51 SUOMEN LUONTO 3/93 52. 38 Mielipiteitä, keskustelua ....................................... Mikko Niskasaari ...................................................... .. Minkä tahansa laj in ominaisuuksia voidaan siirtää mihin tahansa laj iin periaatteessa ja pian käytännössäkin. 5 21.04. 44 Kysy luonnosta ......................................................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. Metsien sähäkät saalistajat, Heikki Willamo ............................. ............................ 13 Geenitekniikka voi olla pommi käsissämme, Petter Portin ............................................................. 37 Ulkomailta ................................................................ 2 Kansikuva: Heikki Willamon kuvaama kanahaukkanaaras. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. 50 Turvapaikka Korkeasaaressa: Töyhtöiibis .......................................................... Raivaustöitä väärän lain nojalla. vsk.. Tie tappaa, Juha Suonpää ....................................... Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 0015 1 Helsinki puh. 12 Kieli ja haukan siivet, Hannele Huovi .................. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 23.04. Vuotosaltaan ennenaikaisista valmistelutöistä sivuilla 18-19. 10 Kysy ekoneuvoa ........................................................ Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 4 Kuluttajan valinnat ................................................... Hec(or .e~silumen j~.lke~n,. 1/mestymisaikatau/u Aineisto o toimitukseen 4 23.03. Kanaja varpushaukoista sivuilla 32-35. llmoirusmyy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. .16 Mus1ikkita1vaamme Kimtotaht1 elaa aJan llermolla Ja uomii elämän pintailmiöitä. Ri~a f( upari ........ 24 Kulttuurimaisema kukoistamaan! Tapio Heikkilä ........................................................... Tauno Poikela kieltää Kemijoki Oy:n miehiä astumasta edemmäs. Vaarunvuori taas vaarassa, Markku Julkunen ja Markku Könkkölä ................... Antti Vahtera ............................................................. Tilaushinnar Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. .40 Kiljoja ........................................ Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Kotimaasta .................................................................. 20 lmatran Voima suunnittelee pumppuvoimalan rakentamista Korpilahden Vaarunvuorelle, jonka luonto on harvinaisen monipuolinen. .48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 14 Puheenvuoro geenien siirron vaaroista. (90) 228 081 telefax: (90) 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. z L.U 6 ::) CJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. 18 Vuotosaltaan valmistelu jatkuu kyseenalaisin keinoin. 26 Kehityksen nimissä on viime vuosikymmeninä laiminlyöty maaseudunkin maisemien hoito. 32 Kanaja varpushaukat valmistautuvat näinä aikoina pesintäpuuhiin. Summaries of the Main.Articles ............................... .............................. Maalaismaisemamme menneiden aikojen muistomerkit rapistuvat elleivät ole jo tuhoutuneet tehoviljelyn jyräyksessä. 6-7 24.05. : ..... 22.06. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Säästötilaus 265 mk. Miten paha on ETA. 21.05. Kurkistuksia kulttuurimaisemaan sivuilla 26-31
LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen /uonnonsuojeluliiffo ry. Suomen uhanalaisista eliöistä joka viides elää kulttuurimaisemassa, yhteensä lähes neljäsataa lajia. Maaseudun monipuolisista kehlttämisedellytyksistä on pidettävä kiinnj; siitä hyötyy sekä ihminen että luonto. Syypää maaseudun kulttuurija luonnonarvojen hävittämiseen on viime vuosikymmeninä harjoitettu pöhöttyneiden ihanteiden maatalouspolitiikka. vsk. Maaseudun maiseman ja luonnon rikkauden palauttamiselle on hyvät edellytykset, sillä ylituotannon vähentämiseksi maataloustuotantoa on supistettava neljänneksellä nykyisestä. Kulttuurimaiseman suojelu ei tarkoita maaseudun julistamista ulkoilmamuseoksi eikä elinkeinojen lakkauttamista, vaan päinvastoin rikas ja ilmeikäs maalaismaisema on osoitus elinvoimasta. Myös maisemaa rikastuttavia pientareita ja pensaikkoja voidaan jättää viljelysten lomaan ja esimerkiksi vesistöjen ja viljelysten väliin ravinteita sitova suojavyöhyke. Kukkatarha on kuihtunut, perhosten siipien väriloisto hiipunut ja hyönteisten pörinä vaimentunut. 52. Se esittää muun muassa suojeltavaksi 150 valtakunnallisesti merkittävää maisemaa ja korvauksen maksamista viljelijöille maisemien hoidosta. Luonnon luomukset ja ihmisen työ limittyivät sopusointuisasti. Luonnonsuojelijoita arvostellaan usein kehityksen vastustamisesta ja konservatiivisuudesta. Monen lapsuuden kukkaja perhosniitty välkehtii enää muistoissa. vuosikerta 3 1993 Löytyykö perhoselle siiven sijaa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on aloittanut perinnemaisemien suojelun ketoprojektillaan ja pyrkii Uusi maaseutu -kampanjallaan edistämään maaseudun luonnonmukaisempaa kehitystä. Vain vanhoissa metsissä uhanalaisia lajeja on enemmän. Ei kaiken pidä säilyä ennallaan, mutta miksi uusi on niin usein huonoa, yksitoikkoista ja rumaa. Kukkaloistolle ja perhosen siivellekin täytyy löytyä sijaa. Rikkaan kulttuurimaiseman on suureksi osaksi korvannut tylsä, tehoviljelty viheraavikko ja kukkaloiston vesistöjen leväkukinta. Ihmisen aikaansaamia ovat esimerkiksi kedot, niityt, hakamaat ja muut valoisat maisemat. Perinnemaisemat ovat tärkeitä etenkin perhosille ja monille muille hyönteisille sekä lukuisille valaisten, avoimien paikkojen putkjlokasveille. Suomen mahdollisesti liittyessä Euroopan yhteisöön on varmistettava, ettei maaseutu toisaalla yhä yksipuolistu tehoviljelmineen, toisaalla autioidu ja rappeudu. Maaseutu on muutenkin suurten muutosten edessä ja maaseutumaiseman hoitamisesta voisi tulla yksi toimeentulon lähde uuden ajan viljelijälle elintarviketuotannon, maatilamatkailun sekä energiapuun ja öljykasvien kasvattamisen rinnalle. Uusi maaseutu voi tuottaa puhtaita elintarvikkeita, elättää asukkaansa ja säilyttää maisemat kukoistavina. 3. Maaseudun kulttuurimaisemien kadotessa ja viljelymaiseman yksipuolistuessa useat sadat eliölajit ovat menettämässä elintilansa. Mauton rakentaminen on monesti täydentänyt tuhoa. Se olisi taloudellisestikin järkevää. maaseutuluonnon rikkauden palauttamiseksi. Tehotuotannon ohjaksia on varaa höllentää muun muassa käyttämällä vähemmän tuholaismyrkkyjä ja keinolannoitteita, viljelemällä luonnonmukaisemmin ja monipuolisemmin. Täytyy toivoa, että viljelijät ja muut maaseudun asukkaat tarttuisivat ennakkoluulottomasti ympäristöministeriön ja luonnonsuojelijoiden esittämiin ajatuksiin. Jorma Laurila Nätkelmäpunatäpläperhonen ja lukuisat muut_perhoslajit ovat taantuneet, kun niiden suosimat ahot, kedot, niityt ja hakamaat ovat vähentyneet niiton ja laidunnuksen loputtua. Suojelutyössä ollaan pahasti myöhässä, mutta kukkatarhat ja perhosniityt voidaan vielä herättää henkiin. Ympäristöministeriön työryhmä on kartoittanut maaseudun arvokkaat maisemat ja ehdottaa mietinnössään keinoja SUOMEN LUONTO 3/93 52. Perinteiset maaseudun viljelyja kulttuurimaisemat ovat luonnoltaan erittäin arvokkaita. Maalaismaisema on hätää kärsimässä. Pienimuotoinen ja monipuolinen viljely säästi katveeseensa myös pientareita, ojanvarsia, pensaikkoja, kiviröykkiöitä, puukujia, pihamaita ja kesantoja erilaisia joutomaita, joita luonto on aina suuresti arvostanut. Toisin kuin nykyisin, ihminen pystyi ennen myös rikastuttamaan luontoa ja maisemaa
Nisäkäskuvia oli 51, ja ihminen ja luonto -teemaan osallistui vain kahdeksan kuvaa. Tuomaristo koostui tänä vuonna norjalaisista luonnonvalokuvaajista. Kasvien väreillä leikittely palauttaa hienosti katsojansa mieleen sen, rriiten kissankellon ja horsman värisävyt ovat tallettuneet itse ku"nkin sielunmaisemaan. Vuoden luontokuvat valittiin taas Horsmat ja kissankellot. Se on erinomainen ympäristökuva, joka muistuttaa osoittelematta kalastajia heidän vastuustaan lintumaailman ammattikalastajia kohtaan. 4 SUOMEN LUONTO 3/93 52. Suosituin kuvauskohde oli linnut, jotka olivat noin tuhannesta kuvasta viidenneksen aiheena. Julkaisemamme Pentti Johanssonin kuva kalasääskestä on yksi 27:stä kunniamaininnalla palkitusta. Kilpailuun osallistui 242 kuvaajaa, joista vain kuusi oli naisia. vsk.. -Teemu Helo. Teemu Helon kasvisarja katsottiin ainoaksi kunniamaininnan arvoiseksi kuvasarjaksi ja oli myös kuvasarjojen voittaja. Vuoden luontokuva 1993 -kilpailun voitti Kari Reponen kuvallaan punatulkusta
Julkinen kehitysapu laskee tänä vuonna 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se 1991 oli 0,7 prosenttia. EY:llä ei ole esimerkiksi direktiiviä raskaiden polttoöljyjen ja laivoissa käytettävien öljyjen rikkipitoisuudesta. tys. "Se, miten paljon ja millaista energiaa käytämme Suomessa, vaikuttaa esimerkiksi maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Ilmakehän lämpeneminen koettelee kovimmin maailman köyhimpiä alueita ja valtioita, kuten vaikkapa Bangladeshia. Ostotoimintaa jatketaan edelleen. D 5. Muutaman hehtaarin suuruinen saari on saimaannorpan pesimäalueella, mutta se ei kuulu kansallispuistoon eikä edes rantojensuojeluoh jelmaan. Monoa moottoriteille -liike edistää saamillaan varoilla joukkoliikennettä ja vastustaa rahojen tuhlaamista moottoriteihin. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että hallitus julkistaa aina kunkin esiintulleen päätösesityksen perusteluineen. Yleiseurooppalaisen käytännnön mukaan laskettuna luku olisi vairi 0,3 prosenttia. Luonnon suo jel uj ärjes töt edellyttävät EY-jäsenyysneuvottelijoilta mahdollisimman suurta avoimuutta neuvottelujen aikana. Uusi prosenttiliike vain lähtee liikkeelle entistäkin laajempana: lahjoittajalla on varaa valita 74 järjestöstä. Yhteys on selvä, mutta sitä ei ole heti helppo nähdä." Suomen luonnonsuojeluliiton prosenttiliikkeen kautta saamat varat menevät lyhentämättöminä Nigerian ja Brasilian kosteikkoprojektien tukemiseen. Uusi prosenttiliike kehottaa jälleen meitä antamaan tuloistamme prosentin kehitysapuun. vsk. Tiedonkulun vapaus onkin yksi niistä neljästä vapaudesta, joiden toteutumisesta luonnonsuojelu järjestöt vaativat hallitusta huolehtimaan EYneuvotteluissa. Suomen on järjestöjen mukaan voitava säilyttää nykyiset maksut ja kehittää myös uusia. Lisää tietoja uudesta prosenttiliikkeestä ja sen avustuskohteista saa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksesta, Fredrikinkatu 63 A 8, 00100 HKI, puh 90-6944 233. Järjestöt julkistivat kannanottonsa maaliskuun alussa. Muut ympäristönsuojelun kannalta tärkeät vapaudet ovat järjestöjen mielestä ympäristönsuojelun kehittämisen vapaus, ekologisesti kestävän maaja metsätalouden kehittämisen vapaus ja kansainvälisen ympäristöja avustuspolitiikan vapaus. Rahat saaren ostoon on hankittu muutaman vuoden SUOMEN LUONTO 3/93 52. Järjestöjen vaatimuslista sisältää myös annoksen kansainvälistä politiikkaa; rikkailla mailla on järjestöjen mielestä velvollisuus tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa. Perinteisten kehitysapujärjestöjen lisäksi mukana on myös ympäristöasioita ajavia järjestöjä, kuten Jalkaliitto ja Monoa moottoriteille -liike, Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen sisarjärjestö Natur och Miljö sekä Ympäristö ja kehiLuonnonsuojeluliitto osti saaren tunnuseläimelleen Suomen luonnonsuojeluliitto on ostanut saaren Saimaan Kolovedeltä. Suomessa raskaiden polttoöljyjen suurin sallittu rikkipitoisuus on yksi prosentti, EY:ssä rikkipitoisuus on keskimäärin 2,4 prosenttia. Saimaannorpan tulevaisuudesta huolestuneet voivat kysellä norpanmuotoisia säästölippaita SYP:n konttoreista. takaisella Norpalle koti -kampanjalla. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että kehitysmaita ei syrjitä tullein. Ympäristövaatimukset on asetettava vapaakaupan edelle, ja jäsenvaltioilla on oltava oikeus EY-direktiivejä tiukempaan ympäristöpolitiikkaan, järjestöt vaativat. Viime aikojen merkittävin summa Luonnonsuojeluliiton saimaannorpparahoihin on saatu SYP:n järjestämällä keräyksellä. Kansalaisten esimerkkiä tarvitaan, koska valtio on romahduttamassa virallisen kehitysavun. Niissä pyritään yhdessä asukkaiden kanssa kehittämään ekologisesti kestäviä tapoja käyttää alueiden luonnonvaroja. EY:n ja ETA:n vaikutusta ympäristöön on järjestöjen mukaan tarkkailtava tekemällä vuosittain "ympäristötilinpäätös" yhdentymisen vaikutuksista eri ympäristönsuojelun osa-alueisiin. KOTIMAASTA Entistä monipuolisempi prosenttiliike muistaa ympäristön OM.EN LUONNONSUOJELULfffT " Toimi sinä, kun Toimi ei toimi", kehotti uusi prosenttiliike kampanjan avausmielenosoituksessa helmikuun räntäsateessa eduskunnan portailla. Prosenttiliike ei toki ole nytkään kuollut, sillä kymmenet tuhannet ihmiset antavat jatkuvasti prosentin palkastaan kehitysmaihin valitsemiensa kansalaisjärjestöjen kautta. Liikkeen esitteitä on saatavissa kaikissa pankeissa. Lippaiden myynnistä saatavat varat käytetään lyhentämättöminä saimaannorpan suojeluun. Suomi on yhtenä harvoista maista ottanut käyttöön edes jonkinlaisia ympäristöveroja ja -maksuja. Luonnonsuojeluliitto on ostanut aikaisemminkin pieniä saaria ja luotoja Saimaan norppavesiltä. Päästörajojen säätäminen korkeampien pitoisuuksien suuntaan ei kannanoton mukaan saa tulla kysymykseenkään. Luonnonsuojelujärjestöt esittivät omat vaatimuksensa EYneuvotteluihin Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Natur och Miljö ovat huolissaan kansalaisten tiedonsaannista, jos päätöksenteko siirtyy Suomen eduskunnalta Euroopan Yhteisön päättäville elimille. Uuden prosenttiliikkeen projektisihteeri Heljä Tilli, miten moottoriteiden vastustaminen Suomessa auttaa kehitysmaita. Liitto hakee saarelle luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta, joten norpat säästyvät ainakin neljän mökin mukanaan tuomalta häiriöltä. Saaren mukana Luonnonsuojeluliitto sai myös neljä kesämökkipaikkaa, jotka tietysti jäävät rakentamatta. Mukana oli myös luonnonsuojeluliitto
Jos Koitelaiskairan suojelualue joskus perustetaan, se tehdään Salmisen mukaan sompiolaisten ehdoilla. Finnen mukaan vuoden 1993 aikana metsähallituksen on tarkoitus tehdä omia kartoituksia "erikoismetsissä" ja niihin rajautuvillakin ulkovosto1mmnan aloittaminen Keivitsassa lisäisi ilman muuta myös Koitelaisen kaivoksen kannattavuutta." Pekka Salmisen mukaan Keivitsan malmilöydötkin lisäävät tarvetta viimeinkin käsitellä Koitelaiskairan suojelua hallituksessa. Ylitarkastaja Pekka Salminen ympäristöministeriöstä pitää Keivitsan malmilöytöä 6 Porttipahdan tekojärvi Vuotso Lokan tekojärvi Koitelaiskaira )C Keivitsa Keivitsan kaivos perustettaisiin aivan Koitelaiskairan tulevan luonnonpuiston viereen. "Murhijärven luonnonhoitometsä tuli taas meidän vastuullemme alueen luonnonarvojen vuoksi", Finne kertoo. Toisaalta kaiMitä kuuluu Murhisalolle. Kalliota pitäisi olla todella paljon, ennen kuin malmia kannattaa alkaa louhia." Vanhasen mukaan parhaillaan etsitään koekairauksin malmialueen rajoja. Kaivoskuumeen Lapissa on synnyttänyt Lapin läänin työllisyystyöryhmän esitysluonnos, jossa vaaditaan jopa rautatien rakentamista kaivoksen tarpeisiin. Maaja metsätalous.ministeri Pura vastasi ja lupasi, ettei vuonna 1993 näillä alueilla tehdä mitään toimenpiteitä. sekä hyvänä että huonona asiana Koitelaisen suojelun kannalta. Keivitsan avolouhoksena toteutettava kaivos rikastamoineen ja jätteineen sijoittuisi aivan Koitelaiskairan suojelualueen lounaisreunaan, kivenheiton päähän Satovaarasta. Hän kertoo, että alkuperäisistä suojeluesityksistä alue on supistunut kaiken aikaa. Tällöin luovutettiin kyläläisten allekirjoittama adressi, jossa vastustettiin suunniteltuja hakkuita. Geologisen tutkimuskeskuksen alustavien tietojen mukaan Keivitsasta on löydetty nikkeliä, kuparia, platinaa ja kultaa. Aluemetsänhoitaja Aarne Leskisen mukaan Suomussalmen hoitoalueella on pitempiaikaiset metsätaloussuunnitelmat erikoismetsiin rajautuville alueille. vsk.. Koitelaiskairan suojelupäätös on odotellut jo viisitoista vuotta toteutumistaan juuri Koitelaisen kallioperään kätkeytyvän kromiesiintymän takia. "Jos kartoituksissa tulee esiin jotain uutta, voimme muuttaa suunnitelmiamme," Leskinen kertoo. Tärkeää on muun muassa se, miten luonnonhoitometsää kohdellaan tätä erikoismetsätyyppiä voidaan sen nimestä huolimatta hakata: Puistoalueen aluejohtaja Anja Finne kertoo lakisääteisten suojelualueiden, kuten soidensuojelualueiden, kuuluvan heidän hoitoonsa. Kuivajärveltä kotoisin oleva valokuvaaja Petri Karttimo on ollut mukana Murhijärviprosessissa alusta lähtien. Vastuun jakavat hiljakkoin perustettu, luonnonsuojeluun erikoistunut Kainuun puistoalue ja Suomussalmen hoitoalue. Aluemetsänhoitaja Leskinen kertoo toimenpiteiden alkavan näillä näkymin vuonna 1994, mikä! i kartoitukset valmistuvat ajoissa ja suunnitelmat päästään tekemään. Lapin lehdissä on esitetty arvioita, että Keivitsan malmiesiintymä olisi 250 miljoonan tonnin suuruinen. Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut vienankarjalaiskylien liepeillä, Suomussalmen itärajalla nostattivat syksyllä 1987 Murhijärven erämaan yleiseen tietoisuuteen. Kaivostoiminnan aloittaminen vaatii ympäristövaikutusselvityksen, joka laajuudessaan ja perusteellisuudessaan olisi Salmisen mukaan "Soklin luokkaa". Koitelaiskaira on jo nyt, ilman hallituksen siunaustakin, suojeltu 1976 allekirjoitetulla Ramsarin kansainvälisellä kosteikkojensuojelusopimuksella eikä suojelun purkaminen ei ole yksinkertainen asia. "Keivitsan kallioperän malmipitoisuudet näyttävät melko alhaisilta. Suomussalmen hoitoalue ei ole hyväksynyt luonnonhoitometsän hoitoja käyttösuunnitelmaa, koska se on "liian suojeluvoittoinen". Vastustus jatkui sitkeänä, ja alueelle perustettiin soidensuojelualue ja 1 uonnonhoi tometsä. "Hyvä, että löytö on Koitelaisen suojelualuerajauksen ulkopuolella. Suojelutahtoa eivät ole vähentäneet tiedot, joiden mukaan Koitelaiskairan eteläpuolisesta Keivitsasta on tehty lupaavia malmilöytöjä. Koitelaiskaira on arvokkaimpia vielä suojelemattomista Lapin luonnonalueista. Muunlaiset väittämät, joita on julkisuudessa esitetty, eivät pidä paikkaansa." Anne Brax puolisilla alueilla. Tällä hetkellä Murhijärven salomaan kohtalo on metsähallituksen käsissä. KOTIMAASTA Koitelaiskairan suojeluhanketta ei panna enää jäihin Ympäristöministeriö pitää kiinni aikomuksestaan tuoda tämän vuoden aikana hallitukselle esitys Koitelaiskairan aapaerämaan suojelemisesta. Toimialapäällikkö Erkki Vanhanen Geologisesta tutkimuskeskuksesta jarruttelee lappilaisten kaivosintoa. Luonnonarvojen kartoituksen tekevät hoitoalue ja puistoalue yhdessä. Alustavakin arvio maltniesiintymän suuruudesta pystytään antamaan vasta ensi vuoden loppupuolella. Kun runkotietä alettiin tehdä lokakuussa 1987, passittivat kuivaja hietajärveläiset lähetystön ministerien pakeille. Lapin sanomalehdet riehaantu ivat helmikuussa ennustamaan, että Keivitsan malmin käyttöönotto merkitsisi kaivostoiminan aloittamista myös Koitelaiskairassa ja mahdollisesti koko suojeluhankkeen hautaamista. Kulttuurikohteiden kartoitus on osoitettu Kainuun museolle ja puistoalueelle. "Nyt rajattuna oleva suojeSUOMEN LUONTO 3/93 52. > Kesällä 1992 kansanedustaja Erkki Pulliainen teki eduskuntakyselyn "Murhijärven erikoismetsien" ulkopuolelle rajoituvien alueiden kohtalosta. "Metsästys, kalastus ja poronhoito suojelualueella sallitaan paikallisille ihmisille
"Luonnonhoitometsän hoitoja käyttösuunnitelma on voimassa seuraavat 15 vuotta. "Turvetta vähemmän saastuttavilla maakaasulla ja kivihiilellä on parinkymmenen prosentin liikevaihtovero. Jos Suomi olisi EY:n jäsen, Vuotoksen altaan rakentaminen voitaisiin estää tähän direktiiviin vedoten." Anne Brax lualue ei ole metsiensä puolesta kokonaan turvassa. Näin ollen muutamassa vuosikymmenessä Murhijärven vanhat metsäsaarekkeet ovat muuttuneet eri-ikäisiksi taimikoiksi." Timo Ka1jalainen Jos arvonlisävero saadaan, turvekoneet jäävät virattomiksi tai saavat nykyistä järkevämpää puuhaa. alkutu ote v ähenny smene tte lyn kautta on tähän asti ollut vapaa liikevaihtoverosta. Vetoomuksessa vaaditaan, että "Euroopan parlamentin tulisi tuomita Yuotoksen altaan rakentaminen ja ilmaista Suomen hallitukselle paheksuntansa altaan rakentamishankkeista." Vetoomuksessa todetaan myös, että hanke on ristiriidassa EY:n direktiivin 79/409/EWG kanssa. Kymmenen viime vuoden aikana kaikki lähipiirin metsät on käsitelty lukuun ottamatta Murhijärven aluetta". Hakkeen polttaminen sopisi vain sisämaan turvelaitoksiin; rannikolle sen kuljettaminen lienee liian kallista. Mitä sitten tapahtuu?", Karttimo kysyy. Poltto taas saastuttaa ilmaa ennätyksellisesti." Kuronen toivookin turpeelle niin arvonlisäveroa kuin korotettua haittaveroakin tällä hetkellä turpeen haittavero on alhaisempi kuin esimerkiksi kivihiilen. "Sen nosto on suoluonnon surma ja vesistöjen paha rehevöittäjä. Oulun ja Kokkolan turvevoimaloiden polttoainevaihtohdoksi jää näin maakaasu tai kivihiili. Luonnonsuojelijat: turpeelle arvonlisävero Hallituksen veropoliittinen työryhmä esitti helmikuussa, että energiaturve olisi vapautettava arvonlisäverosta samalla tavoin kuin se ns. Saksalainen luonnonsuojelujärjestöjen yhteistyöelin, Stiftung Europäisches Naturerbe SEN (Euroopan Luonnonperintö -säätiö), jätti helmikuussa Euroopan parlamentille vetoomuksen, joka koskee Yuotoksen allasta. "Suunnitellut hakkuut vaikka pienimuotoisetkin perustuvat sellaiseen metsänkäsittelytapaan, että hakatun kuvion viereen voidaan tulla viidentoista vuoden kuluttua tai kun taimikko hakatulla kuviolla on noin kolmimetristä. Kun on kysymys näin pienestä, suovoittoisesta erämaasta, mielestäni se olisi suojeltava kokonaisuudessaan. "Vuotoksen autioittamisella on merkitystä Euroopan kannalta, vaikka Suomi ei vielä olekaan EY :n jäsen. Näin hallitus asettui vastustamaan arvonlisäverotusta pohtineen työryhmän kantaa. KTM:n laskelmien mukaan turpeen verollepano saisi suurimman osan turvevoimaloista vaihtamaan kivihiileen. SUOME LUONTO 3/93 52. Turvevoimaa ankarasti verottamalla saataisiin kipeästi kaivattua rahaa valtion kassaan. Toivomme, että Euroopan parlamentti osoittaa, että se ei hyväksy näin mittavaa hävitystä missään Euroopassa eikä varsinkaan maassa, joka hakee EY-jäsenyyttä." Mikä on direktiivi 79/409/EWG. Luonnonsuojeluliitossa ihmetellään hallituksen veropolitiikkaa. "Turpeen poltto on yksi haitallisimmista energiantuotantomuodoista", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toissavuotisessa Suomi-raportissa turpeen verovapaus oli erityisenä silmätikkuna, eikä EY:llä liene syytä olla toista mieltä. "Hakkeen polttaminen on teknisesti ainakin yhtä helppoa kuin kivihiilen, jos puuvoimaa jotenkin tuetaan", sanoo Tervo. "Pitäisimme turpeen silti mielellämme polttoainevalikoimassa, onhan se kotimainen polttoaine." Suomalaistoiveet kaikunevat EY:ssä kuuroille korville. Karttimo seurasi suunnitteluryhmän työskentelyä kuultuna asiantuntijana. Uusien turvevoimaloiden suunnitelmat voidaan samalla unohtaa." Kurosen toivoman kaltaista järkeä turvepolitiikkaan saataneen lähivuosina Euroopan yhteisöstä. Entä sopisiko polttoaineeksi viime aikoina paljon esillä ollut hake. "Ei, järjestömme käyttää Murhisalon erämaassa voi vielä yhyttää ahman järeän )otoksen. vetoomusmenettelyä vain tuodakseen erittäin tärkeitä ongelmia julkisuuteen. Johtaja Wohlers, onko tällainen vetoomus hyvinkin yleisesti käytetty tapa vaikuttaa europarlamenttiin. Antti Halkka 7. Työryhmän mukaan turpeen erityisedut olisi poistettava. "Jopa kivihiili on turvetta paljon parempi vaihtehto, vaikka se on turpeen tavoin fossiilinen polttoaine", korostaa Ilpo Kuronen. vsk. "Se on eräänlainen Euroopan 'lintudirektiivi', jolla suojellaan lintuja ja niiden elinympäristöjä. KOTIMAASTA Vuotoksen allas ristiriidassa EY:n lintudirektiivin kanssa. SEN :n Brysselin toimiston johtaja Riidiker Wohlers vierai li helmikuun lopussa Suomessa tutustumassa suomalaisiin luonnonsuojelujärjestöihin. "Jos ja kun ollaan EY:ssä, turpeen erityiskohtelu uhkaa loppua", sanoo kauppaja teollisuusministeriön energiaosaston veroekspertti Pekka Tervo. Käytämme niitä erityisesti silloin, kun on kysymys EY:n ympäristölainsäädännön soveltamisesta jäsenmaissa." Mutta Suomihan ei, ainakaan vielä, ole EY-maa. "Nykytilanteessa ei ole todellakaan mitään järkeä", puuskahtaa Kuronen
Antti Leinonen Jääkö Sotkamon vesikko ainokaiseksi. esittämään olevan todellista haittaa, korvaushakemuksia on täytetty ahkerasti. Muuttoliike on ollut niin täydellistä, että Lentuan itäpuolella ja itse Lentualla ei tämän vuoden puolella ole monta peuran sorkkaa napsanut. Välimatka Itä-Karjalan vesikkomailta Sotkamoon on kuitenkin lyhytjalkaiselle eläimelle niin pitkä, ettei otusta voi luontevasti pitää länteen eksyneenä itäpakolaisena. Nyt on tapahtumassa siitä asti hartaasti odotettu ja toivottu levittäytyminen yhä lännemmäksi. vsk.. Peurojen rotupuhtauden kannalta esteaita olisi välttämätön ja kiireellinen, sillä sekoittumista poroihin tapahtuu kaiken aikaa ja on tapahtunut jo parikymmentä vuotta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti peurojen nykyluvuksi 1500 päätä! Ei tultu huomanneeksi, että entiset peura-alueet olivat aivan tyhjiä. Jos niin olisi, se osoittalSI metsästäjäkuntamme olevan perin pehmoa porukkaa, sillä joka vuosi luonnostamme pyydetään 50 00060 000 minkkiä. Lomakkeet lienee täytetty jo etukäteen varmuuden vuoksi. Pitkään suunnitteilla ollut esteaita poronhoitoalueen etelärajalle aiotaan lopultakin toteuttaa tulevana kesänä. Vain joitakin nuoria hillereitä on sellaisiksi edes arveltu. Viimeiset vesikkohavainnot Nilsiästä ja Varpaisjärveltä olivat vuodelta 1965. Näin onkin, vaikka ainakin Karjalan tasavallan länsiosissa laji on kokenut saman kohtalon kuin meillä. Sotkamon vesikko täytettiin, ja se on nyt ihmeteltävänä Oulun eläinmuseossa. Vesikko oli jäänyt pyydykseen Vuokatin eteläpuolella jo viime vuoden huhtikuussa, mutta tutkijat eivät aluksi ottaneet todesta pyytäjän vesikosta kertovia viestejä. Lajin häviäminen tiedettiin verraten tuoreeksi tapahtumaksi. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta julisti 1985 vesikon Suomesta sukupuuttoon kuolleeksi. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Niitä oli jo tammikuun puolivälissä jätetty useita myös Sotkamossa ja Ristijärvellä vaikka peurojen ensiesiintymisestä noiden kuntien alueilla runsaammin oli kulunut vasta pari viikkoa. Ristiriitoja peurat ovat herättäneet siksi, että joillakin paikoin ne ovat oppineet porojen tapaan käymään pelloilla ruokailemassa, lähinnä syksyisin. Peurojen pelloille tulon syyksi on arveltu niiden sekaan harhautuneiden porojen antamaa huonoa esimerkkiä. Eikö vesikko voisi yhä viettää myös perhe-elämää jonkin syrjäisen korpipuron rantaryteikössä. Häviäminen tarkoittaa lisääntyvien populaatioiden häviämistä. Peurat saattoivat liikkua vaivatta, koska lokakuussa satanut paksu lumipeite kovettui joulukuun suojasäillä kantaviksi hangiksi peurojen vapaasti mennä ja tulla kuin parhailla kevätvaellushangilla. Muistettakoon, että Kuhmon peurojen lukumäärä oli pysynyt 1970-luvulta 1980-1 uvun loppuun asti tasaisesti 600:n paikkeilla. Oulun yliopiston edustaja, amanuenssi Kalevi Heikura, arveli peuroja saattavan löytyä ehkä 800. Olihan peuroja nyt aivan uusilla alueilla laumoittain. Viimein lajinmäärityksen vahvisti Tallinnan eläintarhassa työskentelevä lajin tutkija ja tuntija Tiit Maran. Mitään merkkejä rajusta lisääntymisestä ei Heikuran mielestä ole havaittavissa. Vaikka peurojen peltovierailuista ei ole pystytty Metsäpeurat vaelsivat Kuhmossa uusille laidunmaille. KOTIMAASTA Kuhmon metsäpeurat valtaavat länttä 1970-luvun puolivälissä metsäpeura levittäytyi itärajan takaa Kuhmon Lentuan järvelle, joka vakiintui peurojen keskeiseksi talvilaitumeksi. Muuttohaluja lienee lisännyt 20 vuotta kaluttujen laitumien huonontuminen. Tammikuussa pidettiin kaupungin järjestämänä neuvottelukokous, jossa asian oikea laita valkeni. Toinenkin selitys on tarjolla. Vai olisiko vika sittenkin kirjoituspöytätutkijoissa. Hätäiset kunnanisät tulkitsivat siirtymisen kannan kasvuksi. Niiden joukosta ei etsiskelyistä huolimatta ole Sotkamon tapausta ennen löytynyt ainuttakaan vesikkoa. Jo kahtena edellisenä talvena osa peuroista matkasi länsi-Kuhmoon Kellojärvelle ja Ontojärvelle, mutta tänä talvena ne ovat siirtyneet joukolla edellä mainittujen järvien lisäksi aina Sotkamon ja Ristijärven puolelle saakka lännessä. Kun vesikko oli jo 8 julistettu hävinneeksi, Helsingin yliopiston eläinmuseoon saapuneista näytteistä onnistuttiin selvittämään pari vuoden 1965 havaintoja tuoreempaakin tapaamista: Hattulassa hukkui 1968 aikuinen vesikko katiskaan ja Ilomantsissa pyydystettiin 1978 vesikko minkkinä. Ilomantsin vesikkohavainto 1978 antoi aiheen uumoilla, että vesikoita yhä elää jossakin itärajamme takana. Sotkamosta minkkinä pyydystetty eläin varmistui helmikuun alussa vesikoksi. Oulun yliopiston eläintieteen laitoksen tutkijat eivät tuoreen vesikkolöydön jälkeen tyrmää mahdollisuutta, etteikö Suomessa ja nimenomaan Sotkamossa voisi yhä elää vesikoita. Kuhmossa peurojen muutto tulkittiin kummallisesti; paikallislehdessä alettiin kaupungin johtomiesten suulla vaatia peurojen metsästystä, koska ne ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti
sessä tiedotteessa suolapulssia takia vilkuilleet turskapilkkeSuomalaiset merentutkijat nimitettiin tuoreeltaan 'kaikjään, sillä nyt suolapitoisuus eivät pelkästään ilahtuneet kien suolapulssien äidiksi' . Tulokset ovat jopa huolestuttavia. Oppaaseen on koottu tietoa myös Enon ympäristön tilaa koskevista selvityksistä. Ne mittavaa kyllä sisäänvirtaus pakkasivat Pohjanmeren verekisteröitiin kunnolla vain det vasten Tanskan salmien Juutinraumassa, koska tanslaitaa. KOTIMAASTA Suolaryöppy tuo Itämerelle hyvää ja huonoa Tammikuu muutti ratkaiseta. on taas turskan lisäntymiseen suolan tulosta. Turskan kasvu pyyntiSuolapulssit pitävät Itämekuntoon kestää nimittäin sykren merenä, sillä ilman niitä syyn 1996, vaikka se kuuluu se hitaasti makeutuisi. huonot: "Vanha Gotlannnin syvänteessä muhinut vesi on hapetonta ja siinä on runsaasti ravinteita. Tiit Maranin ohjeiden mukaisesti Ähtärissä avattiin huhtikuun 1992 puolivälissä eläinten vuoden vanhan koiraan ja vanhemman naaraan asumusten väliovi raolleen lähemmän tuttavuuden tekemiseksi. Näiden tutkimustietojen pohjalta oli hyvä lähteä liikkeelle", sanoo kunnan ympäristönsuojelusihteeri-terveystarkastaja Reino Valkonen. Ähtärin eläinpuisto sai marraskuussa 1991 kaksi vesikkoa Tallinnan eläintarhasta, jonka vesikot ovat peräisin Suomenlahden etelärannalta Lahemaan kansallispuistosta. Korkeasaaren eläintarhaan onnistuttiin 1992 saamaan kolme virolaista vesikkoa, SUOMEN LUONTO 3/93 52. Veden Itämeren nopeakasvuisimpiin suolapitoisuus on jatkuvasti kaloihin. Esimerkiksi kadmiumin kohdalla todetaan sen olevan raskasmetalli, jota on muun muassa eräissä akuissa, paristoissa ja tietyissä maaleissa sekä joissakin fosfaattilannoitteissa ja eräissä polttoaineissa. korkeusero suolavirran virraSuolainen vesi on muuta Tarhauksesta apua. "Ympäristöoppaan tekemiseen vaikutti ratkaisevasti se, että Eno on läänin teollistuneimpia kuntia. Teollisuuden vaikutus näkyy muun muassa ilman laadun heikkenemisenä. Se tappaa mahdollisesti pohjaeliöstön laajalta alueelta. vuotta. kaan pakeni salmien toiselta Vanhastaan kuitenkin tiedesyrjältä Itämeren vastaavasti tään, että Iso-Belt ja Juutinkallistuessa itärantaansa kohrauma jakavat virtauksen kahti, syntyi salmen eri puolille den suhteessa yhteen. Kun uudistetun Enocellin sellutehtaan kapasiteetista on otettu käyttöön noin 80 prosenttia, ovat fosforipäästöt hyvin lupaavalla tasolla", sanoo ympäristönsuojelusihteeri Reino Valkonen. Vuosien varrella on tehty selvityksiä muun muassa ilman ja vesistöjen tilasta. Sen on toimittanut kunnan ympäristölautakunta. Sen sijaan Pielisjoen hajakuormitus on suuri. arvojen ylittyessä. Valamossa vesikoilla ei ole kilpailijoinaan minkkejä. WWF:n vesikkotyöryhmän johtaja Heikki Henttonen kertoo asiaa kyllä harkitun, mutta nykyisen minkkitiheyden aikana homma ei tunnu lainkaan järkevältä. Tutkimusten mukaan Enon Uimaharjun taajamassa ilman laatu on kärsinyt kolmanneksi eniten koko Pohjois-Karjalan läänissä Joensuun ja Outokummun jälkeen. Ähtärin vesikot eivät tunteneet minkäänlaista vetoa toisiinsa, vaan nukkuivat visusti omissa nurkissaan. Vuoden alussa ilmestyi Enolaisen ympäristöopas -niminen 50-sivuinen kirjanen. Harmilta tammimyrskyiltä. Kirjasessa on yli sata hakusanaa, joiden kohdalla on annettu vinkkejä ympäristöystävällisistä toimintamalleista. osan mädistä, ja kalastajien tapahtuma olisi eteläiselle ItäEdellinen samansuuruinen kärsivällisyyttä koetellaan merelle hyvä, seurausvaikusuola-annos (200 kuutiokilomuutenkin vielä lähes neljä tukset Suomenlahdessa ovat metriä) saatiin vuonna 1951. Terho Poutanen Pohjoiskarjalainen Enon kunta on tehnyt esimerkillistä työtä ympäristöja luonnonsuojeluasioista tiedottamisessa. kaksi naarasta ja koiras. Kun vesi samaan aikalaisten laitteissa oli vikaa. Koko maan noin 450 kunnasta vastaavanlaisen tietopaketin on tehnyt vain noin 50-60 kuntaa. Mahdollisesti kesällä 1994 alkavat muutokset pahempaan näkyä Suomenlahdessa", sanoo Niemistö. Täällä toimii mm. Kahta eläintä on karanteenin päätyttyä esitelty yleisölle. Vesioikeuden asettama katto on 75 kiloa vuorokaudessa. Lääkintöhallituksen normit ovat vastaavasti 0,5-1,0 milligrammaa kilossa. Puistonjohtaja Jukka Lahtisen äänestä voi aistia ainakin lievää pettymystä, kun hän kertoo, ettei eläinten lisääntyminen onnistunut odotetusti. "Vesi on Gotlannin syvänteessä ehkä ensi talvena. täen syvänteitä tähän asti täytMerentutkimuslaitoksen sisäiKalastajat ovat suolaryöpyn täneitä vesiä edellään. Kilohailit Niemistö Merentutkimuslairempi kuin kaikissa Suomen voivat kuitenkin syödä suuren tokselta pelkää, että vaikka järvissä yhteensä. Myös ravinnelisäys saattaa olla niin suuri, että seurauksena on sinilevien massaesiintyminen." Mitkä vaikutukset sitten ovatkin, niitä saadaan odotella ainakin vuoden verran. ka Itämereen saapuneen veSuolaryöppy tuli terveisinä den määräkin selviää lopulliPohjanmeren lannistumattosesti vasta ensi kesänä. Hauessa on tavattu jopa yli yhden milligramman pitoisuuksia kilossa. Antti Halkka Marjo Lemponen alentunut esimerkiksi viimeiMerentutkijat eivät halua simmästä merkittävästä eli tehdä tarkkoja ennusteita Itävuoden 1976 suola-annoksesmeren tilan kehityksestä, kosEnon kunta sai ympäristöoppaan ta lähtien. Kuormituksen vähentämiseksi maaja metsätalouden päästöt olisi saatava kuriin." Vesien tilasta kertoo kuitenkin ikävästi korkea elohopeapitoisuus. Kun uusi vesi siirtyy vanhan alle, Suomenlahteen siirtyy juuri tuota ravinnesoppaa. Kimmo Repo 9. Suola-arvot nousivat JuuItämeren vettä painavampaa, vasti Itämeren lähitulevaisuutinraumassa nopeasti noin 8 joten se on painunut pohjalle. Vesikko käy aina tilaisuuden tullen lajikumppaneittensakin kurkkuun, minkä vuoksi jokainen yksilö on pidettävä visusti omassa aitauksessaan. Pietarilastutkijat ovat tiettävästi vapauttaneet muutamia vesikoita Valamoon. vsk. Kymmenen päivän aikapromillesta (eli noin 8 kilosta Siellä se valuu hitaasti syvänna virtasi Tanskan salmista sikuutiossa) 27 promilleen; vaiteitä pitkin pohjoiseen, ja läsään 250-300 kuutiokilomettamerten suolapitoisuus on hestyy samalla Suomea työnriä valtameren suolavettä. noin 35 promillea. "Pielisjoen tila on nyt luokitusten mukaan tyydyttävä. Y mpäristöopas on vasta toinen laatuaan Pohjois-Karjalassa. Istutuksen onnistumisesta ei ole tietoa, joten Valamossa kävijät, pitäkää silmänne auki. Enocell Oy:n Uimaharjun sellutehdas. den. Kalan syömistä kehotetaan rajoitettavaksi ko. Tutkija Lauri Saapunut vesimäärä on suuriittävän korkea. Eikö virolaisvesikoita ja niiden jälkeläisiä voida käyttää lajin palauttamiseen Suomen luontoon. Päästöt ovat nyt noin 20 kiloa vuorokaudessa
Kierrätysliike vaatii pikaista eurooppalaisten standardien kehittämistä panttipakkauksille ja vastustaa kierrätettävien alumiinisten juomatölkkien suunniteltua laajaa käyttöönottoa Suomessa. Tuotevastuuta ja pakkausten kierrätysmerkintöjäkin vasta odotellaan. Kansålaisjärjestöjen kierrätysliike suosittelee kuitenkin ensisijaisesti jätteen syntymisen välttämistä. Lasia ja paperia kierrätetään, mutta muovisille, metallisille ja kuitupakkauksille ei ole keräysjärjestelmää. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Järkeä pakkaamiseen! Mielipidetutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö on halukas lajittelemaan kotiinsa kertyvän pakkausjätteen vähintään kolmeen eri jakeeseen. Se opittiin esimerkiksi Itä-Helsingin muovien keräilystä. Kehitteillä olevat eurooppalaiset pakkausdirektiivit luovat paineita suomalaiselle pakkausteollisuudelle ja jätehuollon kehittämiselle liityimmepä Euroopan yhteisöön tai emme. Tulevaisuudessa ne, jotka tuottavat pakkauksia, ovat myös vastuussa niiden hävittämisestä. Samaan tavoitteeseen kertoi ministeri Sirpa Pietikäinen myös ympäristöministeriön pyrkivän. Saksalaiset ovat kehittäneet Gruner Punkt -merkintäjärjestelmän kierrättämiskelpoiseksi hyväksytyille pakkauksi lle. Gruner Punkt -muoveja on päätynyt eräiden lehtitietojen mukaan kaatopaikoille maan rajojen ulkopuolelle. Maitotuotteetkin Kierrätysliike pakkaisi mieluiten palautettaviin lasitai muovipulloihin. Oluesta ja virvoitusjuomista pakataan tölkkeihin vain kuusi prosenttia. Syntyvien jätteiden käyttö uusioraaka-aineena on kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan vasta toiseksi paras vaihtoehto. Sekamuoville on Saksassakin ollut vaikeata löytää käyttöä, niinpä Erilaisia muovi-, metalli-, pahvija paperipakkauksia kertyy runsaat 80 kiloa jokaista suomalaista kohden vuosittain. Lopullinen EY:n 90 prosentin hyödyntämsiaste tulisi nykyarioiden mukaan saavuttaa 2005 mennessä. Jätteiden välttämisestä ja pakkausten uudelleenkäytöstä pitäisikin tulla tärkeä osa kaupallista kilpailua, ja hylättyjen pakkausten käsittelykustannukset olisi sisällytettävä tuotteiden hintaan. Niistä vajaa neljännes kierrätetään ja pieni osa poltetaan. Kokeilut ovat kokeiluita eivätkä välttämättä johda pysyviin käytäntöihin. Panttipullo on paras Tällä hetkellä Suomessa vuosittain syntyvästä 900 000 10 tonnista pakkauksia yli puolet on eri laisia palautettavia, uudelleen käytettäviä pakkauksia. Iiris Lappalainen SUOME LUONTO 3/93 52. Täytettävät pakkaukset, luopuminen turhista kääreistä ja kierrätys vapauttaisivat meidät jätteiden tuottamisen 01juudesta. vsk.. Samaan aikaan tavalliset kuluttajat kantavat ihmetellen ja monesti vasten tahtoaan hyvää raaka-ainetta käytettyinä pakkauksina roska-astioihin. Niitä joutuukin kaatopaikoille sekajätteen joukossa lähes 300 000 tonnia vuodessa. Suomessa panttipulloista palautetaan takaisin käyttöön peräti 98 prosenttia. Kokeiluja ja käytäntöjä Euroopassa harkitaan välitavoitteeksi pakkausten 60 prosentin talteenottoastetta ja 40 prosentin kierrätysaste. Se tarkoittaa merkittyjen pakkausten kokoamista erillisiin astioihin. Kotoisia jäteongelmiammekaan ei ole syytä vähätellä, vaikka emme vielä olekaan hautautumassa kaatopaikkoihin keskieurooppalaiseen tapaan. Peräti 380 000 tonnia lasia kiersi 1991 uudelleentäytettävinä pulloina panimoiden, virvoitusjuomatehtaiden, kaupan ja kuluttajien välillä kiitos hyvin toimivan palautuspullojärjestelmän. Niistä pakkausjäte kootaan lajittelukeskuksiin, joissa liukuhihnalla erotellaan metallit, muovit, kuitupakkaukset erilleen. Siitä voisivatkin pakkajat tehdä järkevän johtopäätöksen ja vähentää muovin käyttöä. Suomessa on edetty varovaisesti , kokeiltu ja tutkittu aika vaisusti erilaisia keräysjärjestelmiä. Myös muoviteollisuus on hanakasti kokeillut ja markkinoinut pakkausjätteen energiahyötykäyttöä, siis polttamista. Kierrätysliike: jätteen välttäminen tärkeintä Pohjoismainen metsäteollisuus on yrittänyt vaikuttaa eurooppalaisen lainsäädännön kehitykseen niin, että lajiteltujen jätteiden poltto hyväksyttäisiin puukuidulle halutaan "kestäviä" markkinoita. Juuri , kun kansalaiset tottuivat lajittelemaan ja jättämään muovinsa keräysastioihin, kokeilu loppui, sillä jätemuoville ei löydetty käyttäjää. Mielenkiintoista on, että kierrätysliike hyväksyy myös lajiteltujen jätteiden polton, tosin viimeisenä mahdollisena vaihtoehtona
Taloyhtiöillä on yleensä paperinkeräyslaatikot ja pientaloalueilla paperinkeräyspisteet. Ekologisen rakentamisen ja asumisen näyttely löytyy aivan varsinaisen messualueen naapurista. Kun pahvijätettä syntyy paljon, se pitää vaikka puristaa kokoon. D Miten voisi asua ja rakentaa ekologisesti. Entä kuinka opastaisi koululaisia vastuulliseen kuluttamiseen. Mitkä tuotteet säästävät ympäristöä. Keräykseen kelpaavat kuivaelintarvikkeiden puhtaat käärepaperit ja pakkaukset sekä aalSUOMEN LUONTO 3/93 52. Samanlainen Paperinkeräys Oy:n järjestämä keräyspiste on myös Salon EKA-marketissa. Paperinkeräystä hoitavat kaupunkialueilla keräysliikkeet, jätehuoltoliikkeet sekä maaseudulla koulut ja järjestöt. "Tulosta voidaan pitää kansainvälisestikin erittäin hyvänä, koska kyse on yhden pakkauslajin erilliskeräilystä. Kuluttajat ovat tammikuusta lähtien voineet jättää tyhjät paperija kartonkipakkaukset Turussa Tampereentiellä ja Kaarinassa Piispanristillä sijaitsevien Prisma-markettien keräyspisteisiin. Se on hieman reilu puolet maassamme käytetystä paperista. saasti ruskeata voimapaperia, erilaisia kartonkeja ja pahveja. Kierrätysmessut järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, kansalaisjärjestöjen KierrätysPahvit Pahvi-Paavoon Suomessa kerätään uusiokäyttöön vuosittain noin 450 000 tonnia paperia. Onko jätehuollossa kehittämisen varaa. Puhdas pahvi lisää suotta jätteitä ja jätehuoltomaksuja, ja käyttökelpoista kuitua joutuu kaatopaikoille. Pahvia ja muita puukuidusta valmistettuja pakkauksia kerättiin 1991 hyötykäyttöön vajaa 90 000 tonnia ja kaatopaikoille joutui yli 120 000 tonnia. topahvija voimapaperipakkaukset, samoin munakennot sekä maito-, piimäja mehutölkit. Tölkkien sisältämä puuja muovikuitu erotetaan toisistaan. ÅTERVINNING 1 l 3 ~j l !' 1 '~j 26.-29.8.1993 RIIHIMÄKI liike sekä Riihimäen Messut Oy. vsk. Itä-Helsingistä kerätty ensimmäinen 18 000 kilon erä tölkkejä on käytetty uusioraaka-aineena Enso-Gutzeitin Pankakosken tehtaalla. Yläkuvassa S-ketjun helsinkiläinen marketpäällikkö Kauko Ahtilainen esittelee puolentoista kilon laatikkoa pienessä koossa. Pahvi on kevyttä ja vie runsaasti tilaa, siksi se on usein ongelma taloyhtiöiden roskaastioissa. elokuuta Riihimäen kierrätysmessuilla. Niin kotiin kuin toimistoonkin kertyy ajoittain jopa runPahvi-Paavo pitää taitetuista pahveista. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Pakkausten keräilyä kokeillaan Kierrättäjät kokoontuvat elokuussa Riihimäelle 6 ~Q EHUTOLKIT MAITO-JA "1 ··w HYÖTYKAYTTDD Yli miljardista litrasta maitoa syntyy vuodessa noin 30 000 tonnia tölkkejä, joiden kierrättämistä vasta kokeillaan. D Lisätietoja messuista: Satu Uskali, messupäällikkö, Riihimäen Messut Oy, (914) 39 562 . Jos pahvia ja muuta ruskeata paperia kertyy paljon, kannattaa taloyhtiöön hankkia pahvirullakko eli Pahvi-Paavo, johon tyhjät laatikot ja muut kääreet taitellaan tiiviisti. Teollisuus ja yhä useammin myös kauppaliikkeet ja muut suurkäyttäjät huolehtivat itse pakkausjätteen kierrättämisestä. Kodeista tuleekin noin puolet keräyspaperista. Kuinka voisi hyödyntää jätteitä ja kompostoida. Pahvinkeräystä varten ei ole yhtä kattavaa järjestelmää kuin paperille. Maksuttoman opastuskierroksen voi varata etukäteen. Viime vuoden syyskuussa Itä-Helsingin Kontulassa, Mellunmäessä ja Vesalassa, aloitettiin "Maitoja mehutölkit hyötykäyttöön" -keräily. D 11. Keräyspisteisiin on arvioitu päätyneen 45 prosenttia alueella ostetuista tölkeistä. Ne samaten kuin elintarvikepakkaukset eivät kuulu keräyspaperin joukkoon valistaa Paperinkeräys Oy, sillä niissä on ruskeita kuituja ja vaikeita painovärejä. Muiden muassa näihin kysymyksiin voivat kansalaiset, yritykset, virkaja luottamusmiehet sekä suunnittelijat etsiä vastauksia 26.-28. Näyttelyt levittäytyvät vanhoihin, idyllisiin veturitalleihin, ulos veturipihalle ja siellä oleviin tavaravaunuihin. Käytetyt tölkit ovat olleet huolella huuhdeltuja ja vain 0,2 prosenttia on ollut jotain muuta kuin haluttua tavaraa", toteaa projektipäällikkö Timo Valkonen Elopak Oy:stä. Pääsylippu messuille maksaa 20 mk, koululaisryhmien sisäänpääsy on ilmainen. Siitä on valmistettu pahvisia kirjankansia. Rullakon saa joko ilmaiseksi tai maksua vastaan keräysliikkeestä, joka huolehtii sen tyhjentämisestä sopimuksen mukaan vaikkapa kerran kahdessa kuukaudessa. Anna Parkkari, Kierrätysmessujen tiedottaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, (90) 228 08 226. Mitä ekotekoja voisi tehdä työpaikalla
Vahatun pinnan lianja kosteudenhylkimisominaisuudet ovat paremmat kuin pelkällä pellavaöljyllä käsitellyn pinnan. Puupinta ei välttämättä kaipaa mitään puunsuoja-aineita. alkyylidimetyylibentseeniammoniumkloridia ja etyleenidiaminotetraetikkahapon dinatriumsuolaa. Suosittelen kylmäpuristettua pellavaöljyä sen hyvien teknisten ominaisuuksien vuoksi. Voiko tuontihedelmien kuoria laittaa kompostiin. Jos lamppu sijaitsee ulkona pakkasessa, se kannattaa suojata hyvin, jolloin lampun ympäristön lämpötila kohoaa riittävästi. Jos kompostoitaisiin pelkkiä tuontihedelmien kuoria ja käytettäisiin komposti viljelyksille, saattaisi vihanneksista löytyä hieman jäämiä myrkyistä. 939561 244). On yleinen väärinkäsitys, että vesisänky olisi varsinainen energiasyöppö. vsk.. Kannattaa siis hankkia valoteholtaan hieman suurempi pienloistelamppu. Loistelampun teho Lukija oli ostanut energiaa säästävän pienloistelampun ja oli sitä mieltä, ettei valoteho ollut mitä oli luvattu. Jos kemikaalia ei käytetä, sängyn vinyylipinta kovettuu ja sänky on täynnä reikiä 1-3 vuodessa. 961-360 570). Myös iän mukana pienloistelampun valoteho putoaa 10-15 prosenttia. Vesisängyt vaativat vesisänkykemikaaleja levänkasvun estämiseksi. Kahdenkymmenen asteen pakkasessa pienloistelampun valoteho putoaa kymmenenteen osaan maksimista. Kymin Palokärki (p. Pellavaöljykäsittely tekee pinnasta likaa ja kosteutta hylkivän. Kodin kalusteisiin suosittelen pellavaöljykäsittelyn lisäksi luonnonvahakäsittelyä. Salon Bioöljy (p. Vesisängyn vedenlämmitysvastusten teho on noin 300 W ja on laskettu, että tavallisissa suomalaisasunnoissa vesisängyn vastus olisi päällä keskimäärin tunnin vuorokaudessa. Se soveltuu yhtä lailla parkettien vahaamiseen. Ensimmäinen käsittely tehdään ohentamalla pellavaöljy miedonhajuisella tärpä12 KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Markkinoilla on paljon vesiliuotteisia "ympäristöystävällisiä" lateksimaaleja. Kemikaalit sisältävät tehoaineena mm. Joissakin pienloistelampuissa on niin sanottu kompensaatiopiiri, joka lisää lampun tehoa ulkolämpötilan laskiessa. "pullotalojen" aiheuttamasta terveysriskistä. Pellavaöljyä käytetään perusraaka-aineena myös pellavaöljymaaleissa ja -lakoissa. Niiden haittapuolena on pidetty hidasta kuivumista. Jos pakkanen on erityisen kipakka, valotehon saavuttaminen saattaa jäädä haaveeksi. tiliä suhteessa yksi yhteen. Kationisilla tensideillä on toisaalta taipumus kiinnittyä lietteeseen ja käyttöväkevyydet ovat niin pieniä, että kovin merkittävää ympäristöriskiä vesisänkyihin ei kätkeydy. epäterveellisiä, voimakashajuisia hiilivety-yhdisteitä, joten tärpättipitoista maalia käytettäessä tulisi tuuletuksesta huolehtia hyvin. Puhutaan ns. Pellavaöljymaali ilman liuotinta kuivuu hitaasti, mutta sillä saa hengittävän, terveellisen ja kestävän maalipinnan. Sisäilmaan haihtuvat myrkyt ja radon-kaasu eivät pääse kulkeutumaan riittävän tehokkaasti huoneistosta pois, ellei ilmastoinnista ole huolehdittu muuten riittävän hyvin. 924-365 809) valmistaa kotimaista kylmäpuristettua pellavaöljyä. Olemme kuulleet, että vesisänky on kodin pahimpia energiankuluttajia ja vesisängyissä käytettävät kemikaalit ovat pahoja myrkkyjä. Hedelmien kuoret kompostiin. Vesisängyn veden lämmön täytyy olla vähintään +27 astetta ja suosituslämpötila on siinä kolmenkymmenen asteen paikkeilla. Miten kuorissa olevien myrkkyjen käy kompostissa. Säilöntäaineena yleisimmin käytettävä benomyyli hajoaa parhaiten nimenomaan kompostissa. Pellavaöljymaalien kuivumista edistämään käytetään liuottimena tärpättiä. Näin arvioiden vesisängyn kuluttama energia on samaa luokkaa kuin yhden tavallisen 60 W:n hehkulampun. Pelko on liioiteltu. Viimeistelty pinta saa kauniin pehmeän kestävän kiillon, jossa puun luonne säilyy. Muita kylmäpuristetun pellavaöljyn valmistajia ja myyjiä ovat mm. Lateksi ei yksinkertaisesti pysy näiden talojen ulkoseinissä. Luonnonvahoilla ja pellavaöljyllä ei saavuteta aivan samanlaista kulutuskestävyyttä kuin synteettisillä lakoilla, mutta niiden tuotannossa ja käytössä on vähemmän ympäristöriskejä. Tärpätistä haihtuu mm. Parasta puunsuojaa Onko puupintojen suojaukseen sisätiloissa olemassa mitään hyviä ympäristöystävällisiä puunsuoja-aineita. Pienloistelamppujen valoteho riippuu hyvin paljon ympar1stön lämpötilasta. Jos haluaa jättää puupinnan näkyviin, on paras tapa käsitellä pinnat kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Lateksit muodostavat pintoihin hengittämättömän höyrysulun, jolla on samanlainen vaikutus kuin muovilla. Jos asuntoa ryhtyy lämmittämään vesisängyllä, on energian kulutus tietysti suurempi. Kannattaako sänky hankkia. Silloinkin kestää jonkin aikaa, ennen kuin valoteho saavuttaa luvatut lukemat. Usein epäillään tuontihedelmissä käytettävien säilöntäaineiden säilyvän kompostoinnissa ja rikastuvan vähitellen luonnon ravintoketjuissa. Tässäkin tapauksessa elimistöön joutuisi vähemmän tuontihedelmien myrkkyjä kuin syötäessä kuorittuja hedelmiä. 95281558) ja Uula-tuote (p. Lateksimaaleja ei kannata myöskään käyttää sellaisten puutalojen ulkomaalaukseen, joissa ei ole höyrysulkua. Sellaiseen on sopivaa mehiläisvaha ja Copernica cerifra -palmusta saatava kamaubavaha. Lateksi on toki maalarin terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin liuotinpitoinen öljymaali, mutta täydellistä synninpäästöä latekseillekaan ei voida antaa. Kamaubavahalla on perinteisesti vahattu myös lautalattioita. Tuontihedelmien kuorista suomalaiseen ympäristöön joutuvat säilöntäaineet eivät ole ympäristöongelma. p kk H .k e a ei ura SUOMEN LUONTO 3/93 52. Sadan prosentin teho saavutetaan +25 asteen lämpötilassa, jolloin lampun pintalämpötila on +40 astetta. Vesisängyn ympäristöhaitat Miehelläni on kipeä selkä ja olemme ajatelleet hankkia sen vuoksi vesisängyn. Veden lämmittäminen kuluttaa jonkin verran energiaa, mutta mielestäni on aivan kohtuutonta kärsiä kipeästä selästä energiansäästön nimissä. Toinen käsittely tehdään vain vähän ohennetulla kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Ensin mainittu on kationinen tensidi ja ympäristössä heikosti hajoava haitallinen yhdiste. Esimerkiksi sisäseinien ja katon puupintaa ei tarvitse käsitellä mitenkään muuten kuin esteettisistä syistä. Kompostointia jopa käytetään monien ympäristömyrkkyjen hajottamiseen. Edellä mainittujen liikkeiden lisäksi luonnonvahoista voi kysellä ainakin Conwoy Ky:ltä (p
Istuimme syömään eväitä ja katselimme Norjan puolen teräviä huippuja, järviä jotka kiiltelivät tuntureiden välissä, hopeanauhoina juoksevia puroja, jotka koristivat vihreänmustien tuntureiden kylkiä. Me olemme sentään kulkeneet luonnossa paljon, harva se pyhä on ajettu Housukoskelle tai Kulhavuorelle, kävelty ja katseltu keskisuomalaista metsää. Jostain alkoi kuulua kohinaa. Eikö alkuperäisen luonnonelämyksen voimaa uskalleta kohdata. "Hyvin miksattu", sanoivat lapset. Nousimme jyrkkää rinnettä, käkkyräkoivut jäivät vähitellen selän taa ja tunturin laki narrasi olevansa lähellä. Hölkkälenkille lähdetään korvalappustereoiden kanssa, niin että oma tuttu musiikki turvaa ja lohduttaa kuntopolun yksinäisen kulkijan. Pian istuimme levähtämään, hiki liimasi paitaa ihoon kiinni, aurinko höyrysi maassa ja kivenkolossa kahden puolen polkua lauloi lintu, meiltä piilossa. Nyt Amerikassa ja jo Suomessakin mennään katsomaan kuuluisien elokuvien kuvauspaikkoja tai lavasteita. Haukkasin eväsleipää ja ihmettelin: minun lapseni puhuvat noin. "Laajakangas", sanoivat lapset. Ja onhan toki ihmiselle hyväksi, että hän pystyy urheasti kävelemään riippusillan yli, eikä pelkää että kosken kumussa jylisevä voima ja kuohuvien vesimassojen imu nielaisee hänet kitaansa. Leikkinsä kautta lapsi oppi, että tämä maalaji ja tämä kasvi kuuluvat yhteen, tuo pensas kertoo, että vettä on lähellä ja vesi taas tietää henkiin jäämistä. vsk. Meillä kulttuuri ja tekniikka ovat katkaisseet tämän suoran yhteyden. Kauempaa kuului vielä joen pauhu, nyt heleämpänä, virta soi. Olimme kuin äskeisellä riippusillalla. Kun me nyt näimme tämän ainutlaatuisen ja vaikuttavan maiseman, kuulimme tunturien puhtaan hiljaisuuden ja hiljaisuutta vasten soivat tuulet ja linnunlauSUOM EN LUONTO 3/93 52. Ihmiset eivät enää erota mikä oli se alkuperäinen asia, "the real thing". Pureskelin ruisleipää ja pohdin, kuinka paljon meitä ympäröivä vahva kuvatarjonta ja viihdeteollisuus loppujen lopuksi muokkaa maailmaa. Mutta toisaalta, kun ihminen on kiivennyt tunturin laelle ja avaran taivaan ja kaukaisten huippujen voima ja kauneus on saanut hänet valtoihinsa, eikö olisi sittenkin onnellista haltioitua ja nousta shamanistiseen lentoon, haukan siiville. Mitä siis tämä viihdekulttuurin ilmaisuja käyttävä post-kieli kertoo meidän sielustamme. Vahvakin luonnonelämys on nykyihmiselle kulttuurinen elämys, vailla alkuperäistä villiä voimaa. 13. Nykyihminen ei ole tottunut tähtitaivaan ankaraan kauneuteen, hän ei ole joutunut taistelemaan luonnonvoimien kanssa. Vahvan elämyksen ja ihmispolon välillä oli syvä kuilu. Valkea joki kuohui ja mörisi jalkojemme alla. Luonnollinen suhde maailmaan oli katkennut, mutta yritimme rakentaa hataraa siltaa korvike-elämysten kielen kautta. Hannele Huovi Kieli ja haukan siivet Vaelsin lasten kanssa Ruotsin tuntureilla. "Hyvät stereot", sanoivat lapset. Silti lapsilla ei ollut kieltä väkeville kokemuksille, jotka löivät ylitse näissä mahtavissa maisemissa. Kulttuuri luokittelee ja jäsentää, vakauttaa ja yhdenmukaistaa ihmisiä, mutta tarjoaa silti purkautumiskanavia erilaisille impulsseille. Joka suunnassa siintelivät lumihuiput ja lähellä olevat lumet häikäisivät silmää. Muistin, että kotikunnassa oli toimitettu itsenäisyyspäivän hartaushetki Talvisota-elokuvan lavasteiksi rakennetun Äyräpään kirkon raunioilla. Ihminen luopuu vapaudestaan ja liioista valinnanmahdollisuuksistaan ja saa kulttuurilta vastineeksi helpotusta ja turvaa. Joen pelottava pauhu ja kumu rinnastui musiikkiin tai elokuvaan. Ennen mentiin katsomaan Imatrankoskea ja Kolia ja se riitti matkailuvaltiksi. Ainakin se selvästi muokkaa meidän kokemustamme maailmasta. Ja kun nousimme vielä ylöspäin, pääsimme puurajan yli ja maisema revähti auki laajana ja mahtavana. Emme enää tajua, että suhde luontoon on myös meidän lapsillemme eloonjäämisoppi. Oliko minullakaan. Paimentolaisäiti antoi lapselleen leikkikaluiksi lehtiä, maata ja juuria, koska niiden tarkasta tuntemisesta riippui lapsen koko elämä. Kulttuuri peittelee ihmissielun rosoja, se kahlitsee ihmisen vauhkoutta, torjuu käyttäytymisen sekamelskaa ja yksilöiden hurjia yllykkeitä. Kulttuuri rauhoittaa ihmisen. "Ihan kuin Karhu-elokuvasta", sanoivat lapset. Emmekö enää uskalla tai osaa kohdata alkuperäisen luonnonelämyksen voimaa, ihmettelee Hannele Huovi. Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että sielu asustaa kielessä; kieli on ruori tai peräsin, jolla ihminen ohjaa kulkuaan maailmassa. lut, elämyksiä kuvaava kieli olikin viihdeteollisuuden kautta kierrätettyä postkieltä. Kivinen polku vei pauhua kohti ja pian olimme kapealla, kostealla sillalla putouksen yllä
Geenitekniikasta on tullut jo nyt suurta bisnestä, ja rahan myötä se on menettänyt viattomuutensa. EY:n direktiivit edellyttävät kaikkien GMO:en huolellista tutkimista suljetuissa olosuhteissa ennen niiden vapaaseen viljelyyn päästöä. faktori VIII -ainetta. Tuottoisaa bisnestä Siirtogeenisistä viljelykasveista ja kotieläimistä on sekä hyötyä että haittaa. Seurauksena voi olla, että rikkakasvihävitteiden käyttö lisääntyy, maaperä ja pohjavedet saastuvat ja käyvät ihmiselle haitallisiksi. On jo valmistettu öljykatastrofien torjuntaan pystyvä merimikrobi siirtämällä avoimissa öljylähteissä elävien bakteerien öljyä hajoittavien ~ntsyymien geenit erääseen tavalliseen merimikrobiin. Tositilanteessa tätä uutta öljytuhojen torjuntakeinoa ei ole kuitenkaan vielä käytetty, koska on pelätty uuden mikrobin haittavaikutuksia meren ekosysteemin dynaamiselle tasapainolle. Kun geenitekniikka 1970luvun alussa syntyi, pystyttiin aluksi luomaan siirtogeenisiä bakteereja. On jo luotu lammaskanta, joka lypsää maidossaan verenvuototaudin hoidossa tarvittavaa ihmisen 14 Geenitekniikka on 20-vuotisen historiansa aikana kehittynyt huimasti. Myyvätkö tällaiset firmat tulevaisuudessa viljelijöille paketin, johon kuuluu tuhti annos rikkakasvihävitteitä sekä niille vastustuskykyisten viljelykasvien siemeniä. Tämä kehitys herättää suuria toiveita, mutta myös suuria vaaroja ja uhkia. On periaatteessa käynyt mahdolliseksi siirtää minkä tahansa lajin mikä hyvänsä geeni mihin toiseen lajiin tahansa. EY :n direktiiveihin sisältyy myös ns. Ennustamattomien ympäristövaikutusten takia on geenimanipuloitujen organismien (GMO) päästössä luontoon oltu varovaisia, ja era1ssa maissa on laadittu asiasta tiukkojakin säädöksiä. Niinpä tutkijat laativat itse tiukat turvamääräykset geeniteknologisille kokeille. Punaisten gerberoitten vieressä on siirtogeenisiä, valkokukkaisia gerberoita. Pelättiin, että uudet, mahdollisesti tuoted: mattomia sairauksia aiheuttavat bakteerit karkaisivat laboratorioista ympäristöön esimerkiksi jäteveden mukana. Geenitekniikka voi ol PUHEENVUORO Filosofian tohtori Petter Portin työskentelee perinnöllisyystieteen professorina Turun yliopistossa. Samat suuret kemianteollisuuden ylikansalliset yritykset, jotka valmistavat rikkakasvihävitteitä, pyrkivät geenitekniikan keinoin luomaan hävitteitä paremmin kestäviä viljelykasvilajikkeita. Päinvastoin, kun nykyään pystytään luomaan siirtogeenisiä viljelykasveja ja kotieläimiä, ovat eettiset ongelmat tulleet entistä konkreettisemmiksi ja ajankohtaisemmiksi. Kasviin on siirretty sen oma väriainesynteesiä ohjaava geeni siten, että värinmuodostus on estynyt. Vaikutukset ympäristöön osin tuntemattomia Geenitekniikka ei sinänsä ole hyvää tai pahaa, mutta sen sovellutukset voivat koitua ihmiskunnalle sekä hyväksi että pahaksi. Nyttemmin geenitekniikkaa tutkitaan mikrobeilla, jotka eivät pysty elämään laboratorioiden ulkopuolella, ja turvamääräyksiä on lievennetty. Geenitekniikan mukanaan tuomat ympäristöeettiset ongelmat eivät silti ole hävinneet. vsk.. Tutkijat huolestuii vat itse tulostensa mahdollisista vaaroista. Lisäksi edellytetään aina tapauskohtaista riskinarviointia. Toisaalta kuitenkin on mahdollista luoda viljelykasveja, jotka kestävät tavanomaisia lajikkeita paremmin rikkaruohomyrkkyjä. Tästä ei kai ole muuta kuin hyvää sanottavaa. minimiklausuuli, jonka mukaan jäsenmaat voivat säätää yleistä, kaiklcia jäsenmaita sitovaa direktiiviä tiukempia SUOMEN LUONTO 3/93 52. Samoin voidaan luoda ongelmajätteitä hajoittava mikrobikanta, mutta mitä sanotte, jos jääkaappiinne pesiytyy muovirasioita syövä bakteeri
Onko syynä pelkoihin vain asian uutuus ja tuntemattomuus vai onko meillä käsissämme molekyylipommi, jonka hyöty maailmalle ja ihmiskunnalle on yhtä kyseenalainen kuin atomipommin. Silti tuntuu epäeettisellä, että kasveja ja eläimiä patentoidaan. Vastakkain lyövät suuren rahan intressit ja eläinten oikeudet, kehitysmaiden ja teollisuusmaiden edut, ihmisten ravinnontarve ja maaperän myrkyttyminen sekä monet muut etunäkökohdat. Mainittakoon vain meille siirretyt valkohäntäpeura ja piisami sekä Australian kaniiSUOMEN LUONTO 3/93 52. Päätöksen mukaan kaikki ihmisen tekemä on patentoitavissa. Tieteen kehitystä tuskin on syytä pysäyttää, mutta on muistettava, että tiede menetti lopullisesti viattomuutensa jo atomipommin kehittämisen myötä. Geenitekniikka aiheuttaa siis uudentyyppisiä eettisiä ongelmia, joista ympäristöeettiset muodostavat yhden ryhmän. Geneettisesti manipuloitujen organismien ekologisia vaikutuksia arvioitaessa voidaan vertailukohtana käyttää vieraasta ekosysteemistä toiseen siirrettyjä eläimiä ja kasveja. jo 1980 päätöksen GMO:en patentoimisesta. Rion ympäristökokouksessa neuvotellussa sopimuksessa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, ns. Geenisiirrot on tehty Kemiran Espoon tutkimuskeskuksessa. Geneettisesti manipuloitujen organismien monokulttuurien myötä maailmaa uhkaa geneettinen eroosio. nit. Viedäänkö kehitysmaista geeni varatkin. Näistä ihmiskunnalla on kautta historiansa sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Entä tuleeko kotieläimistäme me keinotekoisia bioreakto-~ reita, jotka on manipuloitu esimerkiksi tuottamaan maidossaan tiettyä lääkeainetta. Maapallon luonto saattaa entisestään köyhtyä. Toivoa vain sopii, että biodiversiteettisopimus tulee presidentti Clintonin kaudella hyväksytyksi myös Yhdysvalloissa, joka on geeniteknologian johtava maa. 1 potntni käsissätntne Monet pelkäävät geenitekniikan sovellutuksia. Enää ei tarvitse turvautua aikaavieviin risteytyskokeisiin, joissa voidaan käyttää vain saman lajin rotuja tai korkeintaan lähilajeja. vsk. Yhdysvaltojen kongressi teki maanviljelys" aiheuttaa todennäköisesti stressiä kotieläimille, jos ne joutuvat tuottamaan aineita, joita ne luonnostaan eivät koskaan tuottaisi. Geenitekniikasta on toivottu ratkaisua maailman nälkäongelmaan. Tästä voi olla ihmiskunnalle g ---------' > hyötyä, mutta "molekyyliValkoisiin petunioihin on siirretty gerberasta eristetty punaisen värin synteesiä koodaava geeni, ja on saatu punaisia petunioita. Kehitysmailla ei ole siihen mahdollisuuksia. Niin on tehty esimerkiksi Tanskassa. normeja. Suomesta geneettisesti manipuloitujen organismien käytön säätelyä ohjaava laki puuttuu vielä. Onhan geenitekniikan keinoin mahdollista huomattavasti nopeuttaa kasvinjalostusta ja näin luoda tuottavampia viljelykasveja. Luonnonsuojeluväenkin on syytä ottaa kantaa maassamme valmisteilla olevaan geneettisesti manipuloitujen organismien käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Geenitekniikka on kallista ja vaatii suurta ammattitaitoa. Komitean on määrä saada työnsä valmiiksi toukokuun 1993 loppuun mennessä. Käykö nyt niin, että maailman nälkäongelman ratkaisuksi toivottu geenitekniikka kääntyykin kehitysmaita vastaan. Hallitus asetti marraskuussa 1991 komitean valmistelemaan tällaista lainsäädäntöä. Kysymys on pitkälti GMO:en patentoimisesta, joka antaa niiden tuottajille yksinoikeuden tietyksi ajaksi (tavallisesti 17-20 vuodeksi). Nyt on käynyt mahdolliseksi siirtää geenejä keinotekoisesti kaukaisienkin lajien kesken. Petter Portin 15. Tällaisista siirtoistutuksista saatuja kokemuksia tulee käyttää hyväksi suunniteltaessa GMO:en viljelyä tai vapaata päästöä luontoon. Muistetaanko eläinten oikeudet. Maailman geneettisistä voimavaroista kolme neljäsosaa on kehitysmaissa, ja kokonaista 90 prosenttia kaikista viljelykasveistamme on alunperin kotoisin kehitysmaista. biodiversiteettisopimuksessa, pyritään turvaamaan myös geneettisten voimavarojen luovuttajamaiden oikeudet. Riistävätkö ylikansalliset suuryritykset kehitysmaiden geneettiset voimavarat, ja myyvätkö ne geeniteknologiset tuotteensa sitten takaisin kehitysmaihin kalliilla rahalla
Narnian ihmeelliset metsät. Helsingin vihreys, puistot ja läheiset metsät "merkitsevät pirun paljon". "Sitä ei korvaa mikään, ei edes avaruuden mystisyys." Arkipäivän kierrättäjä "Olen tavallisen ihmisen tavoin huolestunut kaikista asioista, jotka aiheuttavat luonnolle korvaamattomia vaurioita ja systeemille kuolettavia vammoja", Hector määrittelee ja kertoo kierrättävänsä sen, mitä omakotiasukas kohtuudella pystyy: paperit keräykseen, pullot palautukseen ja ruokajätteet oman pihan kompostiin. "Joo, se on totta, sen voisinkin taas ottaa ohjelmistoon", hän huomaa. S. Tapaan itseni silloin tällöin halaamasta tai kuuntelemasta puuta." Metsät ovat mukana hänen vanhimmissa lauluissaan, mm. Näytelmässä ihmetellään muun muassa, että mihin menee se valtava kasa muovia, joka syntyy hylätyistä laskettelumonoista. Perinteisesti on harmitonta aloittaa keskustelu puhumalla säistä, mutta näissä oloissa se johtaa helposti huolekkaisiin ajatuksiin, miettimään mihin olemme matkalla ja mitä on tehtävissä .. Metsään meneminen on ollut kuitenkin lapsuudessa se juttu Hectorille. Lewisin Namia-kirjoja. Oman juttunsa lauluista voi löytää niin viisitoistakesäinen kuin nelikymppinenkin. Tietoa jokapäiväisen elämän ratkaisuista vain tarvittaisiin lisää. "Metsällä on mulle sellainen mystinen ulottuvuus. Kuluttaja on vielä tässä maassa ihmeissään monessa tilanteessa. Täällä on myös meri. vsk.. Ajatus metsän hengestä, puiden hengistä on mulle läheinen ja elättelen niitä mielellään vieläkin lauluissani. . Viihteen ammattilaisena häntä pännii lama-Suomen viihteen taso. U ushiljaisuus-laulussa neljän vuoden takaa hän muistelee joitakin keväitä, jolloin kaislikossa kuikkaa matkittiin ja huudeltiin .. Ne ovat vesiväritöitä, joissa mustat puunrungot kurottelevat hennolla sinisellä ja punaisella sävytetyn lumen peittämästä maasta. Isä vei varttuneempina poikansa sisämaahan melomaan pitkillekin kanoottireissuille muutamana kesänä. Nyt ei ihmisillä ole enää varaa lasketella ja niitä monoja on varmaan satojatuhansia jossain nurkissa." Parin vuoden takaisella Nuku idiootti -kokoelmallaan Hector ruotii Pinnallista elämää, juppielämäntapaa joka kulutuskiihkoiluineen ja cityilyineen oli ajan ilmiö: vapaaaikaan satsataan, /tyhjän myyjää kuunnellaan /ja työttömillähän on aikaa ostoksiin Ajan ilmiöitä hän poimii lauluihinsa, koska "levyt dokumentoivat aikaansa, niistä pitää pystyä lukemaan aikaa". Joutuu käyttämään tuotteita, joiden koostumuksesta ei ole tietoa. Seitsemänkymmentäluvulla Lumi teki enkelin eteiseen monen koulun aamunavauksessa. Joko se jättää kaiken ennalleen tai se voi olla vallanpitäjien kannalta niin rankkaa, että se herättää keskustelua, saa ihmiset suuttumaan tai tekee asioita naurunalaisiksi sellainen meiltä puuttuu!" Television kaikilla kanavilla kilpaillaan katsojien sieluista samoin asein: imitoimalla hassunkurisesti ministeriä, kun hänestä pitäisi tehdä radikaali karikatyyri. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Hector tarkentaa metsän merkitystä sukelluksella sadun maailmaan ja kertoo lukeneensa omille pojilleen C. Hectorin sympatiat ovat puihin kiipeilevien luontoaktivistien puolella, mutta hän ymmärtää heidän aiheuttamansa ärsytyksen. Ei ole olemassa montakaan satua ilman metsää. "Mä öisin näitä kortteleita mittailen" Kai rakastua saan vielä stadiin nukkuvaan, Hector pyytää uusimmalla levyllään ja sanoo, yhtä kauniilla äänellä kuin laulaa: "Tekstini ovat urbanisoituneet viime aikoina; niissä on enemmän myös sielunmaisemia ja yleismaailmallisia juttuja." Töölössä varttunut stadin kundi on kyllä mittaillut muutakin kuin kivikatuja. Hector on huomannut, että konsertissa istuvat vierekkäin äiti ja tytär tai koko perhe. • Ritva Kupari Kuvat: Hanna Hentinen Hector ensilurr "Onko tämä nyt sitten sitä", ihmettelemme Hectorin kanssa harmaana helmikuisena päivänä Helsingin vetisiä talvisäitä. tuntui että se maailma kaatuu päälle". Peruskri i tti s yydes tään Hector ei onneksi ole tinkinyt. Energianja vedensäästöä meistä moni voisi tehostaa, hän arvelee ja heittää pallon valtiovallalle, viranomaisille: tiedottamiseen tulisi saada ihan toisenlaista voimaa ja vetoavampaa otetta. Metsällä ja puilla on elämästä jotakin taustatietoa; se välittyy jollain lailla, jos siitä kiinnostuu. . "Televisioviihteellä täytyy olla vaikutuksia. Mitään teemalevyä hän ei kuitenkaan koskaan ole ajatellut tehdä . "Juuri näkemästäni Family Affairs -näytelmästä jäi mieleen muutama ekoilmiö. Päivää ennen Hectorin haastattelua katselen helsinkiläisen koulun aulassa oppilaiden piirustuksia aiheesta Ensilumi tulee kuudelta hänen uusimman hittinsä mukaan. Radikaali, muttei mikään -isti Luonnonsuojelijoistahan kyllä helposti tehdään karikatyyrejä viihdeohjelmiin. Hectorin laulut puhuttelevat ainakin kahta sukupolvea; niissä on rakkautta ja politiikkaa, ajatonta sielukkuutta ja kärjekästä ajan henkeä, nostalgisia muistoja ja huolta tulevaisuudesta. Vaikka mies naureskelee, että "varmaan mutsi, on pakottanut tyttären mukaan", niin myöntää samassa näyn liikuttavan. "Siinä on se mahdollisuus, että lapsi menee pesuveden mukana". Nuori Heikki Harma vietti kesänsä Helsingin edustalla Käärme16 saaressa meri, kalliot ja metsä ympärillään. Itsensä pakon edessä laillista järjestystä vastaan asettavat, ympäristöä puolustavat ihmiset osoittavat hänen mielestään kansalaisrohkeutta. Siinä laulussa maailmaa hiljentävät happosateetkin, eikä tunnelma ole kovin toiveikas: en enää usko jatkuvuuteen ... "Se on upeinta, mitä olen kokenut luonnon parissa ja sen armoilla." Heikin nuoruuteen mahtuu myös lintuharrastusta. "Olin juuri New Yorkissa, jonka taivaattomuus rupesi oikein ahistamaan. Ne korkeat talot .
Melkeinpä jokaisella levyllä hallitusherrat sukupuoleen katsomatta saavat ryöpytystä tyyliin Kenpä tahtois olla muikku. Luottamusta päättäjiin on hänen lauluistaan turha hakea. ~n jälkeen Hän toivookin luonnonsuojelijoilta radikaaleja toimia, radikaalimpiakin kuin ovat olleet. / ... ihmisyyden sirpaleet. Ne teot ovat moraalisesti oikeutettuja." Kansalaisten radikaalisuus ei kuitenkaan yksin riitä edistämään luonnonsuojelua. Hector epäilee monen muun ydinvoiman vastustajan tavoin, että uuden ydinvoimalan rakentamisesitys runnotaan hallituksesta eduskuntaan ja läpi joka tapauksessa kansalaisia sen laajemmin kuulematta. Jos joku kuuntelija tarttuisi samaan kysymykseen ja sitä Hector on paljasjalkainen helsinkiläinen, jolle pääkaupungin vihreys merkitsee paljon. kautta syntyisi vahvempaa äänenpainoa erilaisille protestiliikkeille." Hectorilla on vahva sosiaalinen omatunto, joka ei ole runsaan neljännesvuosisadan kestäneen uran aikana vaimentunut. 17. jua ja tahtoa tarvitaan eduskunnassa, jotta lainsäädäntöä saadaan uudistettua. Hän sanoo, ettei ole itse osannut ottaa luontoaktivistin roolia, niin kuin ei mitään muutakaan -istiroolia. Kuitenkin hän harkitsi pari vuotta sitten vakavasti lähtöä mukaan Greenpeacen toimintaan. TaSUOMEN LUONTO 3/93 52. Eivätpä elämän ongelmatkaan ole paljoa pohjimmiltaan muuttuneet. "Vanhoihin lakeihin viitaten asiat lykkääntyvät ja jumiutuvat, kunnes lakeja saadaan uudistettua", Hector miettii edistyksen pullonkauloja ja pohtii, mikähän lienee luonnonsuojelijoiden painoarvo perustuslakivaliokunnassa. "Se on yksi niitä harvoja militarististyyppisiä järjestöjä, joissa voisin toimia. Sibeliuspuisto on yksi hänelle tuttu stadin keidas. Ydinvoimalaa ei tarvita "En ole missään vaiheessa epäröinyt ydinvoiman vastustamista. Kierrämme samaa kehää, kohtaamme samat kysymykset, kuten Hector uusimman levyn Ihmisyyden sirpaleissa: kaikki viivyttelee väärällä ovella, / kun lapsi nääntyy äitinsä povella! / Niin suuret silmät, kasvoihin kuivuneet! / Oi taivas minne katosivat kyyneleet. Todellisia vaihtoehtoja sille ei ole tutkittu eikä niistä ole tiedotettu riittävästi". Sen työssä jollakin tavalla tarkoitus pyhittää keinot. vsk. "Enhän mä kuvittele, että lauluillani on suoraan vaikutusta vallanpitäjiin, mutta jos ne vaikuttaisivat meidän kollektiiviseen tajuntaamme
Ei viranomainen 18 lain nojalla. Luvan valmistelutöihin antoi Lapin lääninhallitus mahdollisesti väärän lain perusteella. Kemiyhtiön miehet kuitenkin kaatoivat metsää, räjäyttivät maata ja mönkivät traktoreillaan myös yksityisten ihmisten omistamilla mailla. Mikko Niskasaari Vuotosallasta valmistellaan: Raivaustöitä väärän Kemijoki Oy aloitti Vuotoksen altaan valmistelutyöt yksityisillä mailla jo paljon ennen lupahakemuksen jättämistä vesioikeuteen. Hakemuksesta ei kerrottu maanomistajille Kemijoki Oy:n hakemus saapui Lapin lääninhallitukseen 30.10.1991 ja hyväksymispäätös syntyi jo marraskuun 11. Vuotoksen altaan havittelijat näyttävät vähät välittävän siitä, että hanke ei ole vielä saanut virallista lupaa. Omilla maillaan yhtiö saikin tietysti tehdä mitä haluaa, kunhan noudatti yksityismetsälakia. päivänä. Yhtiö maksoi metsätuhoista pieniä korvauksia ja haki tutkimuslupaa Vuotoksen alueelle. Kemijoki Oy:n omistaja, Suomen valtio, antoi yhtiölle luvan hakea lupaa Vuotoksen altaalle keväällä 1992. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Hän on pystyttänyt metsäänsä merkin, josta edemmäs yhtiön miehet eivät saa mennä. Yhtiö oli kuitenkin aloittanut patojen, kanavien ja pumppuasemien maaperän tutkimukset Vuotoksen alueella jo ainakin vuotta aikaisemmin, syksyllä 1991. vsk.. Kemijoki Oy on kaatanut luvatta puita myös Arvospuolen kylältä kotoisin olevan Tauno Poike/an metsästä. Syyskuussa yhtiö jätti lupahakemuksensa Pohjois-Suomen vesioikeudelle. Luvattomat hakkuumiehet jäivät kiinni lokakuussa 1991
vsk. Vain oikeuslaitoksella tai eduskunnalla, jos se säätää erityislain, on Vuotoksessa päätösvaltaa. "En minä sitä tarkemmin määrittele." Mikä oli se yleinen etu, jota marraskuussa 1991 piti turvata. Älykkäämmästäkin poliisityöstä on kuultu. Kun lupa annettiin, Vuotoshanketta ei virallisesti ollut olemassakaan. "Yleinen etu" vaati lunastuslain käyttöä. Tänä talvena oudot hakkuumiehet ovat raivanneet Vuotoksen metsiin, suunnitellun SUOME LUO TO 3/93 52. Vesilain mukaista lupaa haetaan kunnalta, tässä tapauksessa Pelkosenniemen kunnalta. "Olen lääninhallituksesta tarkistanut, että yhtiöllä on lainvoimainen lupa", nimismies vakuuttaa lisäksi. "En minä sitä tarkemmin määrittele." Miksi yleinen etu vaati yleislain soveltamista erityislain sijasta. Maatalousministeri Martti Pura lupasi selvittää yhdessä oikeuskansleri Jorma S. Lääninhallitus antoi Kemijoki Oy:lle oikeuden tutkimuksiin ja niiden vaatimiin hakkuisiin lunastuslain nojaJ:. Miksi yleinen etu vaati lunastuslakiin turvautumista. Kansliapäällikkö Osmo Kurola sanoo, että idea soveltaa Vuorokseen lunastuslakia tuli hakijalta, Kemijoki Oy:ltä. Varsinkin jälkimmäinen vaatimus on selkeästi vesilain vastainen. Kansliapäällikön kysymyksiin vastaa hallintomenettelylaki, jota lääninhallitus rikkoi ainakin kolmelta kohdin. Perusteluna on, että jos raivaustyöt aloitetaan vasta vesioikeuden lupapäätöksen jälkeen, työvoiman tarve keskittyy liiaksi muutamalle huippuvuodelle. Aallon kanssa mahdollisuudet kiertää lakia. Kun Kemijoki Oy halusi tutkimusluvan allashankkeelleen ennen vesioikeuden lupapäätöstä, sen olisi pitänyt hakea sitä vesilain perusteella. Ei ollut hakemusta vesioikeudessa, ei edes omistajan lupaa sellainen jättää. "No sehän ratkaistaan in casu (tapauskohtaisesti)". Yön yli mietittyään kansliapäällikkö totesi, ettei pakkolunastuslakiin turvautumiseen ollut muuta perustetta, kuin että yleinen etu vaati sitä. Miksi lääninhallitus unohti hallintomenettelylain selvät vaatimukset. Eduskunnalle ja eri ministeriöille jaetuista vaatimuksista monet edellyttäisivät lakien rikkomista ja vesioikeusprosessin mitätöimistä jo ennakkoon. Maata lunastettaessa noudatetaan lunastuslakia, "jollei muussa laissa toisin ole säädetty", sanotaan lunastuslain ensimmäisessä pykälässä. Vuonna 1991 Pelkosenniemen kunnanvaltuuston selvä enemmistö oli Vuotoksen allasta vastaan. Se ei ollut uutinen, että lähetystö vastustaa Kemijoen yläosan suojelulakia. Viikkoa aikaisemmin maanomistajat jättivät Kemijoki Oy:n tekemistä raivaustöistä myös rikosilmoituksen Pelkosenniemen nimismiehelle. Lähetystö edellytti myös, että altaan tienrakennukset aloitetaan heti vesioikeuden tuomiovallasta vähääkään välittämättä. nimismies Marketta Kitkiöjoki. Niiden päätökset velvoittavat valtioneuvosaina ole hidas. päivänä korkeimmalle hallinto-oikeudelle purkuhakemuksen monessakin suhteessa laittomana pitämästään päätöksestä. Vuotos on kiistatta vesilain mukaan käsiteltävä hanke. "Tuo unohtaminen on sinun tulkintasi." Rikkoiko lääninhallitus siis tietoisesti ja tarkoituksella hallintomenettelylain pykäliä 13, 15ja25. Ainoa asia, josta valtioneuvosto Vuotoksen tiimoilta saattoi päättää, oli se, että Kemijoki Oy saa hakea altaalle lupaa vesioikeudelta. Rakentajat vaativat lisää laittomuuksia Helmikuun lopulla kävivät muutamat pelkosenniemeläiset kunnanjohtajan johdolla Helsingissä vauhdittamassa altaan rakentamista. Valitettaessa väärän lain soveltaminen olisi paljastunut. Lunastuslain perusteella tutkimusluvan antaa tai hylkää lääninhallitus. Ainoa selvä vastaus Kurolalta on ohje hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, elleivät päätökset tyydytä. Mikko Niskasaari alakanavan ja pumppaamon tienoille, sadan metrin välein parin metrin levyisiä, paikoin jopa kilometrejä pitkiä uria. Haluttiinko Kemijoki Oy:lle oikeus aloittaa altaan valmistelu, laista ja vesioikeudesta piittaamatta. Niinpä lupaa haettiin lunastuslain perusteella lääninhallitukselta, jonka virkamiehet eivät ole säästelleet sanoja Vuotosallasta ylistäessään. Tutkimusluvan saaminen olisi ollut vähintäänkin epävarmaa. "No ei ollut tavallaan niin." Miksei asianomistajille ilmoitettu. Maanomistajille hakemuksesta ei hiiskuttu, ei ennen eikä jälkeen hyväksymisen. Siinä edellytetään, että vesioikeus ja korkein hallinto-oikeus, jonka päätettäväksi Vuotos lopulta varmuudella päätyy, toimivat vain muutamien poliitikkojen ja Kemijoki Oy:n tahdottomina kumileimasimina; hyväksyvät altaan ilman muuta. Hän kuitenkin myöntää, että keskusteluissa oli esillä mahdollisuus, että asia pitäisi ratkaista vesi lain mukaan. Ajatus, että valtioneuvoston mielipide velvoittaisi eduskuntaa, jopa eduskuntaryhmiä, on yksinkertaisesti pöyristyttävä. Hämmästyttävin vaatimus esitettiin eduskuntaryhmille. Tutkimusluvan antaminen lunastuslain nojalla oli jo siksikin vähintään kyseenalaista. Valitusosoituskin postitettiin vain Kemijoki Oy:lle. Sopivasti maanomistajille tiedottaminen unohtui ja valitusmahdollisuuden käyttäminen estyi. Kaikki puut rahanarvoisia sellupuita ja tukkipuita myöten on kaadettu urilta ja jätetty hautautumaan lumeen. Kaiken lisäksi laittomat raivaustyöt pitäisi rahoittaa verovaroin. Suuri kysymys on, sovelsivatko lääninhallituksen virkamiehet tietoisesti väärää lakia. D Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja. "Ei meillä ole mahdollisuutta tällaista tutkia", sanoo Pelkosenniemen vt. "No enhän minä tuollaisiin väitteisiin ota kantaa", kansliapäällikkö Kurola väistelee. Eihän Vuotos-hanketta ollut virallisesti olemassakaan. 19. Kysyttäessä hän täsmentää, että luvan laillisuus on tarkistettu kansliapäällikkö Osmo Kurolalta, siis luvan antajalta. Miten yleinen etu vaati vesilain syrjäyttämistä vastoin lunastuslain nimenomaista kieltoa. Perustelu osoittaa suomalaisen tuomioistuinlaitoksen syvaa halveksuntaa. Asianosaisille olisi pitänyt ilmoittaa asian vireilläolosta, antaa heille tilaisuus esittää näkemyksensä sekä ilmoittaa päätöksestä. Luvan saanti kunnalta epävarmaa Lunastuslaki on siis yleislaki, jota sovelletaan tapauksiin, joihin muut lait eivät sovi. "Kenelle olisi pitänyt ilmoittaa, miksi ja millä tavoin?" ihmettelee hyväksymispäätöksen allekirjoittanut lääninhallituksen kansliapäällikkö Osmo Kurola. Viisi Vuotoksen maanomistajaa jätti helmikuun 11. Ei ole samantekevää, kumpaan lakiin nojaten tutkimuslupaa haetaan. pykälän mukaan lääninhallitus voi sellaisen luvan antaa lunastettavalle maa-alueelle. Vesilaissa on yksityiskohtaiset säädökset lunastuksista ja tutkimuksista, joten se syrjäyttää lunastuslain. Linjassa edellisen kanssa on sekä maaja metsätalousministeriölle että työministeriölle esitetty vaatimus saada aloittaa allasalueella yksityismetsälain vastaiset hakkuut sekä altaan pohjan raivaustyöt. Onneksi läänin poliisitarkastaja Eero Koponen lupaa jatkossa parempaa. Se tehtiin ilman ohjeitakin. Yleislaki, lunastuslaki, kieltää sen soveltamisen silloin, kun erityislaista, tässä tapauksessa vesilaista, löytyvät asianmukaiset pykälät. Pura arveli, että alueen käyttömuodon voita1s11n tulkita muuttuneen, koska valtioneuvosto kannattaa allasta. Lähetystön perustuslakien tulkinta on kuitenkin kuin Lapuan liikkeeltä lainattu: "Esitämme, että Koillis-Lapille tuhoisan lakiesityksen valmistelu lopetetaan ja eduskuntaryhmät valtioneuvoston päätöksen velvoittamina edistävät allashankkeen toteutumista". la. toa, ei päinvastoin. Lunastuslain 84
Päijännettä kiertelevä veneilijä näkee Vaarunjyrkän kaltaisia vuorenrinteitä monessa järven kolkassa. Polku alkaa vuorten laelta 1980-luvulla koverretun ja pengerretyn KorpilahtiJoutsa -maantien varresta. Suunniteltu pumppuvoimala hämärtäisi rauhoitetun vuoren nihkeään sumuvaippaansa. Vaarunjyrkältä aukeaa huikea näkymä Päijänteen Korospohjanlahdelle. Herkkä kokonaisuus ei kestäisi Imatran Voiman suunnitteleman pumppuvoimalan aiheuttamaa pienilmaston muutosta ja rakennusvaiheen rasituksia. Alimmilla rinteillä kasvavan, heinä-elokuussa kauniit siniset kukkansa avaavan vuorimunkin huomaa helpostikin, mutta kallioon lehtensä painava pienikukkainen pahtarikko voi jäädä huomaamatta. vsk.. Tämä uusi tie korvasi aikaisemman, maisemaa myötäilevän soratien. Enemmän vaakakupissa taisi kuitenkin painaa se, että vanha tie kulki suunnitellun vesivoimala-altaan kohdalla. 20 Huuhkaja on kelpuuttanut Vaarunvuorei pesäpaikakseen. Jos veneilijä kuitenkin rantautuu ja kiipeää ensimmäisen kymmenen metriä, hän saa huomata Vaarunvuorten erityisyyden. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Vaarun jyrkälle perustettiin jo 1940-luvulla luonnonsuojelualue Hämeen lääninhallituksen päätöksellä KeskiVaarunjyrkän etelävuori saa lämpöä jo maaliskuun auringosta. Tuskinpa IVO olisi muuten osallistunut tien kustannuksiin. Molemmat ovat näillä seuduilla huippuharvinaisuuksia. Teksti: Markku Julkunen ja Markku Könkkölä Vaarunvuori vaarassa taas Päijännejylhä on uljaimmillaan Korpilahden Vaarunvuorilla. Rinne on rauhoitettu kasvija perhosharvinaisuuksien turvapaikka. Sallitaanko sen jäädä. Huomaaminen vaatii jalkoihin katsomista, kyykistymistäkin ja kasvikirjaa tai vielä mieluummin kasvitieteilijää retkiseuraksi. Se tie oli joidenkin mielestä liian jyrkkä nykyaikaisille liikennevälineille. Vaarun jyrkälle pääsee vesitien ohella myös pitkin luontopolkua. Täällä kohtaavat monien eteläisten ja pohjoisten eliölajien levinneisyysalueet