimmin tutkittavissa. LänsiSaksassa onkin maailman suurin yksityinen luonnonsuoj elujärjestö, Deutscher Naturschutzring, joka käsittää noin miljoonan jäsentä. Kongressin yhteydessä käytiin mm. Eläinpuisto on tietysti yleisön erityisessä suosiossa. Kongressipäiviä seura8i yhteinen kahden päivän retkeily linja-autolla Mecklenburgin järvialueella. Laitos oli perustettu entiseen laajaan linnanpuistoon, jossa eläimille oli järjestetty tilat mahtavien tammien, pyökkien ja muiden puiden metsiköiden keskelle. Tässäkin on eroa Länsi-Saksaan verrattuna, jossa luonnonsuojeluasiat yleensä kuuluvat ope
Sen ohjehnaan kuuluu luonnonsuojelun kohteiden tutkiminen ja yleensä luonnonsuojelun tieteellinen ohjaus, erilaisten instituuttien luonnonsuojelun alalla suori ttamien tieteellisten tutkimusten yhteensovittaminen, luonnonsuojelun keskushallinnon neuvonta, alueiden ja piirien luonnonsuojeluvaltuutettuj en asiallinen opastus sekä tutustuttaminen tieon K eski-Euroopassa suuri harvinaisuus. Hallinnon velvollisuutena on myös pitää huolta luonnonsuoj elumääräysten noudattamisesta ja niiden rikkojien edesvastuuseen saattamisesta. neuerung Deutschlands) toimintaohjelmaan. 7. Tämän lisäksi luonnonsuojelu kuuluu myös Saksan demokraattisen uudistamisen kulttuuriliiton (Kulturbund zur demokratischen ErViehättävä luonnontilainen Der Schrnale-Luzin-järvi rakentamattomine pyökkimetsärantoineen Mecklenburgin järviylängön maisemansuojelu-alueella. Luonnonsuojeluhallinnon ohjelmaan kuuluu edistää b onnonsu0jelua ja organisoida se t,3hok1<:a9,sti, levittää tietoa luonnonsuojelun kansallisesta tehtävästä, pitää yhteyttä muihin virastoihin ja keskusorganisaatioihin ja huolehtia eri intressien yhteensovittamisesta. suopursu, joka l\'faatutkimuksen ja luonnonsuojelun instituutti puolestaan toimii tieteellisenä tutkimusja neuvontaelimenä. Kussakin hallintoalueessa ja niiden alaisissa hallintopiireissä on edelleen omat luonnonsuoj eluneu vostonsa. Serrah nin metsänsuojelualueelta Meck.lenburgista. Itä-Saksan luonnonsuojelun johdossa on kaksi eri elintä: varsinainen luonnonsuojeluhallinto ja aikaisammin mainittu Saksan l\'faa t:1loustieteellisen Akatemian yhteydessä toimiva Institut fiir Landesforschung und Naturschutz. Kaikki nämä elimet ovat kiinteässä yhteistyössä, mutta jokaisella on oma crikoistehtävänsä. K eskellä Krakower-järven rantarämeellä kasvaa mm. tusministeriön alaisuuteen, mutt:1 joissakin osavaltiossa on kuitenkin tästä poikkeuksia; niinpä Wiirttembergissä ne hoitaa maatalousministeriö ja Baijerissa sisäministeriö
Nämä sijaitsevat yliopistokaupungeissa ja niiden johtajina toimivat luonnonsuojelukysymyksiin perehtyneet yliopistojen professorit. Jotta luonnonsuojelun ammatillinen neuvonta voitaisiin toteuttaa uusimpien tieteellisten havaintojen pohjalta, instituutissa suoritetaan omaa tutkimustyötä ja kehitetään tarvittaessa erikoisia tieteellisiä menettelytapoja. Alueiden ja piirien valtuutetut, jotka toimivat luottamusmiesten ta. Itse instituutissa Hallessa on tällä hetkellä kymmenkunta tieteellisen tai teknillisen koulutuksen saanutta henkilöä. Shaposhnikov ja tri Vesely. Vas. Fukarek, prof. Instituutti ja luonnonsuoj eluhallinto toimivat mitä kiinteimmässä yhteistyössä, niinkuin tehtävien luonteesta ilmenee, kun molempien vaikutus ulottuu kaikkiin organisaatioportaisiin. prof. Erityisesti on ohjelmassa valtakunnan vyöhykkeittäinen tutkiminen biologisessa, eliömaantieteellisessä ja kasvupaikkatieteellisessä mielessä. Samaten kerätään kaikki tähän asti ilmestyneet selvitykset ja kartat valtakunnan eri maakunnista, pitäen erityisesti silmällä maan käyttöä koskevaa tutkimusta ja järjestämällä yhteistoimintaa näillä alueilla jo työskentelevien laitosten kanssa. Hauptmannsbergin luonnonsuojelualue Feldbergin luona (kasvilajeista mainittakoon mm. Corynephorus canescens, Helichrysum arenarium, Jasione montana, Sarothamnus scoparius). Yhteyden pito kaikkien saksalaisten ja ulkomaalaisten tieteellisten luonnonsuoj elujärjestöjen ja -laitosten kanssa sisältyy myö instituutin ohjelmaan. 8 Koska tämänkaltaisten tehtävien suorittaminen on mahdollista vain alueittaisella pohjalla, on instituutilla alaosastot Itä-Saksaan kuuluvissa entisissä osavaltioissa (Brandenburgissa, Mecklenburgissa, Sachsenissa ja Thiiringenissä). teen uusimpiin saavutuksiin aineistoa välittämällä. Heillä on tätä varten apunaan kaksi tieteellisesti koulutettua assistenttia ja kansliahenkilökuntaa
Koulu on luonnonsuojeluhallinnon alainen. Brocken on I tä-Saksan korkein vuori. Muritzjärven matalilla rannoilla oli nähtävissä mm. Tämä massaorganisaatio käsittää myös keskuskomission, aluekomissiot ja piirikomissiot, ja yksityisissä komissioissa on lisäksi erikoisvaliokuntansa tai -ryhmänsä. Se sijaitsee eräällä entisellä suurtilalla Miiritzjärven itärannan luonnonsuojelualueella Mecklenburgissa. Koulun alue on linnustonsuojelusaluetta, joka on tunnettu mm. 10.000:een on meillä tosiaan vielä melkoinen välimatka voitettavana. kurkien muuttomatkojen lepopaikkana. Tällä tavoin saadaan vähitellen kasvatetuksi kautta maan ulottuva innostuneiden avustajien verkosto. -kuluista, ovat useimmiten opettajia. vaikuttavia tekijöitä. Kehoitinkin jättämään osan siitä täysin luonnollisen kehityksen varaan, että kasvillisuus voisi aikaa myöten palautua luonnontilaan. äin päästään maisemaekologisiin synteeseihin, jotka antavat tarvittavan perustan maan taloudellisille aluesuunnitte9. Luonnonsuoj elualueita on nykyään 200, yhteensä 441.37 km 2, maisemansuojelualueita 334, pinta-alaltaan n. Neuvontaja valistustyössä päästään täten laajaan tehoon ja keskitykseen. Itä-Saksassa on luonnonsuoj elulain mukaan luonnonsuojelualueita, maisemansuoj elualueita, luonnonmuistomerkkejä sekä rauhoitettuja kasveja ja eläimiä. Siellä järjestetään viikon kestäviä kursseja opettajille, virastojen ja liikelaitosten edustajille ym., jotka vuorostaan sitten toimivat luonnonsuojeluvalistuksen levittäjinä omassa ympäristössään. Rauhoitettuj en luonnonmuistomerkkien luku nousee n. Alue on nykyisin kokonaan laidunnettua. Mutta vaikuttavin varsinainen propagandaelin on vielä mainitsematta: Itä-Saksassa on lisäksi erityinen luonnonsuoj elukoulu. Luonnonsuojeluhallinnon ja Instituutin yhteistoiminta ulottuu myös tähän ma saorganisaatioon. 1931 km 2. Kuusi luonnollisen metsänrajan muodostajana lähellä 1142 m korkean Harzin Brockenin lakea. paan ilman varsinaista palkkiota saaden ainoastaan korvauksen matkaym. Kurssilaisia varten oli rakennettu retkeilypolun varteen erikoiset tähystyspaikat ja -lavat, joista saattoi itse katkössä ollen läheltä seurata lintujen puuhia. Tarkoituksena on, että kaikki suoj elualueet tutkitaan jokaista erikoisalaa edustavan tieteellisen laitoksen toimesta. kymmenpäisiä harmaahaikaraparvia, useita kattohaikaroita ja merikotkakin sekä suuret määrät monia pienempiä lajeja, erityisesti sorsalintuja ja kahlaajia. Erittäin tärkeä osuus valistustyössä on myös Kulttuuriliitolla, jossa luonnonja kotiseudunystävät muodostavat oman yhteytensä. Luonnonsuoj elualueet on tarkoitettu ensi sijassa tieteellisen tutkimuksen tarpeiksi. Ne ovat ulkoilmalaboratorioita, joissa voidaan selvittää erilaisia maaperän muodostukseen, eläinja kasvikuntaan, vesitalouteen, jne
Alueen täytyy myös olla riittävän suuri, että se jat:kuvasti voisi säilyä välillisiltäkin kulttuurin mukana seuraavilta muutoksilta. jos se on vesitaloudellisena perustana jonkin toisen alueen hedelmällisyydelle, niinkuin Flömingin lounaisrannan alankoseudut, joista 7:erbstin pelLapista tutut sinivalvatti (Lactuca alpina) ja tunturihiirenporras (Athyrium alpestre) Harzin Brockenin laen reunalla. Varsinaisista erämaamaisemista ei Saksassa sen paremmin kuin muuallakaan Keski-Euroopassa enää tietenkään voida puhua kuin erikoistapauksissa pääasiassa korkeissa vuoristoissa, vaan on etsittävä alueita, joilla ihmisen vaikutus on jäänyt mahdollisimman vähäiseksi. Ne voidaan siis rinnastaa esim. Luonnonsuojelualueet valitaan tämän vuoksi huolellisesti, jotta niiden tutkimus selvittäisi valtakunnan luonnonsuhteissa vallitsevat regionaaliset piirteet. Usein on edullista järjestää maisemansuojelualue varsinaisen reservaatin suojavyöhykkeeksi. Ensimmäisenä ehtona luonnonsuojelualueelle tietysti on, että se on säilynyt mahdollisimman luonnontilaisena. Maisemansuojelualueita valittaessa otetaan ensi sijassa huomioon kauneusnäkökohdat ja sopivaisuus virkistystarkoituksiin. Mecklenburgin järvialueella ja Keskivuoristoissa on perustettu laajoja maisemansuojelualueita. Mutta myös maan taloudelliseen käyttöön vailn1ttavat tekijät voivat aiheuttaa jonkin seudun julistamisen maisemansuojelualueeksi, esim. Esim. 10. luille. Englannin maisemansuojelualueisiin (Lake District ym.)
217 km 2 . Näin on käytäntöön saatu enemmän joustavuutta, sillä ministeriöportaassa asioiden käsittely on pakostakin aina hitaampaa kuin alemmissa hallintoelimissä. Maisemansuojelualueitakin valittaessa käytetään sen vuoksi apuna mitä erilaisimpien tieteellisten laitosten ja elinten asiantuntemusta. Ne ovat tarkoitettuja lähinnä metsän eliöyhdyskuntien tutkimista varten luonnollisiin kasvupaikkatekijöihin perustuvan metsätalouden kehittämiseksi. Varsinaisten luonnonsuojelualueiden samoin kuin kasvija eläinlajienkin rauhoittamisesta päättää keskeinen Luonnonsuojeluhallinto. Luonnonsuojelu on siis laajasuuntaisesti liitetty Itä-Saksan kulttuurija talouselämän rakennustyöhön. Metsien tutkiminen ja suojelu on myös Saksassa ajankohtaista. Sen vuoksi on kahden viime vuoden aikana perustettu yli 270 metsänsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on n. 11. Niissä ovat edustettuina luonnolliset metsäkasvillisu usyhdyskunnat vuoristojen ylimmän vyöhykkeen kuusimetsistä alankojen tammisekametsiin ja mäntymetsiin sekä kuivista, puoliavoimista metsästeppimäisistä kasvustoista joenja järvenrantojen tervaleppäkorpiin saakka erilaisine variantteineen. Ne ovat siis tällä hetkellä kuin valmiusasemissa mahdollista luonnonsuojelualueeksi julistamista varten. Tämä metsänsuojelualueiden järjestelmä käsittää valtakunnan tärkeimmät metsäyhdyskunnat regionalisine vaihteluineen niin luonnonmukaisina ja erilaisia kasvupaikkasuhteita karakterisoivina kuin mahdollista. Näillä alueilla on mahdollista selvittää pitkäaikaisilla kenttäkokeilla metsäyhdyskuntien ekologiaa ja erilaisten ilmastoja maaperätekijöiden vaikutusta siihen, metsän vesitalouskysymyksiä, luonnontilaisten ja keinotekoisten metsikköjen tuoton ja maanmuodostuksen eroavuuksia sekä muuta. 15 % koko valtion pinta-alasta tulisi maisemansuojelualueiksi. Pyrkimyksenä on, että n. Parhaillaan on juuri menossa laaja tutkimus uusien suojelualueiden löytämiseksi. tomaiden viljavuus johtuu. Kuvat kirjoittajan. Maisemansuojelualueiden perustamisesta taas päättää asianomaisen hallintoalueen neuvosto ja luonnonmuistomerkeistä piirineuvosto. Suojelualueen perustamisen tarkoituksena on siis tällöin taata luonnonvarojen säilyminen ja jatkuva tuotannollinen toiminta mahdollisilta hetkelliseen hyötyyn tähtäävien muutosten aiheuttamilta vaaroilta
Fil. Joukko eläinlajeja on karkoitettu vaikeapääsyisimpiin erämaihin, jonne keksintöjen kiihdyttämän elämäntahdin h<iiritsevät vaikutuk;set eivät vielä ulotu samassa määrin kuin maamme eläimistöltään köy. Laulujoutsenelle on siis käynyt samoin kuin monelle 12 muullekin eläinkuntamme komealle edustajalle viime aikoina niiden jouduttua elintapojensa tai taloudellisen arvonsa takia ihmisen taholta piittaamattoman ja lyhytnäköisen vainon kohteeksi. Metsästyksestä rauhoijt u ks e en. Merikallio on Suomen Luonnossa vuonna 1949 esittänyt tarkan, mutta samalla synkän kuvan laulujoutsentemme kohtalosta sekä tämän linnun pesimäalueen vähittäisestä siirtymisestä maamme pohjoisiin ja itäisiin erämaihin. Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi. tri E. Tässä sankassa joutsenparvessa, joka on ahtautunut Juutinraumassa pieneen avantoon, saattaa olla Suomenkin joutsenia. 1. K u n n i i d e n lukumäärä on supistunut tiettyyn vähimmäisarvoon häviävät ne itsestään sukupuuttoon entisiltä asuinpaikoiltaan. Samana vuonna maisteri Lehtonen arvioi Suomen joutsenkannan 10-25 pariksi. Lintujemme levinneisyyttä ja yleisyyttä koskevassa teoksessaan (1955) sama kirjoittaja mainitsee, että Suomessa on vain noin 15 pesivää joutsenparia. T. Brander
Kauempana etelässä oli vielä tuonnottain tapana rahvaan keskuudessa virittää muuttaville joutsenille keväällä avantojen äärille rautoja. Niinpä kreivi BeckFriis kertoo vuonna 1832, miten meneteltiin kun Skånen maaherralla oli oikeus Juutinraumassa vuosittain toimeenpannun joutsenenmetsästyksen tuloihin. Palmgrenin laatima kuva muistopatsaasta sukupuuttoon hävitetyille eläimille: majavalle, villipeuralle, karhulle, ilvekselle, hirvelle, laulujoutsenelle, teerelle ja haahkalle .. . Jopa 600:kin joutsenta saattoi menettää henkensä yhden ainoan >>metsästyksen>> aikana. Palmgrenin vuonna 1916 laatimaa kuvaa luonnonyi,tävien sukupuuttoon hävitetyille eläimille pystyttämästä muistopatsaast.a. Myös Suomesta tiedetään esimerkkejä korkea-arvoisten henkilöiden huvittelusta joutsenenmetsästyksellä. Näin kävi 1800-luvulla karhulle, sudelle, ilvekselle, saukolle, näädälle, vesikolle, maakotkalle, metsähanhelle ja laulujoutsenelle, kun sitävastoin villipeuran ja erikoisesti majavan hävittäminen tapahtui jo aikasemmin. 13. Ajoittain on tällä vuosisadalla hirvenkin kohtalo näyttänyt synkältä siitä huolimatta, että kanta tällä hetkellä on suhteellisen vahva todennäköisesti naapurimaastamme jatkuvasti maahamme muuttavista hirviyksilöistä. .ff AA,.KA Luonnonsuojelumme innokkaan taistelijan, maisteri R. Muistopatsaassa on niiden eläinten nimiä, jotka ns. Eräs metsätyönjohtajistamme oli nuorena ollut avustajana tällaisessa >>met'1 1 ~ •~. Kepit ja koirat toimivat tällöin pääasiallisimpina hävitysvälineinä. En voi tässä yhteydessä jättää esittämättä R. Näiden hävitettyjen eläinten joukkoon kuuluu myös laulujoutsen. Myös maailman mahtavat ovat huvitelleet joutsenen teurastuksella. hempiin lounaisja keskiosiin. Vielä tällä vuosisadalla harjoitettiin eräänlaista >>vesiammuntaa>> veteen upotetuista ja kaisloilla naamioiduista tynnyreistä, joihin ampujat piiloutuivat. 1 1 L ____ _____ _ ,_;E.i,l-€1..,?,,t , ~\\ "'>'<i, ' Xl.lt.STOUlr ' ..,.,.,t:,,., 1 ltVi'llllllRI • 1111'11'11!:H 0&1 -11J1.v,n;(xvr .SUOt1t'i.TA, 4'AA-IIV, IW1i'.~ -HIR.YI ,Jout~II I l1 tr.so . Tunnettuahan on, että lappalaiset joka vuosi toimeenpanivat verilöylyjä sulkasodassa olevien joutsenten keskuudessa hävittäen samalla suurilla soilla joutsenten lentokyvyttömiä poikasia. Tällä vuosisadalla odottanee sama kohtalo huuhkajaa ja muuttohaukkaa sekä mahdollisesti metsäkanaa. Kysymys oli tosin kyhmyjoutsenesta, mutta silloinkin joutuivat hävitysvimman uhreiksi sulkasadon tai nuoren ikänsä takia lentokyvyttörnät yksilöt. Kyhmyjoutsenen liha ei ole, erikoista herkkua, mutta siihen aikaan kun sulkia käytettiin puuteriviuhkoina, oli kuolleen joutsenen hinta korkea. kulttuuri-ihminen on uhrannut oman aikansa Molokille. Epäilemättä on ihminen pääsyyllinen joutsenkannan kohtalokkaaseen supistumiseen Pohjoismaissa, sillä kaikissa yhteiskuntapiireissä on ikimuistoisista ajoista lähtien pidetty arvossa joutsenen metsästystä. Patsaan takaa näkyy kuvassa savuavia tehtaanpiippuja tuon Molokin sattuvina vertauskuvina
56. T. Viitanen (keskellä) kantavat joutsenen kuljetuslaatikossa hoitolaan. Brander 15. Tästä johtuen joutsenia on aina ollut enemmän valtakunnan rajan itäkuin länsipuoteessa kuvastaa tällä hetkellä vallitsevia olo suhteita. Oikealla Someron poliisiauto. 10. Ja nyt voidaan sanoa, että koko Suomen kansa on. Joutsenet ovat siis jatkuvasti rauhoitetut metsästyseikä luonnonsuojelulain nojalla, mikä monessa suh14 pienoiskiväärillä siipeen. Niistä kahdeksasta joutsenesta, jotka maatalousministeriön erikoisluvalla lähetettiin maatilalleni Matkuun myöhään syksyllä 1956 ja joista olen kertonut eräitä piirteitä Suomen Luonnon toisessa numerossa, 1957, oli yksilö, jota oli ammuttu Raikon joutsenhoitolaan saapuu ensimmäinen >>potilas>>. Poliisi L. sästyksessä>> ja hän kertoi miltei uskomattomalta tuntuvia asioita. Suomessa joutsenen metsästys oli luvallista vielä niin myöhään kuin vuonna 1923, jolloin joutsen metsästyslain muutosasetuksen perusteella rauhoitettiin. Vasemmalla metsätyönjohtaja S. Heikkilä (oik.) ja maisteri P. On muistettava, että suurin osa maamme kautta muuttavista joutsenista, pikkujoutsen mukaanluettuna, pesii valtakunnanrajan itäpuolella. Itä-Karjalassa on ikimuistoisista ajoista lähtien pidetty joutsenta pyhänä lintuna, jonka surmaamisesta olisi ollut kohtalokkaita seurauksia (Kalevala 15: 107-108). Valok. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on luvannut palkinnon niille henkilöille, joiden myötävaikutuksella joutsenten sala-ampujat voidaan saattaa vastuuseen lainrikkojina. Ruotsissa joutsen luonnollisesti on jo kauan ollut täydellisesti rauhoitettu lintu. lella, eikä vain nykyisin, vaan myös aikaisemmin. Voimakasta kiinnostusta joutsenkysymystä kohtaan aikaansa.ivat 1950-luvulla Yrjö Kokon molemmat joutsenkirjat. Siitä huolimatta ammutaan jo \{a vuosi joutsenia Suomessa. Nevala avaa oven
Sota-ajan elintarvikesäännöstelystä huolimatta ruokittiin Landslaonassa · talvina 1940-42 noin 2000 joutsenta päivittäin syöttämällä niille keskimäärin 500 kiloa jyviä .. Jos vedet jäätyvät siinä määrin, etteivät joutsenet tavoita enää pohjaa puolisukelluksillaan, kuolevat ne vähitellen nälkään. Svennilsonin Skånes Naturissa 1956 julkaisemasta artikkelista >>Sibiriskt i Skåne>>. Täyskasvuinen laulujoutsen painaa yli 10 kg, mutta muutamat joutsenistani painoivat vain 3,5-4,0 kg. Seuraavassa haluan antaa joitakin ohjeita mahdollisista menettelytavoista, mutta tilan puutteen takia supistan sanottavani vain viittauksiin. Suomen Yleisradio osoitti esimerkiksi kelvannutta kiinnostusta joutseniimme ja niiden kohtaloihin ja samaa on sanottava päivälehdistä. Tästä sain monia vakuuttavia todisteita >>joutsenklinikallani>> l\fatkussa talvella 1956 -57. Sikäli kuin toimenpiteet joutsentemme pelastamiseksi vaatisivat yleisön myötätuntoa ja apua on ajankohta tod e 11 a n y t s o p i v a. Meillä Suomessa onnistuu harvoin ruokkia joutsenia ulkosalla talven yli. Viranomaistemme on vain tartuttava tuumasta toimeen. Joutsenten hyväksi toimeenpantiin yleinen keräys, niillä oli oma pankkitilinsä ja joutsenia muistettiin jopa testamenteillakin. Tästä pelastustoiminnasta saa kiintoisia tietoja toimintaa johtaneen tri E. Ne talvijoutsenet, jotka meillä kuin sattumalta on onnistuttu suojelemaan sisähoidossa yli talven, ovat kokonaisuuteen katsoen vain pisara meressä ja ne lienevät suurelta osalta olleet itärajamme takana pesineitä yksilöitä. T a l v i j o u t s e n t e n r u o k i n t a. Yhtä tehokasta pelastustoimintaa harjoitettiin pienessä Vikhögin kalastajakylässä Lomman lahden pohjoisäärellä, missä kolmena talvena 1954-56 käytettiin joutsenten ruokintaan yhteensä 50 tonnia rehuja. Useimmat yritykset päättyvät joutsenille kohtalokkaasti. Järkevintä on ottaa linnut kylmimmäksi ajaksi sisälle ja päästää ne jälleen vapauteen niin pian kuin avovettä on tarjolla myös matalissa paikoissa, sillä sitä joutsenet tarvitsevat vielä kipeämmin kuin riittävää ruokintaa ulkosalla. Tietenkin on helpompaa viivästyttää linnun vangitsemista 15. T ä m ä n v u o k s i o n joutsenet otettava hoidettav i k s i a j o i s s a, k u n n i i 11 ä o n v i e 1 ä r i i t t ii v ä s t i v o i m i a, j o l loin on myös toiveita eloonj ä ä m i s e s t ä. Suojattieni kannalta ei ollut aina edullista, että kiinnostuneita katsojia virtasi paikalle läheltä ja kaukaakin. kohdistanut katseensa viimeisiin joutseniimme. Tosin nämä pelastustoimenpiteet koskevat myös kyhmyjoutsenta, mutta meillä täällä Suomessa on kuitenkin syytä muistaa tätä uhrautuvaa työtä mitä suurimmalla kiitollisuudella, sillä voidaan pitää selvänä, että myös >>meidän» joutsenemme saavat nauttia tästä huolenpidosta. Tällöin on hengen pelastaminen luonnollisesti myöhäista, varsinkin jos lintu on ennen hoitoon tuloa saanut tehdä pitkän junamatkan. Etelä-Ruotsissa on talvijoutsenten ruokinta muuttunut miltei kansanliikkeeksi. 2. Suuri joukko lehtiä kautta maan kertoi moneen otteeseen suurikuvaisissa artikkeleissaan >>potilaistamme>>. Niistä kahdeksasta joutsenesta, jotka sain Matkuun syksyllä 1956, olivat useimmat jo saapuessaan toivottomassa uupumuksen tilassa. Monet olivat vain pelkkää luuta ja nahkaa ja tuntui melkein kuin olisi nostanut paperipalloa ottaessaan suuren linnun kuljetuslaatikosta, siinä määrin ne olivat laihtuneita
siihen saakka kunnes se uupumisen takia ei enää jaksa lentää, mutta tällöin on takuulla apu jo myöhäinen. Sitävastoin kuusi muuta joutsenta 16 oli saanut Matkuun päästäkseen tehdä pitkän bussija junamatkan. Neuvoisin sen vuoksi meneteltäväksi siten, että vielä hyvissä voimissa oleva lintu, joka ilmeisesti aikoo oleskella sen avannon äärellä, jossa sitä on syötetty, yllätetään jäällä pimeänä iltana tai yöllä nukkumasta, sokaistaan se kirkkaasti valaisevan lampun valolla ja vangitaan noveasti suurella kalahaavilla, joka heitetään linnun pään yli. Sain varman käsityksen, etteivät voi m i 1 taa n me nehtyneet joutsenet kestä p i t k i ä k u I j e t u k s i a. Nuo kaksi suhteellisen tervettä lintua, joista toisella oli ampumahaava siivessä, pyydystettiin melko lähellä Matkua, jonka vuoksi ne saatiin heti kuljetettua henkilöautolla perille saakka ja säilyttivät näin henkensä. On kuitenkin s a a t a v a t a k e e t siitä, etteivät >>pelastetut>> joutsenet sitten joudu kau. e r i p u o 1 i 11 e m a a t a. Matkunn joutsenia otetaan hoidettaviksi tästä lähtien vain Lounais-Hämeestä. , 'adat joutsenet odottavat tässä kärsimättömästi ruokaa, sillä jyväsäkit on juuri tuotu paikalle. Sen jälkeen on lintu mahdollisimman nopeasti kuljetettava hoitolaansa. KuYa Ruotsin etelärannikolta . T ä m ä n v u o k s i o n v ä 1 t t ä m ä t ö n t ä, e t t ä Suome e n peru s tetaan mitä pikimmin u seita joutsenhoitol o i t 8. Näin ajoissa pyydystettiin kaksi kahdeksasta hoidokistani ja kumpikin säilytti henkensä kevääseen, kun sitävastoin muut jo saapuessaan olivat perin uupuneita ja kuolivat ennen pitkää kaikki. Voitaisiin kai saada aikaan yhteistyö kaupunkien puutarhurien kanssa, joilla on käytettävinään hanhelat ja joilla on myös kokemusta vesilintujen hoidossa. Niiden sijoituspaikka ei saa riippua yksinomaan maantieteellisestä sijainni-,ta, vaan myös tarjolla olevista sopivista henkilöistä. Näiden näkökantojen mukaisesti ehdotanlrin, että joutsenia jo tänä talvena (1957 58) hoidettaisiin Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Heinolassa ja Helsingissä
SUOMEN LUONTO LUON NO NS U OJ EL UN AAN EN KANNATTAJA J u 1 k a i s i j a t: Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ja Valtion luonnonsuojelunvalvoja (Metsäntutkimuslaitos) * 1 9 5 7 16 vuosikerta (Vuosikerrat 114 ilmestyneet vuosikirjoina) * Toimitus: Niilo Söyrinki (vastaava) Reino Kalliola ja Erkki Kanervo * HELSINKI 1957