Suomen Luonto 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN LUONTO 3 | 2013 kekomuurahainen. suomen salamanterit. laulujoutsen ja merihanhi. koli. susiretkellä. saimaannorppa. 50 ? e k s et ll a r i i s su alo s n o v Sa palkittu laatulehti KEKOMUURAHAIset heräävät SITRUUNAPERHOSEN kiehtova vuodenkierto salamantereita on Suomessakin 3 Irtonumero 8,50 ? 5.4.2013 Saimaannorpalla alkaa pian avovesikausi Sinnikkään suojelutyön ansiosta norppia on jo yli 300.. Sitruunaperhosen vuosi. madagaskar. 53 ä ll . Digikuvauskurssilla
keskikevät Mustaa ja valkoista Kuva ja Teksti mika honkalinna Kuvasin Perämeren jäällä Siikajoella kollegan kojusta korppeja, joita houkuteltiin kalastajilta saaduilla kaloilla. Paikalle saapui harmaalokkipari, joka pyöri korppiporukassa ja halusi oman osansa kala-ateriasta. Oli mielenkiintoista seurata, miten korpit välillä peesasivat lokkeja ja matkivat niiden kävelytyyliä, soidineleitä ja ääniä.
Sieltä löytyy uutisia, luontohavaintoja, kolumneja, kuvia, videoita ja toki myös lehdessä julkaistua aineistoa. Ilman sitä sivustomme ei olisi niin laaja ja monipuolinen kuin se nyt on. Olemme rakentaneet sivustomme visuaalisesti houkuttelevaksi ja helpoksi navigoida. Aikakauslehti on melko hidas media, josta monet päiväkohtaiset aiheet on jätettävä pois. Sivustolle tulee joka päivä uutta aineistoa. Lisäksi julkaisemme lukijoiden luontokuvia, ja niitä voi lähettää vaikkapa kännykästä. Painettu aikakauslehti ja verkkosivut ovat kiinteä pari, johon netti tuo ketteryyttä ja vuorovaikutteisuutta. markku nikki Pääkirjoitus Kevätlinnut laulavat uusilla nettisivuillamme 3/2013 Sisällys suomen Luonnon uudet uljaat verkkosivut avattiin maaliskuussa. Toivomme palautetta teiltä hyvät lukijat ja nettisivuilla kävijät. Käykääpä kurkistamassa: www.suomenluonto.fi! 16 Kevätauringon palvojat tarja Eskelinen sirpa pellinen Ainutlaatuinen kuvasarja perhosen vuodenkierrosta. vakiot 28 Norpan jäljillä 26 Reviirin valtaus Merihanhet joutuivat jorma.laurila@ suomenluonto.fi 11/2012 4 4Suomen Suomenluonto luonto 13/2013 Kekomuurahaiset hyörivät taas. 18 Mistä sitruunap erhoset tulevat. Jorma Laurila päätoimittaja Saimaannorppa paikallisen tuntijan silmin. 16 katselemaan sivusta pesänsä menetystä laulujoutsenille. Muurahaiskeossa voi asua miljoona työläistä. 6 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 25 Kolumni 49 Vahtikoira. Erityisesti keväällä ja kesällä sivuillamme taituroivat monet linnut. Siellä seurataan myös lehdessä julkaistujen uutisaiheiden käänteitä. Lehden artikkeleita voidaan täydentää netissä esimerkiksi videoilla ja eläinten äänillä. Nyt tuomme niitä esiin verkossa. Lisäksi painetusta lehdestä tilanpuutteen vuoksi jätettyjä kiinnostavia osioita voidaan julkaista verkossa. Saimme verkkosivujemme kehittämiseen kulttuurilehtitukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ominaista on myös sivujen skaalautuvuus, joten niillä voi käydä myös älypuhelimella tai lukulaitteella. Sivustoa kehitetään koko ajan entistä kiinnostavammaksi. Teimme verkkotuottajamme johdolla paljon töitä, jotta saimme nettisivustomme nykyajan vaatimalle tasolle. Verkkosivusto ei ole lehden sähköinen kopio, vaan sisällön ja aiheiden laajennus
42 Suomen salamanteriduo Vesilisko ja rupilisko 62 Indrin laulu Suomalaisetkin . Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 3/2013 72. no. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08 210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 044 333 5036 Juha Kauppinen, 050 452 2996 (hoitovapaalla) Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Ismo Rautiainen, 046 600 6317 (vs.) Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 89 Näkymä Kolilta Pieliselle. Kansallismaisema valittiin vuoden retkikohteeksi. 38 Syvää terävyyttä Aloittelija 56 Koli ei kulu Hatunnosto digikuvauskurssilla. 38 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL13_03/2013 kansallismaisemalle. ville vuorio 56 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Tämä toukka muuttuu tuota pikaa aikuiseksi rupiliskoksi. 42 Hyvän digikuvan eteen kannattaa opiskella. Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki, joka asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI kannessa Mervi Kunnasranta kuvasi kantemme Usti-kuutin. 70 Kasvokkain 72 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 78 Havaintokirja 82 Lukijoilta 84 Kysy luonnosta 90 Saaristolaiselämää 13/2013 Suomen luonto 5. vähän tunnetut sammakkoeläimemme. 46 Kaivos kotona Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys säästää luontoa. 50 Susiretkellä ei pelätä Rautavaaralla saatiin susista vainu. marika eerola ponnistelevat puoliapina indrin kotimetsien suojelemiseksi Madagaskarilla. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert
Sotilasalueina saarten metsät ovat kehittyneet omassa rauhassaan. Armeijan varoitukset maastossa levällään olevista raivaamattomista räjähteistä taivuttivat yleisen edun kannalle. Valli- ja Kuninkaansaari ovat valmiiksi Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa, tosin vuokralaisena on armeija. Esityksen mukaan Luontopalvelut saavat myös saarien rakennukset. Saaret ovat osa Suomenlinnan linnoitusta. Aluksi pääsee opastetuille retkille ja myöhemmin vapaammin?, kertoo suojelubiologi Tiina Kanerva Luontopalveluista.. Toimittanut antti halkka Luonto ja ympäristö nyt Kiinteästä rannikkotykistöstä luopuminen vapauttaa saaria muuhun käyttöön. Vallisaari suojeluun, Rankki myyntiin Rannikon sotilassaarien uudesta käytöstä kamppaillaan. jorma laurila pekka vainio M Vallisaarelle (iso kuva) toivotaan ohjattuja retkiä jo ensi kesäksi. Niiden tykkiasemat luolastoineen ja maanalaisine kasarmeineen on rakennettu pääosin 1800-luvulla. Rankki on myynnissä, ja saaren käyttö jäänee tulevan ostajan ratkaistavaksi. 6 Suomen luonto 13/2013 aaliskuussa varmistui Helsingin edustan historiallisten Vallisaaren ja Kuninkaansaaren siirtyminen virkistyskäyttöön. Asiasta käytiin kova kädenvääntö saarten kohtaloa miettineessä työryhmässä. Valtiovarainministeriö halusi alun perin siirtää saaret Senaatti-kiinteistöille, joka olisi myynyt ne tai muutoin nähnyt saaret vain tulonlähteinä. Saarilla on erittäin arvokkaita luontokohteita, ja niiltä on tähän mennessä löydetty lähes sata uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Saaret ovat edelleen suljettuja ja armeijan valvonnassa, mutta Metsähallituksessa lupaillaan muutosta. ?Tavoite on saada saaret auki virkistyskäyttöön mahdollisimman nopeasti, mutta jo turvallisuussyistä se täytyy tehdä vaiheittain
Senaatti-kiinteistöillä on parhaillaan kaupattavana merisäästä tuttu Rankin saari Kotkan edustalla. Viljelijät ja kurjet tulevat hyvin toimeen keskenään. Pohjois-Afrikan linnut lentävät Gibraltarin tai Italian kautta. Ne ovat ottaneet käyttöön myös uusia pesimäpaikkoja esimerkiksi viljelysten laidoilta ja rantaluhdilta. Viime marraskuussa olin paikalla, kun ensimmäiset kurjet saapuivat paikallisten kruunukurkien seuraksi. Aallonpohja oli 1970-luvulla massiivisten suo-ojitusten myllerryksessä. Nyt kurjet ovat melkein perillä. jorma laurila Kuvat markus varesvuo (kurkipari), eero vilmi / vastavalo ?Saarilla on paljon arvokkaita luontokohteita. Nousevissa ilmavirtauksissa korkeutta ottavat ja komeita huutojaan kuuluttavat parvet ovat juhlallinen näky. Siellä ne tankkaavat ravintoa loppumatkaa varten. Ensimmäisinä saapuvat vanhat pariskunnat, jotka ottavat haltuunsa entisen reviirinsä. Sen koko on 49 hehtaaria, ja kalliorantoja riittää kilometrejä. Tammisaaren saariston iso Hästö?Busö tultaneen liittämään pääosin Tammisaaren kansallispuistoon. Kurjet saapuvat huhtikuussa. Mikko niskasaari 13/2013 Suomen luonto 7. Uusia asuinrakennuksia saarille ei tule, mutta vierasvenesatama on mahdollinen.? Armeijalta on eteläisellä rannikolla vapautumassa useita linnakesaaria, joilla joudutaan valitsemaan suojelun, virkistyksen ja myynnin välillä. Etiopian kurjet matkaavat ensin Niiliä seuraten ja lentävät sitten Välimeren yli Balkanille. Pääsiäisen jälkeen niitä voi odottaa Suomen ilmatilaan. Kurjet pysähtyvät usein myös Viroon ennen viimeistä jatkolentoa Suomeen. Nyt kurjet ovat melkein perillä. Silloin pellot ja suot ovat usein vielä lumen ja jään peitossa. Soidintanssit alkavat kuitenkin saman tien. Kurki on hieno esimerkki siitä, miten näin suuren linnun kanta on viime vuosikymmeninä huomattavasti kasvanut. Kiikarissa marika eerola jorma laurila Taas kuuluu kurjen huuto kurkien paluu on huhtikuun suuri näytelmä. Perustetaanko niistä luonnonsuojelualueita vai turvataanko ne muilla järjestelyillä, ratkeaa neuvotteluissa ympäristöministeriön kanssa. Kurkia saapuu noin satatuhatta, sillä pesiviä pareja on 30?000? 40?000, ja lisäksi tulevat pesimättömät luppokurjet päälle. Kurkemme viettävät talven Pohjois-Afrikassa, Etiopiassa ja Etelä-Euroopassa. Etiopian Tanajärven seudulla talvehtii jopa 20?000 kurkea. Kurjet viettävät talven Fogeran tulvatasangolla, missä viljellään riisiä. Itäreitin kurjille Unkarin kosteikot ovat tärkeä välietappi
Sama kalastaja on aiemmin jäänyt toisaalla kiinni laittomasta troolauksesta. PanStarrs Oulun taivaalla maaliskuussa. Katso komeettaa TAIVAALLA ON nyt pitkästä aikaa kunnon komeetta. PanStarrs-pyrstötähti on hyvin esillä vielä koko huhtikuun. Komeettaa kannattaa etsiä kiikarilla luoteen sunnasta. Paikalliset asukkaat ovat perustaneet nieriän esiintymisalueelle rauhoituspiirin. Maaliskuussa piiri joutui kuitenkin antamaan ammattikalastajalle kalastusluvan. Syynä oli kalastajan valitus ja aiemmassa kokouksessa tehty muotovirhe. Ohjeet katsomiseen löydät Suomen Luonnon verkkosivuilta. Koivun kukinta niukkaa, lepän kohtalaista anne saarinen / vastavalo antti halkka Lepän kukinta on jo ohi lehtien puhjetessa. 8 Suomen luonto 13/2013 Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen sai 20.3. Se elää luonnonvaraisena vain Savitaipaleen Kuolimojärvessä. jo kauan ennen Talvivaaran ongelmien pahenemista marraskuussa. ?Tämä on mielestäni voitto myös ympäristöjournalismille?, Kauppinen sanoo. ?Palkinto on yksi merkki siitä, että ympäristöasiat ovat nousseet journalismin valtavirtaan.? Kauppinen kirjoitti vuonna 2012 Suomen Luonnolle seitsemäntoista Talvivaarablogia ja viisi kaivosaiheista artikkelia. ?Meillä on ainutlaatuisen monipuolinen työyhteisö, jossa olen todella voinut syventyä aiheeseen. Juttujen sparraaminen ja ideoiden kehittely ovat arkipäivää?, hän sanoo. Toimituksessa olemme seuranneet, miten tinkimättömästi Juha tarttuu aiheisiin. Tämä on hyvä uutinen siitepölyallergikoille. Itämeren suojelukomissio miettii toimia norpan turvaamiseksi. pekka vainio Koivun hedenorkkoja on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna vähiten 35-vuotisen seurantahistorian aikana. Perustelujen mukaan Kauppinen on ollut edelläkävijä kaivoksen ympäristövaikutusten uutisoinnissa ja haastoi viranomaisia, perehtyi tutkimuksiin ja ?jopa haki itse vesinäytteitä analysoitaviksi. Viime vuosi oli puolestaan lähes ennätysvuosi. Alkukuusta kohde on melko matalalla, mutta kiipeää sitten Andromedan tähtisumun ja Kassiopeian suuntaan. Parhaillaan kukkivan lepän kukintoja sen sijaan on havaintojen mukaan melko runsaasti. Suomen Luonnon Juha Kauppiselle Suuri Journalistipalkinto. poimintoja pekka sakki / lehtikuva Luonto ja ympäristö nyt Juha Kauppinen palkintogaalassa Vanhalla ylioppilastalolla. Saimaannieriä taas vaarassa juh0 uurtio Suomen uhanalaisin kala on saimaannieriä. Suuren Journalistipalkinnon vuoden journalistisesta teosta. Tekona ovat Talvivaara-jutut. Kuitenkin ihmettelimme, millä vaistolla hän tuli juuri ennen Talvivaaran allasturmaa paljastaneeksi isossa jutussa (Pohja pettää, SL 8/12) kaivosten jätealtaiden pohjarakenteiden haavoittuvuuden. Muut palkitut olivat Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Enkeli-Elisa -jutusta, IltaSanomien urheilujournalisti Pekka Holopainen sekä yleisön suosikkina Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien työryhmä. Antti Halkka Nuori norppa Kotkan edustalla huhtikuussa 2005. 100 laskettua norppaa on jäljellä suomenlahdella, Lähes kaikki niistä lahden itäosassa venäjällä
?Keski-Suomessa kanta kasvaa kovasti, koska siellä on erittäin paljon naaraita. Tero Poukkanen ilmiömäistä Heräävä karhu syö silmuja ja lähtee hirvijahtiin suomen karhut ovat hereillä. ?Ne havahtuivat maaliskuun aurinkoisiin päiviin ja siirtyivät pesän eteen makoilemaan?, tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (Rktl) kertoo. Ensimmäiseksi ne tekevät olonsa mukavaksi ja odottelevat, että suolisto alkaa toimia. Muualla Suomessa kanta on urosvoittoinen. Saaliskarhuista valtaosa on alle viisivuotiaita. alice karlsson 13/2013 Suomen luonto 9. Ne katkovat lähipuista oksia ja kantavat niitä pesän eteen tai pesään makuualustaksi. Voi puhua jo pienestä räjähdyksestä.? Tutkimusmestarin mukaan yhdellä keskisuomalaisella naaraalla oli viime kesänä mukana viisi pentua. ?Ihan varmaa ei ole olivatko kaikki pennut sen omia, mutta kahtena aikaisempana kertana se on tehnyt neljä pentua.? Muualla Suomessa karhuja on etenkin Kainuussa ja itärajalla: ?Venäjältä tulee mukavasti täydennystä.? Rktl seuraa karhujen liikkeitä gpspannoilla, joita viime syksynä oli 16 kontiolla. Märkä maa ei otsoja miellytä. Pantojen avulla on saatu selville muun muassa, että pentukuolleisuus on noin 40 prosenttia ja osan siitä aiheuttavat urokset. Lisäksi karhukannan koko ja naaraan ja uroksen kulkemat matkat ovat tarkentuneet. ?Naaraat ovat alueuskollisia, kun taas urokset liikkuvat hyvin pitkiä matkoja, jopa 200 kilometrin säteellä?, Ronkainen kertoo. Myös sukupuolijakauma on melko tarkkaan selvillä. ?Jos pyynti ei jostakin syystä onnistu, karhu saa tuiki tarpeellista proteiinia syömällä muurahaisia.? urokset nousevat ylös aikaisemmin kuin naaraat, jotka lähtevät pentuineen liikkeelle vasta sulan maan aikana. Suomessa on tänä keväänä arviolta 1500?2000 karhua. Ne saattavat myös siirtyä jonkin läheisen puron varteen, minne ne kyhäävät niin sanotun korjuupesän. Karhut pysyttelevät pesän lähettyvillä parisen viikkoa ja syövät vesikasveja ja puiden silmuja, joita ne voivat hakea jopa kiipeilemällä mäntyjen latvoihin. ?Karhu osaa hirvien tapaan etsiä oksista ne osat, joihin ei ole vielä kertynyt haitta-aineita.? Kun hanget kantavat tai lumi hupenee niin vähiin, että tassujen alla on kova maa, kontiot lähtevät hirvestämään. Ronkaisen mukaan hirvi on karhulle melko helppo saalis. ?Vähän riippuu siitä, kuinka paljon pentuja syntyy?, Ronkainen sanoo. Vakiintuneemman kannan alueella aikuisissa karhuissa on yhtä paljon naaraita ja uroksia
Esimerkiksi mustakurkku-uikun, punasotkan, tukkasotkan, jouhisorsan, heinätavin ja nokikanan pesät ja poikueet eivät saa enää tätä turvaa. Välimeri on poikkeuksellisen karu meri, mikä näkyy kuvasta; syyt liittyvät sen vesikiertoihin.. Suojelemattomilla kosteikoilla lintujen kohtalo lienee vielä karumpi. IlmAkuva Tarkkailemme ympäristöä ja ilmastoa. Oho! ?Ku inka tö rk eä ks i to uh un pitää Su om es sa m uu tt ua en ne n k uin uha na la isi ll e ka lo ill e saa daa n la ins uoja. Kosteikkolintujen pesinnät onnistuvat paremmin lokkiyhdyskunnan ilmapuolustuksen suojissa. Rannikot saavat ravinteita jokien mukana. Ihminenkin lisää tuotantoa rehevöittäen esimerkiksi Itämerta. Yhtiö ehdottaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vain neutralointikäsittelyä alueelle kertyneille miljoonien kuutioden jätevesille. Näin toimimalla jätevedestä ei saada pois suoloja, ja seurauksena on alapuolisten järvien suolaantuminen. Yhtiön aiemmat toimet ovat jo pilanneet suolalla Ylä-Lumijärven, Kalliojärven ja Salmisen järvet ja lievemmin Kivijärven ja Kolmisopen. Pahiten saastuneet järvet ohitetaan uusimmassa päästökuormassa, mikä merkitsee entistä suurempaa rasitusta tähän asti säästyneille vesistöille. Yhtiö antaa myös ymmärtää, ettei se ilman eri kehotusta tutki marraskuun vuodossa mahdollisesti vaurioituneiden kipsisakka-altaiden rakenteita, vaan aikoo Naurulokkeja yhä vähemmän NAURULOKIN pesimäkannat ovat romahtaneet Pohjoismaissa. Norjassa kato on kolme neljäsosaa 15 viime vuoden kuluessa. Pääsyitä ovat ravinnoksi sopivien maaperäeläinten väheneminen viljelymailla maatalouden tehostumisen myötä, turvallisten pesäpaikkojen umpeenkasvu kosteikkojen rehevöityessä sekä pesien ja poikasten tuhoutuminen kasvaneiden minkki-, supikoira- ja varislintukantojen myötä. Birdlife Suomen mukaan heinätavin, härkälinnun, jouhisorsan, liron, luhtahuitin, mustakurkku-uikun, pilkkasiiven, punajalkaviklon ja suokukon kannat romahtivat 1995?2010 Suomen eteläpuoliskon natura-verkoston suojelualueilla alle kolmannekseen entisestä. isoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Otimme alan erityistarkkailuun. markus varesvuo Luonto ja ympäristö nyt Naurulokit saapuvat Suomeen maalis?huhtikuussa. Talvivaara jatkaa ympäristön pilaamista TALVIVAARA yrittää selvitä jätevesistään laskemalla ne järviin puhdistamattomina. Umpeenkasvu on ajanut monet yhdyskunnat järvien ja meren luodoille. Siellä isot lokkinaapurit aiheuttavat puolalaistutkimuksen mukaan naurulokeille stressiä, joka purkautuu lajikumppanien munien ja untuvikkojen tappamisena. Naurulokit ovat kosteikkojen avainlaji, jonka häviäminen koituu muidenkin lin- käyttää niitä edelleen. pekka rönkkö antti halkka tujen tuhoksi. Suomessa naurulokeista on kadonnut ainakin kolmasosa ja Tanskassa ja Ruotsissa kaksi kolmasosaa 1970-luvun jälkeen. Pääsyynä niiden taantumaan on silti umpeenkasvu ja talviympäristöjen huonontuminen. Kosteikkojen lintulajeista 19 ja suolajeista kahdeksan on uhanalaisia. ? Jasper Pääkköne n saimaannieriästä jarvilohi.fi -sivulla 15.3.2013 10 Suomen luonto 13/2013 NASA / Suomi NPP / Norman Kuring Talvivaara kaivoi maaliskuussa kaivosalueen ulkopuolella uusia ojia kiertääkseen aiemmin saastuneen Ylä-Lumijärven. pertti koskimies Merten tuotanto keskittyy rannikoille NASAn Suomi-satelliitti kuvaa myös merten tuotantoa. Se näkee vihreän klorofyllin, joka kertoo levien määrästä. Viime kesän kartasta huomaa, miten rannikot ovat tuottavimpia (punaiset ja keltaiset värit)
Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalla soita on paljon, mutta niitä myös käytetään paljon, joten sielläkin on kiire pelastaa arvokkaita kokonaisuuksia. suora linja risto puranen / Vastavalo Soiden lajistoa: hopeatäplä, lakka ja variksenmarja. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Kysyimme ympäristöministeri Ville Niinistöltä, miten saamme suoluontomme arvokkaat rippeet ?Emme voi hukata suoluontoamme.? Miten tärkeimmät kohteet löytyvät? Virkamiehet etsivät kohteet ja käyttävät apuna asiantuntijoita. Miten turvetuotannon ja soidensuojelun ristiriita ratkaistaan? Hallituksen kurssi on reivattu siihen suuntaan, että valtioneuvoston periaatepäätös ohjaa turvetuotannon ensisijaisesti nolla- ja ykkösluokan soille: niille jotka ovat jo ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä. Lisäksi ympäristönsuojelulaki on uudistumassa siten, että alueen, esimerkiksi suon, yleiset luontoarvot on otettava huomioon lupamenettelyssä. Periaate on, ettei Suomessa oteta enää yhtään arvokasta suota turvetuotantoon. Ville Niinistö Painaako ympäristöministeriön sana soidensuojelussa? Soidensuojelu kuuluu ympäristöministeriön toimialaan ja meidän sanamme painaa eniten. Kuuntelemme myös mielellämme sidosryhmiä kuten kansalaisjärjestöjä. Nyt on mahdollisuus tehdä esityksiä niistä soista, jotka olisi otettava mukaan suojeluohjelmaan. Mitä suot teille merkitsevät? Olen luonnonsuojelijasuvusta äitini puolelta ja olen liikkunut paljon luonnossa. Me emme voi hukata sitä. Jasmin Awad / istockphoto Missä arvokkaimmat vielä suojelemattomat suot sijaitsevat eli missä käydään kiivaimmat kiistat? Etelä-Suomessa niillä seuduilla, missä soita on vähän. Kuinka paljon lisää suota suojellaan, ympäristöministeri Ville Niinistö? Alustavasti lisätarve on vähintään 100?000 hehtaaria, mutta lopullinen luku voi olla myös huomattavasti enemmän. suojeltua? Alice Karlsson Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 13/2013 Suomen luonto 11. Se on arvokasta luontoperintöämme ja määrittää Suomea kansallisesti. Pohjois-Suomessa kysymys on enemmän nykyisten suojelualueitten täydentämisestä. Luonnollisesti hyödynnetään myös aiempia kartoituksia ja muuta tietoa. Eniten täydennystarvetta on eteläisen Suomen rehevimpien ja monimuotoisimpien, usein pienialaisten soiden suojelussa. Esimerkiksi korpien suojeluaste on nykyisellään vain prosentin luokkaa, kun rämeillä ja avosoilla se on yli kymmenen prosenttia. Arvokkaimmat laajat avosuot on melko hyvin suojeltu, mutta pienemmät, eteläisemmät monimuotoiset suot kaipaavat eniten lisäsuojelua. Sari Gustafsson / lehtikuva Ympäristöministeriön asettama työryhmä on aloittanut soidensuojelun täydennysohjelman laatimisen. Suojelussa on nyt 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 13 prosenttia koko suoalasta. Ehdotus valmistuu vuoden 2014 aikana. Saaristo on minulle tutuin, mutta sielläkin ihastun aina pieniin suolaikkuihin. Myöhemmin olen vaeltanut isoillakin soilla ja havainnut omakohtaisesti, miten uhanalainen suoluontomme on
Kysy luonnosta -palsta on lukijatutkimuksemme mukaan yksi pidetyimpiä osastoja lehdessä. Jokainen artikkeli, kuva, video tai blogi on kätevä jakaa esimerkiksi Facebookissa nappia painamalla. Lehden tilaus Lehden tilaus on helppo tehdä suoraan verkkopalvelusta www.suomenluonto.fi/lehtitilaus. Monet vuosienkin takaiset vastaukset ovat yhä päteviä. Myös lahjatilaus onnistuu tilauslomakkeella, jolloin lehti menee lahjan saajalle ja lahjan antaja maksaa tilauksen verkossa tai pyytää laskun. Suomenluonto.fi toimii myös mobiililaitteissa Uudistettu suomenluonto.fi-sivusto toimii myös tableteissa ja älypuhelimissa, joten se kulkee mukanasi niin metsässä kuin merelläkin! Lähetä palautetta! Kerro meille mitä mieltä olet uudesta sivustosta! Millaista sisältöä haluaisit suomenluonto.fi-sivulle. Kaikki uusimmat kysymykset ja vastaukset löydät painetusta Suomen Luonnosta. Lähetä oma luontokuvasi Havaintokirjaan nettisivujemme kautta! blogit Toimituksen blogissa otetaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Lähetä toiveesi palautelomakkeella www.suomenluonto.fi/anna-palautetta. Sivujen alapalkista löydät toimituksen yhteystiedot sekä Uutisvinkki-lomakkeen, jonka kautta voit vihjaista meille mielenkiintoisia uutisaiheita sekä verkkosivuille että lehteen. 12 Suomen luonto 13/2013 Havaintokirja Havaintokirja kerää yhteen lukijoidemme ja nettisivuillamme kävijöiden luontokuvia. Blogissa on esillä myös toimittajien kuvia ja havaintoja upeasta luonnostamme. Jokaisen blogimerkinnän alla voit kommentoida ja keskustella aiheesta!. Kommentoinnin voi tehdä omalla nimellä tai nimimerkillä. Voit maksaa laskulla tai verkkopankkitunnuksilla. Lehden kokeneet luontoasiantuntijat vastaavat lukijoilta tuleviin kysymyksiin. Toimituksen blogissa Suomen Luonnon toimittajat ja avustajat kertovat omista luontohavainnoistaan ja kokemuksistaan sekä työstä lehden ja verkkopalvelun taustalla. Sivustoa suunniteltaessa on otettu huomioon tuoreen lukijatutkimuksen tuloksia sekä suoria toiveita lukijoilta. Kysy luonnosta myös verkossa Verkkosivuilla löydät myös suositun Kysy luonnosta -palstan kysymyksiä ja vastauksia. Voit lähettää oman kysymyksesi netin kautta. Havaintokirja kokoaa kävijöiden luontokuvia Verkkosivuston Havaintokirja kokoaa yhteen luonnonystävien kuvia ja tarinoita. Kysymyksiä voi lähettää osoitteessa www.suomenluonto.fi/kysyluonnosta. kysy luonnosta Julkaisemme uusia ja vanhoja asiantuntijoiden vastauksia lukijoita askarruttaviin luontokysymyksiin. Kommentit moderoidaan toimituksessa ja julkaistaan mahdollisimman nopeasti kommentin lähettämisen jälkeen. Tutustu Havaintokirjan kuviin ja lähetä omasi lomakkeella osoitteessa www.suomenluonto.fi/havaintokirja. Kommentointi ja sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa Käyttäjät voivat kommentoida sivuston jokaista artikkelia, kuvaa, videota tai blogimerkintää. tui! s i d i uu f . o ont u l men o u s Jokaisen luonnonystävän monipuoliset nettisivut Uudistunut suomenluonto.fi tarjoaa uutisia, havaintoja, vinkkejä sekä kiinnostavia ja ajankohtaisia artikkeleita luonto- ja ympäristöasioista. Sivuilla voi nähdä luontokuvia ja videoita kotimaisesta luonnosta
Uutinen: Suomen Luonnon Juha Kauppinen sai Suuren Journalistipalkinnon 2012 vuoden journalistisesta teosta 5. Voit lähettää vaikkapa kuvan Havaintokirjaan kännykälläsi. 13/2013 Suomen luonto 13. Kaikki sivuston sisällöt on helppo jakaa Facebookissa jutun alla löytyvästä Recommend-napista. Sivuston ylälaidasta löydät pikalinkit Suomen Luonnon Facebook- ja Twitter-sivuille. Havaintokirja: Naakka kurmoottaa varpushaukkaa 4. Uutinen: Kevätpäiväntasaus tuo valon pohjoiseen videot Videot-osio kokoaa yhteen toimituksen tuottamat videot sekä kiinnostavia luontovideoita internetin syövereistä. Julkaisemme sivuillamme myös kävijöiden lähettämiä videoita! Suomalaiset käyttävät nettiä yhä enemmän mobiililaitteilla. Suomenluonto.fi skaalautuu eri kokoisiin näyttöihin niin älypuhelimissa kuin tableteissakin. Uutinen: Tarjolla hyvää työtä 3. Jätä kommenttisi myös uutisten tai videoiden yhteyteen! Nettisivujen top 5 viikolta 12 1. Video: Maastopukuinen mustarastas 2
Kimalaisten, perhosten, hämähäkkien, heinäsirkkojen ja sudenkorentojen tiheys laskee samaan tapaan säteilyn lisääntyessä. Voimakkaasti säteilevillä alueilla lintujen yksilömäärät ovat pudonneet lähes 60 prosenttia ja lajimäärä on vähentynyt yli 50 prosenttia. tapio mappes krister hansson / lehtikuva Ydinkatastrofi 26.4.1986 Toimittanut jorma laurila maailmalta Pripyatin aavekaupunki on lähellä Tshernobylin voimala-aluetta Ukrainassa. Tshernobylin ydinreaktoriturmasta on jo 27 vuotta, mutta säteily vahingoittaa yhä eläimiä. säteilevä perintö piinaa J o hyvinkin alhainen radioaktiivinen säteily vaikuttaa lisääntymiseen ja eläinten määriin Tshernobylissä. Telomeeri on kromosomien dna-rihman päässä oleva silmukka, joka suojaa soluja muun muassa vanhenemiselta ja syöviltä. ?Tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta, mutta mitä pitempiä telomeerit ovat, sitä hitaammin solut vanhenevat ja sitä paremmin ne kestävät säteilyä ja myrkkyjä. Mappes pohtii. Hätkähdyttävä tieto on myös se, että säteily on pienentänyt lintujen ja myyrien aivoja. Näiden eläinten selviämistä ja. Pölyttäjien vähyys heijastuu kasvillisuuden menestymiseen. Ehkä uraauurtavin Mappeksen löytö on se, että korkean säteilyn alueella myyrien telomeerit ovat tavallista pidempiä. Linnuista ovat löytäneet paljon epämuodostumia ja kasvaimia. Lintujen siittiöiden epämuodostuneisuus lisääntyy säteilyarvojen noustessa. Noin kaksi mikrosievertiä tunnissa näyttää vähentävän lisääntyvien metsämyyränaaraiden määrän puoleen. Suomessa tavallinen taustasäteily vaihtelee 0,05:n ja 0,3:n välillä. Voimakkaimmin säteilevät kuumat alueet on merkitty kartoille, ja niillä ollessaan tutkijoiden on käytettävä suojapukua. ?Mielenkiintoista on juuri se, että siellä voi löytää hyvin suuria eroja säteilyssä ja verrata vaikutuksia tutkimuksessa?, Mappes sanoo. Mappes tuli Tshernobyliin tutkimaan pikkunisäkkäitä yhdysvaltalaisen professori Timothy Mousseaun ja PariiVaaralliselle alueelle meneminen ilman lupaa on rangaistuksen uhalla kielletty. 14 Suomen luonto 13/2013 sissa työskentelevän professori Anders Møllerin pyynnöstä. Heidän ryhmänsä ovat tutkineet yli kahdenkymmenen vuoden ajan muun muassa alueen lintuja ja hyönteisiä. Voisiko tämä merkitä sitä, että pitemmät telomeerit auttaisivat eläimiä selviytymään säteilevillä alueilla?. Kymmenen mikrosievertiä tunnissa riittää hävittämään kaikki myyrät. Tulokset sai Jyväskylän yliopiston evoluutioekologian professori Tapio Mappes tutkimusmatkallaan keväällä 2011. Hän liikkui suljetulla alueella 1?30 kilometrin päässä voimalasta, missä säteilyä on 0,1?200 mikrosievertiä tunnissa
Heidän joukkoonsa on liittynyt Tapio Mappes, joka palaa Tshernobyliin jatkamaan tutkimustaan tulevana kesänä. Siellä pystyttäisiin selvittämään alhaisen säteilyn pitkäaikaisia vaikutuksia. Maailmalla liikkuu ylimalkaisia tarinoita siitä, miten luonto on vallannut Tshernobylin alueen ja siitä on muodostunut villieläinten paratiisi. Onnettomuuden jäljiltä noin 3000 neliökilometrin alue on suljettu ?säteilylaboratorio?. puh 020 690 505 asiakaspalvelu@lappeenrannanenergia.fi lappeenrannanenergia.fi 13/2013 Suomen luonto 1303 LprEnergia 90x133 SuomenLuonto Metsavoima v9.indd 1 15 13.3.2013 15.48. Hän käy myös Japanin Fukushimassa, mistä samat tutkijat hankkivat vertailuaineistoa säteilyonnettomuuden seurauksista. Ritva Kupari Ajattele ympäristöä Vaihda metsäVoimaaN tee arkipäivän ympäristöteko. Valitse sähköksesi ympäristöystävällinen metsävoima. Simolantie 18, 53600 Lappeenranta . Ne eivät kuitenkaan perustu järjestelmälliseen havainnointiin tai tutkimuksiin. ?Miksei kansainvälinen yhteisö, esimerkiksi YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ole perustanut alueelle tutkimusasemaa?. Linnut ja pikkunisäkkäät eivät kuitenkaan tiedä saaneensa säteilyä.? Säteilyn vaikutuksia luontoon on tutkittu hämmästyttävän vähän. Tshernobylin alueella on 3000 neliökilometrin ?säteilylaboratorio?. Luonnonmukaista suojaa puupinnoille Osmo Color -tuotteilla. Tutkija Zbyszek Boratynski valmistautuu etsimään myyriä alueelta, missä säteilytaso on yhä korkea, 100 mikrosievertiä tunnissa. Lisätietoja: osmocolor.com oppimiskykyä pitäisi tutkia tarkemmin, mutta tämänsuuntaisia tuloksia on saatu lapsista: Ruotsissa ja Norjassa säteily heikensi Tshernobylin laskeuman aikaan herkimmässä sikiövaiheessa olleiden lasten älykkyysosamäärää ja koulumenestystä. ?Ihmisillä tämän on arveltu johtuvan stressistä, varsinkin Tshernobylin alueella, koska he tietävät saaneensa säteilyä ja se on vaikuttanut äidin stressihormonin kautta lapseen. Mappes ihmettelee ja epäilee, että ongelma halutaankin unohtaa. Nyt tutkimus on edennyt pääosin Møllerin ja Mousseaun kiinnostuksen varassa
Muut neljä ovat punakekomuurahainen, kaljukekomuurahainen, pohjankekomuurahainen ja niittykekomuurahainen. Tupsukekomuurahaiset perustavat uudet pesänsä metsän laitaan tai aukkopaikalle, jonka ei tarvitse olla suuri . Kun keko kasvaa isoksi, se tulee toimeen varjoisassakin metsässä, koska pesämateriaalin kompostoituminen ja suuri työläismäärä saavat aikaan riittävästi lämpöä. TUPSUKEKOMUURAHAINEN elää yleensä useiden kekojen liittokunnissa, joiden suurissa keoissa voi olla yli viisisataa munivaa kuningatarta. kaatuneen ison puun synnyttämä aukko riittää. Niiden keot jäävät pienemmiksi. Kekomuurahaisten merkitys metsässä on iso. Luonnonmetsässä kuolleet puut varmistavat uusien taimien menestymisen lisäksi uusien kekomuurahaispesien synnyn. Nuori keko tarvitsee aurinkoa pysyäkseen riittävän lämpimänä jälkeläistuotannon onnistumiselle. Osa kekomuurahaislajeista elää yhden keon yhteiskunnissa, joissa on yleensä vain yksi lisääntyvä kuningatar. Ne saalistavat valta- Kevään herättämä tuspsukekomuurahaistiedustelija lähikoivussa. 16 Suomen luonto 13/2013. Suuret pesät voivat olla halkaisijaltaan yli kolmimetrisiä ja korkeudeltaan yli kaksimetrisiä, ja niissä voi hääriä miljoona työläistä. Isoimmat keot löytyvät yleensä metsien hämyisistä sisäosista. Kuukauden laji: Tupsukekomuurahainen Kevätauringon palvojat Kevätauringon sulattamissa ensimmäisissä pälvipaikoissa käy melkoinen kuhina, jos pälven keskellä on kekomuurahaisten pesä. S teksti Jouni Sorvari / Kuva Tarja Eskelinen uomessa kekomuurahaislajeja on viisi, joista yleisin on tupsukekomuurahainen
Työläiset ja kuningattaret ovat punamustia, koiraat mustia. LISÄÄNTYMINEN: Tupsukekomuurahaisilla esiintyy siivellisiä kuningattaria ja koiraita touko?kesäkuussa. Yleensä se palaa parittelun jälkeen omaan yhteiskuntaansa. n YHTEISKUNNAN PERUSTAMINEN: Tupsukekomuurahaiskuningatar ei kykene perustamaan pesää itsenäisesti. vedeneristys on syytä saada kuntoon ennen kesän sateita! KEVÄTAURINGON lämpö auttaa kekomuurahaisia muokkaamaan kehoonsa edellisenä syksynä varastoituneen rasvan energiaksi, jonka avulla keväiset toimet voidaan aloittaa jo ennen kuin ravintoa on maastosta saatavilla. Myös hyönteiset ja muut selkärangattomat muodostavat merkittävän osan ravinnosta. Sokeri toimii aikuisten työläisten energian lähteenä, kun ne keräävät proteiinipitoista ruokaa kasvaville muurahaistoukille. ELINYMPÄRISTÖ: Laji on yleinen havumetsissä ja sekametsissä. Rasvan hajoamisella on merkityksensä myös keon keväisessä lämpiämisessä. Kuningattaret ja koiraat parittelevat yleensä kasvien lehdillä ja varsilla isojen kekojen lähettyvillä, sillä kuningattaret ovat huonoja lentämään. via määriä hyönteisiä ja muita niveljalkaisia, mutta samaan aikaan niiden pesissä asustaa suuri joukko kekoelämään erikoistuneita tai sopeutuneita selkärangattomia kuten kovakuoriaisia, punkkeja ja jopa lieroja. KEkomuurahaiset lypsävät kirvojen makeita ulosteita ja suojelevat samalla karjaansa niin tehokkaasti, että kirvalaitumia ylläpitävien puiden kasvu voi hidastua. Kun eteläsuomalainen tupsukekomuurahainen jo huhtikuussa kylpee auringon valossa, niiden lappilaisten lajitovereiden keot ovat vielä paksun lumivaipan alla. Lisäksi kekomuurahaiset saalistavat lehvästöä syöviä hyönteisiä, minkä ansiosta tuholaisista johtuva kasvutappio vähenee. Toisaalta kirvojen uloste päätyy keon lähelle muurahaisten ulosteena, joka lannoittaa lähipuita. Keväällä kekomuurahaisilla on usein ensimmäisenä työnä pesän korjaus palokärjen talvisen saalistusretken jäljiltä . Tupsukekomuurahainen Formica aquilonia TUNTOMERKIT: Työläiset ovat 4?8,5 millin pituisia. Kekomuurahaisilla on siis hyvä syy tervehtiä kevätaurinkoa. aikuisena vain pari viikkoa. Kuningattarien elinikä on noin viisi vuotta. LEVINNEISYYS: Tupsukekomuurahaisia on aivan pohjoisinta Suomea myöten . Kuningattaret ja koiraat ovat suurempia, noin 8?10 milliä. Toisinaan se soluttautuu vieraaseen oman tai jonkin muun lajin yhteiskuntaan. RAVINTO: Suurin osa ravinnosta koostuu kirvojen sokeripitoisista ulosteista. Metsänomistajalle muurahaisten vaikutus puun kuutiomäärään saattaa olla hyvinkin suotuisa. Vaikka kekomuurahaiset vaikuttavat suursyömäreiltä, ne itsekin voivat päätyä esimerkiksi petohyönteisten, hämähäkkien ja karhujen ruuaksi. Se viihtyy erityisesti suurissa metsäkuvioissa, mutta tulee usein toimeen myös pienemmissä metsän jäänteissä. ELINIKÄ: Työläinen elää pari vuotta, koiras pari kuukautta . missä vain kasvaa havupuita. Tupsukeko muurahaisia tavataan koko Suomessa. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksella. 13/2013 Suomen luonto 17
Sitruunaperhoskoiras kangasvuokolla. Talvehtimisen aikana kovasti huvenneet ravintovarat kaipaavat täydennystä. 18 Suomen luonto 13/2013
Mistä sitruunaperhoset tulevat? Teksti ja kuvat Mikko Pöllänen Simpeleläinen Mikko Pöllänen seurasi sitruunaperhosen elämää heräämisestä uuteen horrokseen. 13/2013 Suomen luonto 19
Yli puolen vuoden horros on pian ohi. Metsästä pellon reunaan ei ole pitkä matka. Sitruunaperhoskoiras on juuri tullut näkyviin lumen alta. Siinä on hyvä lämmitellä ja haistella kevätilmaa. 20 Suomen luonto 13/2013 Huhtikuun loppupuolella avautuvista pajunkukista riittää makeaa mettä moneksi päiväksi.