Suomen Luonto 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Saukko viiksivallun jälkiä seuraamassa Huhtikuun mysteeri ilmastonmuutos näkyy selvästi juuri nyt jorma Uotinen taiteilija aistii luontoa herkästi 3 Irtonumero 7,50 9.4.2009 Kuninkaan katse Maakotkia enemmän kuin sataan vuoteen
Nopean ponkaisun mahdollistaa vararavintoa pullollaan oleva juuristo. KeVät Heräämisiä rentukat ovat paikalla, kun kevätpuro tulvii. Viime vuosien varhaisin havainto kukkivista rentukoista on vuodelta 2002, jolloin ne loistivat jo huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Sen turvin koko talven maan rajassa kyyhöttänyt kevätverso ojentautuu kevään kohinaan. KUVA HEiKKi NiKKi · TEKSTi ALiCE KArLSSON
1618) saivat minut pohtimaan autonhankintaa 12 vuoden tauon jälkeen. Suuret autonvalmistajat olisivat jo aikoja sitten voineet aloittaa laajamittaisen sähköautotuotannon, mutta öljy-yhtiöiden tuki ja painostus ovat pitäneet alan fossiilisena. Suurin on akkujen kova hinta, joka tuplaa peruscorollan hankintakustannukset. Monta mutkaa on toki sähköauton tiellä. En ympäristösyistä omista autoa. Toivon, että kovasti yleistyneet hybridit ovat vasta välivaihe. PÄÄKirjOiTUS KEVÄT SUOMEN LUONNOSSA Riisikupin paluu len kuin Jorma Uotinen (s. Niiden tankkiin kun lorotellaan bensaa tai dieseliä, joka muuttuu jarruttaessa sähköksi akkuihin. Talven sateiden päätyttyä Yhdysvaltojen Mojaven aavikon ocotillopensaisiin puhkeavat lehdet ja pian sen jälkeen kukat. Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajajormaLaurila Toimituspäällikkö juhahonkonen Toimittajat Anttihalkka,AliceKarlsson, juhaKauppinen,johannaMehtola Toimituksen assistenttiElinajuva(äitiyslomalla), jennihänninen Ulkoasuillusia/heikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 juHa valste. 6869). Ajoneuvorekisterikeskuksen tilastoista näkee, että kärkisijat menevät tavallisille pikkuautoille. Visiossani ihmiset käyttävät mahdollisimman paljon joukkoliikennettä, polkupyörää ja apostolinkyytiä mutta tiukan paikan tullen myös sähköautoa. Minullakin on sellainen ollut, viime vuosikymmenen puolivälissä Datsun Cherry -82. Toki tämäkin on parempi kuin peruspolttomoottori, mutta eivät hybridit aivan ekologisimpia autoja ole. Hikiän miehet (s. Olen kuitenkin varma, että nyt ollaan vasta versiossa 1.0, eli tekniikka kehittyy ja hinnat tippuvat melko nopeasti. Virta on tempaistu tuulesta, auringosta sekä luontoystävällisestä vesivoimasta ja bioenergiasta. Jos kärryn saa surraamaan töpselistä tulevalla vihreällä sähköllä, niin mikä ettei. Kukat kukkivat ja linnut laulavat. Eli riisikuppi sekin! Jo alkoi taas tämän miehen kaasujalkaa syyhyttää. jUHA HONKONEN TOiMiTUSPÄÄLLiKKö O 60 KEVÄT TUO VÄriT AAViKOLLEKiN. Ah! Hikiän sähköauto on valkoinen japanilainen. Teinipojan oma riisikuppi
6 30 38 60 8 10 19 56 Kuukkelit johdattivat Kirpunmetsään Tästä on mennyt saukko Maakotka. Myös muutto varhentuu. Heidän pajassaan vanhat Toyota Corollat muuttuvat uusiksi vähäpäästöisiksi eCorolloiksi. janne BjöRklunD Tiede ja tutkimus 12 Koira antoi sudelle mustan turkin 12 Uni pelastaa sukupuutolta 13 Kampamaneettivaara ennenaikaista Ihmiset ja elämäntapa 14 48 52 55 68 Lepaalta orkideaoppiin Lontooseen Niina-Matilda juhola. WilleRiekkinen. 20 Huhtikuun mysteeri Eläimet ja kasvit KEVÄÄN KELLO EDiSTÄÄ. Käärmeentappaja.Poispäiviltävainkierokäärme! Aikuinen leikkii. Vainonaltanousuun. 70 Piispa saa puhua luonnon puolesta. Huhtikuu on lämmennyt enemmän kuin muut kevätkuukaudet. hikiänheppujenCorollanvarassa. Kotonavoimakummunjuurella. Kolumni. Kotkan tarina sivuilla 3847. asko Hämäläinen 30 SAUKKO TULi TAKAiSiN. Se aikaistaa pesintöjä. Kuvassa punakuireja matkalla pohjoiseen. Suon silmässä. MariaPeurankolumni. "Luovuin autostani kaksi vuotta sitten, ympäristösyistä." jormaUotinen. Mestaripuljaajat lisääntyvät virtavesien äärellä. 83 Kevät! Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 67 Parasjuttu 68 Omareviiri 74 Lukijoilta 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinät 81 Palvelukortti 82 jälkikirjoitus KANNESSA Maakotkat selvisivät vihasta ja vainosta nipin napin hengissä. Leivonmäenkansallispuistossa ennallistettiinsuotakäsipelillä. 20 Ympäristö 16 VANHALLA AUTOLLA UUTEEN AiKAAN. F I SUOMEN LUONTO 3 | 2009 5. Aavikko kukkii Pallas on vihreille kova paikka ALKU kutistaa eniten ympäristöhallintoa Kemikaalimaan vartijat. mauRi leivo SuomenLuonto3|200968.vuosikerta julkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Ilmiöt 2 Kevät: Heräämisiä 16 Suomen sähköauto. Kannen kuva: Markus Varesvuo. Hikiän pojat eivät jääneet odottelemaan sähköautojen tuloa markkinoille. Leudontuneet talvet tuuppivat kantaa kasvuun. W W W. SU O M E N LU O N TO
Vieläpuhuttiin,ettäjärvessäeliyksivanhaharmaahyljekuinLochNessinhirviö.helmikuussaselähtiliikkeellejanähtiinläheisessämetsässä.Maakuntahallituksenluontovastaavajörgen Erikssonlähtietsimään lähtietsimään hyljettä,jokalöytyinytLångsjönjäältä. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOiMiTTANUT ANTTi HALKKA nYt luontoon! hANNUhUOViLA/KUVALiiTERi Metsien suojelu Nokkosperhonen ei enää ykkönen Aikuisenatalvehtineetnokkosperhoset ilmestyvät nyt pihoihin ja pientareille lämmittelemään.Nokkosperhostaonpidetty asuttujenympäristöjenyleisimpänäpäiväperhosena.Enääseeisitäole."Kantaonkokenut romahduksia 1980-luvulta lähtien", kertooprofessoriKauri MikkolaEläinmuseolta. Mikäsainestorinliikkeelle?Tulikohylkeelleyksinäistäjärvessä?Pariutumisaikahanoli käsillä.iäkäshyljekatsoijäälläkameraanja pititietonsaomanaan. ANTTi HALKKA Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Hannu Siitonen on pitänyt useita valokuvanäyttelyitä. Harmaahylje eli järvessä Tuntematonkalastajasiirsihuhunmukaan Ahvenanmaan Långsjön-järveen 1980-luvulla kolme harmaahyljettä, "jotta myös järvikalastajat saavat tuta yhteiseloa hylkeidenkanssa".huhuosoittautuitodeksi, kunyksihylkeistäammuttiinhaulikolla. LUONTOKUVAAjA. "Senonmoninpaikoinsyrjäyttänytneitoperhonen.Onesitetty,ettäneitoperhonenkantaisi virusta, joka olisi sille itselleen vähemmänhaitallinenkuinnokkosperhoselle." jUHA KAUPPiNEN Yllättävä havainto jÖRGENERiKSSON Kuukkelit johdattivat Talvi 2009 toi mestarikeihäänheittäjä Hannu Siitoselle vielä yhden voiton. Maanviljelijä,kirjailijajaluontokuvaaja Hannu Siitonen sai kevättalvellaparhaanmahdollisen60-vuotispäivälahjan.Siitonensaitietää,ettähänen pari vuotta sitten löytämänsä, 18 hehtaarin suuruinen arvokas "Kirpunmetsä"ParikkalanMelkonniemessäoli päässytsuojeluun.Välillämiesolijoluopunuttoivosta
"jotenkinseolijäänytmetsäretkiltäni syrjään. Siellä on paljon laho- ja maapuita, jotka rikastuttavat hyönteismaailmaa. Nyt kuukkelit kuitenkin johdattivat minut sinne ja metsä saatiin suojeltua", tyytyväinen kuukkelimies kertoo vain muutamaa päivää ennen syntymäpäiväjuhliaan. 1870-2008 Näin ilmoitan metsän Metso-suojeluun Metso-ohjelmaavartenetsitäänsuojelunarvoisiametsiäLapin eteläpuolisessaSuomessa.jostiedättällaisenmetsän,voitottaa yhteyttä alueen ympäristökeskukseen. Kirpunmetsä sijaitsee vain neljän kilometrinpäässähänenkodistaan. Ostajana oli Metsähallitus, ja ostoonkäytettiinMetso-rahoja. Pieni Kirpunmetsä tarjoaa turvapaikan kuukkeleille ja liito-oraville. Tämävoinorjalaistutkijoidenmukaanviitatametaaninkiihtyväänvapautumiseenikiroudasta. KUUKKELiEN KELPUUTTAMA Kuukkelit ovat tarkkoja ympäristöstään, ja alun perin metsä oli niiden valinta. Merenpinta voi nousta metrinkin PAriKKALAN HENKirEiKÄ. "Kirpunmetsän lähellä ei ole yhtään toista vanhan metsän sirpaletta, sillä kaikkimetsätovatenemmäntaivähemmänmetsätalouskäytössäjahakattuja", hannuSiitonenkertoo. Se lähti yllättäen vuonna 2007 nousuun oltuaanpitkääntasapainossa.Metaanipitoisuuden kasvu on ollut erityisen suurta huippuvuorilla. Tuorein hallitusten välisen ilmastopaneelin iPCC:nraporttiarvioinousunolevan1859senttiä.Syynäuuteenarvioononse,ettäjäätiköiden vaikutuksistaonsaatuuuttatietoa.Valtamerten pinnannousuuhkaanoin600miljoonanihmisen asuinseutuja. Kirpunmetsään Kuukkeleillakin oli osuutta asiaan kuinkasmuuten. hannuSiitonenkertoopaikallaanjunnanneeseensuojeluhankkeeseentulleen vauhtia, kun paikallinen ympäristökeskus puuttui viimein asiaan ja neuvottelikaupatalueenomistavanperikunnan kanssa. Ennalta tuntemattomaan arvometsän työnimeksi tuli Kirpunmetsä läheisen Kiprunjoenja-rannanmukaan. Paras lahja tuli etukäteen. iSMO TUOrMAA Korhola kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen EuroparlamentaarikkoEija-riitta Korhola (kok.)epäileeilmastonmuutoksenolemassaoloasilläperusteella,ettämaailmankeskilämpötilaolisitällävuosikymmenellälaskenut. ilmastotutkijoidenmukaanlaskustaeivoipuhua.Kymmenenvuottaonliianlyhytajanjaksoilmastonmuutoksenanalysointiin.MaailmankeskilämpötilannousuaonhillinnytLaNiña-ilmiö. jUHA HONKONEN CLiMATiCRESEARChUNiT Keskilämpötilan poikkeama (°C) vv. "Metsässä on pesinyt viirupöllö, ja sieltä löytyy useitakin liito-oravien pesäpuita. Nousu pysyialustavantiedonmukaanviimevuonnayli kahtena miljoonasosana. Kööpenhaminaan maaliskuussa kokoontuneetmaailmanjohtavatilmastotutkijatarvioivat, että valtamerten pinta voi enimmillään noustavuoteen2100mennessäainakinmetrin. "Aivan uusimmat, laajat ja arvovaltaisilla tahoilla julkaistut tutkimukset osoittavat samaa kuin havaitut lämpötilasarjatkin: juuri nyt lämpötilaeiseuraaloogisestipäästöjenkasvua.Siinämissäviimevuosisadallalämpötilanousi0,7 astetta,tällävuosikymmenelläseonkinviilentynyt",Korholakirjoittaatiedotteessaan. Ennen teollista aikaa hiilidioksidipitoisuudeksi on arvioitu 280 ppm. Metsääluonnehtivatuskomattoman suuret vanhat haavat. "Katsoinheti,ettäkyseessäolimielettömänhienovanhametsä,jonnekuukkelit minut veivät", hannu kertoo nyt iloisenapitkänsuojeluväännönjälkeen. Kuukkelikuvaajana ja luontokirjailijana tunnettu takavuosien mestarikeihäänheittäjä Siitonen löysi Kirpunmetsän seuratessaan uutta kuukkeliparia. jossain vaiheessa mukaan yritettiin kytkeä paikallista metsäkeskusta, muttasenroolijäisuojelussahaljuksi.Apua SiitonensaisensijaanpaikallisenluonnonsuojeluyhdistyksenVeijo Vilskalta ja luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirinPertti Siilahdelta. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT sää ja ilMasto hANNUSiiTONEN Maapallon kuumemittari näyttää jo 386 ppm YhdysvaltainNOAA-tutkimuslaitoksenmukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut jo 386 miljoonasosaan (ppm). hiilidioksidiontärkeinkasvihuonekaasu.johieman nykyistä korkempi pitoisuus riittää nostamaanmaapallollekahdenasteen"kuumeen". Lisäksi olen nähnyt metsässä harmaapäätikan, pohjantikan sekä hömö-jatöyhtötiaisia. Suojelu on iloinen tapahtuma paitsi hannulle ja kuukkeleille myös muulleluonnolle. Metsien ei tarvitse olla luonnontilaisia.Lisätietoja luonnontilaisia.Lisätietojawww.metsonpolku.fi LÄMPENEVÄÄ. Maailman kymmenestä kuumimmasta vuodesta kahdeksan on ollut 2000-luvulla. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 7. Toiseksi tärkeimmän kasvihuonekaasun metaaninviimevuodenpitoisuuseiolevielätiedossa
Kantaontaantunutroimastiviidenvuodenajan. Aikuisten kuolevuus oli syksyllä tavanomaista korkeampijapoikuekokopienempi. "Soistaonmaakunnassaojitettu80prosenttia, muttaturvettahalutaansiltikaivaaluonnontilaisiltasoilta",sanoopiirinAnni Kytömäki. Lapin riekot vähissä Lapinriekkokantaonalimmillaankymmeniinvuosiin,alleyksilintuneliökilometrillä. "Tosinniinlieneetullutmuillekinpuolueille. "Aikavakainamäärätpysyivät,vaikkahaukkoja valuikinetelään.Myyriäriittikokotalven." ANTTi HALKKA Timo Tannisesta veden ja Yli60000järveäjatuhansiakilometrejä rantaviivaa, 200 000 neliökilometriä metsiä, 50 000 eläin- ja kasvilajia.Siinähuhtikuunalussaympäristöministeriönylijohtajanaaloittaneen Timo Tannisenvastuualue. Ministeri Lehtomäki on korostanut, että muutos koskisi vain PallasYllästunturinkansallispuistolakia. jos Pallaksella sallitaan matkailurakentaminen, hankkeita voi viritä myös muihin kansallispuistoihin. Riekkoadressiin tuhat nimeä Pirkanmaan riekkosoita turpeen kaivukta puolustavan vetoomuksen allekirjoitti yli tuhat henkilöä. "haasteita tosiaan riittää, kun myös runsaspuoletluontotyypeistäonuhanalaisia ja itämeri tutkijoiden mukaan maailmansaastuneinmeri." "Uhanalaisten lajien suojelu on tärkeäsektori.Esimerkiksisaimaannorpan suojelu-jatutkimusrahojenniukkuuson esimerkki siitä, miten toimet ovat alakantissa." Metsien suojelussa Tannista huolestuttaaMetso-ohjelmanrahoitus. jouRnalisMi Suomen Luonnolle tunnustusta Suomen Luonto sai huomiota Journalisti-lehdessä (6/2009). hallituspuoluevihreilleasiaonhankala.Eduskuntaryhmänpuheenjohtaja Anni Sinnemäki myöntää, että lakiesityksestäontullutrunsaastikriittistä kansalaispalautetta. Suomalaisista yli puolen eli kolmen miljoonan lähivesistötovatenintääntyydyttävässätilassa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT lintuMaailMasta MARKUSVARESVUO Kansallispuistot riEKKO Pallas on vihreille Anni Sinnemäki vieroksuu Pallaksen hotellin laajennusta. Kiista PallasYllästunturin kansallispuiston rakennushankkeesta käy kuumana. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki(kesk.)aikootuoda huhtikuussaeduskunnankäsittelyynlakimuutoksen,jokasallisikansallispuistonalueellasijaitsevanmatkailukeskuksenlisätämajoituskapasiteettiaan120 vuodepaikalla ja 7600 kerrosneliömetrillä.Muutosmahdollistaisimyösparkkipaikan ja laskettelurinteiden laajentamisen. "Senlisäksimonetsisältökysymykset, kuten asemakaava ja esimerkiksi jätevesienkäsittely,ovatratkaisematta." Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin luontomatkailuluonto yKsiin Käsiin VANHA HOTELLi. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri luovuttisenhelmikuussamaakuntaliitolle. hankkeessa on paljon perustavanlaatuisiakysymyksiä,jotkapitääselvittää,ennenkuinlakiesitykseenvoiottaalopullistakantaa",hänmuotoilee. Mediakritiikki-palsta kiittää lehden asiantuntemusta, kuva-aineistoajataittoajaarvioi:"KokonaisuutenaSuomen Luontoonvarmastitasokkaimpiaaikakauslehtiä Suomessa." juha Kauppisen juttu Finavian glykolipäästöistä (SL 3/2008) oli puolestaan yksi Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon loppusuorankuudestaehdokkaasta. 8 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 hANNAhENTiNEN. Suuriosatunturihaukoistajamaakotkistajättäneesaaliinpuutteessapesintäyrityksenväliin. Riekkokantojenromahduksiatunnetaan1930-luvulta,jasilloinkintoipuminenveiuseitavuosia. PErTTi KOSKiMiES ANNi SiNNEMÄKi Haukat selvisivät talvesta Maaneteläosiinjäimyyrävuodenturvintalveksipaljonhiirihaukkoja,piekanojajasinisuohaukkoja.LumijapakkaneneivätlintuharrastajaPekka Kominmukaanlannistaneetlintuja. MinisteriöönhäntuliWWF:npääsihteerin paikalta. Sinnemäenmukaanjolähtökohtaon ongelmallinen:voidaankolakimuutosta laatiavainyhdenyrittäjäntaloudellisia etujavarten. Tanninen johtaa uutta luontoympäristöosastoa, johon ministeriönydintoiminnotniputettiin.Ministeriöönjäivainyksitoinenlaajasektori, ilmansuojelun-jakemikaalientyyppiset kovat asiat, joita paimentaa ylijohtaja Pekka jalkanen. "AjanEU:nkinhyväksymäätavoitetta, ettäluonnonköyhtyminenpysäytetään 2010mennessä",Tanninensanoo. Uhanalaisialajejaon1505. Tehtävää riittää
"Outoa, että ympäristöministeriö on päättänyt yhä ajaa lakimuutosta", sanooTelkänranta. itäMeRi jUSSiKARVONEN 9. "Käkeä en sentään hirvinnyt laittaakukkumaan.Ensimmäisenä vuonnalaitoinpöntönkoristukseksikäenkuvan,mutta pikkulinnut eivät pönttöön tainneet edes vilkaista.Kunmuutinkoristuksentalitintiksi,alkoi asukkaitailmaantua." Asukkaina on ollut lähinnä talitiaisia, jotka ovatkasvattaneetpöntössäenimmilläänyhdeksänpoikasta.Tänävuonnaneovatjokierrelleet kelloa.Kirjosiepotjapikkuvarpuseteivätolepöntöstäinnostuneet. "jo nyt Enontekiön kunta vaatii tasapuolisuuden nimissä, Pallas-lakiesitykseen vedoten, lupaa matkailurakentamiseen Pyhäkerolle, PallasYllästuntu- LAPASOTKAT VÄHENEVÄT. "Puistonkävijämäärätulleeyhäkasvamaan.Muttatarvitaankooikeastiuutta majoituskapasiteettia, ja voisiko Pallas kenties menettää jotakin perinteisestä ominaisarvostaan?",Sinnemäkipohtii. rinkansallispuistonpohjoispäähän.Sallassa suunnitellaan laskettelurinteitä vanhojenmetsiensuojelualueelle.Myös Kolinkansallispuistossaonhalujahotellinlisärakentamiseen.Näitävaatimuksia onvaikeampitorjua,josPallas-lakimuutoshyväksytään." PallasYlläs-lakiaoltiinmuuttamassa jovuosisitten.Asiastavirinneenkohun takiaympäristöministeriöteettiSuomen ympäristökeskuksella,MetsähallituksellajaMetsäntutkimuslaitoksellaympäristöarvioinnin.Senmukaanmolemmatrakentamisvaihtoehdotaiheuttaisivathaittaaluonnolle. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT lintujen pesiMäaiKa kova paikka jUhAhONKONEN Hauholla tikittää käkikello linnunpönttönä hauholainenkelloseppäjuha jyrkänkoski onyhdistänytkäkikellonjalinnunpöntön. EU:nuusimeristrategiadirektiivivelvoittaapaljon nykyistä tarkempaan saaristolinnuston seurantaan.Suomellaonitämerenlinnustostaaivan erityinen vastuu, onhan saarinen rannikkomme erityisenotollinenmerilintujenpesimäpaikka. ANTTi HALKKA TiMO TANNiNEN SUOMEN LUONTO 3 | 2009 MARKUSVARESVUO kohde,jossakäyvuosittainyli300000 matkailijaa.Pallaksenkävijöitäkiehtoo perinteinenretkeily;aluepoikkeaasiten Lapinsuuristaviihdekeskuksista. "Lintujen puuhaa on kiva seurata piha-askareiden lomassa, ja samalla voi tarkistaa kellostaajankulun." jUSSi KArVONEN LAKiMUUTOSTA VASTUSTAVAPelastaPallas-liikeonkerännytnettiadressiin yli14000allekirjoitusta.LiikkeenaktivistiHelena Telkänrantapitäälakiesitystäturhanajajopavaarallisena. "Maatalouden tukipolitiikkaa ja tukirahojatulisisuunnataniin,ettäsamalla palveltaisiinvesiensuojelua." "Meilläonkansainvälinenvelvoitehoitaamyösmereisenluonnonsuojelu.Ylipäänsämoniakansainvälisiäjakansallisiatavoitteitaeiolesaavutettu." ANTTi HALKKA PETTERiTOLVANEN/WWF Saaristolinnusto muuttuu: Lapasotka on häviäjä, valkoposkihanhi voittaja Valkoposkihanhionlevittäytymässälähes koko Suomen rannikolle. Se on merimetsonohellaselvinviimeaikoinarunsastunutsaaristolintu. Suomessa pesii enää ehkä muutama sata paria. jArMO PASANEN maan vartija "jos ekologisen kestävyyden turvaamisessaeitoteutetasovittujaasioita,se onhuonosignaalimetsienkäytöstä." "Kyseonimagosta,jokaheijastuumyös yritystentoimintamahdollisuuksiin." itämerenjajärvientilantulisiympäristöministeriönmukaanollahyvä2015 2027mennessä. "Minulla oli käkikellon koneisto, jonkaympärillerakensinpöntön",selittääjyrkänkoski. Taantunein laji on lapasotka, pieni sorsalintu,jonkakannanrippeetelävätMerenkurkussa Pohjanlahdella.Muitasaaristolinnustonhäviäjiä ovatkäynnissäolevanRiista-jakalataloudentutkimuslaitoksensaaristolintuseurannanjalintuatlashankkeenmukaanhaahkajariskilä. Talitiaisetovatuseanavuonnasaaneetpesiätikittävässäkellossa
Määrä on lähes kolmannes koko vähentämistavoitteesta.TiedotilmenevätALKU-työryhmienraporteista. Suomen Luontoeisaanuthankkeesta vastaavalta ministeriltä Mari Kiviniemeltä(kesk.)kommenttiavähennysten jakautumisesta. hankkeen tavoitteena on vähentää ympäristöhallinnosta 200 henkilötyövuotta vuosina 20122015. "Luonnokseensisältyvätsäädösehdotukset ovat aukollisia, osin sisällöltään sumeita ja kokonaisuutena siinä määrin keskeneräisiä, että lausunnossa on moneltaosinjouduttuarvuuttelemaan säädösehdotusten sisältöä ja tarkoitusta",lausunnossakirjoitetaan. "Osa hankkeen keskeisistä ratkaisumalleista perustuu virheellisiin tosiasioihin ja puutteellisiin selvityksiin. "Suuri osa Suomeen tuotavasta sähköstäonvalmistettuydinvoimalla",hän toteaa."Valionvaihtoehtonaonjokoostaaydinvoimaamarkkinahintaantaikustannusperusteisesti.Olemmevalinneet jälkimmäisentien." 10 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT eneRGia Valtion säästötoiMet Google ei kerro Haminan palvelinkeskuksen sähkön kulutusta hakukoneyhtiön Google perustaa haminaanentiseenSummanpaperitehtaaseen palvelinkonekeskuksen.Konehallittiedetäänsähkösyöpöiksi. Esimerkiksi Länsi-Suomenympäristökeskusonotsikoinutyhden kappaleen kantaaottavasti: Kadonneentoiminta-ajatuksenmetsästys. SOK:n nettisivuilla kerrotaan, että S-ryhmä pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. jos Summan halliin tulee 50000konetta,kulutusjäisiehkäsataangigawattituntiinelikymmenesosaanpaperitehtaasta. iSMO TUOrMAA · ANTTi HALKKA ALKU kutistaa eniten Ympäristöhallinnosta ollaan poistamassa jopa 200 henkilötyövuotta. Valtion aluehallintoa uudistava ALKU-hanke kohdistuu voimakkaimmin ympäristöministeriöön, vaikkaseonjoalkujaanpieninministeriö. Googlen palvelimien määräksi maailmassa arvioidaan miljoona. Lausuntokierroksella hanke sen sijaan on saanut harvinaisen ärhäköitä kommentteja. huippuvuoden 2001 noin 1700 peurasta ollaansiltikaukana.LaskennastavastaavatRiista- jakalataloudentutkimuslaitosjaKainuunriistanhoitopiiri.Tänävuonnamyösvenäläisetlaskevat peuratlähialueella.Kuhmossaonarveltupeurojavaeltavanenemmänrajantaaksekuintulevan takaisin. ANTTi LEiNONEN Lisäydinvoiman rakentaminen jakaajyrkästimielipiteitä.Siksikaupanalan yritysten mukanaolo ydinvoiman lisärakentamista ajavan Fennovoiman osakkaina yllättää. Selkeän kannanydinvoimanpuolestaovatosakkuudellaanottaneetesimerkiksiAtria,Valio, MyllynParas,KeskojaSOK. Suomen Luonto yritti turhaan selvittää haminanlaitoksensähkönkulutusta.SuomenmaajohtajaPetri Kokko,NordicPRdirectorTimo NurmijaTanskanGooglenThomas jenseneiväthalunneetsitäennakoida. SL 1/2009) kansainvälistymisohjelmastaan.TietähaaveiltiinosaksiTromssan jaMurmanskinvälistenyhteyksienparantamista, jolloinseolisipirstonutmyösLemmenjoenkansallispuiston.hankettaovatajaneetinarinkunta jaLapinliitto.YVA-selvitysviedäänloppuun. lasKentatulos ANTTiLEiNONEN Alku-hankkeen työvoimavähennykset Ympäristöministeriö(YM) Työ-jaelinkeinoministeriö(TEM) Valtiovarainministeriö(VM) Sosiaali-jaterveysministeriö(STM) Liikenne-javiestintäministeriö(LVM) Yhteensä (henkilötyövuotta) 200 161 103 100 61 625 eneRGia SOK ja Kesko haluavat halpaa ydin Metsäpeurakanta kasvoi Kainuussa Säätsuosivatpeurojenlentolaskentojahelmimaaliskuussa.Tuloskinolirauhoittava, kunpeurojalöytyihivenenenemmänkuinviime vuonna.Nytpäädyttiin920:eenpeuraan,jokaon 20enemmänkuinvuosisitten.Peurakannanraju vähentyminennäyttääpysähtyneen.Erityistäoli, ettävasojalöytyinytrunsaasti. Kustannustehokkaan ja ilmastoneutraalin energian saatavuus on tärkeäävarmistaa." ValionviestintäjohtajaPia Kontunen einäeongelmiayrityksenlupaamanympäristövaikutustenminimoinninjauraanivoimankäytönvälillä. SOK:n hallintojohtajajari Annalaeinäeydinvoiman japyrkimyksenvälilläristiriitaa: "Fennovoiman osakkuus ei poista S-ryhmän panostuksia omiin energian- säästö- ja energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien energiaratkaisujen etsimiseen. Säädösvaltaa on delegoitu asetustasollesiinämäärin,ettäperustuslakinatisee liitoksistaan." Kaikkienympäristökeskustenlausuntojenyhteenvetoeiolepaljonneutraalimpi.Kokohanketuomitaanjuurtajak- inaRin Kunta linjasi Kutturan tiehanke vastatuulessa inarin täysin uudistunut kunnanhallitus päättimaaliskuussapoistaaKutturanoikotiehankkeen (ks
Nytturvetuotantoonhiljalleenväistymässä suolta, joten suopohjaa voidaan ottaa muuhun käyttöön.MaidenmyyjäonTornatorjaostajana paikallinenympäristökeskustyö-jaelinkeinoministeriöltäsaaduillamaaseudun"ylijääneillä"kehittämisvaroilla. iSMO TUOrMAA TUOMOERONEN saen. Upeaakeidassuotaalettiinkuivata1960-luvulla.1970-luvullaalkanutturvetuotantosinetöilintuparatiisinkohtalon.Paikanlumolintuharrastuskohteenaonsiltisäilynytainakinmuuttoaikoina. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT suojelu etenee ympäristöhallintoa Tohmajärven Valkeasuo palaa lintukosteikoksi Suomen suurimpiin keidassoihin kuuluneesta Tohmajärven Valkeasuosta palautetaan osa luonnolle. "Olemme osakkaana varmistaaksemme markkinoiden heilahteluista riippumattomansähkönsaannin." Atria-TekniikantoimitusjohtajaTapani Potka perustelee yrityksen ydinvoimavalintaa muun muassa kylmäketjun tärkeydellä: "Atria-laatuliittyyerityisestituoteturvallisuuteen.Koskahaluammesäilyttää kylmäketjunkaikissaoloissa,onsähkön saatavuusjahintameilletärkeää." jOHANNA MEHTOLA TULEVA LiNTUjÄrVi. "Nepysyvätsellaisinavastaisuudessakin", sanoo viestintäpäällikkö Arja Savela. ALKU-hanke sai alkunsa hallitusohjelmassa, jossa sanotaan: "Lääninhallitusten,työvoima-jaelinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen työnjako täsmennetään, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää. "TukitoimiivastoinEU:npäästökaupanperiaatetta...[Se]viepohjaaSuomenmuultaympäristöpolitiikalta." Lakiesitys tuesta on tarkoitus antaa tänä keväänä. ANTTi HALKKA KUMPPANiT. Tohmajärveläinen suo palautetaan lintukeitaaksi. ilMastopolitiiKKa Kuluttajat tukevat turvetta jatkossakin? Työ-jaelinkeinoministeriöesittää,ettäturpeella tuotetun lauhdesähkön syöttötariffia jatketaan vuoteen 2020. Kansainvälinen energiajärjestö iEA kehotti 2008 Suomea luopumaan tariffista raportissa, jonka pääjohtaja Nobyo Tanaka luovutti kauppa-jateollisuusministeriMauri Pekkariselle. Samassa yhteydessä arvioidaanniidenaluejakoja.Nykymuotoisen lääninhallinnontehtävätorganisoidaan uudelleen." Käytännössä päätäntävaltaa siirretään maakuntaliitoille, joissa keskustapuolueellaonsuurinedustus. "Suomen hallituksen tulisi pitää kiinni tavoitteestaluopuaturpeentukemisesta2010",arvovaltainenjärjestötotesi. Normaalista poiketen esitys annetaaneduskunnallekahdessaosassa,ensimmäinenjotämänkuunaikana,toinen kesäkuussa. jUHA HONKONEN sähköä "Päästöjenvähentäminensopiihyvin Valionyritysvastuuseen." Kesko on myös panostanut ympäristöasioihin.Siltiuraanivoimatoivotetaan sielläkintervetulleeksi. Tariffissa kuluttajat maksavatsähkölaskussaanenergiatukea.Turpeenilmastovaikutuksetovaterityisensynkät. "Keskokuluttaanoinprosentinkoko Suomen käyttämästä sähköenergiasta, noin900miljoonaakilowattituntia",kehitysjohtajaUlla rehellsanoo. "Olemme vuoden 2008 alusta ostaneet hiilivapaata sähköä, joka on tuotettupääosinydinvoimalla." Myllyn Paras korostaa tuotteissaan kotimaisuutta, puhtautta ja terveellisyyttä. Turvetuotannon runtelemallesuolleontarkoitusrakentaalintukosteikko, kurkipeltosekäluonto-jalintumatkailuatukevia rakenteita. Kauppa haluaa oman ydinvoimalan. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 11. Valkeasuoholmansuon 8000 hehtaarin suoalue tunnettiin vielä viime vuosisadan alkupuolella hyvin merkittävänä hanhien, kahlaajien ja vesilintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana
Susien musta väri ei ole pelkkä kosmeettinen yksityiskohta, sillä luonnonvalintanäyttääsuosivansitä.Syyeikuitenkaanolevälttämättävärissäsinänsä. 20vuottatutkijankuolemanjälkeen otuslöytyi:kiitäjäperhonen,jolla on28-senttinenimukärsä. Suurimmat poikueet kasvattavat haukat, jotkaelävätalle2,5kilometrinpäässäkaupunkimaisestaasutuksesta.TulosperustuubiologiTapio Solosen helsingin seudulta 19762007 keräämäänaineistoon,jossaoli270poikuetta70eri pesimäpaikalta. Kyseisen geenin tuottaman proteiinin eli beta-defensinin sukulaiset osallistuvatainakinihmiselläinfektioidentorjun- Kanahaukkapesye kaupungissa suurempi kuin maaseudulla Kaupunkimaisessa ympäristössä pesivien kanahaukkojen keskimääräinen poikuekokoonsuurempikuinmaaseudullapesivienlajitoverien.Kaupungeissahaukkojaeivainotajaruokaaontarjollaympärivuoden. "Sleep-or-hide-lajitsäästyvätmuitapidempään sukupuutolta, mutta muuttuvassa maailmassa niilläonriskinäjäädälopultavakavastiajastaan jälkeen",tutkimukseenosallistunutevolutionäärisenpaleontologianprofessoriMikael Fortelius h elsinginyliopistostamuistuttaa. PiiA AHONEN Koira antoi sudelle Pohjois-Amerikan harmaasusista suurin osa on pikimustia. Kaupan päälle mustat ovat saaneet paremman immuunipuolustuksen. Jäljet johtavat kesykoiriin tuhansien vuosien taakse. harmaasudet eivät välttämättä olekaan harmaita, vaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ne ovat usein mustia. Solonen ehdottaa, että kaupunkisuunnittelijat huolehtisivat yhtenäisen puistoverkon säilymisestä. Kaupunkikanahaukatpitävätosaltaankurissamonienharmillisina pitämiälokki-,kyyhky-javariskantoja. TErHO POUTANEN häMMästyttäVä luonto Darwin ennusti kiitäjän olemassaolon KunCharles Darwintarkasteli Madagaskarinorkideoja,hän päätteli,että30-senttisetkannukset omaavallatähtikämmekälläkäy harvinaisenpitkäkärsäinenhyönteinen. Todennäköistä on, että geeni on siirtynyt susiin alkuperäiskansojen koirista jo ennen eurooppalaisen asutuksen tuloa Pohjois-Amerikkaan. Koirilta saatu värigeeni tekee harmaasusista mustia. Väri on peräisin koirilta, joilta kaksivuottasittentunnistettiinmustan värinaiheuttavageeni,K-lokus. Puistoissa tulisi olla täysi-ikäisiä puita ja luonnonmukaista metsää. Löydön tekivät yhdysvaltalaiset, kanadalaiset, italialaiset ja ruotsalaiset biologit Stanfordin yliopiston professorinGregory Barshin johdolla. Nyttemminsaareltaonlöydettyorkidea, jonkamedenimemiseentarvitaan38-senttinen kärsä.Paljastuukouusisalaisuus? 12 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. TIEDE JA TUTKIMUS NYT TOiMiTTANUT ALiCE KArLSSON eVoluutio eVoluutio Uni pelastaa sukupuutolta Laiskuus,arkuus,ujousjauneliaisuusnäyttävätolevaneläinmaailmassamenestyjän ominaisuuksia.TuoreenThe American Naturalist -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nisäkkäät,jotkahorrostavat,nukkuvattalviunta taipiiloutuvatpesiinjatunneleihin,ovatmuita pienemmässävaarassakuollasukupuuttoon. Piiloutuvat tai horrostavat lajit eivät kuitenkaanvälttämättäoleevoluutiopelinvoittajia. helsingin ja Oslon yliopistojen tutkijoista koostuva ryhmä kävi läpi yli 4500 nykyisin eläväänisäkäslajia.Niidenjoukostalöytyi443niin sanottua sleep-or-hide-lajia, lepakoista karhuihin ja kontiaisista majaviin, jotka ovat aliedustettuinauhanalaistentaivaarantuneidenlajien joukossa. Ensimmäiset koirat tulivat BeringinsalmenkauttaAmerikanmantereellesamaanaikaankuinensimmäisetihmiset, eläiMet KaupunGissa KANAHAUKAN POiKASiA. jUhORAhKONEN/KUVALiiTERi MUSTA HArMAASUSi. Väri ei olisi ehtinytlevitäkokoPohjois-Amerikkaan vainmuutamassasadassavuodessa,eikäsusikannassatoisaaltanäytodisteita niintuoreistakoiranjasudenristeymistä. Avoimellatundrallasudetovatyleensävaaleita.Mustaväriyleistyy,mitälähemmäksi metsää siirrytään. Tutkijoidenkäyttämädna-aineistokerättiinkoirienohellaYellowstonenkansallispuiston, Kanadan arktisten alueidenjaEuroopansusista. PohjoisAmerikan arktisten alueiden susista mustia on seitsemän prosenttia mutta metsäalueidenjopa62prosenttia. noin1400012000vuottasitten
Lähivuosien geneettiset tutkimukset paljastanevattodellisenlajiluvun. lisääntyMisMenestys KUTUASUiNEN ViiTASAMMAKKO. jOhNBEATTY/SCiENCEPhOTOLiBRARY/SKOY Sininen ja onnellinen Suurimman osan ajan vuodesta viitasammakkourokset ovat ruskeankirjavia mutta muuttuvatkeväälläkutuvireenhuippuöinähyvin sinertäviksi.helsinginyliopistontutkimusryhmä havaitsi,ettävärityksenvoimakkuusriippuikoiraidenruumiinlämpötilasta."Mitäsinisempikoirasoli,sitäkorkeampiolimyössenkehonlämpötila",tutkijajuha Meriläsanoo. Merentutkimusalus Aranda ei viime talvimatkallaanlöytänytyhtäänamerikankampamaneettia,vaankaikkiolivatarktisiakampamaneetteja (Mertensia sp.). "isojenkoiraidenlisääntymismenestykseenvärillä ei näyttänyt olevan merkitystä. Pienikokoisillesensijaanseantoiselkeästiparemmatmahdollisuudetpäästäparittelemaan." jONNA KArHUNEN taan. Mustaan väriin voi siis liittyä esimerkiksihyväimmuunipuolustus. Laskelmatantoivatarvioksi3034astetta,mikä onnoinviisiastettaenemmänkuintropiikinkorkeimmatlämpötilatnykyisin. PiiA AHONEN SUOMEN LUONTO 3 | 2009 13 PENTTijOhANSSON/KUVALiiTERi. Lähde: Animal Records, Natural History Museum, London, 2007 Fossiili paljasti kuumat olot AmerikkalaistutkijatovatlöytäneetKolumbiastaylitonninpainoiseksijanoin13metriäpitkäksiarvioidunkäärmeenfossiilin.Käärme elipäiväntasaajanseudulla60miljoonaavuotta sitten.TiedelehtiNaturessahelmikuussaesitelty jättiläinensailöytäjiltäännimekseenTitanoboa cerrejonensis. Lisäksi on mahdollista, että mustat sudetovatlumettomassaympäristössä onnekkaampia saalistajia kuin vaaleat. TIEDE JA TUTKIMUS NYT tuloKaslajit mustan turkin Kampamaneettivaara ennenaikaista itämeressäeiehkäolekaanvaarallisenatulokaslajinapidettyäkalanpoikasiajamätiä ahmivaaamerikankampamaneettia. itämeressäonarveltuelävänmyöspikkumaneetteja. Sielläkinvärionkoiriltasaatu,muttailmeisestipaljontuoreemmistakoirasusi-risteymistä. TiiNA rAEVAArA paleontoloGia SMiThSONiANNATiONALMUSEUMOFNATURALhiSTORY Tarkka vainu jääkarhuillaon häkellyttävä hajuaisti.Tämäselvisi, kunalaskalaisettutkijat seurasivatylijääkenttien määrätietoisestikulkevia jääkarhuja:neolivat kaikestapäätellen aistineethylkeet jopa64kilometrin päästä. Vampyyrit eivät janoa ihmisverta Maailmankolmenisäkkäidentailintujen verelläloisivaavampyyrilepakkolajiaelävät Etelä-jaKeski-Amerikassa.Kuuttominaöinäne hakeutuvatesimerkiksihevoseniholle,tekevät siihenpienenhaavanhampaillaanjanuolevat tihkuvaaverta.Ateriointikestääparikymmentä minuuttia.Verenimijälepakottarvitsevatjokapäivä noin20grammaaverta,puoletpainostaan. Fossiilipanitutkimusryhmänpohtimaan,kuinkalämmintämaapallollaontäytynytolla,jotta noin suuri vaihtolämpöinen on tullut toimeen. hyötyävoilisätäilmastonmuutos,joka lämmittääarktisiaalueitajaohentaalumipeitettä. Mustan värin aiheuttava, koirissa syntynytgeenimuotolöytyymyösmustiltakojooteilta.Pohjois-Amerikanulkopuolella mustia susia on vain italiassa
Fortumilla on tulossa Espooseen muutama auto lisää, ja Varkauden akkutehtaalle kasataan Tuusulassa koeautoja. "Tämä on hyvä tapa osaavien ihmisen verkottua. Työtä on hidastanut se, että ratkaisuista on valittu sarjatuotantoonkin sopivia, parhaita vaihtoehtoja. Sellaisten kuin Hikiällä Riihimäen lähellä Toyota Corollaa sähköistävä Sähköautot nyt! -yhteisö. "Monet haaveilevat omasta sähköautosta", selittää janne Kjellman, eCorolla-hankkeen vapaaehtoinen projektipäällikkö. Määrä väheni Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan 20072008. Monen alan ihmiset arkkitehdistä sähköinsinööriin jakavat tietonsa yhteiseksi hyväksi. Lataushybridit ovat sähköautoja, joissa on myös polttomoottori. Näin eCorolla tuo suomalaisille työtä ja pelastaa samalla sähköauton sukupuutolta. noRja ja tansKa ajaVat pian sähKöllä Hikiän hankkeella Suomi ei vielä saa laajaa sähköautokantaa, kuten muissa Pohjoismaissa on käymässä. Sähköhenkilöautoja oli Suomessa viime vuoden lopulla seitsemän. Esimerkiksi pienet autokorjaamot alkaisivat muuntaa Corolloja ja sitten muitakin tavallisia henkilöautoja sähköisiksi. Aikaa autoa kohden menisi vain päivän verran. Ruotsissa kuningasperheen hovitallissakin on kaksi Think- S ähköauto on Suomessa kummajainen, sen 85 yksilön populaatio saimaannorppaa harvalukuisempi. Itse haluan nähdä miten kustannukset muotoutuvat." Corollan prototyypin valmistus on pitkällä. hikiän heppujen Suomi jäi Pohjoismaiden sähköautobuumin vauhdista, mutta Hikiän sähköautopajassa poliitikkoja ei odotella. teksti antti halkka ja janne BjÖrklunD Suomen sähköauto: · kuvat janne BjÖrklunD Viime kuussa valmistui Norjan ilmastonmuutoksen torjuntasuunnitelma, jonka mukaan lataushybridien ja sähköautojen osuus nousee 2020 viidennekseen autokannasta eli 400 000 autoon. Tavoitteena on, että vähintään sadat autot muunnetaan eCorolla-rakennussarjan avulla sähköllä toimiviksi. Pajan väki arvelee sen liikkuvan lähiviikkoina. Muuten ala on pitkälti yksityisten harrastajien varassa. Projekti suunnittelee voimanlähteen muutoksen kaikille julkisilla periaatteella. Nyt sähköautoja on Norjassa 2000. Jos Suomessa on työn alla noin kahdeksas sähköauto, Pohjoismaissa mittakaava on melkein kuin Amerikassa, jonne presidentti Barack Obama on lupaillut miljoonaa sähköistä lataushybridiä. 16 SUOMEN LUONTO 3 | 2009
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastostrategiassa Suomi täyttää koko vuoden 2020 liikenteen uusiutuvien kiintiönsä nesteillä eli etenkin biodieselillä. Muu Eurooppa uskoo sähköautoon varsinkin sen jälkeen, kun uusiutuvaa sähköosuus hyväksyttiin yhdeksi niistä "polttoaineista", joilla EU-maat voivat täyttää uusiutuvien liikennepolttoaineiden vuoden 2020 kymmenen prosentin kiintiön. Edelläkävijyys tuo Tanskaan ja Norjaan investointeja. Sähköauto Eilainkaanpolttomoottoria.Ajokokonaan akuilla.Markkinoillaenimmäkseenpienikokoisia malleja,kehityserittäinnopeaa. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 17. Autollavoikinajaatyypillisiälyhyitämatkojailman polttomoottorinapua.Markkinoillekaupallisesti2010. Viranomaiset ovat Suomessakin havahtuneet. Lataushybridi (Plugin-hybridi) Lataushybridissäonpaljonenemmänakkukapasiteettia kuinhybridissä.Akutvoidaanladatasähköverkosta. Tanskassa jopa 100 000 latauspaikan verkoston rakentamisen alkuvaiheeseen on jo rahoitus. Työryhmän tulokset valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. "Sähköajoneuvot voivat tarjota suuriakin mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen", ministeri Mauri Pekkarinen evästi. Muut Pohjoismaat menevät paljon pitemmälle. Strategia ulottuu vuoteen 2020 eikä rakenna mitään sähköauton varaan. Sähköistämisen nopeus on kiinni verotuesta. Vasemmalta Erkki Leinonen, jukka järvinen, Mika Koskimies ja janne Kjellman. autoa, ja pikalatausverkosto kehittyy maassa nopeasti. "Muualla on lähdetty huomattavasti nopeammin liikkeelle", myöntää ylitarkastaja riitta Mansukoski työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmää ei odottanut Liikenne- ja viestintäministeriö, joka linjasi maaliskuussa ilmastostrategi- assaan, että sähköautot "alkaisivat Suomessa yleistyä suuremmassa määrin vasta 2020-luvulla". Norjassa biodieselin alustava tavoite on suurempi kuin Suomen, ja sähköautot tulevat tämän lisäksi. Ministeriö myös lähtee siitä, että Suomi tavoittelee uusiutuvien polttoaineitten osuudessa 10 prosentin minimitasoa. Korotus on pieni, sillä jo ensi vuonna osuuden on oltava 5,75 prosenttia. Tanskassa sähköautot ovat jo verottomia 2012 asti. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti helmikuussa työryhmän sähköautoja pohtimaan. Norjassa jokaiselle sähköauton ostajalle ehdotetaan noin 4000 euron tukea. Biodiesel-innostus on varmasti yksi tulppa. Corollan varassa? SÄHKöÄ COrOLLAN SiSUKSiiN. Ruotsin hallitus pyrkii jo 2030 fossiilisista polttoaineista riippumattomaan autokantaan. Pieni sähköautosanasto Hybridi Autossasekäsähkö-ettäpolttomoottori,jokatuottaa kaikenenergian.Akutladataanpolttomoottorin avullajajarrutusenergialla.Tulimarkkinoille1997. Verotuki on houkutellut yhteistyöhön Renault-Nissanin, Mercedes-Benzin, kiinalaisen BYD-yhtiön ja intialaisen Tatan. biodiesel jaRRuttaa suoMea Miksei Suomi ole kehityksessä mukana
"Akkutekniikka kehittyy", lisää Vartiainen. Norjalaistutkija Petter Hieronymus Heyerdahlin mukaan sähkön etu Norjassa on biodieseliin verrattuna noin kymmenkertainen. Niiden avulla ajomatkat lähes kaksinkertaistuvat. "Toisaalta raskas kalusto tarvitsee nestemäistä polttoainetta pitkään." Tämä johtuu bensiinin ja dieselin viimeisestä edusta: paljon energiaa on pakattu pieneen tilaan. Akut maksavat puolet auton hinnasta ja nosta- vat eCorollankin hinnan tavallista Corollaa korkeammaksi. Jos näin on, kuinka sähkö-biodiesel voi kannattaa pelkkään sähköön verrattuna. "Tuulisähköä voidaan öisin varastoida auton akkuihin", selittää Vartiainen. Sähköautolla ajetaan noin 150 kilometriä, mikä riittää useimpiin matkoihin. Siksikin sähköauto näyttää Pohjoismaissa kiihdyttävän ilmastonmuutoksen torjunnan kärkipaikoille. Uuden biodieselin heikkous on, että sellutehtaaseen yhdistetyn ratkaisun "toisen sukupolven" biodieselratkaisut kuluttaisivat valtavasti sähköä. Suomen koko henkilöautokanta tulisi toimeen ehkä 78 terawattitunnilla sähköä eli määrällä, joka miltei säästyisi, jos sähkölämmittäjät siirtyisivät maalämpöpumppuihin ja puupelletteihin. Tähän asti liika tuulisähkö on viety esimerkiksi Tanskassa halvalla naapurimaihin. HiKiÄN HEPPUjEN COrOLLAN VArASSA? Corolla ja eCorolla numeroina Käyttövoima Vuosimalli Polttoainekustannukset Ajomatkatankkauksella hiilidioksidipäästöt Kiihtyvyys0100km/h huippunopeus Tankkausaika hinta Muuta Corolla1.4VVT-i Bensiini 2009 67euroa/100km n.700km 158g/km 13s. 20170euroa edullisinbensiiniversio eCorolla Sähkö Runko20022007 1.52euroa/100km 150km 15160g/km 1215s. Norjassa on laskettu, että vuoden 2020 noin 400 000 sähköautoa ja lataushybridiä vaatisivat lisäsähköä yhden terawattitunnin ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä noin 1,3 miljoonaa tonnia. Akut rajoittavat silti autoilua siitä, mihin bensalla on totuttu. Moottorinhuoltotarvevähäinen. Sähköllä on muitakin etuja: moottorista ei tuprua hengityskorkeudelle hiukkasia ja häkää. hintasisältäärungonjakonversiopaketin. Biodieseliä kyseenalaistetusta raaka-aineesta palmuöljystä jo tuottava Neste Oilin tehdas ja sen tänä vuonna valmistuva sisarlaitos melkein täyttävät Suomen vuoden 2020 tavoitteen. Erkki Leinonen näyttää akkuja, joita eCorollaan tulee noin sata. Hiilivoimamaissa rasitus on polttomoottoriauton kaltainen. Akut vuokraa esimerkiksi Tanskassa erillinen yhtiö. Huonosti, sillä sähkö maksaa veroineen noin kaksi euroa sadalla kilometrillä, biodiesel ehkä kymmenen euroa. Noin25000euroa jarrutuksessaenergiantalteenotto. Junasähkönkin uusiutuva osuus on EU-kelpoista. Akkujenkestoikäjopa200000km. n.130km/h Normaali8h,pika30min. Etanoliakin on tuotannossa ja tulossa lisää. Suomen biodieselhankkeiden kannalta onkin kiusallista, että sähköauto päihittää biodieselin kirkkaasti juuri täällä. 170km/h 15min. Silloin auto on halvempi kuin vastaava dieselmalli. Sähköautot kilpailisivat tukieuroista aluepolitiikkaan tiiviisti kytkettyjen hankkeiden kanssa. Sataa kilometriä kohden sähköä menisi sellutehdas-biodieseliin ehkä noin 15 kilowattituntia. Järkevimmillään sähköauto on tuulivoimamaissa. "Parempi olisi polttaa puu ja tuottaa lämpöä ja sähköä kuin polttoainetta huonolla hyötysuhteella", sanoo Fortumin sähköautokokeilun asiantuntija, ohjelmapäällikkö Eero Vartiainen. Metsäteollisuuden suljettujen tehtaiden sähkömäärällä ajaisi kolmannes Suomen henkilöautokannasta. Toisaalta ladata voi kotonakin. Sillä ajaisi suoraankin autoa ilman biodieselin valmistusta siinä välissä. Esimerkiksi Renaultin tarkoitus on siksi myydä autoja ilman akkuja. Kun Stora Enso ja UPM sekä Vapo kaavailevat vielä omia biodiesellaitoksia, uusiutuvaa polttoainetta on tulossa markkinoille EU:n vaadetta enemmän -- ilman sähköautoja tai vaikkapa biokaasua, joille jo valmiiksi tarjotaan häviäjän osaa. 18 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Pohjoismainen sähköntuotantorakenne on sähköautolle hyvä, sillä päästöt ovat melko vähäiset. Kännyköistä tutut litiumakut ovat esimerkiksi vasta tänä vuonna tulleet arkisiin sähköautoihin. Ne perustuvat litiumtekniikkaan, joka on tullut autoihin paljon hitaammin kuin kamera- ja kännykkämaailmaan. Sähköauton erikoisuus on, että sama auto voi eri maissa ja eri vuodenaikoina vaikuttaa eri tavalla hiilidioksidipäästöihin. Sähköauton hyvän hyötysuhteen ja sähkön halvan hinnan takia auton kulut jäänevät tällöinkin jälkeen bensasta ja dieselistä, ja akkuhuolet kantaa muu kuin omistaja. Mistä sähKö? VOiMANLÄHDE
Ddt, pcb ja muut likaisen tusinan myrkyt, otsonikerrosta tuhonneet kloorifluorihiilivedyt (tutummalta tuotenimeltään freonit), sammutusaineena käytetyt halonit, elohopea ja kadmium ovat esimerkkejä tuskallisen hitaista päätöksistä, kun jokin kemikaali pitäisi kieltää heti eikä mieluiten edes päästää markkinoille. Muistan esimerkiksi elävästi, kun Metsähallituksen vesakkomyrkyillä lastatut lentokoneet kiertelivät 1980-luvun alkupuolella etenkin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsämaita. Hanke on yksiselitteisesti pöyristyttävä. Joskus tuntuukin, ettei maailma muutu piiruakaan parempaan suuntaan, ei ainakaan Suomi. Kirjoittajaonympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 19. Kuuluisiksi tulivat Ilomantsin Hattuvaara ja Kajaanin Loutevaara. On lapsellista odottaa, että näissä asioissa ympäristönäkökulma voittaisi kaikista yhteistyöpuheista huolimatta koskaan teollisuuden etua, jos ne pannaan todella vastakkain. Niissä kieltojen aikaan saaminen on vielä vaikeampaa kuin likaisessa tusinassa. Näillä alueilla 2,4-D ja 2,4,5-T -myrkkyjä levitettiin joskus tahallisesti jopa metsiin leiriytyneiden luonnonsuojelijoiden ja paikallisten asukkaiden päälle. Myrkyttäjien uho oli yhtä suuri kuin heidän varmuutensa myrkkyjen haitattomuudesta. Kului muutama vuosi, ja lentoruiskutukset kiellettiin vähin äänin, samoin kävi pahimmille myrkyille, sillä niiden todettiin sisältävän epäpuhtauksina muun muassa dioksiineja ja furaaneja. Siirto koskee myös sosiaali- ja terveysministeriön alaista Valviraa sekä maa- ja metsätalousministeriön alaista Eviraa. Suomen valtio haluaa nyt kaikista muista LänsiEuroopan maista poiketen suojella ennen kaikkea teollisuutta. Missä luuraa Suomen Obama. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan lähes 30 000 valmistetta, jotka sisältävät vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Tunnetta ei helpota edes katsominen lähimenneisyyteen. Eivät kemikaalit maailmasta kieltoihin kuitenkaan lopu, sillä maailmassa on käytössä ainakin 100 000 kemikaalia. Siirrot eivät tapahdu vahingossa, sillä kemikaalivalvonnassa ihmisen ja luonnon suojelunäkökulmat ja toisaalta teollisuuden edut ovat usein ristiriitaisia. Elämme outoja aikoja, jolloin ympäristönsuojelun vähäisetkin saavutukset puretaan pala palalta. Kehityskaari on monilla kemikaaleilla ollut aina sama. Entäpä sitten haitallisten aineiden päästövalvonta, jätekysymykset, pilaantuneiden maiden riskinarviointi, vesiensuojelu, Itämeri-yhteistyö, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta, kansainväliset ympäristösopimukset ja haitallisten aineiden tutkimus. Ensin ne luokitellaan turvallisiksi, sitten riidellään vuosikaudet ja lopuksi kielletään jäävuoren huippu. Haitalliset kemikaalit ovat siirtyneet pelloilta koteihin. P alataan takaisin Suomen kemikaalivalvontaan, joka siis aiotaan siirtää muun muassa Suomen ympäristökeskuksesta työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen Turvatekniikan keskukseen. KOLUMNi Tikulla silmään. Ismo Tuormaa Kemikaalimaan vartijat H allitus on valmistellut kaikessa hiljaisuudessa Suomen kemikaalivalvonnan siirtämistä ympäristöviranomaisilta työ- ja elinkeinoministeriöön. Nyt kemikaalikeskustelu on siirtynyt akuutisti vaikuttavista supermyrkyistä hiljaisempiin ja arkisempiin kuolemankylväjiin kuten ihmisten ja eläinten hormonitoimintaa häiritseviin yhdisteisiin, joita ovat monet muovien pehmentimet, kosmetiikan lisäaineet ja elektroniikan bromiyhdisteet
Se kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista." Tässä haukkoja auttaa Lehikoisen mainitsema ilmastonmuutoksen jännittävä yksityiskohta: huhtikuu on lämmennyt Suomessa enemmän kuin muut kevään kuukaudet tai kesäkuu. 20 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. 11 vuorokautta! Se on valtava harppaus keväisessä luonnossa vaikkakin pieni askel ihmiskunnalle. Paitsi yksi asia. Eikö. Haukat hakeutuvat pesimäreviireilleen, pariutuvat ja alkavat valmistautua pesintään. Pesintä on kova satsaus. "Hiirihaukat aloittavat nyt pesintänsä 11 vuorokautta aikaisemmin kuin 1970-luvulla", kertoo lintututkija Aleksi Lehikoinen, joka väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Epätasaista lämpenemistä huhtikuun mysteeri Huhtikuu on lämmennyt enemmän kuin muut kevätkuukaudet. On kaikki niin kuin ennenkin. Tämä tarkoittaa varsinkin yhtä asiaa: syömistä. Länsi-Suomessa pesivät hiirihaukat (Buteo buteo) ovat viettäneet talvensa Euroopassa, ja Itä-Suomessa pesivän alalajin (Buteo buteo vulpinus) yksilöt vielä paljon kauempana, Afrikassa asti. Kyse on huhtikuun mysteeristä, ilmiöstä, jota ei aiemmin ole huomattu. paine pesiMään Kuvitellaan: haukka tulee etelästä ja lentää viimeisen etapin Suomeen. Sitä varten pitää olla huippukunnossa. Piääh! Niiden huudot kiirivät pitkin aukeita, vasten kevään auteretta. "Pesinnän aloittamiseen liittyy valtava paine. Ja syyhän tiedetään: joka tuutista pyytämättä sisään vyöryvä ilmastonmuutos. Se huijaa linnut pesimään aikaisemmin ja eräänlaiseen ansaan. teksti juha kauppinen · kuvat mauri leivo H iirihaukat ovat juuri saapuneet Suomeen. "No kyllä, mutta kyse on eräästä ilmastonmuutokseen liittyvästä erityispiirteestä", Lehikoinen sanoo arvoituksellisesti