-k
! 12 44 20 a s. us k a om al lu isa ak uv
teemana luontokuvaus
SELKÄMEREN kansallispuisto upeissa kuvissa KARHUKOJUSSA ihminen tuntee itsensä pieneksi SEPELKYYHKYSTÄ tuli kaupunkilainen
3
Irtonumero 8,50
5.4.2012
Hannu Hautala nosti suomalaisen luontokuvauksen lentoon.
valkein siivin
Lue Kotamäen haastattelu sivuilta 6465.. varhaiskevät
Uljas Saana
Kuva jaaNa kOTaMäki / TeKsTi jOhaNNa MEhTOLa
kädESSäSi on luontokuvaus-teemanumeromme, jossa paljastamme kuvien saloja. "Tälle maisemakuvalle Saanalta antoivat sopivasti väriä ja mittasuhteita retkeilijät, jotka olivat juuri laskeutumassa tunturilta alas", kertoo kuvan ottanut Jaana Kotamäki
varhaiskevät
Västäräkki mallina
Kuva jaaNa kOTaMäki / TeKsTi jOhaNNa MEhTOLa
hypöiSTENkOSkEN partaalle lennähti västäräkki kuin tilauksesta, kun valokuvaaja Jaana Kotamäen luontokuvauskurssilaiset olivat harjoittelemassa kuohuvan kosken äärellä Aurajokilaaksossa.
Digipokkarit ja edulliset järjestelmäkamerat pitkäpolttovälisine zoomeineen ja hyvine lähikuvausmahdollisuuksineen ovat tehneet myös luontoharrastuksesta entistä helpomman ja antoisamman. Sepelkyyhky saapuu Ranskasta huhtikuussa ja huhuilee nyt myös kaupungeissa.
58
japani rakastaa kirsikankukkia.
MaRiKa eeROLa
28 Ilveksen apaja
Markus Sirkan pihapiiriirissä asteli ilves.
30 Syntyy suomalainen luontokuvaaja
Hannu Hautala lähti panssarin ohjaimista mullistamaan maan luontokuvauksen.
jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi
6 Suomen luonto 13/2012 6 Suomen luonto 11/2012
VAKioT
8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 37 Kolumni 57 Vahtikoira
eSSi KeSKinen. Luontoharrastus pääsi viime vuosikymmeninä kouluissa pahasti repsahtamaan, mutta nyt digikameroiden innoittamana nuoret toivottavasti alkavat uudestaan kiinnostua tästä hienosta harrastuksesta, joka tuo parhaimmillaan iloa koko loppuelämäksi. Nyt vain kaikki keväiseen luontoon ihmettelemään ja taltioimaan luonnon tapahtumia!
18
SiSäLLyS
16 Maalta kaupunkiin
Lyökin pooki vuodelta 1757 johdattaa Selkämeren kansallispuistoon.
3/2012
18 Ihmisten kansallispuisto
Selkämeren kansallispuistossa saa kalastaa ja vähän metsästääkin. Harrastajakuvauksen tason nousu näkyy hienosti myös lehtemme Havaintokirja-palstalla, jonne lähetetään hyviä kuvia yhä monipuolisemmista aiheista. Joukossa on hätkähdyttäviäkin kohtaamisia. Kaksi vuotta sitten saimme lehtemme omaan Luomus 2010 -kuvakisaan yli 3000 otosta noin tuhannelta kuvaajalta. Retkellä kohdatusta kiinnostavasta linnusta, kasvista tai perhosesta voi nyt napata kuvia, joita voi sitten kotona tutkia tarkemmin määritysoppaiden avulla tai kysyä neuvoa kaverilta tai pitemmälle ehtineeltä harrastajalta. PääKiRjOituS
Digikuvaus mullisti luontoharrastuksenkin
kaMEraTEkNiikaN huima kehitys on tehnyt valokuvauksesta koko kansan harrastuksen. Kuinkahan suuri innostus on nyt, kun tässä numerossa käynnistämme uuden Luomus-kilpailumme, jossa teemana on vesi ja vesiluonto. Myös luontokuvauksen suosio on ennätyksellisen suurta
ahmakin näyttäytyi.
50 Espoon keidas
Suomenojan lintukosteikko on Suomen parhaita paikkoja tutustua vesilintuihin.
46 Konkarin vinkit
Miten meriharakka juoksee kuvassakin. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Juha Kauppinen, (09) 2280 8203, 050 452 2996 Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Se kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Vaatimuksia on asetettu muun muassa. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL12_03/2012
Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Seppo Parkkinen jakaa lukijoiden kanssa vinkkinsä.
38
Tämä iso karhu kuului kuvauskojun vieraisiin kuhmossa.
Hannu HuOViLa
58 Kirsikankukkasateessa
Kukintaa sanotaan japanissa sakuraksi ja sen katsomista hanamiksi. Painolla on käytössään myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Suomen luontovalokuvauksen isähahmo juha kauppisen haastattelussa sivuilla 3036.
KANNeSSA
Hannu HautaLa / LeuKu
64 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu, Lukijakirjeet 76 Kysy luonnosta 81 Pähkinät, Palvelukortti 82 Pienestä kiinni
13/2012 Suomen luonto
7. essi Keskinen seurasi kirsikan kukintaa etelästä pohjoiseen.
Osallistu Suomen Luonnon LUOMUS-kiSaaN vESikUviLLa
44
Lintuja paljon seurannut hannu hautala pääsi itsekin lentoon ja kuvasi tämän kurkiauran lentokoneesta merta vasten vaasassa syksyllä 1996. Luonnonystävän ykköslehti
Suomen
Suomen Luonto 3/2012 71. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua.
RaiMO SundeLin / PROLK
38 Kolme yötä kojussa
Hannu Huovila tunsi karhua kuvatessaan itsensä pieneksi. painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille
Näin muistelee Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Hyvärinen talvea 20092010. Solosen mukaan tämän kevään soidinaikaiset havainnot viittaavat siihen, että keskimääräisestä pesimävuodesta jäädään yhä kauas taakse.
Tämä lehtopöllö viivähti hetken pesäkolonsa suulla ruissalossa maaliskuun alussa.
8 Suomen luonto 13/2012. Huhuilijat ovat yhä harvassa.
illoin niitä nuoria lehtopöllöjä nähtiin, pyörivät henkitoreissaan. ToimiTTanuT jUha kaUppiNEN, www.TwiTTEr.cOM/LUONTOMiES
Luonto ja ympäristö nyT
Pöllöjen määrät kyntävät vielä alhaalla parin vuoden takaisen myyräkadon jäljiltä.
Lehtopöllöt vasta toipuvat kuolontalvesta
S
Myyräkato romahdutti lehtopöllökannat talvella 20092010. Pöllöjä niitti myyräkato. Tavallisesti niitä on ollut tutkimallani alueella 30 40", Solonen kertoo. "2010 pesintöjä löytyi vain kuusi. Suomen Luontoon tarjottiin lukuisia kuvia kuolleista pöllöistä, jopa kuvasarjaa, jossa helmipöllö putoaa oksalta kuolleena hankeen.
dicK fORSMan
MUTTa MyyräSykLiT ja aallonpohjat ovat osa luonnon kiertoa. Myös helmipöllöjä ja varpuspöllöjä kuoli paljon. "Myyriä ei ollut yhtään", Hyvärinen kertoo. "Mutta on se hiukan poikkeuksellista, että lehtopöllöjen pesintöjen määrä ei vielä tänäkään keväänä näytä palaavan ennalleen 20092010-talven romahduksen jäljiltä." Romahdusta edeltävänä keväänä 2009 lehtopöllöjä pesi Solosen tutkimalla alueella 60 paria. "Pöllöt tulevat toipumaan, ei tämä mikään pysyvä romahdus ole", sanoo lintujen tutkija Tapio Solonen, joka tuntee lehtopöllöjen liikkeet Helsingissä, Vantaalla, itä-espoossa ja etelä-Sipoossa 30 vuoden ajalta
Suokukkoja oli erityisen paljon. Sitä vastoin viirupöllölle tuntuu usein kelpaavan mikä tahansa risukko, kunhan pönttö löytyy pesimistä varten", Hyvärinen sanoo. Hetken päästä ne paljastuivat pääskykahlaajiksi; yhteensä niitä oli parisen tuhatta!
Suokukkokoiraat pukivat jo kauluksiaan.
PöllönääniStä nettihitti
LUONNON ääNEN pöllönäänisarjaamme on tähän mennessä kuunneltu jo 9200 kertaa. Yli tuhat kuuntelua ovat keränneet huuhkaja, viirupöllö, varpuspöllö ja suopöllö. aamun valjetessa kajahtivat kiljumerikotkien huudot järveltä. Mitä ihmettä. Musta- ja valkoviklot kahlailivat eksoottisten pitkäjalkojen seurassa. Haarapääskyjä lenteli iloisesti paikallisten pääskyjen seurassa. Koiraat olivat jo laittamassa kauluksiaan kuntoon ja lämmittelivät pienellä nujakoinnilla pohjoisiin reviiritaisteluihin. "Kartanoiden puistoissa on niiden pesintään sopivia luonnonkoloja", Solonen kertoo. Joten nähtäväksi vielä jää, miten tämän vuoden pesintä onnistuu."
jUha kaUppiNEN
Lintujemme talvikodossa
viETiN MaaLiSkUUN alkupuoliskon etiopiassa. TOiSaaLTa LEhTOpöLLöT ovat esimerkiksi lähisukulaisiaan viirupöllöjä herkempiä hakkuille, kertoo Markku Hyvärinen. Keltavästäräkkejä oli kaikkialla alavilla mailla. ensimmäiset lehtopöllöt tulivat Suomeen 18001900-lukujen vaihteessa. Paikallisista linnuista suurimman vaikutuksen tekivät Simienin kansallispuiston partakorppikotkat, joita väijyimme kameroinemme rotkon reunalla nelimetristen puukanervien suojassa. Hotellin puutarhassa tanan rannalla ihastelin endeemisiä valkoposkiturakoita, jyhkeänokkaisia kalkkunasarvekkaita ja säihkyviä medestäjiä. Toisaalta monet vanhat lehtopöllöt eivät välttämättä edes paljon huhuile ennen pesinnän aloitusta. Kurjet olivat tosin juuri ehtineet lähteä tanan itäpuoliselta tulvatasangolta, missä talvehtii noin 20 000 pohjolan kurkea. KuVat VeLi POHjOnen
KIIKARISSA
Lapinkirvinen Etiopiassa maaliskuussa.
jOrMa LaUriLa
Lehtopöllö on eteläinen laji, joka elää meillä levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Yllättävintä oli lapinkirvisten suuri määrä laidunmailla ja jo kuivahtaneilla tulvaniityillä. Myöskään Kanta-Hämeessä lehtopöllöt eivät ole toipuneet myyräkadon talvesta 2009 2010. niitä oli niin paljon, etteivät oman Lappimme kirviset riitä, vaan joukossa täytyi olla myös Venäjän lintuja. Luonnon ääni on Suomen Luonnon tuottama ilmainen puhe- ja ääniohjelma, jota voi kuunnella ilman lisävälineitä osoitteessa www.audioboo.com/ luonnonaani.
Lapinsirri (vas.) ja talvipukuinen mustaviklo tulvalammikolla.
13/2012 Suomen luonto
9. Rantasipi keikutteli pyrstöään tutun oloisesti kastelukanavan partaalla. Liron jiff jiff kuului tuon tuosta. "Lehtopöllöt pesivät mielellään jonkin pienen kylän metsikössä. Lehtopöllöt pesivät mielellään kartanoiden puistikoissa, joissa ne huhuavat aavemaista, korkeaa lauluaan. Meikäläiset linnut sykähdyttivät erityisen voimakkaasti vieraassa ympäristössä. Kiljumerikotka pelästytti taivaalle suuren parven lintuja, jotka liikehtivät tiheissä, muotoaan muuttavissa parvissa kuin kottaraiset. tanajärveen laskevan Pikku niilin suistossa saimme kokea vielä eksoottisen yllätyksen. "Missään tapauksessa niitä ei vielä ole niin paljon kuin ennen romahdusta. Jos tuollainen metsä hakataan, uutta ei aina löydy ja lehtopöllö voi häipyä paikalta. äänen voi kuulla kevättalven kirkkaina, tyyninä öinä. Ne vain alkavat pesiä ja sillä hyvä. Pääsin käymään jopa 4000 metriin kohoavilla Simienvuorilla, maan suurimmalla järvellä tanalla sekä kosteikoilla, tulvaniityillä ja syvällä maaseudulla. Solosen arvion mukaan lehtopöllö on ollut puoli vuosisataa eteläisimmän Suomen yleisin pöllölaji. jatkamme linnunäänien parissa myös huhtikuussa
eteläinen, pieni ja ruskea urpiainen luetaan yhtäällä eri lajiksi ja toisaalla urpiaisen alalajiksi.
wiLLiaM vELMaLa
juKKa j. Osa tutkijoista pitää esimerkiksi länsieurooppalaista pikimustaa nokivarista omana lajinaan, osa variksen alalajina. Tue taimenta: http://www.sll.fi/lahjoita
Mustapäätaskusta tuli kaksi lintulajia
MUSTapääTaSkUN läntinen ja itäinen alalaji luetaan nykyään kahdeksi eri lajiksi. "Seuraavan aktiivisuusmaksimin on ennustettu koittavan vuonna 2013. Luonto ja ympäristö nyT
Poimintoja
benjaM Pöntinen
kympillä kutukivi taimenelle
SUOMEN luonnonsuojeluliiton kautta voi lahjoittaa rahaa taimenelle: 10 eurolla saadaan taimenelle elintärkeä kutukivi, 20 eurolla kunnostetaan jo metri puroa. Revontulet tarjoavat upean luonnonnäytelmän, mutta kaikkein voimakkaimmat purkaukset ja erityisesti magneettiset myrskyt voivat aiheuttaa ongelmia muun muassa radiokommunikaatiossa ja satelliittipaikannuksessa. Revontulet loimusivat eteläisintä Suomea myöten, mikä ei ole tavallista. Lapissa on toki ihasteltu revontulia helmimaaliskuussa lähes joka yö", kertoo tutkija Noora Partamies ilmatieteen laitokselta. Avaruusasemien henkilökunta saatetaan joutua pitämään sisätiloissa suurien säteilyannosriskien vuoksi." "Voimakkaat magneettiset myrskyt voivat myös häiritä sellaisten eläinlajien toimintaa, jotka käyttävät Maan magneettikenttää navigointiin", Partamies kertoo.
jOhaNNa MEhTOLa
MaRKuS VaReSVuO
vesilinnut hakevat turvaa ihmisestä
SiLkkiUikUT ja nokikanat siirtyivät minkkien valloittamilta rannoilta mieluummin ihmisten asumille rannoille, tutkijat ovat huomanneet puolalaisella järvellä. Länsieurooppalaisen la jin nimeksi jäi mustapäätasku, ja Siperiassa pesivä sai uuden nimen sepeltasku (oik.). Usein revontulien esiintyminen on huipussaan noin yhdestä kahteen vuotta ennen ja jälkeen auringonpilkkumaksimin. Todennäköisesti revontulia havaitaan runsaasti lähivuosina", Partamies sanoo. eliöiden luokittelu keskusteluttaa. Koska minkit karttoivat ihmisten rantoja, linnut alkoivat suosia niitä ja onnistuivat taas pesinnöissään.
pErTTi kOSkiMiES
Kuuntele Suomen Luonnon puheohjelmaa netissä: www.audioboo.com/luonnonaani. ja 15.3. Vesi on liiton pääteema tänä vuonna. "Avaruudessa olevien mittalaitteiden toiminta voi häiriintyä vuorovaikutuksessa korkeaenergisten hiukkasten kanssa. Sepeltasku on Suomessa vuosittainen vieras. nuRMinen
Revontulet loimusivat etelässäkin
vOiMakkaaN auringonpurkauksen aiheuttamat magneettiset myrskyt loihtivat taivaalle näyttäviä revontulia helmimaaliskuussa. Havainnointia tosin haittasivat etelä-Suomessa pilvipeite ja maaliskuun seitsemännen ja yhdeksännen päivän öinä myös täydenkuun valo. Viime vuosina aurinko on ollut poikkeuksellisen hiljaa, mutta vuodesta 2010 alkaen sen aktiivisuus ja revontulihavainnot ovat olleet kasvussa. eSiMeRKiKSi iSOKuOVit taLVeHtiVat jO nYt 115 KiLOMetRiä POHjOiSeMPana Kuin 20 VuOtta Sitten.
10 Suomen luonto 13/2012. Hannu Hautalan kertoo kolmen suosikkikuvansa tarinat Kevään laululintujen äänet
335
KiLOMetRiä POHjOiSeMMaKSi SiiRtYVät euROOPan Lintujen eLinaLueet VuOteen 2050 MenneSSä. "Huippuvuorokaudet Suomessa olivat 27.2., 7.3., 9.3
Alueen hurja kettutiheys on kuitenkin estänyt naalien pesintäaikeet. Lokakuussa vaellus tuntui hiipuvan. Professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta on tunnetusti realisti eikä hehkuta vaelluksia etukäteen. Tämän perusteella sopulit voivat hyvinkin rähjätä ja näytellä hampaitaan alueen kulkijoille vielä ensi kesänä. Maaliskuun alussa on saatu merkkejä muutaman yksinäisen naalin liikkumisesta inarin ja Utsjoen rajalla. Sen jälkeen pedot tehnevät niistä selvän." Sopuleita odotetaan siksikin, että niiden on toivottu tuovan Suomeen vuosien tauon jälkeen pesivän naaliparin. Viime kesänä tämä ei toteutunut. Vuosien tauon jälkeen keltamustia kirmaili kaikkialla. Joulukuun alussa Länsi-Lapissa oli jo merkkejä sopulikantojen romahduksesta. Mutta mutta. Kettuja yritetään tehopyytää erityisluvin moottorikelkkaa apuna käyttäen.
vESa LUhTa
13/2012 Suomen luonto
11. Sen sijaan idempänä inarin Lapissa ne olivat korkeita vielä kuluneena talvena. ei nytkään: "Todennäköisesti tunturisopuleita näkyy vielä lumien sulamisen aikaan ja kevätvaellusta ilmenee inarissa ja Utsjoella. Sopulivuodet linkittyvät myyrien joukkoesiintymisiin. Kuluvan kevään kynnyksellä huomattiin, että inarissa ja Utsjoella on sittenkin vielä erittäin vahva sopulikanta. Se on antanut toiveita, että ensi kesänä nähtäisiin massiivinen suurvaellus. HeiKKi wiLLaMO
Sopuli ylittää tunturipuroa viime kesänä käsivarren Lapissa lähellä haltia.
ILMIöMäISTä
Paikoin yhä paljon sopuleita
viiME kESäNä uutiskynnyksiä ylitti ryminällä ylä-Lapin tunturisopulivaellus. Sammalmaiden veijarit tuntuvat yhä sikiävän hyvin, vaikka niitä jahtaavia kettuja, näätäeläimiä ja pöllöjä on todella paljon. Käsivarren Lapissa enontekiöllä myyräkantojen huippu kääntyi laskuun jo viime kesänä
kartan korkeudet metreinä.
Oho!. tiedotteessaan yhtiö puhuu sadevedestä vedoten mittauksiin, mutta anomuksessa mainitaan typpi, fosfori, rauta, arseeni ja syanidi. kartan tiedot keräisi icESat-satelliitti lasermittauksena keväällä 2005. Suomessa merimetson ravinnon painosta 43 prosenttia oli särkiä, 24 prosenttia kivinilkkoja ja 17 prosenttia ahvenia, selviää Helsingin yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Niiden aikana ahvenen osuus ravinnossa väheni. Tutkimusvuodet olivat 20022010. "Haluan korostaa, että meille on tärkeää, ettei ympäristöä saastuteta yhtään sen enempää kuin on tarpeen", hän toteaa Ylelle.
aNTTi haLkka
Merimetso syö paljon vähäarvoista kalaa
UUSiEN TUTkiMUSTEN mukaan arvokalan osuus näyttäisi olevan merimetson ravinnossa pienempi kuin on väitetty. korkeustieto on olennainen muun muassa metsien hiilivarojen arvioinnissa. neste on kerätty altaaseen, johon piti mahtua pitkän ajan vedet. Kultakaivosta johtaa valtion entinen kaivosvirkamies Krister Söderholm. "Pyydämme ely-keskusta toimimaan välittömästi ja laittamaan kaivoksen sulkemisen vireille", yhdistys kirjelmöi. altaan mitta on kuitenkin täyttymässä, eikä merelle tehtävä purkuputki ole vielä edes rakenteilla. Euroopassa taivasta tavoittelevat venäjän ja karpaattien sekä alppien metsät. Kalastajien saaliissa ahven ei vähentynyt, vaikka merimetsokanta kasvoi. Mitta täyttyi myös Raahen Piehingin kyläyhdistyksessä, joka vaatii, että Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus keskeyttää kaivoksen toiminnan, kunnes jätevesiasia on saatu vähintäänkin yva-lausunnon vaatimaan kuntoon. Otimme alan erityistarkkailuun.
Merimetso kuivattelee siipiään sukellusten päätteeksi.
Mitta täyttyi raahessa
NOrdic MiNESiN Raahen kaivos anoo lupaa johtaa tuoreenmaanojaan ja edelleen Haapajokeen jätevettä. Luonto ja ympäristö nyT
MaRKuS VaReSVuO
iSoveli valvoo
Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Tulos julkaistiin viime vuoden lopulla. Ruotsissa, eteläisellä Pohjanlahdella, oksennuspalloissa silakkaa oli 33, ahventa 21 ja kivinilkkaa 19 prosenttia, mutta kolmipiikin ja muiden helpommin sulavien, arvottomampien kalalajien osuus tulee aliarvioiduksi oksennuspalloanalyyseissä, kertovat puolestaan maha-analyysit.
pErTTi kOSkiMiES
ilmakuva
Palstalla tarkkaillaan säätä ja ilmastoa.
Missä ovatkaan korkeat puut?
Helsingin Sanom ien Koti-liite 25.3.20 12.
naSa / jet PROPuLiSOn LabORatORY
Ra PiS teLe Vat Ve SiKOt ja RuSa KOt, ja HY LK eitäK in nä Kee tO iSina an Ra nn an tu nt uM aSSa ."
"P uiden Vä LiSSä
12 Suomen luonto 13/2012
Latvuskorkeus (m)
Maailman pisimmät puut kasvavat tropiikissa ja osassa australiaa ja Uutta-Seelantia. Myös Luonnonsuojeluliiton Raahen yhdistys vaatii sulkemista
Hallinnolla on käytössään kaikki työkalut, joilla tällainen asia voidaan hoitaa
eläkkeellä oleva ympäristöneuvos Seppo vuolanto näkee huolestuttavia merkkejä tavassa, jolla kaivostoiminnan ympäristöhaittoja katsotaan läpi sormien.
juHa KauPPinen
Seppo vuolanto
kuntoon. Meillä on hyvä lainsäädäntö, jolla Talvivaara voitaisiin hoitaa kuntoon. isoja, Talvivaaran kaivoksen kokoisia asioita käsitellään varmasti ely-keskuksessa johtoryhmässä tai vastaavassa. Aiemmin ympäristöhallinnossa on ollut selvää, että ollaan ympäristönsuojelun asialla. ilmiselvästi näyttää siltä. Mitä esimerkiksi. Se on kuitenkin iso, uusi tuotantolaitos eikä vanhaa, Neuvostoliiton aikaista tekniikkaa, kuten Lugajoen fosforitehtaan vanhat synnit. ilmiselvästi jotain on mennyt pieleen, kun viranomainen on arvioinut ympäristövaikutuksia Talvivaaran ympäristölupaa varten. Siellä tehty linjaus ohjaa alempia tasoja. Kiinnitin huomiota, kun ylellä haastateltiin virkamiestä, joka vastaa Raahen Laivakankaan kultakaivoksen valvonnasta. TeM:n tehtävä taas on elinkeinojen edistäminen. Toisin sanoen jotkin muut asiat ovat tärkeämpiä kuin ihmisten elinympäristö. olen ollut hyvin yllättynyt siitä, että Talvivaaran kaivosta ei saada kuriin, vaan päästöt saavat vapaasti levitä ympäristöön. Korostan vielä, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa. Hallinto ei voi itse arvioida, mikä on mennyt vikaan, vaan tarvitaan ulkopuolinen, perinpohjainen selvitys koko tapauksesta. ei. onko enää. Tämä ei voi olla heijastumatta siihen, miten suuri painoarvo ympäristöasioille jää ely-keskuksissa. Tämä on ministeritason asia. Ympäristökeskukset sijoitettiin pari vuotta sitten Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin (ELY), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjaukseen. Poliisitutkinta ei riitä, koska siinä tutkitaan vain, ylittyykö syyttämiskynnys.
jUha kaUppiNEN
jaSMin awad / iStOcKPHOtO
Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.suomenluonto.fi/suoralinja tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi.
13/2012 Suomen luonto
13. Ja virkamiehillä on varmasti uskallusta. Voitko tarkentaa, kuinka ympäristön ääni katoaa. Mitä nyt täytyisi tehdä. Kuka asiaan voisi vaikuttaa. yksittäinen ympäristövirkamies ei voi toimia vastoin näitä linjauksia. Kyse ei ole vain Talvivaarasta. Pitäisi selvittää, missä kohdassa virhe on tapahtunut. Onko ympäristön ääni nyt hukkunut. Mutta ilmapiirin tulee olla sellainen, että jos jokin asia halutaan kuntoon, kaikkia laissa olevia keinoja voidaan tarvittaessa käyttää. Hän sanoi, että keinoja olisi kyllä käytössä, jopa kaivoksen sulkemiseen, mutta se ei ole realistista. Eläkkeellä oleva ympäristöneuvos Seppo Vuolanto on tähän tyytyväinen, mutta muistuttaa, että omassakin pesässä olisi kiireistä korjattavaa. vaahtoa Talvivaaran läheisessä Sotkamon Salmisenjoessa marraskuussa 2011.
SuORA LINJA
HeiKKi SauKKOMaa / LeHtiKuVa
Suomen Luonto selvittää vastaukset keskeisiin kysymyksiin.
"talvivaarasta tarvitaan ulkopuolinen selvitys"
Suora linja kertoi viime kuussa Suomen ympäristökeskuksen ponnisteluista Venäjän Laukaan- eli Lugajoen puhdistamiseksi
Reippaan lumentulon johdosta Marokossa on myös hiihtokeskuksia, kuten Michliffen ifranen yliopistokaupungin lähettyvillä Keski-Atlaksella ja oukaimeden Marrakechin eteläpuolella Korkea-Atlaksella. Marokon Atlaksella ei ole muita kuusimaisia havupuita; sypressejä ja mäntyä sen sijaan kasvaa paikoin. Marokossa Atlas jakaantuu pääosin kolmeen vuoristoon, jotka ovat Anti-Atlas etelässä, Keski-Atlas koillisessa ja Korkea-Atlas niiden välissä. Vanhimmilla puilla voi olla hyvinkin ikää yli tuhat vuotta. OUkaiMEdENiN hiihtokeskus onkin mainio paikka tutustua Afrikan alpiiniseen luontoon, jonka äänimaailmaan
14 Suomen luonto 13/2012. Sen korkeimmalle kohoava huippu Toubkal nousee peräti 4167 metriä meren pinnan yläpuolelle. lisin. Suurimmat, jopa parin metrin paksuiset ja 40 metriä korkeat seetrit, ovat varsinaisia jättiläisiä, ja on vaikea tunnistaa pienempiä "kuusia" samaksi lajiksi suurempien yksilöiden kanssa. Suuri osa suomalaisista tuntee lä- Seetri on Marokon atlasvuorten ainut hinnä Marokon turistirannikot lännes- kuusimainen havupuu.
jaaKKO KuLLbeRg
LUONTOKEidAS MAROKKO
M
Muutoinkin erityisesti Keski-Atlaksella seetrimetsät luovat oudon kotoisan, mutta eteerisen tunnelman erityisesti nenään. ToimiTTanuT jOrMa LaUriLa
maaiLmaLta
Tizi-n-Testin sola atlasvuorilla.
jOHn and LiSa MeRRiLL / cORbiS / SKOY
kevään tuloa Marokossa
Taatelipalmuja kasvavilla keitailla ei tule ensiksi mieleen, että Marokko kuuluu suurimmaksi osaksi samaan palearktiseen vyöhykkeeseen kuin Suomikin.
arokko on Pohjois- sä, mutta suurella ylätasangolla KeskiAfrikan valtioista Atlaksella on joulukuusta helmikuuhun luonnoltaan ylivoi- täysi talvi ja usein enemmän lunta kuin maisesti monipuo- meillä Suomessa. Huomattavaa osaa maata peittävät vuoristot, joista suurin on idässä aina Algerian poikki Tunisiaan asti ulottuva Atlas
Parin tuhannen metrin yläpuolella voi öisin olla pakkasta pitkälle toukokuun lopulle. Saharan kuivuus ei koske vuoria, sillä ne pysäyttävät sateet tehokkaasti, ja usein korkeimmat läntiset vuoristot ovat päiväkausia pilvien ja sumun peitossa. Kittilän Leville lajia on vaikea kuvitella, mutta marokkolaisessa hiihtokeskuksessa se näyttää pärjäävän, ja lajia on tavattu lähes 3000 metriin saakka! Atlaksella elää varsin paljon pääosin eurooppalaista alkuperää olevia eläimiä ja kasveja vuoristot eivät ole yhtä rikkaita kuin euroopan puolella, mutta monista eurooppalaisista eliölajeista täällä elää oma sisartai alalajinsa. ensimmäiset kukkivat kasvit ovat kuitenkin matalia, ja boreaalisen näköisessä havumetsässä ei kevät ole niin paljon Suomea edellä kuin Afrikassa luulisi. Kotoisten pikkukultasiipien, hohtosinisiipien ja naurisperhosten ohella paikka on täynnä etelänkeltaperhosia ja muuta eteläistä arolajistoa, joka usein nousee lampaiden ja vuohien kaluamia rinteitä ylös vuorille. Myös kuulut Victorian putoukset kuuluvat siihen. Keväisillä kukkaniityillä leinikkien, kaunokaisten sekä pienten valkeiden liljojen keskellä lentelee suomalaisittain erikoinen perhoslajisto. Paikallisten asukkaiden sitoutuminen kestävään matkailuun puolestaan voisi vähentää salametsästystä, laittomia hakkuita ja liikakalastusta.
hEidi kiNNUNEN
13/2012 Suomen luonto
15. Kyseessä on perhonen, joka on nostanut Ahvenanmaan biologian maailmankartalle akatemiaprofessori Ilkka Hanskin kuuluisa tutkimuskohde täpläverkkoperhonen, joka elää Atlaksella eteläm-
eteläinen afrikka
Maailman suurin suojelualue syntyi
NaMibiaN Katima Mulilossa juhlittiin maaliskuussa Zambesi- ja Kavango-jokien valumaalueella sijaitsevan, maailman suurimman suojelualueen perustamista. Syynä on pyrkimys pienentää maan hiilijalanjälkeä, sillä indonesia on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Maat toivovat, että suojelualueen perustaminen toisi niille tuloja ja työpaikkoja turismin kasvaessa. nyt perustettava suojelualue on suurempi kuin 220 000 neliökilometrin laajuinen borneon sydän, jonka suojelemisesta indonesia, Malesia ja brunei sopivat vuonna 2007.
jOrMa LaUriLa
anuP SHaH / SKOY
Täpläverkkoperhonen elää siellä täällä atlasvuorilla. Monilla lajeilla on myöhemmin kaksikin ylimääräistä sukupolvea kesän mittaan.
pänä ja korkeammalla kuin missään muualla. ylhäällä on kuitenkin heti viileää, kun aurinko menee pilveen niin kuin usein keväällä käy. Laji on sama kuin professori ilkka hanskin kuuluisa tutkimuskohde ahvenanmaalla.
kuuluvat täällä suurissa parvissa ympäriinsä lentävät meluisat alppinaakat sekä pienen patoallikon tuhatpäinen vihreiden mölysammakoiden kolonia. Vuoteen 2020 mennessä päästöjä aiotaan vähentää 26 prosentilla. Kasvihuonekaasupäästöt ovat aiheutuneet pääasiassa metsäpeitteen voimakkaasta vähenemisestä, mikä johtuu massiivisesta öljypalmu- ja paperiteollisuudesta. Metsäkatoa ovat vauhdittaneet myös korruptio ja laittomat hakkuut. Auringonpaisteellakin lämpötila on usein reilusti alle 15 plusastetta, ja illan tullen se laskee nopeasti. MarOkON vUOriLLE kevät tulee varsin nopeasti maalishuhtikuussa, ja kasvit alkavat nopeasti kukkia auringon porottaessa lähes keskitaivaalta. Varsinkin öisin tulee ajoittain kovia sadekuuroja ja rajuilmoja.
jaakkO kULLbErg
KuVat jaaKKO KuLLbeRg
borneon sademetsät ovat myös orankien koti.
Marokko on Pohjois-Afrikan valtioista luonnoltaan monipuolisin.
SiELTä TääLTä voi löytää harhailemassa tädykkeen lehtiä etsiviä mustia perhostoukkia. Se on myös alpiinisista paikoista helpoimpia saavuttaa. uutiSia
indonesia
borneoon jättimäinen suojelualue
hELMikUUSSa indonesian metsäministeriö ilmoitti, että lähes puolet borneon saaren indonesian puoleisesta osasta suojellaan. Pinta-alaltaan noin italian kokoinen rajaseutupuisto KaZa tfca (KavangoZambesi transfrontier conservation area) sijaitsee viiden maan alueella: angolan, botswanan, namibian, Sambian ja Zimbabwen
Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 250 000 paria. ensimmäiset koiraat ovat palanneet jo paljon aiemmin. Pesintöjä havaittiin vehreistä pihapiireistä, puistoista ja lopulta aivan keskustoistakin. Vaikka sepelkyyhky ei edelleenkään ole pulun veroinen toriasiakas, kookkaat ja pulskat kyyhkyset ovat vakituinen näky lyhtypylväiden päällä tai keskustojen nurmikoilla teputtelemassa, ainakin eteläisessä osassa maatamme. Huhuilun lisäksi sepelkyyhkykoiras osoittaa reviirin herruutta näyttävällä soidinlennolla. Nousuvaihetta tehostaa kuuluva pauke, jonka synnyttää siipien räväkän alaslyönnin aiheuttama ilmavirta. hu-huuhuu-hu-hu..." Montakohan pöllöhavaintoa sepelkyyhkyn rytmikkäästä soidinhuhuilusta on tehty. Se taitaa olla yleinen sudenkuoppa kansan keskuudessa, vaikka sepelkyyhky lauleleekin päiväsaikaan ja pöllöt pimeällä. ehkäpä se arvostaa hyvää tuuletusta. Talvisin sepelkyyhkyt saapuvat asutusten läheisyyteen ja hyödyntävät mielellään sorsaruokintoja tai miksei myös pihapiirin lintulaudan tarjontaa. Sopivien kelien vallitessa tuhannet sepelkyyhkyt lähtevät yhtäaikaisesti talvialueiden suuntaan, Ranskaan ja iberian niemimaalle. Pesäpaikkojakin sepelkyyhkyt valitsevat nykyään elinympäristön mukaan, ja niinpä rakennusten syvennykset, parvekkeet tai katokset kelpaavat hyvin jälkikasvun pyöräyttämiseen. Sepelkyyhkyjä alkoi näkyä 1990-luvulta alkaen etelä-Suomessa kaupungeissa, vaikka se aiemmin oli ollut maaseudun metsälintu. Laji on runsastunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, samaa tahtia kaupunkilaistumisen kanssa. Lajin rytmikästä soidinhuhuilua voi kuulla pitkin kevättä maaliskuulta alkaen. Viime talvina on nähty jopa pieniä parvia. Sepelkyyhky on monessa maassa myös suosittu riistalaji, joten moni niistä ei näe koskaan talvehtimisaluettaan. Päämuutolle ne suuntaavat syyskuussa. Laji muuttaa parvissa, ja
olojen ollessa kohdallaan voi nähdä usean tuhannen linnun parven. euroopan matkaajat olivat saaneet todeta saman jo paljon varhemmin, sillä muualla euroopassa laji oli pitkään selvästi urbaanimpi kuin meillä. Se kiertää elinpiirinsä laitamia laajassa ympyrässä ja suurissa kaarissa. Mattimyöhäiset pesivät vielä elokuussa, jolloin toiset alkavat jo ke-
rääntyä suuriksi syysparviksi pelloille. Metsässä ajatuksissaan kulkeva hätkähtää perinpohjaisesti, kun sepelkyyhky kajahtaa oksalta matkoihinsa.
pESäNrakENTajaNa sepelkyyhky ei ole mainetta niittänyt: usein se jaksaa laittaa vain muutaman tikun ristiin, juuri sen verran että munat eivät putoa pohjan läpi. Syksyllä sepelkyyhkyjä näkee huomattavan suurissa parvissa, keväällä kerääntymät ovat pienempiä. Talviset sepelkyyhkyhavainnot ovat lisääntyneet vuosien myötä. Perimätiedon mukaan laji on harvinaisen herkkä hylkäämään pesänsä haudonnan aikaan. Pian ne taas hautovat risupesissään puistoissa ja kadunvarsien puissa.
V
jaaKKO VäHäMäKi / VaStaVaLO
ielä kaksikymmentä vuotta sitten sepelkyyhkyä pidettiin arkana kuusi- ja sekametsien lajina, jota ei pesimäaikaan saanut häiritä missään tapauksessa. Räväkkä on myös sepelkyyhkyn lentoon lähtö. SEpELkyyhkyN pääjoukot saapuvat Lounais-euroopan talvilomaltaan huhtikuussa. Useammaltakin etelä- ja länsirannikon muutontarkkailupaikalta on havaittu parhaimmillaan yli 30 000 muuttavaa sepelkyyhkyä yhden syyspäivän aikana. "hU-hUU-hUU-hU-hU... n
16 Suomen luonto 11/2011 16 Suomen luonto 13/2012. Huhuilun sävy tuo helposti pöllön mieleen, mikäli ääntä ei osaa kyyhkyyn yhdistää. Kyyhkyukko lyö kiivaasti ja ottaa korkeutta, ja kohta taas sukeltaa loivaan syöksyyn siivet ja pyrstö levällään. kuukauden laji: sepelkyyhky
kaupunkiin
wiLLiaM vELMaLa
Maalta
Sepelkyyhky jatkaa tuloaan kaupunkeihin. Keväällä linnut etsiytyvät viimeiset vesiesteet ylitettyään kutakuinkin suoraa tietä pesimämetsiköihin
Sillä on valkeat puolikuulaikut siivillä ja valkea täplä kaulan sivuilla. SePeLKYYHKY
Columba palumbus
väriTyS: Pää siniharmaa, selkäpuoli tummanharmaa, rinta viininpunainen ja vatsa valkeahko. paiNO: 470570 g. LiSääNTyMiNEN: Pesimäkausi pitkä, muninta huhtielokuussa. Sepelkyyhky on näitä isompi ja pitkäpyrstöisempi. piTUUS: 4043 cm, siipien kärkiväli 7080 cm. Kaksikolme pesyettä kesässä. äLä SEkOiTa: Osa kesykyyhkyistä ja uuttukyyhky ovat myös yleisväriltään harmaita. Lentoonlähtö rämähtävän meluisa.
KaRtta LuOnnOntieteeLLinen KeSKuSMuSeO / wiLLiaM VeLMaLa
raviNTO: Pääosin kaikenlaiset kasvinosat, kuten siemenet, silmut ja marjat. Koiras vain hieman painavampi kuin naaras. Siiven kärjet tummat, pyrstössä musta kärkivyö ja vaalea poikkivyö. Myös hyönteisiä, matoja tai kotiloita. Suomessa etelä-Lapin korkeudelle saakka.
Sepelkyyhkymme talvehtivat ranskassa ja iberian niemimaalla.
Sepelkyyhky rakentamassa pesäänsä kanadantuijan suojiin.
11/2011 Suomen luonto
17. LEviNNEiSyyS: euroopasta ja Pohjois-afrikasta Länsi-Siperiaan. Munii kaksi munaa kerralla
sel
l
ll
k ä m e ri
l
is
pu
is to l n at i o
na
ihmisten kansallispuisto
paikalliset asukkaat tekivät 19 vuotta työtä Selkämeren kansallispuiston eteen ja työ jatkuu. maakunnissa halutaan säilyttää ote ohjaksista.
aLicE karLSSON
ammattikalastajat siianpyynnissä Säpin edustalla.
18 Suomen luonto 13/2012
lp
ar
ka
k
a
ns
Aloite kansallispuistosta julkistettiin Maailman ympäristöpäivänä 1995. "Suomi oli liittymässä euroopan unioniin ja natura-ohjelmaa valmisteltiin", luvialainen biologi Janne Lampolahti kertoo. intressit olivat yhtenäiset ja Pohjanlahden saaristokansallispuiston idea oli valmis. Se koskisi avovettä, ulkosaaristoa ja Rauman sisäsaaristoa. Selkämerellä voi nähdä merikihun saalistamassa.
S
elkämeren kansallispuistossa saa kalastaa, metsästää ja ampua tykillä, uutisoi Helsingin Sanomat noin vuosi sitten heti puiston perustamispäätöksen jälkeen. Sen sijaan siellä oli monta rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta.
"Alkoi näyttää siltä, että Satakunnan rannikolle tulee viitisen samankaltaista pientä suojelukohdetta omine sääntöineen." Samaan aikaan luonnonsuojelulakia uudistettiin niin, että myös kuntien maita voitiin liittää kansallispuistoon. Luonnonsuojeluväki huomasi, että Pohjanlahdella on iso aukko, jossa ei ole yhtään kansallispuistoa. Palataan 19 vuoden päähän. "Nimi oli tuolloin Raumanmeren kansallispuisto, mutta parin vuoden päästä otimme
13/2012 Suomen luonto
19
KuVat SePPO KeRänen / PROLK. Muistettiin, että Rauman kaupungilla oli suojelusuunnitelmia omille saarilleen ja luodoilleen. eikä siinä kaikki. Tarinaan liittyvät vielä ydinvoimalan lauhdevedet sekä halli- ja merimetsokantojen säätely