Suomen Luonto Luonto kaupungissa Lapin kulta Mitä saimaanhylje maksaa?
Rotta voi erinomaisen hyvin kaupunkimaisen elämän runsailla jätteillä. Kansi: Koivuja Wärtsilän vanhojen rehdashallien katolla Helsingin Hakaniemessä. Kaupunkien keskusroissa , teollisuusalueilla ja teitten varsilla, mistä tavalliset runkojäkälät ovat hävinneet, ne värjäävät runsaina esiintyessään ja etenkin kostealla säällä rungot vihreiksi. Kasvimaailmassa rodellisia " sörkan ruusuja" ovat ilmansaasteita hyvin sietävät viherlevät ja Bacidia chloro• cocca -jäkälä. Pulu pesii kaupungin räystäiden alla, ullakoilla ja rakennusten koloissa . Pesycitä on jopa kolme vuodessa. Jorm a Laurila. Muutamien ihmisläheisten selkärangattomien kuten lutciden ja rorakoiden ohella ovat mm . rotta ja pulu mieltyneet kaupunkilaiselämään . "Ikuisessa kaupungissa" Roomassa on jokaista kaupungin asukasta kohden arvioitu olevan kaksi , eräitten arvioiden mukaan jopa kymmenen rottaa
Jos joku tuli liian lähelle, lennähti varis hetkeksi syrjään mutta palasi hetikohta jatkamaan kesken jäänyttä ateriaansa. Ja kuitenkin juuri tämä ekosysteemi muuttuu koko ajan nopeasti. 90-719 963 , 90-760 937 TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen, Antti Karlin , Ulla Kokko , Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen , Helge Rontu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste . Nro 3 1983 4 2. Tutkijoiden tulisi selvittää paljon nykyistä innokkaammin kaupunkiluonnon erityispiirteitä: mitä kaupungissa on, miten toimii, mitä sietää, miten vaikuttaa, miten hoidetaan, säilytetään ja tarvittaessa suojellaan . ILMOITUSHINNA T mv. Puhe puistoista kaupungin keuhkoina ei ole vailla perää: puisto tuottaa happea, raikastaa ilmaa, sitoo pölyä ja bakteereja, heikentää tuulen voimaa ja tasaa lämpötiloja. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Kun rakennusmaata tarvitaan, se lohkaistaan puistosta, kun jätemassaoille on vaikea löytää sijoituspaikkaa, täytetään rantoja; liikenneväylät ja sähkölinjat pirstovat säästyneet metsäalueet. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Jos ei kerran näe olevaa, ei voi huomata muutosta eikä katoamista. Elävä luonto tunkeutuu ihmisen luomiin autiomaihin ja asfalttiviidakoihin, ehkä niukkana eikä suinkaan aina toivottuna . Näytti, että puistossa olevista kymmenistä ihmisistä olin ainoa, joka näki tapahtuneen. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon. Aivan muutamassa vuodessa ovat varikset ja harakat vallanneet kaupungin ja muuttuneet kaupunkilinnuiksi; pulu saa seuraa. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . Suhtautuminen kaupungin luontoon on täysin piittaamatonta, sekä sinne sattumalta jääneeseen tai tulleeseen että sinne rakennettuun luontoon, puistoihin. 2/ls4100mk 1/ 1 s 2400 mk 112 s 1500 mk 1/4 s 800 mk 4-väri 9 100 mk 5600 mk 4800 mk takak . Kerran seurasin iltapäiväruuhkan aikaan Helsingin Vanhan kirkon puistossa varpushaukan tuloksekasta saalistusta. Kymmenen minuutin kuluttua oli konepellillä vain muutama karvatupsu ja veritahra. Tilauksia välittävät myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät, lehtiasiamiehet ja posti. vsk. Harva vain havaitsee ympärillään olevan luonnon. Mutta kuka avaa ihmisten silmät. 4200 mk 6200 mk Lisäväri 850 mk netto. Mitä monimuotoisempana kaupunkiluonto säilyy, sitä viihtyisämpi ja monimuotoisempi on itse kaupunki, ihmisen, rakentajan, tuhoajan oma elinympäristö. lrtonumero 12 mk . Varis ja valkoinen mersu Aivan arkisella kauppareissulla koin mieleenpainuvan elämyksen: ostoskeskuksen pysäköintialueella valkoisen, hyvin kiillotetun mersun nokkapellillä varis repi rottaa. Kaupungeissa on luontoa, mutta sitä ei arvosteta; eivät edes tutkijat juuri selvittele kaupunkiekosysteemien toimintaa. 90-642 881 Liiron toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00 , kesäkuukausina 8.30-15.30. Sekö selittää kaiken piittaamattomuuden. Ilmoitusmyynti: Jyri Virmalainen ja Tuulikki Kuikka, puh . Emmekö me näe ympäristöämme. 3. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Lito-Scan Ab, Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO 3/83 42 . Jopa puuriveillä, yksittäisillä puilla ja pensailla ja pienillä kukkapenkeilläkin on merkityksensä viihtyisyyden lisääjinä. Ihmisistä varis ei välittänyt. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1
.. .... . . . . . . SUOMEN LUONTO 3 1983 Varis ja valkoinen mersu . . . 10 Ville Komsi: Vihreät eduskunnassa. Tässä numerossa kerrotaan puistojen ja kaupunkimersien hoidosta ja kaupunkiluonnosta muutenkin nurmikoitccn sienimaailmasta, kaupunkien kasveista ja Helsingin Vanhankaupunginlahden uhatusta lintuparatiisista. 54 Summaries of the Main Articles . . . . . . . . . .. . . . . . . . ....... . . . .... . . . . . .. . . . . . . . . . . .... . . . . . . . . . . . .... . . . . . . . . . . . . . . .. . Partanen: Vaihtuuko vaskooli kaivinkoneeseen: Lapin kulta on aina pettänyt suuryritysten unelmat . . . .... . ... . 32 Leo Lehtonen: Uhattu lintuparatiisi keskellä kaupunkia 35 likka Hå'rkönen: Lapio kullan tarina . .. ... . . . ... ....... .. . . . . . . . . . . . 5 Tero Sipilå': Mitä maksaa saimaanhylje. . . . . . 4 SUOMEN LUONTO .i 18J 42. . . . . . .... . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . 48 Kirjoja . . . . .......... . . . .. . ...... 5 7 Kaupungissa askaroidaan metsien ja puiden kanssa muuallakin kuin puutavarayhtiöiden konttoreissa. . 20 Kaarina Aas: Puu kaupungissa ja maaseudun maisemassa ......... . ... . . . . . ... 40 Seppo f. . . .. 24 Jorma Laurila: Miten puistoja ja ulkoilumetsiä hoidetaan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Terrtu Laurila: Matkamies pysähdy ja ihmettele virkamiestesi töitä . . . . ...... . . .. . ... . . . 14 Seppo Huhtinen ja Jukka Vauras: Nurmikoiden sienimaailma . ............ . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Seppo Vuokko: Asfaltti kukkii . .. vsk.. . Entä kaduilla ja poluilla. . .. . . . . ..... .......... . . 3 Seppo Lohtaja: Jos minä olisin maatalousministeri . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ........ . 44 Markku Tanctu: Vain muutaman hipun tähden .. . . . . . ... . 46 Katsauksia, Uutisia .. ... .
Päivänpoliittisen taktikoinnin jättäisin muiden huoleksi. Virtanen osoitti myös käytännön maanviljelijänä oppinsa pätevyyden . Mutta mitä tekeekään tämä nykyinen sukupolvi: sille ei riitä peltojen paketointi vaan se asvaltoi maan parhaita peltoja moottoriteiksi, marketeiksi ja asuntoalueiksi lähes 20000 hehtaaria vuodessa. Pelto on ihmisen kannalta tärkein uusiutumaton luonnonvara ja pellon asvaltointi on peruuttamaton toimi , ja se on ydinjätteiden tuottamiseen verrattava rikos tulevia sukupolvia kohtaan. Mutta kuinkas onkaan käynyt: kun maatalous A.I.V:n sanojen aikoihin käytti 20 prosenttia tuloistaan tuotantopanosten kuten koneiden , rehujen ja lannoitteiden ostamiseen , niin nyt menee tuotanto5. Tehtävä saattaisi olla varsin vaikea , sillä onhan nyt vallassa ensimmäinen sukupolvi , joka vaatii ahneesti itselleen kaiken heti piittaamatta vähääkään tulevista sukupolvista. Mutta siihen yksimielisyytemme kutsumieni asiantuntijoiden kanssa taitaisikin rajoittua. Silloin maatalouden työvoimaja hintakysymykset tulee ratkaista maatalouden edellytyksistä käsin ja ruoasta on maksettava se hinta, minkä luonnonolomme sille asettavat eikä esimerkiksi kansainvälisen kilpailukyvyn mukaan . A.I. Virtasen valtiovallallemme 50-luvun alussa esittämä yksinkertainen , selkeä ja kestävä maatalousohjelma : leipäviljaa on tuotettava kotimaan kulutusta vastaavasti ja kotieläintuotteita sen verran kuin rehuntuotanto sallii. Ja tahti jatkuu. Silti tämä huvennut ja ikääntynyt joukko pystyy jatkuvasti järkyttämään yhteiskuntamme mielenrauhaa monenlaisella ylituotannolla. Lisäksi järjestäisin riittävän maanviljelijäväestön huolehtimaan asiasta. Suomalainen maanviljelijä on yht'äkkiä lakannut olemasta uudistuva luonnonvara . Kyllä , aivan varmasti. Luulen , että meidän olisi melko helppoa päästä yksimielisyyteen siitä, että maataloutemme perustehtävänä on riittävän ja terveellisen ravinnon tuottaminen meille suomalaisille. Sen sijaan kutsuisin maatalousministeriön korkeat virkamiehet ja maataloustutkimuksen , MTK: n, neuvontajärjestöjen sekä lannoiteteollisuuden edustajat keskustelemaan vakavasti siitä, mikä on maatalouden tehtävä Suomessa ja miten se tulisi toteuttaa. Kuokalla ja kangella ovat esi-isämme luoneet meille elämisen edellytykset tänne maapallon pohjoisimpaan maatalousval tioon . Esimerkiksi kananmunien ja sianlihan ylituotanto on mahdollista vain, koska näille kotieläimillemme syötetään vuosittain yli 50 miljoonaa kiloa tuontivalkuaisrehuja, pääasiassa kalajauhoa. TERVEEN MAATALOUDEN PERUSTEET Jos minä olisin maatalousministeri katsoisin velvollisuudekseni ohjata maatalouttamme sellaiseen suuntaan , joka takaisi riittävän ja terveellisen ravinnon saannin omavaraisella tuotannolla. seisova kääpiö, jonka perustoiminnat ovat täysin tuonnin varassa. Olisiko tämä sitten mahdollista. Maatalouden tulojen on lisäännyttävä työllä eikä tuotujen väkirehujen avulla. Pääammatikseen viljeleviä on enää noin 100 000 ja osa-aikaisia noin 50 000 . Mutta ilman öljyja tuontikriisejäkin maataloutemme on mittavan ongelman edessä runsaan kymmenen vuoden sisällä. Siksi minä maatalousministerinä huolehtisin ensi työnäni , että tämä tolkuttomuus loppuisi . Käytännön ohjenuoraksi kelpaisi edelleenkin Nobel-palkitun biokemistimme, akateemikko A.l. Eräs poliitikon alku esitti 60-luvulla maatalouspoliittisten ongelmiemme lääkkeeksi ohjelman "tapa talonpoika päivässä". Seppo Lohtaja Jos minä olisin maatalousministeri Suurin osa Suomen pelloista on raivattu satoja vuosia sitten. Toisin sanoen , maatalouden toimet on asetettava niin , että viljely todella on omavaraista ja kestävää vuosikymmenten , jopa tulevien vuosisatojen saatossa. Vitsi oli itse asiassa varsin huono , sillä edellämainitut maatalouden parasta ajavat asiantuntijat , tietenkin muun yhteiskunnan suosiollisella tuella , ovat pitäneet huolen siitä, että talonpojan tappotahti on ollut viimeiset parikymmen tä vuotta yli 20 talonpoikaa päivässä. Todellisuudessa maataloutemme on savijaloilla SUOMEN LUONTO J / Hl , 2. Maamme viljelijöiden keskiikä on nyt 56 vuotta eli keskimäärin koko nykyinen viljelijäjoukkomme on yhdeksän vuoden kuluttua eläkkeellä. Mutta, jotta maatalous olisi järkevää , sitä on harjoitettava vain maatalouden ehdoin. , sk. Kiinteää maanviljelyä on maassamme harjoitettu ainakin ajanlaskumme alun tienoilta
Heille eivät riitä maksumiehiksi 300 000 Ruotsin siirtolaista ja juuriltaan reväistyt kaupunkien betonibunkkerilähiöihin toisarvoisiin töihin ajetut ihmiset. MAATALOUSTUTKIMUKSEMME ASEMA Kuka sitten kertoisi mikä on järkevää maataloutta ja miten sitä toteutetaan. Suomalaisesta maanviljelijästä tehdään väen väkisin maatalousyrittäjä. Koska käytännön viljelijänä näen, että A .I.V:n viitoittama luonnonmukainen viljely on ainoa kestävä tapa maatalouden harjoittamiseksi, toimisin maa. MAANVILJELI}ÄKÖ YRITTÄJÄ. Kun maanviljely latistetaan yritystoiminnaksi, siitä häviää viimeinenkin tolkku. Viljelijät ovat antaneet jallittaa itsensä Kemiran , rehutehtaiden ja myrkkyja konekauppiaiden torppareiksi. Maataloustutkimuksemme on hajonnut kymmeniin irrallisiin , kapeisiin sektoreihin, joilla ei ole mitään ohjaavaa kokonaisnäkemystä. Toisin sanoen , ilman väkilannoitteita ja rikkaruohomyrkkyjä sadot olisivat vain kolmanneksen nykyisestä' Kuitenkin , vaikka väkilannoitteiden käyttö on nelinkertaistunut 50luvun alusta , eivät keskisatomme vieläkään ylitä A. Valitettavasti vain siltä tällä hetkellä puuttuvat lähes täysin edellytykset tähän , se 6 Jorm a Laurila/LKA kun on viimeiset 30 vuotta joutunut toimimaan kemianteollisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn renkinä. Kaasunaamari päässä ja kuulosuojat korvilla tämän päivän viljelijät pyörittävät kiltisti kaupan ja teollisuuden pystyttämää oravanpyörää. Tämän yrittäjähengen kätilöinä ja puuhamiehinä ovat hääränneet yliopistollinen tutkimus , pankit ja keskusliikkeet. Suora leikkuupuinti on lyhyeen kesäämme soveltumaton. Niinpä sitten maataloustutkijamme saattavat aivan vakavissaan esittää, että väkilannoitteilla tuotetaan puolet sadoistamme ja ilman rikkaruohomyrkkyjä sadot laskisivat 20-30 prosenttia. Sen piirissä on vakaasti uskottu -ja uskotaan vieläkinhelppoliukoisten väkilannoitteiden ja torjuntamyrkkyjen kaikkivoipaisuuteen. En tiedä, kuka alkujaan ilmoitti Suomen maatalouden mukaan tähän kansainväliseen kujanjuoksuun, mutta maatalousministerinä lähettäisin välittömästi peruutusilmoituksen . Mielestäni se olisi maataloustutkimuksemme asia. V: n tuolloin järkevällä luonnonmukaisella viljelyllä saavuttamia satoja. Julkiset kansainvälisestä kilpailukyvystä vouhottajat, nämä sangen tärkeät ja vakavailmeiset kansantalouden ihmemiehet, vaativat yleisen edun nimissä myös maatalousyrittäjiä mukaan tähän kansainväliseen itsensä hengiltäjuoksukilpaan. Puhumattakaan myrkkyjen käsittelystä ja levittämisestä viljelijöille aiheutuvista terveysriskeistä. Tutkimus on ohjannut maataloutemme käyttämään monia siihen soveltumattomia menetelmiä: väkilannoitteet ja torjuntamyrkyt heikentävät maan biologista toimintaa , raskaat koneet runnovat pellot littanaan , kovapaalainten aiheuttama homepöly invalidisoi yli sata viljelijää vuodessa. Saman tien panisin viralta kaikki "maanviljelijä on yrittäjä" -ideologiaa kaupittelevat maatalousekonomistit. Avuliaina juoksupoikina ovat toimineet MTK ja neuvontajärjestöt. talousministerinä sen mukaisesti. Koska toisaalta uskon myös hyvän, oikein suunnatun maataloustutkimuksen hyödyllisyyteen , lähettäisin suuren joukon maataloustutkijoitamme esimersuoMEN LUONTO 3183 42 . Yhteys maahan -maahenkihäviää ja sen mukana katoaa se vastuu tulevista polvista, jota kuvaa osuvasti vanha talonpoikainen sanonta ''Isä pellon raivaa , poika pellon pitää, pojanpoika sadon korjaa''. I. Leikkuupuitu ja öljyn avulla kuivattu vilja on niin raakaa ja epäterveellistä, että sitä syksyllä syöville kotieläimille on annettava lisäksi E-vitamiinia ja seleeniä, muuten niistä huomattava osa kuolisi erilaisiin lihasrappeutumun . ,sk.. Esko Männikkö/ LKA panosten ostoon tuloista yli 80 prosenttia
V: llä aikanaan eli noin 0.6 lypsylehmää tai vastaava määrä muita eläimiä hehtaaria kohti . Sen sijalle kehitettäisiin cuocantomuodosca riippuva hehcaarivero , joka nykyisin voisi olla tuhannen markan kahta puolta ja tämä puolestaan yllyttäisi säästämään. Jos edellä hahmottelemani maatalousuudistus toceuceccaisiin , niin me saisimme jälleen vireän ja elinvoimaisen maaseudun, joka tasapainottaisi ja rauhoittaisi koko yhteiskunnallista kehitystä . SUOMEN L ONTO J /BJ 42 vsk. Koska maanviljelysmaa on tärkein yhteinen luonnonvaramme niin mahdollisuus sen m yy miseen lopececcaisiin . Nykyisestä yritysmuoroisesra maatalousverotuksesta luovuttaisiin, koska se usuttaa viljelijät tuhlaamaan rahansa koneisiin ja muihin tilan ulkopuolisiin tuotantopanoksiin . Näin päästäisiin eroon siitä maataloustuotteiden hintaa voimakkaasti nostavasta järjettöm yydestä , että maanviljelijöiden on ostettava kaikki Suomen maatilat kolmesti vuosisadassa. Samalla maataloutemme pystyisi tuottamaan lähes yhtä edulliseen hintaan kuin nyt parempia Ja terveellisempiä elintarvikkeita. Maacalousmaahan voisi saada vain hallintaoikeuden , joka kylläkin olisi perittävissä ja sii rrettävissä . Yhteys maahan maahenki häviää ja sen mukana katoaa vastuu tulevista polvista.'' Suomessa haudataan vuosittain 20 000 hehtaaria hyvää maatalousmaata asuntojen, teiden ja matketcien alle. MAAT ALOUSREFORMI Maatalousväestön määrä noscecca1s11n takaisin noin 20 :een prosenttiin , joka se oli vielä vuonna 1970. I. Samoin Kemiran tehtäväksi tulisi kaikkien niiden komposciainescen keräil y ja jalostaminen , joita maatalous ei voi suoraan h yöd yntää. Se ohjattaisiin jalostamaan teollisuuden puuntuhkat , kivipölyc ja muut arvokkaat jäceaineet maatalouden hivenlannoitteiksi. Kotieläinten pito tulisi siksi jakaa melko tasaisesti niin , että peltohehtaaria kohden olisi käytettävissä suunnilleen sama lantamäärä kuin A. 82. Suomen luonnonoloissa se olisi niin kansantaloudellisesti , kansanterveydellisesti kuin maan sosiaalisen ja kultturellisen rakenteen kannalta tasapainoista kehitystä edistävä määrä. Kestävään ja terveeseen maatalouteen kuuluu vuoroviljely ja peltojen lannoittaminen komposcilla ei peltojen viljavuus muuten säily ja lisäänny. kiksi Justus von Liebig-maacalousyliopistoon LänsiSaksaan opiskelemaan maatalouden perusciedeccä eli maabiologiaa , joka jo käsitteenä on meillä lähes cuncemacon. D Liecolainen maanviljelijä' Seppo Lohtaja piti tå'må·n esitefmå·n radion sar1assa ''Jos minä' olisin 28. Topi Ikäläinen -----------------------,-------------------------''Suomalaisesta maanviljelijästä tehdään väen väkisin maatalousyrinäjä. 7. Väkilannoitteiden tarve putoaisi jyrkästi, mutta Kemira ei silti joutaisi suljettavaksi . Kocieläinmäärää jouduttaisiin siten lisäämään vain noin vajaat kymmenen prosenttia. Koska lääketieteen puolella ei vielä ole yleisesti tiedostettu ravinnon laadun ja terveyden välistä riippuvuutta ohjaisin maatalousministerinä tälle sektorille huomattavasti tutkimusvaroja. Maabiologian pohjalta olisi parempi mahdollisuus ymmärtää , miten karjanpito , sarojen määrä ja laatu , kasvien vastustuskyky ja ihmiseen terveys muodostavat jakamattoman kokonaisuuden. 11. Kun maanviljely latistetaan yritystoiminnaksi, siitä häviää viimeinenkin tolkku. Tilojen yksipuolinen erikoistuminen ja cilakoon suurentaminen lopetettaisiin ja tilakoko rajattaisiin työn järkevän suorittamisen edellyttämiin mittasuhce1s11n . Mitä sanoikaan intiaanipäällikkö Seattle runsas vuosisata sitten: "Kaiken sen, mice te teette maalle , te teette maan lapsille.'' Nämä sanat minä maatalousministerinä määräisin huoneentauluiksi kaikkiin maatalouden tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin ja neuvoncajärjescöihin. Päätoimisia viljelijöitä on maassamme enää 100 000, ja keski-ikäkin on 56 vuotta eli keskimäärin koko joukko on yhdeksän vuoden päästä eläkkeellä. Samalla maatalouden ylituotantovuorec kuitenkin tasoittuisivat , koska kotieläimistä ei enää tarvitsisi puristaa irti ylisuuria tuotoksia teollisuusja tuontirehuilla
Nahka ja ruho ei ollut ampujaa kiinnostanut , vaan ne oli sullottu muovisäkkiin mätänemään. Tero Sipilä' Mitä maksaa saimaanhylje. Toisella kerralla hän jo m yö nsi ampuneensa kotirannastaa n jotain eläintä veteen , koska se il meisesti oli sairas tai loukkaa ntunu t. Lisäksi tuomitulta otettiin metsästysoikeus pois, ja rikosase tuomi ttiin valtio lle menetetyksi. T uomittu m ää rättiin korvaamaa n ammutun hylkeen arvo valtiolle. H ylkeen arvoksi oikeus arvioi vain 9 000 markkaa. Koska saim aanh ylkeen arvo jäi näi n alhaiseksi ja kysym yksessä oli oikeudellinen ennakkotapaus, syyttäjänä toiminut Rantasalmen nimismies Pentti Ketola ilmoitti valittavansa pää töksestä Itä-S uo men hovioikeuteen . Myös p uolustusasianajaja ilmoitti tyy tymättöm yytensä oikeuden päätökseen . Tässä turvaud uttiin valtio n te knil liseen tu tkimuslaitokseen (VTT). Se o n lähellä sekä Joensuun korkeakoulun että riistaja kalatalouden tutki muslaitokse n arvioiden alarajaa ; elävä n saimaa nh ylkeen arvo o n vähintäin kymmenkertainen kuolleeseen verrattuna. Viimeksi O rivedellä hukkui vuo nSUOMEN LUO TO J/ 8J 42 . Kuolleen saimaanh ylkeen hinnan perusteella nykyinen saimaa nh yljekanta lisäisi m aamme luonnonvarojen kirj attua arvoa noin 1. 8 Kolmannelle kerralla hän jo tunnusti ampuneensa ve neestä , ensin soudettuaan paikalle . Arvio on alhainen . A m pumisen jälkeen eläin oli vajo nnu t ved en alle ja muutam an päivä n perästä ajautunu t syytetyn kotirantaa n , jolloin hän o li n ylke nyt eläimen . Mäd äntymisestä päätel len urosh ylj e o li ammuttu huhtikuulla. Keväällä 1982 ammuttiin Haukivedellä saimaanhylje. Laitokselta ilmoitettiin , että jälkikäteen on erittäin helppoa osoittaa, onko h yljeölj yä jossain käytetty esimerkiksi kyllästysaineen joukossa . 5 miljoonalla m arkalla. Ajatusleikki kuvaa sitä järjettö m yyttä, mihin joudutaan kun luo ntoo n liittyviä itseisarvoja joudutaan arvioimaan rahalla. Ensimmäisellä kerralla hän kielsi sinä keväänä norppia nähneensäkää n , ja vakuutti ettei ole milloinkaan Haukivedellä liikkuesssaan pitä nyt asetta mukana. Rikoksen selvittäminen aiheutti pulman syyttäjälle : mitä pitäisi vaatia h ylkeen arvona valtiolle korvattavaksi. Oikeus joutui visaisen ongelman eteen: mitä syyllisen tulee maksaa ammutusta hylkeestä valtiolle. Pohdinnan jälkeen o ikeus p unni tsi teo n kevyeksi ja an toi lopul lisena tuomionaa n vain 40 päiväsakkoa ä 36 m arkkaa. HYLJE OIKEUDESSA Syyllisen kuulustelulausunnot ovat karua luettavaa. Tosin m arkoilla o n lähes m ahdotonta arvioida äärimmäisen uhanalaisen saimaanh ylAmpumisen jälkeen traani oli huolellisesti irroitettu hylkeestä. Hellittämättömien tutkimusten jälkeen poliisi sai ampujan jäljitettyä. Kerättyään lausun toja eri laitoksil ta ministeriön kalastusja m etsästysosasto määritti ammutun , lausun tojen mukaa n nuoren , elinkelpoisen ja siitosarvoltaa n m ahdo llisimman h yvän yksilön arvoksi vähintäin 15 000 m arkkaa . vsk.. Jo elokuussa poliisilla kuitenkin oli syyllinen selvillä, ja he kysyivät apua h yljeöljyn m äärittämisessä. Esite tyn summan pienuutta ku vaa, että se vastaa kahden täysikasvuisen hirven salakaad osta annettavaa korvausvaad etta. Lopul ta oikeudessa p uolustusasianajaja ilmoitti, että hänen päämiehellää n oli ollut tarkoitus ampua tod ennäköistä kettua, jota saa metsästää ympäri vuod en . Lopulta arviointi jo utui m aaja metsätalousministeriö lle. keen hintaa. Eläimen traani oli taitavasti ja huolellisesti leikattu irti . Saimaanh yljetutkimuksen kenttätöiden ohessa jouduimme valitettavan tapauksen todistajiksi; Hau kivedeltä löytyi kuollut , muovisäkkiin sullottu saimaanh ylje . Joensuun korkeakoulun biologian laitoksella tehdyssä ruumiin avauksessa voitiin virallisesti tod eta : ammuttu . Riistaja kalatalouden tu tkimulaito ksella on laadittu vain riistaeläimistä ohjeelliset taulukot tällaisia tapauksia va rten . Ikä oli hampaasta maaritettynä nelj ä vuotta. Saimaa nh ylkeen katoamista esimerkiksi Saimaa n säännöstelyn johdosta voitaisiin si is pitää vain kohtalaisena taloudellisena menetyksenä valtiolle. EI ENSIMMÄIN EN KERTA Saimaa nh ylkeen ampumisia tulee tietoon noin parin vuod en välein . Kaikki m ahdolliset tiedot toimitettiin poliisille , jotta ne olisivat autta neet rikoksen m ahdottomalta tuntuvaa selvitystyö tä . Hylkeen lopullinen hinnoittelij a on siis Itä-Suom en hovioikeus
Upea iärvim aisema ja kaunis Kanavasaari pysäyttivät matkaajan luonnostaankin . ,sk.. "Silta sopii yllättävän hyvin maisemaan ja se on saatu rakennetuksi pienin ympäristövaunom , kiitteli puolestaan Ruoveden kunnanvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Matti Jarkko. Ruoveden Kautussa kantatie 66: n varrella on iälleen yksi uusi ikävä ja kallis esimerkki kansallismaiseman tarpeettomasta pilaamisesta. Vanh at kanavamme sopivatkin nykypäivänä maisemasuunnittelun malliesim erkeiksi. Vaikka kanavien rakentaminen edellytti jyrkkää luontoo n puu ttumista , muodostu i niistä hyvän kanavaarkkitehtuurin ja puistosuunnittelun ansiosta tasapainoisia kokonaisuuksia. ' ' Näin arvioivat tekijät tekelettään. Vihki:i:siä edeltäneissä vaiheissa TVH tyrmäsi aina syytökset maiseman pilaamisesta. Tässä Kautun vuolteella Ruoveden ja lähipitäjäin miehet sekä joukkue Porin rykmentistä johtajinaan lippumiehet Jaakko Juhana Roth ja Kaarlo Juho Spof sekä korpraali Jussi Kortman 3017 1808 suojellen kotiseutua ja isänmaata löivät takaisin n. Sen mielestä Kanavasaaren ylittäminen ilmatilassa pysyttää varmimm in saaren luonnontilassa . '' Kauttu täyttää useimmat äskeiset tuntomerkit. 1970-luvun ja 80-luvun taitteessa Kautussa otettiin jälleen yhteen. KANSALLISMAISEMA HÄMEESSÄ Hämeen läänin ympäristönsuojelun neuvottelukunnan mielestä Kautun tienoo on läänin arvokkaimpia maisemia. Viime lokakuussa vietettiin Kautun uudella, puiden latvojen tasalle yltävällä betonisillalla maaherratason vihkiäisiä K waij oen sil taa soitellen. Maisemallisten arvojen lisäksi Kautulla on runsaasti historiallista taustaa. Se on hienoa viime vuosisadan lopun kanavamiljöötä , esimerkki onnistu neesta vesistöraken tam isesta. TVH :n keskustalainen pääjohtaja Jouko Loikkanen oli aiemmin ennättänyt lausahtaa: "Silta ei pelätyllä ravalla muuta maisemaa, vaan korostaa sen kauneutta. Muista esi-isäisi töitä . '' Näin lukee kivipaadessa Ruovedellä Kautun Kanavasaaressa. 300 miehisen venäläisen sotaväenosaston. "Sil ta sopii maisemaan" , oli Aamulehden uskoltetava seuraavana aamuna. Kautun kanavalle saapuessaan autoilija aina aiemmin hiljensi 10 vauhtiaan, sillä vuolle piti ylittää kapeaa pioneerisiltaa pitkin . Se oli vanh an pirkkalaissuo MEN LUONTO Jl 8J 42 . Nyt vastassa oli mahtava TVH:n insinööriosasto mammuttisiltahankkeineen . Tällä kertaa kotiseutunsa vanhaa kanavamaisemaa puolustaneet paikalliset asukkaat ja ympäristönsuojelijat hävisivät, ja voittaja pystytti muistomerkikseen betonisen siltarohjon . Terttu Laurila Matkamies pysähdy ja ihmettele virkamiestesi töitä " Matkamies pysähdy . Maisematoim ikunnan mietinnössä (1 980) kanavamiljöitä kuvaillaan näin : "Täydellisimmil lään kanavamaisemaan kuuluivat kanavanvanij an asunto , navetta , verstas sekä kanavaa reunustavat istutukset ja lähipellor. Suomalaista maisemaa latistetaan pala palalta hiljaa nakertaen : yksilölliset rakennukset korvataan kloonatuilta laatikoilla, joet oikaistaan ränneiksi, maantiet lini ataan rujosti maisem an muodoista pllttaamatta
Sitten iski mammuttita uti , ja suunnittelij at muljaurtivat esille koko Kanavasaaren kerralla ylittävän 275-metrisen sillan . SILTA YLI KANAVASAAREN Siltojen uusimissuunnittelu alkoi jo 1960 -luvulla. Hanketta heräsivät vasrustamaan paikalliset asukkaat , kotiseutuihmiset ja ympäristönsuojelijat . matalan vaih toehdon kannalla . vsk. Kautun arvokas kanavamaisema Ruovedellä tuhottiin tarpeettomasti rumalla ja kalliilla suursillalla. Matala kaksiosainen silta olisi säästänyt maiseman sekä kulttuurija historialliset arvot. Kukaan ei missään vaiheessa vastustanut kamarien kunnostamista , vaan korkean , maiseman pilaavan sillan stJaan haluttiin matala , ympäristöön sopeutuva silta. alussa TVH:kin oli avartavan kanavasillan Ja erillisen vuolteen ylittävä n sillan eli ns. väylän kiinnekohta, kun pirkkalaiset m atkasivat ryöstämään lappalaisia. museovirasto , Suomen luonnonsuojeluliitto , Pirkanmaan luonnonsuojelu piiri, Pirkanmaan perinnepoliitrinen yhdistys, Ruo11. Korkeaa siltaa vasrustivat m yös mm . Kautru o n m yös Suomen sodan aikaine n taistelutanner, ja vanhan Ruovesi-Uusikaarlepyy n -tien sillanpai kka. Länsi Suom en vesioikeus an toi hankkeelle luvan vuonna 1976. Vielä 70luvun SUOM EN LUONTO \ / H\ 42 . Nyt matkaa ja kaahaa puitten latvojen tasalla tietämättä mitään sillan alle jääneistä ihmistyön ja maiseman merkeistä
Lossi ja sen neljä työntekijää korvataan betonisillalla. SUO MEN LUONTO J/ HJ 42 . Seudun väki oli muutoinkin aktiivista. Matalan vaihtoehdon vuoksi moista vaivaa ei nähty. vesi-seura , Suomen Kotiseu tul iitto, veneil yjärjestöt , sisäasiai nm inisteriön ympäristönsuojeluosasto sekä vesih allitus. Korkeasta vaih toehdosta suunnittelijat rakensivat kauniin pienoismallin , jota kelpasi näyttää ministerillekin . Ero lähtötilanteessa oli korkean sillan hyväksi vain runsas 1 milj . Valmistuttuaan silta tuotti Ruoveden kunnalle kolme työtöntä, koska kanavanvarcij an virka lopetettiin , eikä apumiehiäkään enää tarvittu. vsk.. Molemmil le laitoksille yhteinen tunnusmerkki on tarpeeton mamm uttirakentaminen, suru ton rahojen käyttö ja työn jäljiltä näkyvä rakenteellisen työttömyyden kasvattaminen . mk . Yksi nkertainen syy tähän oli pelko TVH:n konsul ttitöiden loppumisesta tai virkauran rärve lrymisestä . VA LTIONTALOU DEN TARKASTUSVIRASTO ASIALLE . Erään silta-asiantuntijan mu kaan sillan kunnossapitokustannuksiin olisi varattava 100 000 markkaa vuodessa. TVH: n sil tojen kustannusarvioita tulisi valtiontalouden tarkastusviraston silmäillä tiukasti. Nyt valmistu neessa, lopu lta 314 metriä pitkässä sillassa ovat hoitoja korjauskulut jo suolauksen aiheuttaman korroosion vuoksi niin suuret, että ne olisi pitänyt laskea kustannusarvioon. Vesihallituksen hukkaputki on vetänyt veromiljoonia toisensa perästä, ja näin on käynyt myös TVH :ssa. Vuonna 1978 vesioikeus katsoi kuitenkin päätöksessään kaikki vaatimukset aiheettomiksi. Jos M uroleen kanava säästyneekin , on Syvinkisalmi il meisesti seuraava . Todellisuudessa matala si lta olisi saattanut olla jopa halvempi. Kustannuksiin lisättiin myös kanavanhoitajan uuden asunnon hinta 250 000 markkaa , vaikka kanavanhoitajalla oli kaunis, hyväkuntoinen talo Kanavasaaressa. Tässä ei ole sinänsä mitään eri koista , sillä kunnat on helppo saada kan nattamaan työllisyysperusteilla mitä tahansa. Nyt siitä on tehty TVH:n henkilökunnan kesänviettopaikka. TVH:n kova maiseman järsiminen jatkuu . Terrru Laurila on Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin monivuotinen puheenjohraja. Sillan peruskorjaus on yleensä tehtävä 20 vuoden kuluttua rakentamisesta. Perinteinen maisema olisi viehättänyt erityisesti matkailijoita . mk valtion miljoonissa sinänsä mitätön su mma maiseman ja historian hyväksi. Työ kesti hieman yli vuoden, ja sillan hinnaksi tuli 12, 3 miljoonaa markkaa. Se jätti korkeasta sill asta pois kunnossap itoja korj auskustannukset, mutta lisäsi niitä matalaan vaih toehtoon 1. Turhaan. Budjetin paisuttaminen ja kaluston työ llistäminen on mieluista kunnianhimoiselle TVH:llekin . Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä jättivät mammuttisil lan vastustajat lukuisia mu istu tuksia. VESIHALLITUSMA TEM ATIIKKAA TVH ajoi siltaansa hyvin vesihall i12 tusma1s10 ottein. TVH taktikoi kustannusarvioilla. Päätöksestä valitettiin vielä korkeim paan hallinto-oikeuteen, joka tyytyi vain päätöksessään toteamaan: " Luvan saajan tulee ki innittää erityistä huomiota sil tarakenteen ja penkereen muotoilu un ja saattamiseen verhoilun ja istu tusten avulla mahdollisimman hyvin maisemaan sopeutuvaksi.'' Päätöksen jälkeen vedottiin vielä kerran TVH:n pääjohtajaan ja liikenneministeri Veikko Saartoon . Visuvedelle rakennettiin uudet sillat vuonna 1980 vain 8.9 miljoonalla markalla. Tästedes liikenneministeriön, TVH:n , Ruoveden ku nnan ja eri oikeusasteiden yhte istoimin askaroima silta kantaa pikavauhtia viilettäviä kulkuneuvoja, joiden matkustajat tuskin tulevat tietämään mitään alla vilahtavista ihmistyön ja luonnon merkeistä . Sinänsä yllättävää että vesihallituskin , kovan lin jan vesirakentaja, kannatti matalaa vaih toehtoa. TYÖLLISTI YHDEN RUOVETELÄ ISEN VUODEKSI Ruoveden kunta ja TVH ajoivat siltaa työllisyysnäkökohdilla. Lisäksi liikenne olisi saatu luistamaan matalallakin vuolteen ylittävällä sillall a ja avattavalla kanavasillalla erinomaisen hyvin. Askarruttihan asia aikoin aan TVH :ssakin sen omia toisinajattelevia. Matkamies, paina kaasua Kautussa ja kiirehdi Syvinkisalmeen niin kauan kun vielä vo it ih ailla sen maisemaa. Ruotsissa hoitoon käytetään 1 prosentti koko sillaston arvosta. Sillan rakensi loppujen lopuksi yhdeksänmiehinen urakkaryhmä, johon kuului yksi ruoveteläinen. Jokainen ympäristönsuojelijoiden käyttämä asiantuntija kantoi ensimmäiseksi huolta siitä , ettei hänen nimeään saa antaa julkisuu teen. Jos Suomesta ei löydy uskallusta asiantuntemuksen esittämiseen , on sitä syytä hakea Ruotsista. mk ja matalan, maisemaa myötäilevän kaksiosaisen sillan hinnaksi 11. Mitkään demokratiamme keinot eivät pystyneet estämään suuren sillan tuloa. K.anavanhoitajan kertoman mu kaan rekkakuskitkin pitivät Kanavasaaren "pakkopysähdyksiä" mukavana ja tarpeel lisena jaloitte luna. 65 milj . Valtiontaloud en tarkastusvirastolla riittäisi töitä yllin kyllin TVH : n pöllyttämisessä . Vain rahan puu te saattaa tätäkin monumenttia viivyttaa, vaikka viraston sisällä onkin kiistoja kiinteän sillan kannattavuu desta. Kustannuslaskelmia rukattiin sopivasti , jotta korkea si ltavaih toehto näyttä1s1 kannattavamm alta kuin matala. Mikä pisti Kauttuun rakentamaan ki inteän sillan ja katkaisemaan VisuvedenKautun-Muro leen kanavaketj un . 5 miljoonalla markalla pääomitettuna 50 vuoden ajalle. Lähetystö kävi TVH : n pääjohtajan puheilla, ja ministereitä ja eduskunnan oikeusasiamiestä myöten puitiin Kautun suojelua. Vuonna 1979 korkean si llan hinnaksi avioitiin 10.5 2 milj . Paikalliset asukkaat keräsivät lyhyessä ajassa yli 1 000 nim eä siltaa vastustavaan adressiin
Eläm ä on muutakin kuin syö mistä, rahan ansaitsemista ja vapaa-aikapalvelu jen kuluttamista. Edelleen perusajatuksiin kuuluu eril aisten kul ttuurien kunnioittaminen , toisten ihmisten kuunteleminen , riemu ja h iljaisuus ... Jotain tällaista me ajattelemme. Mutta m ihin meitä sitten enää tarvittaisiin . Ja jokin vielä yleisempi , kokonaisempi " pehmeä " m aailmankatsomus on hahmottum assa monille. Meillä on vihreä eduskuntaryhm ä. Pitäisi olla puolue tai järj estö tai kansankokous, joka määrää, miten me äänestämme. Jotkut sanovat , että se on epäd emokraattista. Entä sitten . ) . Emm e luvanneet taivasten valtakuntaa, kun ää nestätte meitä. Ympäristöja rauhanliike hapuilevat roisiaan kohti . Saksalaisten m atkimisesta. Meistä itsestämme riippuu m yös tästä eteenpäin missä määrin meihin luotetaa n . Halusimme ja halu amme yhä korostaa, että tavallisten ihmisten arki päiväiset valinnat , heid än käyttäytymisensä työssä, kotona , koulussa ja lähiym päristössä sekä heidän järj estyn yt yh teistyönsä vaikuttavat enemm än kuin ää nestäminen tai pitkät puheet eduskunnassa . Tehdään mieluummin tukijoukko eduskunnan vaih toeh tosiivell e. Ja ihminen on enemm än kuin pelkkä mies tai nainen . Uusi u topia, mutta m yös suunta. Mutta ei tehd ä kahde n hengen eduskuntaryhm älle huu cosakki a. Emme halua pakottaa ystäviämme valitsemaan , kenen kanssa he tämän jälkeen seuruste levat . K . Jos teem me hirveän huonoja päätöksiä , älkää totelko . Vihreät eduskunnassa. Mistä oikein on kysym ys. Vaaleihin osallistuminen itsessään oli eräänl ainen tietoisku. Samoin vastuu täll ä hetkell ä elävistä ihmisistä siinä m äärin kuin jaksamme tajuta ja kantaa sen . Eduskuntaan o n päässyt h yviä tyyppejä muiltakin listoil ta . H yvä . johon voimme heti läh teä kävelem ää n . puoluedemokratia on usein pelkkä hämäysleikki , jo nka avulla rivijäsenet saadaan luulemaan, että he ovat vastuussa yläpään ratkaisuista. Siinä riittää vähäksi aikaa lehdistöll e pällistelemistä . " Maan puo lustus" -leiri oli merkki tästä. Vivahteista en ryhd y kin aamaan ; lausunto oli joka tapauksessa tarpeen jo siksi, ettei houkuteltaisi helppoheikkejä areenalle . Mitä alamme tehd ä. Mutta älkää ihmeessä luulko , että vihreä eduskuntaryhmä nyt katsoisi yksin edustavansa kaikkia, jotka ajattelevat näin . Väkivallan välttäm inen. heinää tai aitaa) yhdessä. Puoluetta emme ole perustamassa. Mutta eduskunnan päätöksiin kaksi edustajaa ei tietenkään vo i vaikuttaa, paitsi toisten kautta ja toisiin liittyen . Ih misoikeudet, kaikissa merkityksissä, kaikkialla. Emmekä ann a ystäviemm e valita meille viho llisia (sanonut J. SUOMEN LUONTO HHl4Z "k Vihreä lista ei väittänyt saaneensa mitään varsinaista valtuutusta maan vaih toehtoliikkeiltä, eikä se jatkossakaan sellaista havittele. Ei, jotain syvällisempääkin on ilmassa. Vastuu tulevien sukupolvien elinehdo ista kuuluu perusajatuksiin (ei riitä että sa nomme " etsikööt itse lleen uuden maapallon "). Emme halunneet antaa sellaista kuvaa , että maailma muuttuu oitis paremmaksi , kun eduskuntaan saad aan muutama mukava naam a. Katsotaan , mitä saamme aikaan . Minusta tuntuu , että ns . Liitytään toisiimme . 4. Kerätää n nimiä ja osoitteita, vaihdetaan ajatuksia, tavataan , tehdään työtä (vaikkapa esim . N yerere). Me yritämme o lla sen verran viisaita kuin osaamme, ja kuunnella ja harkita sen verran kuin jaksamme. Entä kaduilla ja poluilla. Hurj a juttu , tavallaan . Ja vastuu koko eläm än moninaisuudesta, geeniperim ästä. Emme halua eristäytyä . Meidän kahden henge n ryhm ässä ei tunneta muuta ku ria kuin itsekuri . Monet soittavat ja sanovat haluavansa liittyä meihin . 83 Ville Komsi 13. Kun luo nno nsuojeluliito n hallitus sy ksy llä lausui julki , ettei liitto aio ottaa mahdollista " vihreätä puoluetta" erityis·suojatiksee n , se o li mielestäni järkevä lausunto. Uudet naisliikkeet ovat tällä asialla, ni in m yös yh teisöeläjät ja muut iloisen ja vaatim atto man elämäntavan etsijät. Kiitos silti ... Vaih toehto kilpailuja riistomaailmall e. Tässä sitä ollaan . Upeinta tässä ajassa on se, että va nhat karsin at ovat lahoamassa. Voimme ehkä välittää joitakin ajatuksia toisille
Erikoisilla paikoilla kokee vahvasti elollisen luonnon kyvyn vallata mitä merkillisimpiä paikkoja ja paikata ihmisen sille aiheuttamia vaurioita. Hullu ko olet. Jos itse torilla tallaaminen onkin liikaa näille, erilaisten korokkeiden , kuvapatsaiden ja liikennemerkkien antamassa suojassa ne pystyvät varttumaan muutaman senttimetrin mittaisiksi ja kypsyttämään siemenensä. Kaupunki todella tarjoaa mitä merkillisimpiä ja monipuolisimpia tutkimuskohteita: esimerkkinä vaikkapa muutamia professori Viljo Erkamon tutkimusten ja tiedonantojen otsikoita: Pikkukaupunki-kasviston muistoja "asfaltti-" Helsingissä"; Tehtaanpiipun huippu kasvupaikkana; Pihlaja jalavan epilyyttinå'; Bolshevikkiajan merkeistä' Viipurin kasvistossa; Sompasaari Helsingin kasviston aarreaittoja; Kasvilöytöjä• lentokentå'ltä·; Kesykyyhky marjansyöjä'nå'; Eräistä' kasvihuoneittemme rikkaruohoista; Helsingin kasvit väistyvå't kulttuurin tieltä'; Kivihiilikasat valkomesikå'n kasvupaikkoina; jne esimerkkejä riittäisi , sillä professori Viljo Erkamo ei ole pelännyt tallata asfalttiakaan luontoa havainnoiden. Mutta tuloksekkaan luontoretken voi tehdä miltei mihin hyvänsä. Mutta kiinnostavimpia ovat ne poikkeukselliset kasvupaikat. lähdetään mieluummin saaristoon, suolle, tunturille ... Vielä 1950luvulla kirjoitti Risto Tuomikoski Helsingin yleisimmästä kasvista , hopeahiirensammalesta: Tå'mä' sammal on siksi pieni, ettei monikaan tule sitä' huomanneeksi eikä' tiedä' sen tavatonta yleisyyttä' kaupungissamme. Ravinteisuuden suhteen se vielä menettelee; ei luonnonkallioilla sen herkullisempaa ole , mutta tallaaminen ja muu mekaaninen kulutus ylittää useimpien kasvien sietokyvyn. Se kasvaa katukivien raoissa, porraskivien väleissä', kivijalkojen syvennyksissä·, kallioilla , poljewlla maalla ym . Mutta kun tarkemmin katsoo, niin täysin kasvittomat pinnat supistuvat pienemmiksi kuin aluksi näytti: asfaltin rakosista työntyy voikukkaa, nupukivien välistä versoo sammalta ja pihanurmikkaa; rakennuksen kivijalan rakosissa on sammalia ja haarikkoa ; tuo tiilikattohan on ihan sammalenvihreä, siellähän kasvaa koivujakin ... Ja kun kerran on oppinut katsomaan, näkee yhä enemmän. Kasvipeite kaupungin rakennetuissa osissa on keskimäärin harvaa. Normaalit , multavat ja ravinteiset kasvupaikat ovat niukkoja: puistojen nurmikot, kukkapenkit ja istutukset. Kevä'å'flä' se on kylfå' kaikenlaisen kuran peitossa , mutsuoMEN LUONTO J/RJ -12 . Tallaamista kestävät lajit piharatamo , pihatatar, pihasaunio , ja ravinteisilla paikoilla myös pihakrassi tunkevat esiin kivien välistä . Tiilikatto tai kivijalan rako muistuttavat vielä luonnon kallioita kasvupaikkoina , mutta torin nupukiveyksellä kasvit ovat jo tiukilla. Monet muutkin ovat julkaisseet kiintoisia havaintoja kaupunkien kasvistosta. 'Sk.. 14 ERILAISIA KASVUPAIKKOJA Osa kasvupaikoista muistuttaa tai suorastaan on alkuperäistä luontoa: kaupunkimetsät ja rannat, vedet; osalle taas ei löydy luonnostamme edes vertailukohtaa; esimerkiksi erilaiset jäteja kuonakasat poikkeavat kemialtaan tyystin luontomme maaperästä . Ajoväylillä ja varastoalueilla ja laajoja täysin kasvittomia pintoja, ja puolestaan täysin vihreitä , kasvipeitteisiä pintoja on vähän . Itse olen tehnyt ikimuistettavia kasviretkiä mm. kaatopaikoille, varastoalueille, ratapihoille ja satamiin, jäteja kuonakasoille, takapihoille, Senaatintorille ja Suurkirkon portaille, vieläpä telakka-altaaseenkin! Tällaiset kohteet eivät ehkä tarjoa suurenmoisia luonnonkauneuden elämyksiä, mutta ilman näitä retkiä olisi moni kasvilaji jäänyt vain kirjatuttavuudeksi. Seppo Vuokko Asfaltti kukkii Kaupunkiinko kasviretkelle. Mutta vaikka kaupunkimiljöö pysy1s1 näennäisesti muuttumattomana, saattaa se kasvupaikkana muuttua. Monesti kaupunkien erikoiset kasvuolosuhteet valaisevat havainnollisesti yksittäisten lajien ekologiaa. Helsingin ja Turun kasvistosta on hajahavain toja jo yli 100 vuoden ajalta ne yhdistämällä saisi jo havainnollisen kuvan kaupunkiluonnon muuttumisestakin . ELÄMÄÄ ÄÄRIOLOISSA Hyvin monet kaupunkien kasvupaikat kokeilevat lajien sopeutu vuutta erikoisiin oloihin. Aleksis Kiven patsaan vaiheilla. Suurempina må'å'rinå' esiintyesså'å'n se voi nä'kyå' silmå'llekin nautittavana , kuten erå'inå' kesinä· Rautatientorin nupukivien vå'leissä· esim
Valoa ja tilaa kaupunkikasveilla yleensä riittää ongelmana on saada juurensa maahan. vsk. SUOMEN LUONTO J/8J 42. Seinuscoilla tallaaminen on vähäistä ja niinpä tämäkin siankärsämö kukoisti Helsingin Kampissa seinän ja katupirinoiueen välisessä rakosessa. Hyvinkin erilaiset kasvit yrittävät jatkuvasti vallata kaupunkia, kuten tässä kerrostalon sisäpihalla Helsingin Eirassa: sammal, heinä (pihanurmikka) ja puu (raidan taimia). 15
Varsinkin syyspuolella sateiden jå"fkeen torin kivipinta on ollut katselemisen arvoinen. Olisi vahinko, jos kivien raot joistakin syistä' puhdistettaisiin nå'istå' pikku kasveista. vsk. Aivan viime vuosina laji on ollut mainitulla paikalla paljon vå"hå'isempi. SUOMEN LUONTO 3183 42. Ja minusta syykin on harvinaisen selvä: hiirensammal ei ole kestänyt harjakoneiden metallisten tai muovisten harjasten iatku16 Kevättaskuruoho on puistonurmikoiden aikaisimpia kukkijoita . Sitä on 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen saapunut meille erityisesti puistonurmisiemenen mukana, ja puistonurmikoilta se on levinnyt muillekin kasvupaikoille. ta ennen pitkå"fi sen valkeanv1hreå"t hopeanhohtoiset pikkupatjat koristavat kivien rakoja antaen torin kiveykselle kauniin vårityksen punaisen graniitin vastakohtana. Osa kaupunkien vihreydestä on tietenkin tarkoituksellista, istutettua: villiviini pehmentää monen rakennuksen karuja piirteitä, jos ei talvipuvussa niin ainakin kesällä. vielä olla Helsingin yleisin sammal , mutta ei sitä enää torikiveyksillä tai jalkakäytävien rakosissa näe. Saattaa hopeahiirensammal ltäaasialainen rikkapalsami eli pienikukkainen häpykannus tuli Kuopion rännikaduille alunperin kasvitieteellisenä kepposena : kouluneuvos Enwald kylvi sen siemeniä katuvarsille vuonna 1921 punnitakseen ystävänsä tarkastaja Lönnbohmin kasvintuntemuksen ja Kuopio sai uuden vakinaisen kasvilajin
. ... Erikoiset kasvupaikat voivat olla hyvinkin pienialaisia. , .. Ja runsaasta typestä hyötyvät esimerkiksi jotkin savikat ja pihakrassi . Kaupungin kasvimaailma voi olla uskomattoman rikas: yksinomaan Södermalmin kaupunginosasta löytyi yli 600 kasvilajia! vasti toistuvaa raavintaa. vsk. Purjelaivakaudella lukuisia lajeja saapui maahamme painolastina käytetyn maan mukana. Näin saapuvat kasvit ovat tietenkin enimmäkseen rikkaruohoja, ja koska eri seuduilla rikkaruoholajisto on erilainen , kertoo myllypihan kasvilajisto asiantuntijalle , mitä ja mistä tuotua viljaa 17. : , ... .!,,4 .. Ja kasveja löytää kipsikasojen liepeiltä , jätelietteiltä , tuhkakasoilta . Monet kasvit ovat tulleet myllypihoille viljan siementen joukossa. HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET Kaupunkilaiset arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä eivätkä ne ole merkityksettömiä kasveillekaan. t :}: : //\' ;)~: . ,·, :'· ~:} --~ . Kaupunkiin on lisäksi tullut monia , monia uusia lajeja. , f#:.~.~__ , ., /'' ' ,, ,. Koneharjaus on vähentänyt voimakkaasti muitakin nupukivikatujen lajeja. ~...,, .. ,.,. Näyttely perustuu biologi Per Sigurd Lindbergin erilaisissa kaupunkiympäristöissä tekemiin selvityksiin . Vaikka luontainen kasvillisuus on huvennut , useimmat niiden kasvilajit pitävät yhä puoliaan jossakin kaupungin laitaosissa tai puistometsässä . ~/-. 1.-:) ··-~t~ ·= . Hiilivoimaloiden mustat hiilikasat eivät nekään ole kasvittomia; SUOMEN LUONTO 3183 42 . • ,• •I -· \ · ~-~(::-: \~i;-·•\:ttt.:~/: ·,-:_ :~:; i::.< \. J. \ , ... Erityisen typekkäitä kasvupaikkoja ovat kaupungeissa jotkin liikennemerkkien, pylväiden ja puiden tyvet, joiden kohdalla koirat nostavat jalkaansa ja joihin ehkä aamuyöstä kapakasta hoippuva vieras keventää oloaan .. Kaupungeissa vihreää pintaa on usein vähän, mutta kasvilajimäärä on silti tavallisesti suurempi kuin läheisissä maalaispitäjissä: esimerkiksi Tukholman Södermalmenin kaupunginosassa on noin 600 kasvilajia ja Helsingissä Suomenlinnan saarilla, yhteensä noin neliökilometrin alalla on noin 500 kasvilajia yhtä paljon lajeja löytääkseen saa maaseudulla nuuskia sarojen neliökilometrien suuruisen pitäjän melko tarkkaan. .. päivään saakka avoinna näyttely Tukholman kasvistosta. ··,; :.i _·, ... ..,. · · ... -.. Jotkut kaupunkikasvupaikat ovat taas ravinneolojensa puolesta äärimmäisiä; joko ravinteita on ylenmäärin tai niistä on pulaa. Typen niukkuuden se lienee ratkaissut hernekasvien tapaan juurinystyröissä elävien typensirojabakteerien avulla , mutta ei hiilikasoilla istuvien lintujenkaan tuoma typenlisä liene merkityksetön. ; : f:;i~\L: ~' .,.., .~:,,:'":~~. Matkalippua kasvit eivät tavallisesti lunasta ja aniharva on myös tarkoituksella tuotu; suurin osa tu· lokkaista on tullut jäniksenä junissa ja laivoissa. Kasvipeite on ehkä harvaa, lajeja ehkä vain muutamia ja yksilötkin kitukasvuisia , mutta ne silti osoittavat mihin elämä pystyy. Kasviretki Tukholmaan! Tukholman kaupunginmuseossa on elokuun 14. ', . (J . erityisesti näyttää kookas valkomesikkä viihtyvän niillä. Tullimiehen tu· lokkaat ovat välttäneet tavallisesti piileksimällä pakkaustarvikkeissa ja pehmikkeissä. . ' 1 i ... Ja m ikä niitä toisi , ellei liikenne
Vakinaistuneissa tulokkaissa ei taida olla yhtään afrikkalaista lajia (esimerkiksi Marokosta on korkkitammen mukana tullut kymmeniä eksoottisia lajeja); ei myöskään Australiasta. Näistä sillanpääasemistaan se levisi nopeasti maanteitä ja rautateitä pitkin vallaten koko eteläisen Suomen jo viime vuosisadalla. siinä myllyssä on käsitelty. Sen täytyi levitä ensin halki Amerikan mantereen ennen kuin se pääsi Eurooppaa valtaamaan. Ja aikojen kuluessa onnistujia kertyy yhä enemmän: erään arvion mukaan 1 330 vakinaisesta kasvilajistamme olisi alkuperäisiä vain 950 ja 380 lajia olisi saapunut ihmisen mukana maahamme. Tulokkaita saapuu varmasti kaikkialta maapallolta , minne vain kauppayhteyksiä on , mutta onhan selvä, etteivät trooppiset kasvit pysty kotiutumaan luontoomme. Suomeen se saapui vuonna 1849 tietenkin ensin Helsinkiin , sitten Turkuun ja Lappeenrantaan . vsk.. Pihasaunio oli alunperin itäaasialainen ja länsiamerikkalainen kasvi . Yleistyessaan nimenomaan pihamailla kasvi tuli nopeasti tutuksi suomalaisille : Suomen kansa on ehtinyt antaa jo yli 80 erilaista nimeä tälle tulokkaalle. Tässä pihasaunion seurana kukkiva lurukka on paljon vanhempi rulokas : Tillanz mainitsee sen Turun seudun kasvi luettelossa jo vuonna 1683. Samanlaista valloitusretkeä tekevät parhaillaan mm. Useimmat kaukotulokkaista eivät pysty säilymään uudella kasvupaikallaan yhtä kesää pitempään saati valtaamaan uusia kasvupaikkoja, mutta suuresta yrittäjien joukosta aina joku onnistuu. SUOMEN LUONTO J/NJ 42 . kin pitäjien vakinaiseen kasvilajistoon ja puuttuu vain uudistalojen ja vähän käytettyjen kesämökkien pihamailta, eikä se enää mitenkään ole kaupunkikasvi . Itse näin tarhasaurikin, Andien mykerökukkaisen, ensi kertaa Helsingin Erottajalla, jossa se hyvin kukoisti Tellervon patsaan juurella pensasistutuksissa. Sen verran kylmän arka se ilmastossamme on, että vakituisimmin se esiintyy kasvihuoneiden ja kauppapuutarhojen rikkaruohona. Mutta muutama eteläamerikkalainen kasvi on sentään yllättäen pystynyt kotiutumaan meillekin . amerikanhorsma , rikkapalsami eli pienikukkainen häpykannus , tahmeavillakko ja kanadankoiransilmä kolmen viimeksi mainitun tulokkaan esiintymien painopiste on vielä kaupungeissa ja maalikylissä, amerikanhorsma mennä viilettää jo pitkin pellon ja maanuen ojia maaseudullakin . Nyt se kuuluu jo pohjoisimpien18 Pihasaunio saapui maahamme rapakon rakaa vuonna 1849 ja on jo levit1äy1yny1 koko maahan
Vaikka kauppa ja liikenne ovat kasvaneet moninkertaisiksi, uusien tulokkaiden mahdollisuudet ovat pienentyneet. Kappaletavaraa ei paljonkaan käsitellä: tavara kulkee konteissa . Tässä Turun satamaratapihalla sen seurana kasvaa järviruoko. Pakkausja pehmikemateriaalit ovat paperia ja muovia , jotka eivät sisällä eläviä siemeniä. Tulokaslajistokin on aikansa elintapojen ja kauppasuhteiden ja -tapojen kuvastin : eri aikoina satamista ja ratapihoilta löytyvä lajisto on erilainen ja tällä hetkellä se on niukempi kuin vaikkapa viisikymmenluvulla. ..,. Jo vakiintuneet ja runsastuneetkin kaupunkikasvit voivat kaupunkirakenteen ja elintapojen muuttuessa joutua yhtäkkiä taantuvien lajien listalle ja lopulta kadota, ja uudet lajit , ennen kenties vallan tuntemattomat tai ylen harvinaiset, yleistyvät äkkiä nekin ehkä seuraavan kaupunkirakenteen mullistuksen yhteydessä hävitäkseen . KA UPUNKIKASVISTO MUUTTUU Aika muuttaa siis kaupunkikasvistoakin . Mutta retkeilkää kaupungeissa ja lähiöissä , kaatopaikoilla satamissa ja ratapihoilla; tehkää muistiinpanoja ja kuvatkaa , niin sitten vuosien kuluttua on jotakin , mihin perustaa käsityksensä muutoksista! D 19 "' :i "' > "' ..,. vsk. .2.. Ja viime vuosikymmeniä mullistukset ovat olleet nopeita. Ukonpalko, nimestään huolimatta pikemminkin kaalin kuin herneen sukulainen, on saapunut maahamme Etelä-Venäjän aroilta. Ratapihat on sepelöity ja satamat asfaltoitu, joten satunnaisesti kaikkien varmistusten ohi päässeen siemenen on aikaisempaa vaikeampi löytää itämispaikkaa. vat erny1sen typp1p1t01sia ja fosforipitoisia. Näiden typpilajisto , jota Annikki Saarisalo-Taubert saattoi vielä 1960-luvulla tutkia Porvoossa, Loviisassa ja Haminassa, on joko tyystin katoamassa jotkut lajit kuten litutilli ja kylämaltsa sentään pitävät toistaiseksi pintansa kaatopaikoilla. Kasvien kannalta maaseudun ja kaupungin ero kasvoi vuosisadan alkupuolella. Mitä kaikkea aivan viime vuosien muutokset merkitsevät kasvien kannalta, on vaikea vielä ennustaa. Jo ehkä vuosisatoja käytetyt pihamaiden pikkupuutarhat olisuoMEN LUONTO 3183 42. Nyt taas erot tasoittuvat: kaupunkimainen rakentaminen kerrostaloineen ja asfalttiaavikoineen on levinnyt maaseudulle ja kaupungit leviävät metsiin erillisiksi lähiösaarekkeiksi . Tällä vuosisadalla ovat kaupunkien ydinalueilta huvenneet multaiset kasvupaikat: kukkapenkit , puutarhat, ryytimaat ja kompostit
Sieni on herkullinen, mutta nopeasti vanheneva ja pilaantuva. Pitkäikäinen rihmasto sienen tärkein osa elää m aa n alla tuottaen itiöemiä vain suotu1s1ssa olosuh teissa. Osaa lajeista on vaikea havaita . N e ottavat ravintonsa laajan rihmasto nsa avulla humuksesta eivätkä tarvitse sym bioosisuhdetta isäntäkasvin kanssa. Tyypilliset nurmikkosienet ovat karikkeen lahottajia . Seppo Huhtinen ja Jukka Vauras Nurmikoiden sienimaailma Nurmikoiden sienistö on monipuolinen. Nurmilla kasvaa vanhetessaan "musteeksi" muuttuvia lajeja, raskasmetalleja rikastavia ja jopa sinihappoa tuottavia sieniä. 20 SUOMEN LUO TO 3/ 83 41 . vsk.. Esimerkiksi p ienen Suomumustesientä voi nousta nutmikoille massoittain. Keruussa ja käytössä ei siis kannata vitkastella; muutoin sienet ehtivät sulaa musteeksi. Myös puiden m ykoritsaeli juurisieniä esimerkiksi ratteja ja haperoita kasvaa nurmikoilla. Niiden kasvun m ahdollistavat pitkälle ulottuvat puiden Juuret. Vilkkaiden teiden varsilta eikä teollisuusalueilta ei pidä kerätä sieniä raskasmetallien vuoksi. Mutta nurmilla kulkijan huomio kiinnittyy ennen kaikkea sienten muodostamiin säännöllisiin kehiin noidankehiin. Vaikka nurmi näyttäisi sienettöm ältä, sen lajista voi olla runsas