Nuori itämerennorppa katsoo tulevaisuuteen. T U N N IS TA P U ID E N S IL M U T. T U N N E T K O K E V Ä T S IE N E T . Miten merihylkeemme voivat. 10 TA P A A H A R R A S TA A LU O N T O A . Hylkeiden elämää Nuori itämerennorppa katsoo tulevaisuuteen. LU O N T O K A T O TA M P E R E E LL A JA P A LT A M O S S A . Puiden silmut Nuori itämerennorppa katsoo tulevaisuuteen. IRTONUMERO 9,70?€ 3/2022 S U O M E N LU O N T O 3 | 2 2 2 T IK K A T E K E E P E S Ä N LI IT O -O R A V A LL E . Hylkeiden elämää elämää Hylkeiden elämää Hylkeiden Hylkeiden elämää. IT Ä M E R E N H Y LK E E T. ESITTELYSSÄ KYMMENEN TAPAA LIIKKUA JA HARRASTAA LUONNOSSA KEVÄTSIENET LUONTOKADON ÄÄRELLÄ ESITTELYSSÄ Lehdett ömän puun tuntee silmuistaan. Miten merihylkeemme voivat. Miten merihylkeemme voivat. Lehdett ömän puun tuntee silmuistaan
2 suomenluonto.fi Huomion keskipiste KUVA PEKKA KOMI TEKSTI HEIKKI VASAMIES HAAHKAT OVAT palailemassa pesimäluotojen tuntumaan. Saapuvat naaraat saavat osakseen kosijoiden kiihkeän huomion, ja haahkaemot tunnustelevatkin sopivia pesimäpaikkoja ihalijalauman ympäröimänä. A LK U KE VÄ T
suomenluonto.fi 3
Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Emmi Itäranta 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Johannes Enroth 74 Luonnoksia: Paula Humberg Suomen Luonto 3/2022 Tummanruskeat silmusuomut suojaavat juuri puhkeavia tuomen lehtiä. Tummanruskeat silmusuomut suojaavat juuri puhkeavia tuomen lehtiä. 48 Tehtävä luonnossa Linnut, perhoset, herpit, metsäkylpy, luontokuvaus... Opastamme pian esille nousevaan sienikirjoon. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Pesän uusi asukas Liito-orava pesii mieluusti käpytikan nakuttamaan koloon, jonka se muokkaa sisustamalla mieleisekseen. Opettelemme tuntemaan puita silmuista. 16 Hylkeiden meri Itämeren hylkeet olivat 40 vuotta sitten pulassa, kun ympäristömyrkyt haittasivat lisääntymistä. 26. 42 Tunnista kevätsienet luonnossa Kaikki tuntevat korvasienen, mutta mitä muita kevätsieniä on. TA RU RA N TA LA 62 Kysy luonnosta: Virtaako mahlaa keväällä vain koivusta. 32 Pala kerrallaan Kävimme katsomassa miten ja mistä syistä luontokatoa syntyy Tampereella ja Puolangalla. Kymmenen keväistä vinkkiä luonnon harrastamisen ja luonnossa liikkumisen tavoista. 26 Kasvupisteessä Silmut ovat sieviä vihreyden paketteja, eri puulajeilla omanlaisiaan. Mikä on norpan ja hallin nykytilanne
inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Merja haluaa kannustaa ihmisiä näkemään luonnon yksityiskohdat sekä kulkemaan hitaammin: tutkien, tarkkaillen ja ihastellen. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Tähän numeroon hän kuvasi kirjailija Emmi Itärannan sekä Luontokato-artikkelin Tampereen kuvat. Alkuvuosina kiinnostus pai16 Nuori norppa Selkämerellä vuonna . i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. Alkuvuosina kiinnostus painottui halliin, mutta ilmastonmuutoksen myötä norppa on merihylkeistämme eniten vaikeuksissa. i. i Tilaa diginä: suomenluonto. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Luontokato-jutun teko sai hänet miettimään, miten oppisimme näkemään kauneuden luonnon monimuotoisuudessa ja hillitsemään tarvettamme kontrolloida sitä. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. e Kar. Pari vuotta sitten Antti väitteli tohtoriksi osin juuri itämennorpasta ja ilmastokysymyksistä. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. Merja Paakkanen, vapaa valokuvaaja Rikas luonto tuntureineen, soineen ja vanhoine metsineen saa Kilpisjärvelle muuttaneen luonnonsuojelijan sydämen sykkimään. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) M AR JA AN A M AL KA M ÄK I M ER JA PA AK KA N EN 48. unen ja Marika Eerola Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. avissa osoi. PE KK A TU U RI 32 WWF:ssä. ämällä tuo. KUVA: SEPPO KERÄNEN . Lisätietoa saat syö. Kerromme Itämeren hylkeiden tilanteesta sivuilla – . klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. ely A. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Marjaana Malkamäki, vapaa valokuvaaja Tamperelainen valokuvaaja ottaa pääsääntöisesti henkilökuvia. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Antti Halkka, toimituspäällikkö, FT Itämeren hylkeet ovat olleet osa Antin elämää jo 1980-luvun lopulta, jolloin hän alkoi toimia niiden suojelutyön parissa WWF:ssä. o Kroonpressille on myönne
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre kertoo, että leskenlehti on erikoistunut kestämään kylmää. Leskenlehden kukinnolta voi löytää myös sympaattisen, kimalaista muistuttavan villakärpäsen. Kevään ensimmäiset tuoreet versot maistuvat puisevamman evään turvin talvehtineille kasvinsyöjille. Leskenlehden ei kannata riskeerata mitään.” Kukinnon avautuminen ja sulkeutuminen perustuu kasvin solujen vesijännitykseen. Aurinkoisella säällä kukissa käy vilske, kun pesää perustavat kimalaiskuningattaret, aikuisena talvehtineet perhoset ja muut pörriäiset keräävät mettä. Niiden kukintosilmut ovat odottaneet lumen alla talven yli, valmiina ponkaisemaan kohti valoa heti auringon alkaessa lämmittää maata. Kevääseen kuitenkin kuuluvat myös yöpakkaset, koleat räntäsateet ja takatalvet. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi LESKENLEHDET AVAAVAT kukkansa, kun ensimmäiset pälvet täplittävät lumisia pientareita. Kun vettä pumpataan kukinnon soluista kukkavarteen, kukka painuu kiinni. Terälehdet ovat todellisuudessa kaikki erillisiä laitakukkia.. Keltaiset mykerökukat rakastavat aurinkoisia kevätpäiviä ja kurkottavat kohti valoa. ”Se on kuin ilmapallon tyhjentäisi, jolloin se painuu ruttuun”, Väre vertaa. ”Pilvisellä säällä se avaa kukkia vähän vähemmän. VINK KI Ota suurennuslasi avuksi: yksi kukka onkin monta! Leskenlehti kuuluu asterikasveihin, joiden kukinto on pikkuruisista kukista koostuva mykerö. Tarpeen tullen kukinto vetäytyy visusti suppuun tärkeimpien osien, eli heteiden ja emien turvaksi. Kukintojen liikkeiden lisäksi leskenlehtimättäillä piisaa monenlaista seurattavaa. Hyvällä onnella saattaa päästä näkemään, kun mehevät kukat katoavat myyrän, jäniksen tai kauriin suihin. Käy leskenlehtien seuraan TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Tu u kevätkukka kestitsee kevään ensimmäisiä pörriäisiä ja sulkeutuu kylmällä säällä. Leskenlehden kukkavartta peittää hento nukka, joka suojaa sitä jonkin verran
Kuuntelen aina, että sanooko se lintukin tilt-talt, vai kuulemmeko sen vain niin, koska ihmisillä näiden vokaalien pitää olla näin päin. Sitä edeltävät yöt enteilivät tulevan kesän säitä. suomenluonto.fi 7 Puutiaiset eivät tarvitse kummoisiakaan suojasäitä lähteäkseen liikkeelle. Kun tietää etsiä sieltä, niin sen usein myös löytää. Se on minulle ihan suosikkilajeja. Ääni on valtavan kirkas ja vaihteleva. Laji on kiva sikäli, että jos muistaa sen nimen, niin siitä ei voi erehtyä. Ensimmäiset tiltaltit voi kuulla jo huhtikuussa. Tilt-talt-tilt-talt! Se on englanniksi chiff chaff , ja tähän liittyy erikoinen sääntö, sillä suomeksikin vokaalit ovat samoin päin, samoin kuin sanassa siksak. Aurinkoisetkin päivät ovat yhä viileitä, ja kevään metsäretkillä pitkät hihat ja lahkeet ovat tarpeen. Vanha päivämäärä pitää kutinsa varsin hyvin. Vaatteet ovat hyvä suoja puutiaisten lähestymisyrityksiä vastaan, mutta samalla otusten olemassaolo lipeää helposti mielestä. Klassillisen filologian dosentti kirjoitti harrastuksensa pohjalta kirjan Lintujen katselemisen taito. Tarkastukset kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä puutiaiset saattavat kantaa borrelia-bakteeria tai TBE-virusta. Mitkä linnunlaulut kannattaa opetella nyt, Marke Ahonen?. Vanhan sanonnan mukaan käki saa kielensä Markun päivänä. Kuluneena talvena lumi satoi suureen osaan maata jo varhain. Keltasirkun ääni on hentoinen verrattuna moniin muihin, mutta kun sitä jää kuuntelemaan, siinä on rytmi ti-ti-ti-ti-ti-tiiii, ja korva oppii erottamaan sen. Aloita punkkitarkastukset Käki alkaa kukkua suvea VINK KI Puutiaisen irrottamiseen iholta liikkuu monenlaisia neuvoja. Paksu lumikerros on hyvä eriste, joten lumiset talvet tietävät helpompia oloja punkeille. Asiantuntijoiden suositus on, että punkki poistetaan kapeakärkisillä pinseteillä varovasti vetämällä, ilman kiertoliikettä. On kivaa päästä katsomaan, kuinka se pitää miettimistauon ja sieltä tulee saundi, sitten se pitää taas tauon ja sieltä tulee jotain uutta. Käen kukkumisesta puolestaan ennustettiin ilot, surut, rakkaudet ja sadot. 25.4. huhtikuuta. 1 L AULURASTAS. 2 KELTASIRKKU. Kun lämpötila jää plussan puolelle, kipuavat hitaatkin heräilijät jo mustikanvarpuihin ja maasta puskeviin korsiin, joissa ne kytistävät ohikulkijoita. Niitä kuulee täällä Helsingissä vähän vähemmän kuin peltoympäristössä, mutta siksi on aina mielenkiintoista, kun sen kuulee. Laulurastasta voi olla vaikea nähdä, koska se valitsee korkeimmat kuuset ja istuu siellä huipulla. Sen laulu täyttää äänitilan voimakkuudellaan. Kevään ensimmäiset käet on viimeisenä vuosikymmenenä kirjattu Tiira-tietokantaan keskimäärin vain viikkoa ennen Markun päivää, 18. Lännestä kuuluva kukunta tiesi iloa, pohjoisesta puolestaan jopa kuolemaa. 3 TILTALTTI
18,5 %). KÄYNNISSÄ ON ollut melkoinen myllerrys: etelästä on tullut uusia lajeja, osa Etelä-Suomeen tai Ahvenanmaalle jo vakiintuneista lajeista leviää kohti pohjoista, ja samanaikaisesti moni perinteinen laji hiipuu etenkin etelässä. 9 %), ja uusia tai palaavia lajeja 140 (n. Uusien tulokkaiden kilpailusta perinteisten lajien kanssa ei vielä tiedetä oikein mitään. Se on huolestuttava tulos ajanjaksolla, jolla Suomeen on saapunut huomattava määrä uusia lajeja. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T ES A ST RÖ M / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN Ruskoruusumitt ari on yksi koreimmista tulokaslajeista.. Keväät ja kesät pitenevät, ja perhosla jien monipolvisuus yleistyy. 8 suomenluonto.fi JO VUODESTA 1993 yhtämittaisesti jatkuneessa yöperhosseurannassa on kerätty mittava ja arvokas aineisto, johon on tallentunut Suomen yöperhoslajiston valtava muutos viime vuosikymmeninä. Hämeessä kuten muuallakin Suomessa erityisessä ahdingossa tuntuu olevan soiden ja paahdeympäristöjen perhoslajisto. VUONNA 2020 julkaistu Ilmari Kohosen pro gradu-työ paljasti että yöperhosten biomassa ja kokonaisrunsaus olivat vuosina 1993–2016 pysyneet ennallaan. Termi vetäytyminen on huono, sillä se luo harhaanjohtavan mielikuvan muuttoliikkeestä, kun kyseessä on kuitenkin kantojen harveneminen tai lajien paikallinen katoaminen. KASVEISTA, PERHOSISTA tai linnuista puhuttaessa käytetään levittäytymisen vastakohtana usein termiä vetäytyminen, kun kuvataan lajien reaktioita ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin ympäristöoloihin. MUUTOKSEN VAUHTIA kuvastaa hyvin Martti Raekunnaksen Baptriassa julkaisema ansiokas katsaus, jonka mukaan Kanta-Hämeen alueen suurperhosissa vuosina 1970–2020 hävinneitä tai väheneviä lajeja oli 68 (n. Siitä on kuitenkin vielä toistaiseksi tehty yllättävän vähän laajempia tieteellisiä analyysejä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista perhoskantoihin. Toivottavasti lisää seurantatietojen analyysejä on tuloillaan. Pienenevätkö ”vanhojen” lajien kannat samaa tahtia kuin uusia asettuu. Tulokkaita kuitenkin seuraavat myös niiden loiset ja taudinaiheuttajat. VIELÄ ON paljon avoimia kysymyksiä. Yöperhoset ja ilmastonmuutos Päätoimi
V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Lumikon saalistus syynä sopulisykleihin syynä sopulisykleihin VIKKELÄMPÄÄ VIPELTÄJÄÄ ei ole kuin lumikko loikkimassa tunturikoivikossa puuterilumi pöllyten! Lumikon eloisuus yllättää aina, vaikka olen nähnyt lajin kymmeniä kertoja. Tuore ruotsalainen tutkimus Västerbottenista vahvistaa aiempia käsityksiä, että lumikko on tärkein tunturisopulien kannanvaihteluita aiheuttavista pedoista. Lumikot saalistavat sopuleita kannanvaihtelun kaikissa vaiheissa. Lumikko on paikkauskollinen ja jahtaa pikkunisäkkäitä ympäri vuoden. LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI PERTTI KOSKIMIES KUVA ARI SEPPÄ. Vuoden parin päästä lumikotkin runsastuvat roimasti. Saalistuspaineen raju vaihtelu johtaa sopuleille ominaiseen 3–5-vuotiseen jaksoittaiseen kannanvaihteluun, kuten etelämpänä muillakin myyrillä. Kun sopulit ovat huvenneet, lumikoille koittaa nälänhätä ja suuri osa niistä kuolee, minkä jälkeen sopuleilla on rauha lisääntyä. Se livahtaa vaivatta myyrien maaja lumionkaloihin. Tutkijat keräsivät pikkupetojen ulosteita kuutena vuonna sopulien talvipesistä, joissa peto oli tappanut sopulin. Ei ihme, että lumikko saa myyriä ja hiiriä syödäkseen niin paljon, ettei se juuri muuta saalistakaan, toisin kuin kärppä. Ulosteen dna-analyysien perusteella saalistaja oli yhdeksässä pesässä kymmenestä lumikko ja lopuissa kärppä
Metsät on inventoitu ja niistä on laserkeilausaineistoa koko maan laajuudelta. Ongelmana on kuitenkin se, että Metsäkeskukset eivät yksityisen omaisuuden suojaan vedoten jaa valtion varoin kerättyä metsätietoa muille viranomaisille, kuten Ely-keskuksille. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi HELMIKUUN LOPULLA julkaistun Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan ilmastokriisin seuraukset ovat aiempia arvioita synkemmät. Yhtenä sopeutumiskeinona raportti esittää, että maaja merialueista suojellaan ja ennallistetaan 30–50 prosenttia. Se vaatii maaseudun kulttuurin ymmärrystä. Tie sopeutumiseen Miten Suomi saavu aa IPCC:n ase amat suojeluja ennallistamistavoi eet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Näin turvataan luonnon monimuotoisuus ja hiilinielut sekä lajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen. ”Luonnonalueilta poimittu puu on laadultaan sellaista, että se ansaitsisi aivan erilaisen jalostusasteen kuin selluteollisuuden raaka-aineena”, Mustonen sanoo. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT MIKA HONKALINNA JA TERO MUSTONEN Parinsadan hehtaarin Linnunsuo Kontiolahdella on ennallistett u.. Yli 200 hehtaarin kokonaisuudet antavat luonnolle tilaa, mikä siltä tällä hetkellä kansallispuistojen ulkopuolella puuttuu. Toinen Mustosen mielestä tärkeä seikka on tapa, jolla ennallistamista ja suojelua lähdetään toteuttamaan. Yksi raportin pääkirjoittajista, dosentti Tero Mustonen Lumimuutos-osuuskunnasta esittää, että keskeiseksi työkaluksi nostetaan suuret alueet, joilla yhdistetään suojelua ja ennallistamista. Laajan ennallistamisen ja suojelun toteutuksessa Mustonen näkee valtiolla useita tehtäviä. Lisäksi suojelua tulee viedä läpi tavalla, joka syleilee suomalaista maanomistamista. Siten joillakin kohteilla valtio maksaa samoista metsätiedoista kahteen kertaan. Ensimmäinen liittyy tiedonkulkuun viranomaisten välillä. ”Meidän pitää puhua kieltä, jota maanomistajat ymmärtävät”, Mustonen sanoo. Hän toivoo myös, että valtion hakattavat metsät ensin inventoidaan, hakkuutekniikoita monipuolistetaan, ja että metsätaloudessa panostettaisiin raakaaineen määrän sijasta laatuun. Elyt puolestaan tekevät maanomistajien kanssa yhteistyötä luonnonsuojelussa ja vesien kunnostuksissa, mutta joutuvat inventoimaan potentiaaliset suojelukohteet itse
Susi on Norjassa äärimmäisen uhanalainen ja maassa elää vain noin 80 sutta. Järvi on valuma-alueensa lapsi. Koiraat lähtivät kohti Eurooppaa 17 päivää ennen naaraita. Vuotta myöhemmin ukrainalaistutkijat arvioivat Terra Modis -satelliittikuvien avulla konfliktin aiheuttamia haittoja luonnolle. ANTTI HALKKA SH U TT ER ST O CK. Ennallistamisen mittakaava pitäisi saada vähintään 200 hehtaariin. Kirjosieppojen naaraat näyttivät talvehtivan Afrikassa hieman lännempänä koiraat. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Tutkijoiden arvioiden mukaan puolet kahden uhanalaisen käärmelajin paikallisista elinympäristöistä vaurioitui tulipaloissa. Pikkulintujen muuton ajoitusta voidaan seurata niihin renkaan tapaan kiinnitetyn valopaikantiminen avulla. Tämä käsittämätön virhe tulisi pysäyttää. Palot vaurioittivat miltei neljäsosaa kohdealueen aroista ja viidesosaa metsäalueista. Valuma-alueiden ennallistaminen voisi olla se iso askel, jolla saadaan soiden ja vesiluonnon tilaa parannettua, palautettua niiden kytkeytyneisyys ja torjuttua ulkoista kuormitusta. Valtion tärkein askel on suojella luonnonmetsät. Varhainen saapuminen varmistaa, että sieppo saa haltuunsa hyvän pesimäreviirin. Metsätalouden harjoittaminen siellä runtelee porojen laitumet sekä saamelaisten kulttuuriperinnön ja oikeudet. Metsän tulisi olla monilajinen ja -ikäinen, ja lahopuun ja kolopuiden määrät pitäisi saada ylös. ”Suomi on panostanut sopeutumiseen vähän.” Koiraat saapuvat ja myös lähtevät ensin Suojelualueella eläviä susia tapettiin Norjassa Sota on kriisi ihmisille ja luonnolle Sodat ovat erityisen haitallisia alueilla, joilla luonnon monimuotoisuus on rikkaimmillaan.Vuosina 1950–2000 neljä viidestä aseellisesta konfliktista tapahtui tällaisilla alueilla. . Jatkuva kasvatus voisi olla yksi työkalu. Yli 90 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen susien hengen puolesta. Tapaus herätti huomiota kansainvälisesti. Yksi eniten tutkituista lajeista on kirjosieppo, josta saatiin viime vuonna uutta tietoa Ibis-lehdessä julkaistussa brittitutkimuksessa. Saharan ne ylittivät 11 päivää naaraita ennen ja olivat pesimäpaikoillaan yhdeksän päivää aikaisemmin. Euroopan laajimmat yhtenäiset boreaaliset metsät ovat saamelaisalueella. RK Pitkään on tiedetty, että esimerkiksi peippoja västäräkkikoiraat saapuvat pesimäpaikoilleen ennen naaraita. Lumimuutos -osuuskunnan ilmastotutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tero Mustonen: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja miehitti Krimin niemimaan heinä–syyskuussa 2014. Soita ja kosteikkoja voisi ennallistaa kitumailla. Viime vuosina on varmistunut, että koiraat myös lähtevät talvehtimissijoiltaan naaraita ennen. . Sudet tapettiin vain päivä sen jälkeen, kun paikallisen tuomioistuimen asettama kielto jahdista kumottiin korkeammassa oikeusasteessa. Yhdeksän sutta, jotka elivät erityisellä petoeläimille perustetulla suojelualueella, ammuttiin Norjassa helmikuussa. Niillä asuu myös 1,2 miljardia ihmistä. Näin tekevät monet Afrikan-talvehtijat, kuten kirjosiepot, pääskyt ja käet. Alueella pitäisi olla riittävän suuri, 20– 25 hehtaarin suojeltu luonnonmetsän ydin, ja sen ympärille voitaisiin sopia kevyempää metsätaloutta. Kuvat paljastivat, että hyökkäyksissä syttyi lähes 3000 tulipaloa, niistä 80 prosenttia aroille ja metsiin, loput kyliin ja kaupunkeihin. RK Norjassa on myönnetty kuluvalle talvelle luvat yhteensä 34 suden tappamiseen
EU:n direktiiviin, jonka avulla Vesirutosta biokaasua Kanadanvesirutto on Suomeen 1990-luvulla levinnyt haitallinen vieraslaji, joka rehevöittää järviä, syrjäyttää niiden alkuperäisiä lajeja ja estää järvien virkistyskäyttöä. Kun vesiruttoa lisättiin nurmirehuun, biokaasutuksen metaanisaanto parantui. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA HARRI TÖHÖNEN / VASTAVALO L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Laivaliikenteen hiukkaspäästöt kuriin Merten laivaliikenne vaikuttaa voimakkaasti kasvihuonekaasujen päästöihin ja ilmanlaatuun. Direktiivin avulla halutaan vähentää esimerkiksi muovitettuja pahvimukeja, muovisia kirsikkatomaattirasioita ja jogurttipurkkeja. LIIKENTEEN PÄ Ä S TÖT MUOVIROSK A VIER A SL AJIT 12 suomenluonto.fi. Kertakäyttömuovin kulutusta vähennetään Suomi vähentää kertakäyttöisten muovia sisältävien mukien ja pakkausten kulutusta, tiedottaa ympäristöministeriö. Teknologiayhtiö Valmet ja VTT kehittivät pesurin ja sähkösuodattimen, joiden avulla pystytään vähentämään jopa 99 prosenttia laivan pienhiukkaspäästöistä. Suomen ympäristökeskus kehitti menetelmiä kanadanvesiruton poistamiseksi ja testasi sitä biokaasun raaka-aineena Kuusamossa. Uusi tekniikka auttaa laivaliikennettä sopeutumaan tiukkeneviin päästö rajoihin. Ympäristöongelmia ratkotaan vähentämällä päästöjä ja muoviroskan syntyä. Tavoite pohjautuu EU:n direktiiviin, jonka avulla pyritään vähentämään merten muoviroskaa
Lupiinien lisäksi teiden varsilla kasvaa toinen vieraslaji kurtturuusu, jonka torjuminen on myös työlästä. Esimerkiksi salametsästyksen estämiseen, suojelualueiden valvontaan, suojelujärjestöjen tukemiseen ja muovijätteen keräämiseen luonnosta on vähemmän rahaa kuin ennen pandemiaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa Science-tiede lehdessä. Kassilohien kasvatus vaikuttaa siis epäsuorasti villien lohien evoluutioon. Lajit ja luontotyypit ovat entistä uhanalaisempia mutta rahaa niiden suojeluun on aiempaa vähemmän. RK Haussa vuoden nilviäinen Saksalainen monimuotoisuusgenomiikan tutkimuskeskus etsii viiden ehdokkaan joukosta vuoden nilviäistä. Voitt aja valitaan yleisöäänestyksellä, ja tutkijat selvitt ävät sen koko genomin. Lohen saaliskalan villakuoreen pyynti merellä viivästytt ää lohien sukukypsyyden saavutt amista, sillä lohilla on vähemmän ravintoa tarjolla. Kalastus vaikutt aa lohien evoluutioon Suomalaistutkijat paljastivat kuinka kalastus vaikutt aa Atlantin lohien evoluutioon. Väylävirasto on arvioinut, että vieraslajien poisto jätteenkäsittelyineen tieden varsilta maksaa 64,4 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelun resursseja on supistettu joka puolella maailmaa koronaviruspandemian aiheuttamien kustannusten vuoksi. Suomesta ensimmäinen puutarhakarkulaishavainto on 1800-luvulta. Ehdokkaina ovat neulamainen hammaskotilolaji, meren mutarannoilla elävä sarvikotilo, kosmopoliitt i siipikiduskotilo, salakaupan uhkaama kuubalainen kotilo ja laivamato, joka ei kuitenkaan ole mato, vaan simpukkalaji. Toisaalta villien lohien verkkokalastus joessa vaikutt aa siihen, ett ä lohet alkavat lisääntyä entistä nuorempina. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T LIKI 60 prosenttia koronaviruspandemian vaikutuksista luontoon on negatiivisia. Pääsyynä on pandemian kustannusten rahoittaminen luonnonsuojeluunkin tarkoitetuista varoista. Laji on levinnyt koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. RK POLIIT TINEN ELIÖ JO H N LI N DL EY / W IK IM ED IA CO M M O N S RI IK KA KA AR TI N EN RI IK KA KA AR TI N EN Koronapandemia romahdutt i luontomatkailun ja vaarantaa monien uhanalaisten lajien säilymisen.. Evoluution tuloksena luonnonlohet saavutt avat sukukypsyyden entistä nuorempina, mutt a ilmiöön vaikutt aa kaksi tekijää päinvastaisella tavalla. Kansainvälinen 46 asiantuntijan ryhmä arvioi koronaviruspandemian globaaleja vaikutuksia luontoon. RK KOMEALUPIINI Lupinus polyphyllus Komealupiini on haitallinen vieraslaji, joka tuotiin Eurooppaan koristeeksi ja rehukasviksi 1826. PERTTI KOSKIMIES Luonto kärsii pandemiasta ”Maan kasvukunto on vähän kuin demokratia – sen huomaa vasta kun se on romahtanut.” Mitä parempi viljelyinfra, sen sitkeämpi systeemi. Tulokset julkaistiin Conservation Biology -tiedelehdessä. Maanviljelijä-tutkija Tuomas Ma ila siteeraa Jooso Joonan kolumnia maatalouden riippuvuudesta venäläisistä lannoi eista Twi erissä 4.3.2022. Positiivista on esimerkiksi lentoliikenteen ja uhanalaisten lajien kaupan väheneminen. Myös luontomatkailun tuomat tulot romahtivat. Villakuorett a pyydetään kassilohien rehuksi
Poikaspesässä naaras pysyttelee pidempään kuin muissa, vaikka saattaakin kiikuttaa katraansa vaihtopesään harhauttaakseen saalistajia tai päästäkseen eroon kirpuista. Oravan tapaan liiturilla on käytössä useampi pesä samaan aikaan. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT TUOMAS HEINONEN JA RISTO PURANEN / VASTAVALO. Urokset kiertelevät naaraiden reviireillä ja seuraavat niiden kannoilla jopa päiväunille pesään. Se valtaa tyhjilleen jääneen asumuksen, eikä hätkähdä edellisen asukkaan elämisen jälkiä. Punaturkkisen serkkunsa tavoin se sisustaa pesän tiiviiksi ja pehmeäksi palloksi naavalla ja sammalilla. Siksi se jättää talonrakennuspuuhat muille. S u h t e e l l i s t a 14 suomenluonto.fi Pesän uusi asukas M aaliskuun lopulla alkaa liito-oravan riiuu. 14 suomenluonto.fi Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita. Niissä on sopivan pieni suuaukko, etteivät petoeläimet pääse yllätysvierailulle, sekä yleensä riittävästi syvyyttä, niin että näppäräkäpäläinenkin näätä jää nuolemaan näppejään. Naaraan kiima kestää alle päivän, eikä tilaisuutta parane hukata. Tikankolojen lisäksi liito-orava voi muuttaa vanhaan oravan risupesään. Jos pesäpaikka osoittautuu hyväksi ja turvalliseksi, liito-orava voi käyttää sitä useamman vuoden. Usein liito-orava asettuu käpytikan koloon, sillä näillä lajeilla on yhteinen suosikkipuu, haapa. Liito-orava on taitava ja käytännöllinen pesän sisustaja, muttei talttahampaistaan huolimatta kummoinen timpuri. Tikankolonkin sisään se muovaa pallomaisen pesän. Käpytikan kovertamat kolot täyttävät muutkin liiturin toiveet
suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi 15 15 15 Tyypillisin liito-oravan pesäpaikka on vanha käpytikan kolo haavassa.. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Tyypillisin liito-oravan pesäpaikka on vanha käpytikan kolo haavassa
Miten Itämeren hylkeillä menee. 16 suomenluonto.fi Hylkeiden meri TEKSTI ANTTI HALKKA KUVAT SEPPO KERÄNEN, ANTTI HALKKA, MART JÜSSI, PEKKA TUURI JA JUKKA TOBIASSON PE KK A TU U RI Kevättalvi on hylkeiden tärkeintä aikaa. Harmaahylje palasi saaristoon ja rannikolle, kun kanta toipui hylkeet 40 vuott a sitt en todella vähiin vieneestä romahduksesta.. Nuori harmaahylje
suomenluonto.fi 17 S aaristomeren jää välkehtii alla, kun lennämme Markus Aholan kanssa etsimässä itämerennorppia. Havainto on varmistettava, joten kaarramme lähemmäs, ja norppahan se on. Hylkeet katselivat ihmisiä ja heidän luuharppuunoitaan, jotka vaihtuivat rautaisiksi ja sitten luodikoihin. On maaliskuu 2021, ja toisin kuin tänä vuonna, jää peittää merialueen melko laajasti. Tuulee, joten kone tärisee, mikä haittaa hieman kun tarkkailemme jäälakeutta. Ihmisen ja hylkeiden välinen suhde oli aluksi saaliin ja saalistajan suhde. Näky on tuttu aiemmilta lennoilta ja ikiaikainen osa koko meren olemusta, sillä norpat asuttivat Itämeren heti, kun se sai meriyhteytensä mannerjään vetäytyessä – Nurmosta ja Oulaisista on löydetty yli kymmenentuhatta vuotta vanhoja norpan luita. Ensimmäinen merkki hylkeenpyyn. Saarten vierustojen sulapaikoissa näkyy kevään merkkinä siellä täällä kyhmyjoutsenia. Neljäsataa ihmissukupolvea ja lähes tuhat norppasukupolvea on ehtinyt jakaa Itämeren sen jälkeen, kun mannerjäätikkö perääntyi ja paljasti maan ja meren. Teemme matkaa yli sata kilometriä ennen kuin erotan ensimmäisen hylkeeksi sopivan mustan pisteen. Avanto ja hylje sen reunalla. Ahola vetää työnään sekä norppien että harmaahylkeiden laskentoja Ruotsissa, mutta tällä lennolla hän on vapaaehtoisena. Lentomme on Luonnonvarakeskuksen järjestämä, ja osa EU:n tukemaa Life-projektia, jossa ovat mukana myös Metsähallitus ja WWF sekä Turun ammattikorkeakoulu, jolla on näinä vuosina monenlaista norppatoimintaa Saaristomerellä
Nötö, Stenskär, Gullkrona… veneilijöiden kesällä suosimat satamasaaret vilahtavat näkyviin ensin toiselta ja sitten toiselta puolelta. Reilun tuhannen vuoden ajan hylkeet olivat Suomen rannikolla hirveä harvinaisempi saalis. Nyt vuonna 2022 jäitä ei ole Saaristomeren norppa-alueilla ollenkaan, eikä lentoakaan järjestetä. 18 suomenluonto.fi nistä pohjoisella Itämerellä on vain joitain satoja vuosia Nurmon ja Oulaisten norppia tuoreempi kappale palanutta hylkeenluuta Viipurin läheltä Heinjoelta. AU KE AM AN KU VA T AN TT I H AL KK A. Pian Markus Ahola huomaa vuorostaan norpan, jolla on vierellään kuutti. Harvinainen näky Saaristomerellä, jonka alueella syntyy korkeintaan muutamia kymmeniä kuutteja vuodessa. Lennämme satoja kilometrejä, mutta näemme vain neljä aikuista norppaa ja yhden kuutin. Esillä ne olisivat vasta huhtikuussa, kun ne nousevat jäälle vaihtamaan karvaa. Norpan laskijoilla on siis tänä vuonna ongelma, mutta todella vaikeaa on Saaristomeren norpilla, sillä norppaemän pitäisi synnyttää kuutti suojaisaan jään ja lumen muodostamaan luolaan ja imettää sitä jopa parin kuukauden verran. Kuitenkin melko pian norpista, ja 6000 vuotta sitten myös grönlanninhylkeistä, tuli luulöytöjen perusteella rannikon tärkeimpiä saalislajeja. Vielä viime vuosisadalla Saaristomeren jäätalvi kesti keskimäärin kaksi–kolme kuukautta. Palaminen on merkki ihmisen toiminnasta. Nyt norppien elinympäristö on jo siirtynyt tilaan, jossa on turhan usein tarjolla entistä leudom pien talvien eriasteisia variantteja. ”Sillä on kuutti” Lentomme jatkuu. Itämerestä eristyvän Laatokan ja Suomenlahden välisen alueen hylkeenpyytäjän saalis on ollut melkein varmasti norppa, joka tuohon aikaan oli alueen ainoa hyljelaji. Siellä jossain ne olivat, mutta vedessä tai jään alla. Valkoinen pötkylä rötköttää emän vieressä. Katamme tutkittavaa aluetta järjestelmällisin vedoin kuin jäänhoitokone jäähallia. Tulos on hyvä ja oikeastaan odotettu – niin mietimme lennon jälkeen, sillä maaliskuussa norppien kuuluukin vielä olla piilossa
Ei tiedetä sitäkään, miten moni naaraista uskaltaa alkaa hoitaa kuuttia vieraassa ympäristössä. Jopa yhdeksän kymmenestä norpasta kuuluu nykyisin Perämeren lisääntymiskantaan. Talvi onkin Pohjois-Itämeren ja Saimaankin hylkeiden vuodenkierron suuri tahdistaja.. Kirjoittaja ja Markus Ahola laskeutumisen jälkeen Turun lentokentällä. suomenluonto.fi 19 ?. Kaksi vuotta myöhemmin Ahvenanmaalta löytyi saarelta kuutti, joka oli ehkä syntynyt kivenkoloon. Norppa sulan äärellä jo tummuneella jäälakeudella 19.3.2021. . . Eteläiset norppakannat pulassa Kun Saaristomerellä ei ole jäitä, missä ovat helmi–maaliskuun vaihteessa syntyneet kuutit. Johonkin ne syntyvät, ainakin osin saariin, joista niitä on löydetty leutoina vuosina silloin tällöin. Se on vähän, sillä viime vuosisadan alussa niitä oli lähes 200 000. Missä vain on jäätä, siellä norpat yrittävät sinnitellä viimeisillä sulavilla rippeillä. Tänä vuonna rantaja saarikuuteista ei vielä ole tiedossa ilmoituksia. Avoimilla Itämeren osilla norpan kuutteja ajautuu heikkoina jäätalvina myös rannoille, kuten kävi Suomenlahdella lähellä Pietaria vuonna 2020. Myös Riianlahdelta on löydetty kuutteja rannoilta, kun jäät ovat hävinneet kesken kaiken. Suomessakin kettu on todistetusti vienyt kuutteja Saimaalla, jossa tutkijat seuraavat pesiä tarkasti. Maaliskuu on hylkeiden tärkein kuukausi Itämerellä norpan ja myös harmaahylkeen kuuttien syntymä osuu jäätalven ankarimpaan hetkeen helmi– maaliskuun vaihteessa. Yhteensä norppia on koko Itämerellä reilut 20 000. Varsinkin Suomenlahden jäätilanne oli tänä talvena poikasten syntymisen aikaan parempi kuin Saaristomeren. Uhkana ovat pedot, kuten isot lokit, merikotka ja kettu. Markus Ahola etsii kiikarilla norppia. Kanadalaistutkijat ovat sitä mieltä, että maailmalla norpan esiintymisen eteläraja muodostuu kohtaan, jossa lumi ja jää ei enää riitä kätkemään vain viisikiloisena syntyvää kuuttia pedoilta. Vuonna 2017 lintuharrastaja Jukka Tobiasson liikkui maaliskuussa veneellä Ahvenanmaan Brändössä ja näki hapertuvilla jäillä norppaemän ja kuutin. Pelastautumispuku kuuluu turvavarusteisiin. Sitä ei tiedetä, voiko saareen syntynyt kuutti selviytyä. Noille kolmelle alueelle, Riianja Suomenlahdelle sekä Saaristomerelle sijoittuvat Itämeren eteläiset pesimäkannat
Emän rasvavarasto hupenee imetykseen. Hylkeet ovat keskitalvella aivan eri tavalla pulleita kuin kesällä. Kun pariutuminen on ohi, sekä norpan että hallin on aika vaihtaa karvansa. Biologille tämä kertoo, että suuret urokset ovat pärjänneet suvunjatkamiskilpailussa. Norpanmaidossa rasvaa on 40 prosenttia, ja imetys kestää yli kaksi kertaa sen, mitä hallilla. Tämä vaatii kuivilla oloa, sillä hylkeet eivät ole sopeutuneet vesielämään yhtä täydellisesti kuin valaat, vaikka ovatkin olleet vedessä jo ainakin 25 miljoonaa vuotta. 20 suomenluonto.fi Koko syksyn ja alkutalven norpat ja hallit ovat valmistautuneet kevään lisääntymiskauteen. Se tekee monella tavalla mahdolliseksi hylkeiden jatkuvan vesielämän ja päivät joista usein yli puolet kuluu pinnan alla sukelluksissa. Norppa pystyy pitämään yllä hengitysja kulkuavantoja paksussakin jäässä. Se sujuvoittaa kehon linjat. Samoihin aikoihin lisääntymiseen ovat valmiita myös norppanaaraat, jotka siis pariutuvat jo imetysaikanaan. Myös pariutuminen on kevään ilmiö Norpan pariutuminen perustunee reviireihin. Traani ei ole vain vararavintoa, vaan ihonalainen rasva myös eristää veden kylmyydeltä. Hyljeuroksetkin paastoavat, sillä imetyksen jälkeen hallinaaraat ovat kiimassa. SE PP O KE RÄ N EN. Itämerellä hallien pariutuminen on perinteisesti tapahtunut ajojäillä, missä haaremeita on vaikea ylläpitää, ja siksi moninaaraisuuden on arveltu olevan täällä paljon harvinaisempaa kuin Atlantin halleilla. Tämä näkyy siinäkin että urokset ovat isoja, keskimäärin kaksimetrisiä, ja naaraat 1,7 -metrisiä. Uros ei voi käydä kalassa, sillä sen kilpailijat ovat paikalla odottamassa tilaisuutta, jos uros poistuisi. Karvan uusiutuminen vaatii Halliemän maidosta jopa 60 prosenttia on rasvaa. Harva niitä vain silloin näkee. Imetyksen aikana halliemä enimmäkseen paastoaa, kun taas norppa käy tänä tärkeänä aikanakin myös kalassa. Harmaahylkeen imetysaika on alle kolme viikkoa, ja sinä aikana kuutti kasvaa noin kymmenkiloisesta 40–50-kiloiseksi. Halliurokset sen sijaan voivat mitellä keskenään lisääntymismahdollisuudesta. Uros on suunnilleen saman verran naarasta kookkaampi kuin Britanniassa, jossa halliurokset pariutuvat maalla ja uroksilla on yleensä selvät haaremit. Halliemän maidosta on imetyksen loppuvaiheessa noin 60 prosenttia rasvaa, kun ihmisen äidinmaidossa sitä on alle kymmenesosa tästä. Sukupuolten pituuseron suuruus Itämeren halleilla selvisi hiljattain Luonnonvarakeskuksen tutkija Kaarina Kauhalan vetämässä tutkimuksessa. Sekä hyljenaaraan että koiraan talvea edeltävä lihotuskuuri on pitkä ja totinen, ja lisää hylkeen painoa kymmenillä prosenteilla