z LJ.J 6 :J V") Irtonumero 33 mk Palokärkeä kolottaa Valtio unohti vuotoslaiset Turvetta ylle
12 Sankari, Aura Koivisto ............................................ Säästötilaus 265 mk. 228 08203 Iiri s Lappalainen. 33 Riukuaita luo tunnelmaa, Olli Marttila ................ Suomen Luonto pyritiiän painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. 38 Luonnonsuojelun tienviittoja 4 (5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä. Osmo Sarin .............................. l/111oitus111yy11ti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kaakao matkaa meille Euroopan kautta, Juha Valste ................................................................ Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 46 Maailman suurin kaivosyhtiö tähyää Lapin malmivaroja, Anne Brax ......................................... z LU 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runebergi nkatu 15 A 23 00100 Helsin ki puh. 16 Lastut lentävät pihapuusta, Matti Torkkomäki ..... Äyriäisten juhlaa, Seppo Vuokko ........................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. vsk.. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. Jokainen metsään jätetty pökkelö ja perkaamaton ran.talepikko riemastuttava! taskun.kokoista koputtelijaa, sivut 22-24. 22 Ei kai varpusen kokoisia tiklwja olekaan. Kansikuva: Matti Torkkomäki seurasi palokärjen pesintää alusta loppuun, sivut J 8-21. Kotilnaasta ........................................................................ Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 59 SUOMEN LUONTO 3/94 53. 54 Kysy luonnosta .. 18 Palokärki on naapu1iksi aika kummallinen, se on töissä aamusta iltaan pyhäpuku päällä. 13 Varjella vai viljellä. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. Kohti ympäristövastuuta ja herkkyyttä, Riitta Wahlström ........................................................ 48 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 26 Muotikuteet turvesoilta. Huima pudotus menneisyyteen, Olavi Heikkinen ja Juha Valste ............................... (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. Luonnonsuojelun etiikkaa, Pentti Linkola ........... Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pi laavan vaihtoehdon. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 52. Vuotoslaiset jäivät vaille oikeusapua, Mikko Niskasaari ..................................................... : ...................................................... 40 Vuoden Luontokuva ottaa kantaa. Erilainen luontokuva, ........................................... (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Päätoi111i11aja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toi111i11ajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka. 25 Turve hoitaa ja lämmittää, Iiris Lappalainen ........ .42 Yhdysvaltalaisen Grand Canyonin reunalla ei saa horjahtaa. 34 Riukuaita ei olekaan mikä tahansa kyhäelmä. 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Ai la Maikki. Olavi Heikkinen ja Juha Valste kävivät Arizonassa kurkkimassa Grand Canyonin reunan yli. Käyttämällemme pai nopaperi lle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. 14 Puheenvuoro luonnonsuojelun motiiveista. 2 Pikkutikat ovat vähentyneet. Katso sivuilta 42-46 miten kävi. Pikkutikka tarvitsee apua, Pertti Koskimies ......... 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 228 082 18 Värierollelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Ki,japaino Oy Aikakausleht ien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luolllo i/111estv)' kuukausittain, paitsi kesä-hei11äki1ussa kaksoisnumerona. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kaksikyttyräinen kameli .................................... 50 Kirjoja ...................................................................... Ti/aushimwt Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomai lle 290 mk. 29 Järven syvänteessä on äyriäi sten salaperäinen maailma. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Summaries of the Main Articles .............................. Onneksi lintua voi auttaa. Ulkomailta ...............................................................
3. Liito-oravia asustaa tiheämmin kuin ehkä missään muualla Suomessa. Toimiminen "luonnon äänenkannattajana" on tuottanut hedelmää. Tällainen on Nuuksion kansallispuisto, jonka perustamista koskeva laki astui voimaan maaliskuun alussa. 53. Retkeilyä on varmasti jollain tavalla kuitenkin kanavoitava, jotta maasto ei liiaksi kulu; sehän on kaikkien etu. Ilmeisesti myös kalastus sallitaan joissain järvissä ja lammissa. SUOMEN LUONTO 3/94 53. Sitä aiotaan tulevina vuosina vielä jonkin verran laajentaa. Silloin tällöin saadaan kuitenkin myös hienoja voittoja, jotka poikkeuksetta ovat vaatineet vuosien sitkeän työn. Mäntykankailla laulelee kulorastas ja kesäöisin kantautuu kehrääjän hyrinä. Suomen luonnonsuojeluliitto alkoi ajaa puistoa aktiivisesti 1980-luvun puolivälissä. Luonnonystävien työllä saatiin torjuttua lisäksi seudun rauhaa uhannut massiivinen kilpahiihtokeskus. Aivan pääkaupunkiseudun kyljessä olevan Nuuksion suojelua esitettiin jo 1950-luvulla, mutta kansallispuistoksi sitä ehdottivat ensimmäisen kerran Urpo Häyrinen ja Martti Linkola Suomen Luonnossa 2/1 967: "On itsestään selvää, että kasvava Suur-Helsinki tarvitsee oman enemmän tai vähemmän alkuperäistä luonnonmaisemaa edustavan alueensa. Nuuksion 16 neliökilometrin laajuinen kansallispuisto on eteläisimmän Manner-Suomen ensimmamen. vsk. Ruuhka-Suomeen tulisi pikimmiten perustaa vielä muitakin kansallispuistoja, kuten Repovesi Kymenlaaksoon ja vastikään esiin noussut puistohanke Kytäjän maille Hyvinkäälle. Kansallispuistossa saa liikkua vapaasti, samoin kerätä sieniä ja marjoja. Myös Suomen Luonnossa on edistetty Nuuksion suojelua parilla laajalla artikkelilla ja lukuisilla pienemmillä jutuilla. Ilman pysyvää rauhoitusta tällaiset alueet tärveltyvät vähä vähältä. vuosikerta 3 1994 Hieno voitto Nuuksiossa Luonnonsuojelijat ovat tottuneet tappioihin. Asia olisi ainakin osittain hoidettavissa siten, että Tervalammin valtionmaa Vihdin ja Espoon rajalla muodostettaisiin kansallispuistoksi." Kansallispuisto vaati kuitenkin kovaa työtä luonnonsuojeluliikkeeltä. Maisemiltaan ja luonnoltaan Nuuksio on hämmästyttävän monipuolinen ja erämainen ollakseen näin lähellä miljoonan ihmisen muurahaispesää. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. · Kansallispuistot ovat lahjoja tulevillekin polville; tulevat pääkaupunkiseutulaisetkin muistelevat taatusti kiitollisena Nuuksion perustamista. Jorma Laurila Soidinsuo Nuuksion kansallispuistossa. Siellä tallustelevat ilvekset ja kirkkaissa järvissä sukeltelevat kuikat. Myös Metsähallitus on suhtautunut puistoon kiitettävän myönteisesti ja vauhdittanut sen perustamista. Monet viettävät myös unohtumattomia öitä sen erämaisissa tunnelmissa, joko teltassa tai kämpässä. Nuuksion maisemissa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä
vsk.. i Tulokset eivät kerro mitään metsien kokonaiskasvusta, jota mitataan valtakunnan metsien inventoinneissa. Niissä käydään läpi Suomen metsät maastossa ja satelliittikuvin. Myös yleisö voi tuoda kuviaan esille ja saada halutessaan henkilökohtaista palautetta tilaisuuden esiintyji ltä. D SUOMEN LUONTO 3/94 53. Tutkija Erja Heinon tekemän selvityksen mukaan uudisrakennuksilta voidaan saada talteen ainakin 70 prosenttia jätteistä. maaliskuuta klol0.10. D Suomi joutuu tiukentamaan rantojensuojelua Kansainväliset sopimukset ja mahdollinen Euroopan unionin jäsenyys vaativat Suomea tehostamaan luonnonsuojelua. Saunan pystyttäminen olisi kuitenkin sallittua. Natura Lumen Turun Linnassa 9. Tästäkin tulee iso kuusi. Tilaisuudessa on kuvaesityksiä ja esitelmiä sekä näyttelyitä. (90) 730 645. Juha Taskisen luontodokumentti saukosta esitetään televisiossa maaliskuussa kahtena päivänä. Kokemäenjoen suiston ja Meri-Porin arvokkaiden lintuvesien ääreltä löytyy tänä keväänä viisi lintutornia. Lisätietoja ohjelmasta antaa valokuvataiteen ohjaava läänintaiteilija Juha Suonpää puh. Esimerkiksi Itämeren suojelusopimus velvoittaa suojelemaan 100-300 metrin levyisen kaistan rantaviivasta. "Vaatimukset nousevat esiin jo pelkän lainopillisen tarkastelun perusteeella; kyse ei ole mistään mielivaltaisista ehdotuksista", toteaa hallitusneuvos Lauri Nordberg ympäristöministeriöstä. Etelä-Suomen kuuset kasvoivat huonosti Eteläisimmän Suomen kuuset ovat viiden viime vuoden aikana kasvaneet paksuutta keskimääräistä heikommin. huhtikuuta klo 10.00-22.00. lvalonjoen jylhä ja asumaton luonto tarjoaa erinomaiset puitteet retkeilylle, kalastukselle ja kullanhuuhdontaan. Tosin hitaammin kuin viisi vuotta sitten. Anne Brax Maan ja kiven lisäksi rakennuksilta tulee mm. Ohjeita voi tiedustella Lapin luonnonsuojelupiiristä puh. Avohakkuu ja rakentaminen olisi rantakaistalla kielletty. Tapahtuman teemana on ihmisen ja luonnon suhde, jota hahmotetaan esittelemällä mm. Herrasmiehiä lumikentillä Moottorikelkkailija voi olla luonnossa joko häirikkö tai lumikenttien todellinen herrasmies. Saukkopuro, TV 2, tiistaina 22. Valmistaudu luontoelämykseen Suomi on Euroopan viimeisiä alueita, missä saukkokanta on elinvoimainen. (949) 628 173. Lisätietoja tutkimuksesta saa Erja Heinolta, puh. Suomella onkin erityinen vastuu tämän veikeän eläimen tulevaisuudesta. Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyvää Preiviikinlahden perää voi tarkkailla KaarIuodon lintutornista, ja Preiviikin kalarantaan rakennetusta tornista saattaa joskus nähdä jopa satoja joutsenia yhdellä kertaa. Metsäntutkimuslaitos mittasi 1500 puun vuosilustot eri puolilla maata ja vertasi tuloksia 30 vuoden keskiarvoihin. (960) 31 1 551. huhtikuuta 1994. si puolestaan tiukentaa lajien suojelumääräyksiä; rauhoitetun lajin lisääntymisja levähdysalueilla ei saisi rakentaa eikä viljellä maata. Huonokasvuisia kuusikoita on löytynyt muun muassa Perttelistä, Karkkilasta, Tammelasta, Hollolasta, Nastolasta ja Vihdistä. D pin luonnonsuojelupiirin ja Inarin luonnonystävien laatimista Herrasmieskelkkailijan maastoohjeista. Ohjelmaa on kuvattu neljän vuoden aikana Enonkosken, Kerimäen ja Savonlinnan puroilla. Ivalonjoki virtaa läpi Hammastunturin erämaan, jonka hakkuita Metsähallitus on suunnitellut jo pitkään. Kilpeä lintu torniin Kaarluodon tornista voi tarkkailla Preiviikinlahden pohjukkaa. Lisätietoja lintutorneista saa Porin kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta, lsolinnankatu 2, 28100 Pori, puh. Itämeren rantojen suojelu ei Nordbergin mukaan välttämättä vaadi erillistä rantalakia, vaan suojelu voitaisiin hoitaa kaavoituksella ja rakenn usmäärä yksillä. Teemuluodon tornista saattaa muuttoaikaan nähdä harvinaisiakin lintulajeja ja sieltä voi tähyillä Kokemäenjoen suiston komeimpia osia. Levon lammen tornista voi ihailla muuttomatkalla olevia vesilintuja ja kahlaajia heti jäiden lähdettyä, ja Enäjärven tornista näkyy melkein koko 47 hehtaarin suuruinen lintujärvi, yksi Suomen parhaita. maaliskuuta, klo 12.25 ja keskiviikkona 23. Turun Linna arvoisessaan käytössä Valokuvatapahtuma Natura Lumen linnoittautuu Turun Linnaan huhtikuussa. Muutaman vuoden, tai edes vuosikymmenen, kasvun perusteella ei voi tehdä kovin syvälle meneviä johtopäätöksiä. Jos ei ole aivan varma siitä, mitä herrasmieheltä tai -naiselta odotetaan, ohjeita löytää LaI valonjoelle Tapiolan kirjastosta Nurmijärveläisen opiskelijan Pekka Luukkolan mustavalkokuvia Ivalonjoelta on esillä Espoon Tapiolan kirjastossa 5.-16. luonnon kuvaamisen eri lähestymistapoja. (939) 891 216. Kasvun vaihtelun syynä voivat olla '2 epäsuotuisat säät, mutta myös ] ilmansaasteiden vaikutusta tut;;; kitaan. Luukkolan kuvat ovat viimekesäiseltä kanoottiretkeltä. EU:n jäsenenä Suomen tuliRakennusjätteen lajittelu onnistuu Suomen luonnonsuojeluliitto ja Eka-yhtymä ovat käynnistäneet rakennusjätteen hyödyntämisen Hakan työmailla Helsingissä. puuta, kipsiä, metallia, pahvia ja muovia, jotka voidaan ohjata hyötykäyttöön. Professori Kari Mielikäinen Metlasta muistuttaa, että puiden kasvussa voi olla pitkiäkin hyviä ja huonoja kausia. Selvityksen mukaan kokeilussa mukana olleet työntekijät suhtautuvat lajitteluun myönteisesti ja aikovat jatkaa sitä seuraavissa työkohteissa
Kettu astuu ohuen lumikannen läpi, silmukka jää jalkaan ja putkenpätkä laahaa mukana. Pelkästään varavoimaloiksi suurvoimaloita olisi rakennettu 10 000 megawattia. Vuosikymmenen lopussa tehoa olisi 47 000 megawattia. Mietintöä olivat laatimassa kauppaja teollisuusministeriön, valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön, oikeusministeriön, Suomen voimalaitosyhdistyksen sekä Seutusuunnittelun keskusliiton edustajat, joten mikään harrastelijoiden luonnostelma se ei ollut. Se odottaa, että silmukka puuduttaa jalan ja sitten se puree jalkansa poikki, vapaaksi. Loukusta eläimen voi vielä päästää tarvittaessa vapaaksi. Tällä vuosikymmenellä voimaloita rakennettaisiin kovalla tahdilla monessa paikassa: Virolahden Harvajanniemessä, Ruotsinpyhtään Vahterpäässä, Helsingin ja Porvoon välillä, Paraisten Lernlahdessa, Munsalan Klubbskatassa, Pyhäjoen Yppärissä, Haukiputaan Virpiniemessä, Tampereen Niihamassa ja jossakin muualla sisämaassa Jyväskylän-Kuopion suunnasKetunpyynnissä käytetään monenlaisia konsteja. Kuvassa Imatran Voiman kivihiilivoimala Naantalissa. Huipun aikana viime helmikuussa siitä oli käytössä noin 11 000 megawattia. Vuoden 1974 öljykriisi osaltaan palautti suunnitelmat sittemmin lähemmäksi maanpintaa. Toimikunta pohti myös, OHO! "Uusimpia keksintöjä ketunpyynnissä on jalkanaru. vsk. Haastateltavana on metsästäjä Lassi Purho, jonka "puhuessa SUOMEN LUONTO 3/94 53. Toimikunnan mietinnöstä sai tietenkin vain kalpean aavistuksen siitä, kuinka paljon maaja vesistöalueita suurvoimalat ja niihin liittyvät voimajohtolinjat, satamat ja liikenneväylät olisivat vaatineet, ja miten paljon luontoja ympäristöarvoja olisi tuhoutunut. minne suurvoimaloita rakennettaisiin vuoden 2000 jälkeen, ja koko suunnitelma käsitti 64 000 megawattia suurvoimalatehoa eli 64 kappaletta sellaisia voimalaitosyksiköitä, jollaisen rakentamisanomus äänestettiin eduskunnassa kumoon viime syksynä. Oikea erämies näet saa selville ne ketun jäljet, joissa se kulkee toistuvasti. Pertti Honkanen Saaramaan metsäalueella ketuista, sanoissa kuvastuu aidon erämiehen kunnioitus vastapeluria kohtaan." Metsästyslaki uudistui viime vuoden elokuussa, ja sen myötä jalkanaru sallittiin tietyin edellytyksin, ansoilla on mm. Purhon pyydys on siis lainvastainen. Voimalaitoksille sijoituspaikkoja etsineen toimikunnan laskelmien mukaan Suomessa tarvittiin 16 000 megawattia uutta suurvoimalatehoa vuoteen 1985 mennessä ja 24 000 megawattia lisää vuoteen 2 000 mennessä. Jos toimikunnan suunnitelmat vuodelta 1974 olisivat toteutuneet, Suomessa olisi jo noin 35 000 megawattia voimalaitostehoa. Vuosituhannan vaihteen jälkeen suurvoimalaa voitaisiin odottaa Pernajan Hästössä, Bromarvin Storholmissa, Särkisalon Niksarissa, Uudenkaupungin Pyhämaassa, Uudenkaarlepyyn Torsössä, Himangan Korkeakarissa ja Simon Laitakarissa. Huhtikuussa 1974 valmistunut Voimalaitosaluetoimikunnan mietintö on hurjimpia Suomessa laadittuja energiapoliittisia suunnitelmia. Toimikunta laski esimerkiksi 6000 megawatin ydinvoimalan vaativan jäähdytysvettä lähes Suomen suurimpien jokien, Oulujoen tai Kymijoen virtaaman verran. Lapin riistanhoitopiiristä, jonka tietoon ei ollut tullut yhtään vastaavaa tapausta Suomesta eikä Ruotsistakaan. Suunnitelmat perustuivat varsin alkeelliseen käsitykseen sähkön kulutuksen kasvusta: eksponentiaalinen kasvu jatkuu samalla vauhdilla kuin ennenkin. Se toppaa ketun menon ja eläin jää saaliiksi." "Kettu pääsee narusta, jos aikaa riittää. KOTIMAASTA Suomessa on voimalaitoskapasiteettia runsaat 14 000 megawattia. Esimerkiksi toimikunnan arvio 1990 sähkönkulutuksesta oli kaksi kolmasosaa toteutunutta suurempi. Narussa on oltava toppari, joka estää silmukan kiristymisen liiaksi. Metsästäjäin Keskusjärjestön mukaan asetus edellyttää myös, että jalkanarun silmukan halkaisijan on oltava ansan !aukeamisen jälkeen vähintään 30 millimetriä: näin ketun jalka ei pääse puutumaan eikä jäätymään. Jos suunnitelma olisi toteutunut, esimerkiksi Inkoon Kopparnäsissä olisi jo 6 000 megawatin ydinvoimala, samoin Olkiluodossa. Tämä vahvistettiin mm. Hullut suurvoimalasuunnitelmat Jos 20 vuoden takaisen virallisen komitean suunnitelmat olisivat toteutuneet, Suomessa olisi tämän vuosikymmenen lopussa 40 tuhannen megawatin voimalaa. sa. käytävä kerran vuorokaudessa. tammikuuta 1994. Naapurimaassamme pyyntimenetelmä on ollut käytössä jo kymmenen vuotta. Kettu selviää kolmijalkaisenakin hyvin pitkälle, Purho tietää." Näin kirjoittaa t01m1ttaja Olavi Hotinen Kouvolan Sanomissa 9. Lumeen jäljen alle kaivetaan kuoppa ja siihen asennetaan putki, jossa on jousi ja narusilmukka. Alice Karlsson 5 f. Näistä useat olisivat jo toiminnassa
Tammisaari ottaa uuden jätelain tosissaan Vuoden alussa voimaan tullut uusi jätelaki velvoittaa kunnat muun muassa järjestämään jätteiden hyötykäytön ja ulottamaan jätehuoltopalvelut koko kunnan alueelle. Keräyssäiliöitä olisi ympäri kuntaa vilkkaasti liikennöidyissä paikoissa, esimerkiksi kauppojen pihoilla. Esimerkiksi Saksassa se on jo liki 30 prosenttia hyväksytystä enimmäispäiväsaannista. Rosk 'n Roll -järjestelmään kuuluu kahdenlaisia hyötyjätteen keräilypisteitä. Pienempiä keräyspisteitä olisi toistakymmentä, ja niihin voisi viedä paperia, pahvia, lasia, metallia ja paristoja. Alueella toimivat muun muassa kehitysapujärjestöt UFF ja Pääskyt, 4H-yhdistys, sotainvalidit ja martat. Se antaa viranomaisille nykyistä paljon enemmän keinoja jätehuollon järjestämiseen", iloitsee Tammisaaren kaupungin ympäristötarkastaja Kenneth Holm. Kunnalla on Tammisaaren keskustassa säiliöitä, joihin voi viedä jätelasia, paperia ja paristoja. Tammisaaressa asuu myös valtakunnan kuuluisuus Kalle Augustsson, joka on vienyt ruokaa ja vaatteita Viroon, kurdeille Turkkiin ja Bosnian sota-alueille. Todennäköisin ratkaisu on jätehuollon antaminen LänsiUudenmaan kuntien omistaman yrityksen hoidettavaksi. Holopainen kuitenkin korostaa, että imetyksen hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin maidon ympäristömyrkyt. Kiireellisimmin olisi tutkittava teräsja muoviteollisuuden päästöt. Kannattaako Helsinkiin tulla. Kaikkialla maailmassa äidinmaidon dioksiinipitoisuudet ovat muuhun ravintoon nähden korkeita. kaatopaikkapaloista, metalli-, kloorialkalija tekstiiliteollisuudesta sekä moottoriajoneuvoliikenteestä. D reippaasti dioksiineja. Dioksiineja jo äidinmaidosta Erittäin myrkyllisten, syöpää synnyttävien dioksiinien ja furaanien määristä ympäristössämme on vain arvioita. Holopaisen mukaan Suomessa olisi välittömästi selvitettävä dioksiinien ja furaanien päästölähteet ja asetettava myrkyille raja-arvot. vsk.. KOTIMAASTA Suomen ensimmäinen ilmanlaatutolppa reagoi Helsingin keskustan epäpuhtuksiin. Kun tilanne on hyvä, osoitin näyttää vihreää, kun se huononee, nousee mittari keltaisen (tyydyttävä) ja oranssin (välttävä) kautta kohti punaista (huono). "Nykyinen järjestelmämme ei riitä jätelain määräysten täyttämiseen", Holm toteaa. Helsinkiin Tuusulantietä tuleva voi tarkistaa kaupungin ilmanlaadun uudesta näyttötaulusta ja tarvittaessa kääntyä takaisin. Helsingin ilmanlaatuun vaikuttaa voimakkaimmin liikenne. Ongelmajätteitä ja metalliromua voi viedä myös kunnan varikolle. Jäteauto Joonas kiertää kerran vuodessa keräämässä maatalouden ja kotitalouksien ongelmajätteitä. Keuhkovammaliitto toivookin, että henkilöautoilijat muistaisivat vastuunsa ja harkitsisivat myös joukkoliikennevälineiden käyttöä. Myös sahojen kloorifenoleissa on epäpuhtautena dioksiineja. Keuhkovammaliiton pihaan pystytetty "Oltermannin tolppa" reagoi Helsingin keskustan ilman epäpuhtauksiin, rikkidioksidiin, typpidioksidiin, häkään, otsoniin ja pölyyn. Tavallisimmin mittari jököttää kuitenkin keltaisella alueella. Alice Karlsson Pienempiin keräyspisteisiin voi pian Tammisaaressa tuoda paperin, lasin ja pattereiden lisäksi myös metallia ja pahvia. Paremmin varustettuja, miehitettyjä keOulu järven ylitystieltä katosi kannatus Luonnonsuojelijat ovat saaneet rinnalleen Oulujärven ylitystiekiistassa suurteollisuuden ja maakuntalehden. Kemisti Kari Holopaisen vesija ympäristöhallitukselle tekemän selvityksen mukaan ihmiset saavat suurimman osan dioksiineista ja furaaneista ravinnosta. Ulkomaisten tutkimusten perusteella tiedetään, että myrkkyjä tulee mm. Tämä Rosk 'n Roll -niminen yhtiö on jättänyt kunnalle tarjouksen jätehuollon järjestämisestä. "Uusi jätelaki on tervetullut uudistus. Maaseudulta kiinteät hyötyjätteen keräyspisteet kuitenkin puuttuvat. Kalarehulla ruokittujen kanojen munat sekä kirjolohi saattavat myös sisältää 6 Tolpan musta pilari liikkuu ilmanlaadun mukaan. Tarvittaessa kunta voi myös määrätä asukkaat vaikkapa kompostoimaan. Ympäristöstä saamamme dioksiinija furaanimäärät ovat jatkuvasti kasvussa. Tähän asti hyötyjätteiden keräily on 11 000 asukkaan Tammisaaressa ollut enimmäkseen järjestöjen työsarkaa. Yhtyneiden Paperitehtaiden Kajaanin yksikön johtaja Pauli Hänninen räjäytti Kainuussa uutispommin ilmoittamalla tammikuun lopulla, että yhtiölle Oulujärven ylitystie on tarpeeton ja yhteiskunnan pitäisi SUOMEN LUONTO 3/94 53. Tutkituista ravintoaineista korkeimmat dioksiinipitoisuudet on merikaloissa. "Oleellista näissä yhdisteissä on se, että ne eivät katoa luonnosta mihinkään", Holopainen painottaa
Murskaantunutta rapakivigraniittia on paksu kerros", kertoo Martti Lehtinen Helsingin yliopiston Geologian museosta. Uuden suuren meteoriittikraatterin löytyminen on maailmanlaajuisestikin merkittävää, sillä läpimitaltaan yli satametrisiä kraattereita tunnetaan vain noin 150. Korotuspaineita tuovat hyötyjätteen keräily ja kaatopaikkojen tason parantaminen. Kainuun Sanomat, joka on kymmenen vuotta ajanut kiiSUOMEN LUONTO 3/94 53. Nämä murtuma.rakenteet aiheuttaa meteoriitin törmäysisku. Turhaksi, tarpeettomaksi ja ympäristölle tuhoisaksi todetun ylitystien ainoaksi kannattajaksi on jäämässä maakunnan aluekehitysviranomainen Kainuun Liitto, joka esittää tämän vuoden toimintasuunnitelmassaan, että tielaitos ryhtyisi selvittämään hankkeen ympäristövaikutuksia. Iskuvoima on valtaisa, sillä pudonnut taivaankappale on painanut tuhansia tonneja, ja sen nopeus on ollut jopa 100 000 kilometriä tunnissa. Emme ole toistaiseksi suunnitelleet, että pakottaisimme ihmisiä siihen jätehuoltomääräyksin", Holm sanoo. Oulun tiepiirin ympäristösuunnittelijan Ismo Karhun mukaan piiri ei ole varautunut ylitystietä koskeviin selvityksiin tänä vuonna ja senkin jälkeen on mietittävä tarkkaan mihin toimiin ryhdytään, koska kalliita tutkimuksia ei kannata tehdä turhaan. Todisteet riittäviksi katsoneeseen ryhmään kuuluvat Svenssonin, Pippingin ja Lehtisen ohella Anneli Uutela, ruotsalainen Mauritz Lindström ja virolainen Väino Puura. Niihin voisi toimittaa edellisten lisäksi myös puutarhajätteitä, lumppuja, puuta, kumia ja muovia, poltettavaksi kelpaavaa pakkausjätettä sekä ongelmajätteitä. Lumparnin merenselkä Maarianhaminan koillispuo'lella on osoittautunut meteoriittikraatteriksi. Kaksi niistä on järviä: Sääksjärvi Satakunnassa ja Lappajärvi Pohjanmaalla. vaasti ylitystietä, otsikoi tammikuisen pääkirjoituksensa: "Luovutaan ylitystiestä". "Meteoriitti on pudonnut alueelle ainakin 1 000 miljoonaa vuotta sitten mutta todennäköisesti vieläkin aikaisemmin", sanoo Frederik Pipping Geologian Tutkimuskeskuksesta. "Tammisaaressa ihmiset ovat perinteisesti kompostoineet itse biojätteensä. Lehden mukaan on aika pysähtyä miettimään, kannattaako tiehen enää uhrata työtä ja rahaa. Siirtymäkauden jälkeen Tammisaareen ei jäisi yhtään kaatopaikkaa. Hyötyjätteen vastaanotto keräyspisteissä olisi ilmaista, ja kaatopaikkajätteiden määrän vähentämisestä palkittaisiin pienemmin kuljetusja käsittelymaksuin. Kaikki LänsiUudenmaan hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte vietäisiin jätekeskukseen, jonka paikaksi on kaavailtu Karjaan, Lohjan ja Inkoon rajalla sijaitsevaa Mustiota. Isot meteoriitit lienevät hajonneiden planeettojen jäänteitä, joiden kotiseutua ovat Marsin ja Jupiterin väliset tienoot. Suomessa on nyt viisi var+ -~ mennettua meteoriittikraattekäyttää rahaa mieluummin nykyisten yhteyksien kunnossapitoon. Laissa sanotaan myös, että jätehuoltomaksun pitää kannustaa ihmisiä jätteiden lajitteluun ja vähentämiseen. Niitä oli valmiina Paraisilla, sillä kalkkiteollisuus oli takavuosina kiinnostunut Lumpamin altaaseen vajaat 500 miljoonaa vuotta sitten kerrostuneesta kalkkikivestä. Anne Brax KOTIMAASTA Lumparnista Suomen viides meteoriittikratteeri Lumparn on lähes saareton. "Löysimme kairasydämistä pieniä lasisia sulaneen kiven kappaleita eli niin sanottua sueviitia sekä kvartsisia shokkilamelleja. Sen jo synnyttyä alueelle kerrostunut kalkkikivi on peräisin ordoviikkikauden merieliöiden jäänteistä. Naakkiman kraatteri Savossa, Pieksämäen lähellä on järven vieressä. Kraatteri n syntyaikoihin maapallolla ei vielä ollut monisoluista elämää. Lumpamin tutkimista helpotti se, että geologit saattoivat tarkastella kallioperästä otettuja pitkiä kivipötkyjä eli kairasydämiä. Söderfjärdenin-Sulvan kraatteri Vaasan eteläpuolella erottuu painumana maastossa ja on nykyisin huomattava peltoaukea. Uuden jätelain perusteluissa ennustetaan, että jätehuoltomaksut nousevat vuosituhannen vaihteeseen mennessä huomattavasti. Antti Halkka 7. Ahvenanmaan merkillisen kattilamaisen "sisämeren" kraatteriluonne oli ajatuksena esillä jo 1970-luvulla, mutta lopulliset todisteet meteoriittikraatterista ovat viimekesäisiä. Kraatteriajatus otti tulta, kun ruotsalainen Nils-Bertil Svensson löysi Lumparnin ympärystän rapakivikalliosta niin sanottuja pirstekartioita. VR on pystynyt tarjoamaan maantiekuljetuksille kilpailukykyiset palvelut. Tie 2010 -rakennusohjelmassa ei ole Oulu järven ylitystietä, eikä korkein hallinto-oikeus ole hyväksynyt sitä koskevaa varausta seutukaavaan, sillä se on "ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämisen kanssa." Antti Ylitalo ria. Tammisaarenkin jätteiden käsittelymaksut nousevat pian, mutta vain samalle tasolle kuin ne ovat lähikunnissa. Kajaanin paperitehtaan tuotannosta kuljetetaan rautateitse noin 75 prosenttia, eikä kiskokuljetusten osuus ole Hännisen mukaan laskussa. Yhtyneiden kanta ylitystiehen on merkittävä, koska hanketta on perusteltu paljolti metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamisella. "Tämän osoittaa sekin, että kraatterista on jäljellä vain syvälle kulunut jäännös". räysasemia tulisi Tammisaareen pari kappaletta. Näkymä Önningbyn kylän yli koilliseen. vsk. Kotitalouksien ruuantähteitä sen sijaan ei kerättäisi keskitetysti
Pajunkissoja takatalvi ei Monet pajut kukkivat ennen lehtien puhkeamista. Moni jää kaipaamaan niiden naukuvaa ääntä ja hassun vaappuvaa kevätlentoa. Jari Salonen Pajunkissat heräävät Kevät etenee joka päivä hitusen pidemmälle. Huomaavainen kyntömies myöntää hyypälle pienen turvapaikan. Välillä tulee takaiskuja. Mansikin paluu lehmihakaan olisi myös hyypän onni. haittaa. Pajut lisääntyvät ja myös risteytyvät kärkkäästi, joten niiden tunnistaminen on vaikeaa. Se pakottaa pajujen silmusuomuissa. vsk.. Jokainen paAlice Karlsson junkissa on täynnä pikkuriikkisiä kukkia. Mikäli lintulaudalla istuu apaattisen näköisiä tinttejä tai punatulkkuja höyhenet pörröllään, on täysi syy uskoa salmonellatartuntaa. Moni lintujen ystävä tiirailee silti turhaan keväisille pelloille. Hyypän vähenemisen syy on tehomaatalous, joka jättää yhä niukemmin joutomaalaikkuja pelloilla pesiville ja ruokaileville linnuille. mäksi. Kädet kannattaa pestä huolellisesti ja lintupolot haudata maahan. Vielä 1880-luvulla töyhtöhyyppä oli Suomessa suuri harvinaisuus, mutta se kotiutui nopeasti maamme joka kolkkaan aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Päi väliä se lirisee pieninä sulavesipuroina, jotka ilta taas hyytää. Ruokintapaikan säännöllinen puhdistus vähentää riskiä. Huippu saavutettiin 1970luvulla, jolloin pareja oli jopa 160 000. Yhä useampi eteläsuomalainen pesimäpaikka jää kyl. Helposti käy niinkin, että lintulaudan siivous unohtuu. Sairaita lintuja sekä ruokintapaikkaa pitää käsitellä varoen, sillä lintujen salmonella tarttuu helposti ihmiseen. Pajulajeja ja niiden risteymiä tunnetaan Suomestakin useita kymmeniä. Vähäisillä nikkarintaidoilla sellaisen voi tehdä itsekin. Salmonella vaanii lintulaudalla Kevään lähestyessä monen lintujen ystävän kiihkein talviruokintainto hiipuu. Kevät joutuu antamaan periksi taas hetkeksi. Lintuja ei valitettavasti voi auttaa, mutta lintulauta kannattaa oitis desinfioida. Kaupoissakin on monia sellaisia malleja, joissa siivekkäät eivät pääse likaamaan ruokaansa. 8 SUOMEN LUONTO 3/94 53. Töyhtöhyyppä on vähentynyt silminnähden 1980-luvulta lähtien. Myrkkyjä ei tarvita, kiehuva vesi tappaa bakteerit. Töyhtöhyypät palailevat Suomeen parasta aikaa. Viisasta on myös hankkia ensi talveksi hyvä ruokintaautomaatti. Vimmaisella kevätsateella on neulanterävät pisarat, joilla se ajaa linnut piiloon ja vaientaa maiseman. Pajujen heteet ja emit ovat eri yksilöissä, ja vasta "poikien" keltaiset heteet ja "tyttöjen" vihertävät luotit paljastavat ne. Töyhtöhyypät ovat vähentyneet. Onko hyyppää näkynyt. Ne repeytyvät napsahtaen ja paljastavat joukoittain villavia kissoja. Jyvien ja siementen joukkoon pääsee ulosteita niiden välityksellä katala bakteeri leviää vauhdikkaasti. Metsittyvistä pakettipelloista tai heinittyvistä kesantopelloista ei töyhtöhyypälle ole juurikaan iloa, mutta laitumilla se viihtyy. Alice Karlsson Kohta sade yltyy pyryksi ja maa muuttuu aivan valkoiseksi. KOTIMAASTA Lintujen ruokinta-automaatti syntyy vaikka mehupullosta. Lukemattomista pienistä kukista koostuvat kissat jatkavat kehräämistään ja valmistautuvat kevääseen vaihtamalla pukua. Silloin iskee salmonella. Nykyisin töyhtöhyyppiä on vain puolet siitä. Kaupoissa on lukuisia malleja, joissa linnut eivät pääse kakkimaan sapuskaansa. Salmonella vaanii erityisesti ruokintapaikoilla, joissa siivekkäät pääsevät tepastelemaan ruokansa seassa
"Pitää muistaa, että hinnasto määrää korvauksen vain menetetystä eläintai kasviyksilöstä", sanoo Osara. Kevään aikana voimaan tulevaa päätöstä lajien arvoista tarvitaan, jos esimerkiksi jokin rauhoitettu laji ammutaan tai salakuljetetaan. Jokaiselle lajille on laskettu kerroin, joka huomioi lajin uusiutumiskyvyn, uhanalaisuuden, kannan koon ja kasveilla esiintymisen laajuuden", kuvailee ympäristöministeriön ylitarkastaja Matti Osara. Yhteistyössä on ollut muutaman vuoden ajan kymmeni: sen paliskuntaa lähinnä ItäLapissa. D Huuhkaja: 6 300 markkaa. D kentaminen ei olisi sopinut ympäristöön eikä sen luonnonolosuhteisiin. Myös kasvituhot voidaan nyt laskea tarvittaessa markalleen. Mikäli toimet uhkaisivat kotkaa, eikä neuvotteluista olisi apua, voitaisiin alue asettaa toimenpidekieltoon tai jopa pakkolunastaa. Poronhoitoalueella on alettu tehdä myös yhteistyötä suojelijoiden ja poromiesten kanssa. Lähtökohtana on ollut merikotka. Siitä rapsahtaa nyt 15 000 markan lasku", Osara varoittaa. "Lajin hinta heijastelee sitä työn määrää, joka vaaditaan uuden yksilön kasvattamiseen. SUOMEN LUONTO 3/94 53. Maakotkien suojelu tehostuu Tänä keväänä lisätään kotkanpesien tarkkailua. Kevään erikoisuus on lapinpöllöjen vaellus, ja niitä voi nähdä etelärannikollakin. Myös Mikkelin lääninhallitus otti aiemmin kielteisen kannan Kymmenen kaavaan, jonka Puumalan kunnanvaltuusto oli hyväksynyt elokuussa 1991. Norppien suojelijat riemuitsevat. Maassamme esiintyy säännöllisesti kymmenen pöllölajia ja jokaisella on oma tunnistettava äänensä. Tarvittaessa kotkat voidaan myös houkutella tekopesillä esimerkiksi suojelualueille, etteivät ne erehdy pesäntekopuuhiin yksityisten maille. Hinnaston odotetaan toimivan ennaltaehkäisevästi siten, että esimerkiksi metsästäjien määritystaidot kohentuisivat Pöllöt syövät myyriä ja hiiriä. KOTIMAASTA Poronvasojen osuus kotkien ruokavaliosta on pesien läheltä löydettyjen jätteiden ja oksennuspallojen perusteella kahdeksan yhdeksän prosenttia saalisyksilöistä. Linnun reviireistä 85 prosenttia on valtion mailla. Hinnaston mukaan saimaannorppa on Suomen arvokkain eläin. Yhden merikotkan lentopoikasen arvo voidaan laskea sen eteen tehdyn suojelutyön perusteella. Sen hinnaksi on sovittu 72 000 markkaa. Lintujen kärjessä on merikotka, 56 000 markkaa, maakotka maksaa 36 000 markkaa, ja useimmat pikkulinnut sadan markan paikkeilla. velvollisia ilmoittamaan hakkuista kotkan tunnetuilla reviireillä. Kotkien pesien tarkkailijat kertovat poromiehille löytämistään poronraadoista ja poromiehet puolestaan ilmoittavat pesäntarkastajille uusista pesistä. Mielellään he tulkitsevatkin, että KHO ajatteli nyt etenkin norppaa. Myös monien kämmekkälajien arvo nousee yli 10 000 markan. Kevään aikana maanomistajat saavat esittää kantansa suojeluohjelmaan, joka valmistunee kitkatta. Yhtiö suunnitteli rakentavansa saareen 28 kilometrin matkalle 72 loma-asuntoa, joissa jokaisessa olisi oma ranta. "On mm. Sen hinnaksi noteerataan 15 800 markkaa. Tälle vuodelle on odotettu myyrähuippua ja ainakin paikoin myyriä on runsaasti. Monet muutkin hyönteiset ovat huomattavan kalliita. Norppa pääsi KHO:n suojelukseen Korkein hallinto-oikeus pisti uusiksi Kymi Kymmene Oy:n rantakaavan Saimaan Viljakansaaressa puutteellisten luontoselvitysten takia. KHO otti päätöksessään huomioon sekä saimaannorpan suojelutarpeen että alueen luonnonsuojelulliset arvot. Suomen arvokkain hyönteinen on ruokohämy-yökkönen, joka maksaa 16 000 markkaa. Tutkija Tero Sipilän mukaan norpan pesimäranta pitäisikin aina tulkita rakennuskel vottomaksi. "Tämän lisäksi lain rikkojalle tulee vielä sakko sekä käytettyjen välineiden menetys valtiolle, joten esimerkiksi munien keräilijää tai tikankontin kasvupaikan tyhjentäjää voi odottaa todella huimat rapsut." Jari Salonen 9. "Ne ovat erittäin uhanalaisia ja harvinaisia lajeja suppean elinalueensa ja tiukkojen ympäristövaatimustensa takia." Kasveista arvokkaimmaksi on laskettu Kuusamossa pienellä alueella esiintyvä pohjanailakki. Molemmat osapuolet ovat olleet alkuun päästyään tyytyväisiä, mutta vanhat ennakkoluulot ovat hidastaneet toiminnan laajenemista. Jyri Tynkkynen Pöllöt huhuilevat On jälleen aika lähteä aamutai iltahämärissä kuulostelemaan pöllömetsään kevähuhuilua. Kiistanalaisella kaava-alueella elää kuudesta kahdeksaan norppaa, tunnettuja synnytyspesiä on viisi. Tämä kotka popsii talven sortamaa poroa. Poromiesten suojelutahto on selvästi kasvanut, kun kotkien syömät vasat tulevat entistä tarkemmin tietoon eivätkä vahingonkorvaukset jää saamatta. Pöllöt saattavatkin olla tänä keväänä viime vuosia enemmän äänessä. Sen mielestä kaava ei ollut rakennuslain mukainen, sillä raSaimaannorppa Suomen arvokkain eläin Ympäristöministeriö on hinnoitellut rauhoitetut eläinja kasvilajit. vsk. Maakotkille on valmistumassa ympäristöministeriössä oma suojeluohjelma, joka nojautuu uuteen luonnonsuojelulakiin; maanomistajat ovat mm. Pesimärauhaa varmistavat pääasiassa Metsähallituksen puistoalueiden työntekijät muun toimensa ohessa. Muna on aina aikuisen linnun arvoinen. entisestään. aika tavallista, että nuori joutsen ammutaan hanhena
kangasajuruoho saattavat talvehtia, ellei vesi seiso talvella niiden juurilla. Etelä-Suomessa luonnonvaraisena kasvava mäkimeirami eli oregano sopii pizzaan, mutta maustaa mukavasti myös kalan. Pieni rivitalon piha tai kaupungin viljelypalsta voi tuntua ahtaalta perunanviljelyä varten, mutta siinä voi helposti kasvattaa yrttejä koko vuoden tarpeisiin. Ne kasvavat vuosi vuodelta komeammiksi. Yrttien siemenet ovat pieniä, ja ne on parasta kylvää kasteltuihin vakoihin ja sirotella ohut kerros hiekkaa niiden päälle estämään kosteuden haihtumista. Kurkkuyrtti taas ei erikoishoitoa tarvitse; riittää kun sen siemeniä sirotellaan sinne tänne ja peitellään vähän mullalla.. Se on kylmänarka eikä aina talvehdi meillä. tultua. Paikka saa olla kivinenkin, sillä yrtit pitävät hyvin ojitetusta maasta. Taimia ja siemeniä Sinikukkainen yskänrohtona käytetty iisoppi, hernekeiton ja kaaliruokien tuoksuva mauste meirami, oregano, timjami ja kangasajuruoho kannattaa esikasvattaa ikkunalaudalla ja istuttaa ulos taimina. kastikkeisiin, keittoihinja raparperihilloon. Niiden talvehtimista voi auttaa levittämällä muutaman sentin karkeaa hiekkaa kasvien tyvelle syksyn pakkasten Rakuuna on yleismauste, joka aateloi mm. Monivuotiset rikkaruohot kaivetaan tulevan yrttitarhan paikalta pois, ja maa kalkitaan ja lannoitetaan kompostilla. On makuasia, haluaako perinteisen geometrisen yrttitarhan kivettyine käytävineen ja rajattuine ruutuineen vai villin ja yllättävän yrttimaan, jossa matalina kukkivien timjamimattojen lomasta korkeammat yrtit kohoavat tuuheina p~nsaina, ja jota kaksimetriset lipstikat ja väinönputket suojaavat pohjoistuulilta. Hentolehtinen, aniksentuoksuinen kirveli, pippurinmakuinen kynteli ja kesäruokiin erottamattomasti kuuluva tilli kylvetään suoraan avomaalle. Kun taimet ovat nousseet pintaan, ne harvennetaan niin, että ne mahtuvat hyvin kasvamaan. Ne tarvitsevat paljon lämpöä, joten yrttitarhan paikka valitaan tontin aurinkoisimmalta kohdalta. Matalakasvuiset yrtit viihtyvät melko niukasti lannoitetussa maassa, suuret ja rehevät tarvitsevat enemmän ravinteita. Lapin luonnosta tutun väinönputken lehdet sopivat mm. Hitaasti itävä persilja voidaan kylvää jo syksyllä maan routaannuttua tai esi-idättää siemenet liottamalla niitä ennen kylvöä haaleassa vedessä yön yli. Kallioisilla paikoilla voi oivallisesti viljellä matalana ryömivää kangasajuruohoa, oreganoa, timjamia ja tietenkin ruohosipulia, jota kasvaa villinä saariston kallionkoloissa. Iisoppi, oregano ja Makuja koko vuodeksi Salvia sopii lihaan ja keittoihin. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 Teksti: Rea Peltola Kuvat: Vesa Koivu Kurkkuyrtin kukat kruunaavat kakun, salaatin tai boolin. Monet yrtit ovat kotoisin Välimeren maista. Monivuotisina kasvatettavista yrteistä korjataan satoa vain elokuun puoliväliin asti , jotta kasvit ehtivät kerätä vararavintoa ennen talven tuloa. Väinönputken siemenet menettävät nopeasti itävyytensä, joten ne on paras kylvää syksyllä. Nopeasti kehittyvää lehtitilliä on paras kylvää pieni rivinpätkä aina parin viikon välein koko kesän ajan. kanan. Venäläinen rakuuna tekee siementä ja sitä on helppo lisätä
tetyllä lautasella. Se on viisainta istuttaa aurinkoiseen paikkaan, jotta se jaksaisi talvehtia. Sen siemenet kylvetään hajakylvönä kasteltuun maahan ja peitetään vain hyvin ohuesti hiekalla. Parvekepuutarhan monivuotiJos ruohosipulia lannoitetaan ja sia yrttejä ovat satoisa ruohosikastellaan silloin tällöin, se puli, kauniisti kukkiva mäkimeituottaa talven aikana monta sarami eli oregano ja reunuskastoa. kunalle päästyään alkaa versoa. Kurkkuyrttiä ei tavallisesti tarvitse toista kertaa kylvää; aina muutama kukka onnistuu siementämään, ja uusia taimia ilAurinkoiselle parvekkeelle ~ ----------1 voi perustaa yrttitarhan suuriin Ikkunalaudan Kirpeän makuinen vihanpuutai vanerilaatikoihin tai neskrassi menestyy missä vain. onnistua jopa monivuotisten Melkein yhtä vaatimaton on yrttien talvettaminen, etenkin ruohosipuli. Vastalahjaksi hyvästä hoidosta se kasvattaa runsaasti kiiltäviä, kuperia lehtiä, joita voi poimia tomaattiruokien ja voileipien mausteeksi koko kesän ajan. Myös venäläistä rakuunaa, ruohosipulia ja lipstikkaa voi kasvattaa siemenestä, mutta nopeampaa on hankkia vaiPuutarha parvekkeella Liian ahtaasti kasvaneet, tuoreelta kurkulta maistuvat pikkutaimet voi käyttää salaatteihin. Ikkunalaudalla kannattaa esikasvattaa niiden yrttien ja maustevihannesten taimet, jotka vaativat pitkän kasvukauden. Pieneltä päivänkakkaralta näyttävä kamomi llasaunio on hauskannäköinen. Keväällä sen voi jälleen isviksi sopiva suikertava kantuttaa ulos vahvistumaan. Puutarhatiedettä opiskellut Rea Peltola hoitaa omaa puutarhaansa Keski-Suomessa. Syksyllä voi nosjos astia eristetään ulkopuolelta taa maasta ruukkuun ruohosisanomalehdillä ja peitellään hapulimättään, joka valoisalle ikvuilla talven ajaksi. Kukat houkuttelevat perhosia ja kimalaisia ja levittävät parvekkeelle yrttien ja meden tuoksua. Pikku hiljaa nyppimällä yrtintaimet tuottavat satoa koko kesän ja kasvavat kauniiksi ja tuuheiksi. Valkeat, porkkanaa muistuttavat maassa talvehtineet kuminanjuuret ja nuoret vihreät versot huuhdotaan puhtaiksi, silputaan ja kiehautetaan pehmeiksi. Mättäiden kasvu paranee, jos ne jakaa muutaman vuoden välein. Se vaatii suojaisan ja lämpimän paikan, ja kylmillä ilmoilla se kannattaa ehkä viedä ruukkuineen päivineen sisälle suojaan. maantuu milloin mistäkin. Roteva ja aika karkean makuinen venäläinen rakuuna on kestävä varjoisessakin paikassa ja komistuu vuosi vuodelta. Muutamien mättäiden voi antaa kukkia. Viileällä, aurinkoisella ikkunalaudalla näiden monivuotisten, melkein pensasmaisten yrttien kasvattaminen saattaa onnistua. Yksivuotiset kynteli, meirami, timjami, kirveli ja tilli menestyvät vaatimattomissakin laatikoissa. Loput jätetään tuottamaan hyvänmakuisia sinipunervia kukkia voileipien ja kakkujen koristeeksi. D. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Varjoon viehtyneet Puolivarjossakin voi viljellä monia yrttejä. Maku on herkullikerätä vararavintoa itselleen. Yksi lipstikka riittää varustamaan koko naapuruston väkevästi lihaliemiuutteelta tuoksuvilla lehdillä, sillä se kasvaa hyvässä, kosteassa maassa kaksimetriseksi ja vuosien mittaan hyvin leveäksi. Pari kolme ruohosipulimätästä Lipstikan, väinönputken ja voivat vuorotella; yhdestä korvenäläisen rakuunan viljely jataan satoa tarpeen mukaan, ja saattaa onnistua parvekkeen toisten annetaan kerätä voimia suurissa laatikoissa. nen ja täyteläinen. Ruogasajuruoho. tuoksuvat yrtit Sitä voi kasvattaa kostutetussa Tavallisissa kapeissa parveketalouspaperissa tai mullalla täylaatikoissa on turhan vähän Ranskalaisen keittiön mausteet rosmariini, laventeli ja salvia ovat niin kylmänarkoja, että ne eivät yleensä talvehdi meillä. Suuret, laakeat saviruukut soveltuvat hyvin ryytitarhaksi ikkunalle. Ne korjataan varsineen kuivamaan paperin päälle ilmavaan paikkaan sitten, kun suurimmat siemenet alkavat näyttää kypsiltä. Paperimaiset violetinsiniset kukat maistuvat myös sipulille ja ovat hauskoja ruoan koristeita. D meksessä on hauska istuskella miita taimia. Monivuotiset yrtit kukkivat, jos osa versoista jätetään leikkaamatta. kookkaisiin saviruukkuihin. On hauskaa poimia tuoreita timjaminversoja tai kirvelinlehtiä salaattiin suoraan omalta parvekkeelta. Kun syyskylmät tulevat, basilika jatkaa vielä pitkään satokauttaan ikkunalaudalla. Jos kuminaa on runsaasti , osan voi käyttää kuminakeittoon. Kesäksi ne voi viedä ruukuissaan ulos. Isossa astiassa saattaa ävän keiton koristeeksi. Suloinen basilika on parhaimmillaan tuoreena. Kangasajuruoho hosipulin voi myös antaa kason tarha-ajuruohon eli timjavaa ikkunalaudalla vuodesta min sukulainen, mutta paljon toiseen, kunhan se saa välillä kestävämpi. Keväisessä kuminakeitossa ei ole ollenkaan kuminansiementen voimakasta imelää makua ja ryydintuoksua; se maistuu lauhkean vihreälle. Ennen pakkasia viimeisetkin versot leikataan talteen ja kuivataan talven varalle. Niiden siisatokautta varten. Niitä voi myös kasvattaa ikkunalla yksivuotisina. Ku kat korjataan juuri avautuneina ja kuivataan hunajaisen yrttiteen raaka-aineeksi. Loppukesällä kehittyvät ruskeat, tuoksuvat siemenet. kuumana kesäpäivänä. Nuoret sirkmultatilaa; kasveja joutuu jatkataimet leikataan voileivän kuvasti kastelemaan, ja tuulisipäälle tai silputaan viime hetna päivinä ne tahtovat sittenkin kellä ennen tarjoilemista höyrykuivua. Leivän ja punajuurikeittojen mausteena käytetty kumina kylvetään aikaisin keväällä. Aromikkaampi ranskalainen rakuuna ei tee siemeniä, joten se on aina hankittava taimena. Lipstikan tyypillinen maku on parhaimmillaan kuivattuna, tuore lipstikka on paljon miedompaa. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa vihreän lehtiruusukkeen, ja vasta talvehtimisen jälkeen ilmestyvät hentojen valkeiden kukkien päivänvarjot. Ruohosipulia taas kannattaa pitää useita mättäitä. Kunnollinen salaojitus ruukun pohjalla vaikkapa sorasta parantaa yrttien menestymistä. Timjami ja basilika ovat tuoreina niin eri makuisia kuin kuivattuina, että niitä kannattaa viljellä ikkunalaudalla tuorekäyttöä varten edes hiukan
Niihin käytettävä puuvilla on saatettu poimia käsin ja valmistusprosessiin on muutenkin kiinnitetty huomiota. Markkinoille on ilmestynyt monenlaista "ekopuuvillaa". Puuvillan viljelyn ja värjäämisen tuhoisista vaikutuksista kuulee sirpaletietoa sieltä täältä, mutta mikä on lopullinen ekotase tekokokuituihin verrattuna. Öljyvärit ja tärpätitongelmajätettä Maalaan usein öljyväreillä. Kaiken kaikkiaan puuvilla on nykyisin hyvi n kaukana "puhtaasta luonnonmateriaalista". Olen itsekin miettinyt, missä ovat suomalaisista luonnonkuiduista valmistetut vaatteet. Koneellisesti satoa korjattaessa puuvillapensaat ruiskutetaan korjuuiässä kasvuhormonilla, jotta kasvi tiputtaisi lehtensä ja koneita voitaisiin käyttää tehokkaasti. Pölypusseja ei suositella kompostoitavaksi muun muassa pölyn sisältämien raskasmetallien vuoksi. Kestopuuhun on painekyllästettäessä ruiskutettu myrkkyjä, jotka estävät lahottajasienten toimintaa. Mutta kaikki tärpätit, niitä sisältävät maalit ja rievut ovat kuitenkin ongelmajätteitä, 12 J0tsta on huolehdittava asianmukaisesti. Sellaisia tuotteita tietojeni mukaan tuo maahan vain Ruskovilla Oy Artjärveltä. Ovien ja ikkunanpu itteiden suojaamisessa käytetään usein orgaanisia öljypohjaisia B-luokan kyllästeitä, joissa on tehoaineina esimerkiksi orgaanisia tinayhdisteitä tai kloorattuja hiili vetyjä. Puuvillan viljelyn ja tekstiilien valmistuksen vakava ympäristökuormitus on huolestuttanut monia. Mitään luomupuuvi llaa nekään tuotteet eivät ole. Joissakin pölypusseissa saattaa vielä näkyä merkintä "hajoaa kompostissa", mutta merkintä tarkoittaa vain pussia, ei pussin sisältöä. Voiko tärpätin ja öljyvärit huuhdella viemäristä alas. Mikäli lehtikuusta ei ole saatavilla, kannattaa kosteudelle alttiiksi joutuviin rakenteisi in käyttää männyn sydänpuuta. Öljystä valmistettujen tekoku itujen ympäristökuormituksen arviointi on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Uulatuote tuo maahan appelsiininkuorien öljyistä saatavaa sitrustärpättiä. Keskeistä !ahon estämisessä puurakenteissa on se, että puu pääsee kuivumaan sateen jälkeen. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00/ 00 Helsinki. Kuivuneet maalit eivät ole ongelmajätettä. Pölypussit kaatopaikalle Voiko pölynimurin pölypussit kompostoida. vsk.. Tärpätti j a värien sisältämät liuottimet aiheuttavat suuren räjähdysvaaran viemäri verkostossa ja haittaavat mikrobitoimintaa vedenpuhdistamoissa, joten niitä ei saa huuhdella viemäriin. Arkkitehti Panu Kaila Tampereen teknilliseltä korkeakoululta pitää parhaana vaihtoehtona kestopuulle lehtikuusen sydänpuuta, joka on hyvin kestävää. Puuvillan viljelyssä käytetään erittäi n runsaasti hyönteismyrkkyjä, sillä laajat puuvillapellot ovat alttiina hyönteistuhoille. Tervaus toimii eräänlaisena "kosteussulkuna". Öljyvärit ja tärpätit ovat ongelmajätteitä, jotka tulisi toimittaa kunnan ongelmajätteenkeräilyyn. Joudun käyttämään pensseleiden puhdistukseen tärpättiä. Kesto puun vaihtoehdot Aion rakentaa keväällä lautaverannan pihaani. Yleisimmät puunsuoja-ai neet pohjautu vat kreosiittiin, kupariin, kromi in ja arseeniin. Vaikea näiden kahden tekstii lin ympäristökuormitusta on verrata. liman perusteellista elinkaarianalyysia tehtävä lienee mahdoton. Mikäli puu on suoraan maata vasten, se lahoaa varsin nopeasti . Eloperäisten tärpättien etuna on, että mikrobit voivat hajottaa ne. Se on selvästi vähemmän haitallista terveydelle kuin aromaatteja sisältävät tärpätit. Tuuletuksesta voi huolehtia rakenteellisilla ratkaisuilla. Kuistin kaiteiden suojaamisessa on parasta valkoinen pellavaöljymaali. Myös sen vätjäys kuormittaa ympäristöä. Ominaisuuksiltaan viskoosi vastaa hyvin pitkälti puuvillaa, mutta myös sen valmistus kuormittaa ympäristöä. Kymin Palokärki tuo maahan miedonhajuista mineraalitärpättiä, josta on poistettu suurin osa terveydelle haitallisista aromaattisista hiilivedyistä. Erityisen vaikeaa on verrata kuormitusta uusiutuvista raakaainelähteistä saatav ien kuitujen tuotannon ekotaseeseen. Pienet erät saa viedä maksutta keräilypisteeseen. Eräiden arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia maailmassa käytetyistä hyönteismyrkyistä levitetään puuvillavainioille. Alarakenteiden tervaus ei haittaa, mutta ei myöskään estä lahoamista. Käsitykseni on, että viskoosin tuotanto voidaan saada puuvillaan verrattuna helpommin "siedettäväksi". Pitääkö siirtyä viskoosin, polyesterin ja muiden tekokuitujen käyttäjäksi, vaikkeivät ne olekaan niin miellyttäviä materiaaleja päällä kuin puuvilla. Lehtikuusta tai sydänpuuta kannattaa käyttää lähinnä verannan alarakenteisiin. Onko kestopuulle olemassa hyvää säänkestävää vaihtoehtoa. Palokärjen valikoimista löytyy myös Välimeren seudun pinjamännystä valmistettua balsamitärpättiä. Kaiteiden surma on lähinnä auringon valo ja siksi hengittävä, peittävä maali pidentää niiden ikää. Viskoosia valmistetaan selluloosasta Suomessakin, raakaaineena kotimainen puu. Mikä tekstiiliksi. On myös olemassa terveydelle vähemmän haitallisia tärpättejä ja öljymaaleja. Työskennellessä on myös syytä tuulettaa hyvi n. Puuvillaa viljeltäessä käytetään usein myös runsaasti lannoitteita ja peltoja keinokastellaan. Suoturpeen käyttö tekstiileihin on sinällään mielenkiintoista, mutta kannattaa muistaa, että turve on käytännössä uusiutumaton luonnonvara. Kestopuun valmistuksessa käytettävät myrkyt ovat haitallisia ympäristölle eikä käytöstä poistettavaa kestopuutakaan saa polttaa, vaan se on haudattava kaatopaikalle. Balsamitärpätti muistuttaa männystä saatavaa pineenitärpättiä, mutta se liuottaa tiettyjä hartseja tehokkaammin. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 3/94 53. Luonnonmukaisesti viljeltyä puuvi llaa on markkinoilla hyvin vähän ja se on kallista. Puuvillakuidut valkaistaan yleisesti kloorikaasulla. Pellavan ja nokkosen käyttö on unohdettu miltei kokonaan, turvetekstiilien tuotantoa vasta herätellään. Pölypussit on parasta toimittaa sisältöineen kaatopaikalle. Voinko enää ostaa ekologisin perustein puuvillaista paitaa. Siihen tarvitaan paljon energiaa ja aiemmin erityisesti rikkipäästöt oli vat teollisuuden työntekijöiden terveydellisenä ongelmana
Sankariksi pyrkivien olisi taas etsittävä kykloopit käsiinsä. On vallan toista, kun helsinkiläinen käy ulkohuussissa, kuin että sen tekee joku syrjäkylän väkäleukaämmä; teko vie helsinkiläisen televisioon ja lehtien sivuille, väkäleukaämmä saa ähistä asiansa yksin ja maailman unohtamana. Se, joka pimeänä talvi-iltana selviytyy ei kykloopin tai lohikäärmeen luolasta vaan käynnistä ulkohuussissa ! Sankari nostaa kaivosta pari sankoa vettä ja kantaa ne tupaansa. Mutta samassa suhteellisuudentajuni palaa. Johan jäisivät missit ja rallikuskit jäppisille, ajattelen vinosti hymyillen. Ratkaisuni ovatkin olleet rohkeita ja erikoisia! Miten tällainen muodonmuutos on mahdollinen. Ja tarkemmin ajatellen, vähintään samanlaisia sankareita asuu tässä samassa kylässä yhä edelleen ... Eihän kukaan pidä tunkiolieroa urhoollisena siksi että se pystyy elämään tunkiossa! Sen sijaan minä olen syntyperältäni helsinkiläinen, kaupunkilainen. Harmistuneena totean, että sankaruuteni on kuitenkin vain yksi miljoonasosa rallikuskien ja missien sankaruudesta. Minulta pääsee pienoinen naurunhykerrys. naapurit eivät kerskaisi uusilla autoillaan ja lomaosakkeillaan, vaan komposteilla ja pieniksi huvenneilla roskapusseilla, tekemättömillä vaateostoksilla, vähentyneellä sähkönkulutuksella. Ja minusta tulisi vuoden urheilija ja maan kaunein ja todellinen suursankari ! Hmm ... Sehän oli helppoa: ei tarvinnut kuin muuttaa maalle. Hihii, olipa tuuria etten syntynyt antiikin ajalla tai keskiajalla, tai vuosisadan Aura Koivisto Sankari alussa, si lloin eivät nämä eväät olisi sankaruuteen riittäneet. Olisiko se jonkinlainen kulttuurimurros. Korkeaa elintasoa kaikkine sivuilmiöineen ei pidettäisikään enää hienona ja ihailtavana, vaan päinvastoin ... Arvokumous. No, tietysti asiassa on ero: he ovat eläneet koko ikänsä sankarien tapaan, joten he eivät oikeastaan mitään sankareita olekaan. Sankariksi voi päästä syntyperäinen helsinkiläinen, joka muuttaa maalle, osaa viljellä lanttua, uskaltaa haista hielle ja rohkenee käyttää ulkohuussia, tietää Aura Koivisto. Kumpikaan vaihtoehto ei tunnu houkuttelevalta. Kulkureittini on aina ollut selvä: sieltä missä aita on matalin. Sillä kuka on tämän ajan urhea sankari. vsk. Sankari lämmittää asumuksensa puilla. toisaalta voisi käydä niinkin, ettei nykyisentasoinen sankåruuteni enää riittäisi: elintavoissani olisi yhtä ja toista huomautettavaa, ja äkkiä rinnallani olisi valtaisa joukko samanlaisia ja paljon suurempia sankareita, niin että lopulta koko sankaruus vesittyisi: yhä useammat huomaisivat, etteivät ulkohuussi, kaivo ja lanttumaa järin vaarallisia vastustajia olekaan, että itse asiassa niiden kanssa voi viettää mukavaa, suorastaan idyllistä elämää. Sosiaaliset paineet heittäisivätkin häränpyllyä. Monet niistäkin, jotka ovat ihastelleet rohkeita tekojani, ovat itse olleet lapsuudessaan ja nuoruudessaan yhtä rohkeita. Sankari tiskaa astiansa ja veivaa pullansa ilman konevoimia, hän harjaa hampaansa tavallisella hammasharjalla eikä sähköhammasharjalla, hän ei omista erilaisia vempeleitä tukkansa kive11ämiseen ja karvansa katkomiseen hän tulee toimeen jopa ilman tietokonetta. Ja minä voisin unohtaa koko asian. Jos siis tahtoisin todelliseksi suursankariksi, minun olisi pikimmiten opeteltava ajamaan autoa tai tilattava aika osaavalta plastiikkakirurgilta. Olisi tosiaankin tarvittu voittoa kykloopeista, tai vähintään selviytymi stä kulkutautien ja nälkävuosien koettelemuksista. 13. Hellittämätön ahkeruus, rohkeus ja säkenöivä äly ovat tuntuneet vierailta ja suorastaan pelottavilta ominaisuuksilta; paljon tutumpaa on ollut kaikinpuolinen avuttomuus. Näin yksinke11aista se on. Mutta nyt yllättäen huomaan muuttuneeni järkkymättömän periaatteelliseksi, toimeliaaksi ja ankaran askeettiseksi henkilöksi, jonka viisaita mielipiteitä tullaan kyselemään oikein lehtiöiden ja nauhurien kanssa. Itse asiassa ulkohuussi ja lanttumaa eivät olisi siivittäneet minua sankaruuteen edes muutamia vuosikymmeniä sitten: tuolloin sankarillinen elämäntapa oli peräti yleistä, syrjäseudulla sankareita taisivat olla kaikki. Olisiko vielä joku muu mahdollisuus. SUOMEN LUONTO 3/94 53. Sankari osaa viljellä lanttuja ja uskaltaa haista hielle
Käsitteelle tieteellinen löyKevätlaitumille kirmaava lehmä on onnellinen. E. tyy perustelunsa: monimuotoinen ekosysteemi on yleensä myös kestävämpi ja vakaampi. Onkohan se luonnon rikkautta, jos kehitämme parressa viihtyvän rodun. joita. Vihreä kerrostalon piha on silti mukava poikkeus asfalttiaavikoiden joukossa. Mitä metsillemme merkitsisi, jos menettäisimme vaikkapa kaikki 177 uhanalaista kovakuoriaislajiamme. Käkkyrämäntyinen kallioranta sai osakseen enemmän ihailua kuin eliöstöltään monin verroin rikkaampi suoluonto, jos on uskominen tuon ajan taiteili14 Varjella vai vilje Tarkasti hallittujen muotojen ja symmetristen istutuksien sekaan sopivat vain harvat lajit. Mutta tänään geenien, lajien ja ekosysteemien monimuotoisuutta pidetään luonnonsuojelun ensisijaisena tavoitteena. Kuka nykyään kehtaisikaan puhua aarniometsän kauneudesta tai sen tarjoamasta mielenrauhasta. Luonto kaupungissa on eri asia kuin erämaissa. Nordenskiöld p1t1 palopuheen suomalaisen erämaan puolesta. Hakkuutuomion saanutta aarniometsää puolustavat aktivistit etsivät hädissään uhanalaisia kääpiä ja kovakuoriaisia, joita ilman näiden metsänrippeiden puolustaminen tuntuu mahdottomalta he vetoavat siis metsän monimuotoisuuden säilyttämiseen. Objektiivisuuden käsite on tieteellisyyttä hankalampi. Siihen on helpompi tarrautua, jos vastapuoli lyö pöytään menetetyt markat ja työpaikat. Perimmältään luonnon monimuotoisuus, samoin sillä saavutettava kestävyys, ovat ihmisen itselleen asettamia subSUOMEN LUONTO 3/94 53. vsk.. Biodiversiteetti kuulostaa aivan toiselta, tieteellisen objektiiviselta. Alkuperäisyys tai luonnontilaisuus olivat siis suojelun avainsanoja samoin kuin kauneus ja suomalainen omaleimaisuus, jotka paljolti johdettiin edellisistä. Olisi tosin mielenkiintoista kuulla ekologien käsitys siitä, miten hyvin tämä yleisluontoinen periaate pätee käytännössä. PUHEENVUORO Osmo Sarin on maaja metsätieteiden kandidaatti ja vapaa ympäristötoimittaja. Vuonna 1880 A. Ekologinen monimuotoisuus, biodiversiteetti, oli luonnonsuojelun alkutaipaleella jo käsitteenäkin tuntematon kuten koko ekologia tieteenhaarana. Monimuotoisuus avainkäsitteenä Rion ympäristöasiakirjat puhuvat monimuotoisuudesta paitsi välttämättömänä ihmisen toimeentulolle, myös itseisarvona sinänsä, hyödyistä riippumatta. Luonnonsuojeluaatteen juuret löytyvätkin romantiikan kaudesta, jolloin ihailtiin villiä, koskematonta luontoa, sellaista, jota ihminen ei ollut vielä turmellut. Vuoden 1923 luonnonsuojelulaki kelpuuttaa suojeltavaksi koskemattoman, luonnonkauniin "tai muuten luontonsa puolesta huomattavan" alueen. Hän puhui nimenomaan erämaasta maisemana, sen koskemattomuudesta ja kauneudesta, jota hän vertasi antiikin ajan taideteoksiin
Pitääkö hänen. Pitäisikö kehitys katkaista vai annetaanko luonnon olla. vsk. Aamiometsästä etsimme yhä jotakin alkuperäistä, muuttumatonta, perisuomalaista. le viimeinen pysyvien, ihmistä mittavampien arvojen linnake ajelehtivien arvojen maailmassa. Nykyisen luonnonsuojelupolitiikan mukaan ihmisen tuottama lajisto on aivan yhtä arvokasta kuin "alkuperäinenkin", ja sitä pyritään suojelemaan uhanalaisiksi luokitelluista lajeista viidennes on kulttuuri lajeja. Pitäisikö meidän 1 kasvattaa luontomme rikkaut] ta uusilla roduilla ja kannoilla. Se on luonnonsuojelijoille turvapaikka ja "oikea metsä". Onko koskematon luonto aina ihmisen muokkaamaa rikkaampi. Haluaisimmeko luoda maailmasta puutarhan, jossa jokaisen neliömetrin, jokaisen kasvin ja eläimen kohtalo olisi käsissämme vaikka se puutarha pursuisikin elämää. Ilman ihmistä suomalainen eläinja varsinkin kasvilajisto olisi huomattavasti köyhempi. Ajaako tässä ajatus luonnollisen "kohtalon" kunnioittamisesta monimuotoisuuden edelle. Uhanalaisten suojelun kannalta ei näytä olevan merkitystä sillä, onko laji luonnostaan Suomeen tullut, mutta sillä on, onko se luonnostaan häviämässä. Jos voisimme olla varmoja geenitekniikan käytön siunauksellisuudesta, jos tietäisimme sen lisäävän monimuotoisuutta ilman haittoja, olisimmeko silti valmiita tärvelemään luonnon koskemattomuutta, sitä mitä siitä on jäljellä. "Uhanalaisuutta ei ole ilman ihmistoimintaa" todetaan uhanalaiset listaavassa punaisessa kirjassa. Luultavasti luonnonsuojelijat suhtautuvat asiaan torjuvasti. Vain sopusointuinen ja johdonmukainen arvojärjestelmä kelpaa kaupattavaksi muillekin. Onko rikkaampi aina myös arvokkaampi. Geenitekniikalla uusia lajeja Geenitekniikka mullistaa mahdollisuudet luonnon manipulointiin. Vanha luonnontilainen aarniometsä on ihmisen kopeloimaa monimuotoisempi, ojittamaton suo usein ojitettua elävämpi, villi ja vapaa koski voimalan kesyttämää rikkaampi. Hoitamattomana maapala metsittyy ja lajista niukkenee. Mutta entä lukuisat lintujärvet, joiden kuhinasta meidän on kiittäminen esi-isiämme, jotka suurella vaivalla laskivat vedenpintaa viljavien rantamaiden vuoksi. Luonnon sorkkiminen näin selkeällä tavalla tuntuu vastenmieliseltä. Menneet teot, sattumalta monimuotoisuutta tuottaneet, siis hyväksytään entä nykyiset. Sen sijaan luonnostaan katoamassa olevaa lajia ei kelpuuteta uhanalaiseksi, suojeltavaksi. Ehkä ihminen kuitenkin haluaa ympärilleen jotakin itseään suurempaa ja tuntea olevansa osana luontoa. Useimmat meistä ehkä mieltävät ne automaattisesti yhteenkuuluviksi: mitä luonnontilaisempi, sen rikkaampi eliöstöltään. Ihmisen vaikutusta pidetään yksinomaan köyhdyttävänä. Saako ihminen puuttua luonnon kehitykseen monimuotoisuutta lisätäkseen. Ehkä vanha, luonnontilainen metsä nimenomaan havumetsä on meilSUOME LUONTO 3/94 53. Näin usein onkin. Olemme valmiit estämään Koijärven umpeenkasvun linnuston pelastamiseksi. Luonto itse ei anna ohjeita siitä, miten sitä tulee kohdella. Kaipaamme jotain pysyvää Väittäisin, että romantiikan kauden arvomaailma kytee meissä vielä sitkeästi ja elää uuden, luonnon monimuotoisuuteen pohjaavan ajattelun rinnalla. Perimmäinen kysymys jää silti vaille vastausta. Mutta eikö ole outoa, jos meillä on tavoite ja hyväksymme aikaisemmat, sattumalta sitä edistäneet teot, mutta tuomitsemme nykyiset, tietoisesti tavoitetta edistävät. Osmo Sarin 15. On totta, että emme ehkä ymmärrä tarpeeksi luonnon toimintamekanismeja, jotta uskaltaisimme tahallisesti niitä sormeilla. Monissa maakunnissa huomattava osa kasvilajeista on ihmisen tänne juurruttamia! Maatalous on raivannut aikanaan tietä lukemattomille uusille eliöille metsien, soiden ja järvien keskelle. Voivatko ne olla ristiriidassa. Jos siis alkuperäiseksi koetun luonnon neitseellisyys on yhä keskeinen, tiedostettu tai tiedostamaton arvo, miten se sopii yhteen monimuotoisuustavoitteen kanssa. Tämä arvojen tai motiivien, luonnonsuojelun perustavoitteiden "inhimillisyys" ja erilainen historiallinen tausta johtavat pohtimaan niiden keskinäistä yhteensopivuutta. Pyrimmekö luonnonsuojelussa luonnontilaisuuteen vai monimuotoisuuteen. Kohti luonnontilaisuutta rynnistävä vanha puutarha voi kätkeä sisäänsä valtavan lajimäärän. Ihminen pelkän pahan tuoja. jektiivisia arvoja siinä missä luonnonsuojelun alkutaipaleella korostuneet esteettiset ja elämykselliset arvotkin. Jopa ilmansaasteiden rehevöittävät ravinteet saattavat tiettyyn rajaan asti vilkastuttaa karujen järviemme elämää vaikka samalla tärvelevät niiden neitseellisyyden. Miten suhtautua näihin kulttuurin kumppaneihin. Pitäisikö luoda peräti l uusia lajeja metsiämme ja järviämme elävöittämään. Ihmisen ei tulisi leikkiä luojaa, seuraukset voisivat olla arvaamattomia
Vuotoksen ensimmäiset pakkoevakot häädetään kodeistaan jo tänä vuonna, vaikka oikeudenkäynti kestää vielä vuosia. Hiljaa on ollut myös maanomistajien eduista tavallisesti paatoksella puhuva MTK. Kun kauppaja teollisuusministeriö (KTM) 1991 alkoi houkutella kuntia ja kuntalaisia altaan puolelle, asukkaiden oike usturvan varmistamiseksi luvattiin valtiolta taloudellista apua. Pokka unohti lupauksensa Vuotos-prosessissa kaikkein häpellisintä on vuosikymmenten ahdistelun ja piinaamisen ohella että ihmiset on jätetty täysin yksin puolustamaan oikeuksiaan erittäin monimutkaisessa oikeudenkäynnissä. Maatalousministeri Martti Pura sai myytyä kesämökkinsä altaan liepeiltä tiettävästi 360 000 markalla, säilytti siihen kymmenen vuoden käyttöoikeuden ja sai kaupassa vielä uuden tontinkin . Saunan alla on osittain ajettua maata. Jos vesi nousee, komeat rantamännyt huuhtoutuvat altaaseen ja on ihme, ellei · sauna mene perässä. Yhden Karvosten tyttären ja vävymiehen kesämökki on korkealla Kemijoen töyräällä. Jos allas rakennettaisiin, vesi nousisi muutaman metrin päähän ki vijalasta. Vuonna 1984 maatilalla tehtiin sopimus sukupolvenvaihdoksesta. Uusi osoite on vielä täysin tietymättömissä. Sama kohtalo on nyt edessä myös Kasperin ja Ainon kodilla. Yksi pojista jatkoi tilanpitoa, rakensi oman talon ja uudet talousrakennukset. peloteltiin, että "pakkolunastuksessa saatte paljon vähemmän kuin mitä me suostumme maksamaan nyt" . " Korvauksia yhtiö on tarjonnut 3 19 markkaa", toteaa Urho Vallius lakonisesti . Jokiyhtiö on kitsas Uhattuna on myös koko Karvosten kylä, vaikka virallisesti näitä taloja ei olekaan tilastoitu veden alle jääviksi. Meidän oli aikoinaan pakko, kun ei muutakaan voinut", Karvoset sanovat. Lähtö kotinurkilta, joita on kymmenet vuodet viljelty, kirvelee. Pura onkin altaan kannattaja. Talo on myyty Kemijoki Oy:lle ja asukkaat ovat kadonneet maailmalle. Kaikki lupaukset oikeusavusta on petetty. Petkutukseksi osoittautui vat niin KTM:n kuin oikeusministeriönkin lupaukset vuotoslaiset eivät ole saaneet penniäkään. Lähes 300 hehtaarin tila siirtyi pojalle, mutta vanhemmille jäi elinikäinen oikeus jäädä asumaan vanhaan kotiinsa, jossa he ovat eläneet jo yli 40 vuotta. Ei taloja kuitenkaan tahdota lunastaakaan ja korvaushalujaan innokkaasti mainostanut yhtiö on osoittautunut muutoinkin kitsaaksi. Teksti ja kuvat: Mikko Niskasaari Vuotoslaiset jäivä1 Suomen valtio on jättänyt Vuotoksen allaskuntien ihmiset yksin puolustamaan etujaan suurta voimayhtiötä vastaan. Minkä se haltuunsa saa, sen se särkee. Vuotoksen asukkaat eivät siis voi periä oikeuskulujaan edes Kemijoki Oy: ltä, vaikka sille ne kiistan aiheuttajana kaiken kohtuuden mukaan kuuluisis OME LUO TO 3/94 53. Kesäpaikan komi stus, joen hiekkasärkät, " komeat kuin Kalajoen hiekat", katoaisivat myös. KTM:n työryhmä peräti laski altaasta valtiolle koituviin kustannuksiin mukaan 1,3 miljoonaa markkaa oikeusapuun. Joulukuussa eduskunnan läpäisi kaikessa hiljaisuudessa vesilain muutos, jolla säädettiin, että "hakemusasioissa osapuolet kärsikööt kulunsa". Vaikka Kemijoki Oy altaan rakentamiseen luvan joskus saisikin, ei vesi kuitenkaan loisku Karvosten pihalla vielä moniin vuosiin. Monen muuan lailla Karvosten poika väsyi jatkuvaan painostukseen ja myi sukutilan Kemijoki Oy: lle. Ei sukupolvenvaihdosta olisi uskaltanut tehdä, ellei hallitus olisi luvannut jättää meitä rauhaan." Vuonna 199 1 valtion lupaukset osoittautuivat katteettomiksi, ja Kemijoki Oy: n maanostajat alkoivat taas ahdistella Vuotoksen asukkaita. " Kun maan hallitus sanoi ettei allasta rakenneta, ja kun Vuotoksella aloitettiin elvytys, niin totta kai me uskoimme että asia on loppuun käsitelty. Sav ukosken kirkonkylältä erkanee tie yli Kemijoen, halkoo asumatonta metsää ja soita päätyäkseen Mutkavaaraan, ki1jaimellisesti Karvosten kylään siellä asuu vain Karvosia. Myös oikeusministeri Hannele Pokka lupasi rahaa, " vaikka erityislailla". Kylällä on kahdeksaskin talo, mutta rikkumaton hanki peittää sen pihamaata ja kuurankukat ovat muuranneet kylmän talon ikkunat umpeen. Voisihan tässä as ua ja vaikka maksaa vähän vuokraa Kemijoki Oy: lle." "Ja minä en maksa Kemijoki Oy:lle penniäkään", pamauttaa Aino. "Se tässä kaikkein hulluinta on, että pitää lähteä ja talo hävittää, vaikkei allasta missään tapauksessa tule pitkään aikaan", sanoo Kasperi Karvonen ja rapsuttaa Sökö-koiraa. Karvosten poikien uudet omakotitalot jäisivät kaikki pienelle saarelle keskelle mutaista tekoallasta. " Ei nämä nuoremmat jaksa elää epävarmuudessa. Samalla hän myi vanhemmiltaan kodin. "Ehdotimme että ostakaa sitten koko paikka, jos sen kerta pilaatte, mutta eivät halua. vsk.. Tieyhteydestä mantereelle ei ole ainakaan toistaiseksi mitään tietoa. Silti Kemijoki Oy: ltä on käynyt ankara käsky: talo tyhjäksi. Yhtiö halusi nopeasti suuria 16 tiloja haltuunsa ja maanomistajia . Sukupolvenvaihdossopimuksen mukaisesti pojan pitää järjestää uusi asunto, mutta minne ja millainen, se kaikki on vielä sopimatta. Kylän kantatalo on Kasperi (70) ja Aino (65) Karvosen vihreä omakotitalo ja viereiselle kankaalle on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut kuuden heidän poikansa omakotitalot. Koti myytiin alta Kun valtioneuvosto 1982 päätti ettei Vuotoksen allasta rakenneta, uskaltautuivat Karvosetkin suunnittelemaan eläkkeelle jäämistään. Sanoivat suoraan, että jos ostamme yhden mökin, jolle jotain vahinkoa tulee, joudumme ostamaan kaikki." Tasan eivät käy onnen lahjat. " Kemijoki Oy: llä on Hitlerin tavat
vat. Vuotosta säännösteltäisiin aivan eri tavalla. Lisäksi Vuotos saattaisi lisätä ratkaisevasti alapuolisen Kemijärven elohopeapitoisuutta, mutta sen selvittäminen vaatisi Granbergin mukaan perusteellisia jatkotutkimuksia: "Nykyiset eivät riitä vielä mihinkään". Kalastus on lähes ainoa elinkeino, jossa Vuotos voisi luoda pysyviä työpaikkoja. Tutkijat eivät usko väitteeseen. Myytävän kalan suurin sallittu elohopeapitoisuus on puoli milligrammaa kilossa ja yhden milligramman elohopeaa sisältävät kalat ovat kokonaan syötäväksi kelpaamattomia. Jos Granbergin laskelmat pitävät paikkansa, ne vaikuttavat merkittävästi koko altaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen. Vuotoksen katselmuskokouksissakin he loistivat: poissaolollaan. Paljon puhuttu kalastajien ammattikunnan syntyminen Vuotokselle olisi siis vielä tuolloinkin mahdotonta. Suurimmillaan altaan haukien elohopeapitoisuus olisi kolmen vuoden kuluttua altaan ensimmäisestä täyttämisestä lähes kaksi milligrammaa kiloa kohden. Autokolarin selvittelyyn saa oikeusapua tähän ei. Taustalla 1950luvulla rakennettu koti, jonka Kemijoki Oy aikoo purkaa vielä tänä vuonna. Se on pitempi aika, kuin minkä altaan rehevöittävä vaikutus kestäisi. Jos Vuotokselle puuhattaisiin kansallispuistoa, kuntakokouksissa istuisi linja-autollinen MTK:n ja metsäyhtiöiden lakimiehiä pauhaamassa maanomistajien oikeusturvasta. Hyvin monen vuotoslaisen ainoa lainopillinen neuvonantaja on ollut Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Lapin piirin palkkaama lakiasiain sihteeri. Limnologi Kaj Granberg Jyväskylän yliopistosta esitti Vuotoksen katselmuskokouksessa Kemijärvellä hyvin synkän arvion kalojen elohopeapitoisuudesta. Vuotos olisi elohopea-allas Kemijoki Oy on myöntänyt, että Vuotoksen altaassa tulisi olemaan kaloissa liikaa .elohopeaa, mutta vain hieman liikaa, ja vain aivan alkuvuosina. Ehdotus kunnallisiin oikeusaputoimistoihin turvautumisesta herättää useimmissa alueen ihmisissä katkeran naurahduksen: "Ne ovat jokiyhtiön veneessä". Paitsi isolla rahalla. Vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet, ettei vakuutus koske vesioikeudellisia kiistoja. Kasperi Karvonenja Sökö-koira kotipihallaan. "Minulla on 730 markan maatalouseläke. SUOMEN LUONTO 3/94 53. Mikko Niskasaari 17. On myös mahdollista, että Vuotoksen elohopean vaikutus tuntuisi Kemijoen suulla, Perämerellä, toistakymmentä vuotta. Useimpien vuotoslaisten lainopillinen turva on ollut luonnonsuojeluliiton lakiasiain sihteeri Pirjo-Riitta Oinaala. Kotitarvekalastajatkin söisivät Vuotoksen kalaa henkensä kaupalla. Perusvirhe, jonka tähden Vuotoksen altaan haittoja vähätellään, lienee altaan vertaaminen Lokkaan ja Porttipahtaan. Vuotoksen vesioikeuprosessi on varmasti kaikkein vaikein ja monimutkaisin oikeustoimi , jonka kanssa allasalueen kuntien asukkaat joutuvat koskaan elämänsä aikana tekemisiin. Sillä sopii asianaJaJ1a palkata", Aino Karvonen ironisoi. vsk. Kolmannen vuoden jälkeen elohopeapitoisuus lähtisi hitaaseen laskuun, mutta olisi vielä 15 vuoden kuluttua vain hieman alle yksi milligramma kalakilossa. raille oikeusapua Valtio petti lupaukset oikeusavusta. Monien maatilojen vakuutuksiin kuuluu myös oikeusturvavakuutus. Altaan pinta-ala vaihtelisi vuosikierron aikana 60 neliökilometristä 238 neliökilometriin. Viimeisen naulan oikeusturvan arkkuun löivät vakuutusyhtiöt. Allas ei siten koskaan käyttäytyisi normaalin järven tavoin, eikä sillä olisi selkeitä rajoja, johon sen pinta vakiintuiSI
Ehkä puu oli liian oksainen tai sen sijainti turhan varjoisa linnun lopullinen valinta osui hieman ohuempaan ja tyviosastaan lähes oksattomaan kuuseen, joka oli komea tukkipuu sekin. Kolon neliömäinen alku syntyi melko nopeasti, ja pian alkoi hahmottua pesäkolon soikea aukko. Se eteni hitaasti puusta puuhun kuin kiusoitellen. Pesäkolon kovertaminen puuhun on valtava urakka. Se ei piitannut väitteestä, jonka mukaan punalakki tekee pesäkolon haapaan tai mäntyyn. Kymmenen päivän kuluttua kolo oli niin syvä, että melkein variksen kokoinen tikka mahtui kokonaan puun sisään. Muu aika kului ruokailuun ja soidinesityksiin. Sen pää kestää tiheät, terävän voimakkaat iskut ja äkkipysähdykset. Naaraan ja koiraan työrupeamat kävivät yhä lyhyemmiksi. Havainnoin ja kuvasin palokärjen pesintäpuuhia huhtikuusta kesäkuuhun. Linnun sarveisnokka on kuitenkin niin luja ja samalla joustava, että se pystyy työstämään särkymättä kovaakin puuta. Toisinaan pitkää hakkuuvaihetta seurasi näyttävä lastujen sinkauttelu pesäkolosta. Tikat tottuivat nopeasti talonväen elämään, mutta kuvaajaa ne tuntuivat hieman vierastavan. Suurimman uurastuksen jälkeen naaras näytti hyväksyvän koiraan työn: se alkoi osallistua kolonrakennukseen aiempaa innokkaammin. Se takoi koloa tavallisesti kahden tunnin jaksoissa, erityisesti aamuisin. Siksi rakensimme paikalle piilokojun. Myös perhosmaisesti lepattelevat soidinlennot kolon luona kuuluivat kevään rituaaleihin. Ilman koeporausta palokärki ei tätäkään kuusta hyväksynyt. Koloa piti esitellä ahkerasti naaraalle ja reviiriä kuuluttaa kauaskantavin, voimakkain rummutuksin. vsk.. Pienempi naaras mahtuu ehkä koirasta paremmin hakkaamaan ahtaissa sisätiloissa. Pesäpuulle sillä ei kuitenkaan ollut asiaa: pariskunnan naaras ajoi kilpailijan kiivaasti pakosalle. Ensin palokärki alkoi tehdä pesää pihan suurimpaan kuuseen, johon se hakkasi kaksikin kolon aihiota. Viimein se tuli pesäpuuhun, jonka rungolla SUOMEN LUONTO 3/94 53. Naakkamaisesti ääntelevä tikka lähestyi työskentelevää kumppaniaan. Ryhdyin työhön. Kerran koiraan rummutukset houkuttelivat rakennuspaikalle toisen naaraan. Vaimea, voimakkaista iskuista kertova kumina kuului puun sisältä ja punainen päälaki vilkkui aukosta. Tikat vaihtoivat nyt työvuoroa tiheään ja aina samalla tavalla. Mestarisorvari työssään Palokärki ryhtyi kodin tekoon huhtikuun ensi päivinä, kun kevätsuoja oli humauttanut 18 hanget harmaiksi. Tikka ei tunne lintukirjoja Palokärkemme oli lukenut huonosti lintukirjansa. Ihmisen silmin linnun valitsema puu tuntui palokärjen pesäpuuksi ohuelta. Työn jälkeen leikki Huhtikuun puolivälin jälkeisellä viikolla pesäkolo oli viimeistelyä vaille valmis. Pesää rakensi pääasiassa koiras. Ennen työn aloitusta lintu aina mittaili pesäaukkoa päätään edestakaisin liikutellen. Ensin se hakkasi muutaman sentin syvyisen kolon noin yhdeksän metrin korkeudelle ja ryhtyi sitten tosi työhön kaksi metriä alempana. Teksti ja kuvat: Matti Torkkomäki Lastut lentävät pi] Huhtikuun kolmantena viime keväänä ystäväni, maanviljelijä Pentti Sairasalo Nummelta kysyi, kiinnostaisiko minua palokärjen pesänrakennuspuuhien valokuvaaminen lintu oli asettunut hänen pihaansa. Kestääköhän ontto puu tuiman kevätmyrskyn otteessa. Leikki eli soidin alkoi häiritä työtä. Tämä tikka oli mieltynyt pihkaisiin kuusipuihin. Naaraan tehtävänä oli erityisesti lastujen puhdistus kolosta, mutta se osallistui ajoittain myös kolon laajentamiseen
Molemmat emot hautoivat, ja päiväsaikaan haudontavuoroa vaihdettiin jopa kahden tunnin välein. Sen sijaan telkän räpyttely pesäaukon suulla sai tikan raivoihinsa. Raikuvaääninen ja hiilenmusta, tulenpunaisella päälaellaan komeileva palokärki on metsiemme kiehtovimpia tuttavuuksia. Telkkä pelastautui vaivoin lähimpään ojaan. 19. 1puusta SUOME LUONTO 3/94 53. päivänä ja muninta saattoi alkaa. Vappua edeltävällä viikolla muninta päättyi ja kahden viikon haudontaurakka alkoi. Niistä ei palokärki välittänyt. Pesäaukolla palokärki mittaili aukkoa, ikään kuin viimeisiä tarkistuksia tehden. se kiersi puolelta toiselle. Pesäkolo oli valmis huhtikuun 23. Kevään ensimmäistä käen kukuntaa palokärki ponnahti myös tarkkailemaan melkein äkäisesti. Harva on kuitenkaan saanut seurailla sen pesintää alusta loppuun. Pesimäympäristön tavalliset tapahtumat olivat palokärjille tuttuja, eivätkä ne reagoineet niihin mitenkään. Palokärkien uusi koti herätti ansaitusti huomiota, eivätkä tiaiset ja kirjosiepot voineet välttää kiusausta kurkistella uutuuttaan hohtavaan koloon. Nyt palokärjet käyttäytyivät varsin huomaamattomasti: haudontavuoroa vaihdettiin vaimeasti äännellen. vsk. Lepovuorossa ollut palokärki syöksyi lennossa telkkää päin, niin että höyhenet pölisivät. Vanhojen metsien häviämisestä huolimatta mahtitikka on yhä melko yleinen. Lopulta lintu kurkisti varovaisesti koloon, jolloin työvuorossa ollut palokärki luikahti sieltä äkisti pakoon. Sen sijaan variksen poikkeuksellisen riehakas rähinä sai tikat epäluuloisiksi ettei vain näätä olisi liikkeellä. Välistä ulossyöksyä edelsivät tiheät koputukset kolon sisällä
Ne olivat jo kovasti aikuisen näköisiä punaisine hattuineen. Jokaisen poikasen ääni oli vähän erilainen. Rohkea ponnahdus kolosta ja pitkä matala liito hakkuuaukean ylitse metsän reunaan. Ruokintojen väliaikoina poikaset tarkkailivat pesäaukolta avautuvaa maisemaa edelleen aivan ääneti. D Luonnosta ja luonnonkuvauksesta kiinnostunut Matti Torkkomäki työskentelee toimittajana ja kustantajana. Joskus koputusta kesti viisitoistakin minuuttia. Usein pesässä oleva hoputti toista koputtamalla kolon seinään, aluksi vaimeammin, mutta sitten yhä pontevammin. vsk.. Nyt jälkeläiset joutuivat odottamaan emoa pidempään, toisinaan melkein kaksi tuntia. Kesäkuun kuudentena puoleltapäivin palokärjen pojat lähtivät maailmalle. Nyt naaras ja uros vaihtoivat pesävuoroa jopa tunnin välein. Erämaan tunnuslinnut lähtivät etsimään omaa metsäänsä. Koiras hulmahtaa ulos; naaras on valmiina siirtymään poikasten seuraksi. Tuntui, että poikasia houkuteltiin ulos kolosta, josta ne kurkottelivatkin jo hyvin rohkeasti . SUOMEN LUONTO 3/94 53. Lopulta emot ruokkivat niitä 15-20 minuutin välein. Jo viikon kuluttua kuoriutumisesta ruokintaväli oli lyhentynyt puoleen tuntiin. Liito metsän reunaan Kesäkuun ensimmäisellä viikolla tikanpoikien käytös muuttui. Tämän jälkeen jälkeläiset kehittyivät nopeasti. Silloin tällöin koiras kuin kevättä muistellen päräytti kaikuvat rummutukset; ne olivat ehkä kuitenkin lähtöfanfaarit uudelle tikkasukupolvelle. Poikaset tulivat kolon suulle emoa vastaan, kun tämä toi ruokaa mutta vasta, kun emon pää näkyi aukosta. Poikaset kuoriutuvat Emojen käyttäytymisestä päätellen poikaset kuoriutuivat vähän ennen toukokuun puoliväliä, äitienpäivän .aikoihin. Ne alkoivat äännellä naakkamaisesti kuten emonsa pesänrakennusaikana. Palokärjen pesä oli hyvin hiljainen kesäkuiseen käpyti20 kan koloon verrattuna, josta kantautuvat tauotta poikasten sahaavat ruuanpyyntiäänet. Palokärki pyysi siis koputuksella lupaa poistua. Jälkeläisten ruokahalu kasvoi kaiken aikaa. Emot näyttivät kuin tahallaan vitkastelevan ruokinnassa ennen pesälle saapumista ne odottelivat jonkin matkan päässä ja kiertelivät verkkaisesti pesäpuun rungolla. Malttamattomasti kuikuttaen poikaset odottivat ruokaa ja ottivat emon vastaan i:iemukkaasti kriikuen. Emojen poissaollessa pesäkolo oli äänetön. Aluksi ääntely sujui hieman haparoiden, mutta hyvin pian jo tottuneen tuntuisesti. Samalla ulkomaailman vetovoima kasvoi ja pesäkolo alkoi käydä tukalan ahtaaksi. Pesävuoron vaihdossa on kiihkoa ja elämäniloa Pesävuoron vaihto poikasten jo kuoriuduttua. Yllätyin aika lailla, kun pikkupalokärjet näyttäytyivät ensi kerran touko-kesäkuun vaihteessa. Auringon pilkahtessa pilvien lomasta poikaset pakenivat kiireesti koloon: valon häilähdyshän voisi johtua jostakin pedosta