...... .. .. ..... 27. 9. Timo Vuorisalo: Muuttolintujen raaka joukkopyynti Euroopassa jatkuu ............................... .. Summaries of the Main Articles....................... (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. (90) 642 881 Vs. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. .. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Pirkko Elomaa, toimistosihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. ........... Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. (90) 176 633 LIIITOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. Veijo Vilska: Partalan pellot tuottavat tietoa...... Tilaushinnat 1. Lisää mainiosta lintujärvestä sivuilla J6_;_J7. . 10. . . Kansikuva: Uivelot pesivät vähälukuisina Lapissa ja Kainuussa, mutta muuttoaikoina niitä voi nähdä myös muualla Suomessa. . Osoitteenmuutokset kirjallisesti. SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. . . ........ 40 Sadat miljoonat muuttolinnut joutuvat vuosittain pyyntimiesten uhreiksi. 8. 8. 4. Heikki Kokkonen: Sääperin kevät.................... Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan läini Laukontori 4 33200 Tampere puh. 5. 11 A 17 00150 Helsinki puh. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. 38 Luonnonmukaisen viljelyn tutkimuskeskus palvelee tulevaisuuden maanviljelijöitä. 9. .. 48 Kysy luonnosta............................................ . 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . 47 Mielipiteitä, keskustelua................................. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien !,iiton jäsen llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 4 17. . 26 Erämainen keidas pääkaupunkiseudulla kaipaa säilyäkseen päätöksiä suunnitelmia on riittävästi. . 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. . . 34 Lehtikuusia on istutettu tuhansia hehtaareja Itäja Pohjois-Suomen hakkuualueille. 6 16. lrtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan Etelä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson, vs. (981) 15 828 Merja Yl(jnen, vs. . Ilmestyy 30. 8 Rauno Ruuhijärvi: "Me rukoilemme Sinua, että et antaisi otsonikerroksen ohentua" ................. . 55 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. . 9 Matti Ignatius: Moottoriurheilun aika on ohi...... Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Antti Halkka: Kurnutus kutsuu kudulle.. 44 Kirjoja ....................................................... . . 22 Erämaakomitean mietintö on virittänyt keskustelua erämaiden rajauksista ja hakkuista. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-l. . Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvoslo Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. vsk.. . . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. . 7. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. (953) 17 358 Kaija Kainulainen, vs. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukite.,1, sovittu. Antti Erkkilä: Lesotho kärsö puupulasta......... .. .. Esteri Ohenoja: Sienimaailma uhattuna............. vuosikerta 3 • 1989 Kotimaasta . Ilpo Kuronen: Kansallispuisto Nuuksion turvaksi 32 Jouko Kuosmanen: Saimaan jäät murtuvat.. 42 Eteläisen Afrikan pikkuvaltiolla on edessään mittava metsittämisurakka. Ritva Veijonen: Nuuksion suojelulla jo kiire.. . 4 Viisaan valinnat: Myrkyttömiin maaleihin.......... .. (90) 655 377 Ilpo ·Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . Kantemme komean koirasuivelon on kuvannut Heikki Kokkonen Värtsilän Sääperi-järvellä. .. . 33 Jorma Laurila: Siperianlehtikuusta viedään vaaroille.......................................................... 5 6. Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. 16 Kuhinaa lintuparatiisissa. 18 Sienet ovat herkkiä ilmansaasteiden vaikutuksille ja muille luonnon muutoksille. 54 Seppo Vuokko: Tuhannen savun laakso ............ . . 12 Sammakoiden kutu alkaa Etelä-Suomessa näinä aikoina ja toukokuussa jo Lapissakin kurnuttaa. . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/140 mk (kestotil.). 17. Ulkomailta.......................................... . .. (921) 301 141 Veijo Peltola, vs. . 10 Puheenvuoro on avoin kirje Keke Rosbergille. 50 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 48. . Hannu Niklander: Vedenpaisumusta vartoillessa 21 Alice Karlsson: Erämaat puhuttavat................. 198830
Päätöksen piti sitoa myös tulevia hallituksia ja lopettaa vuosikymmenten epävarmuus allasalueen kohtalosta. Vuotos-hanke kummittelee yhä Sorsan hallitus hautasi suunnitelman Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta "lopullisesti" syksyllä 1982. Pelkosenniemen kunnanvaltuutetuista 11 vastustaa allasta ja vain kuusi kannattaa sitä. Työryhmän suusministeri Ilkka Suominen kannattaa hanketta, mutta on ilmoittanut, että suunnitelma haudataan, jos selvä enemmistö paikallisista asukkaista vastustaa allasta. Tämän takia valtuusto haluaa Vuotos-hankkeeseen ratkaisun, joka kerta kaikkiaan lopettaa allaskahnailun. SUOMEN SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. vsk. Vuotoskeskustelu on syytä katsoa päättyneeksi. Luulisi jo ministeri Suomisenkin uskovan, etteivät paikalliset asukkaat halua hukuttaa asuinseutujaan. säja järviylänkö. Ympäristöministeriön Nuuksio-työryhmä on esittänyt alueen suojelua, mutta eri tavalla kuin kansalaisliike. Tämä on voimakas paikallinen kannanilmaisu allasta vastaan. Onia kansallispuisto pääkaupunkiseudulle, missä elää lähes miljoona ihmistä, ei ole kohtuuton vaatimus myös ruuhkaisimman Suomen asukkaille on taattava oikeus luontoelämyksiin kotiseudullaan. Nykyisen hallituksen kauppaja teolliKansallispuisto ruuhkaSuomen sydämeen! Puolen tunnin bussimatkan päässä Helsingin keskustasta on kuin ihmeen kaupalla säilynyt parinsadan neliökilometrin laajuinen, luonnoltaan rikas Nuuksion met. Jorma Laurila 3. Jotta lopullinen rauha laskeutuisi allasalueelle, on yläpuolinen Kemijoki sivuhaaroineen Kitisen suusta Tenniöjoen suuhun liitettävä koskiensuojelulakiin, kuten Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on esittänyt. Esittelemme Nuuksion suojeluhanketta laajasti tässä lehdessä. Ilman suojelua alueen luonto ei enää pitkään säily, vaan se menetetään vähä vähältä rakentamisen ja muun maankäytön jalkoihin. On selvää, että paikallista mielipidettä mitattaessa juuri Pelkosenniemen kunnan kannan pitää painaa eniten, sillä 90 prosenttia 234 neliökilometrin suuruisesta altaasta tulisi Pelkosenniemen alueelle. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto joutui viimeksi tämän vuoden helmikuun lopulla toteamaan, että keskustelu Vuotoksen altaasta on saanut sellaiset mittasuhteet, että se häiritsee alueen ihmisten jokapäiväistä elämää. si parhaiten alueen luonnonarvojen säilymisen. On kohtuutonta, että Vuotoksen alueen ihmiset joutuvat elämään epävarmuudessa vielä kuusi vuotta altaan virallisen hautaamispäätöksen jälkeen. Altaan kannattajat tekivät viime syksyn kunnallisvaaleista Vuotos-vaalit, mutta vastoin aikeitaan hävisivät ne. Välittömin uhka, Soivallaan suunniteltu kansainvälinen kilpahiihtokeskus, näyttää onneksi kuivuvan kokoon Helsingin vetäydyttyä hankkeesta huhtikuussa. Vuotos-kiistely on myös tulehduttanut ihmissuhteita ja vaikeuttanut kunnan asioiden hoitoa. Suunnitelma on kuitenkin vähän väliä kaivettu uudestaån esille. Ikäänkuin päätöksen vakuudeksi allasaluetta alettiin elvyttää taloudellisin tukitoimin. mukaan suojelun pitäisi edetä vaiheittain, aluksi rakennusja toimenpidekiellon, myöhemmin kaavoituksen ja mahdollisen erillislain avulla. Kansalaisliike haluaisi Nuuksioon kansallispuiston, sillä se takai
Sitten kaupunki rakensi kompostointialustan, jossa joko lietemäärä muokataan mullaksi. hiilitetrakloridi, jota hönkäillään ilmaan enintään 2.5 tonnia vuodessa. Kompostien kuivikkeena käytetään silputtua puunkorjuutähdettä. Ympäristökeskuksen mukaan Dow soveltuu malliksi sellaisesta teollisuudesta, joka "suojelee globaalia ympäristöä tuleville sukupolville". Pahamaineinen Dow Chemical palkittiin Mystinen The World Environment Center (Maailman ympäristökeskus) on myöntänyt 1989 kultamitalin kansainvälisestä ympäristöä koskevasta saavutuksesta monikansalliselle kemian yritykselle Dow Chemicalille. Jo muutamassa vuodessa rakennuskustannukset on säästetty, kun kuljetuksia maakuntaan ei enää jatketa. Samaan aikaan jouduttiin puistorakentamiseen tarvittava multa ostamaan. Dow Chemical tuli Suomeen vuonna 1978, jolloin sen myyntikonttori avattiin Helsingissä. Foorumin nykyiset johtavat jäsenet edustavat seuraavia yrityksiä: kemian alan Exxon ja Dow Chemical sekä freonien kehittäjänä tunnettu Du Pont, öljyfirmat PetroCanada ja Mobil Oil, tietokonejätti IBM, muovialan Allied-Signal, tietokoneista kemikaaleihin hallitseva 3M ja Alcan Aluminium. Kajaanin kaupungin puutarhuri Eero Lokka tiesi, että kompostointi on vanha konsti ja parempi kuin pussillinen uusia. Kaakkois-Kymen Luonto on puheenjohtajansa Ossi Juurikan johdolla käynyt epätoivoista taistelua Dowia vastaan. Kyse on myös luonnonsuojeluliikkeen jatkuvuudesta: Kerholaisista kasvaa ympäristöaktivisteja, jotka voivat tuoda uutta puhtia luonnonsuojeluyhdistyksiinkin. Jyväskylän yliopiston kemian professorin Jaakko Paasivirran mukaan hiilitetrakloridi voidaan polttaa, kuten Dow ilmoittaa. Esimerkiksi hiilitetrakloridista muodostuu Down mukaan lähtöainetta vaarattomampaa suolahappoa sekä vettä ja hiilidioksidia. Käyttäjät, puistojen tekijät, ovatkin olleet tyytyväisiä, eivätkä muusta mullasta enää piittaa. Dow tähyää varsin kaukonäköisesti Suomen markkinoille korkealaatuisen paperin valmistuksessa käytettävine styreeni-butadieeni-latekseineen; onhan luultavaa, että Euroopan yhdentyessä paperinvalmistus maassamme yhä vain lisääntyy. Tämän ja ensi vuoden aikana luontoliittolaiset kiertävät maamme yläasteilla ja nuorisotaloilla kertomassa ympäristöasioista ja kerhotoiminnasta. Toiminnan muodoista tärkein on Kansainvälinen Ympäristöfoorumi, joka tarjoaa neljännesvuosittain teollisuuden edustajille ja eri maiden hallituksille mahdollisuuden neuvotella ympäristöLietteet ja )annat mullaksi Yksikin innokas ihminen voi saada paljon aikaan! Tarvitaan tarmoa, asiantuntemusta ja vähän taktiikan tajua. Toimiva esimerkki on näyttänyt voimansa, ja kompostointikenttiä on rakennettu jo monelle paikkakunnalle Suomessa. Tärkeää on myös, että päästöjä valvomaan saadaan päteviä ympäristöviranomaisia. Ilmastointiputket ovat kuin kaksipuolinen kampa; piikeissä on tasaisin välein kaivoja, joista ilma johdetaan alakautta aumoihin. Viime vuosina keskus on jakanut myös ympäristöpalkintoja yrityksille. Nyt yhtiö haluaakin polttaa itse sekä kaasumaisetettä osan nestemäisistä ongelmajätteistään ja on hakenut jo polttolupaa kaasumaisille jätteille. Ainakin Imatralla, Tampereella, OulusLuonto-Liiton kerhoprojekti Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto on ryhtynyt voimakkaasti kehittämään nuorten luontokerhotoimintaa. Alice Karlsson Maailman Ympäristökeskus Ympäristökeskus (The World Environment Center ) perustettiin 1974 YK:n ympäristöohjelman (UNEP) rahoituksella. D niikalla. Muista päästöistä maimtaan mm. Koneellinen käsittely takaa nopean ja tehokkaan kompostoitumisen: lämpötila aumoissa nousee noin 80 asteeseen, ja multaa tulee jo 15 viikon muhimisella. Hiilitetrakloridi, samoin kuin styreeni ja buta4 KOTIMAASTA dieeni, luokitellaan myös syöpää aiheuttaviksi. Kajaanissa prosessia on kuitenkin höystetty sopivasti tekkysymyksistä. Ongelmajätteet lähetetään Riihimäen Ekokemiin. Dow perustelee polttamista ympäristönsuojelunäkökohdin. Viimeistään tämän vuoden heinäkuussa valmistuu Powin lateksitehdas Haminaan. D SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. (90) 171 250. On vain käytettävä sellaista tekniikkaa, joka mahdollistaa täydellisen palamisen. Luontokerho on nuorten toimintakanava ympäristöasioissa yhteistyössä on tunnetusti voimaa. UNEPin tuen loputtua 1981 keskuksesta tuli "itsenäinen, voittoa tavoittelematon ja puolueeton organisaatio", jonka kotimaa on Yhdysvallat. Myös kaikki puistojen hoidossa kertyvä karike kelpaa kompostiin. Lopputuote on hygieenistä, tasalaatuista ja ihanteellista maanparannuskäyttöön. Yksinkertainen tekniikka Kompostointi on varsin yksinkertainen toimenpide, joka onnistuu vaatimattomillakin välineillä. Dow on vakuuttanut, että Haminan tehtaan päästöt ovat hallinnassa; 80 prosenttia jätevesistä kierrätetään ja loput johdetaan oman tarkkailualtaan kautta kaupungin puhdistamolle. vsk.. Vuoden 1985 jälkeen palkinnon ovat saaneet 3M-Company, Exxon, Du Pont, British Petroleum ja Dow Chemical. Kampanjasta voit kysyä lisää Luonto-Liitosta, p. Kajaanin malli on saanut ansaitsemansa huomion, ja esittelykierrokset vievät nykyään huomattavan osan Eero Lukan työajasta. Aumat kasataan kauhakuormaajalla, kääntöjen yhteydessä kompostiaines ajetaan murskaimen läpi, ja komposteja ilmastetaan asfaltoidun kentän alta koneellisesti. Onpa Ossi ollut "keskusteluja informaatiotilaisuudessakin'' poliisin suojissa, kun on julkisesti uskaltanut epäillä Dowin ympäristönsuojelu· tahtoa. Lisäksi kaupunki saa lähes kaiken tarvitsemansa puistomullan omasta myllystä. Maailmalla se tunnetaan dioksiinisaastuttajana ja Vietnamin sodassa käytetyn kasvillisuusmyrkyn kehittäjänä. Hiilitetrakloridi on yläilmakehän otsonikerrost~ mhoava kaasu ja se on erittäin myrkyllistä hengitettynä sekä iholle joutuessaan. Dow Chemicalilla on huono maine ympäristönsuojelussa. Yuoteen 1986 saakka Kajaanin kaupungin jätevesiliete ajettiin kaupungin kustannuksella lähiympäristön viljelyksille
Tämä on yli neljännes määrästä, joka saataisiin kompostoimalla kaikkien Suomen turkiseläinten lanta. KOTIMAASTA ongelmaan on sama vanha konsti kompostointi. Ratkaisu tähänkin SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Esimerkiksi raskasmetalleja runsaasti sisältävää multaa ei voi käyttää viljelysten lannoittamiseen, mutta viherrakentamiseen se aina kelpaa. Kauppaketjujen, puutarhapisteiden ja erikoistuneiden puutarhaliikkeiden kautta säkitetyn tavaran menekki voisi eräiden arvoiden mukaan olla jopa 50.000 kuutiometriä vuodessa. Kaupungin johto on joutunut ottamaan selviä taka-askelia mm. Lähinnä suunnitelma tarkoittaa kahden, vähintään 500 Megawatin suurhiilivoimalan rakentamista Poriin ja Kotkaan. riskiteollisuutta, jolloin lopputulos on lähes sama." Toimikunnan seuraava etappi on toukokuussa, jolloin pyritään saamaan ympäristöministeri Kaj Bärlund vierailulle Kotkaan. Enää tarvitaan vain toteuttajia niitä, jotka panevat pyörät pyörimään. Kauppaja teollisuusministeriön sähköntuotantosuunnitelmassa on kaavailtu hiilenkäytön kaksinkertaistamista vuoteen 2005 mennessä. sa, Turussa ja Mikkelissä aumat jo höyryävät, ja useilla paikkakunnilla kenttä on suunnitteilla. Bärlund on alustavasti jo ilmaissut kiinnostuksensa saapua Kotkaan tutustumaan tilanteeseen. pakkolunastusasioissa. Voimalaitosta on kaavailtu Kotkassa luonnonkauniille Mussalon Hanskinsalmen alueelle, jonka asukkaat nousivat ensimmäisinä vastarintaan. vsk. Pyhtäälle on myös suunniteltu hiilivoimalan rakentamista. Teknisiä ratkaisuja on useita, käytännön järjestelyt on testattu ja kokemukset ovat kaikkien tiedossa. Komposti käy kaupaksi Korkealaatuisen kompostimullan kysyntä on kasvanut nopeasti, mutta tuottajia on vähän. Suunnitelmat ovat kuitenkin saaneet tuntuvan kolauksen Kotkasta nousseen kansanliikkeen takia. Kotkaan kaavaillun hiilivoimalan päästöt, kipsivuoret, pöly ja tuhkaantuminen huolestuttavat asukkaita. Raimo Oksala Kotkalainen 71-vuotias Impi Puhakka keräsi yksin 13 500 nimeä ·; hiilivoimalaa vastustavaan vetoo"' mukseen. Esimerkiksi vedenhankinnassa tärkeällä Ähtävänjoen vesistöalueella turkistarhojen kuormitus on 3-4 kertaa suurempi kuin yhdyskuntien, ja alueellisesti kerroin voi olla 10-20. ''Jo tässä vaiheessa on nähtävissä että kansanliikkeen suuruus ja nuruen suuri määrä on saanut paikallisetkin päättäjät miettimään vaihtoehtoja. Mullan käyttökohteita on rajattomasti, luvassa on taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja samalla voidaan vähentää ympäristöhaittoja oli sitten kyseessä jätevesiliete, turkiseläinlanta tai muu orgaaninen jäte. Kompostoinnin mahdollisuudet näyttävät lupaavilta. Turkiseläinlannasta tehty multa täyttää korkeimmatkin laatuvaatimukset. Asukkaat loivat Kotkan Ympäristöseuran ja Kotkan Ympäristönsuojeluyhdistyksen sekä Pyhtään Munapirtin asukasyhdistyksen kanssa laajan kansalaisliikkeen. Voimalan vaikutuksilta ei välttyisi Itäisen Suomenlahden kansallispuistokaan. Kompostointi edistää vesistöjen suojelua J ätevesilietteestä valmistetun kompostin käyttö viljelyksessä riippuu lietteen laadusta. Jo nyt on siis selvästi saavutettu jotain, mutta seuranta jatkuu tiiviisti", toimikunnan vetäjä Pentti Tiusanen sanoo. Kotkan ympäristöstä nousseen kansanliikkeen suuruus on myös mietityttänyt Kotkan omia päättäjiä. 5. Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat Kotkaan ja Pyhtäälle suunniteltujen hiilivoimaloiden tulon estämistä ja maakaasuvaihtoehdon vakavaa harkintaa. Voimala jättäisi alleen 11 loma-asuntoa ja rikkoisi pahasti kaunista rantaja saaristomaisemaa. Toisaalta raakaa lietettä on usein ajettu pelloille sellaisenaan, mistä lisäksi aiheutuu huomattava vesistökuormitus: sulamisvedet ja tulvat huuhtovat vedessä lillivät lietteet vesistöihin. Pekka Peura Kansanliikkeen voimannäytös Kotkassa Ei kivihiilivoimalaa Kymenlaaksoon -toimikunnan jäsenet luovuttivat helmikuussa 23 500 nimen vetoomuksen kauppaja teollisuusministeri Ilkka Suomiselle ja ympäristöministeri Kaj Bärlundille. Turkistarhat ja niiden lanta ovat huomattava vesistöongelma erityisesti Pohjanmaalla, jossa Suomen turkiksista tuotetaan noin 85 prosenttia. Työ ei tähän lopu Toimikunnan työtä johtanut kotkalaisilääkäri Pentti Tiusanen uskoo kansalaisliikkeen voimaa vielä tarvittavan: "Ei työmme tietenkään tähän lopu, sillä valtiovalta jatkaa suunnitelmia ja aina on sekin mahdollisuus, että itse hiilivoimalaa ei tule mutta samalle alueelle tulee muuta ns. Vesiin huuhtoutuvat ravinteet vastaavat noin miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä
Hillerillä on vaikeaa ankarina talvina ja oli arvatenkin helppoa viime talvena. Pääkaupungin vilinässä elävät huomaamatta omaa elämäänsä monet p1kkunisäkkäät. Se saattaa jälleen yleistyä pääkaupunkiseudulla leutojen talvien myötä. Vantaanjoen varressa on 1980-luvulla useasti näyttäytynyt saukko, jokihan on hiukan puhdistunut pa. Pääkaupunkiseudun nisäkäslajisto on selvitysten mukaan monipuolinen. Sen sijaan valkohäntäpeura Talissa, ilves Nuuksiossa, < näätä Seurasaaressa, sekä hilleri ja lumikko lso-Huo:_i palahdella olivat jo harvij naisempia vieraita. Muita usein liikenteen uhreiksi joutuneita nisäkkäitä olivat supikoira, mäyrä ja orava. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu liito-orava on Pohjois-Espoon metsissä yllättävän runsas. Saukon ja muut harvinaistuneet näätäeläimet korvaa pääkaupunkiseudulla kuten muuallakin Suomessa useimmiten minkki. Ei liene kenellekään yllätys, että esimerkiksi oravia, jäniksiä ja rusakoita löytyi koko tutkimusalueelta. Valitettavasti siili saa kärsiä kasvavasta autoliikenteestä; esimerkiksi Vantaalla ilmoitettiin auton alle jääneitä siilejä paristakymmenestä paikasta ja eräällä säännöllisesti tarkkaillulla tienpätkällä litistyi yhden kesäkuukauden päivinä asfaltin pintaan peräti 11 siiliä. KOTIMAASTA Pääk~upunkiseudun nisäkkäät kartoitettu Espoon ja Vantaan nisäkäseläimistöä kartoitettiin parina viime vuonna tarmolla. Vantaan nisäkässelvityksen tekijän Petteri Karvisen arvion mukaan siilejä täytyy kaupungissa jäädä auton alle yhteensä useita satoja joka vuosi. Rottien valtakuntaa oli etenkin Helsingin kivikeskusta, ·mutta niitä eli myös Vantaan 6 Metsähiiren hörökorvat kuuntelevat myös Helsingin keskustan jylyä. vsk .. Vaikka kartoitus toteutettiin osittain harrastelijavoimin, sen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Tämä koskee etenkin pikkunisäkkäitä ja lepakoita, joiden moni ei tiedä edes kuuluvan pääkaupunkiseudun asujaimistoon. Pahamaineista paiseruton levittäjää, mustarottaa, ei selvitykseen ilmoitettu. Ahmaa odotellessa Suurpetoja on viime vuosiSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Monet nisäkkäät jäävät ihmisiltä huomaamatta, koska ne ovat hämärän ja yön eläimiä. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ympäristötoimintakeskus teki Ulla-Maija Liukon johdolla kyselytutkimuksen koko pääkaupunkiseudun nisäkkäistä ja Vantaalla ja Espoossa · selvitettiin pikkunisäkkäiden tilannetta myös · loukkupyynnillä. Espoon nisäkästietoja kerännyt Tuula Landen mam1tsee alueelta peräti viisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, korvayökkö ja isolepakko. Espoossa selvitetiin viime vuonna erillistutkimuksena liito-oravakantaa. Kaikkien rakastama siili on pääkaupunkiseudulla yleinen. pohjoisosissa, Nuuksiossa ja Kirkkonummella. Tutkija Jouni Paakkonen löysi maastoretkillään yhteensä 50 liitooravan pesäpaikkaa ja hän arvelee, että liito-oravia voi olla alueella joitakin kymmeniä enemmänkin; kaikkia sopivia pesäpaikkoja ei asiantuntijakaan laajassa Espoossa ehdi yhdessä vuodessa tutkia. Myös päästäisiä elää aivan keskustan tuntumassa. Vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa siroja mustarottia rantautui silloin tällöin satamiin vanhojen laivanrumilusten uumenista. Mustarottia ei saapunut Rotta oli yksi eniten kyselytutkimuksessa ilmoitetuista lajeista. himpien törkyvuosien jälkeen. Esimerkiksi metsähiiriä on nähty niinkin vähämetsäisissä Helsingin keskustan kaupunginosissa kuin Eira ja Töölö; metsähiiri hakeutuu mielellään talviksi ihrnisasumusten hiukan kyseenalaiseen turvaan. Espooseen saukko ei vielä ole palannut; toistaiseksi viimeiset saukonjäljet nähtiin vuonna 1979 Glimsinjoen jäällä. Hilleri lymyili myös Espoon Siika:l: järvellä. Tämä sympaattinen pieni peto, joka ei kes.tä kovia pakkastalvia, väheni koko Uudellamaalla 1980-luvun alussa
Sudesta maksettiin viimeiset tapporahat Vantaalla eli silloisessa Helsingin maalaiskunnassa vuonna 1871. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun ministerin kainuulainen poliittinen sihteeri putosi viime vaaleissa eduskunnasta, mutta halajaa sinne takaisin. Sääntönä on, että rahaston varoja kulutetaan pelkästään suojeluun. Kankaanpäässä rauhoitettu Pansian lähde puronvarsineen ja reunuskorpineen on Satakunnan luonnonsuojeluselvityksessä arvioitu valtakunnallisen tason suojelukohteeksi. Lähdepuron synnyttämä korpi on karua sara-, ruohoja heinäkorpea, jossa on myös rämemäisiä piirteitä. Jokaisessa tiepiirissä tulee olla rakenteilla uusia teitä, väitti Vennamo suunnittelupäätöksensä jälkeen. korpinurmikka ja purosätkin. Voimme ostaa alueita ja maksaa maanomistajille korvauksia. . vsk. Tuomo Hurme 7. Rakentamisesta ei, onneksi, ole mitään varmuutta, joten rahat kuluvat muutaman insinöörin työllistämiseen ja poliittisen myntin lyömiseen. Karikosken lähde Siikaisissa on maakunnallisen tason kohde . not," piirin puheenjohtaja Pentti Forsten selvittää. Siikaisissa taas maanomistaja suostui rahaston korvauksen turvin rauhoittamaan noin hehtaarin kokoisen lähdekorven. Piiri maksaa neuvottelijoiden matkakulut ja muut hankkeisiin liittyvät välttämättömät meOulujärven ylitystie: 20 miljoonaa hukkasuunnitteluun Maassa on lukuisia tätä hanketta tärkeämpiä ja suurempia sekä taloudellisempia teiden kehittämissuunnitelmia, totesi liikenneministeri Pekka Vennamo helmikuun lopulla Oulujärven ylitystiestä. Mikko Niskasaari yhden testamenttilahjoituksenkin. TVL:n piirin lisäksi ylitystiestä hyötyisi Yhtyneet Paperitehtaat joka juuri kaappasi Kajaani Oy:n ja sen pääosin omistama, edelleen suunnitelmissa oleva Pohjan Sellu. Lisäksi tavataan tyypillistä lähteikkökasvillisuutta, kuten linnunsilmä, lehtotähtimö ja luhtalemmikki. Ministeri tarjoaa nyt vetoapua 20 miljoonalla markalla. Antti Halkka Rahasto suojelee Satakunnan luontoa Satakunnan Luonnonsuojelupiirin luonnonsuojelurahasto on maksanut korvauksen kankaanpääläiselle maanomistajalle tämän rauhoittaessa noin 11 hehtaarin suuruisen alan lähteikköä ja puronvartta. sä tehosi myös ministeri Vennamoon. Hajoavien kelirikkoteiden varrella asuvat kainuulaiset jäivät ihmettelemään, millä heidan tiensä sitten korjataan, ellei väellä ja valtion rahalla. Sen verran tien suunnittelu maksaa. Ilveksiä on hiipinyt niin Nuuksiossa kuin Vantaan itäosissakin, ja jotkut kuulivat kevättalvella varmasti metsästä ilveskollien mahtavaa mouruntaa. KOTIMAASTA na liikkunut pääkaupunkiseudulla säännöllisesti. Maakunnallinen luonnonsuojelurahasto ei voi ottaa kovin laajamittaisia suojeluhankkeita toteuttaakseen, mutta toisaalta sellaiset kohteet kuuluvatkin läänille ja valtiolle. Muutoinhan me joutuiMaanviljelijä Kari Uusitalo (takana) rauhoitti 11 hehtaaria luonnontilaista lähteikköä, kun luonnonsuojelurahasto maksoi edunmenetyksestä. Rahastolle pyritään hankkimaan varoja lähinnä liikelaitoksilta ja kunnilta. Vennamo ei kuitenkaan kyennyt vetämään lausumastaan oikeita johtopäätöksiä, vaan antoi TVH:lle tien jatkosuunnitteluluvan. Luonnonsuojelurahasto perustettiin monta vuotta kestäneen tuumailun ja suunnittelun jälkeen marraskuussa 1987. Ennen ministeriön päätöstä TVL:n Kainuun piiri perusteli ylitystietä yhä avoimemmin omalla työllisyydellään. Alkupääoma saatiin mukavasti kasaan myymällä satakuntalaisten luonnonvalokuvaajien lahjoittamia valokuvatauluja; Viime joulukuussa Porissa järjestettiin kaupunginorkesterin konsertti, jonka tuotto meni kokonaan suojelurahastolle. Pelottelu valtion virkojen lakkauttamisesta piirisSUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Riistantutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan Uudenmaan läänin alueella kierteli toissatalvena ehkä useitakin ahmoja ja ainakin yhden ahman jäljet nähtiin menneenkin talven vähäisillä lumilla. Se onkin lähes kaikki, .mitä Kainuun elinkeinoelämä ylitystiestä hyötyisi. Uusitalon kanssa lähteellä rahaston sihteeri Raimo Hakila. Huolena ei ole niinkään lapiomiesten vaan organisaation työllisyys. Sieltä on löydetty mm. Karhu on jokseenkin jokavuotinen vieras. Kajaanissa nämä köyhimykset tulevat pyörittämään 2,5-3 miljardin liikevaihtoa. Rahaston varoja voidaan myös käyttää suojelualueiden kunnostamiseen. Ylitystiestä ne saisivat kolme-neljä miljoonaa vuodessa. ''Rahasto perustettiin suojelualueiden hankkimista varten. Rahasto on saanut jo s1mme irtisanomaan koko TVL:n Kainuun piirin väen, hän arveli vähän myöhemmin. Lähteessä on tavattu komeana kasvustona Dichelyma falcatum -sammalta. Ahmaa ei vielä ole pääkaupunkiseudulla nähty, mutta tämänkin suurpedon ilmaantuminen johonkin Nuuksion tapaiseen paikkaan ei olisi aivan tavatonta, sillä tällä vuosikymmenellä ahma on ennenäkemättömästi levittänyt elinaluettaan etelään ja laji on jo tullut Uudellemaallekin. Rahaston toiminta kohdistetaankin ensisijaisesti maakunnallisiin pienkohteisiin, jotka ovat luonnonsuojehm kannalta arvokkaita, mutta niin pienimuotoisia, ettei valtion suojelum~ärärahoista löydy niiden · suojeluun apua
Myrkyttömön maaleihin Ihmiset pitävät väreistä. Orgaaniset tinayhdisteet hajoavat luonnossa varsin nopeasti, mutta niiden kulutus on suurta. ....J il pääsevät suoraan liukeneVeneen pohjan suojaaminen myrkkymaaleilla on sisävesmä tarpeetonta. Bakteereita, leviä ja kiinnittyviä eläimiä vastaan on kehitetty järeä ase ns. Helsingissä t01m1vassa Ruohonjuuressa on myynnissä parikymmentä erilaista Livoksen tuotetta ja valikoimaa laajennetaan parhaillaan. Maalipurkin salat Maalien valmistukseen tarvitaan sideaineita, pigmenttejä eli värijauheita sekä liuottimia ja lisäksi lukuisia muita apuaineita käyttötarkoituksesta riippuen. Los Angelesin smogpuurosta. Tehtalla on noin 80 erilaista tuotetta, esimerkiksi kyllästysja puunsuoja-aineita, kuultovareJa, väripastoja, s1samaaleja, liimoja, lakkoja, vahoja ja puuöljyjä. Vuonna 1987 Suomessa valmistettiin erilaisia maalituotteita lähes 94 000 tonnia. Myrkkyhuuruilla voi tosin olla laajempaakin merkitystä, sillä niitä on jäljitetty mm. Maaleista vapautuu eliöille myrkyllisiä aineita, joista yleisimmät ovat kuparioki! sidi ja orgaaniset tinayhdis" teet. Niitä hävitetään Riihimäen ongelmajätelaitoksella vuosittain tuhansia tonneja. Ympäristövaikutusten vuoksi useissa maissa on jo rajoitettu orgaamsia tinayhdisteitä sisältävien antifouling-maalien käyttöä pienveneissä. Ihmisiin orgaaniset tinayhdisteet kulkeutuvat kaloista, ostereista ja simpukoista. 8 VIISAAN VALINNAT murtoja sisävesiin. Pigmentit antavat maalille värin. Vesiohenteiset maalit ovat kuitenkin yleistymässä; valmistajien mukaan muutaman vuoden sisällä on liuottimia enää vain noin kymmenesosassa maaleista. Kuparipitoisesta myrkkymaalista vapautuvat kupari-ionit sitoutuvat helposti ja laskeutuvat sedimenttiin, jolloin niiden haittavaikutukset jäävät pieniksi. Esimerkiksi yleisimmän valkoisen maalipigmentin, titaanioksidin, valmistuksessa syntyy valtavasti jätteitä, jotka saastuttavat vesistöjä eri puolilla maailmaa. Punamullan keittoja maalauspuuha samoin kuin esimerkiksi katon tervaus on sitä paitsi hauskaa yhdessäoloa. vsk .. Käytännössä se merkitsee lähinnä sitä, että maali on käyttäjälle turvallista. Punamultaa myyvät esimerkiksi Hangon Väri, kauvatsalainen Uulatuote Oy, jolla on muitakin perinteisiä maaleja, sekä Suomen Tranemo Väri Oy. Maaliteollisuus on jo reagoinut uusiin rajoituksiin ja on siirtymässä pelkästään kuparioksidimaaleihin. Suomessa maaleja kului asukasta kohden vuonna 1955 vajaa viisi kiloa ja luku on kolmessa vuosikymmenessä nelinkertaistunut. Suolahden Tervaosakeyhtiöstä ja Puijon Tervasta. Niin ikään helsinkiläinen Kirjokanta myy ruotsalaisen Färgbygge-tehtaan myrkyttömiä pintojenkäsittelyaineita, kuten väripigmenttejä ja lakkoja. Merialueilla riittää pohjan .maalaaminen joka toinen vuosi. Faaraon kansa kaunisti tuhansien vuosien takaisia näköaloja egyptinsinisellä ja foinikialaiset keksivät puristaa purppuraa eräiden kotiloiden rauhasista. Vanhat konstit terva ja punamulta ovat luontoystävällisiä ja hengittäviä puunsuoja-aineita. okraa. Liuottimeksi käytetään mm. Niitä käytetään yleisesti mm. Ne hidastavat kasvua ja aiheuttavat epämuodostumia sekä kuolemia. Vesioheriteisuus on usean ''ympäristöystävällisen" maalin tunnusmerkki. Sisältämiensä liuottimien ja muiden haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien, takia käyttämättä jääneet maalit ovat ongelmajätteitä. Yhdisteillä on myös voimakas taipumus kertyä eliöihin. Tinayhdisteet ovat myrkyllisiä kaikille vesieliöille. Orgaaniset tinayhdisteet sen sijaan ovat luonnolle vieraita aineita ja kuparioksidia myrkyllisempiä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. lastentarhoissa, sairaaloissa ja museoissa, koska ne eivät sisällä vaarallisia tai haitallisia kemikaaleja. Länsisaksalaisessa Bodenteichissa on toiminut jo 1960-luvulta lähtien Livosniminen pieni tehdas, joka valmistaa erilaisia pintojenkäsittelyaineita luonnon raaka-aineista ympäristöä kuormittamatta. Maaliaineiden teollinen valmistus alkoi vasta tällä vuosisadalla ja tuotanto on noussut jatkuvasti. Ongelma on suurin valtamerillä ja pienenee huomattavasti siirryttäessä t maila veneenpohjista sekä ::. Veneilijöitä sankka kasvusto harmittaa, sillä se hidastaa veneen vauhtia ja polttoaineen kulutus saattaa sen seurauksena nousta jopa 40 prosenttia. .dl~ ~ k ...... Vesistöihin tehoaineet {:. Suurimmat tinayhdisteiden pitoisuudet on havaittu pienvenesatamissa meillä lähinnä Helsingin ja Espoon merialueilla. tärpättiä, lakkabensiima ja tolueenia, joista maalattaessa haihtuu terveydelle vaarallisia aineita. aluksien kunnostuksen ja maalauksen yhteydessä. Vuonna 1987 myytiin Suomessa myrkkymaaleja yli 130 000 litraa. antifouling -maalit. Punamultamaali keitetään rautasulfaatista, ruisjauhoista ja punamultajauheesta. Sideaineena on esimerkiksi öljyä, alkydia, lateksia tai epoksia, joiden mukaan maaleja ryhmitellään. Tervaa voi kysellä mm. Yksi maalipurkki voi sisältää 20 eri aineosaa. Ympäristöystävälliset maalituotteet ovat Suomessa vielä "kiven alla" . Helsingin komission suositusten mukaisesti Suomessakin pyritään vähentämään tinayhdisteiden pääsyä Itämereen ja odotettavissa on aluksi rajoituksia huvija kalastusveneiden pohjamaaleille. Vaihaa vaarattomaan Liuottimien ja raskasmetallien lisäksi myös maalin sekä sen aineosien tuotanto voi kuormittaa huomattavasti ympäristöä. Jo kivikaudella luolaihminen osasi käyttää taiteellisessa puuskassaan maavärejä, mm. Kokemuksien mukaan talon punamultauksen kustannukset ovat noin kymmenesosa synteettisten maalien käytöstä. Myrkylliset veneenpohjamaalit Veneen pohja on kiinnittyville vesieliöille sopiva alusta siinä missä kivet ja laiturin tolpatkin
vsk. Päätöksentekijöitä on jo maapallolla miljardeittain. Suomessakin suunnitellaan omaa ilmaston muutoksen tutkimusohjelmaa (SILMU). Valtion tutkimuslaitokset ja korkeakoulujen vapaa tutkimus kulkevat samoin eri teitä. Lupaavimpia koordinaatioyrityksiä on Tieteellisten unionien kansainvälisen liiton (ICSU) suunnittelema Geosfäärin ja biosfäärin kansainvälinen tutkimusohjelma (IGBP) eli Global Change. Päätöksenteossa tarvitaan ministeriöiden rakentavaa yhteistyötä, mutta tieteen hallintoa ja tiedeyhteisöä laajimmin edustava Suomen Akatemia on näin monitieteisessä hankkeessa paras vastuunkantaja. Samanaikaisesti ovat YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja maailman melähelläkään esimerkiksi "tähtien sota'' -hankkeen eli Yhdysvaltojen kansallisen puolustusjärjestelmän tutkimusbudjettia. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohraja 9. Maapallon laajuisen ympäristöntutki"' muksen rahoitus ei kuitenkaan ole juntatoimista. Me alamme jo tuntea happamoitumisen mekanismit ja vaikutukset riittävän hyvin. Tutkimusohjelmia on pikemminkin liian monta ja niiden väliset yhteydet puutteellisia. Koska tiedämme, että Jumalan niskoille ei kannata siirtää omia tekosiamme, valtaa huoli maapallon ja sen ilmakehän kohtalosta yhä useammat ihmiset, kirkonkin. Myös kasvihuoneilmiön todennäköisyydestä alkaa vallita tutkijoiden joukossa 90 prosentin varmuus, mutta vaikutusten osalta epävarmuus on vielä suuri. Teollisuusmaiden yhteiskuntarakenne ja hyvinvointi perustuu yhä kasvavalle energiankäytölle eikä mikään voi estää kehitysmaita täyttämästä ainakin kohtuullisia energiatarpeitaan. Meillä usein esiintyvä reviirien vartiointi korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten välillä ei saa estää parhaiden voimien mukaantuloa. Kun vielä muistamme riippuvuutemme uudistuvista luonnonvaroista, ovat perustelut Suomen aktiivisuudelle selvät. Avainasemassa niin tutkimuksessa kuin torjunnassakin on kansainvälinen yhteistyö. "Me rukoilemme Sinua, että et antaisi otsonikerroksen ohentua" Monia kirkon vastuuviikon televisiojumalanpalveluksen kuulijoita säpsähdytti varmaankin tämä yllättävä rukous. Suurimpien ilmastonmuutosten oletetaan tapahtuvan juuri meidän leveyksillämme, alueilla joilla maapalloa suojaava otsonikerroskin on suurimmassa vaarassa. teorologinen järjestö (WMO) käynnistäneet oman hankkeensa, ilmastonmuutospaneelin (IPCC). Aktiivinen osanotto tärkeimpiin kansainvälisiin ohjelmiin on itsestään selvyys. Päätöksiä torjuntatoimistakin tehdään, yhä liian hitaassa aikataulussa. Hankkeessa on jo mukana yli 20 valtiota, ei kuitenkaan Suomi. Kun mukaan vielä liitetään puhtaasti eurooppalaiset ohjelmat kuten EUREKA ja EY:n ja ECE:n tutkimushankkeet on varmasti niin tutkija kuin päättäjäkin ymmällä. Ongelmien todellisen syyn, energian tuoton ja käytön edessä näytämme olevan voimattomia. Maailmassa ei myös kannata enää olla yksin. "Global change", maapallon laajuinen muutos, on tämän hetken iskusana. Ennestään samoja asioita tutkii Maailman ilmasto-ohjelma (W CP). Niiden suhteen tarvitaan ensisijassa torjuntatoimia. Poliitikot järjestävät kilvan happamoitumista tai otsonikatoa ja pian myös kasvihuoneilmiötä koskevia kansainvälisiä kokouksia. Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöviranomaiset ovat käynnistämässä maailmanlaajuisia tutkimushankkeita löytääkseen vastauksen vielä avoimiin kysymyksiin ja perustelut poliittiselle päättäjälle todennäköisesti hyvin kalliista ja pahimmillaan yhteiskunnan rakenteita muuttavista torSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Tämä kaikki merkitsee yhä lisääntyvää uhkaa ilmakehälle ja pelottavia vaikutuksia maan biosfäärissä. Ilmastontutkijat ja vaikutustutkijat puuhailevat liiaksi erillään. Näistä asioista kiinnostuneen suomalaisen tutkijayhteisön mukaan saaminen tähän tärkeään tutkimukseen on välttämätöntä. Odottaisi ilman muuta, että voimavarat yhteen koottuna olisi kyseessä maailman j laajin tutkimusohjelma. Sama koskee valveutunutta kansalaista, joka ympäristöjärjestön jäsenenä pyrkii seuraamaan tilannetta ja vaikuttamaan päätöksentekoon
Mantereitamme kiertävät jätelaivat etsien purkupaikkaa. Enemmistö kyllä aavistaa sekin, mutta ei kuittaa tietoa vaarasta, tahtoo siitä täyden varmuuden, katselee odottaessaan mieluummin muualle, ja sallii itselleen kaiken mitä ei lailla kielletä. Kaarteet hiekkatien myötäleessä panivat terästäytymään. Tähän vaikuttaa moottoriurheilun imu. Tiedämme niiden uhkasta viikko viikolta enemmän. Paisuvan liikenteen lääkkeeksi tarjotaan lisää ja nopeampia teitä ja korjaavaa tekniikkaa. Kun sukupolvi vielä kerran vaihtuu, tietävät hiljaisuudesta vain ne, jotka runoja lukevat. Keke olisi oikea mies aloitteen markkinoijaksi. Tie oli siirtymisen välikappale ja perilletulo matkanteon päätarkoitus. Luonnon verraton termostaatti tukehtuu, veden ja ilman virtaukset kesyyntyvät. Se tarjoutuu käteemme, työskentelee ja huvittelee puolesKirjoittajamme ehdottaa moottoriurheilun yleismaailmallista kieltämistä. Myöhemmin se on syöpäkasvaimen tapaan ryöstäytynyt, ja apulainen terrorisoi nyt isäntäänsä. Vauhti teki tutun huminan korviin. Jälkeläisemme elävät sitten kasvihuoneessa, jonka isät rakentavat siirtämällä maaemon viisaasti varastoiman hiilen kuvukseen taivaalle. Kuulun väistyvään polveen. vsk.. Käännyn puoleesi vakavassa asiassa ja syvien huolien painamana. Päästöt sysätään kemistin huoleksi. Tämän geologisten kerrosten uuden järjestyksen he tuottavat tuhlaten myös huvitellen. Tilaa oli tarakalla ja tangolla toisellekin. Pakoputki johtaa suoraan hauraaseen ilmakehään, joka tuntuu olevan rajaton. tamme niin, että kaikkialla, missä miesväki jotain toimittaa, on myös senmukaiset äänet. Heidän viimeinen ja hirmuisin keinonsa on sokean miehen askel: Insinöörit tähyävät taivaalle, missä on heidän terminaalinsa. Ajattelevien ihmisten vähemmistö kiinnittää huomiota kulutusyhteiskunnan nuduttavaan sairauteen . Edustat ajan henkeä ja luottanet turvalliseen kehitykseen. Turvallisuus on ohittamisen turvallisuutta. Lähtökiihdytys on toimellisen miehen tunnusmerkki. Poikalapsen myötäsyntyinen moottorinpörinä oli minussakin. Tämän päivän ihmisellä on dinosauruksen aineenvaihto. Pyörällä liikkuen koin olevani yhtä kaiken sen kanssa mikä oli ojan tuolla puolen. Mitä on tehtävissä. Piehtaroimme hyvinvoinnissa, joka on kääntymässä irvikuvakseen ja tuottaa nimetöntä pahaa oloa. Elämme etäällä toisistamme. Emme ole enää maan matosia, toimemme ovat maapallon kokoisia. Sinä tähtäät optimistina tulevaisuuteen. Lajimme elämäntapa on laiduntamisen äärimmäinen vastakohta. Olet ohjautunut hyvää tarkoittavien vanhempiesi hoivissa lukemattomien kiiluvasilmäisten miehenalkujen idoliksi oloissa ja lähtötiedoilla, jotka vääjäämättä siirtyvät jo menneeseen aikaan. Pyydän nyt apuasi. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Kuitenkin se aineena vastaa vain kymmenmetristä vesikerrosta. Samaan aikaan pilviä kerääntyy taivaallemme. Virallinen kehitysoptimismi tarjotaan fanfaarien saattamana. Ideologian hoitavat markkinavoimat. Vastameluhan on jo keksitty. Ihmisen tuottamista äänistä voimakkain tuli riiheltä, maanläheisenä sekin. Polttamalla jätteet siirretään ne silmistä pois, vaikka ne kuuluisivat turuille ja toreille, tienvarsille! Liikenteen jäte käyttää oikotietä. Suuntauduin metsiin ja vainioille, kuuntelin kuovin huutoa ja pääskysen tirskuntaa pihapiirissä. Elämme teräksenkovassa, jäänsinisessä laskelmien maailmassa. Se vain korosti hiljaisuutta, mikä oli tärkeä osa maisemaa. Mainonta määrittelee tarpeemme. Se kuluttaa ja myrkyttää. Hiilidioksidihan ei ole myrkyllistä. Isä ei hankkinut autoa. Sinun lahjakkuutesi on tuottanut maailmanmaineen ja taidon, jonka juuret varmaankin ovat lap10 suudessa. Kasvipeitteelle haaste on kohtuuton, kun sitä vielä tukistetaan, häiritään päästöillä ja sinetöidään asfaltin alle samaan aikaan, kun ruokamulta sen juurilla on lainsuojaton. Sitäkään korjaavan tekniikan apostolit eivät ymmärrä takarajaksi. Helteinen mäntykangas, varjoinen lehto, korjattu heinä, tuulenpuuska ennen sadetta, ensimmäiset pisarat iholla ja kaikki nuo tuoksut neljä aistia täydessä työssä. Täyttyvät kaatopaikat ovat sairauden selvin oire. Turvallisuuden takaa ajokin kiihtyvyys. Moottori palvelijasta terroristiksi Polttomoottori oli aluksi ihmisen verraton palvelija. Laivan huuto havahdutti, mutta oli täynnä tarkoitusta. Kuvittelen lapsuuttasi ja kerron ensin omastani. Matti Ignatius Avoin kirje Keijo Rosbergille Moottoriurheilu, aika on ohi Motorisoituva nuoriso hankkii meluavan käytöksensä niin varhain, että refleksit ovat valmiina ennen kriittistä ajattelua. Asumme yhtäkaikki samalla pienellä planeetalla ja tuotamme jälkeläisiä
Tämä kaikki kuuluu "ajan henkeen". Ja kuitenkin näiden tottumusten tarjoaminen kasvavalle polvelle on kaksinkertaista heitteillejättöä: Kerran mopon selkään istutettu poikalapsi on lopullisesti liikkumisen tapansa valinnut. Se muka laillistaa kaiken . Kaikki nousisivat takajaloilleen, jos häly yllättäisi yhdessä yössä. Mutta palatkaamme tien päälle. Sinulla on tuo mitali, todistuskappale ajalta ennen murrosta. Hän on pian moottorin jatke ja kokee vääränlaista voimantuntoa. Toistaiseksi poliitikkomme mittaavat mielihaluja, vastaavat huutoäänestykseen ja toimittavat näinollen tuuliviirin tehtäviä. Kun sukupolvi vielä kerran vaihtuu, tietävät hiljaisuudesta vain ne, jotka runoja lukevat, arvelee Matti Ignatius. Se selittää kaiken. Olisit vakuuttava mannekiini, oikea mies vaikuttamaan alan järjestöihin ja liikeelämään, joka markkinoi meille maantieraketteja. Kukaan ei myöskään kerro hänelle, että näin ei voi jatkua, että hän lainaa jälkeläisiltään pystymättä maksamaan takaisin. Nelipyöräluisu ja käsijarrukäännökset kirkon aukiolla ovat pidätellyn innon vahingonkorvausta. Muutos tulee vaivihkaa. Kellot käyvät moottoriurheilulle. Näiden kilpalajien puolustajat jäävät tänään vähemmistöön, kunhan mielipiteet luotettavasti tutkitaan. Vasta viime vuosina on julkaistu suurellekin yleisölle ylettyvää tietoa tulevaisuutemme pahimmasta uhkatekijästä niin, ettei se voi jäädä keneltäkään huomaamatta. Safarirallit ovat elostelua planeettamme laajenevilla autiomailla, ja huvitteleva maastoajo m1ssa tahansa luomakunnassa on temppelin häpäisyä. olohuoneensa ajokorttia ja miehenmittaa. Olisit myös tieliikenneja meluntorjuntalain aukkojen asiantuntija. Sait eduskuntamitalin moottori urheilijana. Suomi ei menettäisi mitään. Se on tarpeettoman kulutuksen lippulaiva! Sen yleismaailmalliseen kieltämiseen olisi Suomi sopiva aloitteen tekijä. Kirjoittaja on alavutelainen lääkäri. Sen voit pitää hyvällä omallatunnolla ja nukkua yösi rauhassa isoisemmat ovat asian punninneet. 11. Heille tietämättömyys on rikos. Meitä uhkaa paisuva motorisoituminen mailla ja vesillä. Maisema ei toki ole pelkkä näköaistimus, siitä tulee tällä menolla muotopuoli. Rimpuileva ajo " urheilullisella" autolla voi alkaa. Elämme murroksessa. Ajokin suorituskyky menee hukkaan, ellei kokenut moottorimies saa ajaa "selvässä paikassa omalla nopeudella''. Meistä ei ole ilmojen haltijoiksi . Se kertoo maltista jota virkavalta koettelee rajoituksilla, jotka puolestaan eivät ole "uskottavia". vsk. Tunnethan nämä nuoret optimistit, tulevat kypäräniekat virittämässä mopojaan pihoilla ja pientareilla tieliikennelailta suojassa jo monta vuotta ennen laillista ikää, ja sitten jo kortteleissa, hälyä vastaan rokottautuneina odottamassa nelipyöräisen SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Testamenttimme Lapsenlapsemme tulevat lukemaan katkerina nimenomaan tämän vuosikymmene aikakirjoja. Siviilirohkeutta ja tarvittaessa unettamia öitä suomme sensijaan heimopäälliköille, joiden kuuluu haistella ilmoja ja tunnustella ajan merkkejä. Tarpeettoman kulutuksen lippulaiva Auton käytöstä ei tietenkään voida luopua, mutta iloittelun tilalle tarvitaan vakavaa harkintaa, ja ylimitoitetun ajokin hankkijalle estoja ja ujoutta ansiottoman arvonnousun sijasta. Sää on elinehtomme ja meille pyhä asia, mikä haitallisen kolehdin sijasta vaatii ilmakehän ottamista erikoiseen suojelukseemme. Sunnuntaikävelyllä lastenlapsesi rajoitusten yhteiskunnassa kyselevät, mitä isoisät tiesivät ja koska tiesivät
Ehkäpä kutsuva kurnutus on ensimmäinen naaraan herkkiin korviin sen talvilammen pohjasta kuuluva ääni! Joka tapauksessuoMEN LUONTO 3/ 89 48. Soidinpaikaksi ei kelpaa talvehtimislammikko jona voi olla lähde, lampare, joki tai vastaava vaan sammakot suuntaavat räpylänsä kutulammikolle. Aluksi pohjasta kohoaa pintaan ''sammakkomiehiä"; naaraat ja nuoret sammakot nousevat ilmoille vasta muutamaa päivää myöhemin. Merenlahdet eivät sammakolle kelpaa, vaan ne ovat vain rupikonnan kutumaastoa. Tuhat munaa muhimaan Heti kutupaikalle ennätettyään sammakko pullistaa kurkkupussiinsa ja päästää ensimma1sen kurnauksen eikä ääntely sitten aivan heti lopukaan. Toiseksi kyse ei oikeastaan ole kuorosta, vaan jokainen sammakko kurnuttaa täysin palkein omaksi hyväkseen, jotta naaras pomppisi juuri sen suuntaan. Sanotaan, että sammakkojen kuoro mölyää, mutta sanonta on monessakin mielessä virheellinen. vsk.. Niin koiras pääsee valitsemaan kutupaikan naaraiden vielä kyhjöttäessä talvisilla sijoillaan. Silti sää voi viivyttää hääpaikalle pomppimista viikon, jopa kaksikin. Ensinnäkin laulu saattaa meistä ihmisistä tuntua epämiellyttävältä, mutta sammakkonaaraasta sen täytyy olla luonnonäänistä suloisin, seireenimäinen. Matka ei tavallisesti ole pit12 Kurnutus kutsuu kä, sillä talvehtimisja kutuvesistöt sijaitsevat yleensä lähekkäin. Sammakon elämä roihahtaa säästöleikiltä heti korkeimpaan kiihkoonsa, sillä tuossa tuokiossa koiraat jo kurnuttavat soidinta. Kutuun kelpaa lampare tai järvenlahti, jonka rannat ovat matalia ja siten nopeasti lämpenevinä kudun muhimiselle otollisia, mutta joilla kutu ei kuitenkaan jää veden laskiessa katalasti kuiville. Antti Halkka pitkän talven sammakot makasivat jonkin lammikon kylmässä pohjamudassa, mutta nyt huhtikuussa ne pulpahtavat Etelä-Suomessa yksi kerrallaan pintaan
rodulle Sammakko vuoden tärkein näytelmä esitetään lumen vielä koristelemassa maisemassa. Lämpimässä vedessä kudusta kuoriutuu toukkia jo neljässä päivässä, viileässä vasta kolmen viikon kuluttua. Niinpä mätilautta kerää kevätauringon lämpöä ja munat kehittyvät nopasti . Jotkut koiraat voivat innostua kurnuttamaan vielä kesälläkin. Kun kaikkien naaraiden mäti on tullut maidilla silatuksi, kurnutus taukoaa ja sammakot siirtyvät kesäaskareiisinsa. vsk. Näistä nuijapäistä osalla on jo oikeat sammakonkoivet. Koiras roikkuu naaraan selässä yleensä toista vuoro kautta ennen kuin naaras turskauttaa ulos mätimusuoM EN L UONTO 3/ 89 48. < "' ·~ :> "" .,,. peasti syötävää. nansa, jotka koiras heti hedelmöittää maidillaan. Koiras tosin rypee pari kudunjälkeistä päivää jälkeläistensä seassa. Mätimunat ovat mustasilmäisiä ja niitä ympäröivä hyytelö eristää kohtalaisesti lämpöä. Munasolut jakau13. Mäti kerää kevään lämpöä Hedelmöitynyt, suunnilleen tomaatin kokoinen mätipallo vajoaa heti pohjaan. Tuhatkunta munaa tulee ulos minuutissa tai parissa . Niljanteisessa selässä ei itsekin iljakas sammakkouros pysyisi, mutta sille on kasvanut eturäpylöihin aivan erityiset kyhmyt, joilla ote pitää. Siellä tuo elävä pallo kuitenkin imee itseensä vettä nopeasti, turpoaa jopa jalkapallon kokoiseksi ja nousee pintaan, jossa siitä muodostuu lautta. :. Ne yrittävät nousta naaraan selkään ja osaa niistä onnistaa. Tähän saavutukseen ei pysty suurin tehokanalakaan. sa naaraat loikkivat tuota pikaa kurnutusnäyttämölle, missä koiraat ryntäävät nitä vastaan. Kun hedelmöitys on ohi , naaras jättää kutupaikan kiireesti, sillä muut malttamattomat koiraat yrittävät kaapata sen syleilyynsä niin tyhjä mädistä kuin se onkin. __,......_ ___ -'----~----'-'-----~-'---__..__. Seuraavien kolmen viikon ajan voi ohi kulkeva ihminen ihmetellä: kas sammakonkutua. Kunhan pyrstö häviää, toukka nousee lammesta ja hylkää lopullisesti nuoruutensa elintavat. Yli neljännes sen painosta on uuden elämän alkupakkauksina lammikossa ja naaraan on saatava noNaaras on tukevasti koiraan otteessa mustasilmäisen mädin keskellä. Kutijat itse ovat siirtyneet viettämään kesää lähimaaston kosteikkoihin
Uhka ilmasta on haukankatseellaan kosteikkoa Sammakon keskimääräinen kudunaloitus Suomessa vuosina 1846-1986. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Vähintään yhtä pelottavia vihollisia 14 ovat suursukeltajien vahvaleukaiset toukat. Kun poikanen menee raaputtelemaan syötävää jonkin vesikasvin varrelta, lähistöllä liikkumattomana vaaniva sudenkorennontoukka voi sinkauttaa pyyntinaamarinsa sen niskaan. Ja se kasvaa ja muuttaa jatkuvasti muotoaan . Sammakot saavat tarvitsemansa hapen ihon läpi ja joi/lain paikoin niitä talvehtii tuhansia yhdessä suunnattomassa kasassa. Toukan elämä on vaarantäyteistä, sillä lammikot ovat myös petojen asuinpaikkoja. Ulkokidusten päälle kasvaa poimta ja näin toukka alkaa hengittää sisäkiduksilla. Saalistusmenetelmä on sama kuin sudenkorennontoukalla: väijyminen ja pyyntielimen singauttaminen liian lähelle uskaltautuvan hyönteisen niskaan. Tahmea kieli singahtelee tasaiseen tahtiin ja palaa suuhun ötökkätäytteellä; siihen takertuu esimerkiksi kärpäsiä, joiden pöristely loppuu kuin veitsellä leikaten . Nisäkkäistä räpyläjalkoja jahtaa minkki ja viime vuosikymmeninä rajusti yleistyneellä supikoiralla ne ovat suorastaan pääravintoa. pyyhkivä ruskosuohaukka. Toukkana kasveja raaputelleet eläimet muuttavat ruokailutapansa täysin: ne alkavat syödä hyönteisiä ja muita pikkuötököitä vanhempiensa tavoin. Eikä sammakko ole turvassa edes vedessä räpylöidessään, sillä pinnan alla väijyvät hauki ja pieniä yksilöitä syövä ahven. Suomessa on kolme sammakkolajia Sammakon talvenviettoa lammikon pohjalla. vs k.. Viimein etujalat kehittyvät ja hännänhuippuna häviää pyrstö. Etelämpänä sammakoita syövät monet haikarat ja Suomessa kosteikoissa toikkaroiva kurki heilauttaa nokkaansa sammakon toisensa jälkeen. Lämpiminä vuosina kutu voi alkaa parikin viikkoa kartan arvoja aiemmin ja kylminä vastaavasti myöhemmin. Lopulta sammakolle kehittyy keuhkot ja se alkaa gulppailla ilmaa vedenpinnasta. Toukat ovat aluksi kuin pieniä kaloja, ne hengittävätkin kiduksilla. tuvat ja kohta solulinjat erilaistuvat eri elimiksi. Hengissä säilyvät nuijapäät saavuttavat muodonvaihdoksen ihmeen. Suunnilleen kahden vesihauteessa muhimisen jälkeen munista kuoriutuu lammikkoon tulitikun pään mittaisia toukkia, · nuijapäitä. Sammakko itsekin on monien eläinten saalisvalikoimassa. Toukka on kasvisja bakteerinsyöjä se raaputtaa pikku hampaillaan vesikasveja aina peittävää bakteeriplakkia ja itse vesikasvien pintasolukkoa ja päällysleviä. Sammakonhaju saa niin kyyn kuin rantakäärmeenkin kiemurtelemaan kiivaasti hajun lähdettä kohti. Takaraajat tulevat ulos. Maan ja veden rajaan, ei edemmäs Etelä-Suomessa minisammakot valtaavat maan heinäkuussa, Pohjois-Suomessa vasta elokuun puolella. Nyt parisenttinen sammakko on valmis siirtymään maalle. Lapin sammakot kyhjöttävät yhä tässä tilassa
Rupikonna on suomalaisille yhtä tuttu kuin sammakkokin. Jos viitasammakko on vaitonainen, sen pomppiessa vastaan on tunnistuksen varmistaa. Raukeanoloinen rupikonna on itsensä näköinen. vsk. Kolmen sammakkolajin Iiusein ihmisen autoteiden kanssa ja autoilijat näkevät tietä ylittäviä sammakoita, elleivät peräti aja niiden yli. Sammakosta poiketen rupikonnat harrastavat kurnutusreviireitä, ja on todettu, että kovaäänisimpien koiraiden, jotka ovat samalla isoimpia, kurnutus saa naaraiden puolelta eniten vastakaikua. D vät tarvittaessa liikkumaan melko ripeästi . Tie talvilammikolle risteää viitasammakon päällisin puolin paras tuntomerkki on terävä kuona. Pohjassa ne eivät suinkaan ole aivan toimintakyvyttömiä, vaan pystysäksi Suomessa on kaksi muuta sammakkoeläinten luokkaan kuuluvaa eläintä, vesilisko ja rupilisko . Selvin ero on kuitenkin takaräpylöissä (ks. Vain rupikonna kelpuuttaa kutuunsa myös suurten lahtien pohjukat. Kaikki viisi sammakkoeläintämme rauhoitettiin vuonna 1983, mutta rauhoitus on voimaton elinympäristön muutoksia vastaan. on yksi Suomen kolmesta sammakkolajista. tamiseksi tarkasteltava muotojen eroja. Nyt sammakot lähtevät kohti talvilammikkojaan. oheinen piirros) Tuntomerkki on selvä, mutta hankala keksiä ellei ole siitä lukenut. Sen tuntee helposti möhkälemäisestä olemuksesta ja kuivan rokonarpisesta ihosta. RupiTakaisin talviteloille Jonain syksyn päivänä ilmat kylmenevät ja vaihtolämpöisen sammakon alkaa olla hankala liikkua. Näiden pyrstöllisten, aivan liskon näköisten sammakon sukulaisten elintavat poikkeavat sammakoista huomattavasti mutta sammakkoeläimiä nekin ovat ja paraikaa Etelä-Suomessa kudulla. Tämä onkin tarpeen, sillä saukko etsiskelee niitä talvella ja jokunen sammakko joutuu myös talvihauen mahaan. konna kutee viikon-kaksi sammakkoa myöhemmin. Pohjoisimmat pulputtajat elävät hiukan sammakkoa etelämpänä, Inarin seutuvilla. D 15 ll 0... Viitasammakolla on terävämpi kuono kuin sammakoilla. Ihon eritteet suojaavat rupikonnaa mm. Lammikot alkavat jo vetää riitettä. metatarsaalikyhmy. Sukupuolet ovat kutuaikana hempeän erisävyisiä: koiras (kuvassa) sinertää ja naaras punertaa. Kielikin on käynyt kankeaksi eikä ilmassa ole sanottavasti hyönteisiä sammakon kielen singahsuoMEN LUONTO 3/ 89 48 . kyyltä ja joiltain kaloilta ja se voi Iiikuskella ja kutea myös suurissa, sammakonsyöjiä vilisevissä vesistöissä. Laji on paljon tavallisen sammakon näköinen, mutta kevätääntely on aivan toisenlaista kuin sammakolla. Viitasammakon (keskellä) varmin tuntomerkki on takaräpylän kova ja kookas ns. Tiedemiehetkin huomasivat viitasammakon omaksi lajikseen vasta sata vuotta sitten! Vielä 1960-luvulla parin Uudenmaan merenlahden rannoilla eli myös jonkin ihmisen tuomana mölysammakko, mutta laji katosi seuraavalla vuosikymmenellä. Tämän sammakkolajin ääntely oli sen nimen mukaista eivätkä paikalliset asukkaat ole kaivanneet sitä takaisin. Sammakolla (vasemmalla) kyhmy on pieni ja pehmeä. Viitasammakko kutee keskimäärin viikon sammakkoa myöhemmin. Muut kaksi ovat viitasammakko ja rupikonna. Viitasammakko on useimmille tuntematon, vaikka se on Suomessa hyvin yleinen. Suosituimmille paikoille sammakoita kertyy aika tavalla: kun Pentti Koskela tutki sammakoiden talvehtimista, erään aitapyydyksen kautta marssi samana syksynä 3 333 sammakoa. Suomen sammakkoeläimet ovat kärsineet kutupaikoiksi sopivien pienvesien armottoman systemaattisesta ojituksesta. Lammikon pohjassa sammakot kyhjöttävät taas ensi talven syömättä mitään. Kurnutus ei ole yhtäjaksoista kuten sammakolla, vaan korkeahkot kurnahdukset tulevat viiden-kuuden äänen sarjana. Mikä kosteikossa pulputtaa. Viitasammakon kurnutus kuulostaa aivan vedellä täyttyvän pullon pulputukselta. Mutta ama sammakoista suuri osa selviää hengissä ja ne ovat valmiita nousemaan jälleen kurnuttamaan ensi kevään merkiksi
Myös Koillis-Lapin erämaalintu uivelo on muutaman parin voimin ominut Sääperin keväiseksi välietapikseen. Kaunis mustakurkkuuikku on Sääperillä jokakeväinen ilmestys, mutta suotuisista oloista huolimatta pesivänä satunnainen. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Sääperillä voi tähytä lintuja entistä menestyksekkäämmin uudehkosta lintutornista, joka sijaitsee linnuston suosiman kaislikkoisen luoteiskolkan edustalla, aivan kultasirkkuesiintymän keskellä. Toukokuun alkupäivinä sulavat rannat ja vuorossa on nyt kahlaajien ryntäys. Tungoksessa linnut riitaantuvat helposti. Vaarojen ja viljelysten ympäröimä matala järvi rehevöityi 1960-luvulla aloitetun vedenpinnan säännöstelyn seurauksena lintuparatiisiksi, jonka keväistä kuhinaa voi oivallisesti seurata rannalla kohoavasta lintutornista. vsk.. Teksti ja kuvat: Heikki Kokkonen Sääperin kevät Aivan itärajan pinnassa Värtsilän taajaman tuntumassa sijaitseva rehevä Sääperi vetää muuttoaikoina lukuisasti lintuharrastajia rantamilleen. Silloin kun kiistakumppanina on järvellä pesivä nokikana, muiden siivekkäiden on väistyttävä, aina joutsenia myöten, jotka pohjoiseen matkaavina tavoilleen uskollisina pysähtyvät nauttimaan Sääperin antimista. Järven ollessa jo täysin sula saapuvat myöhäisimmät asukit: taitolentonäytöksiään esittelevät tiirat, sirot pikkulokit sekä rantapensaikkoja touko-kesäkuusta alkaen elähdyttävät kaukaiset vieraat kultasirkut. Huhtikuun lopun lämmin etelävirtaus tuo sulalle lähes kaikki järven vakiolajit. Harvinaiselle, lähes joka kesä näyttäytyvälle mustatiiralle järvi olisi myös pesintään käyvä, mutta kertaakaan se ei ole toteutunut. Sinisorsapari ja piisami. Seuraa niille pitävät vain varikset, vaivihkaa vaanien, josko kultaturkit toisivat syvyyksistä vaikkapa simpukoita siepattavaksi. Huhtikuun alkupuolella jään valta murtuu säännöstelypumpun imevässä virrassa järveen syntyy hetkessä neljänneskilometrin pituinen kapea sula. Kesäkuun alkupuolella järven rantapensaikoihin saapuva kaunisääninen kultasirkku on myöhäisimpiä muuttolintujamme. Soidinturnajaiskenttinä ovat kookkaat piisaminkeot keväisen värikkäiden suokukkokoiraiden suosiossa. Muuttomatka on takana heinätavipari huojentaa matkaväsymystääh huhtikuisella sulalla. Keskipäivän lämpimänä porottava aurinko vapauttaa yöllä umpeutuneet avannot, joille piisamit kokoontuvat ruokailemaan aJ01ttain ruuhkaksi asti. Sen sijaan itäinen suurharvinaisuus lampiviklo on tuon tehtävän Sää perillä täyttänyt. Telkkäkoiraiden oitis aloittaessa mittelönsä, täyttyy tienoo aluksi vinkuvista ja pärskyvistä siiveniskuista, hetkeä myöhemmin naurulokkien satapäisen lauman elämöinnistä. Vain pakkasöiden jälkeiset aamut ovat äänettömiä lintujen kyyhöttäessä 16 energiaansa säästävänä liikkumattomana massana uoman äärellä sen vapautumista odottaen. Matalassa vedessä loikkivat kilvan viklot, sipit ja suokukot. D Keväinen järvi luo ehtymättömiin tilanteita. Elämä Sääperillä käynnistyy maaliskuun lopulla
17. Kahlaajat ahkeroivat rannoilla ravinnonhaussa. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. ,., Mustakurkku-uikku on Sääperillä jokakeväinen vieras. vsk. Näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat kaihoääniset valkoviklot
vs k.. Sienet ovat herkkiä reagoimaan ja ne viestittävät meille käynnissä olevasta SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Sfonet herkkiä ympäristön muutoksille Sieniin kuuluu kymmeniätuhansia lajeja. Puilla kasvavat loiset ja jotkut lahottajat ovat lisääntyneet, kun taas suurin osa lahottajista ja sienijuurieli mykorritsasienet ovat vähentyneet. vat muuttaa kasvualustansa Sienet voiesimerkiksi happamuutta itselleen sopivammaksi. Riippuuhan puiden elinvoima terveestä sienijuu:. Esteri Ohenoja Sienimaailma uhattuna Sienet ovat levittäytyneet kaikkialle; niitä löytyy niin maasta, vesistä, puiden rungoilta kuin ihmisen iholta. Sienijuuri on puille tärkeä; puu antaa sienelle sokeria ja saa käytännössä kaiken veden ja ravinteet sienijuuren välityksellä. Sienet kilpailevat sekä keskenään että muiden eliöiden kanssa ravinnosta ja elintilasta. Siellä on alkanut näkyä jo huomattavia muutoksia sienilajistossa ja sienien kemiallisessa koostumuksessa. Tämä sitkeä ja sopeutumiskykyinen eliöryhmä on alkanut taantua ilmansaasteiden ja muiden luontoa muuttavien tekijöiden seurauksena. Tarkkaan ei tiedetä esimerkiksi montako sienilajia Suomessa kasvaa, minkälainen niiden ravinnekierto on tai mitkä tekijät säätelevät niiden lisääntymistä. Ne pysyvät kuitenkin luonnon oloissa tietyssä tasapainoisessa, vaikkakin vuosittain varsin vaihtelevassa tilassa. Himmeäpintainen ja kaunis kirjokaunolakki kuuluu Suomessa vaarancuneisiin laajeihin. Sienimaailman muutokset koskettavat paitsi herkuttelijoita myös metsän kunnosta kiinnostuneita. nykyistä tilaa ja tulevaisuutta on vaikea täsmällisesti arvioida, sillä tieto niin sienilajistosta kuin lajien levinneisyydestä, ekologiasta ja fysiologiasta on puutteellista ja epätasaista. Eniten mielenkiintoa ovat herättäneet harvinaiset tai muuten etikoiset lajit, ruokaja myrkkysienet sekä maaja metsätaloutta haittaavat tuhosienet. Elinympäristöksi niille kelpaavat niin 18 Suomessa tavallisia sienilajeja, joiden määrää olisi syytä seurata vuodesta toiseen samoilla määräaloilla, esimerkiksi kpl/aari tai hehtaari: Taantuvia lajeja: Keltavahvero Siniorakas Rusko-orakas Pikkuryytiorakas Silkkiseitikki Veriseitikki Limanuljaska Tuoksuvahakas Kehnäsieni Suopavalmuska Lisääntyviä lajeja: Taulakääpä Punakääpä Mesisieni metsät, niityt, pellot, suot, vedet, kuin toiset eliötkin. Sienikunnassa vallitseva järjestys ja tasapaino on kuitenkin järkkynyt huolestuttavasti. ' telymekanismit. Meillä sitä on vielä runsaasti, mutta keskieurooppalaisille se alkaa olla harvinaista herkkua. Sienien menestymisen salaisuus on suuri lajimäärä, laaja perimän muuntelu ja erilaiset vastavuoroiset sääRusko-orakas on hyvä ruokasieni. Pisimpään tätä ilmiötä on seurattu KeskiEuroopassa. resta, ja sienet ovat myös tärkeitä karikkeen hajottajia. Tiedot maamme sienistä perustuvat suureksi osaksi kokoelmissa oleviin näylteisiin, maastossa tehtyihin havaintoihin ja satotutkimuksiin sen sijaan kokeellinen työ niin kentällä kuin laboratoriossakin on vähäistä
Laji on taantumassa Keski-Euroopassa. Hollannista ja Saarin alueelta se on jo hävinnyt. punaisiin kirjoihin. vsk. Puut saavat käytännössä kaiken veden ja ravinnon sienijuuren välityksellä. Uhanalaisia sieniä sisältäviä luetteloita ja selvityksiä on tähän mennessä ilmestynyt toistakymmentä. Hytymaljakas on hävinnyt mm. muutoksesta, jonka palautumisesta tasapainoon ei ole varmuutta. Itäja Länsi-Saksasta ja kuuluu myös Suomessa silmälläpidettäviin lajeihin. Seitikkejä varotaan ja pelätään, koska osa niistä on myrkyllisiä. tatit, valmuskat, haperot ja rouskutkin. Sieni maailman muutoksia on havainnoitu myös Hollannissa ja punaisia sienilistoja on lisäksi 19. Perusteellisimmat selvitykset on tehty Saksassa Saarin alueella, Baden-Wi.irttembergissä ja Ala-Saksin-Bremenin alueella. Olemme voineet seurata Keski-Euroopan tilannetta kuin katsomosta, mutta varmaa on, että meidänkin sienimaailmamme on laajasti muuttumassa. Samoin kuin eläinten ja kasvien on myös sienien uhanalaisuus ollut viime aikoina pohdittavana eri puolilla Eurooppaa, ja lajeja on luetteloitu ns. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Pikkuryytiorakas on yleinen karujen kangasmetsien sieni. Ne ovat kuitenkin tärkeitä puiden sienijuurisieniä, kuten mm
Sienijuuren heikkenemisen on havaittu ennakoivan metsäkuolemia. Valtaosa sienistön muutoksista on havainnoitu siten, että on verrattu eri aikoina tehtyjen sieniretkeilyjen ja -tutkimusten lajilistoja toisiinsa. Suomen uhanalaisten sienten luettelo sisältyy vuonna 1985 ilmestyneeseen Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintöön. Lisäksi vanhojen metsien sienet ovat vähentyneet vanhojen luonnonmetsien hupenemisen ja niiden puuston heikkenemisen myötä. Orakkaat ja vahverot vähenevät Itä-Saksasta, Itävallasta, Neuvostoliitosta ja Ruotsista. D Filosofian lisensiaatti Esteri Ohenoja toimii amanuenssina Oulun yliopiston kasvimuseossa. Tietoja kunkin sienilajin runsaudesta on ollut vähemmän käytettävissä. Esimerkiksi Suomessa vähenevistä sienistä mainittakoon erityisesti orakkaat, haarakkaat, vahverot, monet seitikit ja valmuskat ja eräät rouskut. Sienten taantumisen pääsyynä pidetään ilmansaasteiden vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään, avohakkuita, lannoitusta, puulajisuhteiden muuttamista ja joutomaan lisääntymistä. Suomesta on määrällistä tietoa olemassa ehkä enemmän kuin muualta ja sitä voidaan käyttää hyödyksi sienistön muuttumista selvitettäessä. Ensin mainittuun ryhmään kuuluvat esimerkiksi mänty, kuusi ja koivu ja toiseen ryhmään muun muassa vaahtera ja saarni. Sen sijaan eräät haperot ja käävät ovat lisääntyneet. Jos sienijuuri kärsii, kärsii metsäkin Keski-Euroopassa ovat taantuneet erityisesti karuilla, happamilla mailla sekä soilla ja nurmikoilla kasvavat sienet. Metsässä sienistöä r,asittaa paitsi happamoituminen myös hiili-typpi-tasapainon vääristyminen lisääntyvän typpilaskeuman seurauksena. Puiden elinvoiman alenemisen katsotaankin olevan toisaalta syy, toisaalta seuraus siihen, että sienijuuri heikkenee ja itiöemätuotanto loppuu. Hollannin tutkimukset koskevat paaasiassa aika tavallista lajistoa, jonka on todettu muuttuneen tarkasteltavana ajanjaksona. Ekosysteemien palauttaminen tasapainoisiksi, tuottaviksi ja ympäröiviä olosuhteita hyvin kestäviksi vaatii pitkäjänteistä maankäytön ja -käsittelyn suunnittelua, jossa sieniä voidaan käyttää hyväksi. Lisäämällä 4 dl vettä saat 500 g ravitsevaa ruokaa. Esimerkiksi metsäekosysteemissä ne ovat hyviä indikaattoreita, joiden avulla saadaan nopeasti vihjeitä häiriöistä ja '°iiden korjaantumisesta. Euroopassa sadat sienilajit vaarassa Euroopan sienimaailman huolestuttavin tilanne on Länsi-Saksassa. Sienet avuksi suunnitteluun Tavallisetkin sienet ovat taantumassa. Ei muuta kuin kauppaan siitä, katso lähin luettelosta! RETKIMUONA. Lehtinen • Sodankylä: Sodankylän Kauppayhtiö • Tampere: Citymarket Turtola, City-Sokos, Koski-City, Stockmann • Tikkurila: Tavaratalo Ollimari • Turku: Citymarket Turku, Musta Petrus • Yaajakoski: $-Market Vaajala • vaasa: Citymarket, K-Ruokatori Wiikare • vantaa: Ykköshalli 20 SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Painoa vain 165 g/pussi. Vuoteen 1984 mennessä ilmoitetaan Länsi-Saksasta hävinneen 37 suursientä, Itä-Saksasta 25, Hollannista 14, Ruotsista kuusi ja Itävallasta yksi. Esteri Ohenoja on European Committee on the Protection of Fungi -työryhmiin Suomen edustaja. 1-2 RITKlMUON · FRILUFTSRATI"ER l Kaikissa mukana myös liha. Muun muassa Saarin alueelta on hävinnyt viimeisten 40 vuoden kuluessa lähes 300 suursienilajia eli 13 prosenttia koko lajimäärästä. LINTAS Viisi tosihyvää matkaevästä eli pakastekuivatut Retkimuonat ovat täällä taas. Sienten taantumisen pysäyttäminen on mahdollista vain vähentämällä huomattavasti ilman ja maan saastekuormitusta. Kristo • Pieksämäki: K-Tavaratalo Kaleva• Pietarsaari: Marketor • PolVOO: Cityhalli • Rauma: K-Vesseli Rauma• Riihimäki: K-Market Vuorinen • Rovaniemi: Citymarket Rovaniemi• Saarijärvi: K-Marjomaa •Saariselkä: Saariselän Tavaratalo Kuukkeli • Savonlinna: K-Tavaratalo Norppa, T-Market Etappi • Seinäjoki: A. vsk.. Eniten ovat kärsineet sellaiset puulajit, joiden sienijuuri elää juurten ympärillä ja kuoren solujen välissä, kun taas ne puut, joissa sienijuuri tunkeutuu myös soluihin ovat kestävämpiä muun muassa maaperän muutoksille. vmA VAILLE VALMIS. Sieniä hän on seuraillut ja tutkinut lähes kolme vuosikymmentä. Kalopsi/liha-perunapata (UUTUUS!) Tilliliha (UUTUUS!) Tomaattilihamakaronipata Kanavihannespata Lihariisipata herkkusienill~ Anjalankoski: Myllymarket • Espoo: Kotihalli, K-Halli Passeli • Hamina: K-Kanuuna, T-Market Pop • Helsinki: Stockmann Herkku Mannerheimintie, Maxi-Market Leppävaara, Citymarket Itäkeskus, Maxi Kannelmäki, Laajasalon K-Halli • Hollola: K-Halli Kunnari, Salpa-Halli • Ii: Iin K-Hamina • Iisalmi: Putkola Oy • Ikaalinen: $-Market Pelimanni • Imatra: K-Market Katrilli, K-Napintori • Ivalo: Jussin K-Halli, K-Halli Ylävaara • Joensuu: Citymarket, K-Halli Mesikka, Vatruska Ky, Pielisaitta • Jyväskylä: Citymarket Jyväskylä, Prisma Tavaratalo • Järvenpää: Kauppamies• Kajaani: Citymarket • Kemi: Kari Market• Kemijärvi: K-Halli, Koivuniemi • Kerava: K-Tavaratalo Kahveri, Mestari-Elanto Kalevankatu • Kokkola: Anttila Kokkola, Kokkomarket Oy • Kotka: Citymarket, K-Hyvätuuli, T-Meripäivä • Kouvola: Automarket Prisma, Citymarket, Eskolanmäen K-halli, Ruoka-City • Kuopio: KK-Market, Aromi, Topinhalli • Kuusamo: T-Market Prima • Kuusankoski: TS-Market, K-Toripäivä • Lahti: Kääpä Novatalo, Kääpä Aleksanteri• Lappeenranta: Haka-Halli, K-Tavaratalo Karelia, Tavaratalo Tapuli• Mikkeli: Maksi Matti, Tavaratalo Carlsson, T-Market Puistotori • Nokia: K-Tavaratalo Etu• Nurmijärvi: Nurmijärven kauppa• Oulu: Citymarket, Hovihalli Oulu• Pello: Suurvalinta A