Suomen Luonto 3/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kevään portaat luonto herää askel askeleelta Helppo puutarha luonnonkukkia omalle pihalle Anastasia Lapsui "Meidän pihamaatamme oli koko tundra." 3 Irtonumero 7,50 9.4.2010 Tulitauko! Metsästäjät ovat heräämässä metsähanhen suojeluun
Näin käy, jos tavanomainen kolmen vuoden sykli toteutuu. KUVA (METSÄMYYRÄ) VESA HUTTUNEN · TEKSTi JORMA LAURiLA. kevät Myyräkansa alhossa Rapinaa ei nyt kuulu. "Maan eteläpuoliskolla ollaan aallon pohjalla", toteaa myyrätilanteesta professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta. Hän arvioi "pienellä liki kaiken nähneen varauksella", että kesän aikana myyräkannat kääntyvät nousuun ja syksyllä 2011 olisi huippu
Pesinnät rantaluhdissa ja viljelymaiden kosteissa katveissa ovat viime vuosina yleistyneet. kevät Kurkiparit palaavat reviireilleen. Pian kuulet kurjen huudon Nyt huhtikuussa on taas tilaisuus nauttia kurjen huudoista, tanssiaisista ja komeista auroista sinitaivaalla. Niissä kurjilla on paremmat oltavat ja poikasia varttuu enemmän. Kuivatetuilla soilla pikkukurkia kuolee syviin ojiin ja ravintoakin on niukemmin. KUVA MAURi LEiVO · TEKSTi JORMA LAURiLA. Kurki ei ole enää pelkkä soiden lintu
Metsähanhien saapuminen on yksi kevään kohokohdista. Kalamiehet pääsivät kutupyyntiin. Saapuvat vesilinnut tiesivät ravitsevia munia ja hanhet kunnon paistia. Lähestyvän parven törähdykset ovat joka kerta mahtava elämys; hanhet huutavat salomaiden kutsua. Luontoharrastajalle jakso varhaiskeväästä juhannukseen on hektisintä aikaa. Hyönteiset pörisevät lämpimissä katveissa. Pitkän talven jälkeen ihmiset olivat huonossa kunnossa. Kevään merkki sekin, myös vertauskuvallisesti. JORMA LAURiLA PÄÄTOiMiTTAJA jorma.laurila@sll.fi N 6 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 tiMo nieMinen Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Markkinointivastaava LiisaVähäkylä AssistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto 48 VALAiDEN ViESTiNTÄÄ. Silloin me klopit odottelimme kiikari kaulassa innokkaasti muuttolintuja, mutta talvi vain jatkui ja jatkui pitkälle huhtikuuhun. Pelkosenniemellä hanhimiehet päättivät lopettaa pyynnin toistaiseksi tykkänään, jotta kanta pääsisi vahvistumaan. PÄÄKiRJOiTUS KEVÄT SUOMEN LUONNOSSA Kevään riemua 16 HERÄÄMiNEN. Kevään etenemistä on seurattu jo pitkään. Lopulta kevät sitten rysäytti. ykyihmiselle kevään kokemus on ennen kaikkea henkinen. Ikävä kyllä metsähanhet ovat vähentyneet, luultavasti monestakin syystä. Valon määrä lisääntyy, uusia lintulajeja saapuu päivittäin. Systemaattisemmin kevään etenemistä, kevätfenologiaa, on seurattu 1800-luvulta asti. Metsästäjätkin ovat jo havahtumassa tilanteeseen. Askelmat kiurusta tervapääskyihin tunnetaan hyvin. L umimassat ovat sulaneet piinallisen hitaasti; tämä kevät on muistuttanut vuosikymmenten takaisia keväitä. Odotus on osa kevään riemua. Pälvipaikoilla kukkivat pian vuokot ja leskenlehdet. Jos välillä on vähän viileämpää, se on vain hyvä, koska silloin tapahtumat luonnossa etenevät verkkaisemmin ja niihin ehtii paremmin mukaan. Kevääntulo on kiinnostanut pohjolan ihmisiä varmasti aina, koska se on liittynyt saumattomasti elämän ehtoihin. Monille se merkitsee kevätpuuhia kesämökillä tai kasvimaalla. Suomalainen Outi Tervo äänittää Grönlannissa grönlanninvalaiden laulua jään alta.. Jokainen päivä tuo uutta. Kyntömiehelle kevääntulo ja tieto sen etenemisestä oli ykkösasia
Ydinkatastrofialueesta tuli matkailukohde. M AT T Ihmiset ja elämäntapa 10 Amazon-miehet johtoon. 40 Kevään ensimmäinen. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Korkeasaari saivat uudet luotsit. Neljäs kansallinen kaupunkipuisto syntyi Hankoon. 8 16 34 58 Salametsästys huolestuttaa valtakunnansyyttäjää Kevään portaat Luonto on paras puutarhuri Uusiutuvien vuoro Tiede ja tutkimus 12 Laitoskasvatuksesta apua raakulle 12 Tiltaltti kertoo oman nimensä 13 Karhu pötkii pakoon ihmistä Retkeily ja matkailu I A S TOLVA NEN M AT T I A S TOLVA NEN 42 Hiekkarantojen ja dyynien Hanko 54 Terveisiä Tsernobylistä. Kysy luonnosta -asiantuntijamme selvitti otuksen aivoitukset. W W W.SUOM E N LUO NTO.FI SUOMEN LUONTO 3 | 2010 7. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 8 14 22 48 Kuikat ja kaakkurit tutkitaan Madeiran tulvat auttoivat kotoperäisiä kasveja Metsähanhen paluu Valaan ääniä jään alta Luonto ja ympäristö 42 SUOMEN ETELÄKÄRKI. Mökki talven jälkeen. Hienoja kuvia ja tietoa suoseutujen linnusta sivuilla 2232. 66 "Äiti opetti minua suunnistamaan tähdistä." Kasvokkain Anastasia Lapsuin kanssa. 34 IVARS SILIS LUONNONKUKKIA PUUTARHAAN. Huolettoman puutarha on ympäröivän luonnon jatke. SEPPO KYTTÄLÄ Vakiot 8 14 33 66 72 73 74 76 79 80 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Maailmalta Kolumni Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Havaintokirja Kysy luonnosta Vahtikoira Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KANNESSA Metsähanhien aurat ja töräytykset ovat komeita kevään kokemuksia. HANNU VALLAS / LENTOKUVA Suomen Luonto 3 | 2010 69. Lehtosinilatvan sinistä ja käenrieskan keltaista. Miksi. Kuva: Jari Peltomäki. 77 NÄÄTÄ TUNKEUTUI JÄÄKAAPPIIN
KuikanhuutoonSuomenkansallisääni.Esi-isiemmesadatsukupolvetasuivat rannoilla kuikkia kuunnellen, ja kuikka josmikäyhdistäämeidätmenneeseen. Sitä ennen hän johti Itä-Suomen syyttäjävirastoa. Esimerkiksi peippokoiraat tulevat viikkoakin naaraita aikaisemmin, ja sitruunaperhosen koiraat ovat jo liikkeellä naaraiden heräilyä odottamassa.Syynäaikaisuuteenonkilpailunaaraiden suosiosta,linnuillaehkämyösparhaistapesimäpaikoista. ANTTi HALKKA YllÄttÄvÄ havaintO Lintuharrastajatkartoittavattänä vuonnakuikanjakaakkurinesiintymistä Birdlife Suomen vetämässä hankkeessa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOiMiTTANEET ANTTi HALKKA JA ALiCE KARLSSON vuoden linnut nYt luOntOOn! KOiRASPEiPPO Kuikat ja kaakkurit Suomea kaunistaa kymmenisentuhatta kuikkapariskuntaa ja tuhat paria kaakkureita. Yhtäuljasjamystinenonsuo-jametsälammillaasustavankaakkurinkaakatus. laki suojaa eläimiäkin KUiKKA Kuikka on supisuomalaisten reittivesien tunnuslintu. Nykykanta lienee 800010000 parinluokkaa. Ne ovat siis oikeasti törkeitä rikoksia", Nissinensanoo. Vuoden2005tapauksessapoliisitutkisuuroperaatiollauseitakarhunjasatojahirvensalakaatojaPohjois-Savossa, Etelä-KainuussajaPohjois-Karjalassa. Entävoisikosiiliollaollutliikkeellämaaliskuunpuolivälissä?Senhänpitäisiollatalvihorroksessa.Ennemminkinpiikkinahkaon ollutvalmiiksipuussahuuhkajanjäljiltäjapudonnutvastanytkovassatuulessahangelle. EERO HAAPANEN Ympäristörikoksia tutkitaan pätevästi, mutta metsästysrikollisuus on kasvussa. Ympäristörikokset tutkitaan aiempaa paremmin, mutta törkeitämetsästysrikoksiavastaankaivataan tiukempaalakia. Monenlintulajinkoiraatsaapuvatmuutolta naaraita ennen. Nyt tutkitaan myös pesintöjenonnistumistajasiihenvaikuttavia tekijöitäkutenvedenpinnanvaihtelujaja vesienvirkistyskäyttöä. Laitonpyyntiolijärjestelmällistä,ja lihat myytiin etelän liikkeisiin, ohi kirjanpidon ja eläinlääkäreiden tarkastusten.Karhujenkatoamisethuomattiin,ja rikoksista liikkui vuosien ajan huhutietoa,muttatekijöitäeisaatukiinni,koskasalakaatajatuhkailivattodistajathiljaisiksi. "Edistyksestä kertoo, että lakiin esitetäänlisättäväksiuusisäädöstörkeästämetsästysrikoksesta",kiitteleemaan ylinsyyttäjäMatti Nissinen,jokaaloitti valtakunnansyyttäjänä huhtikuussa. "Itä-Suomessaolitaannoinisorevoh- Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. ka,jossanäkyikuinkavakavaasiametsästysrikollisuustörkeimmilläänon.Se on talousrikollisuutta ja sosiaalisesti erittäin vahingollista, tässäkin tapauksessa terrorisoitiin paikallista väestöä. Perhosistakin koiraat lähtevät ensin liikkeelle. Kun poliisi sai pään auki, kaikki tiedossa olleet karhun ja yli sata hirven 8 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Molemmatlajitpesivätkokomaassa. Kuikan on arveltu taantuneen 1900-luvulla, mutta ainakin monilla etelän säännöstelemättömillä ulappavesillä pariluku kasvoi 1970-luvun jälkeen. Alleneliökilometrinjärvellemahtuu yksikuikkapari.Kaakkuritpesivätnevarantaisillatakamaidenlammillamutta käyvätkalassalähiseudunjärvillä. Salametsästys huolestuttaa eero haaPanen Söikö huuhkaja siilin? Löysin aamuhiihtelyllä Helsingin Vanhankaupunginlahdellamännynaltasiilinnahan.Koskasupikoiranjälkiäeinäkynyt, arvelensiilinsyöjäksihuuhkajaa,jonkajäljiltä olenlöytänytsiilinennenkin. Kaakkureitapesineevainkymmenesosa kuikkien määrästä, ja viitteitä parimäärän pienenemistä on eri tahoilta. Suurjärvillä kuikkia asuuyleensäyksipariskuntakahtaviittäneliökilometriäkohti.Etelänsuurilla ulappavesilläviidesosavesilintupareista onkuikkia,pohjoisessavähemmänkoskeloidenrunsastumisenvuoksi. Lintujen pesimäonni halutaan nyt turvata. Markus varesvuo asko häMäläinen / kuvaliiteri Koiraat tulevat ensin Suomi on keväällä koirasvoittoinen
"NaalitutkijaMatti Melanehdotuksestapäätimme siirtää poronraatoja paikalle, jossa naali oliaiemminkuvattu." Naalikävihaaskallaneljänäperäkkäisenäpäivänä.Jälkiänäkyisiellävielämaaliskuunalussa, vaikkaitseeläineinäkynytkuvissa. JORMA LAURiLA MATTi NiSSiNEN SUOMEN LUONTO 3 | 2010 9. Keskimäärin kuikkaparia kohti kehittyi 19701980-luvuilla vuosittain alle puolipoikasta,minkäpitäisiniukinnaukinriittääkannanpysymiseenvakaana. Kaikkihavainnotpariskunnistajapesinnöistäovathyödyksitutkijoille. Pesä- ja saalistuspaikoille ja säännöllisillelentoreiteillesijoitetut,määrältään moninkertaistuvatvoimalatvoivatollamerkittäväuhkamerikotkakannalle. PERTTi KOSKiMiES KAAKKURi Molemmat lajit rakentavat pesänsä vesirajaan. Poikasten on tähän asti luultu liikkuvan loppusyksylläpaljonlaajemmalti.Osapoikasistaon lennellytsuunnitelluillatuulivoimala-alueilla,mikäherättäähuoltavoimaloidensijoittelustakotkienlentoreiteille. Merikotkatovaterityisenalttiitatörmäämään voimaloiden lapoihin. "Ilmoitustenmääräympäristörikoksistanousituolloinselvästi,jaseonpysynytsamallatasolla.Eriyhteyksissä,osin itse ajamieni juttujen yhteydessä, olen voinut todeta, että myös ympäristörikosten tutkinta on nykyään asianmukaista",valtakunnansyyttäjäarvioi. Ylikuukauttamyöhemmin,helmikuun17.päivänä,seyllättäennäkyijälleenriistakamerankuvissa. ValtakunnansyyttäjänvirastoonMattiNissiselletuttupaikka.Häntoimisiellä aiemmin ympäristörikoksiin erikoistuneenavaltionsyyttäjänä,jokapatistelivirkamiehiäottamaanympäristörikoksetvakavasti. 09-41353300). PERTTi KOSKiMiES riistakamera kertoo värriÖn tutkiMusaseMa valtakunnansyyttäjää salakaatoa selvitettiin, mutta tuomioistuimessamonitekojäivaillerangaistusta. Kaakkurilla pesintöjä tuhoutuu pelottavanpaljonlammillaliikkuvienihmisten tähden. "Kaikkieläinkuvatolivatsiitä,siisyli300kuvaa.Muutamakuvaolikameranvirittäjistä",kertootutkimusteknikkoTeuvo HietajärviVärriön tutkimusasemalta Värriön luontopäiväkirjassa (http://www.varrio.blogspot.com). Esimerkiksi Trondheimin Smølan 68 voimalaa ovat tappaneet neljässä vuodessa 26 merikotkaa. Tuhoa tekeemyösihminenkarkottamallahautovanemonmunilta,jotkakylmettyvättai päätyvätpedonsuuhun. Lisätietoja kyselystä löytyy internetistä (www.birdlife.fi/gavia), ja sitä voi pyytääsähköpostilla(gaviahavainnot@ birdlife.fi ) tai postitse (BirdLife Suomi, Annankatu29A1600100Helsinki,puh. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT pesäpaikalle uskolliset tutkitaan Markus varesvuo Nuoret merikotkat viivyttelivät Suomessa Satelliittilähettimilläseurattavistaneljästä Merenkurkun merikotkanpoikasesta kaksi jäi koko syksyksi pesänsä luo. Tulvat ja vesien säännöstely tuhoavat paljon pesintöjä. Suomessa osin sattumaltakin on löydetty kaksi voimaloiden tappamaa merikotkaa. Suomen WWF:n ohjelmapäällikköPetteri Tolvanenkertoo,että Ivar-kotkapysyttelimarraskuuhunsaakkalähes koko ajan alle neljän kilometrin päässä pesästään.Vastajoulunapoikasetlähtivätkohtietelää. "Asenteissaontapahtunutselvämuutos." MiKKO NiSKASAARi antti aiMo-koivisto / lehtikuva Naali palasi haaskalle Viime numerossamme (SL 2/10, Tunturin noutopöytä) kerroimme Sallassa poronhaaskalle11.tammikuutailmaantuneestanaalista.Naalikatosi,kunhaaskaolisyötyloppuun. Nythäntoteaatyytyväisenä,etteipatistelumennythukkaan
Dna-analyysitosoittavat,ettäkiirunatlevittäytyivätalkukodistaanBeringianalueeltalänteenSiperiaanja itäänAlaskaan,KanadaanjaGrönlantiin. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT kansallispuistot Mikko käkelä uudet luontojohtajat Pallaksen hotellista äänestetään HallitustaipuisyksylläkannattamaanPallastunturin hotellin paikalle neljä kertaa nykyisen kokoista hotellia. Skandinavian kiirunoiden perimä eroaa ainakin kymmenen mutaation verran muista populaatioista,mikäviittaapitkäänjatkuneeseenerilläänoloon.Huippuvuorillekiirunatkulkeutuivat Siperiasta, eikä jälkiä yhteydestä Pohjoismaihin, IslantiintaiGrönlantiinole. PERTTi KOSKiMiES JUKKA SALO LEiF SCHULMAN Amazon-miehet Lähes miljoona ihmistä vierailee Jukka Salon ja Leif Schulmanin johtamissa luontopyhätöissä. "Nyt tuntuu sademetsän tuoksu", sanoo Korkeasaaren eläintarhan johtaja Jukka Salo, kun hän esittelee Leif Schulmanille Aasian ja Afrikan eläimistöntrooppistasisätilaa. Miehillä on aikamoinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisten luontotietoon, kilpailu naaraista Melu kirkastaa talitiaisen laulun Talitiainenlaulaasitäkorkeammallataajuudella,mitäenemmänsekuuleematalataajuistaliikenteenjamuutamelua.Korkeatjalyhyet äänetkuuluvatvarmimminmelunläpi.Lisäämällätaivähentämällämelualintusaadaanvaihtamaanlaulunsarakennetta. TropiikintuoksuontuttumyösSchulmanille,sillähänonSalontapaanAmazon-tutkija.HänonjuurialoittanutHelsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johdossa. Tiaiskoirasesittääkinkerrallaanvainosanhallitsemistaan lauluista valikoimalla sellaisia taajuuksiajaaiheita,jotkakantavatkussakinääniympäristössäkauimmas.Vastaavallatavallatalitiainenvaihtaalaulutyyppiäänsenmukaan,mitennaapurustontoisetkoiraatlaulavat.Näinse voi osoittaa kilpailukykynsä reviirin puolustuksessajanaaraanhoukuttelussa. PERTTi KOSKiMiES Luonnontieteellinen keskusmuseo Osia:Luonnontieteellinenmuseo(ent.Eläinmuseo)jaMineraalikabinetti keskustassa,KasvitieteellinenpuutarhaKaisaniemessäjaKumpulassa VastaaSuomenluonnontieteellisistäkansalliskokoelmista TaustayhteisöHelsinginyliopisto Kävijämäärävuodessanoin300000,budjettinoin10miljoonaaeuroavuodessa Huhtikuuntapahtuma:Maailmanluonto-näyttely23.4.alkaen 10 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Eduskuntapäättäähuhtitoukokuussa,suunnitellaanko kansallispuistoon rakentamista yhden yrittäjän ideoiden vai kansallispuiston perustarkoitustenpohjalta. ANTTi HALKKA kanalinnut Markus varesvuo KiiRUNA Kiiruna on kotoisin idästä Kiiruna on ainoa pohjoisen pallonpuoliskonlintulaji,jokaeläävuodenympärivain tundrallajavuortenhuipuilla.Jääkaudenjälkeen levinneisyysaluepirstoutui,jaeristyneistäosapopulaatioista on kehittynyt 30 alalajia. Lakiesitys kansallispuistohotellistaonnyteduskunnassakäsittelyssä siltä pohjalta, että nykyinen yrittäjä Pertti Yliniemisaisimyösuudenhotellinluvan. Näin kaksi Suomen luontoväen keskeistä paikkaa ovatsaaneetuudetvetäjät
ELÄiNTARHASSA NiMEÄMiSASiA on kuitenkin paremmin kuin miesten tutkimassatropiikissa. turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen ja ympäristötieteen professorina ja viimeksi andien yhteisön amazonian alueen biodiversiteettiohjelman koordinaattorina. korkeasaaressa intendenttinä 1990-luvun alussa. Symposiumipäätyiesittämäänerillisenmerimetsotyöryhmän perustamista Itämeren suojelukomission(Helcom)yhteyteen.Suomessaympäristöministeriöpäättimaaliskuussahelpottaa merimetsojenhävityslupiensaantia. ESKO JOUTSAMO Leif Schulman tutkinut mm. Tilaa on myös teemanäyttelyille, joissa monimuotoisuus voiollanäkyvästiesillä. Amazonasontäälläkin.Salonäyttää uhanalaisialajejahäkeissään:tuossaon sinikurkkuara, lähellä kultaleijonatamariini. Koko maailmassa on jopa miljoonia nimeämättömiä, tieteelle tuntemattomialajeja.Schulmanonesimerkiksiselvittänyt, ettei 43 prosentilta Amazonasinalueestaolelainkaankasvinäytteitä. Tanskassaonkäsiteltymerimetsonmuniakasviöljyllä,mikäonpaikallisestirajoittanutpoikastuottoa ja yhdyskuntien kasvua. tropiikin kasviston monimuotoisuutta tansaniassa ja etelä-amerikassa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT menestyjä Jukka Salo toiminut mm. oli helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtaja. MyösLuonnontieteellinenmuseoonniin vilkas,ettäedellekiilaavatkansallispuistoistavainPallasYlläsjaUKK-puisto. Tekopesän voi valmistaa kuivatuista korsista (järviruoko,koiranputki)taipuupölkyistäporaamallaneljän,kuudenjakahdeksanmillinhalkaisijaltaanolevianoinkymmenensenttiäsyviäkoloja.Uusinkehitelmäonyhdistelmäpönttö,jossa onsekäkorsiaettäkoloja. Ja yhtenäinen metsä koostuu muun muassa Salon tutkimuksen mukaan monimuotoisesta metsälaikkujen mosaiikista, joilla kehittyy omanlaistaan lajistoa. Korkeasaaren eläintarha kerää puoli miljoonaakävijäävuodessaeliseonsuosituimpien kansallispuistojen luokkaa. Toiminta luonnon suurena mittauskeskuksena jatkuu, vaikka se tieteellisesti koetaan joskus "epäseksikkääksi", kutenSchulmansanoo. luontoharrastusta: kasvit, akvaariot. auta kesän pörinää reiMa leinonen johtoon sillä"lähes800000kävijääkulkeevuodessanäidenpaikkojenläpi",kutenSalolaskee. Siihen tulee tiloja myös esimerkiksiluontokouluillejaharrastajille, muunmuassaakvaarioharrastajille. Uusilla johtajilla on hyvät lähtökohdat,silläedeltäjänJuhani Lokinaikana saatiintehtyäEläinmuseonsuurremonttijaSeppo TurusenkaudellahyväksyttiinKorkeasaarenkehitysohjelma. ANTTi HALKKA Merimetsoja Itämerellä jo melkein 200 000 Itämeren alueen merimetsokanta on nyt 175 000paria,summattiinSuomenympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Novian merimetsosymposiumissa. Hämmästyttävääkyllätutkimuksiataiseurantojaeioleedes aloitettusiitä,onkotälläollutmitäänvaikutuksia paikallistenkalastajiensaalismääriin. Korkeasaari on mukana monenlajintarhasuojelussa. Pönttöripustetaankeväällävaikkapamarjaviljelmäntaikukkakedonreunaanhiemankasvillisuudenyläpuolellereiätaamuaurinkoakohti.Kesällävoisittenseuraillapesänrakennuspuuhiaja kasvienpölyttämistä. REiMA LEiNONEN Korkeasaari TaustayhteisöHelsinginkaupunki Kävijämäärävuodessanoin550000 Budjetti9miljoonaaeuroavuodessa Ajankohtaista:Uhanalaisten sammakoidenhoitotarhahanke alkaa.Mukanamyösuusimmat tietotekniikankeinot. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 11. Keinotropiikin kasveilta puuttuvat nimilaput, mutta Schulman tunnistaa hetivaikkapapeikonkämmenen.Miehet lyövätkättäpäällesiitä,ettäeläintarhan kasvitsaavatjatkossalisäänimilappuja. TätälupaamyösLuonnontieteellisen keskusmuseonSchulman: "Vaihtuvia näyttelyitä voi olla myös polttavistaympäristöongelmista." KESKUSMUSEO JA KORKEASAARi tekevät paljon tieteellistä tutkimus- ja suojelutyötä. luontoharrastusta: akvaariokalat, linnut. matonniissäsyntyykäsitysleijonasta taivaikkapadinosauruksista. "Vierekkäin voi olla miljoonia vuosia vanhaajavainparinsadanvuodenikäistämetsänpohjaa",sanooSalo. KorkeasaarenjaLuonnontieteellisen museon näyttelyiden ja kasvitieteellistenpuutarhojenmerkityssuomalaisten kasvi-jaeläintuntemukselleonkorvaa- VERHOiLiJAMEHiLÄiNEN Helpota pöntöllä pistiäisten asuntopulaa Olemmetottuneetrakentamaantekopesiä linnuille,muttaluonnossaonmyösmuita kolopesijöitä.Pistiäisetpesivätkorsissajakovakuoriaistennakertamissapuunkoloissa.Ihminen onauttanuttietämättäänpesäpulaarakentamallamaaseudullaaidatpuustajarakennuksethirrestä.Näissäonollutpistiäisillähyväasustella. "Eläintarhat keräävät lahjoitusvaroja, joilla tuetaan usein sosiaalisen kehityksenohjelmia,sillänäinluontokinusein säästyyparhaiten." Museopuolestaantutkiijatallentaa Suomen ja maailman luonnon monimuotoisuutta ja vastaa Suomessa vaikkapatalvilintulaskennoista. Korkeasaaren kävijät voivat Salon suunnitelmien mukaan lähivuosina kokea monimuotoisuuden mosaiikin virtuaalieläintarhassa, jolla Korkeasaari täydentyy. Kannan kasvu näyttää tasaantuvan alueen eteläosissa,kunSuomessajaVirossatuhatmäärin yksilöitä saapuu joka kevät lisäämään pesivääkantaa.Todetutjauskotelluthaitatovatjohtaneetmerimetsokantojenrajoittamiseenjalaittomiinyhdyskuntienhävittämisiin. Suomen ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus (nykyään ELY-keskus) ovat kymmenen vuoden ajan tutkineetmahdollisuuksiahelpottaapahenevaa tilannetta. Maatalouden rakennemuutos on nyt tuonut hyönteisryhmälle asuntopulan. Näinehkäsaadaanihmisiähoukuteltuamyöstalvikautena,silläkesälläKorkeasaari ei paljon nykyistä kävijämäärää enempää vedä
Hän tutki, kuinka paljon nimistäolijokolinnunväritystä,kokoa,erityistuntomerkkejä,asuin-japesimäpaikkaakuvaileviatai ääntelyämatkivia. "Noin 50 prosenttia lintujen nimistä ononomatopoeettisiaeliääntelyynperustuvia", fi losofi antohtoriAnnu Marttilakertoo."Paljon on myös linnun ominaisuuksia kuvailevia sekä asuin-taipesäpaikanilmaisevianimiä." Helsinginyliopistossatammikuussaväitelleen Marttilan tutkimuksen lähtökohtana oli Linnut värikuvina -kirja(WSOY1952).Hänpoimikirjasta 274linnunnimeäjavertasiniitä237muunkielen vastaavaan sanastoon. "Kieltäeivoidatutkialaboratoriomaisesti.Kielionainasidoksissaympäristöönjakulttuuriin." JOHANNA MEHTOLA TiLTALTTi Mistä linnun nimi tulee. Raakun elinkiertoon kuuluu nuoruusvaiheessaloisiminenlohentaitaimenenkiduksilla.Glokidium-toukatkehittyvätisäntäkalankyydissäpikkusimpukoiksi,jotkaputoavatjoenpohjaan. Tutkijattoivatkesällä2009laboratorioonmyösaikuisiajokihelmisimpukoitakahdestapohjoisestavesistöstä. Jyväskylän yliopistossa tehtäviä tutkimuksia rahoittaaMaj ja Tor Nesslingin säätiö. Ku-iik-ko, kuiik-ko se toistelee, eikä osuvampaa nimeä voisiollakaan.Samapäteeuseisiinmuihinkinlintuihinkutentiltalttiin(tilt-talt-tilt-talt)jaliroon(liro-liro-liro). Esimerkkejä: Pesä- tai asuinpaikka:kattohaikara, kuusitiainen,niittysuohaukka Väri:harmaahaikara,sinitiainen, punajalkahaukka Erityistuntomerkki:kaulushaikara, pyrstötiainen,kyhmyjoutsen Ääni:alli,huuhkaja,kaakkuri,kuikka, kuhankeittäjä,kuovi,kurki,liro,kajava, tiainen,tiira,tiltaltti,tylli,uikku 12 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Markus varesvuo Mikko ranta. Kissat saalistavat tehokkaimmin puutarhoissa.Jokainenkissatappaamaapallollakeskimäärin 28 luonnoneläintä vuodessa; lintuja mirrien kitaankatoaauseitamiljardeja. PERTTi KOSKiMiES Laitoskasvatuksesta Raakkuja on onnistuttu kasvattamaan laitosoloissa. "Seuraavana kesänäsaimmekerättyäaltaidenpohjaltaraakunpoikasiatakaisinluontoon istutettavaksi." Koska pikkusimpukat kasvavat äärimmäisen hitaasti, aluksi vain millin vuodessa, tuloksia istutusten onnistumisestasaadaanvieläodottaa. Professori Jouni Taskinen, fi losofi antohtoriMari SaarinensekäsilloisenLänsi-Suomenympäristökeskuksen tutkija Eero Mäenpää tekivät ensimmäiset kasvatuskokeet kolme vuotta sitten: "Infektoimme taimenia luonnossa glokidium-toukilla syksyllä 2006 ja kasvatimme niitä talven yli laboratoriossa", Taskinen kertoo. Marttilahalusitutkimuksellaanosoittaa,että sanoillaonkonkreettisiayhteyksiäsiihen,mitäne kuvaavat. "Ne ovat olleet sen verran ronkeleita etteivät ole vielä ryhtyneet lemmenleikkeihin", Taskinen sanailee."Pitkäikäisenälajinaraakku voi jättää luonnossakin lisääntymisen väliin, jos olot eivät ole otolliset: saattaahan sillä olla vielä 100200 vuottaaikaaodottaaparempaahetkeä." Taskisen mukaan raakunpoikasten kasvattaminen laitoksissa on tulevaisuudessa välttä- linnun nimi Tiltaltti kertoo oman nimensä Huudosta kuikka tunnetaan. Uhanalainen laji on saanut uutta toivoa. Uhanalaisen jokihelmisimpukan eliraakunsuojelussapuhaltavat uudet tuulet: tutkijat selvittävät mahdollisuuksiakasvattaasenpoikasialaitosoloissa.Tavoitteenaonkehittäämenetelmä simpukkakantojen elvyttämiseksiniissäjoissa,missälisääntyminen on eri syistä loppunut. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT linnunnappaaja apua uhanalaiselle Pyyntimestarit puutarhoissa KotikissattappavatDunedininkaupungissa Uudessa-Seelannissaainakinkuudenlintulajinyksilöitäniinpaljon,ettäsevastaakokopesivääkantaalajienkatoolisitäydellinen,ellei kaupunginulkopuoleltatulisitäydennystä
Tutkimuksessa olleet karhut olivat uroksia. Jouni Taskinen työryhmineen yrittää pelastaa lajin laitoskasvatuksella. Näin parannettaisiin poi- tästätyöläästämenetelmästäeikuitenkasten selviytymismahdol- kaanole.Sensijaanelatusainekasvatuslisuuksia. Jos pohja liettyy, simrantamiseksi sille tolalle, että raakun pukattukehtuvat.Hiemankasvettuaan luonnollinen lisääntyminen ja elämän- raakut nousevat soran pinnalle ja ovat silloinjoparemmassaturvassa. "Naaraan käyttäytyminen voi olla erilaista samoin nuorten karhujen", Sundell mainitsee. Vuoden sisällä peto tulee uudelleen samalle paikalle55kertaatodennäköisemminkuinuudellekarjatilalle.Teorianmukaaneläinpalaaikään kuinhaaskalle.Joshaaskaonkorjattupois,saattaapetotappaauudensaaliin. PERTTi KOSKiMiES SUOMEN LUONTO 3 | 2010 13. mätöntä uhanalaisten populaatioiden jansoraankaivautuneenajaovattässä pelastamiseksi:"Tälläkeinollavoidaan vaiheessa herkimmillään ympäristön ainakinvoittaaaikaaelinympäristönpa- muuttumiselle. Ruotsissa tutkittiin petojen käyttäytymistä lammastiloilla.Viidenviikonsisälläsekäkarhun, sudenettäilveksenhyökkäystoistui5060prosentillaseuratuistakarjatiloista. Enimmäkseen ne siirtyivät hieman kauemmaksi,senjälkeenpiiloutuivatjajäivätuuteen lepopaikkaantaipakenivat.Osassakoetilanteistakarhujäipaikalleenluottaenpiiloonsa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT suurpedon vainu Mika honkalinna / kuvaliiteri apua raakulle Mikko ranta Karhu pötkii pakoon ihmistä Suomen karhukanta on kasvanut ja levittäytynytvanhoilleelinalueilleen.Siksikohtaamisetihmisenkanssaovatlisääntyneet."Itse asiassaneovatpaljonyleisempiäkuinluullaan, mutta yleensä vain karhu tietää niistä", tutkija Janne SundellHelsinginyliopistostasanoo. Sillointällöinkarhutulijonkinmatkaalähestyjiä kohti ja kahdesti se seurasi jälkiä pienen matkan.Sundellarvelee,ettäeläimethakivatlisätietoakulkijoista.Pakoreaktiokäynnistyi,kun kulkijatvarmistuivatihmisiksi. Raakku rauhoitettiin 1955, mutta elinpaikkojen myllerrykset ovat saattaneet nilviäisen uhanalaiseksi. "Raakunpoikasten massatuotantoon kuin ne siirretään luontoon. "Saimme toukat pysymään hengissä taissaansivutuotteena." Kalanviljelylaitoksissa kalo- keinotekoisessaelatusaineessajopayli jen kiduksista putoavat pikku- 230vuorokauttajaensimmäisenämaasimpukatsaisivatkasvaamuu- ilmassaaikaantoukanmuodonmuutoktaman vuoden rauhassa al- sen nuoreksi simpukaksi petrimaljalla", taiden pohjasorassa ennen Taskinenkertoo. kiertoonnistuvat." Tutkijat ovat myös kehitelleet meneSimpukansuojeluapohtineillaonkin kiinnostava tulevaisuudennäkymä: "Ka- telmää,jossaraakunglokidium-toukkia lanviljelijöillevoitaisiinmaksaasiitä,et- kasvatetaanilmankalaisäntää,eräänlaitä he kasvattavat raakunpoikasia al- sellakasvatusalustalla. Sundellvarustiseitsemänkarhuagps-satelliittipaikantimilla,jolloineläintensijaintitiedettiin tarkasti.Senjälkeenkaksihenkilöälähestyikarhunlepopaikkaajasivuuttisennoin50metrin päästä.Koetoistettiin50kertaa. "Luotettavien tietojen saamiseksi kokeita onkin jatkettava." ALiCE KARLSSON AUTETTAVA JA AUTTAJA. "Kokeentuloksenaonselvää,ettäkarhuvältteleeihmistä.Eläimenkäyttäytymisestäkertoo paljon,ettälähestyjätonnistuivatnäkemäänkarhunvainkerran." Karhujenkäyttäytymismalliolimelkosamanlainen. Luonnossa nuo- tavoidaanhyödyntäätutkittaessatoukretsimpukatelävätensim- kienkehittymiseenvaikuttaviatekijöitä." mäiset vuotensa joenpohPiiA AHONEN tutkimus selvitti Peto palaa samalle karjatilalle Karjalle koituvat petovahingot torjutaan tehokkaimmin vartioimalla laumaa iskua seuraavinaviikkoina.Pedotiskeväthyvintodennäköisestisamaanpaikkaanuudelleen
Sinievätonnikalat syödään näillä näkymin sukupuuttoon. meri ratkaisi riidan Pikkusaaresta ei tarvitse enää tapella Intia ja Bangladesh ovat kiistelleet vuosikymmeniämuutamanneliökilometrinlaajuisenkalliosaarenomistuksestaBengalinlahdella.Nytsaarionhävinnyt.IntianJavadpurinyliopiston valtameritutkija Sugata Hazra arvioi, ettäsyynäkatoamiseenonilmastonmuutoksen aiheuttamamerenpinnannousu. 14 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 reuters / lehtikuva. Kuudentunninkaatosade(111millimetriä) muutti vuoristopurot vuolaiksi koskiksi,jotkavyöryttivätsadevesikanaviinja vuoristoteillevesimassojenseassamaata, puita ja suuria kivenjärkäleitä. Tulvatuhoilla on myös parempi puolensa. Valtameren ylittävän liikenteen välietappinatoimineenMadeirankasvistossa on elementtejä yhtä lailla Afrikasta, VälimerenalueeltakuinAmerikanmantereeltakin. ViiMEiSiÄ ViEDÄÄN. Lajia käytetään yleisesti sushin raaka-aineena. Varsinkin saaren pohjoispuolen tieleikkauksissa pintamaasta kuoriutuneetseinämätovatnytmitäotollisinta alustaa Madeiran alkuperäisille kasvilajeille. Asiantuntijat pitävät päätöstä katastrofi na. Alarinteillä muun muassa sinisarja ja tuoksuinkivääri sekä ylemmäksi kipuavat pilkkupaunikko, nuppitatar,rentokallioinenjanystyvalkolatva valtaavat ahnaasti elintilan seinämien alkuasukkailta. Järjestö harmittelee, ettei mitään ole opittu vuosien takaisesta turskan ryöstöpyynnin tragediasta Newfoundlandinvesillä. Vuoriston alkuperäisiä laakeripuumetsiä185litranvesikuormaneliömetrille ei hetkauttanut, mutta avoimilla paikoilla kylissä, jokilaaksoissa ja tienvarsillamutajamaavyöryivät.Jyrkiltä rinteiltäromahtimyösvaltaviaeukalyptuspuita ja rannikkomäntyjä juurineen. Kotoperäiseteliendeemisetlajitovat kärsineetmuualtatulleidentulokaskasvien takia. Vielämaaliskuussaosavaeltajiensuosimista kastelukanavareiteistä (levadoista)olipoikkijavuoristoteitäsuljettuina. Suurimmattuhotkeskittyivätetelärannikolle Funchalin ja Ribeira Bravan väliselle alueelle. Levadoita eli kastelukanavareittejä pitkin on mukava retkeillä. Laakeripuumetsät kestivät hyvin tulvat. Cites-kokous Sinievätonnikalan ryöstöpyynti jatkuu Maaliskuussa Dohassa Qatarissa pidetyn YK:n uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppaavalvovanCites-sopimuksenkokousepäonnistuipahoinsinievätonnikalanryöstöpyynnin lopettamisessa.Myösuseidenhailajienliikapyyntisaajatkua. TämäselvisiWWF:nsuomalaissyyrialaisentutkimusryhmänhelmikuussatekemissälaskennoissa.Al-Jabbul-järvelläkiljuhanhiahavaittiinperäti 72yksilöä.EnnentätäkiljuhanhistaoliSyyriassa tehty vain noin viisi varmistettua havaintoa. päivän jälkiä. Syyrianviranomaisetperustivatinventointienperusteellavälittömästiuudenkosteikkojensuojelualueen. JORMA LAURiLA LAAKERiPUUMETSÄSSÄ. Japani lobbasi raivoisasti sinievätonnikalan pyynnin rajoittamista vastaan. Varsinkin nystymehipuu ja madeiranleukoija asuttavat ensimmäisten joukossa paljastuneita kivipintoja.Useatolkikukka-jamaksaruoholajit, madeirankeltapaunikko, disandra, madeiranmatara ja upeaneidonkieli seuraavatpianperässä. Välimerelläsinievätonnikalojenmääräonromahtanutviidesosaan.Atlantillaniitäarvioidaan olevanenääalle15prosenttiakaupallisenpyynninalkuaikoihinverrattuna. JORMA LAURiLA edWard Parker / WWF-Canon anu nieMivirta Tulvista apua kotoperä Madeiran helmikuiset rajut tulvat aiheuttivat suurta tuhoa. MAAILMALTA TOiMiTTANUT JORMA LAURiLA syyria madeira Tutkijat löysivät ennätysmäärän kiljuhanhia Uhanalaisia kiljuhanhia talvehtii Syyrian aroalueenhuonostitutkituissakosteikoissahuomattavastiaiemminarvioituaenemmän. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan se johtaa sinievätonnikalan "kaupalliseen sukupuuttoon". Ihmiset ja rakenteet kärsivät, mutta kotoperäiset kasvilajit hyötyivät paljastuneista maaja kalliopinnoista. Luontomatkailijoiden suosimalla Madeiran saarella korjataan yhä helmikuun 20
Kasvistollisestiomaleimaisimpiaovat vuoristoissa 3001300 metrin korkeudessasijaitsevatlaakeripuumetsät(laurisilva).Niistäsaarenpohjoisosiinkeskittyneetlähes15 000hehtaarialienevät parhaiten säilyneitä laakeripuumetsiä kokomaailmassa. Ne ottavat vetensä suoraan vuoriston sumuista. Laakeripuumetsät ovat sopeutuneet suureen ilmankosteuteen. Myös kasvillisuudessa endeemisten lajienosuusonsuuri.Madeiraltatunnetaanhiemanyli150kotoperäistäkasvilajia,joistaosalöytyymyösmuiltaMakaronesian saarilta (Azorit, Kanariansaaret,KapVerde). Kotoperäisiä eliölajeja tai alalajejaonlähes1500,noinviidennes nykyisestälajistosta. Valtapuulajinmukaanlaakeripuumetsistäonkuvattuuseitaerityyppejä,joista tavallisintahallitseekanarianlaakeri. MAAILMALTA MADEiRANLEUKOiJA. Kasvi asuttaa paljastuneita kivipintoja nopeasti. OLKiKUKKA. Olkikukkia on useita lajeja. Kuvassa Helichrysum obconicum. anu nieMivirta isille kasveille Madeira ei ole ollut koskaan suorassamanneryhteydessä,mikäselittääendeemisten lajien poikkeuksellisen suuren määrän. Madeirallalaakeripuumetsiinpääsee tutustumaanmonienkastelukanavareittien varsilla tai vaikkapa Encumeadan laaksossaChãodosLourosinpuistossa. KiMMO SAARiNEN anu nieMivirta SUOMEN LUONTO 3 | 2010 15
Muutos talven kohmeisesta, lumivaipan peittämästä maisemasta tapahtumia täynnä olevaan lentoon, pörinään, kasvuun, Paljon ehtii tapahtua jo ennen silmin nähtävää muutosta kohti kesää. Keväthavainnot ovat kullanarvoisia tutkittaessa kevään etenemistä. jOhanna MehtOla lirinään ja lämpöön on niin suuri, että se vaatii ihmiseltäkin sopeutumista. Lumen allakin on elämää. Suuret muutokset jylläävät luonnossakin, kun lämpötila nousee ja valon määrä lisääntyy. Varmasti kasvun ihmeen pystyisi näkemään paljain silminkin. Se kuitenkin noudattaa suurin piirtein samoja askelmia: Lämpötila nousee, lumet sulavat avomailta, jäät lähtevät, kasvukausi alkaa ja lopulta viimeisetkin lumet hupenevat myös metsien kätköistä. Ei ihme, että kevät vaikuttaa jopa mielialaan. Sinne muodostuu viileän kasvihuoneen leskenlehti 15.3. kiuru 20.3. 27.3. västäräkki 16 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Yhtäkkiä puissa on jo suuret hiirenkorvat, vaikka nimenomaan tänä vuonna piti varata yksi päivä siihen, että istuu koivun alla ja tuijottaa uuteen kasvuun herääviä lehden alkuja. Jotkut kasvit kuten ainavihannat varpukasvit pystyvät aloittamaan yhteyttämisen jo ohuen lumen alla. Vai alkaako se sittenkin leskenlehtien kukista. kevään Kevät koittaa, kun jäät lähtevät ja sammakot kurnuttavat. Lämpö ottaa vallan. kevät alkaa lämmöstä J oka vuosi kevät pääsee yllättämään. Heti kun sää lauhtuu, vedet alkavat virrata ja kerääntyä puroiksi. Kevään vauhtiin ei tahdo ehtiä mukaan. Kallion kupeet liruvat päivisin vettä, ja öisin vesi jäätyy niihin peikon keltaisiksi hampaiksi. Kevät etenee joka vuosi hieman vaihdellen
tai 21. Vanha tähtitieteellinen määritelmä puolestaan mittaa kevään alkavan kevätpäiväntasauksesta 20. Carl von Linné kehotti jo 1700-luvulla ihmisiä merkitsemään luontohavaintojaan muistiin. "Taatusti ne henkilöt, jotka 1800-luvun puolivälissä kirjasivat havaintojaan, eivät voineet kuvitella, että niillä on nyt merkitystä." Eläinmuseon ja Suomen Tiedeseuran yhteistyö fenologiatutkimuksessa alkoi jo noin Markus varesvuo / lintukuva toMi Muukkonen / lintukuva reiJo salMinen / kuvaliiteri Markus sirkka / kuvaliiteri sitruunaperhonen sinivuokko 30.3 . 1.4. sisilisko 1.4. tiMo nieMinen / kuvaliiteri antti koli / kuvaliiteri SUOMEN LUONTO 3 | 2010 17. Kevään pituuskin vaihtelee kuuden ja yhdeksän viikon välillä. tai 21. Ilmatieteen näkökulmasta kevät on, kun päivän keskilämpötila on pysyvästi nollan ja kymmenen lämpöasteen välillä. Kevät puolestaan päättyy vasta kesäpäivänseisaukseen 20. Suomessa varhaisimpia yhtäjaksoisia tilastoja eläin ja kasvimaailmasta on 1840-luvulta. Sillä on pitkät perinteet. kesäkuuta, jonka jälkeen päivä alkaa lyhentyä. kevään merkit muuttuvat fenologiaksi "Jaa-a. Havupuista esimerkiksi mänty aloittaakin yhteyttämisen vasta, kun lämpimiä päiviä on ollut jo useampi peräkkäin. Minulle se alkaa jo talitiaisen ja mustarastaan laulusta. Kuukauden kuluttua tästä lämpöjaksosta alkaa kasvukausi. Jotta kasvu pääsee vauhtiin, pitää vuorokauden keskilämpötilan pysyä yli viikon ajan plussan puolella. Niiden kuuleminen on sävähdyttävää", sanoo Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo. Ensin kevät saapuu Ahvenmaalle ja etelärannikolle maaliskuun loppupuolella, sisämaahan huhtikuun alussa ja Lappiin huhtikuun lopussa. Kevään merkkien ilmestymisen välillä saattaa olla jopa kuukausi eroa riippuen siitä, missä päin maata ollaan. Kevään alkamisellehan ei ole absoluuttista mittaria. Kun suojaava ja lämpöä eristävä lumi sulaa kokonaan, voivat hennot kasvunalut olla vaarassa. Terhivuo on analysoinut muun muassa kevään etenemistä Eläinmuseon ja Suomen Tiedeseuran fenologiatutkimuksessa. maaliskuuta, jolloin yö ja päivä ovat koko maapallolla yhtä pitkät, 12 tuntia. Niitä uhkaavat liiallinen kosteus, kevätahavan aiheuttama kuivuminen sekä kylmyys. Fenologia tutkii eläinten ja kasvien vuosittain toistuvien tapahtumien ajoittumista. portaat kaltaiset olot, kun varvut kannattelevat lumipatjaa ja lämpöä alkaa huokua lumenkin läpi
Kevätseurantaan osallistuu noin tuhat vapaaehtoista luonnontarkkailijaa vuosittain. Rahalla tästä ei selvittäisikään", Terhivuo sanoo. "Kevät on vähän kuin västäräkin keikkuva pyrstö. Lisää osallistujia kaivataankin, jotta tutkimustuloksilla olisi enemmän painoarvoa. KEVÄÄN PORTAAT SAMMAKONKUTU 6.4. SIILI 15.4. 18.4. RENTUKKA 50 vuotta sitten. Välillä tulee takatalvia ja välillä lämpöennätyksiä." 18 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 KEVÄÄN ASIANTUNTIJA. Nykyisin se kattaa koko vuodenkierron ja siihen vastaa reilut sata luonnonystävää vuosittain. Jos havaintoja ei tehdä eikä kerätä nyt, niin jälkeenpäin niihin ei päästä enää käsiksi." Ilman vapaaehtoisten toimintaa havaintojen keruu ei onnistuisi. "Onneksi luonto kiinnostaa ihmisiä tänä päivänä niin paljon, että he haluavat osallistua tällaiseen vapaaehtoistoimintaan. Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo on tutkinut kevään etenemistä. MIKKO KÄKELÄ. Havainnot on tallennettu Luonnontieteellisen Keskusmuseon tietokantaan Hatikkaan. "Nämä tiedot ovat arvokkaita, kun tutkitaan esimerkiksi joidenkin lajien elämän kiertoon liittyvien vaiheiden aikaistumista. Myös nuorten luontojärjestön Luonto-Liiton Kevätseurannalla alkaa olla yhtä pitkät perinteet
Sieltä ne lentävät merenrannikolle sekä sisämaan järville ja lammille, kun jäät lähtevät. Kasvimaailman heräämisen symbolina on totuttu pitämään leskenlehteä, joka kukkii etelässä jo maaliskuun lopulla. Jos takatalvi yllättää, nämä linnut voivat suunnata vielä takaisin etelämmäksi odottelemaan otollisempia säitä. Siis jos vuodet ovat lämpöoloiltaan jollakin tavalla samansuuntaisia. Päiväperhosista nokkos-, neito- ja sitruunaperhonen sekä suruvaippa talvehtivat aikuisina puupinoissa, kaarnankoloissa ja pihavajoissa. Seuraamista riittääkin, sillä muuton mukana maahamme lentää noin 80 miljoonaa lintua. Ne ovat valmiita kasvuun heti, kun lämpö- ja kosteusolot ovat keväällä suotuisat. Odottelijoita on enemmänkin. Itämeren ulkosaaristossa voi vesilintujen kuten allin, haahkan ja isokoskelon kevätkarkelointia seurata jo maaliskuun alussa. Ne lentävät Etelä-Suomeen maaliskuussa. Kimalaiset puolestaan alkavat pörrätä huhtikuun alussa, kun pajut kukkivat. Hyönteismaailmassa ensimmäisiä heräilijöitä ovat kärpäset, jotka ilmestyvät auringon lämmittämille seinustoille hidasliikkeisinä pörisijöinä maaliskuun lopulla. Näyttäisi myös siltä, että aikaistuminen on nopeutunut parin viime vuosikymmenen aikana." Kun yölämpötilatkin kipuavat plussalle, alkaa kevät edetä vuorokauden ympäri. Varhaisimpia tulijoita ovat esimerkiksi uuttukyyhky, kiuru, töyhtöhyyppä ja peippo. "Vuodesta 1846 lähtien on tutkittu myös sammakon kudun ajoittumista. Varsinainen muuttorysäys on toukokuinen arktisten lintujen muutto, arktika, jolloin miljooSUOMEN LUONTO 3 | 2010 Markus varesvuo / lintukuva hannu eskonen / kuvaliiteri toMi Muukkonen / lintukuva 19. Esimerkiksi korvasienen itiöemät ovat pieniä pippurin kokoisia palloja syksyllä. Sammakot aloittavat kutunsa huhtikuun puo- Lintujen kevätmuutto on yksi seuratuimpia luonnon tapahtumia. Leskenlehti ei kuitenkaan johdata joukkoja kohti uutta kasvua, vaan sitä ennen ovat ehtineet jo leppä ja pähkinäpensas kukkaan. kasvukauteen aletaan valmistautua jo syksyllä len välin paikkeilla, kun jäät ovat lähteneet ja lämpötila ylittää viiden lämpöasteen rajan. kirjosieppo tervapääsky 19.4. 28.4. koivunlehti 5.5. Vaikka keväät keikkuvat ja voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna toisiinsa, fenologinen tutkimus on paljastanut, että kevät etenee suurin piirtein samaan tahtiin joka vuosi. Niiden muuttoaika määräytyy säiden mukaan. Lentoon ne kömpivät maaliskuussa lämmön houkuttelemina. "Monilla lajeilla peräkkäisten vuosien havaintopäivämäärät ovat usein lähellä toisiaan. Toukokuun alussa suurin osa muuttolinnuistamme on jo saapunut, mutta vielä riittää nähtävää. Toki joidenkin lajien kohdalla on nähtävissä selvää aikaistumista", Terhivuo toteaa. Aikasarjan perusteella voi nähdä, että kutu on aikaistunut noin 12 vuorokaudella. Yöllä luonto ei enää vetäydy pakkaskilpeen, vaan kevääntulo soi lirinänä, kohinana ja lintujen äänten sinfoniana myös silloin. kevät tuo 80 miljoonaa lintuvierasta isMo Pekkarinen / kuvaliiteri isMo Pekkarinen / kuvaliiteri JarMo saarinen / kuvaliiteri Uuteen kasvukauteen aletaan valmistautua jo edellisenä syksynä
Takana on kylmä ja luminen talvi. Minäkin aion tänä vuonna istua sen yhden päivän pihakoivun alla ja tuijottaa hiirenkorvien höristelyä. Astellaanko sinne pitkin harppauksin vai pienen pienin askelmin. Siitä ei voi vielä ennustaa, millainen kevät on tulossa. Pitääkö se edelleen paikkansa. Myös sammakoita voi mönkiä pilkkiavannosta keskellä talvea." "Kysehän on lopulta siitä, mistä lajeista ja ilmiöistä ihmiset ovat tehneet havaintoja. "Kiuru ja peippo tulevat jo varsin aikaisin, maaliskuussa, västäräkki ja haarapääsky jo selvästi ennen vappua. Kolein huhtikuun loppu koettiin 1966. "Se pitää kyllä paikkansa. Mitähän tutkija mahtaa sanoa tästä, jo 1818 Walittuja suomalaisten sanan laskuja -kirjaan tallennetusta sanonnasta: Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Koko maata kattavia lajikohtaisia havaintoja kun ei voi millään satelliitilla kerätä", Terhivuo sanoo. Siksi kansanperinteessämmekin on nähtävissä fenologian vaikutusta esimerkiksi sananlaskuissa. Välillä tulee takatalvia ja välillä lämpöennätyksiä." Ilmatieteen laitoksen kevättilastot kertovat, että huhtikuun korkein lämpötila, 25,5 astetta, mitattiin Jyväskylässä 27.4.1921. Minulla on muutama paikka, joissa käyn vuosittain katsomassa, milloin se oikein alkaa, yleensä 20:nnen päivän tienoilla huhtikuuta. Seurattavaa ainakin riittää. Lähetä keväthavaintosi: www.kevatseuranta.fi www.fmnh.helsinki.fi/seurannat/fenologia Luonto tarjoaa myös fenologisia yllätyksiä, joita ei edellisten vuosien havaintojen perusteella pysty ennustamaan. 20 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Pekka saranPää / kuvaliiteri. Ei tämä ihan kutiaan pidä ainakaan Etelä-Suomessa", Terhivuo naurahtaa. KEVÄÄN PORTAAT 7.5. tuomi nia vesilintuja ja satojatuhansia hanhia kiiruhtaa pohjoisille pesimäseuduilleen. Entäs Kevät keikkuen tulevi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistosta selviää, että sanontaa ei ole käytetty vain tietyllä paikkakunnalla, vaan siitä löytyy mainintoja koko maasta. "Se on ehdottomasti sammakon kudun alkaminen. Mitä kevään merkkiä tutkija odottaa eniten. Silloin vasta minun kevääni käynnistyy kunnolla", Juhani Terhivuo kiteyttää. Kevät on minusta vähän kuin västäräkin keikkuva pyrstö. Myös ulkoiset tekijät kuten yöpakkasten päättyminen vaikuttavat heräämiseen." Luonto tarjoaa myös fenologisia yllätyksiä, joita ei edellisten vuosien vuosien havaintojen perusteella pysty ennustamaan. Tuolloin yölämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa jopa -15 asteen alapuolella. sammakon kudusta kevään viettoon Vaikka kevät aikaistuu ja eliöt sopeutuvat, muutokset tapahtuvat hitaasti. "Monilla eliöillä, niin eläimillä kuin kasveillakin on sisäänrakennettu fysiologinen kello, joka tietyn ajan jälkeen sallii esimerkiksi sammakon lopettaa horroksensa. Viimeiset muuttajat, esimerkiksi lapinuunilintu ja kuhankeittäjä, pyrähtävät meille vasta kesäkuussa. Linnut ovat tärkeitä kevään etenemisen määrittäjiä. "Supikoira nukkuu talviunta, mutta toisinaan se saattaa keskellä talvea lähteä lyhyen lämpöjakson jälkeen liikkeelle