Myöhemmin kesällä sananjalat ovat viiltävän kovia, mutta keväällä ne ovat pehmeitä ja ravitsevia. Saattaahan sananjalan versoissa olla joitakin myrkyllisiäkin aineita, jotka vähentävät niiden kiinnostavuutta; ainakin sananjalkaherkuttelua epäillään japanilaisten runsaan vatsasyövän syyksi. Eniten muurahaispuolustusta käyttäviä lajeja on tropiikissa, mutta muutamilla meikäläisillä puumaisilla paj uillakin on lehtiruodeissaan mesinystyjä. Mutta mesiäiset eivät olekaan kehittyneet täällä Suomessa, vaan sananjalan levinneisyys kattaa lähes koko maailman, kaikein kylmimpiä alueita lukuunottamatta. vsk.. Vaikka monet kukan evoluution yksityiskohdat ovat yhä hämärän peitossa, voisi mesiäisten ja muurahaispuolustuksen kehittyminen olla yksi askel kohti kukkaa. Mutta on sananjalalla toinenkin keino tehdä itsensä vähemmän haluttavaksi. Ja lämpimämmillä seuduilla on kiukkuisia muurahaisia, jotka ärhäkästi puolustavat reviiriään ja ravintokasvejaan. Eivät kukkakasvitkaan täysin hyljänneet muurahaisia puolustajina. Itse olen nähnyt sananjalan versoilla eniten mustia mauriaisia, jotka eivät ole niitä kaikkein kiukkuisimpia muurahaisia. Torjunnan tehokkuus riippuu paikallisesta muurahaislajistosta. 2 SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Seppo Vuokko Sananjalan kevätkiehkurat eivät houkuttele juuri muita eläimiä kuin muurahaisia, jotka ovat persoja kasvin erittämälle medelle. Mesiäiset houkuttelivat makealla persoja puolustajia tai ohjasivat pureskelevat hyönteiset pois herkästä kasvupisteestä ja kasvavista itiölehdistä. Rakenteeltaan kukkien ja versojen mesiäise.t ovat hyvin samanlaisia. Mahdollisesti kirvojen kehittyminen on vähentänyt kukan ulkopuolisten mesiäisten valinta-arvoa, ja muurahaisista, entisistä liittolaisista, tulikin kirvakarjan myötä kasvien kannalta kiusallisia vieraita. Kun toisen evoluutiosarjan tuloksena oli kehittynyt erilliset siitoslehdet, muurahaismesiäisistä oli vain kukonaskel pölyttäjiä houkuttaviin kukan mesiäisiin. Mesi houkuttelee muurahaisia ja muurahaiset puolestaan purevat kiukkuisesti sitä, joka hamuaa suuhunsa sananjalan versoja. Japanilaiset pitävät suolavedessä keitettyjä sanan jalan kevätversoja herkkuna, mutta eläimet syövät niitä hämmästyttävän vähän. Puolustaessaan mesiapajiaan muurahaiset ovat samalla sananjalan vartiokaartia. Lehtiruodin yläosassa olevat tummat kohoutumat erittävät makeaa nestettä. Puolustajat mesipalkalla Sananjalat versovat keväisen kylmästä maasta karvaisina kiehkuroina, jotka avautuvat ilmasta lämpöä ja valoa haroviksi kuolleenkuoriksi
Suomen Luontoa on tarjottu viime vuoden lopulta lähtien koteihin ja työpaikoille. Mikä olisikaan parempi kevään merkki kuin saapuvat muuttolinnut. ... Luonnonharrastus, tavalla tai toisella, on monelle tärkeä osa elämäntapaa ja se on myös monelle ympäristönsuojelun voimanlähde. 46 T iedot julkaisijasta ja toimi tuksesta .... Tervetuloa Suomen Luonto-lehden ystävien joukkoon. ............. Se on ympäristöonnettomuuksien ennaltaehkäisyä. .. ... ... ..... . ... .. s SISÄLTÖ Kotimaasta ... ...... Jos ongelma pyritään ratkaisemaan vain teknokraattisilla ratkaisuilla, rakennetaan maaperää yhä suuremmille ja vakavammille onnettomuuksille. 3 1 Matti Tikkanen: Maan kylmät kahleet. 9 Jaakko Heinonen: Maanviljelyn kriisi lähenee. Ehdointahdoinko halutaan uhmata vaaroja. .......... . ..... ... .... Vuoden kolmannessa numerossa olemme perinteisesti julistaneet kevään alkaneeksi. ... ..... 22 Anneli Leivo: Hiidenportin saloilla. 44 Summaries of the Main Articles .... ... 8 Rauno Ruuhijärvi: Olen vastuussa Lapista. .. .... ..... 17 Mikko Pölläsen lintukuvia. ......... .... vs k. ....... ... ...... .. ...... .. SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. ..... .. Ja tämä on tuottanut tulosta: Suomen Luonnon levikki on ampaissut jyrkkään nousuun ja tällä kin lehden numerolla on suuri joukko uusia lukijoita. ..... 24 Matti Nummelin: Vuorigorillojen vieraana ... Liisa Uusitalon väitöskirjatutkimus Helsingin kauppakorkeakoulussa lopulta todisti sen, että suomalaisten luontoja ympäristöasenteet ovat kehittyneet sellaisiksi, että myös Suomen Luontoa olisi syytä tarjota laajemmalle lukijakunnalle. ................. Turvatoimia on lisättävä, teknologisia valmiuksia parannettava ja öljyntorjuntakalustoa on voimakkaasti lisättävä. Ympäristönsuojelutoimia ei pidä nähdä ympäristöonnettomuuksien "puolustusvoimina" . Eli, miksi öljy pitää kuljettaa vaikeakulkuista saaristoreittiä pitkin vuoden vaikeimpana aikana. ....... Suomen Luonto valottaa tässä numerossa kysymystä, mitä lintuharrastus on. 12 Harri Helin: Keväät ja syksyt lintuasemilla .. Lopputulos markkinointiponnistelujen vähäisyydestä on kuitenkin ollut, että tekijöittensä ja pitkäaikaisten ystäviensä mielestä hyvä lehti ei ole saanut niin laajaa lukijakuntaa kuin se olisi ansainnut. Samanaikaisesti lehti toi liitolle paljon jäseniä. .... 14 Terho Poutanen: Lin nut irroittavat rutiineista...... .. ... Suomen luonnonsuojeluliiton voimakas kasvu 1970-luvulla toi lehdellekin paljon uusia tilaajia. .... .. ... ... .. I 5 Jorma Laurila: Lintukuvaus vie vapaa-ajan.. Tässä numerossa kerrotaan lintuharrastuksesta laajemminkin sivulta 12 alkaen. ......... 4 Terho Poutanen: Kurkien keralla Afrikasta.. Antonio Gramsci, torjuntaa vai ratkaisuja. 40 Mielipiteitä, keskustelua .... Tapio Lindholm 3. ... Niiden sijaan olisi pyrittävä onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja väistämiseen. Luontoilla n asiantuntijat vastaavat.. .. 36 Ulkomailta. Aihe on keväinen ja tärkeä luonnonsuojelun kannalta. 43 Kirjoja ...... ..... .. 28 Liisa Uusitalo: Oletko siipeilijä. 47 Mikko Pöllänen on kuvannut kannen isokoskelon. . .. Niistä on hyvä aloittaa luonnon tarkkailu ja luonnonsuojelutyö. 18 Juha Tiainen: Miksi heinäkurppa hävisi Suomesta. 46 Kysy luonnosta. ... ...... vuosikerta lrtonumero 25 mk Tervetuloa uudet lukijat Suomen Luonto on saanut lukijansa monia eri teitä. .. Lehti ja liitto elävät toisistaan riippumattomina, mutta samalla symbioottisessa suhteessa. Luonnonystävän aikakauslehti 3 • 1987 46. .... 10 A ntti Karlin: Linnut kutsuvat ... Antonio Gramscin aiheuttamasta onnettomuudesta tunnutaan vedettävän vain yhdensuuntaisia johtopäätöksiä. ... ..... On keskityttävä enemmän ajattelutapojen ja rakenteiden muuttamiseen. .... ... 32 Tapio Lindholm ja Harri Vasander: Karjalan talous nojaa metsään .... ... ....... ....... Lintuharrastus on ehkä suosituin luonnonharrastusmuoto maassamme. .. Siksi toivotamme tervetulleiksi myös kevään linnut. Lisää Pölläsen lintukuvia sivuilla 18-21. . ...... ... ... . ... Tämän vuoksi luonnonsuojeluväenkin on täytynyt ryhtyä toimiin. Akuutissa tilanteessa ei muuta voi toivoakaan. Tämä johtaa meidät vain ympäristönsuojelun varustelukierteeseen. ....... ..... .. Etenkin torjuntakalustomme on osoittautunut naurettavaksi vakavan asian yhteydessä
Veromarkkojakin kertyisi. Helan kirkonkylään kaavailtu opastuskeskus palvelisi kansallispuiston retkeilyja opetuskäyttöä. Lateksitehtaan kiinnittyminen Haminan sataman maaperään huolettaa jo edeltäkäsin Kymen Luonto ry:n puheenjohtajaa Ossi Juurikkaa. Lapin luonnonsuojelupiiri sen sijaan vastustaa toimikunnan esitystä tien rakentamisesta Pyhäkerolle autolla liikkuvia turisteja varten. vsk .. Pallas-Ounas -toimikunnan ehdottama kansallispuistoa ja Ounasjokea esittelevä opastuskeskus on luonnonsuojelupiirin mielestä tarpeellinen. Yhtiön vastaava ja lähin lateksitehdas toimii Ruotsissa, Norrköpingissä. Samana vuonna yhtiö maksoi veroja Suomeen noin 7,7 miljoonaa. Kuona on kuljetettava Englantiin. Nämä ovat ne painavimmat syyt, joilla tehdas on tulossa Haminaan . Työntekijöitä on 200. Vire käy mereltä kaupunkiin ympäri vuoden. Viime vuoden lopulla perustettu ympäristölautakunta on suhtautunut luonnonsuojelijoihin hyvin nuivasti . Toisaalta Dow Chemicals -yhtiön edustajat eivät ole kertoneet tehtaastaan aivan kaikkea. Riihimäen ongelmajätelaitos EkoKem ei niitä pysty ottamaan . Sen rakentaminen vahingoittaisi ja haittaisi pysyvästi poronhoitoa alueella . Oman ilmoitu;l<sensa mukaan se käytti vuonna 1985 noin 547 miljoonaa dollaria tutkimusja kehitysprojekteihin . KOTIMAASTA Lateksitehdas perusteilla päästöt pelottavat Haminassa LAVAN NE EEN 1 Avotulen teko, tupakointi ja oleskelu alueella ankarasti · Haminan satama on ahdettu täyteen kemiallisia nesteitä. "Toivomme julkisen keskustelun välttämistä'' Puheenjohtaja Ossi Juurikka on nyreissään siitä, että viranomaiset eivät halua keskustella asiasta eivätkä tuoda kaikkia yksityiskohtia pohdittavaksi julkisuuteen. Nyt vuorossa Pohjoismaat Maailmanlaajuinen Dow Chemicals etsii nyt uusia markkina-alueita Pohjoismaista. Tällä hetkellä jättiyrityksellä on alueella viisi myyntikonttoria ja kaksi tehdasta. Tehdas ei itse pysty käsittelemään tuottamiaan jätteitä. Ruotsin oloja ja siellä tehtyjä tutkimustuloksia ei pidä kuitenkaan vertailla Suomen oloihin. D SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Johonkin olisi päättäjienkin vedettävä raja, pohtii Kymen Luonto ry:n puheenjohtaja Ossi Juurikka. Juurikka myöntää, että lautakunnan osa ei ole helppo tilanteessa, jossa kaupunkiyhtiön johto on tehtaan puolesta. Amerikkalaisyhtiö Dow Chemicals tuli tunnetuksi Vietnamin sodan aikana, jolloin se toimitti ympäristömyrkkyjä USA:n sotakoneiston käyttöön. Vajaat kymmenen kilometria Hetan kirkonkylästä etelään sijaitseva Pyhäkero on porojen kevättalvinen laidunalue. Poikkeuksena on Oulu Oy:n pieni tuotanto. Vuonna 1985 myynti ylitti 1 000 miljoonan markan rajan. Suurin osa suomalaisten paperitehtaiden käyttämästä lateksista tuodaan Suomeen. Poikkiteloin on vaikea asettua. Tämä talvi on osoittanut, että varmatkin systeemit pettävät elohopean laskiessa päiväkausiksi alle 30 pakkasasteen, muistuttaa Juurikka. Lateksin valmistuksessa yhtiö käyttää vaarallista hiilitetrakloridia. Hamina on· kosinut laitosta alueelleen jo toista vuotta. Yhtiötä pidetään myös yhtenä eturivin tutkijana maailman kemianteollisuudessa. Juurikka lisää, että hiilitetrakloridin vaikutuksista yhdyskuntailmassa ei tiedetä mitään. Maailmanlaajuinen kemiantehdas päättää ensimmäisen Suomeen perustettavan tehtaan sijoituspaikasta ensi heinäkuussa. Hamina ja sen naapurikaupunki Kotka pääsivät viikoiksi 4 lehtien palstoille tammija helmikuussa, kun satoja tonneja kemikaaleja pääsi vuotamaan rantalouhikkoon ja mereen . On kuitenkin väärin riskeerata tehtaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöä vain pelkän rahan takia, sanoo Juurikka. Luonnonsuojelupiirin mielestä tiehanke väistämättä enteilee Pyhäkerolle suunniteltujen rakentamishankkeiden toteutumista ja Pyhäkeron luonnonarvojen tuhoutumista kaikkialle levittäytyvän massaturismin vuoksi. Onnettomuudessa aineen pääsy ilmaan voisi koitua kohtalokkaaksi lähistön asukkaille. Luonnonsuojelupiirin mielestä Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon suunnitellusta laskettelurinteestä tulee luopua ja kehittää sen sijaan perinteisen, ilman konevoimaa tapahtuvan retkeilyn mahdollisuuksia. Alustava päätös tehtaan rakentamisesta Suomeen tehtiin viime vuoden lopulla. Hiihtokeskushanketta on ajanut ennenmuuta Enontekiön kunta. Sataman liikenne lisääntyisi raaka-aineen tuonnin ansiosta arviolta 30-50 000 tonnia. Lateksitehtaan sijoituspaikasta lähimpään asutukseen on vain pari kilometriä. Ympäristöministeriön PallasOunas -toimikunta esitti äskettäin, että Pyhäkeron sopivuus hiihtokeskukseksi tutkittaisiin suojeltavan luonnon, porotalouden ja matkailun näkökohdat huomioiden . Pentti Hirvonen Ei laskettelij oita Pyhäkerolle Lapin luonnonsuojelupiiri vastustaa jyrkästi laskettelukeskuksen rakentamista Pyhäkerolle Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon. Merenrantakaupunkina Hamina on tuulinen paikka. Tämä ei Juurikan mukaan pidä paikkaansa. . Sekä kaupungin päättäjät että tehtaan johto ovat korostaneet sitä, ettei päästöjä ilmaan, veteen tai maahan ole. Työpaikkojen varjolla Työpaikkoja paperiteollisuuden sideja päällystysaineita tuottava tehdas tarjoaisi ensi vaiheessa 25-30 hengelle. Kansallispuistot ovat lailla perustettuja suojelualueita, joiden tarkoitus on säilyttää koskematonta, alkuperäistä suomalaista luontoa myös tuleville sukupolville, Lapin luonnonsuojelupiiri toteaa kannanotossaan ja muistuttaa, että kansallispuistojen luonnontilan säilyminen on tärkeää myös tieteellisen tutkimuksen ja luontaiselinkeinojen kannalta. Amerikkalaisyhtiö Dow Chemicals tekee vahvasti tuloaan Haminaan. Yhdistykselle kaupungin johto on lähettänyt kirjelmän, jossa se toivoo julkisen keskustelun ja kirjoittelun välttämistä. He jakoivat kaupunginvaltuutetuille esitteen, jossa tyydyttiin vain toteamaan yhtiön erinomaisuus. Ongelmista saatikka myrkyistä ei ole puhuttu sanaakaan. Viime vuoden myynti oli arviolta 230 miljoonaa. Tuntemattomia ovat myös kyseisen kemikaalin ja useiden muiden aineiden yhteisvaikutukset. Se lisää syöpäriskiä jo hyvin pieninä annoksina
Koululaisten synttärien vietolle unelmapuitteet tarjoaa hampurilaisravintola. Kaikenkaikkiaan hampurilaiset ja muut pikaruuat ovat oiva esimerkki tuotteista, joita sokeasti kuluttamalla lisäämme raaka-aineiden tuhlausta, jäteongelmia, terveyshaittoja (sisältävät runsaasti suolaa, kolesteroolia, eläinrasvoja, lisäaineita) sekä ympäristöhaittoja. Alueen luonnonarvoista kerrotaan muun muassa V. Se tähtää kerrostaloalueiden rakentamiseen Mustavuoren välittömään läheisyyteen kaavaillulle suojelualueen suojavyöhykkeelle ja Rastilaan sekä voimalan ja muiden laitosten sijoittamiseen luonnontilassa oleville Niinisaaren rannoille. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua paikalla on loppuunkaluttua, eroosioherkkää joutomaata, lihat on viety USA:n hampurilaismarkkinoille, ja yhä uudet sademetsäalueet ovat hakkuuvuorossa. SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Sijaintinsa vuoksi se on erittäin sopiva biologiseen tutkimukseen ja opetukseen. Sisäasiainministeriö vahvisti vuonna 1977 Helsingin seudulle seutukaavan, jolla pyrittiin turvaamaan suojeluja virkistysalueiden säilyminen pääkaupunkiseudulla. Pikaruokakulttuuri tuottaa valtavan määrän jätteitä toimiihan se lähes täysin kertakäyttöpakkausten varassa. kukkivia keltavuokkoja. Paikallinen väestö kärsii lisääntyvästä kuivuudesta, monet sademetsien tarjoamat hyötytuotteet on menetetty. Mustavuori kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen arvokkaimpiin lehtoalueisiin. Erkamon artikkelissa Kaksi Helsingin tuhoamaa paratiisia (Suomen Luonto 3-4/76) sekä Outi Määttäsen artikkelissa Vuosaarisuunnitelmaa haudotaan yli vaalien (SL 6/ 84). Eliölajistoltaan rikkaat sademetsät raivataan lihakarjan laitumiksi. Tälle saastalle ei toistaiseksi ole hyötykäyttömahdollisuuksia. Hampurilaiset pakataan entistä useammin muovipohjaisiin lämpölaatikoihin, joiden valmistuksessa käytetään CFC-yhdisteitä eli freoneja . Hampurilaisravintolasta syntyy tilavuudeltaan 10-100 kertaa enemmän muovipohjaista jätettä kuin tavallisesta baarista tai ravintolasta. Kiireisten juppi-ekonomien elämässä on "touchia", kun lounaaksi nautitaan styroksikoteloon pakattua hampurilaista saattojuomana alumiinitölkillinen Coca Colaa. Kun nämä yhdisteet vapautuvat ympäristöön, ne kohoavat hitaasti ylempiin ilmakerroksiin ja reagoivat maapalloa suojaavan otsonikerroksen kanssa. Otsonin määrä vähenee, uv-säteilyä pääsee enemmän maanpinnalle, riski ilmastomuutoksiin, ihosyövän yleistymiseen ja valtamerten planktonin yhteyttämishäiriöihin kasvaa ne. Jotain lienee vielä tehtävissä. Seutukaavan muutos on jo valtioneuvoston vahvistettavana. Monikansallisten hampurilaisketjujen joita Suomessa edustaa Me Donald's liha kasvatetaan osittain Keskija Etelä-Amerikassa. Pikaruuan varjopuoliin tutustuttaa Helsingin yliopiston Pikaruokakulttuuri on lumonnut suomalaiset. vsk. Mustavuori liittyy kiinteästi Porvarinlahteen, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Se koostuu valokuvista, hampurilaispaikkojen kertakäyttöpakkauksista ja jätteistä, sekä tietoiskuista hampurilaistouhun ympäristövaikutuksista. dessa kasvanut yli 70 0/o kun samalla metsien ala on pienentynyt lähes puoleen entisestä. Veli-Risto Cajander 5. Muovijätettä syntyy 10-100 kertaa enemmän kuin tavallisessa ruokapaikassa. Lisäksi osa hampurilaisten lihasta kasvatetaan sademetsiin raivatuilla karjatiloilla. Tammivyöhykkeen pohjoisrajalla sijaitseva luonnonalue on rikas ja monipuolinen. Seutukaavan muutos on vireillä. Mutta ah, se niiden maku ... Helsingin yliopiston ympäristötieteen opiskelijat ovat kierrättäneet pääkaupunkiseudulla Fast Food -näyttelyään. Itä-Helsingin asukkaat ovat yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa käyneet tähän asti voitokasta viivytystaistelua tarpeettomia laitoshankkeita ja ylimitoitettuja rakennussuunnitelmia vastaan. Kaikkiaan KeskiAmerikassa on laidunmaiden ala parissakymmenessä vuo,g ympäristötieteen opisj kelijoiden kokoama .. Pikaruuan kulutus kasvaa maassamme vähintään kymmenen prosenttia vuosittain . Kansalaisten vetoomuksesta ratkaisua ei kuitenkaan tehty, vaan asia siirrettiin lausunnolle alueja ympäristöpoliittiseen ministerivaliokuntaan. Perheiden yhtenäisyys kasvaa, kun lapset viedään lauantaiaamupaiv1sm hampurilaisannokselle. Missä viipyvät asiantuntijoiden kannanotot näiden alueiden säilyttämiseksi. KOTIMAASTA Mustavuori mennyttä. Kaavassa ovat mukana tunnetut vuosaarelaiset kohteet Mustavuori, Rastila ja Niinisaari. Etenkin Costa Rican, El Salvadorin ja Guatemalan sademetsät ovat lihankasvatuksen johdosta katoamassa. Kaavamuutoksen perustelut eivät ole riittäviä korvaamattomien luonnonalueiden tuhoamiseksi. Rakentaminen uhkaa tätä arvokasta lehtoaluetta. Suomessa pakkausten valmistus alkoi tämän vuoden alussa Hämeenlinnassa. Muun ·muassa Mustavuoren lehtoalueen linnuston pesimätiheys on noin 800 paria neliökilometrillä. Niinisaari puolestaan on Helsingin viimeinen laaja, yhtenäinen ranta, joka vielä on rakentamatta. Rastila on paitsi itä-Helsingin tärkein virkistysalue myös arvokas luontokohde. Kaava-asian ratkaissee vasta uusi hallitus. Pikaruoan kova hinta Hampurilaiset eivät ole harmitonta herkkua, sillä pikaruoka pakataan muovisiin lämpölaatikoihin, joiden valmistukseen käytetään ilmakehän otsonikerrosta tuhoavia freoneja. näyttely, joka on huh§ tikuun lopussa esillä Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa ja toukokuussa Helsingin Yliopiston tiloissa Porthaniassa. Kansalaisja asukasliikkeiden yhteistyötoimikunnan puolesta Alice Karlsson Mustavuoressa voi keväisin ihailla mm
Vesilain mukaan lopputarkastuksen tarkoituksena on tutkia onko hanke toteutunut niin kuin laissa ja lupapäätöksissä on määrätty sekä tutkia onko hankkeesta aiheutunut ns . vesiekosysteemin ehkä peruuttamattomat muutokset samoin kuin muut vesienkäyttömuodot jäivät vähäisemmälle huomiolle. Vedenpinnan vaihtelu vaikuttaa monella tavalla haitallisesti vesiekosysteemiin. Talvella vedenpintaa lasketaan rajusti alaspäin lähelle alarajaa, jolloin järven pintaala supistuu kesäaikaisesta noin 280 km' :sta 65 km ':iin. Kemijärveen rakennettujen penkereiden taakse on muodostunut uusia järvitai allasalueita tai pengerrykset ovat katkaisseet pienempien sivuJarvien luontaisen yhteyden Kemijärveen. Etenkin talvikuvia toivotaan, meneväthän kuvat Kauko-Itään. Hiekkaperäiset rannat vyöryvät ja puusto sekä muu korkeampi kasvillisuus kulkeutuu veteen. Kemijärven säännöstelyä suunniteltaessa päähuomio kiinnitettiin mahdollisimman suuren säännöstelytilavuuden aikaansaamiseen. Erääksi keskeisimmäksi vaatimukseksi nousi säännöstelyn alarajan korottaminen kahdella metrillä, minkä vaatimuksen esittivät mm. Singaporessa pidettävässä biennaalissa edustavat Suomea enintään 20 dian ja 20 ripustettavan kuvan kokoelmat. alaspainunut jääpeite tavoittaa talvehtivan mädin . Ammattikalastus alueella on tyrehtynyt lähes kokonaan. Rantojen kunnostusta koskevia vaatimuksia on esitetty ylivoimaisesti eniten. Biennaaliin lähetettäviä kokoelmia varten voi tarjota kuvia enintään neljä kuvaa käsitellään lähinnä kalataloudellisia vahinkoja. Vedenvaihtelun punssa olevan ranta vyöhykkeen eroosion vaikutuksesta pohjan ravinnepitoinen kerros katoaa ja pohjaeläimet katoavat lähes täysin säännöstelyalueilta tai niiden koostumus muuttuu . Näin ovat Kemijärven luontaiset kauniit hiekkrannat paljolti tuhoutuneet. Kemijärvessä suoritettujen velvoiteistutusten avulla ei kalakantaa ole saatu elvytettyä. Vesilainsäännösten mukaan säännöstelyhankkeeseen saatu säännöstelylupa on pysyvä. Läänintaiteilija Veltto Virtanen vihki puusta ja pellistä kyhätyn pyramidin, joka on tarkoitus täyttää muoviroinalla. museoon -muistomerkkiä ja perustamaan Kuluttajat vapauteen -liikettä . eri vuodenaikoina. Veden virtauksen muuttuminen luonnontilaisesta ja nimenomaan vedenvaihtuvuuden oleellinen pieneneminen ovat saattaneet tällaisten järvien tilan kriittiseksi. Joulukuun lopputarkastuskokouksissa jätettiin useita satoja yksittäisiä muistutuksia ja vaatimuksia. Viimeinen vaihe Kemijärven säännöstelyn katselmusprosessissa on ns . vsk.. Näin säännöstelyä toteutetaan niitten päätösten pohjalta, joita on tehty esim. ennalta-arvaamattomia vahingollisia seurauksia, joita lupaa myönnettäessä ei ole otettu huomioon. lopputarkastus. Kemijärven säännöstelyä vaaditaan pienemmäksi Kemijärvi on voimakkaimmin säännöstelty luonnonjärvi Suomessa. Käytännössä vedenpinta järvessä on kesällä lähellä ylärajaa, jolloin se on noin kaksi metriä luonnontilaista keskivedenpinnan korkeutta ylempänä. Nolla-alueella ranta on veden ollessa korkealla vesiheinikkoa ja veden ollessa matalammalla vesijättöä. Pysyvä säännöstelylupa ei anna mahdollisuuksia muuttaa säännöstelyä kulloisenkin yhteiskunnallisen tilanteen ja tarpeen mukaiseksi. Se aiheuttaa ravinteiden liukenemista pohjalietteestä, mikä on osaltaan vaikuttanut järven rehevöitymiseen. Säännöstely toteutettiin melko totaalisesti voimalaitosrakentamisen ehdoin. Vedenpinnan korkeus saa paaosassa järveä (Termusniemen pohjapadon eteläpuolinen osa) vaihdella seitsemän metrin rajoissa. Kemijärven lopputarkastusprosessi jatkuu ja päätöksiä voidaan odottaa aikaisintaan vuoden tai kahden kuluttua. Lopputarkastus alkoi joulukuussa 1986 ja jatkuu huhtikuussa 1987, jolloin 6 KOTIMAASTA Helmikuun lopussa kokoontui väkeä eri puolilta Suomea Pirkkalaan vihkimään Muovikassit. Vesiensuojelua koskeva säädöstö sensijaan antaa mahdollisuuden määräaikaisille luville sekä myös lupaehtojen muuttamiselle, jolloin voidaan huomioida kulloinenkin vesiensuojelullinen tilanne. Yleensä syyskutuiset kalat kärsivät säännöstelystä kevätkutuisten (esim . Esimerkiksi Kemijärven koillispuolella olevan Kostamon järven luonnontilainen yhteys Kemijärveen on katkennut ja veden vaihtuvuutta pidetään keinotekoisesti yllä erillisen pumppaamon avulla. kalasto muuttuu roskakalavaltaiseksi. Tämän vuoden kuluessa valmistuu laaja Kemijärveä koskeva biologis-kalataloudellinen tutkimus, jonka toivotaan tuovan tutkittua tietoa säännöstelyn vaikutuksista vesiekosysteemiin. Muovikassien vastustajat kokoontuvat vastedes joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina avoimeen istuntoon Tampereelle, Kauppahuone Maailma -kahvilaan. särkikalat) hyötyessä niistä. nollaalueita. Markku Koivisto SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Veden virtauksen ja vaihtuvuuden muutosten myötä Kostamonjärvessä on talviaikaan happikatoa. Jatkuva vedenpinnan vaihtelu kuluttaa Kemijärven rantoja. Savija silttiperäiset ranta-alueet liettyvät ja eripuolille Kemijärveä on muodostunut useita ns . Luontokuvia Singaporeen Suomen Kameraseurojen liitto etsii suomalaisia luontokuvia edustamaan maatamme kansainvälisen valokuvajärjestön FIAPin luontobiennaaliin ensi syksynä. Korkeavuorenkatu 2 b F 72, 00140 Helsinki. Säännöstelyn myötä on järvialueen runsas sorsalintukanta romahtanut. Hankkeen ensimmäinen alkukokous pidettiin Kemijärvellä kesäkuussa 1952. Väliaikaisten lupien turvin Kemijärven säännöstelyn edellyttämät rakennustyöt aloitettiin jo 1950ja 1960-lukujen taitteessa niin, että järven säännöstely aloitettiin vuonna 1965. Syynä pidetään lintujen pesimäja elinalueiden tuhoutumista vedenpinnan vaihtelun myötä. 90-633 554, os. Syyskutuisten (lohensukuisten) kalojen kutu tuhoutuu, kun talvella vedenpinnan laskun myötä kumpaankin sarjaan alkuperäisestä suomalaisesta luonnosta, maisemista, eläimistä, kasveista yms. Lisätietoja ja ohjeita kuvista saa Suomen Kameraseurojen liitosta, puh . 50ja 60-luvuilla täysin toisenlaisissa tilanteissa ja toisenlaisen arvomaailman vallitessa. Sen jälkeen käsittely on sisältänyt useita katselmuskokouksia ja eri oikeusasteiden päätöksiä niin, että muodostuneeseen pykäläviidakkoon on moni allas-alueen asukas eksynyt lähes toivonsa menettäneenä. Säännöstelyn aiheuttamat haitat ja esim . Kemijärven säännöstelyn käsittely on kestänyt nyt 35 vuotta. Kemijärven kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta, jakoja kalastuskunnat sekä useat yksityiset kemijärveläiset
Kalevi Malmström johtaa Kansanvalistusseuran luontomatkan 1.-8. Tämähän on ollut aina keskeinen syy tieteellisten seurojen perustamiseen. Ketjukirje kohdistui tiedeSUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Ja hän koki pahimmaksi vaaraksi ydinaseet, jotka oli vartavasten valmistettu ydinsaasteiden levittämiseksi luontoon. Lindbladin toimittamassa kirjassa "Efter Tjernobyl". Toiminnan tätä sektoria olisi aihetta palauttaa kunniaansa. Kun Ympäristönsuojelun laitos havaitsi maassa makaavien kuivien lehtien keränneen itseensä tehokkaasti Tshernobylin laskeumaa ja pyysi kansalaisia lähettämään kompostointikokeissa tarvittavia lehtiä, tukahtui laitoksen ja Pihlajamäen postitoimipaikan työskentely parissa päivässä lehtinäytteiden tulvaan. Paikalle oli kerääntynyt salillinen yliopistoväkeä, tutkijoita ja ympäristöhallinnon edustajia. vsk . Tiede vaatii ympärilleen kontakteja, vuorovaikutusta ja tieteellistä keskustelua. Meidänkin tavoitteenamme on levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ympäristönsuojelun merkityksestä. Ito lupasi huolehtia kirjeiden toimittamisesta poliittisten päättäjien tietoon. neljä Nobel-palkinnon saajaa, kymmenet yliopistojen rehtorit, sadat professorit ja lukuisat tunnetut tutkijat Suomesta oli mm. Seuran puheenjohtajaksi kohosi suurella äänten enemmistöllä tutkijaprofessori Marja Simonsuuri-Sorsa työterveyslaitokselta. Pekka Nuorteva Skotlantiin! Fil.maist. Viitisen vuotta sitten japanilainen hyönteisekologi, professori Yoshiaki Ito Aichin yliopistossa tunsi velvollisuudekseen tehdä jotain ydinsaasteuhan torjumiseksi. Tilanne on äskettäin kuvattu K. Maatalouden tutkimuskeskuksen professori Martti Markkula, joka tunnetaan myös aktiivisena ympäristönsuojelijana, kutsui helmikuun lopulla Säätytalolle Helsinkiin ihmisiä perustamaan ympäristötieteellistä seuraa. Professori Markkula totesi avajaispuheessaan uuden seuran perustamisen välttämättömäksi, jotta eri aloilla toimivat ympäristönsuojelullisen tutkimuksen asiantuntijat tavoittaisivat toisensa ja oppisivat ymmärtämään toistensa tutkimustuloksia ja -menetelmiä. Yhteistyöhön Vaikka Martti Markkula totesikin avauspuheessaan, että perustettu seura ei vaikuta entisiin yhdistyksiin, se silti vaikuttaa. Läh. Paljolti sen ansiosta on alan tutkimusta virinnyt eri puolilla Ketjureaktio ydinaseita vastaan Biologit tajuavat muita herkemmin sen, miten hirvittävän vaaran luontoon leviävät ydinsaasteet muodostavat elämälle maapallolla. elokuuta Skotlannin ylängöille ja rannoille. Suomessa saatiin kosketus kansalaisten herkästi laukeavaan toimintaan ydinsaastekysymyksessä viime kesänä. 715 mk kattaa lennot Helsinki-Lontoo-Helsinki, kierroksen Englannissa ja Skotlannissa, majoituksen hyvissä hotelleissa, puolihoidon ja opastuksen. KVS, Museokatu 18, 00100 Helsinki, puh. Vuonna 1982 Ito pani tiedemiesmaailmaan ketjukirjeen, missä kirjeen vastaanottaajaa pyydettiin lähettämään siitä viisi kopiota kollegoilleen ja lisäksi ltolle kirjeen missä poliittisia päättäjiä kehotetaan luopumaan ydinaseiden valmistuksesta ja hävittämään kaikki ydinasevarastot. Perustetun seuran puitteissa tähän antaa mahdollisuuden, ja suorastaan velvoittaa, pykälä jossa seuran edellytetään pitävän yhteyttä valtakunnallisiin ympäristönsuojelua edistäviin yhdistyksiin. päristönsuojelussa käytettävistä keinoista. 7. Ito oli unohtanut panna kirjeeseensä toiminnan päättymisajankohdan ja ydinsaasteista huolestuneita tiedemiehiä riittää. Luonnonsuojeluliiton aktiiveja ei paikalla juuri ollut. On myös näkymässä merkkejä siitä, että ketjukirje leviää tiedemiesten patiedeyhteisöä. Tämä mainittiin seuran ympäristöpoliittiseksi rooliksi. Erityisen haastavan tilanteen tämä asettaa Suomen luonnonsuojeluliitolle. Hinta 4. Hätääntyneenä hän nyt pyytää ilmoittaasiantuntijaja koulutustoimintansa elvyttämiseksi ryhdyttävä tiiviiseen yhteistyöhön tämän ympäristönsuojelun asiantuntijajärjestön kanssa. Tapio Lindholm maan kaikille maailman ihmisille, että kirjeoperaatio on päättynyt. Ympäristötieteellistä seuraa tarvitaan. Muut hallituksen jäsenet ovat erikoistutkija Heikki Hokkanen Maatalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisista, kasvitieteen dosentti Satu Huttunen Oulun yliopistosta, ympäristöoikeustieteen professori Vesa Majamaa Helsingin yliopistosta, toimitusjohtaja PerEdvin Persson tiedekeskussäätiöstä, ympäristöhygienian ja toksikologian professori Jouko Tuomisto Kuopion yliopistosta sekä dosentti Liisa Uusitalo Helsingin kauppakorkeakoulusta. Toiseksi syyksi seuran perustamiseen Markkula mainitsi, että ympäristötieteellinen seura voi muita yhteisöjä paremmin levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ympäristönsuojelun merkityksestä ja ymTutkijaprofessori Marja Simonsuuri-Sorsa työterveyslaitokselta on valittu Ympäristötieteellisen seuran puheenjohtajaksi. Hänhän on Suomen Luonnonkin lukijoiden tuntema ympäristöasiantuntija. Tavoite oli saavutettu ja tiedemiesten varoitus julkistettu, mutta kirjeiden tulo ei päättynyt. miesten tärkeäksi kokemaan asiaan ja tuotti runsaasti yli 7 000 sellaista kirjettä, joissa varoitettiin ydinsaasteiden vaarallisuudesta ja kehotettiin hävittämään ydinasevarastot. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien haitat kokeneen maan ekologina hän kuitenkin kiittää kirjeistä ja iloitsee, että tiedemiehet ovat niin voimallisesti tuoneet esiin ydinasevarastojen hävittämistä koskevan vetoomuksen. Suomen luonnonsuojeluliiton ja uuden Ympäristötieteellisen seuran yhteistyö olisi sikälikin aiheellista, että monitahoista toimintaa harjoittava Suomen luonnensuojeluliitto on perustettu tieteellisenä seurana 1938. KOTIMAASTA Ympäristötieteellinen seura akateemisen väen ympäristöyhdistyskö. 90441 725. Vastuunalainen matkanjärjestäjä on Lahti Tours. Ja se on tieteellinen seura eräin osin vielä tänäänkin. SLL:n olisi oman rappeutuneen rista tavallisten kansalaisten joukkoon; tämä saattaisi merkitä miljooniin nousevaa kirjeiden vyöryä. Vastaavalla tavalla on professori Iton yliopiston (hän on nyttemmin siirtynyt Nagoyan yliopistoon) postinjakelu tukahtumassa kirjeiden tulvaan, eikä Ito pysty löytämään tavanomaista postiaan ydinsaastepostin joukosta. Seuran perustamishankkeita on varmasti vauhdittanut Suomen Akatemiaan muutama vuosi sitten perustettu ympäristötieteellinen toimikunta. Nyt kirjeiden määrä on ylittänyt 20 000 rajan ja huolenilmaisijoita nousee ensisijaisesti lääkäreiden ja humanistien parista. Kannanottonsa olivat lähettäneet mm . Suomen Luonto on samalla asialla. Ympäristötieteellisen seuran jäsenet ovat meille tärkeitä asiantuntijoita. kansleri Nils Oker-Blomin kannanotto ja 209 muiden tutkijoiden kirjettä. Siitä olisi hyötyä toiminnan muillekin suunnille
4. Kurjen pesimäkannan arvioimista vaikeuttavat erityisesti "luppokurjet", jotka eivät vielä ole sukukypsiä eivätkä niin ollen myöskään vielä pesi. Tässä joukossa nimenomaan ''itäkurkien'' suuri määrä, peräti 12 800 yksilöä_, oli arvoitus ja sellaiseksi se taitaa jäädäkin. Toinen kurjille tyypillinen piirre on parvien kyky ja tapa hyötyä nousevista ilmavirtauksista. Kevätauringon paisteessa maa lämpenee nopea~min kuin vesi._ ~aljas maanpmta, esimerkiksi pelto, lämpenee nopeammin kuin metsän peittämä. Kohti seuraavaa "hissiä". Kurjet tunnetusti muuttavat aurama1S1ssa lentomuodostelmissa. Enin osa maaliskuisista kurkihavainnoista koskee tosin harmaalokkeja! Kurjen päämuutto osuu etelärannikolla huhtikuun viimeiselle viikolle. Muuttoreitit pysyvät vuodesta toiseen samoina. Jos niitä ei suojella rauhoituksella, kuten esim. Rinne arvioi, että Helsingin tienoilla nähtäviä "itäkurkia" saapuu normaalikeväänä maahan 6 300 ja lännempää tulevia "länsikurkia" 3 700 yksilöä. Kurkiparvet pysähtyvät päiväkausiksi lepäilemään ja ruokailemaan. Kurkiin tutustuminen on Hornborgalla järjestetty esimerkillisellä tavalla; mm. Samaan aikaan Lapissa nähdään vasta ensimmäiset tulokkaat. Tunisiassa viettää talvensa muutama tuhat kurkea. Maaliskuussa lähtivät kurjet Cap Bonista ensimma1senä päämääränään 150 kilometrin päässä oleva Sisilia ja lännessä ylitettiin Gibraltarin salmi samoihin aikoihin. "Länsikurjet" ovat samoja kuin "Tampereen kautta" saapuneet linnut. Kurjet välttävät viimeiseen saakka merien ja suurten järvenselkienkin ylittämistä. siten vähemmän voimia kuluttavaa. Lasse J. Vaikka Rinne kuinka poisti päällekkäishavainnot ja otti huomioon mahdolliset havaintoja laskentavirheet, keväällä 1981 Suomeen saapui peräti 21 500 kurkea. vsk.. Maaliskuun alkupuolella jäi Välimeri vasemmalle siivelle. Kun ensimmamen parvi osuu kohdalle ja ryhtyy kaartelemaan, takana tulevilla on helppo tehtävä suunnata kohden "tolppaa". Lämmin ilmamassa nousee ylöspäin ja kun kurkiparvi osuus tällaiseen termiikkiin, nouseva ilmavirta kohottaa sitäkin. Lisäksi Itä-Suomessa nähdään keväisin 2 500 kurkea, jotka ovat päässeet Suomeen jostakin pääkaupunkiseudun itäpuolelta. Näin ne ahtautuvat suurten päiväpetolintujen ja kattohaikaroiden lailla muuttomatkoillaan niemiin ja salmiin. Ne ovat nousseet siivilleen Matsalunlahdelta tai muualta Virosta ja lentävät Suomen ilmatilaan jossakin Hankoniemen seutuvilla. Kun noste ei enää tunnu siipien alla parvi on tällöin voinut hävitä kumpupilveen nokat vain päin seuraavaa termiikkiä kuin purjelentäjä ikään. Jokin parvista tosin pyrki oikomaan ja joutui Kyprokseen, jonkin painoivat itätuulet lumisen Kreetan ylle saakka. Pohjoisin kurkien levähdyspaikka on Ruotsin Hornborgajärvi, jossa parhaana päivänä (22. 1986) on laskettu 4 200 kurkea. Turun kautta tulee vain 200450 ja "Tampereen kautta" 1 000-2 500 yksilöä. Laine ja Olavi Hilden päättelivät 1979, että Suomeen saapuu keväisin Kirkkonummen ja Helsingin Santahaminan välistä päämuuttokaistaa 3 000-7 000 kurkea. Toukokuussa saapuu vielä tuhannen linnun jälkijoukko, joka ainakin pääosaksi on "luppokurkia". Suomeen varhaisimmat kurjet ehtivät joskus jo maaliskuun viime päivinä. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Keväällä 1981 Suomeen tuli "liikaa" kurkia, mikä sai Juhani Rinteen pohtimaan kurkimuuton saloja. Meillä viettää kesäänsä muutama tuhat "luppokurkea". Muuttovirta käy hiukan lännempänä. Tämän Antti Karlinin ynnäämän yhteissumman rinnalle on ehditty nostaa jo muitenkin lukuja. Liikkuvaakin ilmaa on tietenkin vaikea nähdä, mutta termiikin paikan pystyy arv101maan maaston laadusta. 12 vuoden ahkerassa havainnoinnissa Gibraltarin kallioilta keksittiin vain kolme kurkiparvea, kaikki maaliskuussa. opastuskeskukseen on sijoitettu seitsemän miljoonaa kruunua valtion varoja. Kun parvi on kohonnut ilmapatsaan huipulle, linnut jatkavat matkalentoaan eteenpäin. Marokossa talvehtijoita on vähän yli 2000; pääosin maan pohjoisosissa, mutta eteläisimmät Agadirin tienoilla asti. Jos lintutieteellisten Yhdistysten Liiton 1983 tekemän kurkitutkimuksen tuloksiin on luottamista, Suomessa pesii tulevanakin kesänä ainakin 3 500 kurkiparia. Levähdyspaikat ovat perinteisiä, mutta myös jatkuvasti supistuvia. Samoihin aikoihin kurkien kanssa järvelle kerääntyvät myös lintujen ystävät. Kurkien keralla Afrikasta Viimeistään helmikuussa täytyi kurkiemme jättää Sudan ja Pohjois-Etiopia, jotta ne ehtisivät vapuksi pesimäsoilleen Suomeen. Gibraltarin salmi on Tarifan kohdalla kymmenkunta kilometriä kapeampi ja maanosan vaihto 8 Petolintujen tapaan kurjetkin käyttävät hyväkseen nousevia ilmavirtauksia. Hortobagyn pustan kansallispuistossa on tehty, kurki on vaikeuksissa
Todellisuus näyttää paljon valoisammalta kuin maaherran valitus. Kemihaara on kuitenkin lailla suojeltu ja Vuotoksen säilyttämiseen rakentamatta on entistäkin vahvemmat perusteet. Ennakkoluulottomia ja menestyviä pienyrittäjiä tulee jatkuvasti lisää. Työttömyys on ongelma, mutta sitä se on etelän kaupungeissakin. Mikäli oikein olen ymmärtänyt, on tarkoitus myönteisellä ja yhteistyöhakuisella tavalla kehittää Lappia ja houkutella matkailijoita Lappiin. Samoin kaikki ne henkilöt ja tahot, jotka ovat voineet vaikuttaa luonnonsuojelualueiden perustamiseen Lappiin. misten toimeentulo parhaiten taataan pitkällä aikavälillä. He ovat toimineet mielestään vilpittömästi Lapin parhaaksi, uskoen siihen, että luonnon ja luontaistalouden varassa Lappi kehittyy ja sen ihSUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Ei ole vaikea kuvitella, mitä tulevissa hallituskuvioissa tapahtuu. Ne, jotka arvostavat luonnonläheistä elämisen laatua, valitsevat Lapin, jos vain voivat. Hitaasti uudistuva metsä tuskin tuottaa enää samanlaista luonnonmetsää, johon Lapissa olemme tottuneet. Sodankylän kunnanjohtaja, maakuntaliiton puheenjohtaja Lasse Näsi, on ymmärtänyt luonnon arvon Lappia kehitettäessä. -niminen paperiyhdistys lietsovan suojelunvastaista mielialaa valtioneuvoston Vuotos-päätöksen ja luultavasti myös Ounasjoki-lain purkamiseksi. Muuttaisihan allas ratkaisevasti Kemihaaran olosuhteita ja huonontaisi kalakantoja. Puhumattakaan nyt siitä, että altaaseen hukkuisivat hienot jokivarret sekä suuret kasvistoltaan ja eläimistöltään ainutlaatuiset aapasuot. vsk. Osa Lapin vaikuttajista, mm. Luonnonharrastaja analysoi sitä usein omista ekologisista lähtökohdistaan, mutta sen pelkistetyt muodot voi kokea myös samoin kuin tarkkailisi korkeatasoista veistosta tai maalausta. Lapin luonto on monille meistä etelän ihmisistä ihannemaisema, josta vielä voi löytää koskemattoman metsäerämaan, tunturien avaruuden ja rauhan. Kaikki me Lapin kävijät olemme kuitenkin joutuneet kokemaan erämaiden nopean vähenemisen. Mukaan on jo saatu keskustapuolueen ministerit Ollila ja Väyrynen sekä kokoomuksen puheenjohtaja Suominen. Vuotoksen osalta propagandasotaa pitävät yllä ja rahoittavat Kemijoki Oy ja KoillisLapin Sähkö Oy. Maaherran ohella näyttää Kehittyvä Lappi ry. Ounastunturin Pyhäkero on syytä jättää rauhaa. Viimeistä Inarinjärven itäpuolen metsäerämaata, Kessin kairaakin jo viedään. Palveluelinkeinojen merkitys työllistäjänä on kasvanut Lapissa enemmän kuin missään muualla maassa. Onneksi Lapissa on aina ollut niitäkin, jotka ymmärtävät millaista tulevaisuuden pääomaa edustavat vapaana virtaavat vedet. Lapin matkailun kehittämisen tulisi tapahtua sen luontoa varovasti hyväksikäyttäen, ei tuhoten. Lapin luonto on sen rikkaus, luonnonsuojelualueet ja vapaana virtaavat joet ovat Lapin matkailun tärkeimmät edellytykset. Olen vastuussa Lapista Lappilaiset aikovat kuluvana vuonna kiilloittaa kuvaa maakunnastaan ja itsestään meidän etelän ihmisten ja kaiketi ulkolaistenkin silmissä otsikon mukaisella kampanjalla. Niin tärkeitä kuin laskettelurinteet osalle meistä ovatkin, ei niitä tule raivata jokaiseen kansallispuistoon. Vuosia on ollut kuitenkin masentavaa kuulla läänin maaherran terveisiä siitä, miten etelä riistää Lappia ja luonnonsuojelu tuhoaa sen lopullisesti. Rohkeutta ja taistelumieltä niin Pelkosenniemelle kuin Ounasjoellekin. Kuka tahansa etelän lapinkävijä toteaa, ettei Lappi voi nykyisin huonosti. Asunto-olot ovat paremmat kuin Helsingin seudulla. Valitettavasti ei Vuotosjokea saatu mukaan koskiensuojelulakiin, jossa rajana oli 0.5 megawatin luonnonvirtaamat. 9. Tätä koskematonta luontoa ja luonnonrauhaa niin kotimainen kuin ulkomainen matkailija ja retkeilijä Lapista hakee. Tällä on kaikki onnistumisen mahdollisuudet. Vain luonnonsuojelualueet säilyvät, muut kairat keitetään selluksi Kemissä tai Kemijärvellä, meille jäävät vain muistot
Paineet vain ovat niin valtavat, että harva uskaltaa yleisestä rintamasta livetä. Mahtavatkohan nykyajan agronomit tietää, minkälainen savimaakin oli keväällä ennen raskaiden koneiden ja ryöstöviljelyksi lipsahtaneen kemiallisen lannoiteviljelyn aikaa. Suomalaiset ovat oivaa kansaa mainostajille, sehän tiedetään. Selvemmin sanottuna se tarkoittaa, että elintärkeä humuskerros on lähes kadonnut, kuten pieneläimet ja kastemadotkin. Täällä onkin traktoreita suhteessa paljon enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Näyttää olevan sama varsinaisen maanviljelyn kuin metsänhoidonkin kanssa. Itsepintaisesti kuvitellaan, että Suomi on sellainen maankolkka, jonne mikään paha ei lonkeroitaan ulota, ja jossa kansa elää onnellisesti vaurastuen auringon sammumiseen asti. Voimakkaalla typpilannoituksella, yksipuolisella viljelyllä ja raskailla koneilla savimaa, omien havaintojeni mukaan "tapetaan" viidessä, viidessätoista vuodessa. Kivivillaviljelykset En tiedä kuinka tarkoituksellisesti nykytilanteeseen on pyritty, mutta siihen kuitenkin on tultu, että suurilla aloilla ruokaamme kasvatetaan kuin tomaattia tai kurkkuja moderneissa kasvihuoneissa. Nyt samalla pellolla voi keväällä kuin keväällä kävellä jälkeä jättämättä ja humukseton maa häikäisee vaaleudellaan. "On kun kusiaispesää pöyheis", ilmaisi eräs ensimmäisistä traktoriäestäjistä asian . Tosin ' ' edistyksellisten valtioiden" peltomaiden pohjavesien ja koko elinympäristön paikoin katastrofaalisesta tilasta ei juuri missään puhuta. Kaiken pitää olla mahdollisimman komeaa, kallista, näyttävää ja tehokasta, vähän parempaa kuin naapurilla. On jo miltei pyhäinhäväistystä jos ehdottaa Suomen viljavampien maiden, savikkojen, viljelyn suurimmalta osin olevan menossa kiihtyvällä vauhdilla kohti julmia aikoja. Maa oli tummaa, ja hyvän routatalven jälkeen saapas vajosi multaan lähes puolisääreen. Lannoituksen määrää on nostettava, jotta satotaso säilyisi ja koneita on suurennettava, jotta kyntö onnistuisi. vsk.. Härmäläiset sotkevat innokkaasti perässä. Nykyinen villitys on suuri neliveto, vaikka sillä ei olisi mitään käyttöäkään. PUHEENVUORO Maanviljelyn kriisi lähenee Vuoroviljelyn, maan elävyyden ja jatkuvuuden opit on heitetty liian pitkäksi ajaksi tehokkuuden mielettömään koppaan. Kovalla sateella tasainen salaojapelto tulvii. Kaikki ravinteet annetaan keinotekoisesti muuten elottomaan kasvualustaan. Ihmisiä ei saa häiritä eikä pelotella. Mutta kun ei. Kyntösyvyyden alla maa on niin tiivistynyttä, että se ei läpäise sadevesiä. Mikäli maa ei anna jokavuotista ja lisääntyvää lannoite-eräänsä, kasvusto jää lähes olemattomaksi ja kuihtuneeksi. SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Hyvin tavallista myös on, että parikymmentä vuotta sitten perunamaana käytetty alue on nyt niin kovaa, että valtaisa traktorihirmu työntää savua kyntötyössä kuin kaukolämpölaitos, eikä edes Itä-Pasilan asukas perunoita moisessa luurankomaassa kasvattaisi. Jokainen arvonsa tunteva "jyväjemmari" sen tietää, että traktoosi eli maan tiivistyminen, humuksen häviäminen ja maan elottomuus ainaisen viljanviljelyn alla on kauhea ongelma. Sitä kuvittelisi Keski-Euroopan ja Suuren Lännen maatalouden lähes korjaamattomien virheiden nostavan meidät valppaaseen tähystysasentoon. Mahtava varustelukierre Jos oikein syvältä kouraisee, niin Suomen kuin muidenkin maiden perimmäinen synti niin talonpoikaiskuin valtiotasolla on heikko itsetunto. Maan viljavuuden heikkenemisen ongelmaa hämärtää kovasti ylituotanto, joka kuitenkin on eräänlaista paikallista harhaa, uusien viljalajikkeiden ja kymmenkertaiseksi paisuneen lannoitteiden käytön seurausta. Erittäin hyvä maan kunnon mittari onkin miten se tuottaa ilman jokavuotista lannoitusta. Menetelmä ei sovi edes kasvihuoneisiin ja vielä vähemmän pelloille, jotka ovat armaan planeettamme pintaa. Tällainen ihmisjoukko on tavattoman altis mukamas kovinkin "hövelien" firmojen houkutuksille. Ja mikäs ihme se on, kun neuvontajärjestötkin ajavat vain tulotasoasiaa ei10 vätkä maan asioita. Satotaso ei ole noussut vastaavasti. Oikein hoidetussa maassa ero ei ole kovinkaan suuri. Mainosten kautta monet yhtiöt ovat ottaneet jonkinlaisen maatalousneuvojan viran ja pikkuhiljaa aivopesseet koko valtakunnan ja teollistuneen maailman ruuantuottajat ja oikeat neuvontajärjestöt. Koko luonnon kiertosysteemi on siinä päin helkkaria ja tuotteet, toisenlaisista vakuutteluista huolimatta, väljähtyneen makuisia
Asia selitetään sillä, että maanviljely täällä on äärirajoillaan ja siksi tarvitaan tehokkaat koneet, jotta pärjättäisiin. Asiassa täytyy olla jotain outoa, kun Suomessa maanviljely on niin mahtavasti varusteltu, että yhdellä traktorilla kyrnytetään keskimäärin käyttöaikanaan vain parinsadan hehtaarin peltotyöt. vsk. paremminkin pellolla pitäisi kontata, katsoa onko maa vielä kuohkeaa ja elävää, löytyykö onkilieroja. Järjen mukaan äärirajoilla täytyy toimia mahdollisimman hellävaraisesti ja varovaisesti, ettei kaikki olisi hukassa. SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. .. . Tuntuu, että selitys on keksitty vasta jälkeenpäin. Jaakko Heinonen Kirjoittaja on maanviljelijä Kosken pitäjästä Turun ja Porin läänistä. Varisnäkökulma suomalaiseen peltomaisemaan antaa vääristyneen kuvan ... Laskelma ei ole minun, vaan maatalousasiantuntijoiden. 11
Hinnat vaihtelevat 150 ja 4000 markan välillä. Suomessa rengastus alkoi vuonna 1913, jolloin merkittiin lähes 800 lintua. Muutaman vuoden retkien avulla määritystaito on kehittynyt niin pitkälle, että pystytään heti sanomaan, mikä lintu on kyseessä. Aluksi tarvitaan vain innostusta, kiikarit ja havaintovihko. Suomessa on tehty linnuista 50 väitöskirjaa ja tuhansia muita tutkimuksia. Jos on havaittu esimerkiksi pikkukuovi, niin määritys tapahtuu seuraavasti: Mietitään, oliko kyseessä iso vai pieni lintu. Metsissä kaikuu peipposten ja rastaiden kuoro. Äänestä tunnistamme sen pikkukuoviksi. Kuitenkin linnuista kiinnostuneita on huomattavasti enemmän. Lintuharrastusyhdistysten julkaisemien lehtien vuosittainen sivumäärä on yli 3 000. Näin on käynyt lintutieteessäkin. Hyviä lintujen äänikasetteja ja äänilevyjä on esimerkiksi hyvin varustetuissa kirjastoissa. Tieteelliset keksinnöt auttavat usein monia tieteitä. Harrastusta yksin tai ryhmissä Lintuja on helppo harrastaa, sillä niitä voi katsella yhtä hyvin kotipihalla kuin Afrikan savanneilla. Viime vuosikymmeninä harrastajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Ryhmässä myös oppii, mukana on aina joku, joka tietää enemmän. Hyvänä apuna on kokenut lintuharrastaja, joka sanoo mihin tuntomerkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota. Lintutiedettä, ornitologiaa, on harjoitettu jo yli 2000 vuotta, mutta harrastukseksi linnut ovat tulleet vasta tällä vuosituhannella. poissulkemisen periaatetta. Niin maalla kuin kaupungeissakin linnut ovat usein keskustelun aiheena. Hyviä ja käyttökelp01s1a ovat 1 :20 000 ja 1: 50 000 kartat. Myös haukkametsästäjät ovat merkinneet nilkkamerkein omat haukkansa. vsk.. Näiden lisäksi tarvitaan vielä kartta, jotta tiedetään, minne kannattaa mennä. Ilman harjoittelua seuraavan kevään rautiainenkin voi tuntua oudolta. Rengastusta yli 70 vuotta Lintuja on käytetty erilaisten viestien lähettämiseen jo vuosisatoja sitten. Laatuja hintaerot ovat suuret. Lopulta jää mahdollisuudeksi kaksi kuovia. Maastoon 12 on hyvä ottaa myös kompassi. Yksin näkee ja kuulee eniten. Lintujen tieteellinen rengastus oli alkanut. Ostovaiheessa kannattaa pyytää apua kokeneelta harrastajalta. Aina kun näkee tai kuulee linnun, pitää pyrkiä määrittämään laji. Tunnetuimpia viestinviejiä ovat kirjekyyhkyt. Lintulajin määrityksessä voi käyttää ns. Lintukirjoista voi tutkia, mitä lintuja on nähty. Tanskalainen Hans Mortensen kiinnostui lintujen merkinnästä 1800-luvun lopulla. Lintujen kevätmuuton seuraaminen tuo iloa kaikenikäisille. Jokainen päivä sopii harrastukseen, vaikka talvella onkin hiljaisempaa. Eikä yksistään viime syksyn tervapääskykuolemien tai talvipakkasten aiheuttaman pikkulintukadon takia. Esimerkiksi lintujen muuton seuranta on ryhmässä varmasti tehokkaampaa kuin yksin. Ilman lintuja kevät olisi hiljainen. Tarkempien tuntomerkkien perusteella määritetään tikka pikkutikaksi. Seuraavaksi voidaan rajata esimerkiksi jalkojen pituus, väritys ja nokan muoto. Euroopassa on arvioitu olevan 1-2 miljoonaa järjestäytynyttä lintuharrastajaa tai suojelijaa. Kun on ehditty pidemmälle määritystaidoissa, pystytään jo esimerkiksi linnun lennosta sanomaan, että kyseessä on tikka. Antti Karlin Linnut kutsuvat Kurjet ja kuovit huutavat jo Etelä-Suomen soilla ja pelloilla. Lintuja voi harrastaa yksin tai ryhmässä. Onhan esimerkiksi erästä kotimaista lintukirjaakin ostettu yli 100 000 kappaletta. Kiikari on tärkeä ja sen ostossa kannattaa olla tarkkana. kanojen renkaisiin. Alumiini tuli markkinoille 1800-luvun lopussa ja sitä käytettiin aluksi mm. Pohjoismaissa heitä on lähes 30 000 ja Suomessakin yli 7 000. Määritystaitoa voi kehittää parhaiten retkeilemällä 1. Lintuja on helppo havainnoida ja tuntea. Yhdysvalloissa lintuharrastus on puutarhanhoidon jälkeen toiseksi suosituin luontoharrastus. Monet arvostavat ryhmää siksi, että usea silmäja korvapari havainnoi tehokkaammin ja toisaalta porukassa on mukava olla. Tämä tyttö kiikaroi kurkia Kruunupyyssä. Lintuharrastajat ovat kaivaneet kiikarinsa esiin. Kun alumiinia oli saatavilla, hän rengasti vuosina 1899 ja 1900 satoja kottaraisia alumiini renkain. Aluksi lintujen äänten sekamelska tuntuu toivottomalta, mutta vähitellen äänet oppii tuntemaan. Linnut kiinnostavat myös tutkijoita. Todetaan, että keskikokoinen, jolloin isot ja pienet jäävät pois. NySUOMEN LUONTO 3/ 87 46. ahkerasti
Lajiston lisäksi selvitetään kussakin ruudussa myös lajien runsaus. Jokainen meistä voi tehdä paljon lintujen ja samalla myös luonnon hyväksi. Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki. vsk . Kunakin talvena on laskettu 400-600 reittiä, joiden pituus vaihtelee muutamasta kilometristä yli 20 kilometriin. Ongelmiakin on. Yhdistyksillä on myös kymmeniä omia tutkimuksia. Viime vuonna Euroatlakseen osallistui noin 4000 henkilöä. Ryhmässä on mukava oppia. Euroatlaksen suojelija on Suomessa Tasavallan presidentin puoliso, rouva Tellervo Koivisto. Häpeätahrana on vielä, että kanahaukka on meillä yhä rauhoittamatta, toisin kuin muissa sivistysvaltioissa. Tähän tutkimukseen voi jokainen osallistua. Yksin vai ryhmässä. lintujen ikää ja kuolleisuutta sekä lintujen muuttoreittejä ja talvehtimisalueita. Sinne tulee lähettää myös tiedot löytyneistä renkaista. Harrastajat ovat selvittäneet mm. Maassamme on 600 rengastajaa, jotka toimivat vapaaehtoisesti. Lainsäädännössä ei ole suuria puutteita. Löytöjen osuus rengastetuista linnuista vaihtelee lajeittain 0.1 :stä 10:een prosenttiin. Rengastusta ohjaa ja valvoo Helsingin yliopiston eläinmuseon rengastustoimisto, jonka osoite on Pohj. Lintujen suosimia alueita tulee rauhoittaa lisää. Tuolloin kenttätyö tehtiin 10 x 10 km:n ruudustossa. tuhansien soiden ja järvien linnuston. 1970-luvulta lähtien laskenta on suoritettu myös syksyllä ja keväällä. Useat silmäja korvaparit havainnoivat lajeja tehokkaasti. Pihapiirejä voidaan rakentaa niin, että niissä on sijansa myös linnuille. lintusuot ja lintuvedet sekä kolopuumetsät. Euroatlas toteutetaan myös tässä ruutukoossa. kyisin maassamme rengastetaan vuosittain noin 200 000 lintua ja rengastusten yhteissumma on jo yli 4. 13. Yksi ongelma on raha, jota ei myönnetä riittävästi edes uhanalaisten lintulajien suojeluun. Suomi on jaettu 60 osa-alueeseen, joilla on oma aluevastaava. Atlastyöstä vastaa atlastoimikunta, jonka apuna on kaksi palkattua henkilöä. Lisätietoja saa eläinmuseosta tai lähimmältä lintuyhdistykseltä. 7 miljoonaa lintua. Saatuja tietoja voidaan käyttää apuna erilaisissa tutkimuksissa. D Kirjoittaja on Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton toiminnanjohtaja. Ilman tutkimuksia ja aktiivista harrastajakuntaa maamme linnusto olisi heikosti tunnettu. Metsiin on ripustettu kymmeniä tuhansia pönttöjä ja petolinnuille on rakennettu satoja pesäalustoja. Tämän kevään ongelma on Antonio Gramscin öljy, joka rantautuu varmasti jonnekin aiheuttaen ehkä tuhansien lintujen tuskaisen kuoleman. Maassamme on kymmeniä kansallisja luonnonpuistoja sekä satoja suojeltuja soita ja lintuvesiä. Tälle kovalle haasteelle on annettu nimeksi Euroatlas. Kuhunkin laskentaan osallistuu noin tuhat harrastajaa. Toinen merkittävä harrastajavoimin tehtävä tutkimus on talvilintulaskenta, joka on tehty keskeytyksettä talvesta 1956/ 57 lähtien. jonka tavoitteena on selvittää koko Euroopan pesimälinnusto 50 x 50 km:n yhtenäiskoordinaattiruudustossa. Suojelu tärkeää Lintuharrastus ja lintujen suojelu kulkevat käsi kädessä. Lintujen rengastuksen avulla selvitetään mm. Kullakin rengastajalla on lupa. Suomessa on tehty 1970luvulla vastaava työ, jonka tulokset on julkaistu "Suomen lintuatlas" -kirjassa. Luvan saamiseksi vaaditaan lajintuntemustentti ja harjoittelu kokeneen rengastajan kanssa. Euroatlaksen ja talvilintulaskennan lisäksi maassamme on käynnissä useita seurantatutkimuksia, joista tärkein on petolintuseuranta. Suomessa lintujen suojelu on kansainvälisestikin katsoen korkeatasoista. Ruutuja on lähes 4000, joten tutkittavaa riittää. Tällaisia ovat mm. Varsinaisen maastotyön tekevät lintuharrastajat. Euroopan linnut kartalle Viime vuonna Euroopan lintuharrastajat aloittivat kolmivuotisen suururakan, SUOMEN LUONTO 3/ 87 46
Harrastus ei ole sidottu sukupuoleen. Varanginvuonon luonto oli karua ja jylhää ja siellä oli mielettömästi lintuja. Tuija on viimeisenpäälle lintuihminen, jopa niin, että poikaystävä Pekka Suhosen kanssa he voittivat "Vuoden pinna" -kilpailun pari vuotta sitten. Ratkaisevaa on kiinnostus. Lielahden lietealtaat ja Iidesjärvi olivat parhaat paikat, mutta ne on nyt pilattu .. Kaikkein ihanin oli ehkä tunturipöllön ensimmäinen näkeminen. Miten päädyit lintuharrastukseen. Linturetkillä tapaa joskus tyttöjä poikaystäviensä kanssa, tytöillä on kylmä, nälkä, ei kiinnosta. Harri Helin 85500 Nivala Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys, PL 287, 40101 Jyväskylä Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, PL 63, 49401 Hamina Lapin Lintutieteellinen Yhdistys, PL 69, 96101 Rovaniemi Lounais-Hämeen Lintuharrastajat, PL 29, 30421 Forssa Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys, PL 221, SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Itse etsimisestä saa enemmän kun lähtee vaikka Lappiin ... Lajimäärällä ei sinänsä ole mitään merkitystä. Suomessa on helpompi sanoa missä ei ole käynyt. Harvinaisuuksien perässä tuli juostua kun harKeväät ja syksyt lintuasemilla Lintuharrastajien joukko on perin miesvaltainen. Pitää itse olla kiinnostunut. Ennätys syntyi harrasteena työn ja koulun ohessa. Tuija Sorsa on 23-vuotias paljasjalkainen tamperelainen, opiskelee kaup-. Harrastukseni lähti liikkeelle poikaystävän kautta. Lintuharrastusyhdistykset PL 173, 00171 Helsinki Hyvinkään Lintutieteellinen Yhdistys, PL 109, 05801 Hyvinkää Lintutieteellisten Yhdistysten Liitossa on 28 jäsenyhdistystä, joissa on lähes 7000 jäsentä. Kokovalkoinen iso lintu istumassa edessäni. Itse änkeydyin aikanaan Pekan matkaan. Vuoden alussa emme edes tienneet että rupeamme keräämään pinnoja. Mitä nuo 272 lajia Sinulle merkitsevät. ja pitävät niitä liian monimutkaisina. . Pekan kanssa näimme vuoden aikana Suomessa 272 lajia. ta. Sitten tyssäsi, kunnes vuoden viimeisenä päivänä ajoimme Turkuun harmaa pää tikkaa katsomaan ja niin oli 272 lajia kasassa. Jos olet kiinnostunut lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta tai jostakin muusta lintuihin liittyvästä, ota yhteys lähimpään yhdistykseen tai suoraan liittoon. Se on hyvää vastapainoa koululle tai toimistotyölle. Harrastin sitä vuoden verran, mutta nykyisin en enää tunne sitä mielekkääksi . Keväät ja syksyt menevät lintuasemilla. Se ei häiritse Tuija Sorsaa, jonka mielestä harrastus sopii kaikille. Ulkomailla olen ollut vain Norrköpingissä tamperelaisten kanssa ja Norjassa Varanginvuonolla. vsk .. Uskomatonta ajatellakaan. Missä olet retkeillyt. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto, PL 118, 23501 Uusikaupunki Toiminnanjohtaja Antti Karlin, puh. Harrastaisin todennäköisesti muuta luontoa: kasveja, eläimiä ja katselisin salaa myös lintuja. Jokunen kilometri tuli kyllä ajettua. paopistossa viimeistä vuot,. Olen tyytyväinen harrastukseeni, huonompiakin on. Parhaat havaintoni ovat hanhikorppikotka Jurmossa ja tunturihaukka Tauvossa. Valkoinen lintu ja valkoista lunta mahtava näky. Bongaus tarkoittaa sitä, että Turusta soitetaan jostakin harvinaisuudesta, kokoamme porukan ja menemme katsomaan. 922-24040 14 Liiton jäsenyhdistykset Aves-Kilta, PL 17, 35301 Orivesi Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, PL 180, 53101 Lappeenranta Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus, PL 69, 57101 Savonlinna Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys, PL 139, 87101 Kajaani Kanta-Hämeen Lintumiehet, PL 303, 13131 Hämeenlinna Kemin Lintuharrastajat Xenus, PL 83, 94101 Kemi Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, el o Juhani Latvala, 4 kp, Mieleenpainuvin havaintosi. Miksi tytöt niin vähän harrastavat lintuja. Eläimistä ja luonnosta olin kiinnostunut jo aiemmin. Vuoden pinna on kilpailu siitä, kuinka monta eri lintulajia vuoden aikana näkee. Aktiivista, oppii uutta ja saa irti mitä enemmän reissaa ja katsoo. joitin bongausta. Mitä harrastaisit jos lintuharrastus kiellettäisiin. En yllytä lintuharrastukseen, sen pitää löytyä itsestä. Mikä on vuoden pinna. Onko Tampere hyvä lintupaikka. Miten itse luonnehtisit harrastustasi. Se ei ole kallista, saa liikuntaa ja raitista ilmaa. .. Ajatus vain kypsyi kevään aikana. Naiset eivät ehkä jaksa kiinnostua ikämäärityksistä ym. Homma oli suhteellisen helppoa vanhaan ennätykseen eli 271 lajiin asti. Parasta on, että tulee retkeiltyä ja kierreltyä
Tarkoituksena on kehitellä suomenkieliset nimet kaikille maailman 9 000 lintulajille. Irroittautumista rutiineista. Useimmilla jäsenyhdistyksillä on 1-4 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, joka sisältyy jäsenmaksuun. Lintuihin liittyviä muistoja on myös ajalta ennen kouluikää: Olen paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta seitsemän ensimmäistä vuottani asuin Vihdissä. vsk . Kalevi K. Terho Poutanen Lintulehdet Liitto julkaisee Lintumies-lehteä, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Minä syyttäisin siitä kyllä Arvi Ulvista. Ennen kaikkea rentoutusta. Niitäkin olen keräillyt. Rupesin hankkimaan maasto-oppaita ja niitä on nyt 40-50 kappaletta hyllyssäni. Sepelkyyhkyä sanottiin huuhkajaksi. 9, 65100 Vasa Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, PL 119, 80101 Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys, PL 388, 90101 Oulu Pohjois-Savon Lintumiehet, PL 205, 70101 Kuopio Porin Lintutieteellinen Yhdistys, PL 164, 28101 Pori Porvoon Seudun LintuyhSUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Luonto-Liiton kerhoon ei päässyt vielä ensimmäisenä kouluvuonna, eikä myöhemminkään ilman erityistä ''sisäänpääsykoetta". Luonto-Liiton jälkeen tulivat Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen kevätretket, ensin mukana Olavi Hytösen ryhmässä, sitten itsekin kurssimuotoisten retkien vetäjänä, nimikirjaimet "K.K.M." ilmestyidistys, el o Lasse Härö, Pappilankuja 4, 06100 Porvoo Päijät-Hämeen Lintu tieteellinen Yhdistys, PL 173, 15141 · Lahti Suomen Lintutieteellinen Yhdistys, Pohj. Television kuvaruutuun ilmestyy rauhallinen, turvallisen tuntuinen toimittaja: Hyvää iltaa! Huomenna alkaviin eduskuntavaaleihin on asetettu ennätysmäärä ehdokkaita. Miten päädyit lintuharrastukseen. Muistan, kuinka isänisän kanssa pi, halla ja metsissä liikkuessamme kuunneltiin, milloin mikäkin laululintu oli saapunut. Vuodesta 1963 Kalevi Malmström on ollut Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen retkisihteeri. Lähes 30 vuoden kuluessa pihapiirissä on kertynyt havaintoja 106 lajista. Jokaisen piti pitää ensin esitelmä. On aurinkoinen kevätlauantai. Nimistön pitäisi valmistua lähiaikoina. Olen muutaman vuoden myös vetänyt Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen asettamaa nimistötyöryhmää. 15. Arvi Ulvinen, joka itse on kasvieikä lintutieteilijä, antoi esiteltäväkseni Leo Lehtosen kirjan "Lintuparatiisi pääkaupungin liepeillä". Ne nyt ovat hiukan tieteellisempiä harrastuksen muotoja. Arvi Ulvisesta palaa mieliin haastattelu Suomen Luonnossa 8186. Luonto-Liiton touhuissa 30 vuotta sitten mukana olleet muistavat Kalevi Malmströmin ornitologinamme (kuten Molekyyli kirjoitti), joka ensimmäisenä suomalaisena valittiin kansainvälisen keskusjärjestön IYF:n hallitukseen. Muistan ihmetelleeni, että kylläpä noita huuhkajia on paljon. Kello on 17.55. Linnut irroittavat rutiineista Maailman lintupaikkoja ahkerasti kolunnut to1m1ttaja Kalevi Malmström seuraa tarkkaan myös kotipihansa linnustoa. Mitä lintuharrastukseesi kuuluu. Tilaushinta 90 mk maksetaan postisiirtotilille 39857-6 osoitteella: Lintumieslehti, Kari Degerstedt, Riihimäenkatu 42 A, 05800 Hyvinkää. tutkijoille tarkoitettua Ornis Fennica -lehteä julkaisee Suomen Lintutieteellinen Yhdistys. Mitä lintuharrastus sinulle antaa. Siinä toimessaan hän on tullut tutuksi pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin asuville lintuharrastajille, jotka ovat halunneet päästä tutustumaan ulkomaisiin lintu paikkoihin. Maailman lintupaikkoja melkeinpä työkseen kolunneelta ei voi olla kysymättä mielipidettä bongauksesta: Itse en tunnusta sitä harrastavani. Lopuksi Kalevi Malmström mainitsee harrastuksestaan kaksi puolta, jotka ('3 eivät ole puhdasta ornitolo;;i .J giaa: E Minulla on aikamoinen kirjasto. tiä. isoisälläni oli nimi jokaiselle laulajalle, joskaan ei ehkä ihan sama kuin millä ne nyt tunnetaan. Puotilassa olen kartoittanut pesimälinnustoa. Yölaulajareitti on kesäohjelmassani. Malmström on työpaikallaan ja selaa päivän lehtiä. Talvilintulaskentoja Viitasaari, 66340 Sarvijoki Tampereen Lintutieteellinen Yhdistys, PL 482, 33101 Tampere Turun Lintutieteellinen Yhdistys, PL 67, 20101 Turku Valkeakosken lintuharrastajat, el o Pertti Nikkanen, Kulmakatu 9, 37600 Valkeakoski Ålands Fågelskyddsföreningens Fältornitologiska Sektion ÅFFO, el o Göran Sjuls, Gölby, PL 3, 22150 Jomala teen kahdella vakioreitillä. Siinä luontoliittolainen Kalevi Malmström on samassa kuvassa "syytetyn" kanssa. Kalevi Malmström oli Tossun, Helsingin II lyseon, luonnontarkkailijoita. Ruotsinkielisellä 65101 Vaasa Ostrobotnia Australis, Hovrättsespl. Vastuualueena oli luonnontutkimus. Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys, el o Jussi Ryssy, Tikkakuja 15, 63700 Ähtäri Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys, el o Raimo vät Suomen Luonnon sivuille jne. Se on yksi aika rajoittunut tapa katsella lintuja ja luontoa. Sitten ovat vielä lintuaiheiset postimerkit
Leirin vetäjänä on Lassi Karivalo. 6. ja 400 mk lapset alle 7 v. Kainuun luonto Kurssi koko perheelle 22.-26. Pääsaarelle raivataan telttailualue, samoin polunpohjia tulevia luontopolkuja varten. Leiriläiset antavat työpanoksensa luonnonsuojelun hyväksi ja WWF vastaa leiriläisten kuljetus-, muonitusja tapaturmavakuutuskustannuksista. Kurssimaksu, johon sisältyy täysihoito, on kummallakin kurssilla 1 200 mk hengeltä. 5.-7. Parikkalan Siikalahdella on pidetty jo kahtena peräkkäisenä kesänä talkooleirejä alueen rakenteiden kunnostamiseksi. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset, joista käy ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa säätiön asiamiehelle osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki. Kursseilla tutustutaan monipuolisesti Saaristomeren kansallispuistoon . Kesän leirin tarkoituksena on tehdä perusraivaus loppuun. 6. Leirin vetäjänä on Taina Sairio. Säätiö rakennuttaa parhaillaan Liminganlahden rannalle, Virkkulan kylän läheisyyteen opastuskeskusta Siikalahden opastuskeskuksen mallin mukaisesti: opastuskeskus huoltorakennuksineen, pysäköintialue, lintutorni ja sinne johtava pitkospuupolku. Yhtenä leiripäivänä retkeillään läheisyydessä olevaan luonnonsuojelukohteeseen. Leirin vetäjät ovat Jorma Jantunen ja Leif Lindgren. ja sen johtavat Petri Rannikko ja Marjo Helander. Leirin vetäjinä ovat Trygve Löfroth ja Esko Vanhala. Äspskär 30. Ensimmäinen saaristokurssi on 20.-24. Yhteiskuljetukset etäisimpiin retkikohteisiin sisältyvät hintaan, samoin täysihoito viihtyisässä ja rauhallisessa maalaisympäristössä. Jaettava summa on noin 40 000 markkaa. Mahdollisesti pystytetään myös telttailualueert rakenteita ja puretaan vanha parakki. 6. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus Muista Suomen Luonnonsuojelun Säätiön onnitteluja suruadresseilla! 16 Kesällä talkooleirille Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto järjestää kesällä 1987 seuraavat talkooleirit: Liminganlahti 31. 4. Ilmoittautumisia ottaa vastaan SLL:n toimisto, puh. 7. Ulko-Tammio 11.-19. Flatholmen 9.-19. Faltholmenin saari sijaitsee Suomenlahden rannikolla Bromarvin kirkonkylän tuntumassa. Suuri urakka polkusillan uusimiseksi saatiin päätökseen kesällä 1986, ja nyt olisi vuorossa opastuskeskuksen pihapiirin rakennusten ja paikkojen kunnostus. 1987 mennessä. Leirin aikana asutaan joko omissa teltoissa tai lämmitettävissä puolijoukkueteltoissa. 9697-51 024 (Moilanen tai Waselius). Äspskärin entisellä laidunniittysaarella on pidetty jo kolmena kesänä talkooleiri laidunnuksen loppumisen johdosta umpeenkasvaneiden niittyjen raivaamiseksi auki. Patikkaym. Luonnonsuojeluliiton harrastuskurssit Saaristoluonto Kaksi kurssia koko perheelle Dragsfjärdissä Suomen luonnonsuojeluliitto ja OK-opintokeskus järjestävät kaksi saaristokurssia koko perheelle Dragsfjärdissä, Högsåran täysihoitolassa. Saaresta on tarkoitus tehdä yksi kansallispuistoalueen veneilytukikohta. 7. 7. Ensimmäinen kurssi on mahdollista pitää laivakurssina, jolloin sille mahtuu vain 15 osanottajaa. Talkooleirin aikana on tarkoitus suorittaa opastuskeskuksen piha-alueen ja pysäköintialueen kunnostustöitä, pystyttää opastustauluja ja viitoituksia, tehdä rakennusten ulkomaalaukset, raivata ja rakentaa pitkospuupolku tornille ja auttaa lintutornin rakentamisessa. Patikkaym. Kurssin hinnat ovat 1 200 mk aikuiset, 600 mk lapset alle 16 v. Hakemusten tulee olla perillä 30. Paltamossa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kainuun Opiston järjestämälle kurssille voit tulla yksin tai yhdessä perheesi kanssa ja tutustua Kainuun ainutlaatuiseen luontoon, ihmisiin ja kulttuuriin. Leirin vetäjinä ovat Taina Sairio ja Gustaf Munsterhjelm. 7. retkillä saat tietoa, elämyksiä ja virkistystä leppoisan yhdessäolon myötä. ja sen johtavat Juha ja Raisa Kääriä. 7. 6-5. Leirin aikana saari sekä sen lähisaaret puhdistetaan sodanaikaisesta romuista (piikkilankaa yms.) ja meren tuomasta roskasta. SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Kursseille otetaan 20 henkeä. retkillä saat mielenkiintoista tietoa sekä virkistystä. Miten mukaan. Työn tulokset ovat jo havaittavissa, sillä ketokasvillisuus on hämmästyttävän nopeasti alkanut elpyä. Ilmoittaudu WWF:n toimistoon Raija Vitikaiselle (puh. Kenttäkeittiö, jota hallitsee leirikokki, huolehtii yksinkertaisesta mutta ravitsevasta muonituksesta. 7.-9. Tiedustelut ja ilmoittautumiset suoraan Inarin Opistoon osoitteella Inarin Opisto, 99870 Inari tai puh. Äspskär on yksityisomistuksessa oleva saari Saaristomeren kansallispuiston alueella Dragsfjärdin kunnassa, noin 15 km Kasnäsistä länteen. 8. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön sekä julkaisutoimintaan. Lapin luonto Kurssi koko perheelle Inarissa 6.-10. Osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 986-73 116 (Heikki Törmälehto) tai osoitteella Kainuun Opisto, 88380 Mieslahti. Polut soraistetaan, keittokatos kunnostetaan, rakennetaan puuvaja ja jäteaitaus, uudistetaan opastaulu ja viitoitus, raivataan umpeenkasvava pihapiiri ja niitetään sekä mahdollisesti harvennetaan alueen haavikkoa. Lapsille tarjoamme vaihtohtoista ohjelmaa ja oman oppaan, mutta he voivat toki olla mukana useimmilla retkillä. vsk.. Dragsfjärdin Högsårassa majoitus on neljän hengen huoneissa. 90642 881. Viime kesän talkooleiri pääsi Flatholmenin kasvillisuuden kunnostamistyössä suurin piirtein puoliväliin suunnitelluista toimenpiteistä, pensaikon raivauksesta ketokasvillisuuden elvyttämiseksi. ja 400 mk alle 7 v. Yhteistyössä metsähallituksen kanssa järjestetään taikooleiri Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluvalla Ulko-Tammion saarella. Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. Toinen saaristo kurssi on 27 .-31. Kurssi täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Löydä luonto ja sen tarjoamat harrastusmahdollisuudet yhdessä perheesi kanssa! Kurssin hinta, johon sisältyvät täysihoito, retket ja tutustumiskäynnit, on 1 200 mk aikuiset, 600 mk lapset alle 16 v. Viikonloppuleirit Muutaman päivän viikonloppuleirit ovat suunnitteilla Saaristomeren kohteisiin Jungfruskärille ja Boskärille toukokuun lopussa ja Vehmaanniemelle (Vammala) sekä kesäkuun alussa että elokuussa. Erityiskohteena tullaan myöntämään 4 000 markan apuraha suomalaisen uhanalaisen luonnon suojelutoimintaan. Leiriläisten ominaisuuksia Leiriläisten alaikäraja on 17 vuotta, sillä leireillä tehdään melko raskasta ruumiillista työtä. Kuljetukset lnarinjärvelle sekä bussimatkat Ailigas-tunturille sisältyvät kurssin hintaan. Alle 12-vuotiaat maksavat 600 mk ja alle 7-vuotiaat 400 mk. Lapsille tarjoamme pitempien retkien ajaksi vaihtoehtoista ohjelmaa oman vetäjän opastamana. Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa yhteistyössä toteutettavalla kurssilla voit tutustua Taka-Lapin moni-ilmeiseen luontoon, ihmisiin ja kulttuuriin. Perusraivaus on tarkoitus saada suoritetuksi kesän -87 leirin aikana. Siikalahti 25. Sitten vain odottamaan kesää. 90-644 511, os. Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki). Vapaa-aikansa leiriläiset käyttävät luontoharrastukseen, iltanuotiotuokioihin ja mahdollisuuksien mukaan saunomiseen
Teksti: Jorma Laurila Kuvat: Mikko Pöllänen Lintukuvaus • vie • vapaa-aJan Mikko Pöllänen on harrastanut lintuku vausta kymmenkunta vuotta. Yli puolet kuvistani on lintukuvia, mutta kuvaan myös nisäkkäitä, hyönteisiä, kasveja ja maisemia. Tilannekuvaus on vaikeata, mutta mukavampaa ja antoisampaa kuin päiväkausien nyhjääminen piilokojussa, kun voi liikkua vapaasti. Hirmu suuri osa vapaa-ajasta menee luonnossa liikkumiseen ja kuvaamiseen. Luonto on hyvä vastapaino työpaikan hälinälle ja kolinalle. Lintujen eleet, ilmeet ja liikkeet kiinnostavat kuvausmielessä eniten. Luonto on niin verissä, että sinne on pakko päästä aina kun vain on mahdollista. Kuvausmaastot sijaitsevat luonnonkauniissa Karjalassa. Tosissaan tätä tehdään, välillä liiankin, Mikko luonnehtii suhdettaan harrastukseensa. Se oli iso raha silloin, Mikko muistelee. Lintuharrastukseni alkoi noin kymmenvuotiaana. Mikko ku vaa säännöllisesti mm. Leipänsä hän hankkii paperitehtaalla kalanterin, paperin kiillottamiseen käytettävän koneen, apumiehenä. Pölläsen Mikko on sikäli tyypillinen lintukuvaaja, että rakkaus lintuihin syttyi jo kouluaikana, ilman kameraa. Kuvausmaastot ovat kauniissa Karjalassa. Vapaa-ajat vie luonto. SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. Kuvaan mitä eteen sattuu, mutta monesti on jo kuvausreissulle lähtiessä mielessä, mitä haluan erityisesti kuvata. vsk. Aamut ovat minulle tärkeätä kuvausaikaa ja toisaalta talvellakin pääsee luontoon myös valoisaan aikaan. Vapaat osuvat eri vuorokaudenajoille ja sattuvat pitemmiksi jaksoiksi. Tehtaan viisivuorotyö on kuvauksen kannalta ihanteellinen, jos työssä on ylipäätään pakko käydä. Linnut ovat mieluisin kuvauskohteeni. Simpe/eel/ä ja sen rehevällä lintu/ahdella, maankuululla Parikkalan Siikalahdella. Tällä hetkellä hän kuvaa vain värifilmille, mutta suunnitelmissa on laajentaa harrastusta myös mustavalkokuvaukseen. Täytyy muutaman kerran vuodessa tietysti ihmisiäkin tavata. Pyrin tilannekuvaukseen. Kuvaan säännöllisesti mm. Pääsin vanhempien kanssa Ruotsiin ja sieltä ostettiin kiikarit 40 markalla. Periaatteessa kaikkea mielenkiintoista mitä eteen sattuu. Parikkalan Siikalahdella, Simpelejärvellä sekä sen laskujoella Kokkolanjoella. Kai se johtuu siitä, kun tuo nimikin viittaa pöllöön, sanoo Mikko Pöllänen, 32-vuotias luonnonvalokuvauksen harrastaja. 17. Mikko asuu Simpeleen kylässä Rautjärvellä kahden kilometrin päässä valtakunnanrajasta. Valokuvaamiseen Mikko innostui kymmenisen vuotta sitten
vsk.. 18 SUOMEN LUONTO 3/ 87 46
Tukkasotkapari SUOMEN LUONTO 3/ 87 46. 19. vsk
vsk .. , tukkasotka ja beinätavi 20 SUOMEN LUONTO 3/ 87 46