S U O M E N S U K U P U U T O T. K A R H U N P E N N U T. Suokukko laittautuu turnajaisiin, ja lehto puhkeaa kevään väreihin. K E V Y T R E T K E IL Y.. K E V Ä Ä N N Ä Y T E LM Ä T. Luonnon ääni vuodesta 1941 IRTONUMERO 9?€ 3/2020 S U O M E N LU O N T O 3 | 2 2 V A LK O H Ä N TÄ K A U R IS . MIKSI VIRKISTYSMETSIÄ HAKATAAN. Kevät asussa METSÄ AUTTAA MIELTÄ MITÄ ON KEVYTRETKEILY. Karhut heräävät heräävät Pennut tarvitsevat emon turvaa pesästä lähtiessään. M E T S Ä H A LL IT U K S E N H A K K U U T. M E T S Ä N P Ö LL Ö T. P A R A N TA V A M E T S Ä K Y LP Y
Kiihkeät trumpetit soivat suolla, ja kaiku vastaa metsän puolelta. Tämä suo on varattu!. 2 suomenluonto.fi V I N J E T T I A LK U KE VÄ T Aamuhuuto KUVA KARI LEO TEKSTI HEIKKI VASAMIES KYLMÄ AAMU ei haittaa kurkia
suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I
54 Kevyesti luontoon Kevytretkeily kasvattaa suosiotaan. 32 Metsän lyömä Miten metsä elvyttää mieltä. Lue asiantuntijan vinkit keinoista, joilla repun saa kevenemään. Miten voivat varpuspöllö, helmipöllö, huuhkaja ja muut metsäläiset. 48 Kuin emokarhu pentujaan Karhunpentujen kevät kuluu emon hellässä huomassa. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Kylmä kylpy Siipyyssä Valkohäntäkauris uimasilla. 16 Kevään neljä näytelmää Takatalvi, kukkien herääminen ja soidinturnajaiset rytmittävät kevättä. 26 Kadonneet Suomen luonnosta on kadonnut yli 300 eliölajia. Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 8 Luonnonkalenteri 58 Homo sapiens: Rinna Saramäki 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Kotona 68 Taide & kulttuuri 72 Lukijoilta 73 Kolumni: Joel Haahtela 74 Luonnoskirja 16 Suomen Luonto 3/2020 Suokukkojen soidinturnajaisissa voi aistia kevään kiihkon ja loiston.. 44 Liian kovat hakkuut Miksi Metsähallitus hakkaa virkistysmetsiä. 36 Lintujen miljoonakerho Peippo, pajulintu, punarinta. 38 Pöllömetsän väkeä Kohtaamiset pöllöjen kanssa jäävät mieleen. Siinä kolme runsainta lintuamme, mitkä ovat muut
unen Marika Eerola (perhevapaalla) Toimi. e Kar. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. Keväisiä ilmiöitä lintujen, kasvien ja matelijoiden maailmasta sivuilla – . een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Suokukkokoiras koreilee soidinasussaan. ämällä tuo. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. 38-40). Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Lisätietoa saat syö. i @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Maija Karala, tiedetoimittaja Maija tarkkailee keväisillä kävelyretkillään Helsingin Viikissä lintuja, sisiliskoja ja kyitä. Fiona Kasurinen, harjoittelija Fiona opiskelee mediapalvelujen tuottajaksi Lohjalla Luksia -ammattikoulussa ja on harjoitelijana Suomen Luonnon toimituksessa. i Halkka 050 308 2795 Art Director Hanna Kahranaho Tai. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Hän aloitti valokuvaamisen teini-iässä tähdistä, mutta sittemmin kuvaus on painottunut suurpetoihin ja arktiseen luontoon. o Kroonpressille on myönne. elija Fiona Kasurinen, Kuvankäsi. Matelijoiden pariin hänet vei ensin Herpoetomania-lehden avustaminen ja sitten päätoimittaminen. KUVA: MARKKU NIKKI. Hän kuvitti jutun Liian kovat hakkuut (s. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto. i Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. Ömer Acar, luontokuvaaja Ömer muutti Suomeen yksivuotiaana perheensä kanssa. Tiedetoimittajaksi ja kuvittajaksi hän alkoi, kun haave tutkijanurasta lopahti liian laajalle ulottuvaan uteliaisuuteen. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Kuvat karhunpennuista sivuilla 48–53 on otettu Kuhmossa piilokojusta kolmen yön aikana. inen Anna Tuominen Laura Salonen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Kroonpress, Tar. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT 79. i. Pennut olivat paikalla vain hetken, mutta hetki tallentui upeiksi kuviksi. Sivuilla 22– 23 Maija kertoo, miten matelijat heräävät kevääseen. Fiona pitää metsälenkeistä ja puihin puhkeavien lehtien tarkkailusta. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Jouni Tikkanen Verkkotuo. avissa osoi. oapuna Tero Jämsä, harjoi. ajat Annakaisa Vän. ely A. A N T TI K O LI 48 44 22 Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 71 Päätoimi
Vaikka vih reää oli EteläSuomessa näkyvillä koko talven, sävy ei ollut niin heleä, kuin se ke vään myötä on. Vaikka liikkumista nyt epidemian takia rajoitetaan, luonto tarjoaa aina tekemistä ja ihmeteltävää. Olemme tehneet parhaamme kyetäksemme uudistuvan lehden myötä tarjoamaan lukijoillemme entistä hienompia elämyksiä, kiinnostavia aiheita ja rentouttavia lukuhetkiä. Luonnon väripaletti on pian aukeamassa täyteen loistoonsa: sitruunaperhosen keltaista, sini vuokon sinistä, näsiän pinkkiä, peipon rinnan punais ta, nokkosperhosen oranssia, laulavan kottaraisen höyhenten kiillossa melkein täysi väriskaala. Rastaat ovat nekin jo aloitta neet aamukonserttinsa, ja tikat pärryyttelynsä. Edel lisestä lehtiuudistuksesta on vierähtänyt jo kahdek san vuotta. Pian orkesteriin liittyvät sammakot. Ulkoasua ja kirjasintyyppejä on mietit ty tarkkaan. Toivon että viihdyt lehden parissa. Uudessa nimiössä on paljon vanhaa ja tuttua, mutta myös jotain uutta. Samalla tulemme suojelleeksi itseämme. 6 suomenluonto.fi LOPPUTALVEN JA ALKUKEVÄÄN aikana oli paljon harmaita päiviä. Myös äänet ovat palanneet metsään ja avomaille. Se keventää mieltä ja auttaa raskaitten aikojen yli. Jonkun mielestä liian kauan, toisen mie lestä hyvää ei ehkä kannattaisi muuttaa. Vakiopalstat ovat paikoillaan, mutta ilmeeltään piristyneinä. Töyhtöhyypät syöksyilevät soidinhuumassaan kiu rujen kuoron säestäessä. Ainutlaatuisen, kauniin ja arvokkaan, mutta haavoittuvan. PS. Luonnonsuojeluliiton tunnuslausetta mukaellen se muistuttaa, että yhdessä suo jelemme suomalaisen luonnon. Johtoajatuksena on, että kirjainten tyy li ei häiritsisi lukukokemusta, mutta olisi tarvittaes sa myös vahva ja vaikuttava. SUOMEN LUONTO lehti elää luonnon rytmissä, ja nyt, luonnon uudistuessa, myös lehti vaihtaa asua. Suomen Luonto palaa juurilleen moder nilla tavalla. Luonto uudistuu – lehti uudistuu Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T TA RU RA N TA LA / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN
Tänä vuonna myyriä on monin paikoin runsaasti, joten näinä viikkoina munivat pöllöt onnistunevat pesinnässään viime vuosia paremmin. Katja Koskenpato ja muut suomalaistutkijat selvittivät pöllön värin merkitystä yli 5000 vapaaehtoisen avulla. Ihminen huomaa pöllön siinä missä muutkin eläimet. Nyt. Ruskea pöllö ei paljastu närhille tai kanahaukoille päivälepo puustaan yhtä helposti kuin harmaa, jolloin se ei hukkaa energiaa paetessaan häiriköitä, saati joudu saaliiksi. suomenluonto.fi 7 LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Harmaat pöllöt hupenevat TE KS TI PE RT TI KO SK IM IE S KU VA AR TO JU VO N EN hupenevat LEHTOPÖLLÖJÄ ON Suomessa kahta värimuotoa, joista harmaankirjavat pärjäävät lauhoina talvina ruskeita heikommin. Yli 40 vuoden tutkimukset Länsi-Uudellamaalla osoittavat, että ruskeat pöllöt ovat yleistyneet ja harmaat harvinaistuneet samaan aikaan, kun lumipeitteinen aika on Etelä-Suomessa lyhentynyt ja myyrähuiput harvenneet. Myyrien puuttuessa ruskeat saalistavat tehokkaammin pikkulintuja, ja ne kestävät lämpenevässä ilmastossa runsastuvia loisia paremmin kuin harmaat. Ecology & Evolution -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että ihmiset huomasivat harmaan pöllön nopeammin lumettomassa, mutta ruskean lumisessa ympäristössä
Klassinen seipiö syntyy katkaistusta jääkiekkomailan varresta. Hyvä käytännön vinkki keväistä lintujen paljout ta katselevalle on seipiön valmistaminen – ilman sitä hartiat jumiutuvat helposti. Keskellä huhtikuu ta on naurulokin, kalalokin ja selkälokin havainto huippu. Heti kuukauden aluksi myös vikkelien kot taraisten pääjoukot ilmaantuvat piristämään Ete läSuomen kulttuurimaisemaa. Aika tehdä seipiö TEKSTIT JOUNI TIKKANEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Huhtikuussa lintujen muu. Havaintomää rien huiput kertovat aika hyvin, milloin eri muutto linnut hallitsevat maisemaa Suomen eteläosissa, siel lä on nimittäin erityisen paljon aktiivisia lintujen kir jaajia. Näin tekee muun muassa kiuru. Myös muuttavat haukat ilmaan tuvat taivaan kirkkauteen kiertelemään. Moni lintulaji aloittaa muuton jo maaliskuussa, tai jopa aiemmin. o nousee huippuunsa. Huhtikuun lopulla lintujen paljous vain tihenee. 8 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 8 suomenluonto.fi BIRDLIFE SUOMEN Tiirahavaintopalveluun on mer kitty havaintoja vuodesta 2006 alkaen. oa eli staijaamaan.. Samaan aikaan töyhtöhyypän jo helmikuussa alkanut muutto hui pentuu. Nyt on oikea hetki rientää tarkkailemaan muu. Kiikarin alle sopivan sovitepalan voi puolestaan sahata itse kumi kiekosta tai toisesta pätkästä samaa mailaa. Vasta huhtikuun alussa se on kuitenkin tilastojen mukaan kuuluvin osa peltomaisemaa. Isokoskelohavainnot nousevat myös huippuunsa huhtikuun alussa, ja py syvät lukuisina koko kuukauden ajan. Lintutornin luona äänimaailmaa hallitsevat rantametsän peipot, ruovikon pajusirkut sekä lokit. Laulurastaan laulukone on kaikkein kovim massa käytössä, ja pääosin myöhemmin saapuvan satakielen muutto alkaa. Huhtikuun keskivaiheilla voi kaikkein varmim min kuulla kurjen keväthuudon, ja kuovit alkavat kailottaa pelloilla. Mailan kädensijassa on eristysteippi valmiina. Silloin voi kuulla taivaanvuohen mäkätyksen ja nähdä meren tai järvenlahdella joukoittain uiveloi ta, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia ja telkkiä
Ne neitoperhoset, sit ruunaperhoset ja nokkosperhoset, jotka silmä useammin keväällä huo maa, ovat talvehtineet aikuisina. Pie ni kangasperhonen sen sijaan on ko telotalvehtija, ja kevään ensimmäi nen toukasta kuoriutuva päiväperho nen. Huhtikuussa on mukava seurata, miten hyönteiset len televät touhukkaina pajusta pajuun ja hoitavat pöly tystä. 2 PYÖRÄRETKET. 3 na. Nyt niiden silkkisten karvojen läpi alkaa työntyä keltaisia hede eli poikakukkia tai vihertäviä emi eli tyttökukkia. Kimalaiskuningattaret panevat nyt pystyyn uusia yhdyskuntia paljolti pajujen varassa. Hyvin usein käy niin, ettei metsää enää olekaan, vaan se on talven aika na hävinnyt. Tä mä on tietysti tärkeää minulle amma tin kannalta, koska tulen piirtäneek si, mutta lisäksi rentouttavaa. kaikki kauniit ja runsaslajiset met sät. Kun aurinko alkaa paistaa, et sin jonkin tuulensuojaisen rinteen ja alan piirtää ulko na. huhtikuuta. Ajankohta käy ilmi päiväperhosseurannan en sihavainnoista kuluneen kymmenen vuoden ajalta. Ei se sen kummem paa vaadi, ei naamioita tai kojuja. Senkin voi löytää ruokailemasta pajun kukilta. suomenluonto.fi 9 1 PESIEN PUHDISTUS. Teen tämän nyt ensimmäistä kertaa, jo ten olen vähän kirjallisuuden varas sa. Ei se sen kummem paa vaadi, ei naamioita tai kojuja. Kukinnot sijaitsevat eri pajuyksilöissä, pajut ovat näet kaksikotisia kasveja. Siinä saa erilaisen suhteen ym päristöön ja eläimiin, kun on pidem pään paikallaan. Kun hyönteiset lentelevät kukasta kukkaan, nii tä kiinnostaa joko siitepöly tai kukkien mesi. 3 ULKONA PIIRTÄMINEN. Suomessa kasvaa parikymmentä eri pajulajia, ja niiden välillä tunnetaan paljon risteymiä. Tavallisesti kierrän kaikki kauniit ja runsaslajiset met sät. Jotkut kehottavat myös panemaan pohjaritilän pääl le sanomalehtipaperia, jotta ilmavir taus heikkenee ja pesä pysyy lämpöi senä kehittyviä munia varten. Kiikarit ovat tietysti käsillä, jotta voin katsel la, mitä ympärillä tapahtuu. Mitä teet huhtikuussa, Juha Ilkka. Tä mä on tietysti tärkeää minulle amma tin kannalta, koska tulen piirtäneek si, mutta lisäksi rentouttavaa. Silkkisen pörröiset pajunkissat, joita pääsiäisnoidat keräävät vitsoihinsa, ovat pajujen kukintoja. Kimalaiskuningattarille pajujen kukinta on kaikkein tärkein ravinnonlähde, ja se ratkaisee monen muunkin kasvin pölyttymisen myöhemmin kesällä. Pesä täytyy joka tapauksessa pun nitakin, jotta voi arvioida, onko siellä tarpeeksi ravintoa. Hyvin usein käy niin, ettei metsää enää olekaan, vaan se on talven aika na hävinnyt. Siinä saa erilaisen suhteen ym päristöön ja eläimiin, kun on pidem pään paikallaan. Seuraa kuhinaa pajuilla Kangasperhoset kuoriutuvat VINKKI Varjele pajuja. Huhtikuussa pohjat täytyy siis pestä tai vaihtaa, jotta pesästä ei tule niin sanottua tautipesää. Ne eivät vain ole vielä kukassa. Juha Ilkka on helsinkiläinen luontoharrastaja, kuvittaja ja graafikko. Viime vuoden toukokuussa hankin mehiläispesiä. Kesäpaikka ni on Sääksmäellä. Sitä ne eivät ehkä tule ajatelleeksi, että lento saattaa alkaa yhden pajulajin kukasta ja päättyä toisen lajin kuk kaan. Normaa litalvena lähden sieltä pyö räretkille heti, kun tiet alkavat olla sulia. Talven aikana niiden pohjalle karisee kaiken laista roskaa: vanhuuteen kuolleita mehiläisiä, kuolleita punkkeja ja likaa. Kiikarit ovat tietysti käsillä, jotta voin katsel la, mitä ympärillä tapahtuu. 10.4.. Ensimmäiset lentävät kangasperho set (Callophrys rubi) havaitaan kes kimäärin 10
Ongelman korjaamiseksi ei ole olemas sa helppoja poliittisia keinoja. Kun ih minen muuttaa ympäristöä itselleen so pivaksi, muiden eliöiden elintila kape nee, mikä vaarantaa muun muassa hyön teispölytyksen säilymisen. 10 suomenluonto.fi 10 suomenluonto.fi MAANKÄYTÖN JA rakentamisen aiheutta ma luonnon tuhoutuminen ja heikentymi nen ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jot ka koskevat myös Suomea. Niiden tulisi olla kunnianhimoiset, hel posti mitattavat ja ennen kaikkea lakisää teisesti velvoittavat. Tämä näkemys on ongelman ytimessä. Maankäyttö, kuten maa ja metsätalous, kiihdyttävät myös ilmastonmuutosta. Maankäytt ö vie tilan luonnolta Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan maankäy. Nykyisin mit kään ympäristön tai lajien tilan paranta miseksi tehdyt sopimukset, kuten Pariisin ilmastosopimus tai YK:n biodiversiteetti sopimus, eivät ole juridisesti sitovia. Näillä luontohyvityksiin korvamerkityillä varoilla valtio suojelee ja ennallistaa luon toa”, Kotiaho sanoo. Maankäyttö ihmisen tarpeisiin näh dään positiivisena kehityksenä. Tämä siis tarkoittaisi, että taho tai valtio, joka ei hyvitä luonnol le aiheut tamiaan haittoja, joutuisi niistä oikeudelliseen vastuuseen. Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho oli mukana ryhmässä. TE KS TI RI IK KA KA AR TI N EN KU VA JA N I RI EK KI N EN L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T. amat haitat tulisi hyvi. Kaikki ei voi jat kua niin kuin nyt”, Kotiaho sanoo. Kun luon non tuottamat hyödyt eli ekosysteemipal velut häiriintyvät, haitat eivät välttämät tä jää kyseisen valtion rajojen sisäpuolelle. ö on maailmanlaajuinen ympäristöongelma, jonka aiheu. ää lakisääteisesti. Kansainvälisen, monitieteisen tutkija ryhmän laatima kymmenen toimenpiteen lista elinympäristöjen nykytilan paran tamiseksi julkaistiin Nature sustainability tiedelehdessä. ”2030 mennessä meillä pitää olla viran omaisten ylläpitämä luontohaittojen hy vitysjärjestelmä, joka mahdollistaa hyvi tysten perimisen haittojen aiheuttajilta. Ryhmä ehdottaa selkeitä tavoitteita elin ympäristöjen tilanteen parantamisek si. Tutkijaryhmä esittää, että meidän tuli si tunnistaa ne hyödyt, joita luonto eli eko systeemit ihmisille tarjoavat. ”On olemassa kansainvälinen tahtotila, että lopetetaan luonnon edelleen voimak kaana jatkuva heikennys
Käytäntö pitäisi kääntää päälaelleen. . Paikan tamisessa auttoi Elimäeltä peräi sin oleva hieskoivumutaatio. Kielto syntyi koronaviruksen leviämisen seu rauksena, ja sen on tarkoitus estää epidemioi den synty tulevaisuudessa. Meidän pitää saavutt aa luonnon kokonaisheikentymätön tila. Norpat voivat synnyttää myös jääl le ilman lumipesän tuomaa suojaa, mutta sil loin noin neljännes kuuteista kuolee. Mu taatiota kantava koivu kasvaa normaalisti elämänsä ensi kuu kaudet, mutta sitten varsi äkkiä taipuu tyvestä, ja pieni puu kaa tuu maahan. Kansainvälinen tutkijaryhmä kiinnitti nuoriin hieskoivuihin painoja ja seurasi puiden kehitystä. Verkkokuolemista kolmasosa tapahtuu talvella. Metsähallitus tiedotti, että norpille pystyttiin kolaamaan vain 150 apukinosta. 1480 lajin kauppa on sallittu, ellei niitä ole pyydetty luonnosta. Kaatuminen johtuu siitä, että koivu ei pysty reagoi maan kunnolla latvuksen kasva vaan painoon. Tarvitaan tarkkaa harkintaa siitä, mitä saa tehdä. Meillä yksi laajimmista luontohaitoista on metsätalous. Sekä paikallisten että kansainvälisten suojelujär jestöjen edustajat pelkäävät lisäksi, ettei val tio varaa tarvittavia resursseja viranomaisil le kiellon valvomiseksi. Kuutit syntyivät helmi–maaliskuun vaihteessa. Kerätyt varat on korvamerkitt ävä luonnonsuojeluun ja luonnon tilan parantamiseen. RK Kasvin on pystyttävä jotenkin ais timaan oma painonsa ja kasvatta maan vartensa paksuus sitä vas taavaksi. KU VA PE TT ER I KI VI M ÄK I Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Kiinan hallinto kielsi villieläinten myymisen ja kasvattamisen ruoaksi helmikuun lopulla. Tuoreessa kiellos sa on kuitenkin porsaanreikiä, sillä se ei koske villieläinten lääketieteellistä käyttöä. He onnistuivat myös yh distämään tämän kyvyn tiettyyn geeniin koivun perimässä. Nykyisin maanomistajalla on oikeus tuhota luontoa, elleivät erityisen arvokkaat luontoarvot sitä estä, eikä haitt oja tarvitse hyvitt ää. ”Ei oikeutt a tuhota luontoa ilman erityisen painavaa syytä” Koivu ymmärtää painonsa Saimaannorpille 150 apukinosta Kiina kielsi villieläinkaupan VA N H ENTU N UT VILLIELÄINLA KI Kiinan luonnonvaraisia eläimiä koskeva laki on vuodelta 1988. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Lakia on päivitetty neljä kertaa. Leuto ja vähäluminen talvi vaikeutti apu kinosten kolaamista saimaannorppien pesä paikoiksi. RK Leuto talvi uhkaa kuuttien selviytymistä, mutta talvinen verkkokalastus on uhka aikuisille saimaannorpille. PIIA AHONEN. Se edellytt ää kaiken kokoisten luontohaitt ojen täysmääräistä hyvitt ämistä. Sen lisäksi kaikki rakentaminen kaivoksista ja tunnin junista kesämökkeihin tuhoaa luontoa. Nyt asiaa on tutkittu en simmäistä kertaa puilla. Pienalaisten haitt ojen yhteenlaskett u vaikutus on valtava. Perintei sessä kiinalaisessä lääketieteessä uskotaan, et tä ruoalla on lääkinnällisiä vaikutuksia. Se kieltää 400 lajin pyytämisen ja tappamisen. Haitt oja hyvitt ämällä saadaan korvamerkitt yä rahaa luonnon tilan parantamiseen. . Kenelläkään ei tule olla oikeutt a tuhota luontoa ilman erityisen painavaa syytä, ja jos myönnetään lupa esimerkiksi avohakkuuseen, samalla velvoitetaan hyvitt ämään haitat. Nii den lisäksi norpat saivat parikymmentä keino pesää. Tärkeäs sä asemassa tässä tutkimuksessa on ollut Suomesta löydetty hies koivumutaatio. Helmikuussa 2020 hukkui kaksi naarasnorppaa. Tutkijat huoma sivat, että koivut todellakin osasi vat kasvattaa runkonsa paksuut ta latvuksen lisääntyneen painon mukaan
Leuto talvi jarruttaa kevätperhosia Kotelona talvehtivat kevätper hoset aurora, lanttu ja kangas perhonen lentävät aikaisemmin, jos talvi on kylmä ja kevät läm min. Sciencelehdessä julkais tun tutkimuksen mukaan sam makoiden romahduksen jälkeen käärmelajien määrä putosi 30 la jista 21:een, ja neljän lajin yksilöi den kunto heikkeni. PNAStiedelehden mukaan lunnin kerrottiin käyttävän tik kua selän ja vatsan raapimiseen sieltä, minne se ei nokallaan yl tänyt. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Lunnin selänraaputin Norsujen ja kädellisten tiedetään käyttävän työkaluja itsensä raa pimiseen. Sammakot ovat käärmei den tärkeää ravintoa, joten saa liskato on heijastunut käärmei siinkin. Journal of Animal Ecology lehdessä julkaistun tutkimuk sen mukaan lauha ja lyhyt tal vi hidastaa perhosten kuoriutu mista. Lunni osaa käytt ää työkaluja ja lauha talvi jarrutt aa kevätperhosten lentoa EVOLUUTIO MONIMUOTOISUUS ILMA S TO TE KS TI RI IK KA KA AR TI N EN JA KU VA M AR KU S VA RE SV U O. Aikaisemmin lintujen tie dettiin käyttävän muurahaiskyl pyjä ”työkalunaan” ulkoloisien poistoon. Syynä on pandemiaksi yltynyt sieni tauti. Nyt sama käyttäyty minen on havaittu Atlantin kal liojyrkänteillä pesivillä lunneil la. Käärmeet vähenevät Sammakoiden määrä on romah tanut KeskiPanamassa 75 pro senttia vuodesta 2004. Tutkimuksen mukaan ky se on todennäköisesti lajien ke hityksen joustavuudesta, ei evo lutiivisesta sopeutumisesta
Tutkimus julkaistiin Journal of Animal Ecology lehdessä. Videon nähtyään linnut saivat ruokail la ympäristössä, jossa oli sekä syötäväksi kelpaavia et tä pahanmakuisia ”saaliita”. Räikeä väritys kertoo usein pahasta mausta tai myrkyllisyydestä. Ennestään on tiedetty, että linnut oppivat seuraamal la lajitovereidensa käyttäytymistä. PERTTI KOSKIMIES Laiton kalastus esiin Kansainvälinen tutkijaryhmä keräsi albatrossien avulla tietoa laitt omasta kalastuksesta valtamerialueilla. Pohjoiset lajit, kuten pohjantikka ja järripeippo, pesivät tiheämmässä ja vähenivät hitaammin alueilla, joilla oli viileitä ilmastotaskuja verratt una tasaisiin alueisiin. Koetilanteessa kelvoton ruoka merkittiin värin sijasta ympäristöstä erottuvalla kuviolla. RK KU VA T VE SA H U TT U N EN JA BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y TUNTEMATON. Ilmastotaskut suojaavat Vaarojen pohjoisrinteet, varjoisat laaksot ja muut ympäristöään viileämmät kohdat autt avat pohjoisten metsälintujen säilymistä ilmaston lämmetessä. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T SINITIAISET OPPIVAT talitinttien ruokailua katsele malla välttämään kelvotonta ravintoa – ja päinvastoin. Tutkimus julkaistiin Diversity-tiedelehdessä. Lajia on löydetty pihamauriaisen sekä kaljuja punakekomuurahaisten pesistä. Se ei elä muurahaisten kanssa suoranaisessa symbioosissa, mutta viihtyy pesän kosteissa oloissa. Tutkijatohtori Liisa Hämäläinen kollegoineen esit ti linnuille videon, jossa toinen lintu maistoi pahan makuista ruokaa ja alkoi pudistella päätään ja pyyh kiä nokkaansa. PIIA AHONEN Linnut oppivat toisilta lajeilta 45% hyönteisistä on hävinnyt 40 vuoden aikana. RK EUPLECTUS NANUS on soukkavalekkaisiin kuuluva kovakuoriainen. nanus elää metsissä ja erityisesti muurahaispesissä. 169 Eteläisellä jäämerellä elävää jätt iläisja amsterdamsaarenalbatrossia saivat satelliitt ilähett imet, jotka tunnistivat myös laivojen tutka-aallot. Jos tahti jatkuu, vaarannetaan luonnon ekosysteemit. Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen seurantalaskennoissa verratt iin lintujen kannanmuutoksia 129 suojelualueella vuosien 1981–1999 ja 2000–2017 välillä. Sillä ei ole suomenkielistä nimeä. Ne osasivat välttää kelvo tonta ruokaa paremmin kuin linnut, joille videota ei ollut näytetty. Sitran johtaja Mari Pantsar kommentoi YK:n tuore a monimuotoisuusrapor ia 1.3.2020 Twi erissä. K ELVOTON SA A LIS Luonnossa monet saaliseläimet puolustautuvat väreillä. Albatrossit seurasivat kalastusaluksia ja samalla paljastivat, ett ä kolmannes alueella tavatuista kalastusaluksista oli liikkeellä laitt omasti, kertoo PNAS-tiedelehti. Tasaisilla suojelualueilla pohjoisten lajien kokonaistiheys pieneni 1980-luvulta 38 prosentt ia ilmaston lämpenemisen vuoksi. E. Tuoreessa uhanalaisuuden arviossa laji on luokiteltu puutteellisesti tunnetuksi, eikä sen uhanalaisuutta pystytty siksi arvioimaan
14 suomenluonto.fi Kylmä kylpy Siipyyssä Valkohäntäkauris selvisi uimareissustaan. TEKSTI JUKKA KOSKELAINEN KUVAT JUKKA KOSKELAINEN JA SAMI JANSSON K O H TA A M I S I A SA M I JA N SS O N
Hurjalta näyttänyt seik kailu sai onnellisen lopun. Merellä näkee aina silloin tällöin saariin uivia tai niistä poistuvia hirvieläimiä, mutta tässä kohtaa Sii pyyn edustalla ei ole kuin pieni Storbådanin luoto. elun jälkeen kauris lähti kävelemään metsään. Maihinnousupaikan pohja on vaikeaa kivikkoa, eikä tehtävä ollut helppo. KAURIS TULI lähemmäksi ja kompuroi lopulta ylös. KOSKA TUULI oli kovaa, 15–20 m/sek suoraan lännes tä, menimme rannan laavuun, josta on esteetön nä kyvyys merelle. On hyvin mahdollis ta että kauris oli lähtenyt metsästäjää pakoon, mut ta todennut vastatuulen liian kovaksi. ja 2. Rannan lähestyessä kauris taisteli tyrskyissä. 2. Rannassa olimme puolisen tuntia ennen auringon nousua, koska linnut ovat usein silloin aktiivisimmin lennossa ja nähtävillä. Se jäi vettä valuvana, hyvin väsyneen näköisenä jok sikin aikaa paikalleen, ennen kuin nousi kokonaan vedestä ja käveli hitaasti ja vähän horjuen eteemme rannalle, ja sitten metsään. Noissa oloissa ei ihminen olisi kauan hengissä selvinnyt. 1. 1.. Vesi oli hyvin kylmää, kolmeasteista. Näimme neljä kaakkuria sekä kak si ruokkia, jotka jäivät ruokailemaan ulkomerelle. Tunnin kuluttua näin kovassa aallokossa kelluvan jonkin pään näköisen melko kaukana. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 SÄÄTIEDOTUS LUPAILI kovaa länsituulta lauantaiksi tammikuun lopulla tänä vuonna. Alueella on paljon hirvieläimiä, ja tuonakin päivänä oli metsästäjiä ollut liikkeellä. Sovimme edellise nä iltana lintuharrastajakavereitteni Sami Janssonin ja Matti Pajusen kanssa menevämme tuttuun paik kaan meren rantaan Kristiinankaupungin Siipyyssä. 3. Vähän ennen kymmentä tuli yllättäen saukko laavun eteen muutaman metrin päähän ja oli siinä jonkin aikaa hyvin kuvattavana. 3. Pian paljastui että se oli valkohäntäkauris, joka tuli rantaan päin häviten aina välillä kuohuihin. Kapuaminen rantaan onnistui! Kuiva
K E V Ä Ä N N E L J Ä N ÄY T E L M Ä Ä 16 suomenluonto.fi Kevät on sarja toinen toistaan hienompia luonnonnäytelmiä. Me poimimme esittelyyn niistä muutaman.
K E V Ä Ä N N E L J Ä N ÄY T E L M Ä Ä Kevään neljä näytelmää TEKSTI ANTTI HALKKA, MAIJA KARALA JA TERHI RYTTÄRI suomenluonto.fi 17 KU VA ST IG H ÄG GL U N D / VA ST AV AL O
18 suomenluonto.fi. K E V Ä Ä N N E L J Ä N ÄY T E L M Ä Ä Muuttolinnut miten ajoittaa oikein
Kaukaisimmat tulijat saapuvat etelänapamantereelta (lapintiira), Afrikan eteläosista (harmaasieppo, satakieli), Arabian niemimaan suunnalta (vesipääs ky ja jänkäsirriäinen) sekä Intian ja jopa Thaimaan tietämiltä (punavarpunen ja lapinuunilintu). Viheriöivä maa saa ylleen linnunlaulujen kudelman. Linnut taitavat kevään näyttämölle astumisensa ajoituksen. suomenluonto.fi 19 K EVÄÄLLÄ SUOMI täyttyy siivekkäis tä, kun vajaat sata miljoonaa lintua muuttaa tänne. Tänä vuonna Suomeen tuli Kurki pärjää takatalven yli, kunhan lunta ei kerry liikaa. K E V Ä Ä N N E L J Ä N ÄY T E L M Ä Ä TE KS TI AN TT I H AL KK A, KU VA KA RI LE O JO RM A LU H TA. Kyllä, sillä lämpötilojen vaihtelu on keväällä varsin saman laista noin tuhannen kilometrin säteellä. Sieltä saapuvat tutut kiurut ja töyhtöhyypät, samoin kuin laulujoutsenet ja metsähanhet. Töyhtöhyyppien ja kiurujen ensitunnus telijat saapuvat aikaisina keväinä varhain, ja jäävät myöhäisinä keväinä viivyttelemään. Niillä on gee neissään vuodenaikakello, ja päivän pituus laukaisee muuttolevottomuuden. Jos siis Ham purissa on kevät aikaisessa, se on sitä yleensä myös Suomen etelärannikolla. Ensimuuttajat tulevat läheltä, Euroopasta. Perussuuntakin on ohjelmoi tu lintujen mieleen. Pääjoukotkin osaavat tulla ajallaan. Peippokoiraat pyrkivät varaamaan parhaat reviirit takatalveakin uhmaten. Koilliseen! Suomeen! Keväät kuitenkin vaihtelevat. Tietävätkö linnut siis, millaista Suomessa on. Mistä linnut tietävät, milloin tulla
Ne jarruttavat tai kiihdyttävät etenemistään Euroopassa sen mukaan, miltä kevään eteneminen näyttää. Myös Afrikasta tulijat osaavat reagoida vuosien väliseen vaihteluun. Joskus linnuillakin menee pieleen. On otettava hal tuun reviiri ennen kuin muut ehtivät, vaikka kiirehtimises sä olisikin pieni sääriski! Jos näet nyt maaliskuussa västä räkin, se on todennäköisim min koiras. Takatalvi voi yllättää, vaik ka linnut ajoittaisivat tulonsa kevään keskimääräisen etenemisen mukaan. 20 suomenluonto.fi K E V Ä Ä N N E L J Ä N ÄY T E L M Ä Ä Aikaisin saapuvat västäräkit ovat lumisateen sattuessa koetuksella. Samoin tekevät lähempää tule vat kiurut, töyhtöhyypät ja kottaraiset. Takatalvi koette lee töyhtöhyyppiä, ja myös esimerkiksi peippoja, joi den olisi löydettävä ravintonsa maasta. Pienet lintuihin kiinnitetyt valopaikantimet ovat viime vuosina paljastaneet, että koiraat myös lähte vät muuttomatkalleen naaraita ennen. Osa linnuista lähtee paluumuutolle, mutta useimmat sinnittelevät tuiskussa. Muuttole vottomuus siis valtaa västäräkki tai kivitaskukoi raan Afrikassa täysin, kun naaras vasta alkaa tuntea vetoa maiseman vaihtamiseen. Viime vuoden takatalvi sai järripeipot ja peipot hakeutumaan jou koittain lintulaudoille. Silloin osa linnuista lähtee paluumuutolle, mutta useimmat sinnittelevät tuiskussa. Koirailla on suurin riski joutua keskelle kyl mänpurkausta, sillä monen lajin koiraat saapuvat jopa viikkoa naaraita aikaisemmin. KA RI LE O. esimerkiksi töyhtöhyyppiä ja merihanhia jo helmikuun puo livälissä