kevätkuvakisan tulokset. Kainuun paljakka. on 8 – 69 u m .6 äs ETKI R iss st te teemana luontomatkailu KEVÄT kuvissa ja seurannassa Jorma Luhta kuvasi allin maisemassaan paljakka on Kainuun helmi 3 Irtonumero 8,50 € 28.3.2014 Tässäkin Päijänteen maisemassa piilottelee useita geokätköjä. Geo kätköllä Avaruusajan harrastus vie luontoon.. KÄRPPÄ. enni rukajärven luonto. kierrätystä kaatopaikalla. SUOMEN LUONTO 3 | 2014 ruostesiipi. geokätköt. suomen uudet sammakot. AT . allimailla
alkukevät Keskiyön hetki suolla kuva Jorma Luhta Teksti Jorma Laurila sulava suo kevätyössä on täynnä kosteanraikasta tuoksua. Hämärän hetki on pian ohi: kohta kurjet kuuluttavat uuden päivän alkaneeksi.. Hämärässä äänimaailma korostuu; korviin kiirivät kahlaajien kimakat huudot, taivaanvuohen pyrstösulkien havina, metsähanhien törähdykset ja sorsien rääpätys
Vuosi sitten talven päättymistä saatiin odotella perinteisen helmikuun oloisessa ilmanalassa huhtikuun puoliväliin. Ruostesiiven toukka voi hätkähdyttää. 16 Aarre verraton Geokätköilijä 32 Allin ylämailla lumoutuu luonnosta Luontokuvaaja ja maisemista. Nyt havaintoja kertyy jo tuhansittain, ja ne kaikki toimitetaan Helsingin yliopiston Luonnontieteelliselle keskusmuseolle. Seuranta on paitsi hauskaa myös erittäin hyödyllistä. Jorma Luhta seurasi jäänreunan lintujen 26 Kärppänä kevättä ja kesää puupinossa Galdoaivissa Utsjoella. Vikkelä myyränpyytäjä. Myös verkkosivuillamme www.suomenluonto.fi ollaan mukana kevään etenemisessä. Tällaiset pitkät aikasarjat kerryttävät ainutlaatuista tietoa siitä, minkälaisia muutoksia luonnossa on käynnissä. Pääkirjoitus Silmät ja korvat auki kevääseen taas kerran on nähty, miten erilaisia keväät voivat olla. Sisällys 3/2014 seppo parkkinen jorma.laurila@suomenluonto.fi Berndt Hannelius Jorma Laurila päätoimittaja vakiot 28 Kevään 14 Hetki hangella äänimerkki Ruostesiiven toukka Luonto-Liiton Kevätseurannassa kuunnellaan myös ääniä. Havaitsijoiden ja havaintojen määrä on lisääntynyt huimasti vuosikymmenten mittaan. 14 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 39 Nylén 55 Nikkanen. Mistä se putkahti hangelle. Luonto-Liitto on järjestänyt Kevätseurantoja jo 1961 lähtien. Tänä vuonna kevään edistymistä seurataan seitsemänä viikonloppuna, joista viimeinen on kesäkuun alussa. Näköhavaintojen lisäksi kuunnellaan ääniä: teemalajeina ovat pajulintu, tiltaltti, sirittäjä, sammakko, viitasammakko ja rupikonna. Nyt helmikuu ja maaliskuu ovat olleet lämpimiä ja vähälumisia, maaliskuun puolivälin kylmää henkäystä lukuun ottamatta. Lue lisää Kevätseurannasta sivuilta 28–31. Silloin rysähtikin oikein kunnolla ja varhaiskevät jäi ainakin etelässä vain muutaman päivän pituiseksi. on matkalla koteloitumaan
Hopeamitalisti Enni 46 Arvoitukselliset vihersammakot Mölinää lammikoissa. www.suomenluonto.fi/ category/vuodenajat/ Rukajärvi arvostaa puhdasta luontoa. no. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 3/2014 73. www.climatecalc.eu Cert. Monenmoista on tarjolla. myös nettisivuillamme. 40 Laulujoutsen kiri voittoon Kevään valo -valokuvakisa näyttää muutoksen vuodenajan. 40 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Suomen sammakot saivat lajitäydennystä. Kuva: Hannu Vallas /Lentokuva Vallas. vaarametsään Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_03/2014 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 68 Pussista potkua 56 Paljakka kutsuu retkelle vanhaan Retkimuonat puntarissa. Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Geokätköilijä haltioituu retkellään myös Asikkalan Pulkkilanharjusta. Puolankalainen luonnonpuisto on kiehtovan Kevään tuloa seurataan nyt monipuolinen. CC-000026/FI kansikuva timo melantie / vastavalo 50 Kaatopaikasta lajittelukeskus Kierrätys ja poltto. 62 Kasvokkain 64 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 13/2014 Suomen luonto 5. Jätehuollossa puhaltavat uudet tuulet. Jyrki Mäkelä 62 Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kevään valo -kuvakilpailumme satoa. Se asettaa ympäristöv aatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044?333?5036 Johanna Mehtola, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 044?278?8656 Anne Hirvonen (harjoittelija) Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Sinivuokot. Voittaja valikoitui 500 kuvan joukosta
Uroksen elinpiiri on noin sata hehtaaria, naaraan 55 hehtaaria. Jo Etelä-Ruotsissa elinpiirit ovat puolta pienemmät. Jos paikalle sattuu toinen uros, voi syntyä tappelu, jonka häviäjä luikkii tiehensä. Siilien parittelurituaali saattaa kestää useita tunteja. ”Toisaalta jos välillä sataa vettä ja välillä pakastaa, se voi häiritä horrostamista.” Siili tekee erilaisia pesiä. ”Niiden tavoitteena on paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa ja silloin niiden täytyy juoksennella pitkiä matkoja”, tutkija Anni Rautio kertoo. Siili talvehtii metsissä Tuore tutkimus paljastaa salaperäisen jäännelajin yllättävän liikkuvaiseksi. Päiväpesät ovat usein nopeasti lehdistä ja heinistä kokoon kyhättyjä. Parasta on jättää ruokkimatta kokonaan. S alice karlsson heikki mäkikallio / vastavalo iilit liikkuvat Suomen korkeudella paljon verrattuna eteläisempiin maihin, kertoo tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus. Sen on muutamien kuukausien aikana hoidettava neljä–viisi poikastaan ja vieroitettava ne, minkä jälkeen sen on kerättävä vararavintoa talveksi. Urokset ovat liikkeellä erityisesti keväällä. Itse parittelu on nopea, ja sen jälkeen voittajauroskin nostaa melko pian nokkansa saadakseen vainun uudesta naaraasta. Raju tassutulehdus voi viedä keväällä jalat etenkin urossiilin alta. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. ”Siili saattaa hyötyä talven lyhenemisestä ja kasvukauden pitenemisestä ilmaston lämpenemisen myötä”, Rautio sanoo. 6 Suomen luonto 13/2014 Joensuun korkeudella etenkin naaraalla on kiire. Uros piirittää naarasta, joka suhtautuu kosijaan pitkään torjuvasti. Poikaspesät ovat päiväpe-. Jos siiliä ruokkii, on hygieniasta pidettävä erityistä huolta
13/2014 Suomen luonto 7. Jos pesästä pudonnut poikanen on vielä untuvikko, sen voi nostaa takaisin pesään, sillä vastoin yleistä luuloa pikkulintujen hajuaisti on melko huono. Kevät tulee eläinsairaalaan Mitä tehdä, kun törmää yksinäiseen rusakonpoikaseen. ”Ne kulkevat rauhallisemmalle alueelle, jolla ihmisillä on vähemmän kulkua ja ryhtyvät rakentamaan syyspesiä. Huhti–toukokuussa hoitolaan tuodaan ensimmäisiä orpoja oravanpoikasia, ehkä emostaan eksyneitä kuutteja, kesäkuussa sorsapoikueita, sitten lokinpoikasia, ja heinäkuussa on siilinpoikasten vuoro. Ihmisten into syöttää siilejä joutuukin salmonellan myötä uuteen valoon. Joka vuosi näihin aikoihin, kun rusakkoemot tekevät ensimmäiset poikueensa, alkaa Korkeasaaren villie läinsairaalaan tulla puheluita ?hylätyistä. Mitähän tämä vuosi tuo tullessaan. Kirjoittaja on biologi ja Suomen Luonnon toimitusharjoittelija. Eläinten kontakteissa esimerkiksi bakteerit ja loiset voivat levitä yksilöstä toiseen.” Salmonellan lisäksi siileillä esiintyi rajua tassutulehdusta. Jäniseläinten tapaan esimerkiksi hirvieläimet voivat jättää vasansa yksin käydessään ruokailemassa. Syyspesät rakennetaan yleensä lähimetsien sammalmättäisiin. Pohjoisessa siili selkeästi hyötyy ruokinnasta. Myös salmonellaa löytyi paljon. ”Siilit ovat monille rakkaita, ja niitä on mukava seurata pihalla. rusakonpoikasista. n anne hirvonen Kuningaskalastaja lensi ikkunalasiin eläintarhan alueella. Olen työskennellyt hoitolassa lähinnä kesäisin vuodesta 2007, ja puhelut ovat tulleet tutuiksi. Villieläinsairaalan vuosi kulkee eläinten vuosirytmin mukaan. Niistä yksi valikoituu talvipesäksi.” Naarailla sama siirtymä tapahtuu muutamaa viikkoa myöhemmin. Vastaus on aina sama: Rusakkoemo jättää poikasensa yksin maastoon ja käy imettämässä niitä vain kerran pari vuorokaudessa, yleensä hämärissä. Siellä on hoidettu eläimiä kuningaskalastajasta maakotkaan ja liito-oravasta saimaannorppaan. Kiikarissa harri brusi siä isompia, sillä niihin on mahduttava sekä emon että poikasten. Ne eivät havaitse helposti ihmisen hajua. ”Jo elokuussa urokset siirtyvät pihoista ja puistoista kaupunkimetsiin”, Rautio kertoo. Aina pitäisi kuitenkin varmistua siitä, että eläin todella tarvitsee apua. Siilien kudoksiin kertyy myös herkästi raskasmetalleja kuten kadmiumia. Tärkeä osa villieläinsairaalan työtä onkin antaa kysyjille neuvoja. Monet linnunpoikaset lähtevät pesästään ennen kuin ne osaavat lentää, ja emot ruokkivat jälkikasv uaan maastoon. Kun luonnossa vaelletaan tai muutetaan hankalissa tuulioloissa, se näkyy myös hoitolassa. Ellei poikanen ole selvästi loukkaantunut, se pitää jättää rauhaan. ”Siili soveltuisikin pitkäikäisenä eläimenä hyvin kaupunkiympäristön tilan ilmentäjäksi”, Rautio sanoo. Meren a uetessa päästään vapauttamaan talven aikana hoitoon tuotuja joutsenia, ja kun maa sulaa, on siilien vapauttamisen aika. Tilaa on tehtävä, sillä kesän lisääntymiskausi painaa päälle. Poikanen pitää jättää rauhaan. Ei mitään. Eläimille voi kuitenkin koitua ruokinnasta myös ikävyyksiä.” ”Siili elää pariutumis- ja poikasten hoitoaikaa lukuun ottamatta yksin, ja ruokinta on siten lajille keinotekoinen tilanne. korkeasaaren eläintarha Rautio havaitsi tutkimuksessaan, että siilejä kuolee runsaasti liikenteessä
kauko moilanen / vastavalo Kuulitko huhuilua. Jäkälälaitumet heikossa kunnossa atte karttunen ylä-lapin porojen talvilaitumet ovat Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) arvioinnin mukaan pahasti kuluneet. Metsästyskieltoa miehet saivat viisi vuotta. Karhu saatiin aamuhämärissä ammutuksi haaskan lähelle. Annakaisa Vänttinen Salli-palkinto Suomen Luonnon verkkotuottajalle vuotuisen Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton Salli-journalistipalkinnon sai tänä vuonna Suomen Luonnon verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen. Metla vertasi maajäkälien peittävyyttä ja painoa vuosien 2004 ja 2012 mittauksissa. Ampujat olivat jo kesällä rakentaneet toisaalle Inarin seudulle haaskan, jonka luo asettivat riistakameran. Soita pöllöpuhelimeen Laiton karhunpyynti Inarissa. Pöllöt ovat nyt liikkeellä, sillä myyräkannat ovat nousussa. Miehiä on epäilty samanlaisesta toiminnasta jo aiemmin. Törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita jopa neljä vuotta vankeutta, joten miehet selvisivät vähällä. Toinen päätekijöistä on rakennusyrittäjä ja toinen karhukoirakennelin omistaja, joka on käyttänyt pyyntiä koiriensa mainostamiseen. 8 Suomen luonto 13/2014 Nopeasti kehittyvät metsästyksen apuvälineet näyttävän ruokkivan salametsästystä. Kaatoa edeltävänä iltana kamera oli lähettänyt viestiä karhusta Oulun suuntaan. Rajavartioston iskuryhmä sai kuitenkin nopeasti selville kaadon oikean laadun. Pohjois-Karjalan p öllöpuhelimen numero on 0500 186 607. Maajäkälien peittävyys kankailla väheni kahdeksassa vuodessa peräti 75 prosenttia ja biomassa eli paino pinta-alayksikköä kohden 62 prosenttia. Rikoksessa käytetyt välineet, muun muassa noin 10?000 euron arvoinen kiikarikivääri, päätyivät valtiolle. Vesa Luhta 40 km päiväperhosten levinnäisyysalueet siirtyivät keskimäärin 40 kilometriä pohjoiseen 2000-luvulla verrattuna 1990-lukuun, kertovat kimmo saarinen ja juha Jantunen uudessa kirjassaan päiväperhoset matkalla pohjoiseen. SAL toteaa Suomen Luonnon verkkosivustojen olevan helppokäyttöiset, visuaalisesti upeat sekä sisällöllisesti kiinnostavat. Paikallinen poromies avusti kuljettamaan karhun paik- Pihlajaperhosen levinnäisyysalue siirtyi 300 kilometriä. Vänttinen on ollut keskeisessä osassa Suomen Luonnon verkkosivujen uudistuksessa sekä sos iaalisen median toimintojen kehittämisessä. Reagointi ilmaston lämpenemiseen on ollut nopeaa. Alkusyksystä 2011 Oulun seudulta olevat miehet ilmoittivat kaataneensa karhun Inarin Kuutuassa. Havainnot vastaanottaa yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtoranta, jolta voi kysyä myös mieltä askarruttavia asioita Pohjois-Karjalan alueen pöllöistä ja petolinnuista. Miehet olivat yön aikana ajaneet autolla yli 500 kilometriä haaskan luo, mistä mukana ollut karhukoira sai haukun. Lapin käräjäoikeus langetti alkutalvesta miehille puoli vuotta ehdollista vankeutta. Tänä vuonna soittoja on tullut jo muutamia kymmeniä”, Lehtoranta kertoo. Syyksi jäkälien nopeaan vähenemiseen epäillään lähinnä porojen määrää eli liian kovaa laidunnuspainetta. pohjois-karjalaN lintutieteellinen yhdistys on perustanut päivystävän pöllöpuhelimen, johon voi ilmoittaa kuulemiaan huhuiluhavaintoja. poimintoja jorma luhta / leuku Luonto ja ympäristö nyt Kuutuan karhu oli vanha uros. kaan, joka ilmoitettiin viralliseksi ampumapaikaksi. Lihojen myynnistä saadut 1000 euroa määrättiin rikoshyötynä menetettäväksi valtiolle. ”Pöllöpuhelin päivysti ensimmäisen kerran viime keväänä
jouni tikkanen 13/2014 11/2014 Suomen luonto 9. fi/havaintokirja. Älä kuitenkaan vohki kukkaa edes omaan penkkiin, sillä sinivuokon juuret ovat hyvin herkät. Ota silloin kuva omituisesta löydöstäsi ja lähetä se Suomen Luonnolle osoitteessa www.suomenluonto. Jutussa kerrottiin myös, että poikkeavuus voi koskea värin ohella lehtien muotoa ja karvaisuutta. Kun sinivuokot tänä keväänä kukkivat, ne voivat kukkia tavallista aiemmin. ilmiömäistä hannu laatunen Sinivuokolla on paljon perinnöllistä muuntelua, joka ilmenee muun muassa kukissa. Tapaus on harvinainen mutta ei aivan tavaton: Suomen Luonto käsitte- li aihetta numerossa 2/1978 ja kertoi, että yleisimpiä sinivuokon muunnoksia ovat punertavat ja puhtaan valkoiset kukat. Sinivuokot sekoilevat Hämeenlinnalainen valokuvaaja Hannu Laatunen lähetti Suomen Luonnolle kuvan omituisesta, kerrottukukkaisesta sinivuokosta. Heteiden ja emien puute tarkoittaa, että kasvi voi lisääntyä kasvullisesti mutta ei suvullisesti. Kerrottukukkaisia sinivuokkoja on kuitenkin jaettu juurakosta myyntiin puutarhoille. Kävin katsomassa kasvia myös viime keväänä, ja se kukki edelleen.. Kasvitieteilijä Henry Väre tietää syyn Laatusen kuvaaman kukan outouteen: ?Se on geenimutaatio, eräänlainen takauma, jossa heteet ja emit jäävät kehittymättä ja niistä tulee tässä tapauksessa kehälehtien kaltaisia.. ?Itse en ole koskaan nähnyt kerrottukukkaista sinivuokkoa luonnossa?, Väre kertoo. ?Työkaveri näytti minulle paikan vuonna 2008, ja silloin otin tämän kuvan. Kukka kasvaa metsäisellä, tyypillisellä sinivuokon kasvupaikalla, jolla on paljon tavallisiakin sinivuokkoja. Poikkeava yksilö kukkii tosin viikon kaksi muita myöhemmin
0% Seuraaviksi hallituspuolueiksi veikatut keskusta ja perussuomalaiset eivät saa kannattajiltaan tukea lain muuttamiselle. 2 Tulvapenkereet toimivin rat kaisu. mikko niskasaari Oho! Kotitarvekalasta ja Esko K. Ivalojoen tulvariskityöryhmä on päätynyt suosittelemaan penkereiden rakentamista ja olemassaolevien penkereiden korottamista Ivalon maailmankuva 3 Nuori maakotka hyötyy hak kuuaukeista. 20 % KAIKKI 52 % KOK 44 % SDP 63 % PS 51 % KESK 52 % VAS 66 % 40 % 60 % 80 % 100 % 26 % 21 % 14 % 43 % 18 % 19 % 32 % 18 % 42 % 6% 20 % 14 % tns gallup ”s aim aa la ist en on no us tava ba rrika deill e, jotta tä mä puha llus ja satojent uh an sien lu on no sta el äv ien ra nta-as uk ka ide n al iarvio in ti lo pp uu.” markus varesvuo / lintukuva isoveli valvoo pinnalla VIHR 64 % 15 % 21 % Säilyttää nykymuodossaan Ei osaa sanoa Avata uutta tarkastelua varten TEHDÄÄNKÖ KOLLAJA. 1 jT, 2 vesa luhta, 3 pertti koskimies Tarkkailemme ympäristöä. Enemmistö ei avaisi lakia.. 10 Suomen luonto 13/2014 Räkättirastaan ampumiseen on haettu poikkeuslupia. Kaavassa sovitaan valtion maksavan 22 tonttia, jotka jäävät toteutumatta järven itärannalle tulevan suojelualueen vuoksi. Tai tarkemmin ottaen: ”Pitäisikö edelleen vapaana virtaavia koskia suojeleva koskiensuojelulaki säilyttää nykymuodossaan vai avata ensi hallituskaudella uutta tarkastelua varten?” WWF Suomen TNS Gallupilla teettämässä, 1120 vastaajaa käsittäneessä kyselytutkimuksessa selvitettiin eri puolueiden äänestäjien suhtautumista asiaan. Vertailussa tulva-allas on noin kymmenen kertaa penkerettä kalliimpi. Se tarkoittaa, että kaikki kovat rannat oli varattu mökeille, mikä onkin yksi valitusten peruste. helmikuuta. Kaava mahdollistaisi hotellin ja 70 mökin rakentamisen. Tornator, jonka pääosakas on Stora Enso, on etukäteen turvannut voittonsa sopimuksella Kainuun ely-keskuksen kanssa. Rantautumiskelpoinen on liki sama asia, sillä harva retkeilijä pystyttää telttansa suolle. Virasto katsoi, että maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen tapa ymmärtää ensi sijassa ampumaluvan hakijaa ei ole lain mukainen. Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa kanteli vuonna 2012 oikeuskanslerille Suomen riistakeskuksen tavasta myöntää poikkeuslupia lintujen ampumiseen ennen kuin 30 päivän valitusaika on umpeutunut. Pinta-alaltaan noin 1400 hehtaarin järveä ei säännöstellä, ja se on paitsi kuikkien ja selkälokkien pesimäjärvi myös suositun melonta- ja patikkareitistön alkupää. Pohjois-Ruotsissa seurattiin maakotkia gps-lähettimillä ja huomattiin, että ne oleskelevat 41 neliökilometrin alueella ennen itsenäistymistään. kylän riskialueilla. Padon korkeus olisi ollut yli 10 metriä. Rannoista suuri osa on suota, ja rakennettavat osat kattavat pääosan rakentamiskelpoisista paikoista. Koskien valjastaminen saa enemmän kannatusta poliittisen kentän oikealla kuin vasemmalla laidalla. Hiljattain tulleessa päätöksessään oikeuskanslerinvirasto piti käytäntöä oikeusturvan kannalta vieraana. 1 Oikeuskansleri puuttui lintu jen ampumiseen. Linnut viihtyivät hyvin saalistukseen sopivilla hakkuuaukeilla, niiden reunoilla ja harvapuisilla kankailla. Ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, koska Jonkerin kyläyhdistys ja luonnonsuojelujärjestöt valittivat hallinto-oikeuteen. Tynkkyläinen Pihla javedeltä kommentoi apuk inosten kolaamista saim aannorpalle Itä-Savo-lehdess ä 27. Tutkimus julkaistiin Bird Study -lehdessä. Vaihtoehtona oli lähinnä tulvaveden sieppausaltaan rakentaminen joen latvaosille, Lemmenjoen kansallispuistoon tai Hammastunturin erämaahan. Lapin liitto ajaa vastaavassa tilanteessa Vuotoksen tulva-allasta Kemijoelle. Jokien patoaminen ei saa tukea Demarien halu puolustaa koskiensuojelulakia ei yllätä niitä, jotka muistavat, että lain asettaminen 1987 alkaen oli paljolti Sdp:n aikaansaannosta. ?Näitä rakennusoikeuksia ei saatu siirrettyä muille rannoille?, perustelee ely-keskuksen tarkastaja Sirpa Lyytinen sopimusta. Luonto ja ympäristö nyt Robert Churchill / istockphoto Tornator rahastaa erämaajärvellä kuhmon itäosissa oleva Jonkerin erämaajärvi sai rantakaavan. Helmikuussa Kuhmon valtuusto hyväksyi järvelle rannat omistavan Tornator-yhtiön kaavaehdotuksen
Miksi Rosatom olisi uhka. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Suomi on tuonut Venäjältä energiaa vuosikymmeniä eikä kuljetuksissa ole ollut ongelmia. Se on energiayhtiöille suoranainen taivaan lahja hintojen pitämiseksi korkeina. jouni tikkanen Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Alpo Juntunen timo jaakonaho / lehtikuva Saksan puolustusvoimien Bundeswehrin mukaan öljyn tuotantohuippu ohitetaan muutamassa vuodessa. Ukrainan kriisi nosti esiin Suomen riippuvuuden venäläisestä, etupäässä fossiilisesta tuontienergiasta. 13/2014 Suomen luonto 11. Suomen käyttämästä öljystä tuotiin vuonna 2012 peräti 89 prosenttia Venäjältä, maakaasusta kaikki ja myös merkittävä osa ydinvoimaloiden uraanista. Onko tämä riippuvuus venäläisestä energiasta meille riski. suora linja Voisiko Suomi olla energiaomavarainen. Öljyn loppumisesta on puhuttu vuosikymmeniä. sergei karpukhin / lehtikuva / reuters Suomalaisten käyttämä öljy tuodaan lähinnä Venäjältä, samoin maakaasu ja Loviisan voimaloiden uraani. Nesteen politiikka on ollut monipuolista ja yhteydet muihinkin energiatoimittajiin ovat kunnossa. Neuvostorakenteiset Loviisan ydinvoimalat ovat toimineet erinomaisesti. Täydellinen omavaraisuus olisi teknisesti mahdollista, mutta se olisi taloudellisesti absurdia. Käytämme miljardeja vuodessa tuontienergiaan. Jasmin Awad / istockphoto Venäjä on käyttänyt useaan otteeseen niin sanottua ”kaasuasetta” eli kiristänyt tuontienergiasta riippuvaista Ukrainaa kaasun hinnalla. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian emeritusprofessori Alpo Juntunen kommentoi asiaa Suomen Luonnolle. Ydinvoimaa on vastustettu lähinnä ekologisin syin, mutta onko lähellä Venäjän hallintoa olevan Rosatomin mukanaolo Fennovoiman ydinoimahankkeessa Suomelle strateginen uhka. Suomi on pieni maa, eikä meillä voida ajatella täysin omavaraista energian tuotantoa. Onko Suomi varautunut halvan öljyn loppumiseen ja siihen, että Venäjä hallinnoi suurta osaa niukkenevista energiaresursseista. Laaja professorityöryhmä esitti hiljattain, että Suomen pitäisi kääntää tämä kotimaiseksi kysynnäksi ja pyrkiä energiaomavaraiseksi vuoteen 2050 mennessä. Ukrainan tilanne on toinen, heillä ei ole vaihtoehtoa Venäjän energialle. Onko tämä mahdollista
12 Suomen luonto 13/2014 juvat paremmin suksia kantaen kuin hiihtäen: kiviä on enemmän kuin lunta. Vuonna 1032 reitillä alkoivat pyhiinvaellukset, kun Norjaa kristinuskoon käännyttänyt viikinkikuningas Olavi Haraldinpoika haudattiin Nidarosiin ja hänet kanonisoitiin Olavi Pyhäksi. Tie on kulkenut Dovren tunturiylängön yli kauemmin kuin tuhat vuotta. Kongsvold Fjeldstue on hyvä lähtöpaikka kansallispuistoon suuntautuville vaelluksille, sillä juna pysähtyy Kongsvoldissa. Pituutta sillä on 643 kilometriä. Läheisiltä tunturituvilta on merkitty reitti laelle. Laelta näkee kauaksi, selkeällä säällä merelle asti, mutta kivikkoisen rinteen kipuaminen ja etenkin laskeutuminen suVuonna 1670 perustettu tunturitupa Kongsvold Fjeldstue sijaitsee vanhan kulkureitin varrella. Nykyään Pilegrimsledenin vaellusreittiä voi autoilun ja junalla matkustamisen lisäksi patikoida. Erikoinen Snøhetta hallitsee kansallispuiston jylhää maisemaa. Norjalaisten kansallismaisemalla on retkeilijälle paljon tarjottavaa. Tunturin neljä yli 2000 metriä korkeaa huippua muodostavat kuin kruunun Norjan katolle, 2286-metrinen Stortoppen korkeimpana. Vuonna 1974 perustettu ja 2002 laajennettu Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto tarjoaa talvivaellukselle mahtavat puitteet: tunturimaisema vaihtelee jylhistä vuorista itänorjalaistyypin lempeisiin tuntureihin ja kansallispuistossa on tiheä tunturitupaverkko sekä merkityt reitit.. teksti ja kuvat Markus Sirkka Norja Myskihärkien ja peikkojen koti J os Käsivarren Lapissa sijaitsevat Suomen tarujen tunturit, Dovrefjellin tunturiylänkö on sitä norjalaisille – Dovregubbens rike, Vuorten kuninkaan valtakunta, missä peikot asuvat. Vuonna 1670 perustettu tunturitupa Kongsvold Fjeldstue sijaitsee vanhan Oslon ja Nidarosin, nykyisen Trondheimin, välisen kulkureitin varrella kansallispuiston itäreunalla korkeiden tuntureiden suojassa. Kaukana horisontissa kohoava Snøhetta näkyy viereiselle E6-valtatielle. Kansallismaisemaa Dov ren tuntureista tuli, kun Norjan ensimmäisen perustuslain Eidsvollissa vuonna 1814 allekirjoittaneet itsenäisyysmiehet vannoivat pysyvänsä ”yksimielisinä ja uskollisina, kunnes Dovre luhistuu”. Toimittanut jorma laurila maailmalta Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto Keski-Norjassa on myskihärkien, peikkojen ja tunturipeurojen koti
Ympärillä on useita muita kansallispuistoja ja suojelualueita. Suomalaisia kämppiä tuvat eivät ole, enemmänkin kesämökkejä sohvakalustoineen ja astiastoineen. Juna on mukava ja kohtuuhintainen. MATKAOHJELMA 4.–9.10.2014 4.10. Samalla voi ihailla tunturiaiheisia maalauksia, joilla taiteilijat ovat kautta aikojen maksaneet ylläpitonsa kansallismaisemiin suuntautuneilla retkillään. Matka taittuu saariyhteisöjen halki ja koskemattomassa luonnossa näet silmiä hivelevän kauniita maisemia. Opastettu kaupunkikierros Bergenissä ja kuljetus lentoasemalle, josta reittilennot Bergenistä Oslon kautta Helsinkiin lähtee klo 19.00. 09 466 300. www.kongsvold.no, www.nasjonalparker.org • Kulkuyhteydet: Oslosta junalla tai linja-autolla Dovrefjelliin. Dovregubbea eli vuorten kuningasta helpompaa on nähdä maakotka tai myskihärkiä ja tunturipeuroja. Hintaan ei lisätä toimitusmaksuja. http://www.villrein.no • Opastettuja myskihärkäretkiä järjestetään ympäri vuoden, kesäaikaan päivittäin. Illalliseksi nautitaan tunturirautua ja myskihärkää, ja kahvi tarjoillaan takkatulen ääreen. Mehamn – Tromssa > 6.10. Alueelle on myös siirretty naaleja kannan vahvistukseksi. Den Norske Turistforening -yhdistyksen ylläpitämät pienemmät tuvat ovat retkeilijöille keitaita: myrskyn ja usean telttayön jälkeen osaa arvostaa kamiinan lämpöä ja tukevia seiniä. Lähtö klo 7.15 Norwegianin reittilennolla Helsingistä Oslon kautta Kirkkoniemeen ja siirtyminen M/S Midnatsol alukselle. Takkuturkkinen myskihärkä on kansallispuiston tunnuseläin. www.moskus-safari.no • Pilegrimsdelen-vaellusteitin uudet nettisivut on juuri avattu: http://pilegrimsleden.no/en/ Kongsvoldin tunturihotellilla on yltäkylläinen palvelu ja elegantti tunnelma. > 5.10. Myskihärkä on kansallispuiston tunnuseläin. Niihin voi tutustua myös opastetuilla retkillä. Myös useat kuuluisat runoilijat ja säveltäjät kuten Henrik Ibsen ja Edvard Grieg ovat saaneet maisemista vaikutteita. Kuivamuonat, hedelmä- ja lihasäilykkeet, kaakaopussit, näkkileivät ja levitteet maksetaan tuvassa olevaan lippaaseen yöpymismaksujen kanssa. Dovrefjell–Sunndalsfjellan • Kansallispuistossa on 1693 km² upeaa tunturiluontoa. mennessä kontiki@kontiki.fi tai puh. Sijaitsee 390 km Oslosta pohjoiseen ja 160 km Trondheimista etelään. Bodø – Rørvik > 8.10. Trondheim – Ålesund > 9.10. Matkakohde Matkan ajankohta Matkan hinta Hurtigruten, Norjan rannikko 4.–9.10.2014 lauantaista torstaihin 1 490 €/hlö jaetussa 2-hengen hytissä, 2 820 € 1-hengen hytissä (koko hytin hinta) Hintaan sisältyy • reittilennot Helsinki – Oslo – Kirkkoniemi/Bergen – Oslo – Helsinki turistiluokassa veroineen • täysihoitoristeily 5 yötä jaetussa N-lk 2-hengen ikkunallisessa hytissä kannella 4 • lentokenttäkuljetukset • kaupunkikiertoajelu Bergenissä • suomalaisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta • ruokajuomat • laivayhtiön järjestämät kansainväliset retket • muut palvelut Ilmoittautumiset 30.4. Katso matkaohjelma www.kontiki.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Blue SkyTravel / Kon-Tiki Tours 13/2014 Suomen luonto 13. Finnsnes – Stamsund > 7.10. Matkanjohtajana suosittu luonto-oppaamme Esko Pettay. Vaellukselle riittää kevyempi ruokavarustus, mutta käteistä pitää olla mukana, sillä usealla tuvalla voi täydentää muonavaroja. • Kansallispuisto tunnetaan myskihäristä, tunturipeuroista, ahmoista ja maakotkista sekä harvinaisesta kasvilajistosta. Myskihärkiä on siirretty Grönlannista useampaan otteeseen, sillä ensimmäiset eläimet päätyivät toisen maailmansodan aikana ruokapöytiin ja saksalaisupseerien metsästysmuistoiksi.n HURTIGRUTEN - MAAILMAN KAUNEIN MERIMATKA NORJAN RANNIKOLLA Lähde mukaan M/S Midnatsolin matkaan risteilemään Kirkkoniemestä Bergeniin. HUOM! Suosittelemme, että kaikilla osanottajilla on koko matkan keston voimassa oleva henkilökohtainen matkavakuutus
14 Suomen luonto 13/2014 Mistä ruostesiiven toukka lumelle tupsahti. Seurailen toukan kulkua. Matka taittuu ripeästi, kunnes eteen tulee rotko. Toukka päättää jatkaa kulkuaan rotkon reunamaa pitkin. Varhaiskeväällä se on vironnut etsimään koteloitumispaikkaa. Kivipenkereen kohdalla hanki loppuu äkisti ja jatkuu jyrkän pudotuksen jälkeen huimat 20 senttiä alempana. Se pysähtyy reunalle ja kohottaa eturuumiinsa ylös kuin tuulen suuntaa tarkkaillakseen. Sievä punainen perhonen. Sen sisälle toukka koteloituu, ja reilun parin viikon päästä kotelosta kuoriutuu aikuinen ruostesiipi. Pää huojuu puolelta toiselle. Ruostesiiven toukan eteneminen näyttää erittäin määrätietoiselta marssimiselta, ikään kuin suunta ja määränpää olisivat sille päivänselvä asia. A urinko lämmittää ja lumi kimaltelee – on maaliskuun ensimmäinen viikko. Jo monen metrin päästä huomaan tutun kulkijan, jota osasin odottaakin. Ei kuitenkaan aikuisena siivekkäänä perhosena, vaan hangella ryömivänä karvaisena toukkana. Ne ovat liikkeellä sekä päivin että öin, mutta useimmiten ruostesiiven löytää lepäämästä. Aamulla hanki kantoi vielä hyvin, mutta nyt alkuiltapäivällä saapas humpsahtaisi syvälle, jolleivät sukset helpottaisi pinnalla pysymistä. Kuukauden laji: ruostesiipi Hetki hangella TekstI JA KUVAT seppo parkkinen Lähes jokainen vähänkin enemmän aikaa keväthangilla viettänyt on nähnyt ruostesiiven. Lopulta toukka horjahtaa – tai laskee tahallaan liukua, kierii rinteen alas, kokoaa hetken itseään ja jatkaa matkaa ennalta valitsemaansa suuntaan. Tässä vaiheessa vuotta se tosin on vielä ilman siipiä, toukkana. Se on viime kesän lapsia ja viettänyt talven levossa soluihinsa kertyneiden glyserolipitoisten pakkasnesteiden avittamana. Taitaa olla tämän kevään ensimmäinen perhoshavainto: ruostesiipi. Sellaiseksi käy vaikka kiven kylki, johon toukka kutoo omia karvojaan rakennusaineena käyttäen verkkopussin. Toukka joutuu ymmälle. Aikuiset perhoset lentävät lyhyen aikaa touko–kesäkuussa, joskus ensimmäiset jo huhtikuun puolella. Kohta se kääntyy tulosuuntaansa, mutta palaa vain pienen kierroksen jälkeen miltei samaan kohtaan. Metsän etelärinteiltä lumi on jo ehtinyt sulaa
heinikosta tai maasta, jolloin pienehkö värikäs perhonen erottuu selvästi. Useimmin ruostesiiven huomaa toukkana lumella. Syksyllä täysikasvuiset toukat liikkuvat vilkkaasti etsiessään talvehtimispaikkaa. VÄRITYS: Toukan väri vaihtelee ruosteenruskeasta mustaan. Vaikka laji on lähes koko maassa melko yleinen, aikuisena sitä näkee huomattavasti harvemmin kuin toukkana. Toukka tunnustelee reittiä. ELÄMÄNKIERTO: Aikuinen lentää lyhyen aikaa touko–kesäkuussa. LUOKITTELU: Kuuluu siilikkäisiin (heimo Arctiidae). Tänä keväänä on Etelä- ja Länsi-Suomessa toukkien vaelteluaikaan ilmeisesti lumetonta ja niitä on vaikea nähdä. ELINYMPÄRISTÖT: Muun muassa suot, metsänreunat, niityt, tienpientareet ja puutarhat. Ravinto: Toukka syö monia kasvilajeja. Sellai- sista paikoista ne erottuvat paremmin kuin metsänreunoista tai soilta, joissa ne myös liikkuvat. LEVINNEISYYS: Melko yleinen koko maassa. Siinä hyvä syy lisää matkustaa retkelle vähän pohjoisemmaksi! n ERIKOISUUS: Ainoita säännöllisesti keväthangella liikkuvia perhostoukkia. Ruostesiipi on koko Suomen perhoslaji. Silloin niitä havaitsee muun muassa teillä, poluilla ja vaikkapa pitkospuilla. Toukka varttuu kesällä, talvehtii ja koteloituu keväällä. ruostesiipi Phragmatobia fuliginosa Koko: Aikuisen siipienväli 26–37 milliä, toukan pituus noin 30 milliä. 13/2014 Suomen luonto 15. Aikuisena ruostesiipi on tyylikkään punasävyinen
Aarre verraton 16 Suomen luonto 13/2014. Myös kätköt johdattavat etsijän hienojen luontoaarteiden luo. susanna kekkonen Kalkkistenkosken maisemissa on myös geokätkö. teksti johanna mehtola / geokätköretken kuvat susanna kekkonen Retkeilyyn on helppo yhdistää toinenkin harrastus, geokätköily
Kunnes auto sammui, eikä enää suostunut inahtamaankaan. Juttua siis riitti. Vääksyyn oli matkaa vielä kymmenisen kilometriä. Matka kului rattoisasti muun muassa geokätköistä jutellessa. Geokätköily = Seikkailuhenkistä ulkoilua, jossa kätköilijät etsivät kartan tai gps-paikantimen ja internetiin tallennettujen kätkökuvausten avulla muiden harrastajien hienoihin luontokohteisiin ja mielenkiintoisiin paikkoihin piilottamia kätköjä. Korjaamo. Mitäs nyt tehdään. 13/2014 Suomen luonto 17. Tallin seinässä luki jotakin, mutta emme nähneet sitä autolle asti. S uuri päivä koitti. Huolella suunniteltu geokätköretki Asikkalan Pulkkilanharjulle saattoi alkaa. Katselimme ympärillemme. Pellon takana näkyi olevan iso halli, jonka piha oli täynnä autoja. Kekkonenkin kertoi monesti miettineensä kätköilyharrastuksen aloittamista. Lähdimme kuvaaja Susanna Kekkosen kanssa jo aamutuimaan Helsingistä kohti Päijät-Hämettä
Maassa möllöttää isoja kiviä siellä täällä, mutta hetki täytyy haeskella juuri sitä oikeaa. Kerromme murheemme ja Valkama sanoo, että eihän teitä voi pulaan jättää. Sitäkin me ihasneuvoo kätkölle. Kännykästä näkyy kätkön paikka ja minun sijaintini. No, no. Kännykän geocaching geokätkösovellus etsii napin painalluksella lähimmät kätköt, ja niitä on Asikkalan keskustan tuntumassakin useita kymmeniä. Englanninkielisessä kätkökuvauk sessa on annettu vihje, että kannattaa katsella kivien juuria. Siis maallikoiksi. Sitten Kekkonen kiljahtaa: ”Täällä!” Kiven kolosta pilkistää muovinen rasia. Ensimmäinen kätkö on pienessä metsikössä aivan tien läheisyydessä. Avaan rasian, josta paljastuu geokätkötiedote sekä lokikirja, johon merkitsemme käyntimme päivämäärän sekä geokätkönimimerkin, SuomenLuonto. Nyt ollaan jo lähellä. Seudulla ei muutenkaan liiku kuin autoja, joten ei tarvitse pelätä, että joku asiaan vihkiytymätön näkisi puuhiamme. Lisäksi rasiassa puhelimen sovellus on pieni muoviheppa. Aluksi suuntaamme kuitenkin Pulkkilanharjulle. Paroniksi paljastuu Reijo Valkama, autokauppias ja ravintoloitsija. L aina-auto rullaa hienosti pitkin Pulkkilanharjun huikeita maisemia. Lyömme käsiä yhteen ja hihkumme. Se on tässä tapauksessa täysin luvallista, sillä kyseessä on Kekkosen ensimmäinen geokätkölöytö, minullekin vasta kolmas. hannu vallas / lentokuva vallas Kahdeksan kilometriä pitkä Pulkkilanharju halkoo Päijännettä. Heitä kutsutaan geokätköpiireissä Harry Potterin innoittamina jästeiksi. Edellinen kätköilijä on käynyt täällä Gps-laite tai äly kaksi päivää aiemmin. Harjulle rakennettu tie kaksine siltoineen avaa kulkijalle aitiopaikan ihailla harjun molemmin puolin avautuvaa Päijännettä. Paimelan paroni oli ensimmäinen löytömme. Geokätköilyn yhtenä ideana on johdattaa etsijät hienon luontokohteen äärelle – kätkön lisäksi. Hallilta löytyy myös korjaamo. Se on upea jäänne jääkauden mahdista. 18 Suomen luonto 13/2014 Geokätköilyn yhtenä ideana on johdattaa hienon luontokohteen äärelle.. Suomessa on noin 30?000 kätköä, joita voi etsiä myös erilaisilla teemoilla, vaikkapa kansallismaisemilla. Kun hän lupaa lainata meille autoa seuraavaan päivään saakka, jotta pääsemme geokätköilemään, tiedän että seikkailu on jo alkanut. Kaivoimme kiikarit esiin: tallin seinässä luki Paimelan paroni. Kuvauksesta selviää myös, että tämän peruskätkön ovat tehneet ulkomaalaiset Suomen vierailullaan vuonna 2003 ja kätkön huollosta vastaa nyt heidän suomalainen tuttavansa
Näin sattumalta netissä Amerikassa tehdyn ensimmäisen kätkön ja ajattelin, että tuo on hyvä idea. ”En voinut kuvitella, että se olisi jonain päivänä näin suosittua.” Suomessa on lähes 30?000 kätköä yli 320 kunnassa ja yli 28?000 rekisteröitynyttä kätköilijänimimerkkiä. 13/2014 Suomen luonto 19. ”Harrastan lentämistä, joten gps-laitteet ja koordinaatit olivat minulle tuttuja. Hienoin luontokohde, josta on löytynyt myös kätköjä, ovat olleet Kainuun vaarat.” Reunasen perheen kätkö aloitti maassamme aarteenetsinnän, jonka suosio näyttää vuosi vuodelta vain kasvavan. toi kätköilyn Suomen ensimmäisen kätkön teki Kalle Suomeen. Mistä kätköily sai alkunsa. Kätkö on nimeltään SunGear ja se on edelleen toiminnassa. Syyskuussa 2000 veimme Keravan Keinukalliolle tiettävästi Suomen ensimmäisen kätkön”, Reunanen kertoo. Koko maapallolla kätköjä on yli kaksi miljoonaa ja harrastajia jo yli kuusi miljoonaa. Sitä pitää kokeilla. Reunanen perheineen. ”Kätköreissuilla on tullut nähtyä sellaisia paikkoja, joihin ei ilman tätä harrastusta olisi tullut mentyä. Nyt kätköihin ei enää saa laittaa mitään syötäviä löytöjä. Tämä vapautti koordinaattien käytön kaikkien ulottuville. Sen jälkeen hän on tehnyt vain yhden kätkön, mutta löytänyt vähän yli 200. Maapallon ensimmäinen kätkö – ämpäri metsään – tehtiin Yhdysvalloissa toukokuussa Kalle Reunanen 2000, josta harrastus alkoi levitä muualle. Kätkölaatikkoon Reunaset laittoivat muun muassa aurinkolasit ja pussillisen Jenkki-purkkaa. Reunasen SunGear-kä tkö. Lisätietoja: www.geocaching.com www.geocache.fi www.geokatkot.fi kuvat kalle reunanen Yhdysvallat poisti häirinnän sotilas satelliiteistaan vuonna 2000, jolloin paikantimien tarkkuus parani muutamasta sadasta metristä muutamaan metriin
Se on Suomen harvoja vapaana pärskyviä koskivesiä. Kiven juuresta löytyneessä kätkössä oli muun muassa muoviheppa. Näkymät ovat upeat ja korkealla sillalla jymistää tuon tuosta autoja. Päijänne väijyy jo osittain jäästä vapaana, ja Aurinko puhkoo pilvipeitteeseen reikiä. Mystery eli mysteerikätkö • Ratkaistava jokin tehtävä koordinaattien saamiseksi. 20 Suomen luonto 13/2014. Ei taida onnistua. Ainakin yksi loggaus on nyt varma. Taas kännykkä mukaan ja suunnistamaan Karisalmen sillan alle. Jos meillä olisi mukana vaihtotavaraa, voisimme ottaa hepan ja laittaa sen tilalle. Yleisimmät kätkötyypit Traditional eli peruskätkö • Löytyy koordinaattien ilmoittamasta paikasta. Kätköihin voi halutessaan laittaa pieniä vaihtoesineitä, geokolikoita tai reissaajia, jotka voivat päätyä harrastajien mukana vaikka maailmanympärimatkalle. Olin ennen reissuun lähtöä kieriskellyt tuskissani, että mitä jos emme löydä yhtäkään kätköä. Multi eli monikätkö • Sisältää useamman pisteen, joissa pitää käydä. Sinne on kuitenkin vielä kymmenisen kilometriä ja sen varrelle jää näköjään ainakin yksi kätkö, joka voitaisiin käydä etsimässä. Kätköetikettiin kuuluu aina kiittää kätköstä, edes lyhenteellä kk, kiitos kätköstä. • Lopussa normaali kätköpurkki. Aurinko poraa Päijänteen Asikkalanselkään reikiä. Merkitsen eli loggaan kätkön löydetyksi kirjaamalla loggausviestin kyseisen kätkön sivulle ja samalla kätkön tekijälle. Ai niin, se kätkö. Olo on löydön jälkeen huikea. Kätkökuvauksessa kerrotaan tarkemmin Pulkkilanharjusta ja sil- Retki vei myös sillan alle, ihailemaan maisemia. M atka jatkuu kohti retkemme varsinaista kohdetta, Kalkkistenkoskea. telemme kuin pikkutytöt