S U O M E N jä r v iE N S y v y y S E N N ä T y S . 48 –52 pölyä elämän. h O S S a N k a N S a L L iS p U iS T O . 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä su om en sy vin jär vi s. v ir O N p ik k U jO U T S E N E T . h a N N U h a U T a L a ja p a L O k ä r k i. S iiT E p ö Ly N a ik a . 3 Hannu Hautala palokärjen perässä hossan tuleva kansallispuisto esteetön retkeily teemana luontoretkeily 24.3.2016 Irtonumero 9 € Kevään siitepöly kulkee tuulen ja hyönteisten mukana. E S T E E T ö N r E T k E iL y . a L b a N ia . S U O M E N L U O N T O 3 | 2 16 S a k a a L i
tällainen oli vuosi 2012, ja tuolloin Jorma luhta kuvasi oheisen pulmuspilven limingassa. v a r h a is k e v ä t pulmuspilvi kuva jOrMa LUhTa / teksti jOrMa LaUriLa. pienen joukon pulmusia paljastaa usein ääni: taivaalta kuuluu ensin kuulas vihellys ja heti perään kirkas helinä. pULMUNEN on varhaisimpia kevääntuojia, joka kiiruhtaa kohti pohjoista, kun lumi vielä peittää maata. useimmiten lintuja onkin muutama tai pieni parvi, mutta joinain keväinä on liikkeellä suurparvia
Iso laiva kääntyy hitaasti, kansainvälistä yhteistyötä vaativissa hankkeissa pelottavankin hitaasti. hEiNäkUUTa 1969 Apollo 11 -kuulennon huipennuksessa neil Armstrong astui Kuun pinnalle lausuen: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.” Kehittymättömästä tekniikasta huolimatta Kuuhun laskeutuminen ei lopulta ollut ihmiselle mahdotonta, kun koko kansainvälinen yhteisö oli hyväksynyt sen yhteiseksi tavoitteeksemme. CC-000026/FI Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. KA n SI KU VA Pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. kontukimalainen on yksi siitepölyn kuljettajista ja raita tuottajista. retkillä tulee tarkkailtua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia. Ihmiskunta on taas suuren harppauksen edessä – otammeko sen. hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies@suomenluonto.fi heikki vasamies on Suomen Luonnon uusi päätoimittaja, jota pohdituttavat eniten eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Vuosikymmenten viivyttely tärkeiden kansainvälisten päätösten tekemisessä on johtanut tilanteeseen, jossa aika todellakin on käymässä vähiin. Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 3/2016, 75. Suuret koko ihmiskuntaa koskevat uhat ovat kuitenkin vielä ratkaisua vailla ja niiden edessä olo tuntuu joskus toivottomalta. no. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Avaruushuuman aikoihin myös ympäristöliike oli ottanut ensi askeleensa. Rakkaus luontoon on ja pysyy, mutta usko ja toivo ovat koetuksella valtavien haasteiden edessä. monen ympäristömyrkyn käyttöä on saatu rajoitettua, ja yhä useampi arvokas luontokohde on saatu liitettyä suojelualueverkostoomme. www.climatecalc.eu Cert. Sinnikäs työ luonnonja ympäristönsuojelussa on tuottanut kansallisella tasolla paljon onnistumisia: merikotka on palannut saaristoomme, saukko jokimaisemaan ja suurpetojenkin kannan kehitys on onnistuttu kääntämään oikeaan suuntaan. 4 Suomen luonto 13/2016 21. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_03/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. kuva: john brackenbury / Science photo Library. kerromme siitepölyn tiestä sivuilla 42–46. Vuosisadan loppuun mennessä oli jo saatu paljon aikaan. www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi seuraava harppaus. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, meriekosysteemien köyhtyminen ja muuttolintujen metsästys ja verkottaminen ovat asioita, joissa oma tekeminen ei tunnu riittävän: tarvitaan todellinen yhteinen tahtotila. vuosikerta to m li n d r o o s a n it a r au n io / va st av a lo itämeren suojelussa on edistytty, mutta käänne esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on vielä edessä. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Jorma Laurila 040 351 9217 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Uskon ja toivon, että otamme. Itämeren suojelu ympärysvaltioiden yhteistyönä on sekin lopulta alkanut tuottaa tulosta
h a n n u h u tt u Tammelan Torronsuon esteettömät pitkokset kutsuvat. Palsta on ollut Suomen Luonnossa vuodesta 1985, ja sen suosio on vankka. Kysy luonnosta -vastauksia on julkaistu jo yli 2500. nyt on hyvä aika lähteä viron lintulahdille pikkujoutsenten ja hanhien pariin. h a n n u la at u n En / va st av a lo sa m u li h a a Pa sa lo. 48 Vaeltava syvänne onko suomen sisävesien syvin kohta vielä virallisesti löytämättä. Kansallispuisto Hossaan. 54 Eksoottinen Albania Balkanin maasta on kehittynyt houkutteleva luontomatkailukohde. 60 Yli kynnysten kaikki pääsevät nauttimaan luonnosta. kansallispuisto . 16 Hossan suuri hetki Ensi vuonna suomussalmen ja kuusamon seudulle perustetaan maamme 40. 26 Palokärjessä kiinni hiilenmusta punalakki on seurannut Hannu Hautalaa 1950-luvulta asti. lukijatutkimuksen mukaan osuus on lehtemme luetuimpia. 16 16 40 76 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ pelkääk ö karhu kyytä. 40 Laulujoutsenen pikkuserkku huhtikuussa viron matsalunlahdella voi nähdä sadoittain venäjän tundralle pesimään matkaavia pikkujoutsenia. saapuuko sakaali suomeenkin. 13/2016 Suomen luonto 5 h a n n u h u tt u Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 39 Petelius 46 vahtikoira 64 homo sapiens 66 kotona, retkellä, virikkeitä 72 havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 vähäisiä tutkimuksia Esittelemme hossan tien suojeluun ja alueen järvet, metsät ja kalliomaalaukset. Esteettömät palvelut paranevat nopeasti. Matsalunlahden pikkujoutsenet. kysy luonnos ta tietää. Sisällys 3/2016 14 Sakaali on lähellä virossa on jo 5–6 lisääntyvää kultasakaaliparia. 30 Siitepölyn ydin tuuli vie keväällä siitepölyä kaikkialle. uusimmat tiedot siitepölystä
Talveksi se oli lentänyt Kaspianmeren kautta Somalian rannikolle. Sinirinta muuttaa nykytiedon mukaan intiaan ja pakistaniin. Suomessa on rengastettu noin 1400 vesipääskyä, mutta yhtään rengaslöytöä Arabianmereltä ei ole saatu. K ilpisjärven tunturiylängöllä kesällä 2014 pesinyt vesipääsky palasi tunturilammelleen keväällä 2015. teksti pErTTi kOSkiMiES Luonto, ympäristö ja tiede nYT t o im it ta n u t jO U N i T ik k a N E N Kun lintu palasi pesäpaikalleen, siihen kiinnitetyn laitteen tiedot purettiin. Kun lintu palasi kesäksi pesäpaikalleen ja siihen kiinnitetyn laitteen tiedot purettiin, pystyttiin selvittämään linnun olinpaikat kuluneen vuoden ajalta noin 200 kilometrin tarkkuudella. Syksyiset löydöt ovat osoittaneet lintujen lähtevän kaakon suuntaan, aiemmin ei vain ole tiedetty minne asti. tu o m a s sE im o la 6 Suomen luonto 13/2016 peltosirkk u on saanut valopaikan timen.. Kilpisjärven vesipääskyn muuttomatka paljastuikin pikkuruisella valopaikantimella, joka rekisteröi päivittäin Auringon nousuja laskuajat. TIESITKÖ. merenulapalta ei hevin saada rengaslöytöjä vain punatulkun mittaisista, uivista kahlaajista. Pienimmät valopaikantimet painavat 0,3 grammaa ja muuttomatkalle lähtevä sinirinta noin 17 grammaa. pienten lintujen muuttoreitit selviävät keveät valopaikantimet antavat uutta tietoa sinirinnan ja vesipääskyn kaltaisista lajeista
kuin kevättä. Suomessa valopaikantimin tutkitaan esimerkiksi peltosirkun, pikkusirkun ja pohjansirkun, kirjosiepon, punavarpusen, viitakerttusen, tervapääskyn, pikkutyllin ja etelänsuosirrin muuttoa. 1 variS / nyt on se aika, kun varikset alkavat vilkuilla vastakkaista sukupuolta. nyt valopaikantimet todistivat, että norjalaiset sinirinnat lentävät talveksi yli 6000 kilometrin päähän Intiaan ja Pakistaniin, luultavasti meidän lappilaisetkin. Kun pari viimein ryhtyy pesimäpuuhiin, koiras jatkaa risusavottaa ja antaa naaraan vastata rakennustöistä. Kohtaamisissa se kohentelee olemustaan ja mennä harppoo varmaotteisesti varpaat sojossa. Siihen tuoli, selkä vasten lämpimiä lautoja, kasvot kohti aurinkoa ja korvat hörölleen luonnon äänille. Talventähdet tuikkivat jo, ja se tuntuu joka ikinen kevät yhtä ihmeelliseltä. 3 pUUTarhakUkaT / Kevään kukkia odottaa... monet kasvit ovat vierasta perua, eksoottisia suorastaan, mutta niin vain ne änkeytyvät ilmoille meidänkin kylmästä kamarastamme vuodesta toiseen. MikrOSirUUN pErUSTUva tekniikka on mullistanut muuttotutkimusta etenkin pienillä ja piilottelevilla linnuilla. 2 SEiNUSTa / Suojainen paikka rakennuksen seinustalla on kevään parhaita paikkoja. Varsinkin koiras saa aimo annoksen lisää arvokkuutta. niistä kaksi on tavattu muuttoaikaan Pakistanissa. KIIKArISSA Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. Kosiskellessaan se nappaa nokkaansa risun toisensa perään ja esittelee niitä naaralle. Sillä saadaan edelleen tietoa muuton lisäksi esimerkiksi lintujen kotipaikkaja pariuskollisuudesta, eliniästä ja kuolinsyistä. TOiNENkiN LapiN LiNTU , sinirinta, on säilyttänyt tähän saakka salaisuutensa, vaikka Suomessa on rengastettu yli 40 000 yksilöä. Koska laitteet ovat kalliita, ne eivät syrjäytä rengastusta. ku va t: a lic E k a rl ss o n m a rk u s va rE sv u o 13/2016 Suomen luonto 7. Kun lumi hupenee, etelän puolelle paljastuu pälviä. n Talventähdet kukkivat. aLicE karLSSON pienten lintujen muuttoreitit selviävät varis ahkeroi keväällä risusavotassa
Euroopassa talvehtivien lyhyen matkan muuttolintujen pesinnät aikaistuivat keskimäärin parilla vuorokaudella, kun taas afrikassa talvehtiviin kaukomuuttajiin lämmenneet keväät vaikuttivat vähemmän. 26 lintulajia jaettiin kolmeen ryhmään: Paikkalinnut talitiainen, sinitiainen ja puukiipijä aikaistivat pesinnän aloittamista yli kolmella vuorokaudella. Kansallispuistoja pienemmän statuksen omaavat kuusi valtion retkeilyaluetta tuottivat puolestaan tuloja 12 miljoonaa euroa ja työtä 131 ihmiselle. luomus on helsingin yliopiston erillislaitos. jUha hONkaLa Luomus irtisanoi luonnontuntijoita LUOMUS eli luonnontieteellinen keskusmuseo irtisanoi useita asiantuntijoita, epävirallisen laskelman mukaan yhteensä 16. Em il ia ku ril a / lu o m u s. mIkä on yhtIöItetty, on myytävIssä.” asIa etenI vastustuksesta huolImatta eduskunnan käsIttelyyn. (jt) 129 702 Erämaita ja kansallispuistoja huoltava Metsähallituksen Luontopalvelut menettää uudistuksessa asemiaan. Asiasta kertoi metsähallitus verkkosivuillaan. Repovedellä kävijöiden määrä kasvoi lähes puolella, samoin Kurjenrahkalla. Uuden suosion taustalla on retkeilyja muiden palveluiden kehittäminen, jota on tehty matkailuyrittäjien, kuntien ja metsähallituksen yhteistyönä. pErTTi kOSkiMiES Lämpenevä kevät aikaistaa pesintää etenkin paikkalinnuilla USEaT pESiMäLiNTUMME ovat aikaistaneet pesinnän aloittamista viime 50 vuoden aikana. irtisanomiset liittyvät helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin, jotka alkoivat hallituksen leikattua yliopiston rahoitusta 106 miljoonalla eurolla vuodessa. ”Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle”, sanoo metsähallituksen luontopalvelujohtaja rauno väisänen. jOUNi TikkaNEN m at ti ko u to n En / va st av a lo 8 Suomen luonto 13/2016 kansallispuistoissa tehtiin kävijäennätys lähes 130 000 kansalaIsta kIrjoIttI nImensä pysäytetään metsähallItuslakI -adressIIn. He käyttivät rahaa 141 miljoonaa euroa ja toivat työtä vuodeksi 1400 paikalliselle. irtisanotut ovat kokeneita luonnontuntijoita, ja heidän joukkoonsa kuuluu myös Suomen Luonnon avustaja Jaakko Kullberg. Luomus on avoin myös yleisölle. Suomen kansallispuistoissa vieraili runsaat 2,6 miljoonaa ihmistä. ”Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta.” Pallas–Yllästunturin, nuuksion, Urho Kekkosen, Oulangan, Kolin, Pyhä–luoston ja Repoveden kansallispuistoissa kävi kaikissa yli satatuhatta ihmistä. toImIttaja saana katIlan alulle paneman adressIn saateteksteIssä sanottIIn: ”me allekIrjoIttaneet emme hyväksy suomen luonnon yhtIöIttämIstä. Valtion panostus puistojen hoitoon tuottaa yksityisyrittäjille yli kymmenkertaisen taloushyödyn. tulosten mukaan pesinnät aikaistuivat kevään keskilämpötilan nousua myötäillen. tämä selvisi Edward Kluenin tutkijaryhmän analysoitua 129 063 luonnontieteellisen keskusmuseon pesäkorttia vuosilta 1961–2012. Luonto, ympäristö ja tiede nYT kaNSaLLiSpUiSTOiSSa kävi viime vuonna 15 prosenttia enemmän retkeilijöitä kuin edellisvuonna, ja he käyttivät lähiseudulla 12 prosenttia enemmän rahaa
ekologeja tämä voi huojentaa, koska muuten vaikuttaisi, että kansa ajattelee yksinomaan metsäteollisuuden aivoilla. Vieraslajien istutus: ei kiitos! lahot ja vinossa kasvavat puut: Hyi, epäsiistejä. Harvennettaessa metsää tulee siistittyäkin, mikä on hyvä, koska puiden pitäisi kasvaa kohtisuoraan (!). jOUNi TikkaNEN Suosituinta on metsä, jossa näkee kauas, 40–50 metrin päähän. lehtipuut: Valoisia ja hyviä, niitä lisää. Senkun vievät! Koneilla möyrimistä ja kantojen repimistä ihmiset siis kammoavat, mutta toisaalta metsässä pitäisi nähdä pitkälle eli risuenergiaa saa käyttää. näin kertoo laaja tieteellinen yhteenveto, jossa perattiin kaikkiaan 56 pohjoismaista, tavallisten ihmisten metsämieltymyksiä koskevaa tutkimusta vuosilta 1970–2003. nämä mieltymykset ovat tavallisten ihmisten suusta ja osin ristiriitaisia: tulokset osoittavat nimittäin senkin, että siellä, minne lahoa puuta on jätetty, koetaan metsän mystiikkaa. Koska kyseessä on laaja tutkimusten tutkimus, tietoa mieltymyksistä kertyi paljon. puiden on kasvettava kohtisuoraan a n tt i sa r a ja / lE u ku 13/2016 Suomen luonto 9. Tasaikäinen metsä ei kuitenkaan saisi olla. Harventaminen ja jatkuva kasvatus: Hyvä! enemmän valoa mutta ei aukkoja kuitenkaan. noin puolet tutkimuksista oli tehty Suomessa. Päälinjat voi summata näin: metsäkoneen renkaanjäljet: Hyi olkoon! Risujen keräys: muuten hyvä mutta ne jäljet. Puuston eri-ikäisyys: Tietenkin hyvästä, kunhan pusikoilta näkee järvelle. Kantojen repiminen: Oksettaa! menee niin vaikeaksi liikkuakin. IL M Iö M ÄI ST Ä biOENErgia herättää positiivisia mielikuvia, mutta jos ihmisille näyttää metsää, josta bioenergian raaka-aineita on haettu, heidän mielipiteensä vaihtelevat. Kuusi: Synkkä puu, saa kaataa. Hakkuut voimalinjojen alta: Sieltä joutaakin hakata. Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Forest Research -tiedelehdessä
10 Suomen luonto 13/2016 75 vuotta aSian viereSSä SUOjELUjärjESTö Birdlife nimesi suomen vesiltä kolme uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (important Bird and Biodiversity areas, iBa). Haaskanpitäjä määrättiin maksamaan 20 päiväsakkoa jätelain rikkomisesta, sillä nautaeläinten käyttö haaskalla on tautiriskin takia kiellettyä. mukaan pääsivät allin talvehtimisalue helsingin–hangon edustalla, haahkalle tärkeä Örö–Bengtskär sekä pilkkasiiven esiintymisalue uudenkaupungin edustalla selkämerellä. Petoyhdyshenkilöt tarkastavat suurpedoista tehdyt havainnot ja ilmoittavat ne luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Sama haaskanpitäjä toimii paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilönä. ”Olemme poistaneet tunnuksia petoyhdyshenkilöitä, jotka eivät ole ilmoittaneet havaintoja järjestelmään”, kertoo vastaava riistapäällikkö olli Kursula Riistakeskuksesta. Sakot saanut petoyhdyshenkilö on alueensa ahkerin: hän ilmoittanut eniten suurpetohavaintoja. jOUNi TikkaNEN ” Kauneuden taju ja samalla viihtymys katoaa, kun ihmisen oikea suhtautuminen luontoon häviää ja sen sijalle pyrkivät tulemaan sellaiset harrastukset kuin amerikkalaisten filmidiivojen ja swingkulttuurin tason ihailu.” Suomen Luonto 1948 Helsingin muutoksesta. ”ei se tuhoon tuomittu ole”, saikku kertoo. ”ei sillä hyvin mene, mutta kyllä paajalansuon tuotantolaitos olisi päästänyt sen hyvin nopeasti päiviltä. ”Jos on muita syitä tunnusten poistamiseen, se on alueyhdistyksen harkinnassa”, Kursula sanoo. ”maailmanlaajuisesti iBa-alueet ovat ohjanneet hyvin paljon sitä, minne on perustettu suojelualueita”, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen. nyt sillä on jotain mahdollisuuksia.” jOUNi TikkaNEN birdlife nimesi kolme tärkeää lintualuetta to m i m u u kk o n En / lin tu ku va m ik ko sa ik ku pilkkasiipi viihtyy Uudenkaupungin edustalla. muun muassa vuotoksen alue eli kemihaaran suot olivat iBa-alue ennen niiden suojelua natura 2000 -ohjelmassa. Tuolloin maastosta löytyi laiton nautahaaska, jonka ympärillä näkyi paljon ilvesten jälkiä. helmikuun lopulla korkein hallinto-oikeus esti vapoa ottamasta saarijärven paajalansuota turvetuotantoon osittain näihin taimeniin vedoten. aNNE hirvONEN Suomen Luonto kertoi laittomista haaskoista helmikuussa 2015.. Haaskanpidosta tuomittu toimii petoyhdyshenkilönä SUOMEN LUONTO uutisoi helmikuussa 2015 itärajan laittomista haaskoista, jotka houkuttelivat suurpetoja asutuksen läheisyyteen. Luonto, ympäristö ja tiede nYT Taimenten perässä kahlailu kannatti yhdySvaLTaiN tutkimuksen professori Mikko Saikku ei aavistanut, miten tärkeäksi hänen vuonna 2012 löytämänsä taimenenpoikaset osoittautuisivat. moksinjokeen valuu jo ennestään turvevesiä. vieläkö saarijärven reitin taimenen ehtii pelastaa. harrastuksenaan virtavesien hoitoyhdistykseen kuuluva saikku löysi yhdessä kalabiologien Aki Janatuisen ja Mikko Lemisen kanssa saarijärven moksinjoesta kahdeksan eri-ikäistä taimenta. Tassu-järjestelmän tietoja käytetään suurpetokantojen arvioinnissa, ja ne vaikuttavat osaltaan alueelle myönnettävien kaatolupien määrään. Mikko Leminen (vas), paavo kopu ja jukka Leminen sähkökalastivat Moksinjoella 2013. myöhemmin kalat määritettiin kuuluvaksi saarijärven reitin alkuperäiseen taimenkantaan, jonka luultiin jo hävinneen
miksi näin. Halusimme kunnioittaa mukana olleiden yksityisyyttä, emmekä antaneet paikalle osuneelle ulkopuoliselle luontokartoittajalle lupaa kuvata ryhmää tai julkistaa heistä kuvia. emme kuitenkaan missään vaiheessa kieltäneet kuvaamista ärjänsaaressa, kunhan se tapahtui turvallisuusohjeita noudattaen. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Työmaan käynnissä ollessa toimihenkilöidemme ensisijainen velvollisuus oli teroittaa tulijoille UPm:n työturvallisuusohjeet ja valvoa niiden noudattamista. Samoja periaatteita kuin Janakkalassa noudatimme ärjänsaaressa 8.–10.2.2016, kun luontoaktivistit saapuivat kohteelle ja halusivat kuvata työmaan lisäksi myös paikalla olleita toimihenkilöitämme. Tärkein kysymys on: mihin lakiin kieltäminen perustui, janakkalassa ja ärjässä. Suomen Luonnon kysymyksiin vastaa johtaja pekka rajala uPm:stä. MikkO NiSkaSaari ja sm in aw a d / is to ck Ph o to u Pm m Ed ia su h tE Et metsäyhtiö uPm on yrittänyt kieltää kuvaamisen metsiensuojeluun liittyvissä tilanteissa. UPm ei ole kieltänyt tai pyrkinyt estämään luontotai hakkuukohteiden kuvaamista, kunhan toiminta tapahtuu UPm:n turvallisuusohjeita noudattaen, aiheuttamatta vaaraa kuvaajalle tai muille paikalla oleville. en perusta vastaustani lakiin. mihin lakiin kieltäminen perustuu. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. pekka rajala v Es a h y yr yl ä in En biologi vesa hyyryläinen kuvasi UpM:n hakkuita ärjässä.. oulujärven ärjänsaaresta raportoitiin koko hakkuiden ajan tammikuusta helmikuuhun, että työmaata, sen koneita ja uPm:n toimihenkilöitä kiellettiin kuvaamasta. näin kävi esimerkiksi oulujärven Ärjänsaaressa tammi–helmikuussa. 13/2016 Suomen luonto 11 uPm:n edustajat kielsivät viime marraskuussa janakkalassa luontokartoittajaa kuvaamasta hakkuuaukeaa ja siellä ollutta yhtiön ryhmää. myöhemmin uPm esitteli tätä ” uhkailua” FSC-sertifiointia koskevassa keskustelussa. miksei hakkuita saisi kuvata. Paikalla olleiden mukaan luontokartoittaja oli kuitenkin kuvannut ryhmää. ärjästä raportoitiin kieltelyjä hakkuiden koko ajalta. Kun kartoittaja ei hyväksynyt laitonta kieltoa, uPm teki sisäiseen systeemiinsä merkinnän uhkaavasta tilanteesta. Kyse oli UPm:n sisäisestä koulutustilaisuudesta maastokohteella
leveyspiirin pohjoispuolella useita asteita pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampia. lämmintä ei ole ollut vain Arktiksella. Ilmiö on toistunut useana aiempana vuotena tammi–maaliskuussa ja marras–joulukuussa, jolloin pitäisi olla kylmintä. normaalisti jäätä pitäisi olla eniten maaliskuussa. Kun maaliskuussa oli perinteisen Alaskan poikki ajettavan koiravaljakkokilpailun Iditarodin lähtö Anchoragessa, lunta oli tuotava sinne junalla 350 kuutiota. luntakin on satanut vain kymmenesosa tavanomaisesta ja tyypilliset talvimyrskyt ovat puuttuneet tyystin. Nollaraja ( c) sinisellä, pitkän ajan keskiarvo vihreällä ja 2016 alku punaisella, jolloin pakkasta oli vain 16–26 c. Pohjoisnavalla oli tuolloin lämpimämpää kuin vaikkapa moskovassa. monet tutkijat ovat olleet varovaisia arvioissaan poikkeuksellisesta lämpöaallosta. Ilmastotutkijoitakin on hämmästyttänyt Yhdysvaltain Ilmailu ja avaruushallinto nasan mittaama maapallon uusi helmikuun lämpöennätys, joka on 1,35 astetta yli vuosien 1951–1980 keskiarvon. Jääpeitettä on nyt vähiten koko satelliittikartoitusten aikana. helmikuuta–15. n arkTikSELLa LäMMiNTä pohjoisella arktisella alueella on viime kuukausina ollut harvinaisen lämmintä. Ilmiöön ei heidän mukaansa ole yhtä yksittäistä syytä, vaan useampia tekijöitä, ei vain ilmastonmuutos tai parhaillaan vaikuttava lämpötilaa nostava el niño -ilmiö. Vuodenvaihteessa Pohjoisnavalla oli nollakeli, kun siellä kaamoksen aikana on normaalisti noin 25 astetta pakkasta. maaliskuuta hurja lämpötilahyppäys (-3,2): 13 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. d m i n at u rE in st o ck / lE h ti ku va teksti jOrMa LaUriLa. Se on ennenkuulumatonta. Huippuvuorilla meri on ollut ennätysjäätön, ja norjan ilmatieteen laitoksen mukaan siellä mitattiin 30 päivän jaksolla 15. Helmikuussa jääpeitettä oli ajankohdan kaikkien aikojen pohjalukema: vain noin 14 miljoonaa neliökilometriä. leveysasteen pohjoispuolen lämpötiloista. 12 Suomen luonto 13/2016 il m a s t o maaiLmaLta t o im it ta n u t jO r M a L a U r iL a T ämän vuoden tammija helmikuun lämpötilat ovat olleet koko Arktiksella 80. Kuluneena talvena Alaskassa on ollut noin seitsemän astetta keskimääräistä lämpimämpää. jääkarhulle jää on elinehto. käyrän luvut ovat kelvinasteina, vaakarivissä päivät. Siellä ilmaston lämpeneminen on ollut kaksi kertaa voimakkaampaa kuin muualla Yhdysvalloissa. Alaskassa on ollut vieläkin lauhempaa. Tanskan meteorologisen instituutin (dMi) käyrä 80
su PE rs to ck / lE h tik u va arktiS. 13/2016 Suomen luonto 13 uutiSia itävalta ja ruotsi valveutuneimpia Pekka Harju-Autin oulun yliopistossa helmikuussa julkaistu väitöstutkimus selvitti ympäristötietoisuutta eri puolilla maailmaa. Tervetuloa mukaan! 15.–20.6. Lofootit 16.–21.9. Vastuullinenmatkanjärjestäjä onkotimainenOyKon-Tiki ToursLtd. Greenpeace vaatii mertensuojelualueen perustamista pohjoiselle Barentsinmerelle, ja tämä on sen mukaan norjan hallituksen vastuulla. analysoimalla satelliittidataa järjestö havaitsi, että pohjatroolarit suuntaavat yhä useammin Barentsinmeren pohjoisosiin alueille, jotka on määritelty luontoarvoiltaan erityisen merkittäviksi. Pohjoismaat ja uusi-seelanti valtasivat ympäristön tilan kärkipaikat – suomi oli ruotsin jälkeen toisena. ympäristötietoisuus oli korkeinta maissa, joissa kansalaisten itseohjautuvuus on suurinta. Petolintumuuttoa Espanjassa 17.–29.9. melkein puolet norjan kylmän veden koralliriutoista on jo vaurioitunut raskaiden troolausverkkojen takia. kulttuurillisten arvojen ja ympäristötietoisuuden tason välillä havaittiin selvä yhteys. niiden joukossa on suomessakin kalatuotteita myyvä Findus sekä muun muassa Birdseye ja iglo. Kalifornian punapuumetsät 11.–23.10. monet näistä yrityksistä mainostavat myyvänsä kestävästi pyydystettyä kalaa. seuraavina olivat saksa ja tanska. Linkki raporttiin: bit.ly/1QV0NxB jOrMa LaUriLa jääkarhulle jää on elinehto. Upea Etelä-Afrikka 24.–11.12. aikaisemmin kansainväliseen vertailuun sopivaa ympäristötietoisuuden mittaria ei ole ollut. KON-TIKI TOURSIN LUONTOMATKAT YKSIN, KAKSIN TAI PIENELLÄ PORUKALLA Kon-TikiTourson Bongariliitonpääyhteistyökumppani. ympäristön tilan arvioitu kehityssuunta suomessa puolestaan on huolestuttavasti vasta 13:s 57 maan vertailussa. ykköseksi sijoittui itävalta, ruotsi tuli kakkoseksi ja suomi kolmanneksi 57 maan ympäristötietoisuuden vertailussa. heikoimmat ympäristötietoisuusindeksit löytyivät afrikasta ja arabimaista. järjestö vaatii myös, että suomen on keskityttävä suojelualueiden verkoston rakentamiseen, kun se ottaa vastaan arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensi vuonna. Seuraa meitä Facebookissa tai Twitterissä www.facebook.com/www.kontiki.fi www.facebook.com/reettareissunainen www.twitter.com/KonTikimatkat PaulSegersvärd ympäriStötietoiSuuS barentsinmerta, taustalla huippuvuoria. raportti yhdistää tuhoisasta toiminnasta vastuussa olevat kalastusyhtiöt tunnettuihin elintarvikeyrityksiin. Borneon luontoja lintumatka 4.–13.11. Tansanian luontomatka 25.9.–8.10. Tarunomaiset Galapagossaaret Tulossa lisää talvikaudelle 2016-2017: •marraskuussaBalinluonto-jalintumatka •tammikuussaCostaRica •tammikuussaTogo&Benin Lue lisää matkaohjelmista, hinnoista ja oppaista sekä tilaa uutiskirjeemme www.kontiki.fi Varaukset verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. Kon-Tiki Tours tekee ympäri maailmaa suuntautuvia luontomatkoja ammattioppaiden johdolla. Euroopan ulkopuolisista maista parhaiten sijoittuivat japani, uusi-seelanti ja kanada. Sri Lankan lintuja luontomatka 3.–13.12. Vuonna 2016 järjestämme useita mielenkiintoisia ja unohtumattomia elämyksiä kaikille luontoa kunnioittaville matkaajille. työssä vertailtiin myös asiantuntijoiden arviointeja maiden ympäristön tilasta ja kehityssuuntia. jOrMa LaUriLa Tuhoisaa pohjatroolausta barentsinmerellä Greenpeacen maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan jättimäiset kalastustroolarit tuhoavat merenpohjaa arktisilla alueilla. Greenpeacen mukaan Barentsinmeren turskan ostaja ottaa aina riskin, että kalansaaliin joukossa on arvokkailta luontoalueilta troolattua kalaa
14 Suomen luonto 13/2016 m ih a kr o FE l tuli lähelle sakaali. 14 Suomen luonto 110/2015 Virossa on jo vakiintunut sakaalikanta. suomeen lajia ei heti odoteta, vaikka siitä on kohuttu. k u u k a u d e n la ji : k u lt a S a k a a li teksti aNTTi haLkka kultasakaali romaniassa, missä laji on maanosassamme runsaimmillaan
männil ei ole myöskään kuullut sakaalihavainnoista Venäjän lähialueilta. menin kyselemään asiasta, ja ilmeni, että meneillään oli sakaalien etsintä. Suomeen eläinten pitäisi kulkea rantaa pitkin Tallinnan ja Pietarin kautta. Jatkolevittäytyminen on kiinni siitä, miten suureksi Viron kanta kasvaa. Vuonna 2013 Virossa oli jo kaksi sakaalipentuetta. Aiotaanko Viron kantaa tai sen leviämistä rajoittaa. Naaras koirasta pienempi. K aksi vuotta sitten ihmettelin Viron matsalussa pääsiäisenä öistä moottorikelkkaliikennettä lahden yli. ne ovat mieltyneet maan länsirannikon ruovikkoalueisiin ja katajikkoketoihin. Sakaali syö lähinnä pikkunisäkkäitä. Suden alueita se näyttää välttelevän.” Joka tapauksessa sakaali on löytänyt länsi-Virosta nyt sopivan seudun, jossa on talvisinkin ympäristöä leudompaa ja laajoja katajikkoja ja ruovikoita suojaksi. Pienen sakaalin jälkien koko menee ison ketun jälkien kanssa osin päällekkäin. Silti Viroon saapuminen oli yllätys, jota on ihmetelty Suomessakin. LiSääNTyMiNEN: Pariuskollinen. Ulvoo. Kooltaan sakaali on kettua isompi, mutta sukulaistaan sutta selvästi pienempi. n 13/2016 Suomen luonto 15 k a rt ta m ih a kr o FE l. raviNTO: Lähinnä pienet nisäkkäät kuten myyrät, mutta myös linnut. Viron pohjoisrannikolla ammuttiin sakaali 2013, mutta sen jälkeen ne ovat pysytelleet maan länsiosissa. ELiNyMpäriSTö: Avoimet ympäristöt, Virossa rantojen ruovikot ja katajikot. PE EP m ä n n il kultasakaali on levinnyt eteläisestä Euroopasta kohti pohjoista (punaiset pallukat). Afrikan sakaalit kuuluvat ilmeisesti susiin. männilin mukaan ruokalistalta löytyy Virossa myös esimerkiksi omenoita ja teurasjätteitä. männil ei pidä todennäköisenä että sakaali tulisi Suomeen kovin nopeasti. LEviNNEiSyyS: Kaakkois-Euroopasta Intian ympäristöön. ”Ajatus sakaalin tulosta tänne on aika epärealistinen, koska se on merenrannan kulkija”, sanoo myös professori ilpo Kojola luonnonvarakeskuksesta. männilin mukaan kaikki tunnetut lisääntymiset ovat näistä ympäristöistä. Seuraamme tilannetta”, kertoo Peep männil. ”Yhteensä Virossa on pyydetty kymmenen ja jäänyt auton alle viisi sakaalia, latviassa tiedän yhteensä 12–13 tapausta ja liettuassa yhden.” Sakaali on ollut vuoden 2016 alusta Virossa pienriistana metsästettävä laji, jota saa pyytää marraskuulta helmikuun loppuun. keskivarpaat usein jäljessä yhdessä. Saaret ovat myös sakaalin suosiossa, sillä yksi eläin jäi Saarenmaalla auton alle 2014, Vormsilla ammuttiin nuori yksilö 2015 ja tänä vuonna Saarenmaalla kaadettiin sakaali. Pentuja huhtikuussa tai toukokuussa 6–9. Sakaalin jälkien pituus on 6–7 senttiä (ketun 5–6 ja suden 9–11). ”ei ole suunnitelmissa. Supikoira on ihmisen tuoma vieraslaji, sakaali tulokaslaji eli itse paikalle tullut. ”Sakaali ei ole metsälaji ja karttaa myös vahvaa lumipeitettä. nuoria lampaitakin sakaali voi saalistaa, mutta näyttöä asiasta on toistaiseksi vähän. muu seurue suhtautui kertomaani epäuskoisesti, sillä sakaali on eteläinen laji. 110/2015 Suomen luonto 15 Canis aureus TUNTOMErkiT: Säkäkorkeus noin 50 senttiä. lä h d E Bio d iv Er sit y a n d co n sE rv at io n 24 (10 ): 25 93 –2 610 . kultasakaali. Paino 7–13 kiloa. Marjat ja hedelmät. Sittemmin on selvinnyt paljon myös virolaissakaalien tavoista. ”Viime vuonna lisääntyviä sakaaleita oli jo viidestä kuuteen”, kertoo johtava riista-asiantuntija Peep männil Viron ympäristövirastosta. Se on kotonaan Intiasta mustanmeren ja Välimeren seudulle ulottuvalla vyöhykkeellä. Hyötyä sakaalista on siinä, että supikoirat näyttävät pysyvän poissa sen reviireiltä. Viime vuosina sakaali on edennyt nopeasti pohjoiseen
kalliomaalaus on vasemmalla olevan jyrkänteen takana. järveen viettävä kallio soveltui mahdollisesti hyvin muinaisten heimojen hirvenpyyntiin: otus oli helppo ajaa jyrkänteeltä alas. 16 Suomen luonto 13/2016 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ Marraskuun laskeva aurinko värittää taivaan julma-ölkyn kanjonijärven yllä. 16 Suomen luonto 13/2016 Hossan s uuri hetki
avajaisia vietetään kesällä 2017. 13/2016 Suomen luonto 17 Suomussalmen ja kuusamon hossa saa kunnian päästä Suomen satavuotisjuhlan kansallispuistoksi. teksti SaMpSa OiNaaLa 13/2016 Suomen luonto 17 Hossan s uuri hetki h Eik ki kE to la / va st av a lo
sen verran ärhäkästi koski kuohuu, että vesikulkuneuvolla se on syytä ohittaa maitse. Päiväreittinä tai yhden–kahden yön reittinä melontaa hossan alueella. metsäautoteitä pitkin on helppo liikkua. hienot rotkojärvimaisemat. Suositeltavia reittejä . METSähaLLiTUkSEN luontokeskus on ensimmäinen paikka, minne hossaan saapuvan kannattaa mennä. . tämä vaikeuttaa kaukana sijaitsevan julma-Ölkyn saavutettavuutta. autiokämpät ja varaustuvat ovat hyvin huollettuja. hossaan voi tutustua helposti esimerkiksi huosiharjun reiteillä, joista yksi alkaa kyynärälammen lähellä olevalta pysäköintipaikalta luontokeskuksen tuntumassa. huosiharjun–hakoharjun–laukunharjun– värikallion reitti. myös liikuntarajoitteiset on opastuskeskuksen lähellä huomioitu taukopaikkoja ja kalastuslaitureita rakennettaessa. . opastuskeskuksessa on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen lounaspalvelu. . lounatkosken rannoilla pääsee näkemään vanhoja puurakennuksia kuten puromyllyn, uiton aikaisia rakenteita ja uittomiesten käyttämän kämpän. Lavajärvi viime vuoden maaliskuussa. 13/2016 Suomen luonto 19 mInne mennä hossassa. . kanoottivuokraus on helppoa. kelpo pitkokset kosteikkojen yli, maisemalava. julma-Ölkyn ”Ölkyn ähkäsyn” vaellusreitti (5–6 tuntia). vaikkapa järripeipon ja leppälinnun laulu sekä kuikan huuto luovat seudulle omanlaisensa äänimaailman. reittejä on kuutisenkymmentä kilometriä. on hienoa meloa rotkojärvien kallioiden reunustaa. hEikki kETOLa ja jyrki MäkELä puukkojärvi helmikuun 2016 hirmupakkasessa. m ik a k a iv o la m ik a k a iv o la 13/2016 Suomen luonto 19. ison kartan ääressä voi suunnitella retkeilyä. Talviretkeilyyn liittyvää oleellista . vuolain virtapaikka on lounatkoski. melontareitti julmä-Ölkyn vesistöstä alavirtaan kohti somerjärveä ja hossaa. näyttelyihin tutustumalla saa samalla käsityksen, mitä kaikkea tulevalla kansallispuistolla on tarjottavanaan. järvet ovat pääosin kapeita ja jokien kosket enimmäkseen rauhallisesti virtaavia. hossa on mainio retkeilyalue yhden tai useamman päivän patikointiin, melontaan tai kalastukseen. tie julma-Ölkylle ei ole pääsääntöisesti aurattu. reitit soveltuvat kanooteille, kajakeille ja veneille. jos haluaa etäämmälle lukuisten lampien ja järvien sekä jokien erottamiin harjumetsiin, polkuja riittää tallattaviksi ja latuja sivakoitaviksi yllin kyllin. Lämpötila oli alle -40 astetta. tie hossan läpi on sen sijaan kunnossa myös talvella ja helpottaa talviretkeilyä koko alueella. melojalle on tarjolla useita, kauniita vesistöreittejä. somerjoen lihapyörteen kohdalla kanootti voi matalan veden aikana hiukan kolista kiville. hossa on selväpiirteistä jääkauden muovaamaa maisemaa. majoitusta on monenlaista: tarjolla on varausmökkejä, autiotupia, laavuja ja vapaasti valittavia telttailupaikkoja (ei erillisiä telttailualueita) havumetsäkankailta ja järvenrantamaisemista. kokeile myös lumikenkäilyä ja pilkkimistä
Kun kansallispuistosta edellisen kerran tehtiin esitys vuosituhannen vaihteessa, Suomussalmen silloinen kunnanjohtaja tyrmäsi idean alkuunsa. lopulta se jäi ilman suojelustatusta, ja puistot perustettiin Pallakselle, Pyhätunturille, Petsamoon ja Porkkalaan. h Ei kk i kE to la lakiesitys uudesta kansallispuistosta on tarkoitus antaa vielä tänä keväänä. Suomen satavuotisjuhlan puisto on ainutlaatuinen juttu”, Vainio myhäilee. Ja niin Hossasta tulee ensi vuonna Suomen neljäskymmenes kansallispuisto. mutta lopulta saimmekin paljon enemmän. Vuonna 1979 Hossasta tuli metsähallituksen ensimmäinen retkeilyalue yhdessä Taivalkosken Kylmäluoman kanssa. ”Kansallispuisto on ulkomaillakin tunnettu brändi toisin kuin retkeilyalue. Alueen kehittäminen on nyt turvattu ja se merkitsee myös työpaikkoja”, Asta Tolonen pohtii. näistä Petsamo jäi sotien jälkeen rajan taakse ja Porkkalan suojelu raukesi neuvostoliitolle vuokrauksen takia, sillä aluetta oli linnoitettu. ”Se oli suuri pettymys. Vainio oli mukana laatimassa Hossan hoitoja käyttösuunnitelmaa. Vuonna 2012 valtio nimesi uusiksi kansallispuistoiksi Teijon ja etelä-Konneveden. Kansallispuisto jäi silloin saamatta. Tällä kertaa kunnanjohtaja Asta Tolonen on ollut puistohankkeen näkyvimpiä vetäjiä. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin toiminnanjohtajana pitkään työskennelleen janne Kumpulaisen mukaan alueeseen kohdistui jatkuvia uhkia loppuun asti. Kun Suomeen suunniteltiin 1920ja 1930-luvuilla ensimmäisiä kansallispuistoja, myös Hossa oli mukana mietinnöissä. Suunnitelma lisäsi kansallispuiston kannatusta ja sai jopa metsästäjät kannattamaan suojelua.” kalliomaalaukset vetonaulana Kansallispuiston perustaminen panee lopullisesti pisteen Hossan hakkuille. murhisalossa paikalliset tulivat mukaan suojeluhankkeeseen 1980-luvun lopulla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, puiston avajaisia vietetään kesällä 2017. Suomussalmella myös uskotaan, että se merkitsee nostetta matkailulle. Yksi aktiivisimmista kansallispuistohankkeen puuhamiehistä Suomussalmella on viime vuosina ollut metsätalousinsinööri matti vainio. kapea harju erottaa keihäslammen ja hossanjärven Nurmiselän. 20 Suomen luonto 13/2016 20 Suomen luonto 13/2016 Mäntykankaat ovat tyypillistä hossan maisemaa. Se ei kuitenkaan merkinnyt täydellistä suojelua, vaan alueella on tehty erilaisia hakkuita viime vuosiin asti. nykyään suojelualoitteet tulevat usein kyläläisiltä”, Vainio kuvailee. Suunnitellulle hakkuualueelle ehdittiin jo raivata tieura, mutta hakkuista luovuttiin asialle tulleen julkisuuden vuoksi. Hän tutustui Hossaan ensi kertaa 1975 aloittaessaan työt suunnittelijana metsähallituksessa. matti Vainion mielestä Hossan puolesta nähty laaja kampanjointi kielii asennemuutoksesta. hakkuut uhkasivat Viimeisin vääntö Hossan suojelusta alkoi 2011, kun metsähallitus suunnitteli laajoja harvennusja pienaukkohakkuita. ”Asetelma oli vielä 1980-luvulla se, että etelästä tuli luontoliittolaisia ja paikalliset paheksuivat. Kansallispuiston puolesta kerättiin kesällä yli 6000 nimen adressi. ”Vielä joulukuussa 2014 olin tiedotustilaisuudessa, jossa metsähallitus esitti Hossasta 16–17 neliökilometrin aluetta metsätalouskäyttöön. Kunnanjohtaja arvelee, että viimeisetkin soraäänet vaikenevat tietoa jakamalla.. Hossan tie kansallispuistoksi on ollut pitkä ja polveileva. myös kuusamolaiset lähtivät mukaan kampanjointiin