Ne ovat saavutuksia, jotka kestävät niin kauan kuin on olemassa sivistystä eikä ihmiskunta vaivu takaisin villin asteelle . On turhaa toivoa ja väärin vaatia, että ihminen lakkaisi harjoittamasta tiedettä ja luopuisi teknologiasta. Ihmisen täytyy kuitenkin oppia oikein käyttämään omaisuuttaan. v. Burianin mammu11imaalaus kirjasta Urtidens djur. Otava 1981 .. Asia voitaisiin kuitenkin ilmaista myös sanomalla, että ihmisen täytyy tieteen ja teknologian aikakaudella vielä löytää itsensä, selvittää kuka hän on.'' G.H. 1940luvulla kuva mammutista oli vielä tällainen, nykyisin piirretään mm . Kannessa Z. Kun ihmiselle asetettavat vaatimukset muotoillaan tällä tavalla, merkitsee järkevästi eläminen samaa kuin luonnon järjestyksen noudattaminen . Hänen on opittava hyödyntämään ja ohjailemaan luontoa pienessä mittakaavassa horjuttamatta sen tasapainoa suuressa, huolehtimaan, että hänen tekojensa tavoitehakuisuus ei vaihdu omalta kannalta tuhoisaksi tekojen seurauksissa. torahampaat sojo11amaan paljon enemmän kohti toisiaan . Ihmisen täytyy tuntea mahdollisuuksiensa rajat ja käsittää, että luonnonlait sitovat hänet suurempaan kokonaisuuteen kuin se, jota yksilöt ja ryhmät pystyvät hallitsemaan pyrkiessään tyydyttämään lyhytnäköisiä haluja ja toiveita. Wright: Humanismi elå'mänasenteena 191 s. ''Tieteestään ja teknologiastaan huolimatta ihminen ei ole luonnon yksinvaltias, kuten paholainen uskottelee Faustille Marlowen draamassa
Kansalaisten edun kannalta asia on juuri päinvastoin. Ei edes hiukan sensaatiomainen julkisuus ole haitaksi, varsinkin jos siihen saadaan edes hiukan mukaan poliittisen ajojahdin makua, joka kirkastaa uhrin marttyyrin kruunua. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Offset-Kopio, Helsinki Painopaikka: Forssan Kirj apaino Oy, Forssa SUOMEN LUONTO J/ 82 41 . Hänen valtansa tuppaa ikävästi kapenemaan julkisuuden seurauksena. Mitä me jo toteutuneiden hankkeiden arvostelusta enää hyötyisimme. 2/ 1 s4500mk 1 / 1 s 2800 mk 11 2 s 1600 mk l /4 s 1000 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 m k 3600 mk 5000 mk takak . T ilaushinta on 90 mk . Vuonna 1982 Suome n Luo nto ilm estyy kahdeksana num ero na. Nimenomaan asioiden valmistelun tulee olla julkista, jotta eri etupiirien erilaiset näkemykset saadaan ajoissa tietoon ja arvioitaviksi. ) Taitto : Markku T aottu TOIMITUSNEUVOSTO An tti Karlin , Kalev i Keynäs, Marjukka Kulm anen , Tapio Lindholm . Vaikka nyt voittaisimmekin Kaitforsin kiistan ja voimala purettaisiin, luonto on jo taistelun hävinnyt: koski ja joki ovat jo pilattuja . 90406 26 2. Pirjo Tuusa, Pertti Uot il a ja Juh a Valste. Virkamiehen vallan olennainen väline on esittely: mitä asioita otetaan esille ja miten ja milloin; mitä seikkoja korostetaan ja mistä vaietaan , Poliitikotkin joutuvat tekemään päätöksensä paljolti virkamiehiltä saamansa tiedon varassa. Til auk set välittää m yös Suom en Luo nno nsuojelun Tuki Oy. Lehti voidaa n til ata maksam all a ti laush in ta postisiirtot ilille no 608 2 11. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suom en luo nn onsuoje lu lii to n toimisto . Joudumme, nyt jo varsin arkana kysymään, saako virkamiestä arvostella. 30. ILMOITUSHINNA T mv. Siksi ympäristönsuojelijain on tärkeätä seurata ainakin yhtä lailla virkamiesten toimia kuin poliitikkojenkin . kesäkuukausin a 8.3015. Korkeat virkamiehet ovat yhtä vaikutusvaltaisia kuin yksittäiset poliitikotkin . Ja siksi virkamiesten toimia on saa ta va arvostella. Virkamiesten mielestä asiat sujuvat parhaiten täydessä hiljaisuudessa, kun suunnitelmia siirrellään vain virkamieheltä toiselle . Poliitikot ovat kuitenkin jo uransa valitessaan ottaneet taakakseen julkisuuden: he tarvitsevat julkisuutta ja he tietävät sen . Suom en luonnonsuoje lulii to n jäse nill e 65 mk . Veikko Neuvo nen , Helge Ro mu . lrtonum ero 12 mk . Toisin kuin poliitikoille, virkamiehelle julkisuus ei yleensä ole eduksi. N :o 3 1982 41 . Tämä on oikeastaan paljolti virkamiesten omaa syytä. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 001 50Helsinki 15,puh .90-642 88 1 Lii ton toimisto on avoi nna m aa nar. Halua julkisen keskustelun ja arvostelun tukahduttamiseen on osassa virkamieskuntaa. On lapsellista uskoa, että virkamiehet vain passiivisesti toteuttavat luottamusmiesten tahdon. Ja koska kuivia eduskuntajuttuja ei riittävästi lueta, on tarpeen varsinkin vaalikausien loppupuolella saada itseänsä näkyviin enemmän , vaikka sitten kotiesittelyin ja haastatteluin. TOIMITUS Päätoimi ttaja: Seppo Vu okko Toimitussihteeri : Auli Kilpeläinen Toimittaja : Kaa rin a Mi ettin en (vt. Pyhä virkamies Tamminiemen pesänjakajat käynnisti jälleen tiukan keskustelun poliitikkojen intimiteettisuojasta. Erityisesti siellä toivotaan keskeneräisille asioille julkisuussuojaa. ta ista perjantaih in kl o 8.30-16.00. Julkisuudessa suunnitelmat esitellään mieluusti vasta päätösvaiheessa, jos se silloinkaan on välttämätöntä. Emme suinkaan kertoneet hänen yksityiselämästään vaan hänen virkatoimistaan. Ja tämä tekee Julkisen Sanan Neuvoston päätöksen tärkeäksi. vsk . Näin siksi , että julkisuus on yleensä virkamiehen toimien arvostelua eikä saavutusten esittelyä . D 3. Suomen Luonto on nyt polttanut näppinsä arvostellessaan erästä virkamiestä; Julkisen Sanan Neuvosto on antanut huomautuksensa. 90-710 184 tai 701 1065. Ei, kyllä he oman näkemyksensä mukaisesti yrittävät vaikuttaa asioiden kulkuun tehdessään suunnitelmia ja selvityksiä ja esitellessään niitä . Päätöksen teon jälkeen asia yleensä taas on virkamiesten valvonnassa _ Nyt he määräävät, millä tavoin hanke toteutetaan ja seuraavat sen edistymistä ja valvovat sitä. 4200 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusm yy nti : Heikki Kultti , puh . Osoitteenmuu tokset pyydetään ilm oittam aa n kirja/h~esti liiton to1m1stoo n. Ne rvande rinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, pu h
. .... 14 Syyllinen silakoiden silmätcöm yyteen on löytynyt. . . . . . . 13 Saimaan oma nieriä, nahkalohi , uhkaa hu veta sukupuuttoon . Aimo Jårvinen: Vuorikemian jätevedet uhkaavat Selkämerta.. . . . Riitta Kojo, Rii"tca Leinonen ja Aimo jå"rvinen: Porin kalastajien ankeat ajac . Jaakko Heinonen: Savikuopac somia pienvesiä .. Lasten Luonto 4 38 40 41 42 SUOME LUONTO \ / 82 41 v,k .. . 18 Silakat uivat puhtaammille vesille, kalastajan on seurattava perässä tai tyydyttävä turskaa n . .. . . . . . . . . . . . . Toimeen on tartuttu. . . . . Leena Aho: Liisa Ihmemaassa . .. . ..... . 25 Ruokalistalla nokkosmuh ennosca, juom aksi kanervankukkateetä. ....... . . ... . . . . . . . . . . . . .. . 31 " Järvi elää, koska se kasvaa sateella" lapsen ympäristöoppia. . . . . . . . SUOMEN LUONTO 3 1982 Auli Kilpelå'inen, Tapio Lindholm ja Johan Ulfvens: Björn Kurten ja vanhojen luiden tarinat. . . . . . 21 Savikuoppien uusi elämä Ulla Lehronen: Kevein eväin luontoon . . . . . . . . . . . . . . Summaries of che Main Arcicles ... ...... . . . ........ Matti Leinonen: Ympäristökasvatusta koulunpenkillä 33 Y mpäristökasvacuksesta on paljon porua , mutta villat ovat vielä vähäiset Ari Pulkkinen: Vaihtoehto curpeenpolcolle . . . 36 Suokaasu saattaa olla tulevaisuuden saasteetonta energiaa Katsauksia, uutisia Kirjallisuucca . . . . . . ............ . . . . . . . . . . . . 10 " Se on vaiston villiä juhlaa, joka siittää, sortaa ja tuhlaa" (Aaro Hellaakoski) Saimaannieriän suojelu käynnistymässä. .. . . . . . . . ........ . . . 5 Suomen ai noa paleontologian professori kertoo salapoliisincyöscään muinaiseen aikojen elämän jäljittäjänä Yrjö Haila , Olli Jå.rvinen , Esa Ranta ja Kari Vepsåiå'inen: Evoluutio Suomen luonnossa II: Luonnonvalinu .
Viking Nyström: etelännorsun kallo (Björn Kurten: Jääkausi, WSOY 1972). Auli K1lpefå•inen, T:;.pio Lindholm ja Johan Ulfvens Björn Kurten ja vanhojen luiden tarinat lajien elinikä vaihtelee suuresti, mutta keskimäärin suurehkot nisäkäslajit ovat eläneet puolesta miljoonasta miljoonaan vuotta. geologian , arkeologian , ilmasto-opin, geofysiikan , kemian , eläintieteen ja kasvitieteen tutkimustuloksia ja -menetelmiä. Paleomologia on tyypillinen monitiede: se käyttää mm. Pääasiallista tutkimusaineistoa paleontologille ovat fossiilit aina pienestä luunsirusta 20-30 -metns11n dinosauruksen luurankoihin, jotka ovat säilyneet nykyaikaan maakerrostumiin hautautuneina. Nykyinen ihmislaji on "vain" runsaat 100 000 vuotta vanha, joten vielä pitäisi olla aikaa jäljellä! Näin sanoo Björn Kurten, Suomen ainoa paleontologian professori ja tuottelias tieteiskirjailija, jonka kirjoja on painettu 14 kielellä eri puolilla maailmaa. Kurtenin mielestä sosiaaliset ristiriidat ja epäoikeudenmukaisuus eivät ole alkuperältään biologisia. Professori Kurten, eikö täl5. Mutta ihmislajin 400 000 -vuotisen tulevaisuuden tiellä on useita esteitä, joista suurimpia lienee se, ettei ihminen itse ymmärrä omaa luonnettaan. Hänen mielestään länsimainen cowboy-ihanne kuvastuu niiden muotibiologien ajattelussa, jotka väittävät ihmistä syntyjään aggressiiviseksi lajiksi. Tällaisen väitteen nojalla on helppo vierittää syy sodista ja köyhyydestä lihansyöjä-esi-isiemme niskoille. Paleontologia tutkii sukupuuttoon kuolleita kasveja ja eläimiä. SUOMEN LUONTO J/ 82 41 ,sk
Ja asiantuncijahan voi olla olematta ammattilainen , ilman mitään muodollista koulutusta . Jos joku löytää vanhan luunpalan esimerkiksi sorakuopasta , on tärkeää että se lähetetaan meille (Geologian laitos , Snellmaninkatu 5, 001 70 Helsinki 17). Ainoastaan siinä tapauksessa, että suhtautuu fossii leihin pelkkinä järjesteltävinä pikkuesineinä tai ajanmäärityksen apuvälineinä. Ansio tästä lankeaa professori Kurtenille: 60luvun alusta lähtien hän on julkaissut englanniksi ja ruotsiksi kymmenkunta populaaritieteellistä kirjaa . Kirjoitusvimma . Toiset omistautuvat prekam brisen elämän tutkimiselle ; Suomessakin mo net prekambriset kerroskivilajit sisältävät runsaasti pieneliöiden fossiileja. Professori Kurcenin romaani Musta Tiikeri on eräänlainen kaunokirjallisuuden ja populaaritieteen välimuoto. laisen luuston jäänteisiin sidotun tieteenalan ympärillä leiju ruumishuoneen tunnelma . ,-k.. ''Paleontologi on henkilö jota geologit pitävät kunnon biologina ja biologit mainiona geologina.'' SUOMESSAKIN ON FOSSIILEJA Mitä suomalaiset paleontologit ovat enimmäkseen puuhailleet. Tämä on eräänlaista salapoliisityötä. Mitä vaaditaan h yvältä tieteen polularisoijalta. Hänen jälkeensä ei kukaa n vakavissaan työskennellyt paleo ntologian parissa , kunnes minä ryhd yin jatkamaan perinnettä. . (Kureen tosin luennoi eniten eläintieteilijöille) . Ylipäätään tällä hetkellä tuntuu vallitsevan hyvin m yö nteinen suunta. On ymmärretty, kuinka tärkeää tieteen populari sointi on, ja o lemme mm. Ja monet ovat kertoneet , että heidän kiinnostuksensa paleontologiaan heräsi heidän luettuaan jonkun kirjoistani . Viime vuosikymmeninä ei ole tehty uusia löytöjä . Tämä menneisyyteen SUOMEN LUONTO 31 82 41. Esimerkiksi paleobiologia ("muinaisbiologia") yrittää muodostaa mahdollisimman tarkan kuvan muinaisesta kasvija eläinmaailmasta . Jos löydän esimerkiksi tällaisen yläleuan , jossa on kaksi hammasta , voin heti sanoa että se kuuluu hyeenalle ja voin määrittää lajin , ja muiden saman lajin löytöjen perusteella voimme rakentaa koko eläimen ja tiedämme esimerkiksi millaiselta alaleuka näytti. Lisäksi täytyy pitää kirjoittamisesta ja olla innostunut tekemään kunnollista työtä m yös tehtävän mekaanisemmalta osin. Ne ovat saavuttaneet menestystä pohjolassa ja anglosaksisissa maissa , ja osa on käännetty jopa japaniksi. Mutta heti kun ne näkee jäänteinä muinaisaikojen elämästä , ne muuttuvat eläviksi ja kiintoisiksi . Jääkauden lopulta ja sen jälkeise ltä ajalta löytyy koko joukko materiaalia, ja kiinnostavaa on tutkia eläinten luita arkeologisilla löytösijoilla , se kertoo paljon muinaisten ihmisten elämästä. On hauskaa välittää lukijoille käsitys siitä , mikä itsestä tuntuu todella jännittävältä . Nyt tuntuu paleontologialla olevan Suomessa tulevaisuutta . Helsingin yliopistossa paleontologia on liitetty geologiaan, ja varsinainen oppiaine onkin geologian ja paleontologian oppisuunta. Ruotsissa on itsenäinen paleontologian laitos sekä Lundin että Uppsalan yliopistossa, ja muualla 6 maailmalla laitoksia on ' 'vaikka kuinka monta" , kertoo Kureen . Muissa korkeakouluissa paleontologiaa voi opiskella ainoastaan jääkauden jälkeisen eli kvartäärigeologian yhteydessä. Professuuri ei siis ole vakituinen , vaan se on myönnetty Kurtenille hänen henkilökohtaisten ansioittensa perusteella , eikä professorilla ole johdettavanaan omaa laitosta assistentteineen. TIEDEMIEHEN KIRJO ITUSVIMMA Vaikka paleontologeja on Suomessa vähän, paleontologiaa on täältä käsin popularisoitu harvinaisen paljon . Niitä olisi pitänyt olla , ja epäilemmekin että ihmiset pelkäävät lähettää niitä meille. Sitä ei saa puhdistaa , lika auttaa työtämme. Mikä saa teidät ottamaan tieteenteon rinnalla harteillenne tällaisen popularisoinnin taakan. Alexander von Nordmann , ensimmäinen eläintieteen professorimme , työskenteli l 800-h1vun alkupuolella ennen Suomeen siirtymistään ennenkaikkea eteläisellä Venäjällä, ja hänen suuri kokoelmansa on nykyisen paleontologisen museomme ytimenä . Paleontologialla on Suomessa vanhoja perinteitä . Meitä on yhteensä niin vähän, ettemme voi kattaa koko tutkimuskenttää , vaan meidän on keskityttävä tiettyihin kysy myks11n. Onko paleontologeilla tavallista parempi mielikuvitus. Tuntematonta eläinlajia emme voi koskaan loihtia esiin yhden luun avulla. Kaikki uudet löydöt valaisevat eläimistömme historiaa. Toiset tutkivat selkärankaisia, lähinnä tertiäärija kvartäärikauden nisäkkäitä . MIKÄ ON P ALEOFIKTIO. Sitävastoin saatamme tunnistaa yhden ainoan luun jollekin aiemmin tunnistetulle eläimelle kuuluvaksi. . Mutta kielto ei kuitenkaan koske luulöytöjä , vaan kaivuuta saa jatkaa vapaasti. Nuoret paleontologit ovat keskittyneet kahden aihepiirin ympärille . SALAPOLIISITYÖTÄ Maallikosta paleontologia voi vai kuttaa noituudelta , jonka taitaja loihtii esiin kuvan koko eläimestä yhden luunsirun pohjalta. Björn Kurten on ollut paleontologian ylimääräinen henkilökohtainen professori Helsingin yliopistossa vuodesta 1972. Meillä ei ole Suomessa kovin paljon fossiileja, mutta aina kuitenkin jotain , esimerkiksi prekambrisia fossiileja ja jonkin verran on jäänteitä myös kambri, ordoviikki ja siluurikaudelta . Usein ihmiset varmaan salaavat luuiöytönsä , koska he luulevat että joutuvat keskeyttämään työt. saaneet uuden populaaritieteellisen aikakauslehden , Tiede 2 000 . Ensiksikin täytyy tuntea asia, josta kirjoittaa . Suomeksi ei kuitenkaan ole ilmestynyt kuin kaksi teosta: Jääkausi (WSOY , 1972) ja Musta Tiikeri (Tammi , 1981)
SATTUMAA VAI EI. Se voi kehittyä hypoteesiksi, ja jos hypoteesi osoitcau cu u toimivaksi, se saa teorian aseman. Tämä oli tapa esmaa eräs ajateltavissa oleva malli. Tieteessä tarvitaan mielellään monta mallia SUOMEN LUONTO l / 82 4 1. s1Jo1tettu tieteisromaani esmää erään mallin siitä, kuinka kävi kun nykyihmiset ja sittemmin sukupuuttoon kuolleet neandercalin ihmiset kohtasivat Euroopassa 35 000 vuotta sitten ja nykyinen ihmislaji astui neandertalilaisen tilalle. Kyllä, paljonkin. Kureen on cyöskennellyc monia suomalaisia biologeja konkreettisemmin evoluution parissa. Koska neandertaaliäidic saivat paljon enemmän steriilejä lapsia, tämä laji taantui ja kuoli sukupuuttoon. Tässä tapauksessa fiktio oli mielestäni sovelias tapa esittää malli. Paleontologian oppikirjat ovat aina vanhentuneita, eikä se voi johtaa muuhun, kuin että vanhentuneet näkemykset vallitsevat. En yllättyisi, jos paleofikrio tulisi yhä suositummaksi suu ntaukseksi. Mahtavat mammutin torahampaat vartioivat paleontologisen museon kokoelmia Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian laitoksella . Joka kerta kieleen erilaiset sanastot tuovat tekstiin uusia näkökulmia, ja lopulliset versiot voivat poiketa toisistaan aika lailla.'' Musta Tiikeri valmistui neljässä vuodessa, mutta suuri tieteellinen teos Pleiscocene Måmmals of North America, jonka Kureen kirjoitti yhdessä Elaine Andersonin kanssa ja joka ilmestyi 1980 , vei 10 vuotta. Monet ovat olleet uskomattoman hyväntahtoisia , se on mukavaa , odottamatonta. Kyseessä ei ollutkaan sellainen aggressiivinen valtaus kuin on usein kuviteltu. Kirjoitin Mustan Tiikerin kuin historiallisen romaanin , jossa kehykset määräytyvät sen mukaan , mitä tiedetään kyseisestä aikakaudesta. Björn Kurten yrittää päästä ainakin kerran vuodessa maastoon, koska paleoncologin työ ei saa olla pelkkää kirjoituspöytätutkimusta. " Kielet rikastuttavat toisiaan: on jännittävää kirjoittaa vuoroin ruotsiksi ja vuoroin englanniksi ja kääntää useita kertoja suuntaan ja toiseen. Ehkä ne jocka eivät pidä mallista, eivät ole ottaneet yhteyttä.. "k samasta asiasta, jotta voidaan edetä laajemman materiaalin pohjalta. Ajatelkaamme esimerkiksi vain sairaalacaucia , joka on syntynyt aiheuttamastamme mikro-organismien evoluuciosca . . Kureen kirjoittaa samanaikaisesti useita kirjoja , ja hän kirjoittaa ainakin kahdella kielellä , englanniksi ja ruotsiksi . Tietyissä tapauksissa voivat camancyyppiset kirjat vahvistaa vanhoja ennakkoluuloja ihmisen luonteesta. Monestihan tieteellisen teorian ensi vaihe on malli , joca testataan eri tavoin. Historiallisessa romaanissa täytyy ottaa huomioon cieccyjä historiallisia henkilöitä mutta tässä tapauksessa ainoastaan ympäristö, kasvisto, eläimistö, geologia jne. Onko evoluutiolla merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Se että evoluutiota vastustetaan voimakkaasti vielä 120 vuotta teorian esittämisen jälkeen joh7. Hiljakkoin kuulin kalifornialaisen kollegani lukeneen Mustan Tiikerin ja innostuneen ideasta niin, että hän aikoo nyt tehdä jotain samantapaista. Yllätyksekseni malli on saanut vain ylistystä antropologeilca , joihin olen ollut yhteydessä. Evoluutio osoittaa , miten vaikeaa tieteen popularisoijan on asiallisin perustein vaikuttaa ihmiseen arvostuksiin . Mikä on paleon ja fiktion, menneisyyden tosiasioiden ja mielikuvituksen, suhde paleofikciossa. Kureen on päätellyt , että kaksi lajia risceycyiväc ja niiden jälkeläiset olivat steriilejä. Ylipäätään olemme taitavia valikoimaan esiin vahinkoa tuottavia eliöicä käyttäessämme vääriä menetelmiä niiden kukiscam ise ksi. Kirjoiccajac eivät välttämättä ole paneutuneet alaan, ja siksi he käyttävät hyväkseen oppikirjacietoja
Vieläkään ei olla yksimielisiä siitä, mikä oli ihmisen osuus jääkauden jälkeisiin massakuolemiin . Selvästikin ihmispopulaatio oli tasapainossa ympäristö n tuottokyvyn kanssa . Kurten on osallistunut myös keskusteluun ihmisluonteesta, jota ovat hallinneet enemmänkin sosiaaliset normit kuin tieteelliset tosiasiat. He käyttävät paljon aikaa tuottaakseen silkkaa roskaa , jota voisi kutsua epätieteeksi. Tällaiseen väitteiden pohjalta meidän onkin helpsuoMEN LUO TO J/ R241. N ykyisin on niin paljon muuta ajateltavaa ... Millaisena paleontologi näkee sattuman osuuden , aiheuttaako se hänelle sieluntuskaa. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että ihmisellä oli toissijainen vaikutus ja että varsinainen syy oli ympäristön muutos. Ihminen ei missään nimessä ole kehittynyt sattumalta vaan erittäin m onimutkaisesta sattuman ja ei-sattuman (eli ns. .. Se merkitsee köyhtymistä, mikä on aivan toista kuin luontaisissa oloissa. Professori Kurten on sanonut pitävänsä evoluutiota niin itsestäänselvänä, ettei hänen mielestään kannata edes keskustella siitä onko sitä vai ei. Jääkaudella ihminen vaikuttaa eläneen hyvässä tasapainossa ympäristönsä kanssa. v, k.. Luultavasti ihminen oli se ylimääräinen rasite , jonka takia eläimet kuolivat vaikka olivatkin selvinneet aiemmista il mastonmuutoksista . Sanokaamme tuhannessa vuodessa ei kuole montakaan prosenttia eläimistöstä , kun laskemme keski8 arvon koko geologiselle ajalle. Nykyisenlaiset ihmiset ovat eläneet runsaat 100 000 vuotta. Eikö tällainen tieto saa vähättelemään nykyistä sukupuuttoon kuolemista . Mannerlaattojen liike vaikuttaa suoraan evoluutioon, enty1sesu tämän näkee niistä erikoisista eläimistöistä , joita on syntyn yt eristyneille saarille tai m antereille . Euroopankin eläimistöön mannerlauttojen liikkuminen on jättänyt jälkensä: Kun Eurooppa oli eronnut Pohjois-Amerikasta ja Uralin itäpuolinen meri oli kuroutunut umpeen , sai aasialai nen eläimistö vapaan pääsyn Eurooppaan. UUSI GEOLOGINEN MAAILMANKUVA Jos evoluutio on muuttanut kuvaamme elävästä luonnosta, on teoria m annerten liikkumisesta yhtä paljon mullistanut käsitystämme elottomasta luonnosta. suuntaavan tekijän) vuorovaikutuksesta. Tämän tapainen perusluonnontiede ei nimittäin enää ole sellainen yleinen puheenaihe kuin se oli Darwinin aikoihin. Vaikuttaa melko turhalta osallistua keskusteluun , jossa kaikki halutaan selittää yksinkertaisin iskulausein . Teoria on todella jo vanha , mutta yleisesti tunnetuksi se on tullut vasta äskettäin. Ihminen on ympäristön dynamiikassa kokonaan uusi tekijä , joka Euroopassa astui näyttämölle jääkaudella. . Mutta eräänlainen nisäkäslajien iän keskiarvo on puolen miljoonan ja miljoonan vuoden tienoilla . Evoluutiota ei voi tiivistää iskulauseisiin . Ainut tapa ymmärtää sitä on antautua vakaviin opintoihin ja valmistautua lukemaan aika monta kirjaa. Se mitä kreationistit esittävät, ei ole tieteellisesti katsoen minkään arvoista . tuu monesta syystä: evoluutio on hidas prosessi , jota ihmisen on yleensä vaikea panna merkille , ja jokaisen meistä on vaikea irroittautua ideologiastaan , vaikka tos1as1at puhuisivatkin sitä vastaan. Ainakin pohjoisilla alueilla , jotka olivat tuottoisaa m ammutt1aroa, ympäristön tuottokyky aleni radikaalisti. Olen itse tutkinut paljon nisäkäslajien ikiä, ja on osoittautunut että lajien eliniät vaihtelevat paljon , kuten evoluution nopeuskin . Vasta jääkauden lopulla tasapaino häiriintyi ja suuret eläimet kuolivat. kirjoittanut hiljakkoin , että "eräät muodissa olevat etologit tekevät ihmisestä (erityisesti miehestä) synnynnäisesti aggressiivisen, aseita kantavan lajin ja ammentavat täten vanhentuneista länsimaisista cowboy-ihanteista. Kurten on ollut eräs tämän uuden geologisen maailmankuvan esittelijöistä Suomessa. Ensimmäinen malli mannerten liikkumisesta esitettiin jo 1850luvulla. Toisin kuin evoluutiolle , sille on tuskin esitetty paljonkaan vastaväitteitä , mutta toisaalta vaikuttaa siltä , että erittäin harvat ovat tajunneet , mikä vallankumouksellinen teoria se todella on . Pohjois-Am erikassa yli neljä viidennestä suurista nisäkkäistä. Onko ihminen aina tuhonnut luontoa yhtä lailla kuin nykyisin . Ei, on nähtävä mitä vauhtia sukupuutot ovat tapahtuneet. Sitäpaitsi evoluutio on luonut uusia lajeja sukupuuttoon kuolleiden tilalle . Teorian mukaan maankuori koostuu joukosta laattoja, joiden reunat muovautuvat jatkuvasti laattoj en liikkuessa. Voimakkaimmin ideologinen vastarinta ilmenee haluttomuutena hyväksyä , että ihminen kuten muut eläimet ovat kehittyneet sattumalta . N ykyajan häviöt ovat pal. Se aiheutti vallankumouksen Euroopan nisäkäslajistossa, Kurten kertoo. Mammutti tuskin kykenisi elämään nykyisessä luonnossa, tundra olisi sille aivan liian yksitoikkoista. Onko tiede sitten tehnyt kylliksi selittääkseen evoluutiota. Jääkauden Euroopan luonto oli valtavan tuottoisaa, ja se elätti suuria ja hyvi nvoivia eläimiä , joita ihminen metsästi elannokseen . Ei missään nimessä. EVOLUUTIO EI ENÄÄ EHDI KORVATA LAJIEN HÄVIÄMISTÄ Paleontologit ovat kertoneet meille , että 99 prosenttia tai kenties 999 promillea kaikista koskaan eläneistä lajeista on kuollut suku puuttoon tai muuttanut uusiksi lajeiksi. Ei ollenkaan , koska hyvin tärkeä tekijä evoluutiossa on kaikkea muuta kuin sattumaa , nimittäin luonnonvalinta . . Tämä lajien massahäviäminen käsitti esim . Hän on mm . Jon nopeampia , n11n nopeaa , ettei evoluutio ehdi korvata häviäviä lajeja . SUSI VAI LAMMAS. Niinpä pitäisi ihmisellä olla vielä runsaasti aikaa jäljellä parhaassa tapauksessa
Vaikka löytyisikin perinnöllisiä tekijöitä mm . 1 A /"4s V SUOMEN LUONTO 3/ 82 41 . Näin tietysti kivikaudellakin , ja ehkä ennen kaikkea kivikaudella, jos palaamme aina jääkauteen. Ihmisen ylimielisyys luontoa, "sieluttomia" eläimiä ja varhaisempia kulttuureita kohtaan ilmenee mm . .. En usko sitä alkuunkaan : yleensä voidaan olettaa , että suurin osa ihmisistä on suurimman osan ajasta ollut melko tyytyväisiä elämäänsä. Sitäpaitsi se on esimerkki tieteen popularisoinnin väärinkäytöstä. Se oli varhaista yhteiskuntamuodostusta, joka meni pidemmälle kuin eläinten vastaava laumakäyttäytyminen . Se oli ehkä hiukan ilkeästi sanottu, mutta ilmentää toki hyvin keskustelun luonnetta. ,sk. vuosina Vallitsevat eliömuodot KenoKvartääri 0-3 Ihminen , esi-ihmiset tsoomen Tertiääri 3-63 Nisäkkäät , linnut Liitu 63-140 Hirmuliskot MesoJura 140180 Hirmuliskot tsooinen Trias 180-230 Matelijat Perm i 230-280 Matelijat Kivihiili 280-345 Sammakkoeläimet PaleoDevoni 345-405 Kalat tsooinen Siluuri 405-430 Selkärangattomat O rdoviikki 430-500 Selkärangattomat Kambri 500-600 Selkärangattomat Prekambrinen maai lmankausi 600-n. Silloin elivät Afrikassa ensimmäiset Homo-sukuiset ihmiset, ja heille olivat tyypillisiä kiviset työkalut ja asuinpaikat, ja toisin kuin apinat , he eivät syöneet saaliitaan siellä missä ne tapettiin vaan kuljettivat ne pysyville asuinsijoilleen. po syyttää sodasta ja köyhyydestä lihansyöjä esi-isiämme" . D 9. agressiivisuuteen, kulttuurin vaikutus jättäisi ne täysin varjoonsa. Maailmankaudet Kaudet Aika milj. Mikä on totuus: oliko kivikauden ihminen onnellinen vai ei. Suomesta on löydetty vain aivan nuoria ja toisaalta hyvin vanhoja fossiileja, sivut devonikaudesta tertiäärikauteen puuttuvat Suomen luonnon kirjasta . On kauhean epätodennäköistä , että kivikauden ihminen olisi ollut onneton. Ensi sijassa on vaikutettava kulttuurin luomiin asenteisiin . 5000 Ei tunneta Maapallon historia jaetaan vallitsevien eliömuotojen perusteella maailmankausiin ja niiden osiin, kausiin . kun käytetään kivikautta esimerkkinä kauhistuttavien kärsimysten ajasta. Nykyihminen on perinnöllisesti määräytynyt valtavan joustavaksi lajiksi. Professori Kurtenin mielestä ihmistyminen ja etiikka saivat alkunsa noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Jääkauden jälkeen ajat sitten huonomvat. Meidän täytyy ehdottomasti ymmärtää ihmisen luonne biologisesti joustavana eikä perinnöllisesti määräytyneenä , ja kun ymmärrämme kulttuurin määräävän käyttäytymistä , niin sitä kautta meidän täytyy myös vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen . Eräiden mielestä pääsemme eroon aggressioistamme esimerkiksi kilpaurheilun avulla, mutta minä en usko että se on ainut autuaaksi tekevä resepti
Toisin saSUOMEN LUONTO J/ HI •I 1. Jäkälättömillä rungoilla tummien perhosten suojaväri on parempi , ja suh teellisesti pienempi osa tummia kuin vaaleita joutuu saaliiksi. 10 10 20 Km keskustasta -1ansi ,ta Kahden korsiyökköslajin eri värimuotojen osuudet Helsingin seudulta suunnilleen länsiitä-suunnassa. Monien yö perhosten tiedetään myös muuttuneen viime vuosisadalta tai tämän vuosisadan alku puolelta keskimäärin paljon tummemmiksi . Kantakaupungista kantautuvat saasteet ovat merkittäviä , sillä etäisyys keskustasta vaiku11aa perhosten väriin enemmän kuin paikalliset olosuhteet. Kuvaan on yhdistetty molemmat lajit siten, etlä 1, 3 ja 5 ovat yleisen yökkösen vaalea, tumma ja musta muoto sekä 2, 4 ja 6 hammaskorsiyökkösen vastaavat muodot. Tässä luonnon valinta toimii muuttaen populaation peri nnö llistä koostumusta sukupolvi sukupolvelta evoluutiota pähkinänkuoressa. Vaaka-akselilla on etäisyys keskustasta ja pystyakselilla melanismiprosentit. Perhosten teollisuusmelanism i havaittiin Manchesterissa Englannissa jo· teollisen vallankumouksen murrosaikoi na viime vuosisadalla. Tummien eli melanististen perhosten yleistyminen populaatioissa selitetään siten , että ilm an saastuminen (m m . Alkuperäisessä luo nnonympäristossa satunnaisten perimän muu to te n , mutaatioiden , tuloksena syntyneet tummat muod ot ovat nopeasti karsiutuneet popuSuomen keltavästäräkkipopulaatio koostuu äärimuodoista ja eriasteisista välimuodoista . Tätä kutsutaan teollisuusmelanismiksi. Yrjö Haila , Olli ]å'rvinen , Esa Ranta ja Kari Vepså"lå"inen Evoluutio Suomen luonnossa II Luonnonvalinta Luonto ei ole suurta kaaosta tai silkkaa sattumaa, vaan luonnonvalinta on järjestänyt sen vuosimiljardien aikana ekosysteemeiksi , joissa synnytään, lisäännytään ja kuollaan . Monet yöpe rhoset, esimerkiksi korsiyökköset, ovat keskimäärin tummempia Helsingin keskustassa kuin laitamilla ja ympärö ivällä maaseudulla. Luonno nvalinnan seurauksena populaation perinnöllinen rakenne muuttuu su kupolvesta toiseen; vallitsevi sa ympäristöoloissa parhaiten jälke läisiä tuottavat muodot runsastuvat toisten kustannuksella. Ensimmäisessä osassa (SL 2 / 82) puhuttiin luonnonvalinnan raaka-aineesta, muuntelusta. Luonnonvalinta o n tii vistetysti sitä, että perinnö llisten ominaisuuksiensa vuoksi eri yksilöiden lisääntymisja el in kyky sekä toden näköisyys jättää jälkeläisiä seuraavaa n sukupo lvee n vaihtelevat. EVOLUUTION YDIN Luonnonvalinta kohdistuu yksilöihin. rikkidioksidi) vähentää puiden rungoi lla kasva10 vien jäkälien maaraa. Jäkäläau tion synt yessä teollisuusseuduilla tilanne kuitenkin muuttuu : tummat jäävät keskimääräistä todennäköisemm in eloon ja jatkamaan sukuaan . v,k .. Näin tumman värin aiheu ttava geeni runsastuu vähin erin, ja perhosista yhä suurempi osa on tummia. Luonnonvalinta on evoluution ydin, ja siitä kerromme Suomen Luonnon evoluutiosarjan toisessa osassa . Avoimilla , kylmillä pesimäpaikoilla välimuodot (viivoitettu) selviytyvät parhaiten . Perhosia saalistavat linnut löysivät ja söivät m aase udulla etenkin tummia , kaupungeissa etenkin vaaleita yksilöitä. laatiosta. Kokeissa asetettiin tummia ja vaaleita muotoja lepoasennossa sekä jäkälien kirjomille puunru ngoi lle maaseud ulla että jäkälättömille tummille rungoille teo llisuusalu eilla. Tummapäisten osuus (musta) kasvaa ja silmäkulmajuovaisten osuus (valkea) vähenee pohjoista kohti
Kun olosuhteet heikkenevät, lampi kuivuu tai ravinto vähenee, vesikirput alkavat lisääntyä suvullisesti. Yksilöiden lisääntymismenestys kyky jättää jälkeläisiä seuraavaan sukupolveen vaihtelee. sariamme edellistä kirJOitusta Suomen Luonnossa 211982). Erkki Haukioja ovat muotoilleet seuraavasti. Näin sen sanoo Aaro Hellaakoski, luonnontutkija ja runoilija, runossaan Kiitos: ''Ovar eliimfJ.ä' kylliksi y/J; rfineer puur, suder, jos linwserkin ja olemisestaan raisrelleer epfiroivon vimmalla , kaikin herkin. l. Luonto ei ole suurta kaaosta tai silkkaa sattumaa, vaan järjestynyt luonnonvalinnan vaikutuksesta vuosimiljardien aikana ekosysteemeiksi , joissa populaatiot syntyvät ja kuolevat , lisääntyvät ja leviävät uusille alueille, katoavat ja sammuvat. (Ks. kanahaukan saaliiksi kuin taustaan paremmin sulautuvat naaraat. Keltavästätäkkikoiraiden ulkonäkö vaihtelee tummapäisestä pohjankeltavästäräkistä (vasemmalla) silmäkulmajuovaiseen etelänkeltavästäräkkiin (oikealla). Ominaisuuksien lukusuhteet muuttuvat sukupolvesta toiseen (tapahtuu evoluutiota). Monet muutkin ovat korostaneet evoluutiotapahtumaa, mutta Darwinin erityinen ansio oli osoittaa luonnonvalinnan mekanismi , joka aiheuttaa evolutiivisia muutoksia populaatioissa. Lisäksi tiedämme seuraavan: 4. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi kokeellisesti monissa tilanteissa. Se on vaisron villiä' juhlaa ,. 11. LUONNONVALINNAN PERIAATE Luonnonvalinnan periaate voidaan kiteyttää päättelyketjuun, jonka Turun yliopistossa työskentelevät lis. Värikkäät teerikukot jäävät helpommin mm. noen : joidenkin perinnöllisten ominaisuuksien osuus jälkeläistössä kasvaa. Luonnonvalinnan teonaa on kutsuttu Darwinin evoluutioteorian ytimeksi, eikä syyttä. 2. Juha Tuomi ja prof. Tälläkin hetkellä Darwmm luonnonvalinnan teoria muodostaa biologisen tutkimuksen selkärangan: luonnonvalinnan käsitteen avulla voimme paremmin ymmärtää, miksi luonto on sellainen kuin se on. Eläinja kasviyksilöt eivät ole samanlaisia , vaan samaankin lajiin kuuluvat yksilöt muuntelevat. Eloonjäämisen ja lisääntymisen mahdollisuudet riippuvat sekä vallitsevista ympäristöoloista että yksilön ominaisuuksista. Runsasravinteisessa ympäristössä vesikirput tuottavat ilman hedelmöitystä (partenogeneettisesti) runsaasti jälkeläisiä. joka siiuiiii, sorraa ja whlaa. '' .. Saman lintulajin koiraiden ja naaraiden höyhenpukujen erot ovat selkeä osoitus eriyttävästä valinnasta; tässä tapauksessa on kyse sukupuolivalinnasta. Darwisuo MEN LUONTO J/ 82 41 ,,,k. nin teoria jakautuu oikeastaan kahteen osaan: perusteluihin , jotka osoittavat evoluution tapahtuneeksi ja edelleen tapahtuvaksi tosiasiaksi, sekä tämän tieteelliseen selittämiseen. Näillä on eriasteisia välimuotoja. Kohdista 1-2 seuraa: 3. Kohdista 3-4 seuraa: 5. Yksilöiden ominaisuuksilla on taipumus periytyä
Suomessa lääketieteen keinoin huimasti edistää. Deduktiiviseksi kutsuttu paattely on sitovaa, mikäli olettamukset (tässä 1, 2 ja 4) ovat oikeita, ja luonnontuntemuksen ja -tutkimuksen perusteella näin tiedetään olevan. " k.. Tutkimustyön tehtävänä on eri tapauksissa täsmentää väitteitä osoittaa, mitkä erityiset seikat vaikuttavat jonkin ominaisuuden kehittymiseen tutkittavassa populaatiossa. Lasse Sammalisto. Lintujen pesyekokoon vaikuttaa usein tasapainottava valinta , kuten esim. D SUOMEN LUONTO J/ 82 4 1. Lasten syntymäpainoa säätelee voimakas tasapainottava valinta. Pesyekoko vaihtelee monesti maantieteellisestikin, mikä johtuu siitä, että ympäristöolot vaihtelevat alueelta toiselle. Lepovaiheessa vesikirput selviävät pitkiäkin aikoja lammikon pohjamu dassa, mikä on ainoa elinmahdollisuus lammen tilapäisesti kuivuessa tai talven tullen. Alkukesästä lammikoissa on runsaasti tilaa, ja yksilöt lisääntyvät nopeasti. Myös poikkeuksellisen suuret vauvat vaarantavat oman ja äitinsäkin hengen. VALINTA VOI MYÖS ERILAISTAA Saman populaation yksilöihin voi myös kohdistua eriyttävä valinta: eri yksilöiden elämäntilanteissa eri ominaisuudet ovat edullisimmat. Selitys ei ainakaan ole yleispätevä , sillä myös yöllä saalistavien pöllöjen pesyekoko näyttää kasvavan pohjoiseen. Naaraslintujen on tärkeää suojautua pedoilta haudonta-aikana , joten koreasta höyhenpuvusta olisi pelkkää hai ttaa ; koiraiden menestykseen vaikuttaa sen sijaan ensi sijassa onni tulla naaraan hyväksymäksi, mitä edistää näyttävä kosioasu . Haukioja osoitti tutkimuksissaan keskipesyeen olevan yleensä edullisin . Alkukesästä on usein edullisinta lisääntyä nopeasti, loppukesästä kannattaa varautua talveen . Nämä hedelmöittävät naaraat , joiden munista kehittyvät ns. lepovaiheen yksilöt. Seurauksena populaatiot, kuten Helsingin tai Kotkan korsiyökköset sopeutuvat vähitellen paremmin uuteen ympäristöönsä. Kylmien kesien jälkeen välimuotojen osuus kasvaa, koska välimuotokoiraat selviävät hyvin pesäpoikasaikaan osuvista kylmistä sääjaksoista. Suuntaavaa valintaa esiintyy yleensä, kun ympäristö muuttuu. Parhaiten selvitettyjä ta· pauksia on keltavästäräkin muuntelu , jota on pitkään tutkinut dos. Vaikutus on sama kuin pankkikoron kaksinkertaistaminen. Vaikka Suomen kesä on lyhyt , valintapaineet vaihtelevat usein kesän mittaankin . Tähän on esitetty syiksi mm . Myös keskiarvoa suuremman pesyeen munmta koituu tappioksi , mikäli vanhemmat eivät kykene riittävästi ruokkimaan poikasiaan . M utaatiot eivät kuitenkaan ole kuin luonnonvalinnan raaka-aine . Seuraavassa jaksossa käsittelemme lähemmin erilaisia luonnonvalinnan tuloksena Suomen luontoon syntyneitä eläinten ja kasvien sopeutumia. Sen sijaan kysymyksessä on luonnonvalinta : pystyasento ja pitkäkaulaisuus ovat parantaneet yksilöiden elinkykyä, jälkeläisten elinmahdollisuuksia, kenties tehneet mahdolliseksi aikaisemman lisääntymisen tai kohottaneet jälkeläisten määrää , siis lisänneet pystyasentoisten tai pitkäkaulaisten yksilöiden osuutta jälkeläistössä . Pienikokoisten vauvojen kuolleisuus on korkea , joskin keskosten eloonjäämistä onkin voitu esim. Vesikirput ovat sopeutuneet tilanteeseen erinomaisesti , sillä ne kykenevät lisääntymään neitseellisesti eli parrenogeneettisesti: naaraiden hedelmöittämättömät munat kehittyvät naarasjälkeläisiksi. Asiaa tutkitaan runsaasti selvyyden saamiseksi . Oikeastaan koko Oulujärven eteläpuolisessa Suomessa keltavästäräkit muuntelevat runsaasti , kun taas Pohjois-Suomessa enimmät linnut ovat lintukirjojen usein '' pohjankeltavästäräkiksi'' kutsumia . Maamme on kahden keltavästäräkkirodun kohtauspaikka. Kärkevimmillään näin on sukupuolivalinnassa, jonka tuloksena esimerkiksi monien lintulajien koiraat ovat koreita tai taitavia laulajia. Tässä tapauksessa luonnonvalinnan tuloksena on syntynyt mutkikas suvullisten ja suvuttomien sukupolvien vuorottelu, jonka avulla vesikirput voivat asuttaa epävakaat kalliolammikot. Esimerkiksi ihmisen pystyasento tai kirahvin pitkäkaulaisuus eivät selity siten , että kantapopulaatiossa olisi tapahtunut sopiva mutaatio. Koska pesärosvot löytävät helpommin suuren pesyeen kuin pienen, etelän pienemmät pesyekoot voivat johtua myös pesärosvojen runsaudesta etelässä: ei ole eduksi munia helposti pesärosvojen kohteeksi joutuvaa suuna pesyettä. Erilaisten yksilöiden lukumääräsuhteet vaihtelevat usein maan eri osissa , mutta vain harvoin on tutkimus voinut riittävän yksityiskohtaisesti paneutua luonnonvalinnan toimintaan . Perhosten teollisuusmelanismi on esimerkki suuntaavan valinnan toiminnasta. Yleensä pesyekoko kasvaa pohjoiseen. Suomen luonnossa on runsaasti lajeja , joiden populaatioissa yksilöt muuntelevat suuresti (ks. Tämä selittää myös sen, että välimuotoja on eniten nevoilla , mutta vähemmän pienilmastollisesti edullisemmilla rämeillä ja pelloilla. EVOLUUTIO EI OLE SA TTUMANV ARAIST A Biologien evoluutiokäsitystä moititaan usein sattumanvara1s11n mutaatioihin perustuvaksi. Vain harvoja munia munivat yksi12 löt saavat vähemmän lentokykyisiksi selviäviä jälkeläisiä kuin keskimääräisen pesyeen viitisen munaa munivat. edellinen kirjoituksemme). Erkki Haukioja on osoittanut pajusirkun pesimäbiologiaa koskevassa väitöskirjassaan. Olosuhteiden pysyessä suhteellisen vakaina tasapainottava valinta karsii poikkeavia äärimuotoja . pohjoisen pidempää päivää, jonka ansiosta poikasia voi ruokkia useampia tunteja päivässä. Eteläisemmän ja pohjoisemman rodun kohdatessa o n Suomeen syntynyt risteymäpopulaatio. Daphnia-vesikirput ovat runsaita rannikkomme kalliolampareissa . Lammiko n täyttyessä ja talven lähetessä vesikirput alkavat tuottaa myös koiraita
Tutkimuslaitos maksaa näytteen ottajalle 10 mk / kala . Riisraja kalaralouden rurkimuslairos, Enonkosken kenrcå·asema , Så"åsröpankin talo, 58 I 75 Enonkosk1) tai suoraan riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen lis. PL 193, 00131 Helsinki 13). Kutuaan nieriä juhlistaa punaisella vatsalla . Jorma Toivoselle (puh. 955-10 700) , jolta myös saa kyselylomakkeita ja tietoja suojelut yöstä . Suojelutyö n edell ytyksenä on Saimaan alueen kalastuskuntien kiinnostuminen nieriän suojelutyöstä , sillä ilman kalastuskuntien apua ei o le mah dollista saada tarpeeksi mätiä kalanviljelyyn. Minigrip-pussiin) , ja näyte pitää pakastaa mahdo llisimman nopeasti. kiinnostavat lääninhallitusta. Vatsa ja kyljet ovat vaaleat, selkä on sineccävän tai rusehtavan hopeanhohroinen. Näytteen mukaan laitetaan paperilappu, johon kirjoitetaan kalan saantipaikka, paino , pituus, saantiaika ja saajan nimi ja oso ite. Kaikki erilliset tiedot nieriäsaaliista en alueilta , saa liin muutoksista, kalan kutupaikoista , kalan häviämisestä tietyiltä alueilta, henkilöistä , jocka saattavat tietää Saimaan nieriästä jne . Lääninhallitus ryhtyy jakamaan erityistä Saimaannieriä -kaavaketta, johon toivotaan vastauksia. Tutkimusta varten tarvitaan vähintään 50 nieriän:iytettä kultaki n 2luee!ta: Ku o!imosta, Saimaan Yövedestä , Luonterista ja Liittokivenselän alueelta. Vielä muutama vuosikymmen sitten vahvaa ni eriäkantaa elättänyt Kuolim o ei ole muutamana vume vuonna antanut kalamiehille kuin muutaman kymmentä nieriää. Yhden kalan näytteet tulee laittaa muovipussiin (esim. Nykyisin se on Kuolimosta hävinnyt lähes olemattomiin. Mikkelin lääninh allitus käynnistää laajan nieriätietojen keruun . Suunniteltu Saimaan säännöstely saaccaisi olla ratkaiseva kuolinisku nieriälle. Vatsa-. SUOMEN LUONTO J/ 82 41. 90630 794 os. Niistä voi ilmoittaa joko kalatalouskonsulenrri Tauno Purujåfvelle (puh. Tiedot voi lähettää joko kirjallisesti osoitteella: Mikkelin lfaninhallirus, Y mpå"risrönsuojeluroimisro, PL 50, 50101 Mikkeli JO tai soittaa lääninhallitukseen vt. rintaja peräevissä on valkea reunus. Saimaasta ja Kuolimosca saatiin vuonna 1979 saaliiksi vain noin kaksi tuhatta nieriään . Tutkimuslaitos kerää näytteet kalastajilta. Nieriä on sa im aa nhylkeen tavoin kotiutunut Saimaan alueelle viimeisen jääkauden väistyessä ja jäänyt elämään reliktinä eli jäänne-eläimenä Saimaan syvänteisiin . LÖYTYYKÖ NIERIÄTIETOA. Saimaannieriän suojelu käynnistymässä Kalanviljel y, kutupaikkojen rauhoitus ja valistus ovat ne keinot , joilla riistaja kalatalouden tutkimuslaitos , Mikkelin lääninhallitus, Saimaan alueen maatalouskeskukset , Joensuun ja Kuopion korkeakoulut , Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ryhtyvät yhteistyössä alueen kalastuskuntien kanssa suojelemaan Saimaa n uhanalaisia nieriäkantoja jo tänä keväänä. NIERIÄNÄYTTEITÄ TARVITAAN Kalastuskuntien apua toivotaan m yös tutkimukseen , jonka tarkoituksena on selvittää Saimaan eri osien ni eriäkantojen mahdolliset erot kalanviljelyja istutustyön pohjaksi. Nieriää ravataan m yös Lapin tunturivesissä. Nieriäkantojen jyrkkä taantuminen on huolestuttanut Mikkelin lääninhallituksen , joka alkuvuodesta kutsui koolle kalatalouden asiantuntijoita ja Saimaan luonnonsuoj elu sta kiinnostuneita pohtimaan kei noja ja yhteistyömahdollisuuksia Saimaan n1eriän pelastamiseksi sukupuutolta. Vähenemisen syyt ovat monet , mucca ainakin vesien rehevöitymisen tiedetään vähentäneen nieriäkantoja . "k . Saimaassa nieriä on aikaisemmin viihtynyt läntisillä selillä sekä Savitaipaleen ja Suomenniemen alueella olevassa Kuolimossa. Saalisnieriästä tarvitaan tutkittavaksi pää , maksa ja niskasta pieni pala lih asta. 955-367 155, os. Toimintansa aloittava ItäSuomen keskuskalanviljelylaitos Enonkoskella ryhtyy kasvattamaan emokaloja, joiden poikaset mahdollistavat suuretkin istutukser. Nahkalohi on arka säännöstelylle. 957-381 144, os. Saimaan rantojen asukkaat kutsuvat nieriää nahkaloheksi. D 13. ympäristönsuojelutarkastaja Penrri Beckerille (puh. Jos havaintoja lähetetään kirjallisesti , p yydetään lähettäjää ilmomamaan osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Mikkelin kalatalouspiiri, PL 173, 50101 Mikkeli JO) , rurkimusmesrari Tauno Nurmiolle (puh . Nieriä on viime vuosikymmeninä vähentynyt huolestuttavasti Saimaan alueella. Nieriän ulkonäkö vaihtelee erilaisissa ympäristöissä. Suotuisissa oloissa se voi kasvaa liki kymmenkiloiseksi. Nieriä on helppo erottaa muista lohikaloista: toisin kuin sukulaisillaan, sillä on vaaleat pilkut tummalla pohjalla
Vuonna 1961 toimintansa aloittanut Vuorikemian titaanipigmenttitehdas Porissa Yyterin rantojen tuntumassa on purkanut Selkämereen raskasmetalleja ja rikkihappoa sekä satoja tuhansia tonneja rautaa. Suurimmillaan rautakuorm itus on ollut vuonna 1972 , 50 000 tonnia vuodessa, nyt se on 30 000 t /v. MYRKYLLISTÄ JÄTEVETTÄ MEREEN Erittäin hapan jätevesi, joka sellaisenaan on myrkkyä kaikelle elämälle, johdetaan putkea pitkin Mäntyluodon edustalle 17 metrin syvyyteen. maaliteollisuudessa. " k.. Rikkihappokuormitus on sen sij aan koko ajan kasvanut ja on nyt 120 000 t /v. SILMÄTTÖMÄT SILAKAT SAIVAT TUTKIJAT YMMÄLLE Kirjoittaja tutustui silmättömiin silakoihin Reposaaren kalasatamassa keväällä 1979. Alentuneen kalantuoton ja pyydysten likaantumisen ammattikalastajille aiheuttama haitta vuosina 196 1197 3 arvioitlln yhdeksi miljoonaksi markaksi. Vuoden 1977 lopulla Poriin talvipäivilleen kokoontuneet luontoliittolaiset olivat mielenosoituksessaan tuoneet rohkeasti julki kalastajien epäilyn: ' KEMIRA KURIIN , SILAKOILLE SILMÄT', vaativat julisteet. Jätevettä , 4-prosenttista rikkihappoa, syntyy 10 000 m > vuorokaudessa, ja siitä saostetaan jonkin verran raurasulfaa ttia talt{'.en. väri lauttoja, jotka ovat alituisena riesana kalastukselle . Sadan silakan näyte-erässä oli puoli tusinaa yksilöä, joilta puu ttuivat toinen tai molemmat silmät, kuopan ammottaessa verisenä. 1970-luvun puolivälissä alettiin puhua Porin edustan henkitoreissaan sätkivistä laihoista silakoista, joiden silmät olivat verenpunaiset tai kokonaan tuhoutuneet. Lähes 10 km 2 pohj aa on biologisesti kuolleessa tilassa, hapettoman titaanija rautaliejun peitossa. Rannikon suunnassa luonnontila palautuu vasta noin 30 km : n päässä purkuputken suusta. Rauta alkaa saostua jäteveden sekoittuessa ja laimetessa. A1ino ]å"rvinen Silmättömien silakoiden salaisuus selviämässä Vuorikemian jätevedet uhkaavat Selkämerta Porin edusta on raskaimmin kuormitettuja merialueitamme: Kokemäenjoki on muuttunut vuosisadan alkupuolen tuottoisasta lohijoesta teollisuuden likaviemäriksi . Joskus sitä saattaa kummuta pintaan sellaisenaan, roisinaan tavataan hyvin hapanta vettä yli kymmenen kilo14 metrin päässä. Riistaja kalatalouden tu tkimuslaitos (RKTL) teki 1970-luvun puolivälissä laajan selvityksen lähinnä kalastukselle aiheutuneista haitoista. Merentutkimuslaitoksen käsityksen mu kaan rauta laskeutuu hilj alleen kohti Selkämeren keskisyvännettä Ja kerrostuu pysyvästi yli 60 metrin syvyydessä. Kovin palj on ei näistä virallisesti tunnuttu tietävän. Jäteveden käyttäytyminen riippuu huomattavasti tuulten aiheuttamista merivirtauksista. Kesällä 1979 ei silmättömiä enää ollut niin runsaasti kuin 1977, jolloin jopa puolet rysäsaaliista saattoi olla ilman silmiä. Seuraavana kesänä aloin tutkia il suoMEN LUONTO }/ 82 -11 . Suomen vientiteollisuuden rahasampona pidetty Vuorikemia on alkanut vakavasti järkyttää Selkämeren luonnontaloutta . Liukenemattomaksi hydroksidiksi sakkautuva rauta muodostaa pintaan noustessaan useiden neliökilometrien laajuisia ns. Jätevesien pelätään nyt aiheuttaneen vielä suurem pia mullistuksia Selkämeren luonnontaloudessa. Veden keskimääräinen rautapi toisuus on noussut moninkertaiseksi saLOjen neliökilometrien alueella. Huomattava osa raudasta kuitenkin velloo edestakaisin vesimassassa. Ilmeniitin sisältämä rauta liukenee sulfaatiksi, joka on prosessin jätettä. Silmättömiä silakoita on sittemmin tavattu koko Selkämeren rannikolla, ja viime vuosina silakat ovat ilmeisesti paenneet jätevesiä koko Selkämereltä. Kemira Oy: n Vuorikemian tehdas tuottaa kotim aisesta ilmeniittimalmista rikkihappoprosessilla erotettua titaanidioksidia, jota käytetään valkoisena pigmenttinä mm . Silmättömistä silakoisia on puhuttu vuodesta 1975 lähtien , ja luontoliittolaiset julistivat tuomionsa Vuorikemian tehtaalle jo Porin Talvipäivillä 1977 . Kalastajat olivat lähettäneet pakastettuj a näytteitä RKTL: een ja Valtion eläinlääketieteen laitokseen, joiden tutkij at olivat ymmällään
Kalastaj ien käsitys , jonka mukaan hapa n jätevesi meressä syövyttaa silmät , oso1ttautu1 pian vääräksi : vau rio näytti alkava n sisäisenä verenvuotona. ,,k . VÄHÄTELTY RA UTA SYYNÄ Kalatautikirj allisuudesta ei löytynyt mi tään vastaavaa : silmien samentuminen on yleinen loissairaus, mutta koko silmämunan tuhoutuminen on ainutlaatu ista . usein molemmat, tuhoutua. Oikealla mikroskooppikuva (60 X) silmäuömän ja terveen silakan pernasca. Jäteveden rautaa saaneilta silakoilta saauaa koko silmä. miötä opin näyte työ näni . Yksi tällainen o li kaikki luonnontilaiset olot ylittävä vede n rautapitoisuus värilautoissa ja niiden liepeillä. Nyt pyrittiin eristämään sellaisia Porin edustan merialueen erityispiirteitä , joilla saattaisi o lla tekemistä asian kanssa. Viime kesänä h ypoteesi sai yksiselitteisen m yö nteisen vastauksen: suoliliepeessä sijaitseva perna, joka niin kaloilla kuin ihmiselläkin kierrättää rautaa , oli si lmävikaisilla raudan kyllästämä . Olisivatko silmävikaiset si lakat saaneet sisuksiinsa niin runsaasti rautaa , että verenkierrosta silmää n saostuva rauta tuhoaisi sen kokonaan . SUOMEN LUON'I O J/ 8241. Värjätyssä leikkeessä rauca näkyy sinisenä ja mustana: sitä on kertynyt huomauavasti liikaa silmävikaisen yksilön pernaan. Nisäkkäillä on jo kauan tunnettu verenkierron kautta silmään joutuneen rautayhdisteen vahingollinen vaikutus. Rautaa oli myös tuhoutuneen silmän jäännöksissä. 15. Yläkuvassa näytelmän konna : Vuorikemian titaanipigmenuitehdas Porissa. Helsingin yliopiston silmäklinikalla käydyt tieteidenväliset keskustelut olivat hedelmällisiä
Vuorikemian jätevesien korvauskatselmuskokous pidettäisiin joulukuun alussa Porissa. Pohjaeläimistö palautuu luonnonmukaiseen tilaan n. 12 km :n SUOME LUONTO J/ 8241. Porin edustan silakkasaaliit eivät kalastuksen tehostamisesta huolimatta juuri nousseet 1960ja 1970-luvulla. vahinkoalue rajattu siten, että 10 kilometrin säteellä purkuputkesta kalastukselle aiheutunut haitta katsottiin enää 20-prosenttiseksi. Silakoita tavataan silmättöminä koko Selkämeren rannikolla Kristiinasta Uuteenkaupunkiin; vastaavasti vaurioituneita kilohaileja, kuoreita ja siikoja on myös tavattu . SILAKAT KAIKKOA VAT SAARISTO MERELLE Pikaiset neuvottelut käynnistyivät katselmuskokouksen jälkeen. Kutusaaliisiin perustuvat analyysiselvitykset kuitenkin osoittivat, että pyyntiä voitaisiin jopa lisätä Selkämerellä. Kuluvan vuoden tammikuun lopulla sai rymättyläläinen nuottakunta luomastaan melkoisesti silmävikaisia silakoita. Silakan kasvunopeus oli noin neljännen ikävuoden kohdalla selvästi heikentynyt. Poikasnäytteet kertoivat, että kutu onnistui Selkämerellä normaalisti. Suurin osa kevätsilakasta joutuu minkin rehuksi, ja ruokakalojen joukosta ovat torimyyjäc poimineet useimmat silmävialliset kuluttajien ruokahalua turmelemasta. Koska Vuorikemian rautakuormitus oli jo 16 pitkään ollut laskussa, silakan lisaantyminen tutkimusten mukaan turvattu ja tehdyt selvitykset optimistisia, eivät tutkijat ja viranomaiset voineet osallistua avomerikalastajien huoliin. "k. Liian tehokasta kalastusta ei siis ainakaan voinut pitää syynä saaliiden romahtamiseen. maankohoamisen ja veneilyn osuus haittoihin jätetty selvittämättä' Kokouksessa henkisen selätyksen suorittaneet ammattikalastajien ja luonnontalouden edustajat eivät enää katsoneet korvauskatselmuksen katkaisemista tarkoituksenmukaiseksi; olihan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Vuorikemian korvauksista jo vuosilta 19611972 saatu odottaa vuoden 198 1 joulukuulle asti. Ympäristönsuojelun kannalta kiintoisinta asiassa on, että Vuorikemian rauta osoitettiin jokien tuomasta , humukseen sitoutuneesta raudasta poikkeavaksi aktiiviseksi haittametalliksi, jonka merkitystä Selkämeren ekosysteemissä on ehkä pahasti aliarvioitu. Erityisen huolestuttava oli lhan derin saama uusi tieto kivinilkan täydellisestä häviämisestä Porin ed usean trool isaal iissa. 5 7 rannikkokalascajalle oli korvauksia esitetty seitsemältä vuodelta yhteensä 3 50 000 mk ja troolareille (9 kpl) 440 000 mk. Tämä tukee jäljempänä esitettävää olettamusta, että Selkämeren silakat pakenevat kutuajan jälkeen Saaristomerelle. AIKA TOIMIA Merestä elantonsa ottavat kalastajat olivat huolissaan. Omassa vastineessaan Vuorikemia ilmoitti pitävänsä esitettyjä korvauksia kohtuuttomina, olihan mm. Kaikille asiasta tietäville tutkijoille oli nyt käynyt selväksi, että Selkämeren ekosysteemissä on tapahtunut muutos huolestuttavaan suuntaan. Katselmuskokous koski vesialueiden omistajille ja ammattikalastajille maksettavia korvauksia sekä kompensaatioita vuosilta 197 31979. Ehdotetut uoolikalastajakorvaukset kuitattiin merkityksettöminä , sillä jo yksi troolausmatka Hangon vesille maksoi yhtä paljon kuin esitetty vuosikorvaus. 70-LUVUN LOPUN UUDET MURHEET Silmättömät silakat eivät onneksi ole kalastajien toimeentuloa horjuttaneet. Kacselmuksessa Vesihallituksen avustavana virkamiehenä toimiva kalabiologi Esko Vääriskoski oli kuulemiensa uusien seikkojen vuoksi valmis jopa keskeyttämään kacselmusprosessi n. RKTL: n tutkija Raimo Parmanne ryhtyi kiireisesti kokoamaan muistiota Selkämeren saaliiden kehityksestä ja si lakan kasvu ta ja kunnosta. Marraskuussa 1981 koitti aika t01m1a. Vuorikemian vahinkoalueena ei enää voinut pitää vain Porin edustaa, vaan koko Selkämerta. Syksyllä 1981 kato oli ilmeinen myös Uudenkaupungin edustalla. Suomen Ammattikalastajien liiton järjestösihteeri Raimo Ihander ja kirjoittaja ottivat yhteyttä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen, Merentutkimuslaitokseen ja Vesihallitukseen. Erityisesti silakan syksyisen pohjatroolauksen saaliit alkoivat huolestuttavasti laskea vuodesta 1976 alkaen, ja syksy llä 1979 ei pyynti Porin edustan pohjacroolausalueilla enää kannattanut. MORAALINEN VOITTO KALAST A]ILLE Katselmuskokouksessa Ihander esitti synkän raportin Selkämeren kalastuksen nykytilasta , johon johtanut alamäki oli alkanut Porin edustalta. Tämän muutoksen mekanismi kuitenkin oli ja on tälläkin hetkellä oletusten varassa. On mahdollista , että Selkämeren silakat laihtuvat pohjaravinnon puutteessa. Tuossa ikävaiheessa alkaa pohjaeläimillä olla silakan ravi nnossa huomattava merkitys eläinplanktooin ohella. Kalaja Vesitutkimus Oy saanee tehtävän suoritetuksi huhtikuun loppuun mennessä. Parmanteen muistio vahvisti saaliiden romahduksen. Toimitukselle myönnettiin jatkoaikaa, jonka turvin voitaisiin laatia lisäselvitys ammattikalastajien kärsimistä codellisista haicoisca 1970-luvun loppupuolella. Tämän jälkeen kirjoittaja esitteli silmättömiä silakoita koskevaa tutkimustaan, jossa osoitettiin Vuorikemian jätevesien aiheuttaman silakoiden silmävikaisuuden ulottuvan koko Selkämeren alueelle. Esityksessä oli mm. Silakat olivat tosin keskimaaraistä laihempia , ja kutua seuraavan syönnösvaiheen aikana ne näyttivät syksyä kohden kaikkoavan Porin edustalta. Asiaa pohtivalle Merentutkimuslaicoksen (MTL), Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Vesihallituksen (VH) aivoriihelle tarjosi Parmanteen muistio mielenkiincoisia vihjeitä. Ammattikalastajista olivat asianosaisia vain Porista, Merikarvialta ja Luvialta kotoisin olevat
Porilai nen Rosenlew on tehnyt sopimuksen laitteiden toimittamisesta Länsi-Saksaan . A. Parmanne. Titaanipigmenttiteollisuuden m ahdollisia SUOMEN LUONTO JI H2 41. Saaristomerellä parina viime talvena saadut erinomaiset nuottasilakkasaaliit tuntuvat sopivan Selkämeren kadon kanssa hyvin yhteen . ( 1976) : Turkimus Kemira Or:n Porin rehraidcn kalaraloudefh.;ist:1 1·:u'kuruksist:1 sekii kalataloudellincn tarkkailuia hofrosuunnirelma. R. ( 1982): Porin edustan silmiiuömiir silakat. ( 1980) : Vuorikemian riraanioks,ditehtaiden iiiceve:,ien ,·aikuruks,~;;ta Porin r-duscan merialueen pohjaeliiimiStöön pohj:u:l:iinturkimukser ,,. Tähänastisiakaan tutkimuksia ei voi pitää virheellisinä, sillä laajoja ekosysteemimuutoksia ei ole helppo ennustaa tavanoma1sun fysikaaliskemiallisiin analyyseihin ja akvaariokokeisiin turvautumalla. ( 198 1): Vuorikemian riraanioksiditehtaiden }iite1'f:dct Porin edusta n merialueella. l cJi8. Muistio .30. 3/ 1975. Häkkilä . RKTL. LUPA UUTEEN KÄSITTELYYN Vuorikemian nykyinen jätevesilupa on voimassa vuoden 1984 loppuun. H. ( 198 1): Selkämeren silakan kalaswksessa ja silakoissa /9 i0lunm lopussa rapahwneista muutoksista . Vesihallituksen monisresaria 198 1 :84. v,k vastaavia vaikutuksia ulkomailla pyritään jäljittämään. Tarvetta löytynee lähempääkin .. Kokonaisraudan pitoisuuksia seuraamalla unohdetaan se, että Vuorikemian rautasulfaatilla ja jokien tuomalla humusraudalla saattaa olla yhtä paljon eroa kuin metyylija alkuaine-elohopealla luonnontalouden kiertokulussa . & Nicm iS1ö. Voipio. Vuorikemian rauta Selkämeressä on kuitenkin oletettu aivan liian harmittomaksi. LänsiSaksassa on titaanipigmenttiteollisuuden jätteiden dumppaus Pohjanmereen nostattanut kansainvälisen vastalauseaallon, ja tehtaiden on vuoteen 1987 mennessä ratkaistava jätteiden maalle tapahtuvan varastoinnin ongelmat. L. Koska kysym yksessä on maamme aluevesirajan ulkopuolelle ulottuva jätevesivaikutus. Kalancu1kimusosasto. Suuret muutokset ovatkin ehkä tapahtuneet juuri syvänveden alueella , jonka pohjanläheisen vesikerroksen eläimistöstä eivät MTL: nkään normaalit näytteenottomenetelmät anna riittävän ed ustavaa ku vaa. A. Selkämeren pohjanläheisen veden rautapitoisuus on luonnostaan korkea . ( 1975): Mfinr_,·luodon edusta Kcmirn OL·n Vuorikcmi,w tehtaiden ifiteresicn \'3Sta:,nÖrtaiana. 11 198 1 RKTL. . Kalancu1kimusosaS10: Tiedonamoia No. RUTIINIMITT AUKSET EIVÄT RIITÄ Kiiteti:ävän ripeästi havahtuivat siis tutkimuslaitokset toimenpiteisiin . Vesihallituksen monistesarja 1980:4 3. Merentutkimuslaitos selvittää tänä kesänä Vuorikemian raudan haitat Selkämeren ekosysteemille. kuuluu luvan käsittely Valtioneuvostolle. Silakan ravintona ovat kuitenkin pohjanläheisen vesikerroksen äyna1set merkittävämpiä, eikä pohjasedimentistä otettu kauhanäyte ole niiden suhteen edustava. K. Kivinilkan esiintymistä on tarkoitus kartoittaa kaikilla merialueillamme . 17. VU OS I 1976 1977 1978 1979 1980 saalis/ tonnia 308 370 276 1 55 63 Selkämeren silakan troolisaalis syysjoulukuussa päässä purkuputkesta ulkomerelle päin . Paremm an kuvan näistä antaakin pohjacroolaus: 'sivusaaliina' tuleva valkokatka on selvästi vähentynyt Porin edustalla 1970luvun lopulla. Tällainen lupa voidaan kesken voimassaoloaan ottaa uuteen käsittelyy n , jos muuttuneet olosuhteet niin vaativat. Mertncutkimwdai10s: Meri No. 6/ 1976. Ensi syksynä Selkämeren muutoksista ja niiden syistä tiedetään paljon enemmän . Tutkimuksiin sisältyy mm . Järvi nen . Silmättömien silakoiden sisuksiinsa saam an raudan perusteella on kuitenkin o letettavissa , että Vuorikemian jäteveden rauta saattaa vuosikausia mereen joutumisensa jälkeenkin olla sellaisessa muodossa, että se karkottaa pohjaa n hakeutuvaa silakkaa joko suoraan tai välillisesti ravintoeläinten elinolosuhteita heikentämällä. D KIRJALLISUUTTA Häk ki lä. Leh tonen. Vesinäytettä otetaan tutkimuslaiva Arandalla Porin edustalla tammikuussa 1982. Limnologian pro gradu -työn käsik irjoitus. K. Alustava tutkimussuunnitelma valmistui kulu va n vuoden maaliskuussa MTL :n , RKTL:n ja VH :n yhteistyönä . raudan ja eräiden raskasmetallien esiintyminen Selkämeren ekosysteemissä , eläinplanktonin ja pohjaeläimistön tihe ydet sekä silakan käyttämä ravinto , yleiskunto , vaellukset ja mahdollinen karkottuminen Selkämeren pohjanläheisen vesikerroksen vaikutuksesta
Porilainen kalastaja Erkki Sjöholm toteaa : " Onpa siitä happamuudesta hyötyäkin: ei seppäkään saa verkon kulmarenkaita niin kirkkaisi ... Koska ehdorerut korvaukset myös vesihallituksen mielestä olivat liian pienet, päätettiin tehdä uusi selvitys ammattikalastajien kärsimistä haitoista , selvitys valmistuu kevään kuluessa. Viime syksynä en saanut edes suolasilakoira talveksi. Sama juttu on kaikilla kaloilla: lohi kiertää nämä alueet melkein Ruotsin rantaa myöten. 'Sivuvääräkröyssiä' (valkokatkaa) tuli aiemmin rrooli lla runsaasti. Esimerkiksi vuosien -71 ja -81 silakan kokonaissaaliit olivat 136 ja 12 tonnia. Silakkaverkoille ei kannata enää lähteä. Viime syksynä saatiin kerra kolmesta eri vetopaikasra yhteensä 10 kg si lakkaa , eli alle kilo tuntia kohden. Jälki on karmeara.'' TURSKA LISÄÄNTYNYT, KATKA JA KIVINILKA T HÄVINNEET TYYSTIN Mitä" muutoksia kalastossa on silakan kadon lisfiksi tapahtunut. Siika kokoontui aiemmin samaan syvänteeseen kuin si lakkakin. SILAKOITA El RIITÄ EDES SUOLAKALOIKSI Miten silakkasaaliit ovat muuttuneet. ES: "Aiemmin silakat kuulemma parveutuivat ennen kutua syvänteeseen , jonka reunalle Vuorikemian purki vedettiin . Porilainen kalastaja odottaa nyt pelolla kevättä: nouseeko silakka enää lainkaan kudulle. Vuorikemian saasteet haittaavat vakavasti kalastajan työtä. Reissuja teimme suunnilleen yhtä monta. 1970-luvun alkupuolella jolloin silakkaa vielä tuli , saariin syksyllä harvoin alle 200 kg tunnissa. Riitta Kojo, Riitta Leinonen ja Aimo ]å'rvinen Porin kalastajien ankeat ajat Viime vuosikymmenen lopulta ovat silakan syksyiset troolisaaliit Porin edustalla romahtaneet. Kymmenen vuotta sitten Maavedolla saatoimme saada kolmessa tunnissa 300-400 kg kivinilkkaa, jos si lakkaa ei ollut. Norssi on huomattavasti vähentynyt , simpur ja kivinilkat täysin hävinneet. Siitä on nyt tullut meille troolikalasraj ille leivän lähde . Muutaman silmättömän olen havain nu t Maavedolla, mutta troolisaaliissa niitä onkin vaikeampi havaita kuin rysää kokies,, sa . " Viime joulukuussa valmistui korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vuorikemian jätevesihaittojen korvauksesta vuosi lta 19611972. Tuntuu , että kudut vie lä onnistuvat sisäsaaristossa, mutta kun kalat joutuvat ulkomerelle ruokaa etsimään, ne jatkavat matkaa yksintein täältä pcis. Viime keväänä Luvian vedoll a oli pientä silakkaa , mutta kesän aikana nekin hävisivät. Näissä merkeissä kävimme helmikuussa jututtamassa kahta Meri-Porin kalastajaa. Silakkasaaliit ovat todella romahtaneet. Troolarit eivät en nen menneet Reposaaresra sen etäämmälle kuin että mastot näkyivät , vetivät varttitunnin ja tulivat takaisin niin että kallistelivat. Viime syksynä saimme yhden simpun ja yhden kivinilkan . ,·,k.. Siinä oli oikea apaja. Silmättömiä on muissakin kaloissa , ainakin s11assa. Siika tulee enää kovan länsitu ulen mukana ja tuulen kääntyessä lähtee nopeasti . Silakat ovat nykyään niin laihoja, etteivät ne kelpaa savustamoillekaan. Joku on sanonut, että ne ovat turskia pakoon uidessaan muuttuneet sportmallisiksi ... Nyt silakka on täysin karkottunur tältä alueelta. Ahvenia sai ennen hyvin OusuoMEN LUONTO j / 82 4 1. YW: "Turska on lisääntynyt kovasti . Katkaparvet saattoi ennen havaita kaikuluotaimellakin, varsinkin öiseen aikaan, mutta parina viime syksynä niitä ei ole enää näkynyt. Entä" niiden laatu. Porin edustalla kadot ovat huolestuttavia , si llä nämä alueet ovat silakan talvehrimisalueita. YW: "Troolikalastuksen alamäki alkoi vuonna 1976, ja viimeksi kuluneiden kolmen vuoden 18 aikana on tullut lopullinen romahdus. Pohjaverkkoja nostettaessa hapan jätevesi kirvelee käsiä. ' ' ES: "Turskaparvi saa paljon pahaa aikaan verkoissa , mutta saahan siitä edes rahaa , kun 1uoste teettää vain töitä . Samaiset hapot saattavat keittää kuuden kilon turskan verkossa neljännestunnissa. Reposaarelainen Yrjö Westerlund on troolannut vuodesta 1959 alkaen ennen niin maineikkailla Porin edustan Maaja Ulkovedoilla, joilta viime syksynä ei enää kunnolla paistisilakoita saanut. Onko muu eliöstö kå"rsinyt. Erkki Sjöholm lso-Katavasta on kalastanut verkoilla 25 vuotta siikaa ja madetta Porin edustan rannikkovesillä, Kokemäenjoen ja Vuorikemian puristuksessa. Se on meillä turhan väheksytty kala ja hinta on liian alhainen. Suurin saalis syksyllä taisi sentään olla 800 kg yhdeltä päivältä. Myös kevämoolauksen saaliit ovat nyt vähentyneet. Katselmuskokous vuosien 197 3-1979 ajalta pidettiin niinikään joulukuussa. Vaikka en ole paljon silakkaa pyytänyt , olen sen verran kuitenkin silmättömiä nähnyt , että tiedän mitä ne ovat
Eikä korvauksissa oteta näitä vahinkoja huomioon .'' 19. Kädet joskus oikein kirvelevät kun vetää pohjaverkkoja ylös. Erään kerran verkot olivat kokematta vai n 15 minuuttia. "k. Pohjave rkoista näkyy, että ruostetta on kolme metriä pohjasta. Sam oi n on hauen !aita, vaikka sitä on istutettu runsaasti p itkin lahtia. Suurimmat näkemäni värilautat ovat olleet ainakin kolme kilometriä läpimitaltaa n . Alunperin tämä alue oli vain 15 verkonmittaa , mutta se on vuosien kuluessa laajentunu t. Pyydysten likaantuminen haittaa kovasti . Kalantulo o n vähentynyt li kaantuneelta alueelta lähes o lemattomiin . Raja o li aivan jyrkkä , aiva n kuin jään raja talvella. Miten ne vaikurtavat kalastajan työhön . Pinnalla vesi on yleensä puhtaampaa kuin pohjalla . Yhdellä alueella o n valkoista maalia (titaa nisakkaa) paksuna kerroksena useiden sarojen m etrien matkalla. Jos verkot joutuvat sinne , ne hapercuvat parilla kolmella kerralla käyttökelvottomiksi. Kalat pakenevat saasteita saanstoon , missä virtaukset ovat suuremmat ja vedet puhtaammat.'' ES: " Vedet ovat muuttuneet paljon minun aika nani, sillä silloin ovat tehtaat tulleet. Vuorikemian haitat alkoivat näkyä noin kymmenen vuotta sitten Kokemäenjoen haittojen lisäksi. toori n lahdesta . Kalojen luurankoja ja muuta sellaista nousee si lloi n tällöin verkkojen mukana. Valkoinen sumppu värjäytyi punaruskeaksi. Tänä talvena olen saanut sie ltä enää kaksi kampelaa. 9 . VERKOT H APRISTUV AT JA LIMO ITTUVAT Miten saasteet nå'kyvå't. Nyt on Turun ja Vaasan saaristoista saatu runsaasti silakkaa, mutta Selkämereltä ei kukaan ole löytänyt. muna lisätienestiä on tullut RKTL:n tutkimusten avustamisesta. 1973: klo 15 tavattiin saastevesiraja 8 m pk Kaijakarista länteen , josta se jatkui länsi-etelä -suuntaan. Kampela on sie ltä tyysti n kadonnut. Yläkuva eräästä tutkimuksesta vuodelta 1974: jätevesi on tappanut ja haionanut sumpussa mereen lasketut kirjolohet. Vasta tuuli nostaa sakan pintaan. eikä väriä saatu pois tavallisin puhdistuskeinoin . Kun ilmat o~at seisovia, pohjaan kertyy paljon ruostetta. Erkki Siöholm kertoo, enei kalastus Porin edustalla enää lyö leiville. Keväällä 1970 nousi troolin mukana Outoorin Kaijakarin linj alta maitoliiman kaltaista massaa. Sakka menee ve rko issa ka lojen kiduksiin , kiduskannet rupeavat paisumaan ja kala tukehtuu. Värilautat aiheuttavat tuntien lisätyön likaamalla verkot. Kala ei mene limoittuneeseen pyydykseen, joten niitä saa o lla jatkuvasti puhdistamassa pulverin kanssa . Vaikka olen joutunut lisäämään kalastustehoa nelinkertaiseksi , eivät saalism äärät o le nousseet läheskään vastaavasti. Sinä aikana hapot olivat keittäneet jopa yhden kuuden kilon turskan . N yt saa o lla tyyt yväinen vii tee n kiloon , kun ennen saattoi saada satakin kiloa. YW: " Päiväkirj assa o n m erki ntä jo niinkin aikaisi n kuin 18. Härkäsimput, kivinilkat ja kilkit ovat kadonneet ja pohjakasvit ovat vä hent yneet.'' SUOMEN LUONTO 1/82 4 1
Reposaaressakin aluksia on vain kesäaikana , muulloin ne ovat pääasiassa Hangoss; ja Maarianhaminassa. Ei se ehtisi tapahtua tämän sukupolven aikana , mutta pitäähän tuleviakin polvia ajatella. Minä en korvausten varaan laske mitään . Se on ollut tärkeä rahan lähde , kalan tulo kun on huonoa kesäaikana. Sillä rahalla tehdään yksi Hangon reissu. Uutta ammattia ei vanhemmiNUORET KALASTAJAT SIIRTYVÄT MUUALLE Miten kä"y Selkä.meren ammattikalastuksen. Kalastus ei ole vain työtä , se on elämäntapa.'' D SUOMEN LUONTO J/ 82 41. YW: "Paikallisia reposaarelaisia troolikalastajia on jäljellä enää neljä. Marras-joulukuussa kaksi troolaria yritti huonolla menestyksellä kalastaa turskaa . Minulle esitettiin 16 000 markan korvausta seitsemältä vuodelta. mät, kun troolaus on Porin edustalla käynyt kannattamattomaksi. Aina tulee uusia ongelmia ... Jotkut sitten väittävät , että vedet ovat kunnossa ja kalantuotanto kasvaa .. Osa kalamiehistä ei saanut mitään , ja monien korvauksista pääsivät vasta perilliset nauttimaan. Sanotaan, että kalastajan pitää olla optimistinen, mutta troolikalastajilla ei juuri huonommin voi enää mennä. Tietenkin paras vaihtoehto olisi, että jätevedet puhdistettaisiin ja saasruminen saataisiin pysähtymään ja kalakannat vähitellen elpymään . Entä" joulukuisessa katselmuskokouksessa ehdotetut. Silakkarysät ovat vielä antaneet kohtuullisia kumsaaliita Porinkin edustalla; viime kevät oli kuitenkin koko Selkämerellä huonoin miesmuistiin ... YW: "Suomenlahdelle tai Pe1 rämerelle siirtyminen pakostakin kiinnostaa, mutta oma alukseni < sopii vain pohjarroolaukseen; sen Yrjö Westerholmin mukaan kalastajille lukonevoima ei riitä näillä alueilla vamt korvaukset ovat täysin riittämä11öharjoitettuun välivesipyyntiin . Ammattimaisia verkkokalastajia on näillä tienoilla ollut kymmeniä, nyt heitä on enää kolme jäljellä. Pelkällä rahalla ei ihmiskuntaa ruokita eikä yhteiskuntaa rakenneta , jos ruoka loppuu merestä.II ES: "Ennakkokorvauksia en ainakaan saanut ja nyt luvattiin kahdeltatoista vuodelta 8 000 mk ja vähän korkoa. . ,,,k .. " ES: "Vuodesta 1974 lähtien olen avustanut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kenttätutkimuksissa. KORVAUSTEN VARAAN EI VOI LASKEA MITÄÄN Olivatko KHO:n vahvistamat korvaukset vuosilta 1961-1972 riittå"vå"t. Joku 6 000-7 000 mk vuodessa kuulostaisi kohtuulliselta. Vaikka saastuttaminen nyt lakkaisi , veisi kuulemma vähintään 30 vuotta ennenkuin pohja tulisi entiselleen. Kalastusmuodon vaihtaminen silakasta lohenpyyntiin tietäisi lisäkustannuksia. 20 Selkämeren silakkakaro alkoi ensiksi tuntua syksyisessä avomeritroolauksessa. Sitä paitsi, mitä siitä tulisi jos kaikki rupeaisivat kalastamaan samaa lajia. Kalamiesten puheisiin ei uskota, vaikka mehän merellä liikumme ja meren tunnemme . Silakkakanta oli aivan nollassa.'' ES: "Rannikkokalastukseen ei ole uusia tulokkaita ollut. Nuoremmat kalastajat, jotka ovat vähitellen hankkineet isompia aluksia , ovat lähteneet Suomenlahdelle ja Ahvenanmerelle. YW: "Minulle määrättiin korvausta 14 000 markkaa eli vähän yli 1 000 markkaa vuodessa: sillä saa 500 1 naftaa ja vähän voiteluöljyä, joilla ajetaan keskikokoisella troolarilla 10 tuntia. Joulukuisen katselmuksen jälkeen kaikki ovat olleet tyytymättömiä, sillä ehdotetut korvaukset eivät ole vastanneet haittoja. '' Miten jatkat tå"scå" eteenpäin. Ammattiani en vaihda , ennen lähden vaikka eläkkeelle. Elohopeastakin tuon tuosta puhutaan ja se tuntuu heti kalojen menekissä. Moni silakkatroolari on siirtynyt lohenkalastukseen. ten pysty edes ajattelemaan. Lohenpyyntiin siirtyminen vaatii niin kovia investointeja , ettei sellaisia lainoja kukaan halua ottaa: silloinhan voisi pudota niin alas, ettei ikinä pääse jaloilleen. Uudessa katselmuksessa on troolareille ehdotettu 8 000 mk/v