S O R S A T T U T U IK S I. LI N T U JE N K E V Ä T M U U T T O . Kuka kakkasi. kakkasi. JA T K U V A N V A S T U S T U K S E N M E N E T E LM Ä . IRTONUMERO 9?€ 3/2021 50 5 NORM. Luontokuvaaja Eija Kujansuu pääsi vuosien Jäniksen kevät NÄIN LUONNOSSA OLESKELU VAIKUTTAA AIVOIHIN SORSAT TUNNISTAA HELPOIMMIN KEVÄÄLLÄ UTÖ – AINUTLAATUINEN ULKOSAARI S U O M E N LU O N T O 3 | 2 2 1 M E T S Ä JÄ N IS . Pieni jätösopas. Tiesitkö, ett ä ilveksen kakka voi tuoksua makealta. 9,00?€ NYT VAIN. V IIR U P Ö LL Ö . U T Ö N U LK O S A A R E LL A . K A T S E K A K K A A N . A IV O T U T K IJ A N K A N S S A M E T S Ä S S Ä . Luontokuvaaja Eija Kujansuu pääsi vuosien työn jälkeen lähelle metsäjäniksen arkea
2 suomenluonto.fi V I N J E T T I
Kukkaan puhjenneiden hedenorkkojen ponnet loistavat auringonkeltaisina.. suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I A LK U KE VÄ T Keväänkeltaista KUVA TARU RANTALA TEKSTI HEIKKI VASAMIES KEVÄTAURINKO herättelee hellästi pajunkissoja kukkimaan
Merisirrille se merkitsee lähtöä talvimailtaan pohjoiseen.. KU VA JO RM A TE N O VU O Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 8 Luonnonkalenteri 58 Homo sapiens: Kerttu Kotakorpi 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Johannes Enroth 74 Luonnoksia: Paula Humberg 50 Suomen Luonto 3/2021 50 Kevät saapuu Utön saarelle. Lajit on nyt helppo tunnistaa. 26 Pyllyt pystyssä Näin keväällä puolisukeltajasorsat pyllistelevät juhlapuvussaan. 48 Jatkuvan vastustuksen menetelmä Vesa Luhta pohtii, miksi tehometsätaloudesta luopuminen on niin vaikeaa. 34 Mieli metsään Katri Saarikiven mukaan luonto tuottaa ällistymisiä, ja ne taas saavat aivot avautumaan uudelle. 38 Viirupöllön koronakevät Pirkko Keronen pääsi yllättäen seuraamaan läheltä viirupöllön pesintää. 32 Kuu kiurusta kesään Miten kiurun ja muiden kevään tahdittajien saapumisen aikataulu on muuttunut. 42 Kuka kakkasi. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 16 Jänisten kevätkiireet Eija Kujansuu on vuosia seurannut metsäjänisten elämää Pohjois-Lapissa. Luonnonystävälle eläinten jätökset ovat tietopankki. 50 Utö aavan ääri Utön saari Itämeren ulapan reunalla ottaa keväiset muuttolinnut ensimmäisenä vastaan
unen Marika Eerola (perhevapaalla) Toimi. kko ja luontoharrastaja, joka tutkii mielellään eläinten jälkiä. Lisätietoa saat syö. Hän on aina viihtynyt ulkosaaristossa. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Jorma Tenovuo, lintuharrastaja ja luontokuvaaja Jorma Tenovuo on utöläinen aktiivinen lintuharrastaja. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. Etelä-Suomesta kotoisin oleva Kujansuu on kotiutunut Pohjois-Lappiin, kansallispuiston naapuriin lapintiaisten, hömötiaisten, myyrien, taviokuurnien, kiirunoiden, pulmusten, keräkurmitsojen ja jänisten joukkoon. Utöhön hän muutti kumppaninsa Outi Sarjakosken kanssa vuonna 2006. i. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Kroonpress, Tar. i Halkka 050 308 2795 Art Director Hanna Kahranaho Tai. Kuituverkon, avulla tunturinkupeesta onnistuu myös etätyö IT-konsulttina. i Tilaa diginä: suomenluonto. ajat Johanna Mehtola Jouni Tikkanen Anna Tuominen Riikka Kaartinen (toimivapaalla) Verkkotuo. Ilkan luonnosvihkosta löytyy 15-vuotiaana piirretty tutkielma jäljistä, jotka kanahaukan hyökkäys variksen niskaan oli jättänyt hangelle. Ju u jäniksestä sivuilla – . KU VA T EI JA KU JA N SU U, JU H A IL KK A JA JO RM A TE N O VU O 16 42 50 Kun kevät saapuu, metsäjänis nau ii lämmöstä ja vaihtaa kesäturkkiin. Ilkka opiskeli taideteollisessa korkeakoulussa ja on sen jälkeen tehnyt paljon kuvituksia Metsähallitukselle ja Luonnonperintösäätiölle, ja viime vuosina Suomen Luonnolle. avissa osoi. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Harrastus alkoi jo varhain. kko Juha Ilkka on helsinkiläinen graa. e Kar. y Pohjoismainen ympäristömerkki. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Tähän lehteen hän kuvitti jutun eläinten kakoista. ämällä tuo. ajat Annakaisa Vän. Yli kymmenen vuoden ympärivuotinen asuminen majakkasaarella on tuottanut kaksi kirjaa ja ainutlaatuisia luontokuvia ja -kokemuksia. KUVA: EIJA KUJANSUU 80. inen Laura Salonen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. ely A. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. Eija Kujansuu, luontokuvaaja Eija Kujansuu havainnoi ja kuvaa tunturipurojen notkelmissa eläviä metsäjäniksiä. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com. o Kroonpressille on myönne. Juha Ilkka, graa. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. eessa sll.?i/tietosuojaseloste
HIIHTORETKILLÄ PALLAS-YLLÄKSEN kansallispuistossa sain ilokseni kokea, että äänet ovat valon myötä jo palaamassa Lapin lumisiin metsiin. Korvaniloja Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T JY RK I N O RM AJ A / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN. Pesintä alkaa kuitenkin vasta toukokuussa, ja juuri nyt kuurnilla on hyvää aikaa kierrellä metsässä ravintoa etsien ja suoda samalla korvaniloa metsässä hiihtelijälle. Ei mene enää kauan, kun konserttiin liittyvät punakylki-, lauluja kulorastas, metsäkirvinen, leppälintu ja monet muut, ja valoisa kevätyö täyttyy äänistä. Alkaa kaivata luonnonääniä. Se on rauhoittavaa, mutta päivien pidetessä luonnon herääminen saa ihmisenkin levottomaksi. ÄKÄSLOMPOLON KESÄNKIJOESSA koskikarat kävivät jo kirskuvaa sävelsotaa muutaman kymmenen metrin välein. Päiväsaikaan sieltä täältä kuului kuukkelien touhukasta pulinaa, ja hömösekä lapintiaiset kaiuttivat kevätlaulujaan auringonvalossa kylpevien käkkärämäntyjen latvuksissa. Aamuvarhaiselle äänessä olivat käpyja pohjantikat – silloin metsässä kaikui terhakka pärrytys. SUOSIKKINI ÄÄNISTÄ on kuitenkin kynttiläkuusikoista kantautuva taviokuurnan kirkas vihellys. Linkupalon kodalla kaikui kirkkaan tähtitaivaan alla helmipöllön pehmeä puputus. Niille Kesänkijoki on vain talvenviettopaikka, ja onkin mielenkiintoista, että reviirija soidinkisailu alkaa jo täällä. Kuurnan vihellys soi kauniin aloituksen Lapin metsien kevään mittaan täydentyvälle äänimaisemalle. 6 suomenluonto.fi TALVINEN METSÄ on hiirenhiljainen. Karojen kirskunta soi Kesänkijoessa moniäänisesti vielä muutaman viikon, mutta huhtikuussa laulajat hajaantuvat, pieni osa lähistön pesimäpaikoille, enemmistö Ruotsin ja Norjan tuntureille. Kuurnat palailevat näinä päivinä pitkiltä talvivaelluksiltaan pesimäpaikkojen tuntumaan. Laulajat kirittävät toisiaan yhä hienompiin suorituksiin, mutta talvireviirien rajojen koettelija saa lentävän lähdön kiihkeässä takaa-ajossa. Eläimiä näkee vähän – niiden elämä on hämmästyttävän huomaamatonta ja äänetöntä
V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Pieni paikannin paljasti reitit TE KS TI JO U N I TI KK AN EN KU VA M AR KU S VA RE SV U O ALLE GRAMMAN painoiset geopaikantimet tekevät ihmeitä. Lähde: Lisovski et al., Journal of Biogeography, 2021;00:1–12. Ainoa Suomessa pyydystetty lintu, jonka paikannin jatkoi tallentamista vielä keväällä, lähti muutolleen In tiasta ennen huhtikuun puoliväliä. Linnut talvehtivat Intian niemimaalla Himalajan vuoriston ja Intian valtameren välisella alueella. Kävi ilmi, että pohjoisen Euroopan punavarpuset kiertävät syksyllä hyviä levähdyspaikkoja etsiessään laajassa kaaressa Kaspianmeren pohjoispuolelta ennen kuin suuntaavat etelään. Voikin olla, että Euroopan eteläiset punavarpuset kuuluvat eri alalajiin kuin meidän punavarpusemme. Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Tsekissä ja Bulgariassa pesineiden punavarpusten selkään kiinnitetyt laitteet kertoivat, minne ja mitä kautta linnut muuttavat. Lintujen kevätmuutto on suoraviivaisempaa, eivätkä sitä ohjaile niinkään levähdyspaikoilta saatavat ravinto ja suoja vaan suotuisat tuulet. Se lensi Kaspianmeren pohjoiskärjen kautta ja jatkoi hyvin suoraan kohti luodetta, kuten myös ruotsalaiset lajitoverit. Bulgariassa pesivillä linnuilla on paikannusten mukaan aivan oma, Kaspianmeren ja Mustanmeren eteläpuolta kulkeva reittinsä. Nyt suomenluonto.fi 7. Saksalaisten lintujen kevätreitti erkani Kaspianmerellä etelämmäksi. Suomessa pesivät linnut viihtyvät Luoteis-Intiassa
Ursa järjestää vuosittain Halohuhtikuu-tempauksen, jonka tarkoituksena on houkutella taivaan ilmiöistä kiinnostuneita raportoimaan havaintonsa Tai vaanvahtiin (taivaanvahti.fi ). Halomuotojen tuntija ei tarvitse olla, sillä merkinnät käydään läpi. Jääkiteiden muoto ja suunta määrittelevät, millainen halosta tulee. VINK KI Käytä auringon häikäis tessä aurinkolaseja, jotta halot tulevat paremmin näkyviin. Maan yli liikkuviin matalapaineen alueisiin liittyy jääkidepilviä.” Kun taivaankansi on ohuen udun peitossa, kannattaa pitää yläilmoja silmällä. ”Joskus joukossa on harvinaisiakin haloja, eikä sitä tiedä, vaikka löytyisi kokonaan uusi halomuoto”, Ojanperä sanoo. Ursa ry:n Juha Ojanperä kertoo, että huhtikuu on tilastollisesti paras kuukausi halojen havaitsemiseen. Tavallisimmin halo löytyy valonlähteen suunnasta, mutta Ojanperä muistuttaa, että se voi ilmestyä mihin vain. Myös kuusta heijastuva valo voi saada aikaan halon. Yksi tavallisimmista halon muodoista on aurinkoa tai kuuta ympäröivä rengas. Se voi olla valkoinen tai hohdella sateenkaaren väreissä. Halon katsominen ja kuvaaminen helpot tuvat, kun peittää valonlähteen kädellä tai asettuu niin, että se jää vaikkapa lyhtypylvään taakse.. ”Huhtikuussa aurinko paistaa paljon, eivätkä alapilvet haittaa näkymää taivaalle. Tarkistukseen tarvitaan esimerkiksi kännykkäkameralla napattu valokuva. Koko taivasta kirjovat halot ovat harvinaisia, joten halon ilmestyminen kauas auringosta saattaa luvata poikkeuksellisen upeaa näytelmää. Halohuhtikuun havaintosaalis koostetaan Zeniitti-verkkolehteen, joka löytyy Ursan verkkosivuilta. ”Kannattaa ottaa kuvia joka suuntaan ja painaa mieleensä, missä suunnassa mitäkin näkyi”, Ojanperä neuvoo. Tähyile haloja TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Aurinko ja kuu voivat piirtää utuiseen yläpilveen hohtavia sivuaurinkoja. Toisinaan halo kestää vain lyhyen hetken, joten tarkkana saa olla. 8 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 8 suomenluonto.fi HALOILMIÖ SYNTYY auringonvalon taittuessa tai heijastuessa yläpilvien jääkiteistä
Kalatiiran aikataulu on täsmällinen. Harrastan polkujuoksua. Ainavihannat lajit on helppo erottaa, kun muu luonto vasta heräilee talviunilta. Ainakin kerran kuussa olen pyrkinyt tekemään oikeasti pitkän juoksun, joka olisi vähintään 20 kilometriä. Sellaisen vinkin voin antaa, että tämä on yksi huhtikuun haasteen kohdista. ilistelemään. Leudolla säällä vihreät lehdet alkavat yhteyttää jo lumen alla, kunhan hangen läpi yltää tarpeeksi valoa. Tarkka ajoitus on aurinkokellon ansiota, sillä lyhenevä päivä kirittää tiirat liikkeelle eteläisestä Afrikasta. Emme hirveän usein pääse @Luontohaaste-tilin toisen tekijän, Ellan, kanssa yhdessä retkelle, joten olemme varanneet pääsiäisenä useamman päivän sitä varten. Koen, että polkujuoksu on myös maisemista nauttimista, ja polkujuostessa voi pysähtyä valokuvaamaan ja . Silloin voi ottaa evästä juoksuliiviin ja lähteä nauttimaan. Fysioterapeutti ja eräopas kannustaa luontoon Instagramin @Luontohaaste -tilillä. Silloin voi ottaa evästä juoksuliiviin ja lähteä nauttimaan. suomenluonto.fi 9 1 LÄHDEN YSTÄVÄN KANSSA RETKELLE. 6.4.. Tiirahavainnot voi kirjata sopivasti nimettyyn tiira.fi -tietokantaan. Joko se on kevätretki täällä etelämmässä tai hiihtovaellus vähän pohjoisemmassa, mutta sitä emme ole vielä päättäneet. Ne ovatkin useamman tunnin retkiä. Vihreät lehdet ovat vaarassa paleltua, jos pakkaset paukkuvat ennen kuin lumipeite ehtii sataa niiden suojaksi. Asun Turussa, ja täällä esimerkiksi Kurjenrahkan kansallispuisto on kiva paikka käydä juoksemassa. Huhtikuussa on hyvä aika nauttia kevätaamuista, kun lintujen muutto on käynnissä. Lumen alta paljastuva maa on nuutunut ja ruskea, mutta lähempää katsottuna siellä täällä pilkottaa vihreää. Tuo päivä on myös kymmenen vuoden keskiarvo. Lajitoverit seuraavat pian pioneerien perässä, ja kuun lopulla ensimmäiset ovat jo Oulun seutuvilla. Näin ne saavat varaslähdön alkavaan kasvukauteen. huhtikuuta. ilistelemään. 3 J U O K S E N K E VÄI S I LL Ä P O LUILLA. Ainakin kerran kuussa olen pyrkinyt tekemään oikeasti pitkän juoksun, joka olisi vähintään 20 kilometriä. Se on melko helposti tunnistettava vil liyrtti, jota käy tetään mausteena. Suunnittelemme Luontohaasteella joka kuukaudelle omat haasteet tilimme seuraajia varten, ja teen niitä itsekin. Tai sitten Kuhankuonon reitistöt, jotka vievät kansallispuistoon, mutta lähtevät lähempää. Kerää juuret varoen, sammalta rikkomatta. Koen, että polkujuoksu on myös maisemista nauttimista, ja polkujuostessa voi pysähtyä valokuvaamaan ja . Ne ovatkin useamman tunnin retkiä. 2 AIK AINE N A AM U PAL A U LKONA LINTURETKELLÄ. Tai sitten Kuhankuonon reitistöt, jotka vievät kansallispuistoon, mutta lähtevät lähempää. Toisaalta ainavihannat kasvit säästävät keväällä uusien lehtien kasvattamisen vaatiman energian. Kurjenrahkasta löytyy vähän pidempiäkin lenkkejä. Siinä yhdistyvät lemppariasiani, aamut ja aamupalat. Mitä teet huhtikuussa, Kaisa Liesmäki. Viimeisen vuosikymmenen aikana peräti neljä kertaa kevään ensimmäinen kalatiira on havaittu juuri 6. Tutuimpia ikivihreitä ovat havujen ohella puolukka ja kanerva sekä ketunleipä. 3 lispuisto on kiva paikka käydä juoksemassa. Löydä ainavihanta kasvi Kalatiirat palaavat Etelä-Afrikasta VINK KI Kallioimar teen juuri maistuu makealta ja hieman lakritsiselta. Kurjenrahkasta löytyy vähän pidempiäkin lenkkejä. Nyt on hyvä hetki oppia joukko uusia lajeja: löytyykö lähimetsästä vaikkapa liekoja tai talvikkeja
TE KS TI JO U N I TI KK AN EN KU VA JO RM A SI LK EL Ä / VA ST AV AL O L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Metsä Groupin mukaan hakkuut painott uvat harvennusmetsiin. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä on myös metsien käytön tutkija. Lapin Kansa -lehti kertoi 12.2. Uuden tehtaan arvioidaan lisäävän Kemin tehtaan puun käyttöä 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun Lapin metsien koko kasvu on Luonnonvarakeskuksen mukaan 12 miljoonaa kuutiota. Ympäristölupa tehtaalle myönnettiin joulukuussa 2020. ”Tuo on tervetullut kirjaus”, Hölttä sanoo. ”Kun puun tarve kasvaa noin paljon, on selvää, että siinä menee mukana arvokkaita vanhoja metsiä”, Hölttä lisää. ”Siitä voisi lähteä, että he eivät koske sellaisiin kohteisiin, jotka ympäristöjärjestöt ovat luokitelleet arvokkaiksi. Tehdas muuttaa puuvirtojen suuntaa koko Itämeren alueella, ja sen puunhankinta-alueeseen kuuluvat Lappi, Pohjanmaa, osin Keski-Suomi, Kainuu sekä Pohjois-Ruotsi. Harri Höltän mukaan on selvää, ett ä myös vanhoja metsiä menetetään. Merkittävin yksittäinen uhanalaisuuden syy oli metsäelinympäristöjen muutos, etenkin metsien hoitotoimet sekä vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen. a metsäluontoa kohtaan Kemin sellutehtaan laajennus paisutt aa puun kulutusta. pääjohtaja Ilkka Hämälän keksineen sanan ”biotuotetehdas”. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi METSÄ GROUP kertoi helmikuussa perustavansa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Kemin tehtaan ympäristölupapäätökseen kirjattiin Lapin Ely:n lausunto, jonka mukaan tehtaan valmistelussa on kiinnitettävä huomiota puunhankinnan vaikutuksiin luonnon monimuotoisuudelle. Niistä on hyvät kartat, joten siitä on helppo aloittaa.” Kemin tehdas lisää paine. Päätös oli odotettu, sillä sitä pedattiin julkisuudessa Antti Rinteen hallituksen syntyhetkistä alkaen, vuodesta 2019. Vuonna 2019 julkaistu uhanalaisuusarviointi Suomen Punainen kirja kertoi, että yli 22 000 arvioidusta lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia. ”Monimuotoisuusvaikutuksia ei arvioida käytännössä ollenkaan, ja sama ongelma on lupavaiheessa”, Hölttä sanoo. Höltästä on ongelmallista, että vaikka suurista tehdashankkeista tehdään Suomen lain mukaan ympäristövaikutusten arviointi, se on ylimalkainen. Käytännössä kyse on hyvin suuresta sellutehtaasta. Yhtiö hankkii kuitenkin puunsa siten, ett ä kauppaajina ovat etupäässä yksityiset metsänomistajat halunsa mukaan.
. ”Talvella linnut eivät ole sidottuja pesintään”, selittää eroa yksi tutkimuksen tekijöistä, erikoissuunnittelija Päivi Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta. Tehtaan hakkuita lisäävä vaikutus pienentää hiilinielua, mikä osaltaan hankaloitt aa Suomen hiilineutraaliustavoitt een ja sitä seuraavien hiilinegatiivisuustavoitt eiden saavutt amista. Pitääkö Suomen vähentää tehtaan valmistutt ua muita päästöjä, ja mistä. Sirkiän mukaan Suomessa erityisesti eteläiset talvilinnut ovat runsastuneet. Se riippuu monesta eri asiasta, kuten siitä, minkälainen nieluvaatimus metsille asetetaan, ja miten hakkuut ja puuston kasvu kehitt yvät. JT Kimalaiskuningattaret muuttavat alkukeväällä Euroopassa pitempiä matkoja ja suuremmin joukoin kuin aiemmin on luultu. Suomen parimäärä oli vielä 1980-luvun loppupuolella noin 400 000–600 000. PERTTI KOSKIMIES. ”Hakkuiden lisäys hankaloitt aa hiilineutraaliustavoitt een saavutt amista.” Kimalaiset muuttavat keväisin pitkiä matkoja Talvilinnusto muuttuu pesimälinnustoa nopeammin Pensastaskuilla liian vähän poikasia TE KS TI AN TT I H AL KK A KU VA T SY KE , AR TO JU VO N EN / LI N TU KU VA JA IS TO CK PH OT O Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Pensastaskun pesimäkannat ovat romahtaneet Euroopan länsipuoliskolla 1980-luvun jälkeen, läntisimmissä maissa vain seitse mäsosaan. Muutt uvatko Suomen metsät laskennallisesti päästölähteeksi. Se taas johtuu pesimäympäristöjen yksipuolistumisesta ja sopivan hyönteisravinnon puutteesta. PERTTI KOSKIMIES Suomen talvilintu laskennassa 2020–2021 näkyi kylmä tammi– helmikuu ja sen jäl keen nopeasti alkanut kevät. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehty tutkimus kertoo sekä talvilinnuston että pesimälinnuston muuttuneen ilmaston lämmettyä. Se pienentää hiilinielua vuositasolla arviolta noin 5–7 miljoonaa hiilidioksiditonnia tulevien vuosikymmenten aikana. Euroopassa pesii 6,5–10,7 miljoonaa paria pensastaskuja, joista kaksi prosenttia Suomessa. Se on hyvä uutinen myös luonnonja viljelykasvien pölytykselle. Kimalaiskuningattarien luontainen kyky lentää pitkiä etäisyyksiä etenkin alkukevään lisääntymiskauden edellä helpottaa lajien sopeutumista ilmaston lämpenemiseen. Hollannissa ja Britan niassa lintumuuton tarkkailijat ovat laskeneet jopa 70 muuttavaa kimalaista minuutissa ja yli 11 000 päivässä. Sittemmin laji on taantunut – kaksi kolmasosaa pensastaskuista on kadonnut. Tuore analyysi rengastusaineistoista kuitenkin osoittaa, että pääsyy pensastaskujen vähenemiseen on se, että poikasia ei vartu tarpeeksi. Se lisää paineita vähentää päästöjä muilla talouden sektoreilla, kuten energian tuotannossa ja kulutuksessa. Useimpia yleisiä lajeja on havaittu matkalennossa merenselkien yli Länsi-Euroopassa Ranskasta aina eteläisimpään Suomeen saakka. Erityisen nopeaa on ollut talvilinnuston muutos. Mahdoton sanoa. . Samaan aikaan Keski-Euroopassa surraan näiden lajien, kuten tukkasotkan, vähenemistä. Miten paljon 4,5 miljoonan kuution hakkuiden lisäys vaikutt aa Suomen hiilinieluihin ja hiilineutraaliustavoitt eeseen. Aiemmin taantumisen arveltiin johtuvan etenkin muutonja talviaikaisten elinolojen huonontumisesta Afrikassa. Kuningattaret voivat luultavasti lentää määrätietoisesti jopa satoja kilometrejä, jos niitä on selvinnyt jossain talven yli tavallista enemmän, eivätkä kaikki löydä suotuisaa pesäpaikkaa. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Hippiäiset vähe nivät syksystä, mutta helmi–maaliskuun las kennoissa nähtiin jo kiuruja, töyhtöhyyppiä ja laulujoutsenia
Suolinnuston paluu voi kestää kauan Restoration Ecology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että avosuon linnut eivät palaa hetkessä ennallistetulle suolle. Turpeen polton lopetus sai tukea ja soiden ennallistaminen eteni, mu. Niissäkin pinta-alat ovat kasvaneet. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Turpeen polton lopetus eduskuntaan Turpeen polton lopettamista ajava Irti turpeesta -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Suon ennallistaminen vähensi niiden määrää, mutta ei vielä 6–10 vuodessa tuonut varsinaisia suolajeja takaisin. Aloite sai yli 50 000 kannatusilmoitusta. Vielä 2014 – 2019 soita ennallistettiin vuosittain alle tuhat hehtaaria. Tämä kaikki on lisäystä aiempaan. Ohjelman ensimmäisenä vuonna ennallistettiin yhteensä 3 300 hehtaaria avosoita, joista Helmi-ohjelman rahoituksella noin puolet, 1 620 hehtaaria. Metsittyneillä soilla esiintyi runsaasti pajulinnun ja peipon tapaisia yleislajeja. Ennätysmäärä soita ennallistettiin 2020 alkanut valtion Helmiohjelma on vauhdittanut soiden ennallistamista. Liiton puheenjohtaja Harri Hölttä kertoo olevansa aloitteen etenemisestä iloinen, koska turpeen polton lopettaminen on merkittävimpiä ilmastotekoja, joita Suomessa voi tehdä. Tutkimuksessa laskettiin kymmenen ojitetun suon linnut ennen ennallistamista ja uudelleen sen jälkeen 2018 saakka. a linnustoon se ei heti vaikuta TURPEEN POLT TO ENNALLIS TAMINEN SUOLINNUT TE KS TI JO U N I TI KK AN EN KU VA YR JÖ H U U SK O / VA ST AV AL O 12 suomenluonto.fi. Lisäksi metsähallitus on ennallistanut soita Life-hank keissa. Aloitetta on ajanut muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, joka on Suomen Luonto -lehden kustantaja
Ihmiskunnan pitää muuttaa käsitystään siitä, mikä on hyvää. JT POLIIT TINEN ELIÖ KU VA T SO IL I JU SS IL A / VA ST AV AL O & W IK IM ED IA CO M M O N S / BR IT IS H M AM M AL S rajoilla eivät petoja pitele. Ilves kiipeää. Rakennelmista mahdollisesti kärsivien lajien joukkoon kuuluvat muun muassa äärimmäisen uhanalainen saiga-antilooppi sekä harmaasuden uhanalainen alalaji meksikonsusi. Kalojen laji varmistetaan dna-testillä muutamasta poikasesta, kun ne ovat kuoriutuneet. Susi ja ahma menevät alta, otso voi kaataa rajatolpan tai rikkoa aidan, Ilpo Kojola Lukesta kertoo. Luonnossa syntyneet meritaimenet ovat kalastuslain mukaan rauhoitett uja, ja ne pitää päästää menemään. Kaikki Suomen lepakot ovat rauhoitettuja ja niitä suojaa EUROBATS-sopimus. Poroaidat Suomen rajoilla eivät petoja pitele. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltua luonnonvaraista meritaimenta elää alkuperäisenä kantana enää 15 joessa. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T VALTIOIDEN RAJOILLE rakennetut muurit ja aidat voivat haitata eläinten siirtymistä uusille alueille. JT Järvilohelle valonpilkahdus Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen sekä järvitaimenen lisääntymisestä saatiin hyviä uutisia Pielisjoelta. Meritaimen lisääntyi Suomenlahdella Luonnonvarainen meritaimen voi syksyllä 2020 tehtyjen sähkökalastusten perusteella aiempaa paremmin. Istutetuilta kaloilta se on leikatt u pois. Sateet, joita ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän, autt avat emokalojen kutunousua. Heinolaan suunniteltu Prisma-hypermarket taas voi jäädä rakentamatta alueella elävien viiksisiippojen vuoksi. Kuurnan vesivoimalaitoksen alle Laurinvirtaan rakennett iin vuonna 2019 kutukynnys, jonka alapuolelle tehtiin kutusoraikoita sekä pienpoikasalue. SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas Twi erissä 18.2.2021. Vaan eettinen ongelma. Ilves kiipeää tolppaa ylös tai menee isosilmäisestä aidasta läpi. Luonnonkalat erott aa rasvaevästä. JT VIIKSISIIPPA Myotis mystacinus ”Onko lepakoista tullut uusi liito-orava, rakennushankkeiden yleinen jarruttaja?” kysyi Ylen toimittaja Elina Rantalainen 20. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen saattaa rakennel mien takia hankaloitua liki 700 nisäkäslajilla, brittitutkijat toteavat helmikuisessa PNAS-tiedelehden artikkelissaan. Nyt laji on hyötynyt Luonnonvarakeskuksen tukijan Ari Sauran mukaan sekä vesistöjen kunnostuksesta, kalastusrajoituksista ett ä sateisista syksyistä. Helsingin Kruunuvuorenrannan kaavaa muutettiin hiljattain korkeimman hallinto-oikeuden todettua, että rakentaminen osuisi lepakoiden lentoreitille. Susi ja ahma voi kaataa rajatolpan kertoo. PIIA AHONEN Rajat haittaavat eläinten liikkeitä Ekologisen kriisin voittaminen ei ehkä olekaan ensisijaisesti tekninen ongelma eikä poliittinen ongelma. helmikuuta. Vuoden 2020 lopulla sukeltaja ja joessa kahlanneet tähystäjät löysivät viisi kutupesää, joissa oli mätimunia. Tutkijat arvioivat, että eniten vaikutuksia on USA:n ja Meksikon välisellä rajamuurilla, Kiinan ja Venäjän välisillä aidoilla sekä Intian ja Myanmarin rajalle rakenteilla olevilla aidoilla
Kevään ajankohtaisuus on vain kasvanut ja saanut uusia sävyjä. suomenluonto.fi 15 TÄ M Ä M U U T T U I – V Ä L Ä H D Y K S I Ä M E N N E E S TÄ Kevään tulon ihme kuuluu lapsillekin TE KS TI AN TT I H AL KK A KU VA SU O M EN LU O N N O N AR KI ST O ”VAIKKA NE kovimmilla pakkasilla vaikuttavat jäätyneiltä, ne heräävät keväällä taas uudestaan.” Näin johdatteli Suomen Luonto vuoden 1980 toisessa numerossaan kevään voimaan. Leskenlehti ja pajut tarjoavat ruokaa perhosille, kertoi Suomen Luonto 2/1980. Nyt vuorossa oli lumen sulamisen tarkkailu: häviääkö se nopeammin tasamailta vai notkelmista. Kevätkin siis tarvitsee suojelua. 1980. Nuo lumet ovat jo sulaneet. Töyhtöhyyppä edusti aikaisia kevätlintuja. Niilo Söyrinki kirjoitti 1961, miten näsiän oksia tuotiin ennen poikki hakattuina kaupunkeihin ja laji harvinaistui, kunnes kevätkasvien kaupustelu kiellettiin asetuksella 1952. Liian aikainen kevät, otsikoi lehtemme artikkelinsa kolme vuotta sitten. Suomen Luonto on kertonut kevään varjelusta jo alkuvuosikymmeninään. Jutun nimi oli Näsiä, ke vään ihmeellinen pensas, ihmeellinen, sillä se ”uskaltaa puhjeta kukkaan jo kinosten keskelle, yöpakkasiakaan pelkäämättä”. Lehdessä oli lasten luontopalsta, jossa oli edelliskesänä kerrottu nokkosperhosen kesästä. ”Vain muutamat perhoset talvehtivat aikuisina”, Kaija ja Pekka Keskinen valistivat jutussa. Se kertoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista lintuihin. Joka lehdessä lapset saivat myös jonkin tehtävän. Nyt nokkosja sitruunaperhonen päästettiin lentoon
16 suomenluonto.fi 16 suomenluonto.fi
suomenluonto.fi 17 Älykäs, rohkea, utelias – metsäjänikset Jänisten kevätkiireet. suomenluonto.fi 17 TEKSTI JA KUVAT EIJA KUJANSUU Älykäs, rohkea, utelias – metsäjänikset kasvatetaan pienestä pitäen tekemään itse päätöksiä ja soveltamaan oppimaansa. Ennen jänisyhteisön sosiaaliseen elämään osallistumista niiden on opittava olemaan yksin
Mukana on pitkäkorvia seudun eri jänisyhteisöistä, monta sukupolvea yhdessä. Aika ajoin urokset lähestyvät naaraita takaapäin kuono pitkällä tarkasti nuuhkien. Jänisten maailmassa aikaa helmikuun lopulta kesäkuun puoliväliin voikin hyvällä syyllä kutsua juoksuajaksi. Urokset juoksentelevat ja leikittelevät keskenään, mutta päämielenkiinto alkaa olla vastakkaisessa sukupuolessa. Viikko viikolta yhdessä aikaa viettävien jänisten joukko kasvaa. Mutta ennen kaikkea jänikset juoksevat yhdessä, jopa kymmeniä kilometrejä joka yö. Yksin tai parina rauhallisesti koivua rouskuttavien jänisten seuraan ilmaantuu energisiltä ja määrätietoisilta vaikuttavia uroksia. Jos uros ei luovuta, seuraavan lähestymisyrityksen torjunta tapahtuu kipakalla etutassun iskulla. Urokset ottavat paikkansa naaraan lähistöltä ja odottavat kärsivällisesti. Välillä jänikset pysähtyvät syömään ja lepäämään, ikään kuin mitään ei olisi tekeilläkään. Jänikset viettävät aikaa samalla alueella ja syövät yhdessä.. Yhteisaterialla Jänikset ovat korostetun tietoisia itsestään ja kaikesta, mitä niiden ympärillä tapahtuu. Alkukaudesta on tyypillisempää, että naarasta häiritään sen verran, että se siirtyy lepopaikaltaan, ja liikkeestä se voidaan painostaa juoksemaan. Hormonien hyrräämisestä huolimatta niiden sosiaalinen elämä on muutakin kuin paritteluun tähtäävää. Rauha jatkuu, kunnes joku saa taas naaraan juoksemaan. Jos kutsumaton vieras tulee lisääntymisvalmiuden selvittelyssään liian lähelle, naaras väistää pompahtamalla eteenpäin ja kääntää mielenosoituksellisesti selkänsä. Vain talvimyrskyt ja reippaammat lumisateet saavat jänikset pysymään yöaikaan aloillaan. Myöhemmin keväällä kiinnostus näyttää enemmän molemminpuoliselta ja naaraidenkin juokseminen näyttää vapaaehVarvut sekä lehtipuiden oksat ja kuori ovat jänisten lempiruokaa. Jänisvuoden vilkkain sosiaalinen kausi, kiima-aika, on alkamassa. Kun yksi uros siinä onnistuu, muut urokset liittyvät jonoon ja koko joukko viilettää hangella perä perää. 18 suomenluonto.fi M etsäjänikset ovat valtaosan vuotta yöaktiivisia. Tämä saa yleensä uroksen perääntymään, ja naaras voi jatkaa hetkeksi keskeytynyttä ruokailuaan. Helmikuun loppupuolella yön pimeimpinä tunteina metsässä alkaa tapahtua. Jäniksiä kokoontuu lähes joka yö vakiintuneille seurustelupaikoille. Jänisuroksen mielestä juokseva naaras on vastustamaton näky, ja ne tekevät kaikkensa houkutellakseen tai häiritäkseen jonkun naaraista liikkeelle. Nuoriso puuhailee ja nahistelee keskenään selvitellen omaa asemaansa jänisjoukossa. Jänikset viettävät aikaa samalla alueella ja syövät yhdessä. Mäntykin kelpaa paremman puutteessa
Ne söivät kahdessa avorivissä, neljä nuorempaa lähempänä minua, ja kuusi isompaa ulompana. Jänikset kokoontuvat joka yö vakiintuneille seurustelupaikoille. Keväinen kohtaaminen Inarin ja Sodankylän rajamailla. Minulle ei selvinnyt, miksi jänikset järjestäytyivät näin, nuoriso aukeammalle paikalle eturiviin muutaman metrin päähän kamerasta ja vanhemmat yksilöt metsän reunaan. suomenluonto.fi 19 toisemmalta, jopa leikittelyltä tyyliin ota kiinni, jos saat. Jäätyään kahden tulen – minun ja matriarkan – väliin nuori jänis ryhtyi syömään hiukan arkaillen ja pälyili suupalojen välissä minua ja kameraani. Kun on öisen ruokailuhetken vuoro, kaikki rauhoittuvat omille paikoilleen syömään, kunnon etäisyyksille toisistaan. Keväisessä karvanvaihdossa ruskeaa ilmestyy ensin jäniksen päähän ja selkään.. Yhtenä yönä katselin kymmenen jäniksen ruokailua. Kun vanhempien jänisten riviin ilmestyi ruokailun aloituksesta myöhästynyt edellisen kesän poikanen, vanhin jäniksistä saattoi sen rauhallisesti viidenneksi jänikseksi nuorisoriviin ja palasi takaisin omalle paikalleen
20 suomenluonto.fi Levon hetkiä ja parisuhteita Päiväsaikaan jänikset lepäävät. Jänis pysyttelee valitsemassaan lepopaikassa koko päivän, ellei mikään pakota sitä liikkeelle. Levätessäänkin jänis havainnoi ympäristöään ja vaihtaa heti paikkaa, mikäli se kokee tilanteen uhkaavaksi. Jänisparit viett ävät paljon aikaa yhdessä, mutt a lepäävät päivällä erillään.. Se voi samalla myös haukata jotain pientä. Jänis lepää usein lumen painosta taipuneen koivun alla tai kannon kupeessa, urbaanimmat yksilöt hakevat rauhallisia nukkumapaikkoja jopa talon seinän vierestä, yleensä rauhallisemman takapihan puolelta. Jos ihminen, ärhäkkä kettu tai ulkoilutettava koira huomaa jäniksen, se livahtaa näkösuojaan ja sen turvin kohti uutta lepopaikkaa. Päivälevon aikana jänis venyttelee pikaisesti noin tunnin välein. VenyttePäivälevolle asett unut jänis sulautuu hyvin maastoon kinosten keskellä. Ne osaavat valita lepopaikkansa siten, että ne sulautuvat osaksi maisemaa, ja valtaosa ohikulkijoista, ihmisistä tai eläimistä, ei niitä havaitse. Se työntää selkänsä kaarelle ja varmistaa, että nikamat pysyvät liikkuvina ja lihakset vetreinä