Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Pitkät kuljetusmatkat teurastamoihin lisäävät eläinten kärsimyksiä. Jokainen voi myös vaikuttaa asioihin ostamalla ja vaatimalla elintarvikkeita, joiden tuotannossa on otettu huomioon sekä ympäristö että eläinten oikeudet. Ihmisen ei ole pakko syödä lihaa, mutta ei sen syöminen ole liioin luonnotonta. Eettinen ja ympäristön kannalta hyvä kotieläintalous käyvät yksiin. Eettinen ja ympäristön huomioon ottava eläin tuotanto on kuitenkin ekologisesti parempi vaihtoehto kuin kaikista eläintuotteista luopuminen. Eläimiä on myös kohdeltava hyvin. Veganismi unohtaa myös sen, että luonnossa kuolema on osa elämää: ekosysteemit perustuvat sille, että pedot syövät kasvinsyöjiä ja toiset pedot toisia petoja. Se veisi asioita kauas taaksepäin. Ne joutuvat elämään ahtaissa sisätiloissa, ja tuottavuutta lisätään antibiooteilla ja kasvuhormoneilla. 2 Eläin ei ole kone Ihminen otti koiran kumppanikseen jo 15 000 vuotta sitten. Vapaassa markkinataloudessa eläintuotannosta on tullut teollisuutta. Hannu Huovila/Luontokuvat Jorma Laurila Eläinten oikeuksiin kuuluu saada toteuttaa Lajilleen tyypillisiä tarpeita. Vegaanien mukaan ihmisellä ei ole oikeutta käyttää eläimiä hyväkseen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Silti siinäkin on pysyttävä laillisuuden rajoissa. Irtonumero 33 markkaa. Kotieläinten kesyttäminen on ollut tärkeä vaihe ihmisen kulttuurin kehittymisessä. Ketut eivät juurikaan eroa koirista, ja jos koiria kohdeltaisiin samalla tavalla, siitä nousisi sota. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Nahkakengät ovat ekologisempia kuin öljystä valmistetut keinonahkakengät. Suomessa aktivistit ovat kyseenalaistaneet erityisesti oikeuden kasvattaa kettuja ahtaissa ja kylmissä verkkohäkeissä. Se että turkistarhaus on kannattavaa bisnestä, ei ole hyväksyttävä peruste eläinten oikeuksien polkemiselle. z LI.J 6 :) V') SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Sikoja, kanoja, nautoja, lampaita, hevosia ja mehiläisiä on pidetty ainakin viisituhatta vuotta. Eläinten oikeuksien puolustaminen on arvokasta työtä. Sellaista se on edelleenkin suuressa osassa kehitysmaita. Tilaus hinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Vegetarismi on saanut lisää kannattajia. Viime vuosikymmeniin saakka kotieläintalous oli enimmäkseen hajautettua ja pienimuotoista. Puuvilla on luonnon kannalta paljon haitallisempi materiaali kuin villa tai silkki, sillä puuvillan kasvatuksessa käytetään runsaasti ympäristömyrkkyjä. (03) 7511 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Boikotit, mielenosoitukset ja sitkeä arkinen työ muuttavat maailmaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Pahimmillaan eläimiä kohdellaan kuin koneita. Myös lihantuotannon epäkohtia on arvosteltu. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 08210 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 65. Villa on hyvä, biologisesti hajoava materiaali. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 2 16 Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 081 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu ( ulkoasu) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Toivottavasti Suomessa ei turvauduta väkivaltaisiin iskuihin. SUOMEN LUONTO 3/98. Sitä paitsi myös öljy on eläinperäistä. Mehiläiset tuottavat terveellistä hunajaa, ja niillä on tärkeä merkitys monien viljelykasvien pölyttäjinä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:nja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. V eganismi toimii vahvana protestina. Eläinsuojelijat ovat oikeutetusti nostaneet eläinten oikeudet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jotkut ovat ryhtyneet jopa vegaaneiksi, jotka kieltäytyvät kaikista eläinperäisistä tuotteista hunajaa ja villavaatteita myöten. Demokraattisessa yhteiskunnassa asioiden taakse tarvitaan suuren yleisön tuki
Rautu viihtyy viileissä vesissä 26 Himoittu rautu elj meriä on kalastettu loppuun monista tunturijärvistä. kerran. 57. Halpa ruoka tulee kalliiksi 24 Ruoan hinta laskee ympäristön ja eläinten kustannuksella. Luonnonsuojelun voitto esitellään sivulla 67. Suurpedot herättävät ihailua mutta myös pelkoa. Sivut 30-35. Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista JO Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kuukauden ekoneuvo 50 Vastuullinen kuluttaja 50 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 38 Tosija makuasioita ravinnosta 57 Palvelukortti 65 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Liity joukkoon. Suomenlinnan rantakasarmilta alkaa retki aina 250 vuoden päähän. Se ei yksin riitä siirtämään matkustajia henkilöautoista juniin. Kuvia ja tarinaa pedoista sivuilla 16-19. vuosikerta 3 1998 Juha M etso/Luonloku vat Jouni Hiltunen/Luontokuvat Reijo Juurinen/Luontokuvat Vastaako junaliikenne haasteisiin. Elämää vaistojen varassa 20 Miksi sika ja kana tekevät pesän heti, jos tekotarpeita on tarjolla. 4 Ahman maa voitti luontokuvakilpailun 16 Vuoden Luontokuva valittiin 19. Kukkivat kiviset muurit 30 Tauno ajelee täyttä häkää 36 Tauno Mämmin moottoripyörä kulkee puulla. Hiidenkivien pitkä marssi 29 Erikoiset siirtolohkareet kjihottavat rnjelikuvitusta. Peto tappaa elääkseen 18 Suomessa on suurpetoja enemmän kuin aikoihin. Suurimmat ja vanhimmat Kenraali Sherman ja muut kasvimaailman titaanit. Nuuksio on pääkaupunkiseudun henkireikä, jossa viihtyvät liito-oravatkin. Kansikuva: 1lveksenpentu on hakeutunut turvaan puuhun ( Mikko Hakanen/ Luonto kuvat). LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Juna on ympäristöä säästävin tapa matkustaa. Houkuttimeksi tarvitaan muun muassa lisää nopeutta ja mukavuutta. 'SUOMEN LUONTO 3/98 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
"Työnantajani Lapinlahden kunta on myös tehnyt virallisen päätöksen suosia työmatJunalla matkustaminen on lisääntynyt muutamana viime vuonna, mutta henkilöauto on silti kahminut liikenteen kasvusta valtaosan. Anne Brax Vastaako junaliik~ Lehtikuva Pysähtyvätkö junat tulevaisuudessa enää lainkaan maaseudun pienillä asemilla . He ovat olleet Helsingissä lomamatkalla. Ajomatka henkilöautolla olisi liian pitkä, eikä tulisi juuri junalippuja halvemmaksi." Kari Virranta kertoo, että hänelle tärkeä valintaperuste on kulkuvälineen ympäri stöystävällisyys: siinä juna peittoaa hänen mukaansa kirkkaasti lentokoneen. Yirrannat lähtivät pe1jantaina yöjunalla kotoaan Lapinlahdelta, joka on kuutisenkymmentä kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Talvisena sunnuntaiaamupäivänä tunnelma Helsingin rautatieasemalla on rauhallinen ja leppoisa. Junalla matkustaminen on tutkimusten SUOM EN LUONTO 3/98. Laitureita eivät täytä kymmenettuhannet pääkaupunkiseudun ihmiset, jotka arkisin käyttävät paikallisjunia työmatkoillaan. Nyt on vielä edessä puoli päivää kestävä matka kotiin. "Juna oli helppo valinta. Kioskien edustalla odottelevat tyytyväisen näköi set Kari ja Raili Virranta. Ero lentolippujen hintaan on selvä junan eduksi. 4 Vaikka suurin osa suomalaisista asuu radan varressa, vain joka kahdeskymmenes matkakilometri taitetaan junalla
5. mukaan henkilöautoilua roimasti ympäristöystävällisempi tapa liikkua. Mutta miten houkutella ihmiset juniin. ine haasteisiin. SUOME LUO TO 3/98 Nopeat Pendo/inot Liikennöivät lähivuosikymmeninä suurimpien kaupunkien välillä
Vasta sen jälkeen tulee esimerkiksi matkan hinta", arvioi liikennettä tutkiva professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. "Eri liikennevälineiden aikataulujen yhteensovittaminen olisi ehdottoman tärkeää", Mäntynen sanoo. Kalenoja pohtiikin, millaisia liikennepoliittisia johtopäätöksiä hänen tutkimuksestaan voi vetää: "Ei ilmeisesti kannattaisi rakentaa kovin paljon lisää raiteita, koska niiden käyttöaste laskisi. Tutkimuksen mukaan sähkökäyttöinen raideliikenne on kaikkein ympäristöystävällisin kulkumuoto. Professori Jorma Mäntysen mielestä junien vauhdin kasvattaminen on vain osa ratkaisua. Tuoreimpia kotimaisia tutkimuksia on diplomi-insinööri Hanna Kalenojan parin vuoden takainen lisensiaattitutkimus. Itse asiassa yhteys Kotka-Kouvola-Riihimäki-Tampere on pelannut opiskeluaikanani moitteettomasti vain kerran." Hasu käyttää junaa lähes viikoittain matkalla kotikaupungistaan Kotkasta opiskelupaikkakunnalle Tampereelle. Kuin Mäntysen näkemyksen henkilöitymä on Helsingin rautatieasemalla tapaamani opiskelija Nina Hasu. Hasu antaa ilomielin haastattelun, koska haluaa lähettää terveisiä VR:lle. Sähköjunaliikenteen päästöihin vaikuttaa tietysti Suomen kulloinenkin energiantuotantorakenne. Haluamme tukea VR:ää ja suojella luontoa." Sähköjuna säästää eniten ympäristöä Jos ihmiset valitsisivat kulkuvälineensä pelkästään ympäristövaikutusten perusteella, he päätyisivät epäilemättä junaan. "Liikennevälineiden energiankulutuksen erot ovat todella suuret", Kalenoja sanoo. "Junien vaihtoajat ovat liian lyhyitä. Siinä verrattiin eri liikkumismuotojen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia, joihin lasketaan muun muassa ajoneuvon polttoaineen tuotanto ja kulutus, ajoneuvoihin sitoutunut energia ja päästöt. Jyrki Pussisen Tampereen teknilliselle korkeakoululle tekemän tutkimuksen mukaan sähköjunaliikenne on dieseljunaliikennettä ympäristöystävällisempää kaikilla muilla paitsi rikkidioksidipäästöillä mitattuna. Nina Hasulla on oma auto, mutta sen hän jättää kotiin, ellei satu olemaan poikkeuksellisen paljon matkatavaroita. Hänen mukaansa ihmiset ovat muuttuneet teknistymisen myötä kärsimättömiksi: "Odottelua ei siedetä, vaan kaiken on tapahduttava heti." Esimerkiksi liikennevälineen vaihto matkan aikana koetaan erittäin epämiellyttäväksi, ja vaihdon ansiosta matka-aikaa pidetään pidempänä kuin se oikeastaan onkaan. "Jos koko Suomen liikenteen energiankulutus haluttaisiin mahdollisimman pieneksi, sähkökäyttöisen raideliiken6 teen osuus nousisi jopa kolmeen neljäsosaan kaikista pitkistä, yli 500 kilometrin matkoista." Tällä hetkellä pitkistä matkoista tehdään junalla neljäsosa. Viime vuoden lopulla valmistuneen, Hollannin ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan tärkein yksittäinen tekijä matkustusvälineen ekologisuutta mitattaessa on sen käyttöaste. VR:llä haasteeseen on yntetty vastata muun muassa tuomalla liikenteeseen uusia, nopeita junia. Jos vaihtoaikaa on vain muutama minuutti, on pakko juosta kun siirtyy laiturilta toiselle. Matka-aika ratkaisee Liikkumismuotojen valintaan vaikuttavat matkan nopeus, mukavuus, hinta ja liikennevälineen saavutettavuus. Raideliikenne onkin Kalenojan mukaan omimmillaan juuri pitkillä matkoilla; lyhyemmillä taipaleilla linja-auto pääsee ympäristömittarilla lähes samoihin tuloksiin. Junien nopeuden kasvattaminen on vain osa ratkaisua; eri liikennevälineiden aikataulujen pitäisi sopia yhteen. Myöskään bussiaikataulut eivät satu juna-aiSUOMEN LUONTO 3/98. Riittää, kun kaikkien suurimpien kaupunkien välillä on junayhteys." Sähkökäyttöi sen ja dieseljunan ympäristövaikutuksissa on suuri ero. "Olen kurkkua myöten täynnä junalla matkustamista. "Matka-aika ovelta ovelle on kaikkein ratkaisevin. Tätä tukevat myös tutkimukset, joiden mukaan junaliikenteen matka-aikojen lyhentäminen lisää selvästi kaukojunaliikenteen matkustajamääriä. On poikkeus, jos junat ovat aikataulussa. Toisaalta täytyy muistaa, että keskivertoa junatai lentomatkaa ei oikeastaan ole olemassakaan. Jos esimerkiksi henkilöautossa on täysi lasti matkustajia, autoilun asema muihin välineisiin verrattuna kohenee huomattavasti. koilla junaa. Junan ympäristöystävällisyys on todettu useasti . Matka-ajan pituus ovelta ovelle ratkaisee kulkuvälineen valinnan. Nopeiden junien ansiosta matka-ajat esimerkiksi Helsingistä Poriin, Jyväskylään ja Joensuuhun lyhenisivät kaikki nykyisestä noin tunnilla, matkustusaika Helsingistä Rovaniemelle yli kahdella tunnilla. Suomeen tilatulla kallistuvakorisella Pendolinolla voi nykyisillä radoilla saavuttaa 220 kilometrin tuntivauhdin, tosin ratojen perusko1jauksen jälkeen. Keski-Euroopan tiheästi asutuissa maissa raideliikennettä on nopeutettu rakentamalla suurnopeusratoja, joilla nopeat junat voivat liikennöidä yli 250 kilometrin tuntivauhtia
Tämän vuoden valtion tuloja menoarviossa tarkoitukseen on varattu rahaa, jatkosta ei ole varmuutta. Autoilua pidetään turhaan halvempana Perhe valitsee usein esimerkiksi lomamatkalle kulkuvälineekseen auton, koska pitää sitä halvempana kuin junaa tai bussia. Junassa sen sijaan pitää kertoa matkan hinta matkustajien määrällä", sanoo liikennetutkija Jorma Mäntynen. Yli kolmen aikuisen ryhmä saa lipuistaan 20 prosentin alennuksen. Viime vuonna valtio osti VR:n kannattamattomia vuoroja 229 miljoonalla markalla. Keskuksesta voisi vuokrata polkupyöriä ja henkilöautoja sekä hankkia tietoja paikkakunnan hotelleista ja retkeilymajoista. Jalasto ounastelee työmarkkinaongelmia: "Tulee riitaa siitä, kenen palveluksessa kukin on." Periaatteessa sekä liikenneministeriö että VR kannattavat yhden luukun järjestelmää ja iso askelkin on otettu: myynnissä on taskuaikataulu, johon on koottu tiedot vaihtoyhteyksistä junasta bussiin ja bussista junaan 32 paikkakunnalla. "Rautatieliikenteessä on jotakin erityistä imua", sanoo Petri Jalasto. Jos palveluita ei voisi käytännön syistä sijoittaa saman katon alle, helppo siirtyminen asemalta toiselle järjestettäisiin esimerkiksi tiheän liityntäliikenteen avulla. Linja-autot ovat joustavia, mutta toisaalta hitaita kierrellessään pikkuteillä." Vähäliikenteisten paikallisjunalinjojen hoitoa koskevassa selvityksessä arvioidaan, että huonosti kannattavien paikallisjunavuorojen lopettaminen ja korvaaminen linjaautolla kasvattaisi matka-aikoja eräissä tapauksissa jopa kaksinkertaiseksi. Henkilökunnankin asenne on toistaiseksi enemmänkin liikkumismuotojen keskinäistä kilpailua kuin yhteistyötä korostava monilta rautatieja bussiasemilta ei saa edes pyytämällä muiden liikennevälineiden aikatauluja. VR:n henkilöliikenteen markkinointipäällikkö Antti Jaatinen on pessimistinen: "Jos maksajia ei löydy, matkakeskusasia ei edisty." Mutta voisiko aluksi kuitenkin huolehtia siitä, että edes tiedot aikatauluista saisi samalta luukulta. Yksi VR:n vastaus kannattamattomien linjojen liikenteen hoitoon on kevyempi kalusto, jossa tarvitaan vähemmän henkilökuntaa kuin nykyisissä junissa. Erityinen ilonaihe ovat junien kuulutukset: "Ne ovat joskus aika omalaatuisia, hauskoja." Kaikki palvelut saman katon alta. Selvityksen mukaan kokemus on myös osoittanut, että joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat saattaneet vähentyä jopa 40-60 prosenttia linja-auton tultua joillakin linjoilla junan tilalle. Uudet kiskobussit aloittavat liikennöinnin vähäliikenteisillä rataosuuksilla ensi vuosikymmenellä. Niukasti liikennöityjen linjojen tulevaisuus ei ole kovin pitkälle turvattu. Esimerkiksi auton hankintaja korjauskuluja ei 7. Wikström/Luontokuvat Noin 120 000 pääkaupunkiseudun asukasta käyttää paikallisjunaa päivittäin. Asia ei ehkä kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Sen sijaan keskuksia edistetään kaikin muin tavoin", Petri Jalasto kertoo. Ajatus on loistava: liikennevälineisuoMEN LUONTO 3/98 den asemat ja niihin liittyvät palvelut sijoitettaisiin yhteen pisteeseen. Nämä puolestaan ovat olettaneet, että liikenneministeriö tukisi keskusten rakentamista. "Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 22 kaupunkia", kertoo neuvotteleva virkamies Petri Jalasto liikenneministeriöstä. Aivan yksiviivainen tämä kertolasku ei kuitenkaan ole. Junien muut palvelut ovat Hasun mielestä parantuneet ja henkilökunta on avuliasta. VR:llä on monenlaisia alennuslippuja: opiskelijoille, eläkeläisille, varusmiehille, perheille ja ryhmille. Liikenneministeriöllä on matkakeskusverkkohanke, joka ratkaisisi ongelmat. Mäntysen mukaansa autoilun halpuuskin on näennäistä: "Ihmiset eivät osaa laskea henkilöauton todellisia kustannuksia. "Raideliikenteessä on imua" Liikenteen valtavirtojen ulkopuolella raideliikenne toimii valtion tuella. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alle 16-vuotiaan lapsen perhe matkustaa aikuisten lippujen hinnalla. Hänen mukaansa matkakeskus jo toimii käytännössä esimerkiksi Seinäjoella, jossa rautatieja linja-autoasemat ovat samassa rakennuksessa. "Rautatiet kulkevat tärkeimpien kaupunkien välillä. "Ei ole itsetarkoitus, että kaikkialla on raideliikennettä", sanoo Liikenneliiton puheenjohtaja, taloustutkija Hannele Luukkainen. P-G. Espanjasta 1995 tilatut kiskobussit osoittautuivat kuitenkin liian meluisiksi ja painaviksi. Tutkimusten mukaan näet vaihto esimerkiksi junasta linja-autoon on ihmisten mielestä vielä epämiellyttävämpää kuin vaihtaminen junasta toiseen. kataulujen kanssa yhteen", Hasu jatkaa. Hänen mukaansa harvaanasuttujen seutujen joukkoliikenne voidaan hoitaa muillakin välineillä. Joukkoja kevyen liikenteen etujärjestö Liikenneliitto ei aio pitää mielenosoituksia, vaikka kannattamattomia vuoroja lakkautettaisiinkin. "Kuka ylläpitää palvelua, kuka vastaa tietojen ajanmukaisuudesta?" kysyy Jaatinen. Kantona kaskessa on rahoitus, josta kaupunkien ja joukkoliikenteen harjoittajien pitäisi kantaa päävastuu. Mutta kuinka vaihto joukkoliikennevälineestä toiseen voisi sujua kovin vaivattomasti, kun matkalainen saa kävellä rautatieasemalta linjaautoasemalle keskimäärin puolen kilometrin matkan. "Henkilöautolla matkustamisen hintaan pätee jakolasku: mitä useampi matkustaja autossa on, sitä halvempi on matkan hinta. Paikkakunnasta riippuen matkakeskus voisi toimia paikallisbussien ja pikalinjojen terminaalina, rautatieasemana, taksiasemana, metroasemana ja lentoyhtiön sekä vesiliikenteen paikallistoimistona. "Liikenneministeriö ei tässä vaiheessa anna suoraa taloudellista tukea matkakeskusten rakentamiseen
Se että matkatavaroiden määrää oli pakko rajoittaa, aiheutti matkan aikana muutamia epämukavia tilanteita. Sopiiko kilpailu raiteille. Matkatavaroina oli kaksosten rattaat, selkäreppu ja salkku. Liikennöinnin monopoli jäi kuitenkin VR:lle. Esimerkiksi InterCityjuniin tulee jo tänä vuonna uusia kaksikerroksisia vaunuja, joissa on varustus liikuntarajoitteisille. Kilpailu Suomen rataverkolla tuli periaatteessa mahdolliseksi, kun radanpito erotettiin liikenneministeriön alaisen Ratahallintokeskuksen vastuulle 1995. "Syynä rautatieliikenteen vähenemiseen on ollut maantieliikenteen kilpailun lisäksi rautateiden kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin koskien hinnoittelua, joustavuutta, luotettavuutta ja säännöllisyyttä", analysoi Timo Järvelä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselle viime vuonna tekemässään tutkielmassa. Henkilöautollamme ei talven siihen asti kylmimpänä päivänä ilmeisesti olisi päässyt lainkaan perille. Liikennetutkija Jorma Mäntynen kuuluu niihin, joiden mukaan VR:ssä ollaan liian omahyväisiä: "Yhtiön pitäisi olla vilpittömämmin kiinnostunut matkustajien tarpeista." VR:n markkinointipäällikköä Antti Jaatista tällaiset väitteet harmittavat. Kaikkiaan kaukoja lähijunissa tehtiin viime vuonna 49,9 miljoonaa matkaa, joista kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Toistaiseksi erityispalveluja tarjoavien vuorojen määrä on melko pieni. "Joudumme käymään matkustajista kovaa kilpailua junien ja henkilöautojen välillä. Timo Järvelä huomauttaa tutkimuksessaan, että Suomen rautatiet ovat moniin muihin Euroopan maihin veITattuna lilliputtiluokkaa. Jos esimerkiksi väli HelsinkiPori viipaloitaisiin parille eri yhtiölle, ei samalla kalustolla voisi enää liikennöidä Helsingistä Poriin ja kustannukset nousisivat. Helsingin ja Tampereen tai Helsingin ja Turun vilkkaita välejä haluaisi varmasti liikennöidä monikin yhtiö ja hinnat saattaisivat näillä osuuksilla laskea. Liikennetutkijan mielestä VR:ssä ollaan liian omahyväisiä: "Yhtiön pitäisi olla vilpittömämmin kiinnostunut matkustajien tarpeista. Junalle kertyi pluspisteitä toimintavarmuudesta. VR:n henkilöliikenteessä tehtiin esimeriksi 1994 vain noin kahdeskymmenesosa Englannissa tehtyjen matkojen määrästä. Parhaillaan istuvan työryhmän pitäisi tehdä ehdotus siitä, miten kilpailu voisi toteutua. Junamatka alkoi henkilöautolla, koska Karjaalle ei kulje sunnuntaisin aamubussia. " lasketa mukaan. Henkilöautolla tehdään kaikista matkoista 80 prosenttia. Kotiin jäivät matkasängyt, syöttötuolit, potta ja muu kookkaampi tarpeisto. Lastenvaunut olisi kuitenkin paras nostaa suoraan konduktöörinvaunuun. Timo Järvelä suositteleekin, että kilpailu sallittaisiin vähäliikenteisillä rataosuuksilla ja vilkkaassa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä, mutta kaukoliikenteessä säilytettäisiin VR:n monopoli. Henkilökilometrejä kertyi 3,4 miljardia. Tiheästi asutuissa Hollannissa ja Britanniassa sekä perinteikkäässä rautatiemaassa Sveitsissäkin matkan hinta oli kolminkertainen ja Yhdysvalloissa kaksinkertainen. Monella on myös VR:stä sellainen käsitys, että hallitessaan yksinvaltiaana raideliikennettä se on paavillisempi kuin paavi itse. Kilpailijoille on siksi vain vähän jaettavaa. Kilpailu rataverkolla on ollut mahdollista rajoitetusti eräissä Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa. Myös maantiekuljetukset ovat lähes kolminkertaistuneet samalla kun rautatiekuljetukset ovat pysyneet entisellä tasolla. Junan käyttö riippuu täysin palvelujen tasosta." VR onkin viime vuosina lisännyt palvelujaan. VR:n henkilöliikenteen matkustajien määrä on kasvanut tasaista kolmen prosentin vauhtia neljänä perättäisenä vuonna. Kai Ar1es Junassa riittää avuliaita kanssa matkustajia. SUOMEN LUONTO 3/98. D Junamatkalla pienten lasten kanssa .... "Tutkimukset ovat osoittaneet, että kymmenen prosentin nosto lippujen hinnoissa merkitsee kolmen prosentin matkustajakatoa", Jalasto kertoo. 8 VR kuin paavi. Joukkoliikenteen lippujen arvonlisävero on huolimatta korotuksesta edelleen alle yleisen tason tosin eurooppalaisittain yläkantissa. Toisaalta jatkoyhteydet ja muu junaliikenne voisivat kärsiä yhtiöiden "kermankuori nnasta". Matka rautatieasemalle saattoi jatkua vasta, kun seurue oli lämmitellyt huoltoasemalla yli tunnin. Kokeilin kahden alle kaksivuotiaan taaperon kanssa, millä hinnalla ja miten nopeasti ja mukavasti taittuu matka Tammisaaren perukoilta Bromarvista Tampereelle, kun osuus Karjaa-HelsinkiTampere tehdään junalla. Rautatieyhtiöt ovat kaikkialla Länsi-Euroopassa tehneet kolmen viime vuosikymmenen aikana suuria tappioita ja jääneet lisääntyneen henkilöautoliikenteen jalkoihin. "Meitä pidetään monopolina, jonka ei tarvitse välittää asiakkaista." Jaatinen näyttää käyrää, joka osoittaa, että vaikka liikenne Suomessakin on lisääntynyt 1960-luvulta roimasti, lisäyksen on kahminut lähinnä henkilöautoliikenne. Niitä kuitenkin lisätään. Käsitykset kilpailun eduista ja haitoista vaihtelevat huomattavasti arvioijasta riippuen. Myös vaihtoehtoisia junareittejä on niukasti . Matka alkoi epäonnisesti : henkilöauton lämmityslaite ei suostunut toimimaan ja matkalaiset olivat jäätyä parinkymmenen asteen pakkasessa ajomatkalla. Se on VR:n kaikkien aikojen ennätys. EU:n komissio on toivonut, että sen jäsenvaltiot vapauttaisivat raideliikennettään kilpailulle. Kun auto on ostettu, sitä myös käytetään." Lii kenneministeriön Petri Jalasto sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että hinnat eivät ole nykyistä korkeammat. VR:n Antti Jaatinen esittelee mielellään Helsingin Sanomien teettämää runsaan kolmen vuoden takaista kansainvälistä hintavertailua, jonka mukaan sadan kilometrin matkan taittaa junalla Euroopassa Suomea halvemmalla vain Virossa, Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa. Tarjolla on invavaunuja pyörätuolia käyttäville ja muille liikuntarajoitteisille, lasten puuhavaunuja, omia osastoja lemmikkien kanssa matkustaville, torkkuvaunuja työmatkalaisille, videovaunuja, allergiapaikkoja, neuvottelutiloja, uusittuja ravintolavaunuja ja diskovaunuja. Rataverkko on mahdollista avata kilpailulle ensi vuoden alussa
Useimmat paikat ovat seisomapaikkoja oluenjuojille ja harvat penkilliset paikat ol i varattu. Puuhavaunullinen juna sopi aikatauluihimme takaisintulomatkalla. Annoin pluspisteitä henkilökunnalle avuliaisuudesta. Matkan todellinen kesto ilman auton lämmityslaitteen jäätymistä olisi ollut noin viisi tuntia. Voisivatko naisten ja miesten vessat olla erikseen. Käytimme ajan ruokailemiseen, vaikka tarkoitus oli testata seuraavan junan ravintolavaunua. Hintaa junamatkalle olisi kertynyt moninkertaisesti . Lisäksi tuli noin 40 markan taksimaksu Tampereella asemalta määränpäähän Pispalaan. Juna sai taas plussaa henkilökunnan avuliaisuudesta ja lapsiystävällisyydestä. Avulias konduktööri kuljetti ne omaaloitteisesti oikealle paikalleen konduktöörin vaunuun. Edellisessä junassa olisi ollut lasten puuhavaunu. Junan saapuessa hätäilin ja nostin SUOMEN LUONTO 3/98 kaksosten rattaat muiden matkustajien avustamana junanvaunun käytävään. Lapset kyllä viihtyivät tavallisessakin vaunussa, mutta äiti uupui liikkuvaisten lasten vahtimiseen junan käytävillä ja niin taisivat uupua kanssamatkustajatkin. Pasilassa ol isi voinut vaihtaa seuraavaan Tampereelle menevään junaan, mutta vaihtoaikaa olisi ollut vain muutama minuutti. Jos olisin halunnut lapsille paikkaliput, olisin joutunut ostamaan heille myös matkaliput. Anne Brax 9. Kai Anes Puuhavaunussa lapsilla riitti tekemistä: testimatkalainen Reetta kiipesi leikkijunan päälle maisemia tähyilemään. Henkilökunnan avuliaisuus oli moitteetonta. Junalle tuli miinuspisteitä epämiellyttävästä baarivaunusta. Loput matkasta taittui taksilla, jonka saimme helposti asemalta. Kokemus oli ihana: lapset leikkivät leluilla, laskivat mäkeä ja viihtyivät loistavasti koko kaksituntisen äidin lukiessa kitjaa. Tampereella konduktööri auttoi meidät vaunuinemme junasta. Odotusta seuraavaan junaan kertyi vain viitisentoista minuuttia. Toinen lapsista ihastui matkan aikana konduktööriin niin, että istui tämän sylissä pitkät tovit. Jos lasten vaipat olisi pitänyt vaihtaa junassa, kokemus olisi varmaan ollut epämiellyttävä. Tavallisessa pikajunan matkustajavaunussa lapset ikävystyivät paikallaan istumiseen kolmessa minuutissa ja juoksentelivat pitkin käytäviä. Kokonaiskuvaksi jäi, että matka pienten lasten kanssa sujuu mutta vain jos matkan suunnittelee todella tarkkaan. On valittava junavuorot, joissa on kunnollinen ravintola ja mieluiten puuhavaunu lapsille, mutta tämä ei ole helppoa vuorojen vähäisyyden takia. Matka Karjaalta Helsinkiin maksoi pien perheellemme vain yhden aikuisen menolipun verran: 140 markkaa. Myös ruokalista oli suunniteltu kaljanjuojille: pitsoja, hampurilaisia, bratwursteja ja muuta hiukopalaa. Ruokailu junan ravintolassa oli suunnitelmissa, mutta rantaradalla on käytössä baarivaunu, jota ei ole suunniteltu lainkaan lapsia ajatellen. Koska automatka pitkittyi, myöhästyimme junasta, johon meillä oli liput. Juuri tätä lyhyemmässä ajassa en ole ajanut Bromarvista Tampereelle omalla autollakaan, koska lasten takia täytyy pysähtyä ruokailemaan ja leikkimään. Kai Anes Junassa ei onneksi ollut tungosta; jos lapsille olisi pitänyt ostaa paikkaliput, matka olisi tullut paljon kalliimmaksi. Konduktööri ei pannut lainkaan pahakseen. Siirtyminen lasten, vaunujen ja matkatavaroiden kanssa laiturilta toiselle tuntui vaivalloiselta ja riski myöhästyä olisi ollut suuri. Junalle miinuspisteitä vessojen epäsi isteydestä. Jouduimme siis odottamaan seuraavaa junaa vajaan tunnin Helsingissä. Konduktööri nappasi taas lastenvaunut ja auttoi muutenkin Tampereen junaan asettumisessa. Myös tämän välin jouduimme matkustamaan tavallisessa pikajunassa
D Tuomo Hurme palkittiin Euralainen Tuomo Hurme sai Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n ensimmäisen ympäristöpalkinnon, 5000 markkaa. Kj]pailuun osallistui 77 kuvaajaa yhteensä 307 kuvalla. Hurme työskentelee luontokuvauksen ohessa osa-rukaisena valokuvaajana ja toimjttajana Alasatakunta-lehdessä. Sää kuitenkin vaihteli melkoisesti. Runsaslukuinen tiaisparvi sai seurakseen käpytikkoja ja palokärjen. Helmikuun pureva pakkastuuli pyyhki avointa Lamunkaria lähes taukoamatta. Tuomaristo kehui voittokuvaa muun muassa tasapainoisesti sommitelluksi, syväteräväksi ja vaikutelmaltaan kolmiulotteiseksi. lähes 30 pakkasastetta. Pakkanen koetteli heikkokuntoisimpien eläinten kestävyyttä: toinen Ouluun talvehtimaan jääneistä mustapääkertuista löydettiin kuolleena. 2. D Luontokuvia Lahtelrusen, parikymmentä vuotta kuvanneen valokuvaajan Erkki Heinosen näyttelyyn Maisemia ja yksityiskohtia vuosien varrelta voi tutustua maaliskuun ajan arkisin klo 9.30-16.00 Luontokuvissa. SUOMEN LUONTO 3/98. Perttu Saksa Helmikuussa paukkui pakkanen Talven ennätyspakkaset paukkuivat Ivalossa 17. Tuomo Hurmeen valokuvaajan uraa leimaa voimakas luonnonsuojeluhenkisyys. Rannikon ohut lumipeite edisti jäätiköiden vahvistumista ja jäätie Hailuotoon voitiin avata. Eniten lunta oli Kjttilän Pokassa,jossa hangen syvyydeksi mjtaruin 17. helmikuuta 42,4 asteen voimalla. Etelämpänäkin o]j kylmää, esimerkiksi Lahdessa oli 2.2. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenille kohdistetulla ki lpailulla etsittiin kuvia, jotka ilmentävät mahdollisimman hyvin Lapin luontoa, sen rauhallisuutta ja puhtautta. Viirupöllö oli jättänyt jälkensä hankeen tavoitellessaan myyriä Lahden läheisellä peltoaukealla. Kiristynyt pakkanen toi lisää lintuvieraita ruokinta paikalle. Kuun puolivälissä oli Ivalossa 80 senttiä lunta, Oulussa puolisen metriä ja Lahdessa lähes 30 senttiä. lähes 140 senruä. Välillä aurinko prustoi kevfusesti ja linnut lauloivat, kohta taas tarvottiin lumjpyryssä. luontokuvat/luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 11, Helsinki (09) 409 238. 10 Lapissa kaamos aika päättyi ja aurinko tuli esiin. Tunturi puro kiri voittoon Luontokuvaaja Pekka Luukkola voitti Tunturipurollaan 10 000 markkaa Hartwallin Lapin Kulta -oluen valokuvakilpailussa. Valokuvanäyttelyiden ohella Hurme on julkaissut kirjan Pyhäjärvi ja Koske/järvi Satakunnan helmet sekä kuvateoksen Pyhäjärviseudun luonnonaarteet. Kylmällä helmikuisella taivaalla valo leikki jääkiteiden kanssa ja synnytti hienon 22 asteen halorenkaan
Talvehtivat selkärangattomat eläimet alkavat jo syksyllä väkevöittää solujensa nesteitä muun muassa proteiineilla ja alkoholei lla, kuten glyseroleilla. Näillä reissuilla kirjosiipiä eksyy silloin tällöin Suomeenkin, onpa jokunen jäänyt pesimäänkin. "Routivassa maaperässä tämä vaara on paljon suurempi." Hämähäkkien lisäksi jäässä talvehtimiseen joutuvat turvautumaan muun muassa sudenkorentojen toukat ja muut pienvesien hyönteiset, joiden kotilampi jäätyy talvella pohjaa myöten. Suomen Kansan Kalenterin mukaan varis osasi ennen ennustaa säätäkin: jos varis maaliskuussa pysyttelee teillä, tulee pian kelirikko, mutta jos se lentelee ilmassa, on tiedossa kaunista säätä. AJANKOHTAISTA Tarkkaile lehtikuusia Petri Pietiläinen/Luon1okuvat Lehtikuusen siemeniä syöviä kirjosiipikäpylintuja on liikkeellä. Jääpuikon hämähäkki saattaa sen sijaan olla osittain jäätyneenä siten, että sen solujen välitilat ovat jäässä. Juho Rahkonen Useimmat selkärangattomat viettävät talvensa suojaisissa paikoissa alijäähtyneinä. Vanhoja merkkejä keväästä oli se, että variksia alkoi taas näkyä sy,jäisimmilläkin seuduilla. Juho Rahkonen 11. · .,, Varis tietää milloin kevät tulee Matti Sirkiä/Luontokuvat Maaliskuussa talven selkä on taittunut. Jään vangit Kevättalvi on kirkastanut kallionjyrkänteen jääpuikot läpikuultaviksi, ja yhden jääpuikon sisältä paljastuu hämähäkki! Tutkija Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta uskoo, että keväällä hämähäkki kömpii puikosta ulos vahingoittumattomana. l C ·1 • ... Itse solut eivät kuitenkaan saa jäätyä, jotteivät niiden tärkeät kalvorakenteet tuhoutuisi ja eläin menehtyisi. Lintu asustelee vakituisesti Siperiassa, mutta lähtee huonoina käpyvuosina vaeltamaan. Kuvan naaraslinnun saattoi nähdä alkutalvella Helsingin Kaivopuiston lehtikuusissa. "Tukevan jään sisässä on sikäli turvallista, että siellä SUOMEN LUO TO 3/98 jääkiteet eivät pääse puhkomaan eläimen ihoa ja sitä kautta aiheuttamaan jäätymistä", selvittää Haimi. Näillä toimilla eläimet kestävät jopa alle 20 asteen pakkasia. Hämähäkki selviytyy jääpuikon sisässä elimistönsä pakkasnesteiden avulla. Lisäksi eläimet tyhjentävät suolensa, jotta siellä olevat epäpuhtaudet eivät jäätyisi ja jäädyttäisi koko elimistöä
Ryhmä oli iloisesti yllättynyt siitä kuinka hyvin ja hienovaraisesti lumikengillä päästiin Kolin vaarojen ihmeitä tutkimaan. _,-:_'i_·:.-_ ·_-•.' Yrlflf" ";--<"<'• · .. laelle päästyään. ~· '·. Kolilla toimiva eräopas Irja Kinnunen järjesti tammikuussa pohjoiskarjalaisille eräja retkioppaille kurssin lumikenkien käytöstä. \1;_ .. . Maamme kaksi vanhinta kansallispuistoa on perustettu 1938. Ilmeisesti ne ovat myös ilkeitä, sillä niillä on suojaväritys ja ne liikkuvat juuri pahimpaan aikaan. , ~"·.,~ Timo Niemincn/Luontokuvat 2. Pari vuotta sitten alettiin Pohjois-Karjalassa muun muassa Kolin vaaroilla kokeilla luonnossa liikkumi sta lumikengät jalassa. Siitä ei ole mitään hyötyä ihmiselle eikä muulle luonnolle, hän jatkaa. . Jyrkissä mäissä oiva apu ovat suksisauvat. Päivien aikana tutustuttiin muun muassa Mäkrävaaran tykkylumiseen maisemaan, jonka hiljainen kauneus mykisti joukon. Maaliskuun 20. Minkä puiden käpyjä seuraavissa kuvissa on. OHO! kään uhanalainen lajihan hirvi ei ole". Mu istatko mitkä ne ovat. Maija Scpp:inen/Luontokuvat :c J L . Murto tosin myöhemmin korjaa väitettään: hyötyä on hirven metsästämisestä saatava ilo. Hirvet ovat Murron mukaan tyhmiä, arvaamattomia ja aggressiivisia. Vasta ukset sivulla 66 SUOME LUONTO 3/98. 7. . Ulkomaalainen matkailija, joka ei osaa hiihtää, mutta haluaa päästä suomalaisen metsän syliin, onnistuu lumikengillä. 3. , ,;·,· .... 4. AJANKOHTAISTA Lumikengillä luontoon Suomalaiset ovat perinteisesti menneet talvisen metsään suksilla. on kevätpäiväntasaus. .. Montako liikennekuolemaa johtuu ylinopeudesta Malli Eskelinen Lumikengillä liikkuessa ehtii nähdä ja aistia metsän hiljaisuuden. Pyhäselässä alettiin jo useita vuosia sitten testata lumikenkien sopivuutta retkeilyyn ja kuntoliikuntaan. 1 -..f'. . Mi kä on pienin petoni säkkäämme. Montako ihmistä tappavat rattijuopot Suomessa vuodessa. ; ,. Mitä sillä tarkoitetaan. Matti Eskelinen ja varsinkin liian suuresta tilannenopeudesta. 6. -· --~. Etelästä hirvet voisi metsästää pois, sillä "mi12 Lumikengillä Kolin Mäkrävaaralle kivunnut ryhmä pysähtyi hengähtämään. Latua tehdessäni huomasin, että lumikengillä on paljon helpompi liikkua mäkisessä, metsäisessä maastossa kuin sukLukija lähetti toimitukseen kopion Tekniikan Maailmassa (15/1997) ilmestyneestä Matti Murron jutusta "Hirveät hirvet". Murto kertoo omia kauhukokemuksiaan: aggressiiviset hirvet ovat käyneet ki mpuun jopa hänen ajaessaan veneellä. ·'.·:_~&' ..-,f \-~1,'.'I .. Mutta eikös eraan haastattelututkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista autoilijoista ollutkin omasta mielestään "keskitasoa parempia" autonajajia. On aivan toista kulkea lumisessa metsässä vaikkapa valmista polkua lumikengillä kuin kävellä tai hölkätä tien reunaa autojen seassa pakokaasuja hengittäen. silla ja että lumikenkäkävely on e1ittäin tehokasta ja turvallista kuntoliikuntaa. Milloin metsäjäniksen keväinen karvanvaihto alkaa. Syyllistyykö tietä ylittävä hirvi suurempaan rikokseen kuin rattiin kännissä kapuava ihminen. Samaa en voi sanoa monista Suomen teillä kaahaavista autoilijoista. . Silloin hankin lumikengät ja tamppasin lyhyellä askeleella uran ensin yhteen suuntaan ja sen jälkeen toiseen suuntaan, jolloin syntyi noin metrin levyinen hyvä ura. Hän vaatii, että Suomi pitäisi jakaa aidalla noin Jyväskylän tasalta. Leveät eräsukset ovat siihen tarkoitukseen edelleenkin käyttökelpoiset. . _ _··· . Tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan lumikengät ovat selvästi paras kulkuväline talvisen metsän kokemiseen erityisesti vaaroilla ja harjui lla. 5. Juha Valste 1. Hirvi on vahinkoeläin maanviljelyksen, metsänhoidon ja liikenteen kannalta. Luettelepa tintit. Mwto päättää juttunsa ihmettelyyn: "Jostakin omituisesta syystä hirviä jopa ihaillaan." Täytyy myöntää, että minäkin ihailen hirviä: ne ovat uljaita eläimiä. .•, ··. Mitkä ovat lehmän, sian ja kanan villit alkumuodot. _: --~.:~fi J/11 tll . Hirven kaltaisen turhan eläimen takia ei pidä hyväksyä hirvikolareiden puolta tusinaa ihmisuhria vuodessa, sanoo Murto. Alkusysäyksen sain siitä, että tehdessämme kunnan hiihtolatuja eräs maanomistaja kielsi moottorikelkan käytön ladun tekemiseen. Tiasten hei mossa on 47 lajia, joista kuusi pesii Suomessa. . Entä jos pistettäisiin aita puoleenväliin Suomea, ammuttaisiin sen eteläpuolelta rattijuopot ja kaahaajat (nehän ovat turhia otuksia!) ja annettais1111 niiden lisääntyä vain pohjoisessa
Menneinä vuosikymmeninä säikyttiin puukujanteen työläyttä. Alailmakehässä otsonia syntyy sekä epäpuhtauksista että luonnon omista hiilivetyja typenoksidipäästöistä auringon valossa. Ilmatieteen laitos seuraa alailmakehän otsonimäärää ja tiedottaa kohonneista pitoisuuksista. Sen hyvän kunnon salaisuus lieneekin 1930-luvulla kartanon pihaan vedetty uusi tie. "Kuusten raivaus ja vesakon poisto pitää tehdä joka vuosi. Pui sta herkimpiä ovat koivu ja pyökki. SUOM EN LUONTO 3/98 ku Meurman sanoo kujan elävän uskomattoman paljon vuodenaikojen rytmissä. Eniten kärsivät lapset, vanhukset ja erilaisia hengityselimistön sairauksia potevat ihmiset. Äkil lisiä terveyshaittoja ovat muun muassa yskä, silmien kirvely ja hengenahdistus. Otsonille herkkiä viljelyskasveja ovat muun muassa papu, parsakaali, kaura, vehnä, valkoapila, peruna, tomaatti j a timotei. Lyhyiden otson ipulssien arvellaan olevan vahingollisempia kuin lievemmin kohonneiden pitkäkestoisten taustapitoisuuksien. Liuksialan kartanon komea koivukuja polveilee kangasalalaisessa peltomaisemassa liki kahden kilometrin matkalla. Koi vukujan istutus ajoittui vuosille 19131918. AJANKOHTAISTA Koivukuja elää vuodenaikojen rytmissä Jari Salonen Liuksialan kartanon koivukuja on Pirkanmaan edustavin ja säilynyt alkuperäisessä asussa. Tuntuu hienolta, että muutkin osaavat arvostaa kujaamme", Meurman sanoo viime syksynä saadusta PirKIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Otsoni hengitysilmassamme Elina Pääkkönen Alkavia /ehtivaurioita rauduskoivussa kahden viikon kuluttua otsonialtistuksen aloittamisesta laboratoriossa. Meillä otsonin aiheuttamat kasvutappiot sekä vi ljelysmailla että metsi ssä voivat olla kymmenen prosentin luokkaa. Kaupungeissa syntyy yli määrin otsonia, jota ilmavirtaukset kuljettavat kaupunkien ja liikenneväylien ulkopuolellekin. Euroopan alailmakehän otsonipitoisuudet ovat kasvaneet 20 viime vuoden aikana yhdestä kahteen prosenttia vuodessa. Viime vuosien kovat myrskyt ovat katkoneet iäkkäitä puita ja lähivuosina kirkonkylän puolei seen päähän tulee ehkä pidempikin pätkä kokonaan uusittavaksi", puntaroi Meurman. Liuksialan kujaa ei ole kuitenkaan koskaan edes harkittu kaadettavaksi. Suomeen kulkeutuu otsonia myös Keskija Itä-Euroopasta, suurimmat otsonipitoi suudet mitataankin usein alueilla, joilla päästöjä on vähän. Liuksialassa ei vieläkään. Tällaisia vaurioita voidaan nähdä luonnonpuissakin voimakkaan otsoniepisodin jälkeen Lounaisja Etelä-Suomessa, missä pitoisuudet ovat korkeimmat. Isot maatalouskoneet ja muu raskas liikenne ajaa sieltä, puukujalla kuljetaan nautiskellen. Alice Karlsson 13. "Talven kosteina pakkaspäivinä se on kuin tunneli ja ehkä juuri silloin kauneimmillaan. Yaroitusrajan ylittyessä saatetaan ihmisiä kehottaa pysymään sisällä ja myös autolla ajoa voidaan rajoittaa. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rajoittamalla yksityisautoilua keskustoissa, katalysaattoreilla ja ajonopeutta alentamalla. Kun ajetaan 120 kilometriä tunnissa päästöt ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ajettaessa puolet hitaammin. Hän tiesi, että oikeaoppinen kuja alkaa selkeästi tien vanesta ja johtaa suoraan talon pääoven eteen. Liuksialan kartanon silloinen puutarhuri Jalmari Vartia vaali kujan hyvinvointia lähes elämäntehtävänään. Kartanon isäntä MarkKorkealla yläilmakehässä otsoni suojaa meitä Auringon ultraviolettisäteilyltä, maanpinnalla liika otsoni on haitallista. Suomessa ei näin vakavaan tilanteeseen ole vielä jouduttu. kanmaan komeimman puukujanteen tittelistä. Otsoni vaurioittaa kasveja. Jari Salonen Otsoni voi vaurioittaa myös keuhkoja
Maakuntavaltuusto kokoontui joulukuussa, mutta sillepä ei esitettykään seutukaavan aloittamista. Myös ympäristöministeriö osall istuu toteuttamiseen. Niinpä Kainuun liitto ja Oulun tiepiiri yrittävät silmänkääntötemppua. Lähtökohtana oli Motivan keräämä, kaikki uudet henkilöautomallit käsittävä teknisten tietojen tietokanta, jossa ovat mukana muun muassa kulutusja päästötiedot. Lisätiedot: Tapio Ketonen, Tuulilasi, (09) 759 6249 tai 0400 506538 ja Jochim Donner, Motiva, (09) 456 6099. Messut järjestää Riihimäen Messut Suomen luonnonsuojeluliito n toimeksiannosta. Hanki vinkkejä parempaan asumiseen ja energiansäästöön. Vertailun käytännön järjestelyt hoiti Tuulilasilehti. Liikenneministeri Matti Aura totesi viime syksynä, ettei ministeriö voi edistää tiehanketta, joka ei ole edes seutukaavassa. Korkein hallinto-oikeus pyyhki 199 1 tien Kainuun 3. Haaveena on saada tällä huijauksella rahat YV A:an, ja YV A:sta sellainen, joka hellyttäisi KHO:n hyväksymään ylitystie seutukaavaan. (019) 725 500. TälJaisia suunnitelmia ei tiepiirin papereissa kuitenkaan ollut; eikä merkintä Kainuun liitonkaan osalta merkitse päätöstä 5. Tämä aita sai kunniamaininnan Pirkanmaalla viime kesänä järjestetyssä kilpailussa. Jos tie päätettäisiin rakentaa, päätös joutuisi uudelleen KHO:een. Lisätiedot: Projektipäällikkö Satu Uskali, Riihimäen Messut. Sen jälkeen voitaisiin alkaa tietöihin. Vuosille 19992000 merkittiin Kainuun liiton aloittavan 5. Tiepiiri puolestaan vie Kainuun liiton toimintasuunnitelman Tielaitokseen ja väittää liiton päättäneen 5. D Oulujärven ylitystielle yritetään huijata rahaa Oulun tiepiiri ja Kainuun liitto yrittävät jälleen viedä eteenpäin Oulujärven ylitystietä. Siksi ylitystie-YV A pitäisi merkitä myös tiepiirin suunnitelmaan ja sille myöntää YV A:n vaatimat vähintäin kaksi miljoonaa markkaa. 15) ja väitimme sen olevan Kauniston tilalta Viljakkalan Nisunperältä. Kainuun liiton ja Oulun tiepiirin johtajat siis sopivat kirjoittavansa toisiaan varten suunnitelmat, jotta voivat ylempiensä edessä vedota toistensa papereihin. Kuva oli ki n Siuvon pihapiiristä Nokian Tottijärven Pajulahdelta. seutukaavasta ja YV Aselvityksestä. Kainuun liiton hallitus päätti elokuussa 1997 esittää maakuntavaltuustolle 5. Idea on kaikessa röyhkeydessään tämä: Kainuun liiton johto väitti, että tiepiirillä on tällaiset suunnitelmat, siksi ne otetaan liiton papereihin. Kainuun liiton taas ei kannata tarjota KHO:lle vanhoilla tiedoilla uutta seutukaavaa, johon ylitystie olisi piiretty, koska se pyyhittäisiin pois kuten 1991 . maaliskuuta Avoinna to 26.3. KHO katsoi että "tien rakentaminen on ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämiseen nähden". Asia on umpikujassa. Kainuun liiton toimintasuunnitelmaan otettiin siis toisen viranomaisen "suunnitelmia". PUU V\W05SA, \<.UIN KVMME.N~N PINOSSA. Viime vuonna kilvan voitti Honda Civic 1.5 VTEC. Valinnan teki raati, jossa oli edustajia muun muassa Energiansäästön Palvelukeskus Motivasta, ympäristöministeriöstä, Teknillisestä korkeakoulusta ja liikenneministeriöstä. Riukuaidalla väärä osoite Viime numerossa (SL 2/98) julkaisimme kuvan hienosta riukuaidasta (s. Syynä se, että valtuuston päätöksestä olisi voinut valittaa ja KHO:n päätös muistaen valitus olisi voinut menestyä. Ekoauton valinnalla pyritään kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin auton valinnassa. klo 10-18. Näytteilleasettajat ovat yri tyksiä, viranomaisia ja järjestöjä, joi lla on ratkaisuja kestävän kehityksen edi stämi seksi. seutukaavan aloittamisesta. Kestävä Suomi 98 -messut Hyvinkään Wanhassa villatehtaassa 26.-29. seutukaavasta. Pahoittelemme sekaannusta. AJANKOHTAISTA Seat Toledo on 1998 Ekoauto Vuoden Ekoauton 1998 tittelin sai Seat Toledo TOI. seutukaavan ja Tielaitoksen tekevän ympäristövaikutusarvion (YV A-selvitys). Tielaitoksenkaan suunnitelmissa ylitystie ei ole. seutukaavan tekemistä, ainoana sisältönä ylitystien piirtäminen kaavaan. klo 1218 ja pe-su 27.-29.3. Sen sijaan Kainuun liiton toimintasuunnitelmaan 1998-2000 merkittiin tälle vuodelle, että Tielaitos tekee ylitystiestä tarveselvityksen. D Kestävä Suomi 98 -messut Hyvinkään Wanhassa Villatehtaassa pidettävien Kestävä Suomi 98 messujen sydän on keskustori, josta pääsee kestävään yhteiskuntaan. KESTÄVÄ SUONl98 ~~MESSUT H vinkään Wanha Villatehdas 26.-29.3.1998 14 ' " ---' •I,;, .vl~ '\ tf·~ ?A~~l>I . Poikkea kauppaan, tehtaaseen ja elävään maaseutuun. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 3/98
Anne Kärkkäinen Hehkulamppu j atkaa elämäänsä öljylamppuna. Näyttely muuttaa kuin salaa suhtautumista tavaraan. vat esineet on tehty Senegalissa, Beninissä ja maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Guineassa ja Matissa. Vesistöön on joutunut ilmeisesti muutamia kymmeniä kiloja dioksiinija fu raaniyhdisteitä sekä muita epäpuhtauksia. Isommista säilyketölkeistä saa peltiä suppiloihin tai muihin taloustavaroihin. ja Oulun taidemuseossa 10.6.-30.8. Rakentelee sitten lasipulleron ympärille hennot vanteet ja askartelee muut tykötarpeet tölkkimetallista. Myrkyt ovat sitoutuneet erittäin tiukasti pohjakerrostumiin, ja niiden ri kastuminen kalastoon on hidasta. Juho Rahkonen Jouko Veikkolainen Pulu on joutunut varpushaukan kynsiin Järvenpään keskustassa. vuttamiseksi on tikan elinympäristöjen säästäminen. Useita Länsi-Afrikan kulttuuria valottavia näyttelyitä koonnut Eila Kivekäs lndigosta kertoo, että matkoillaan hän kiinnitti huomiota arjen esineisiin. Nämä ja monet muut kekseliäisyyttä ja suurta iloa huokuSUOMEN LUONTO 3/98 Juho Rahkonen Kiviniemen metsän kaltaiset vanhat, valkoselkätikalle korvaamattomat rantakoivikot ovat huvenneet vähiin. Vuosien aikana hän kartutti kokoelmaa, ja niistä syntyi näyttely Romun toinen elämä. Näyttelyn on koonnut tamperelainen Pyynikinlinnan museo, ja toteutuksessa sitä on avustanut kehitysmaayhdistys lndigo. Suo men pesivä valkoselkätikkakanta on kolmisenkymmentä paria. Luhangan Kiviniemi tammikuussa 1998. Monenlaisten peltiesineiden ohella näytteillä on myös muusta materiaalista valmistettuja tavaroita. Helsingissä näyttely on Rakennustaiteen museossa 25.3.-3.5. Jos lintu on onnistunut saalistuksessaan, annetaan sille ruokarauha. Pökkelön kyljestä huomaa, että tikka on käynyt toukka-aterialla. Ja kas, siinä on tuikku mustaa yötä valaisemaan. Kolapullon sulatettu lasi elää jäänsinisinä helminä. Sulatetut alumiinitölkit on valettu kattiloiksi ja veitsiksi. Siirryin Kymijoen kalaa voi syödä Kymijoen yläjuoksulla Kuusankoskella valmistettiin 1940-84 puunsuoja-ainetta. Noin viiden miljoonan markan hankkeeseen ottavat osaa muiden muassa Suomen ympäristökeskus, Kansanterveyslaitos, UPM-Kymmene ja Joensuun yliopisto. Näitä asioita selvittelevä tutkimusprojekti on ollut käynnissä kaksi vuotta ja jatkuu tänä vuonna. Joskus niiden on vaikeata säilyttää saaliinsa, kun hyvää tarkoittavat ohikulkijat pyrki vät riistämään päivällisen, toivoen josko siitä olisi vielä eläjäksi. Tietenkin öljylampun! Ensin hän läpäisee kannan sydänlankaa varten. Auton sisuskumeista on syntynyt vedennostopusseja tai kankaiden painolaattoja. Monivärisen viuhkan kude on peräisin muovipusseista, jotka on ongittu lentoaseman roska-astioista. Öljylamppu tai raastinrauta syntyy myös nautasäilykepurkista tai sardiinirasiasta. Katsoin poisheittämiäni esineitä toisin silmin. Dioksiinit ja fu raanit liikkuvat hitaasti jokea alas hiukkasiin sitoutuneina, ja joen yläja alajuoksun myrkkypitoisuudet tasoittuvat ajan myötä. Harri Mannonen afrikkalaiseen tapaan ajatella. saakka Pyynikinlinnassa, Mariankatu 40:ssa Tampereella. Taajamien petolinnut ovat melko usein nälkiintyneitä ja erilaisten tulehdusten vaivaamia. Tällä hetke llä sedimenti n myrkkypitoisuudet ylittävät saastuneille maa-alueille ehdotetut raja-arvot lähes koko Kymijoen alueella. AJANKOHTAISTA Arvokas tikkametsä rauhoitetaan Luhangassa Onkisalon saaressa Luhangassa sijaitseva Kiviniemi rauhoitetaan erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elinalueeksi. Yli puolet Suomen tunnetuista valkoselkätikan pesimäalueista on vielä vailla lain suojaa. Niinpä Kymijoesta pyydettyjä vedeneläviä voi napostella vailla huolta syövästä tai jälkeläisten epämuodostumista. Anne Kärkkäinen Romun toinen elämä 15.3. Joki puhdistuu, kun haitalliset aineet kulkeutu vat mereen. Mietin, mitä voisinkaan saada aikaan, jos lähes kaikesta olisi pula. "Vasta noin 100150 parin kanta riittäisi turvaamaan valkosel käti kan tulevaisuuden Suomessa." Paras keino tavoitteen saaAnnetaan petolinnun pitää saaliinsa Sokkeloinen kaupunkiympäristö houkuttaa talviaikaan petolintuja helpon aterian perään. Ajoittain ylitys on jo pa satakertainen. "Kiviniemeä ympäristöineen on seurattu vuodesta 1989, ja alue on Suomen pisimpään yhtajaksoisesti asuttuna ollut valkoselkätikan reviiri", Timo Laine WWF:n valkoselkätikkatyöryhmästä kertoo. Jouko Veikkolainen Romu on raaka-ainetta Mitä tekee köyhä länsiafrikkalainen palaneesta hehkulampusta. 15. Valtiolle lunastettavalla noin yhdeksän hehtaarin alueella on runsaasti vanhaa koivuvaltaista sekametsää ja lahopökkelöitä, joita tikka tarvitsee löytääkseen ravintoa ja pesäpaikkoja
Ahman maa voitti luontokuvakilpailun Vuoden luontokuva 1998 Antti Leinonen: Ahman maa Vuoden Luontokuva 1998 on Antti Leinosen Ahman maa. "Valoisuudesta ja luonnonToinen palkinto Martti Thomenius: Vastavaloon 16 SUOME LUONTO 3/98. "Kuva kertoo hienolla tavalla uhanalaisimmasta suurpedostamme ahmasta ja sen elinympäristöstä", arkiston kuvatoimittajat totesivat. Pääpalkintosumma on 15 000 markaa. Lisäksi Leinonen sai Luontoku vat/Luonnonku va-arkiston 5000 markan erikoispalkinnon
Noin tunnin odottelun jälkeen haason vuosien varrella saanut lukuisia kunniamainintoja. Arktinen Keskus, Arktikum, Rovaniemi 24.5.-14.6. Lähestyessään se teki välillä pystymerkintöjä puihin. Tapahtumien nopeus ja vaikuttavuus olivat temmanneet minut täysin valtaansa. Kolmas palkinto Juha Kantakoski: Sääksi saalistaa Risto Salovaara ja Jouko Veikkolainen. Mahdollisimman tarkasti kameralla seuraten sain pitkälläkin valotusajalla onnistuneita kuvia vilkkaasti liikehtivistä ottelijoista. 1999 17. kerran. Kilpailun tuomaristoon teki vaikutuksen voittajakuvasta henkivä erämaan rauha. Lieksan kulttuurikeskus 19.11.-9.12 Kokkolan museo/K.H . Vuoden Luontoku va 1998 -kilpailuun osallistui 388 valokuvaajaa yhteensä 1099 kuvalla. Seurasi lähes ensimmäisen näytöksen kaltainen taistelu. Ilta oli ihmeellisyydessään todella kummallinen. Kun se oli noin viiden metrin etäisyydellä, haaskalla syövä karhu teki salamannopean hyökkäyksen kohti tunkeilijaa. Kilpailun toisen palkinnon sai Martti Thomenius kuvallaa Vastavaloon, jossa hämähäkki komeilee kimaltelevassa verkossa. Tosin tuntia aikaisempi näytös olisi ollut valojen puolesta parempi. Pian alkoi tapahtua. Haastaja lähestyi haaskaa ja nuorempaa urosta hyvin määrätietoisesti. Kolmannen palkinnon sai Juha Kantakosken Sääksi saalistaa. Turun ym päristötoimisto 12.-30.7. Haaskalle tuli syömään nuorehko aikuinen uros, joka varovaisella käytöksellään paljasti toisten urosten läheisyyden vahvempia uroksia, ajattelin. Kohta se päästi hävinneen matkoihinsa antaen sille vauhtia noin sadan metrin päähän ja palasi täysin uupuneena haaskalle. Kauhukseni huomasin, että en ollut yrittänytkään kuvata. Onnistuin mielestäni täydellisesti tilanteen vaikeuden huomioon ottaen: onhan karhuilla suut ammollaan, joten raivoisa ääntelykin on helposti kuviteltavissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin karhujen tappelevan aivan haaskan vieressä, kuvauspiilon edessä, enkä ole kuullut muidenkaan kuvaajien tällaista tilannetta kokeneen. Otukset ryntäilivät puolelta toiselle aivan kojuni vieressä. 1999 Ostrobothnia Australis, Vaasa 6.31.1. Taistelijat tuskin tarkkailivat lainkaan ympäristöään, vaan nujakan suunta määräytyi täysin satunnaisesti. Ympäristökeskus Kammi , Jyskä 1.-21.10 Oulun kaupunginkirjasto 27.10-11.11. Kunniamaininnoille ylsi 27 kuvaa, joista Heikki Kokkosen Kurjet ja joutsenet sai Eiri kuvan erikoispalkinnon. Renlundin museo 13.12.-3.1. Eero Korva Tarina kesällä ilmestyvästä Vuoden /uonnonkuvat 98 -ki1jasta (W+G). Luonnontieteellinen museo, Helsinki 27.4.-19.5. Tällä kerralla olin jo varautunut kuvaamaan. Karhujen kiima-aika oli kiihkeimmillään ja odottelin päästäkseni lemmenkohtausten todistajaksi kuvaushaaskani läheisyydessä. Näyttely kiertää Suomea Seitsemisen kansallispuiston luontokeskus 8.-26.3 Forssan Luonnonhistoriallinen museo 30.3.-22.4. Kuusamotalo 9.-27.9. Silmänräpäyksessä salon hiljaisuus täyttyi korvia raastavaan karjuntaan kahden suuren uroksen taistellessa pystypainiottein kuin elämästä ja kuolemasta. D Kunniamaininta Eero Korva: Iso Antti ja ... Rytäkkä kesti korkeintaan pari minuuttia: tunkeilija kelkauneudesta huolimatta kuvassa on myös symboliikkaa, joka muistuttaa suojelutyön vaikeuksista." Kuhmolainen Antti Leinonen (s. En usko enää kokevani vastaavaa, vaikka istuisin loppuikäni kojussa. Urho Kekkosen kansallispuisto, Savukosken luontokeskus 18.6.-7.7. Tuomari stoon kuuluivat luontokuvaajat Jorma Blomqvist, kalle tuli kolmas uros, kuvan Iso Antti. Valtavan kaijunnan saattelemana äskeinen voittaja pakeni paikalta hiukan ontuen ja Iso Antti alkoi nauttia haaskasta kaikessa rauhassa. Paikalle tuli hyvin mahtailevin, levein, takajalkoja maahan tömäyttelevin askelin vanhempi uros. Karhun painia Tilanne kehittyi aivan yllättäen. 1951 ) voitti kilpailun myös 1990 karhukuvallaan ja SUOMEN LUONTO 3/98 listi nuoremman alleen ja piti sitä lujassa otteessa maata vasten. Palkinto jaettiin tänä vuonna 19. Äskeinen voittaja kohtasi voittajansa, kun aivan eri painoluokassa painiva lajitoveri tuli valloittamaan haaskaa itselleen. Harmittelin vain, että olisipa ollut videokamera. Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 2.8.-5.9. Noin varttituntiin syönti ei maittanut, vaan haaskan valtias puuskutti hengästyneenä pitkällään haaskan päällä. Ensimmäisen kerran jo yli viisi vuotta jatkuneiden karhukuvausten aikana mieleen hiipi pienoinen pelko turvallisuudestani vanerikopissani: kestävätkö kojun seinät, jos viisisataa kiloa karhumassaa ryntää päin piiloani
Jahdin jälkeinen kanta lienee noin 70 000. Heidän työvälineisiinsä kuuluvat yleisesti muun muassa eläimiin kiinnitettävät radiolähettimet, joilla saadaan luotettavaa tietoa eläinten liikkeistä ja kannan koosta. Kun kansa pelkää sutta, eivät luonnon kuin omat taskunsa tuntevat metsästäjät pidä minkäänlaista hoppua pelon lievittämiseksi asia! 1 isella tiedolla. Vuoden alusta käynnistyi li säksi hanke, jolla selvitetään susikannan hoidon ekologisia perusteita. Niistäkin osa sukkuloi kahta puolta itärajaa niin, ettei tiedä ovatko ne venäläisiä vai kotimaisia. on virallisesti vain yksi suurpetotutkija, Ilpo Kojola, joka työskentelee Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa Taivalkoskella. Ruotsissa on jo parisenkymmentä petotutkijaa. Karhukannan vähimmäiskoko on arviolta 770, ilveksen 790 ja ahman l05-1 20. Esimerkiksi Jon Swenson tutki työryhmineen neljä vuotta karhun ja hirven yhteiseloa Taalainmaallla. Susi on arka ja erittäin pelokas etenkin silloin kun se liikkuu yksin, ja sellaisiahan Suomen sudet enimmäkseen ovat. Petotutkimus kukoistaa naapurissa Suomessa suurpetotutkimus on paljolti kannanarviointia. Hänen työpanoksestaan valtaosa tärvääntyy suurpetojen jälkien etsimiseen ja havainnoitsijaverkostolta saadun aineiston kasaamiseen. Alice Karlsson Peto tappaa elääkseen Tällä vuosikymmenellä ovat erityisesti karhuja ilveskannat vahvistuneet Suomessa. Kenties metsästäjien vastenmielisyys sutta kohtaa selittyy sillä, että sen pelätään kilpailevan metsästäjien pääsaaliista hirvestä. Venäjän Karjalassa on puolestaan laskettu, että 400 sutta tappaa vuosittain tuhat hirveä eli alle 10 prosenttia hirvikannasta. Siellä karhuja ja hirviä on paljon, mutta susia ei ole ensinkään. Pian harmonia osoittautui huterammaksi kuin miltä se äkkiseltään oli näyttänyt. Susi jakoi yleisön. Näin siitä huolimatta, että meillä on suurpetoja enemmän kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Lähes 70 prosenttia maamme susista on Itä-Suomessa. Susi ei käy kovin mielellään haaskalla vaan hankkii itse ravintonsa. Ulosteita tutkittaessa saatiin selville muun muassa, että otSUOMEN LUONTO 3/98. Muun muassa nämä asiat selvisivät helmikuisilla riistapäivillä Oulussa. Tutkimuksen vähyys johtuu rahan puutteesta. Jonkin verran on pystytty tekemään myös ravintoekologista tutki musta. Karhu tyydyttää yllättävän suuren osan energiantarpeestaan marjoilla ja muurahaisilla. Kun Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaj a Timo Helle kehotti metsästäjiä tulemaan mukaan suden suojeluun, salissa vallitsi syvä hiljaisuus. Ulkona paukkui talven julmin pakkanen, mutta sisällä Oulun kaupunginkirjaston auditoriossa yhteisymmärrys metsästäjien, luonnonsuojelijoitten, riistantutkijoiden ja poromiesten välillä lämmitti. Yhdysvaltalaiset ovat arvioineet, että susi kaataa vuosittain 811 hirveä, joista suurin osa on nuoria. Ilveksellä ravinto vaikuttaa poikasten määrään. Kotimaisen kannan suuruus saataa olla alle sata hukkaa. Suomessa Ari Komulainen/Luontokuvat Karhu tyydyttää energiantarpeestaan yllättävän suuren osan marjoilla. 18 Viime syksynä Suomessa ammuttiin 22 836 hirveä. Petotutkija Ilpo Kojolan mukaan Suomessa on viime vuosina havaittu vain seitsemästä kahdeksaan susipentuetta, kaikkiaan hukkia jolkottelee maassamme arviolta 141. Hirviruokaa se syö lähinnä keväällä. Susi on tunteita kuohuttava eläin, jonka moni haluaa nähdä vain vainaana
19. Riistapäivät järjestivät Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Paliskuntain yhdistys. Käytäväpuheissa kyseltiin, mistä poromies ai na voi tietää mikä peto on ollut asialla, mutta asia jäi epäselväksi. Ilveksen pentueiden koko riippuu ravitsemustilanteesta. Ruotsalaiset korostavat, ettei tiheäkään karhukanta juurikaan nakerra metsästäjien etuja. Karhualueen hirvenvasojen saalis pienenee 8-10 prosenttia, aikuisiin hirviin karhun vaikutus on pieni . Norjassa ilmoitetut petovahingot tarkastaa lääninhallitus. Poroilla on nykyään kalutut laitumet, joten ei liene ihme, jos poroja sortuu hankeen silkasta nälästä. Peura on ravitsevampaa purtavaa kuin jänis. son lempinimi marjakarhu on oikeaan osunut. Ahma vai ei Poronhoitoalueella petojen määrää voitaisiin karkeasti arvioida petojen tappamien porojen perusteella. Lisäksi Pulliainen oli tullut siihen tulokseen, ettei ilves vastoin aikaisempia luuloja olekaan territoriaalinen eli sillä ei ole reviirikäyttäytymistä. Karhut metsäkauris. Sinä aikana se teki hirveä kohti 2 1 hyökkäystä, joista vain kaksi onnistui . Viime vuonna porot kellistivät ilmoitusten mukaan yli 3300 poroa, joista haetaan korvauksia liki 10 miljoonaa markkaa. Poro tosin saattaa jäädä helpommin saaliiksi kuin esimerkiksi sen lähisukulainen metsäpeura. Tutkijat seurasivat karhua keväthangilla yli tuhat kilometriä. Tapetuista vasoista 35 prosenttia oli puolestaan joutunut kotkan kynsiin. Ennemmin tai myöhemmin haaskalle hakeutuu peto aterioimaan ja jättää vielä tassunjälkensä käyntikortiksi. Mahoista paljastui myös, että ilves joutuu silloin tällöin tyytymään myös tunkiojätteisiin ja sukulaisiinsa, kotikissoihin. Tutkijat havaitsivat myös, että hirven todennäköisyys joutua karhun hampaisiin on suurempi niillä alueilla, jonne karhu on vastikään asettunut kuin niillä, joilla on vakiintunut karhukanta. Sen tähden ilves saa enemmän pentuja valkohäntäpeurakuin jänisalueilla. Valkohäntäpeuroja saalistava ilves saa isomman pesyeen kuin pääasiassa jäniksillä elävä. Esimerkiksi ahmaa seuranneet tietävät, ettei se ole hyvä saalistaja. Se norkoilee lähinnä suden tappamilla haaskoilla. Professori Erkki Pulliaisen mukaan esimerkiksi il veksen luonnollinen ravintokohde on vesten mahansisältöä tutkittaessa havaittiin, että suomalaiset ilvekset korvaavat kauriit Länsi-Suomessa valkohäntäpeuroilla, Itä-Suomessa jäniksillä ja Lapissa poroilla. Hirvien liikkeitä seurattiin SUOMEN LUONTO 3/98 lähettimien avulla. Ainakin taalainmaalaiset karhut tyydyttävät energiantarpeestaan noin puolet marjoilla. Hirven osuus on 24 prosenttia ja muurahaisten 19 prosenttia. Paliskuntain yhdistys kerää vuosittain vahinkoilmoitukset kaikista petoeläinten tappamista poroista ja hakee niistä korvausta valtiolta. Onhan poro puo1 i kesy elukka, jonka vaistot ja kyvyt ovat jo hieman rappeutuneet. Siellä poroista haetuista korvauksista hyväksytään alle 10 prosenttia. Ilves syö kissojakin Petoeläimet liikkuvat siellä missä niille on ruokaa. Kuolleitten ilsaalisti vat vasoja melko tehokkaasti niiden ensimmäisinä elinviikkoina, sen sijaan aikuisia hirviä otsot eivät juuri onnistuneet kaatamaan. Nils Sundbcrg/Luontokuvat Riistaja kalatalouden petotutkimus on selvittänyt, että ahma saalistaa muun muassa kanalintuja, pikkujyrsijöitä, majavia ja jäniksiä. Juha Taskinen/Luontoku va1 Petoeläinten tappamista poroista ahma oli ollut asialla noin 30 prosentissa tapauksista, karhu 25 prosentissa ja susi 22 prosentissa. Korvaus hirvenlihan menetyksestä voi tulla vaikkapa siitä, että metsästäjillä on mahdollisuus lähteä silloin tällöin karhujahtiin
Kuumana päivänä se kieriskelee mielellään virkistävässä mutakylvyssä. Helena Tengvall Elämää vaistojen varassa Matka alkuhärästä nautaan ja viidakkokanasta kesy kanaan on yllättävän lyhyt. Siitä huolimatta suomenkarjan sonni epäillessään vaaraa laskee vaistomaisesti päänsä alas ja esittää uhkauksen kääntämällä rauhanhäiritsijää kohti terävien, pelottasu oMEN LUONTO 3/98. Maailman viimeinen alkuhärkä kuoli Puolassa 1627. Alkuhärkä oli esihistoriallisten eurooppalaisten tärkeimpiä saaliseläimiä. Vasta tuliaseet tehostivat metsästyksen lajille kohtalokkaisiin mittoihin: 1600-luvulle tultaessa nämä jykevät sarvipäät oli ammuttu suurimmasta osasta Eurooppaa. Nautaryhmän sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen voimistamisessa tärkeää on kumppanin koskettaminen ja etenkin nuoleminen. Perinteinen suomenkarjamme on syntyjään nupoa eli näille naudoille ei kasva sarvia. Tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua alkuhärkiä oli nimittäin 20 paitsi metsästetty, myös kesytetty vetojuhdiksi ja maidontuottajiksi. Asennot ja eleet kertovat tovereille, millä mielialalla ja missä aikeissa toinen lähestyy. Kotija lemmikkieläimillä villit vaistot ja tarpeet ovat yhä tallella. Kotoinen mansikkimme on alkuhärän perillinen suoraan alenevassa polvessa. Alkuhärän perilliset Esihistoria herää eloon vaikkapa suomalaisella metsälaitumella: Jos naudat saavat elää vapaina ja järjestellä sosiaaliset suhteensa itse, ne palaavat alkuhärän matriarkaaliseen, naaraiden hallitsemaan järjestelmään. Mikko Hakanen/Luon!Okuvat Kesysika on alkumuotonsa villisian tapaan luonnostaan siisti. Muutama tällainen ryhmä voi lyöttäytyä yhteen parikymmenpäiseksi laumaksi. Perheryhmään kuuluu emolehmä ja joukko sen eriikäisiä jälkeläisiä. Jotain alkuhärästä jäi jäljelle: kesy nauta. Lajin rippeitä yritettiin pelastaa muun muassa rajoittamalla metsästystä, mutta turhaan. Jos tämä suhtautuu pyytäjään suopeasti, se alkaa nuolla sitä. Uhkauseleet havainnollistavat hyvin, miten kotieläinten vaistotoiminnat ovat periytyneet sukupolvesta toiseen. Mustangeista villikanoihin Kotieläinlajeilla on jäljellä villien kantamuotojensa vaistot ja käyttäytymistarpeet lähes muuttumattomina. Sen kyrmyniskaiset piirteet on ikuistettu muun muassa Altamiran kuuluisiin luolamaalauksiin. Sen turvin vasikka laumassakin palaa imemään oikeaa emoaan. Nuolemista pyytävä lehmä ojentaa päänsä ja kaulansa toiselle. Sonnit liittyvät joukkoon vain kiima-aikoina, muulloin ne elävät yksinään tai poikamiesporukoissa. Kun emo nuolee vastasyntyneen vasikkansa, ne leimautuvat toisiinsa ja oppivat tunnistamaan toistensa yksilöllisen tuoksun. Esimerkiksi pään painaminen alas on uhkausele, jolla vaaditaan toista väistymään