Hajottajien toiminnan seurauksena kuollut eläinja kasviaines muuttuu vedeksi, hiilidi oksidiksi, ·maaperlln kivennäisiksi ja muiksi yksinkenaisiksi aineiksi, joita kasvit voivat käyttää uudelleen. Sienet ja bakteerit ovat luonnon tärkeimpiä hajottajia. Moneen lajiin kuuluvia, usein kirkasvärisiä limasieniä näkee usein lahoavassa kasviaineksessa, kuten kuorija purukasoissa, kannoissa, lehtikarikkeessa jne. TÄMÄN NUMERON KANSIKUVA esittää limasientä, joka on yksi luomakunnan monista hajottajista. Oikeanpuoleinen kuva esittää biologisen jätevedenpuhdistamon eliöitä, jotka suorittavat hajotuksen hyvin ilmastetuissa altaissa ennen jätteiden pääsyä vesistöön. Tllmän sivun kuvista vasen yläkuva osoittaa, miten jätevesien lannoittavan vaikutuksen seurauksena järveen kehittyy niin runsaasti levllä ja muuta kasvillisuutta, että hajottajat kuluttavat vedestä kaiken hapen ryhtyessään hajottamaan syksyllä kuollutta kasvimassaa. Alakuva esittää kuusilahokkaa, yhtä niistll monista sienistä, jotka osallistuvat kuolleiden puiden hajoitukseen.. Tämä aiheuttaa talvella happikadon
Mutta asialla on toinenkin puoli: romu raudan talteenotto säästää energiaa. Myönteisiä esimerkkejä on jo nähtävissä; kehitystä on nyt ponnekkaasti vauhditettava. Kun lapset ja aikuiset nyt keräävät roskia, heille on samalla annettava riittävä varmuus siitä, että paikat eivät taas parin vuoden kuluttua ole samassa kunnossa. Jätteessä on sekä raaka-ainetta että energiaa. Mitä enemmän sen valmistukseen on uhrattu työtä, raakaainetta ja energiaa, sitä paremmin kannattaa sen ottaminen uuteen käyttöön. 129. Olemme samanaikaisesti huolissamme kustannusten noususta ja ympäristömme laadun huonontumisesta. vuosikerta Luonnonsuojelu e1 ole jätehuollon osa Maailman Ympäristöpäivää, ke säkuun viidettä, vietetään tänä vuonna keräämällä roskia. Se pakottaa siirtymään uusiutuviin luonnonvaroi hin, raaka-aineen kierrätykseen ja pehmeämpiin, luonnonmukaisempiin menetelmiin. Suo malaiset ovat huolissaan, kun ulkomaiset energialaskut käyvät yhä suuremmiksi. On ehkä proosallisempaa ,järjestää energiahuolto jätehuollon kuin ydinvoiman avulla, mutta ainakin se on varmempaa, terveempää ja turvallisempaa. Hylättynäkään sen paikka ei ole luontoa pilaamassa. Roskaantuminen on luonnonvarojen haaskauksen näkyvä seuraus. Emme huomaa, että sama lääke voisi parantaa kaksi tautia. . Sen on myös toimitettava jäte uuteen käyttöön, maanparannukseen tai tuotantolaitoksiin. Onko siis luonnonja ympäristönsuojelijan tehtävänä toisten jättämien roskien keräily. Yksi kattila ei vielä säästä sitä energiamäärää, minkä tuottamiseksi aiotaan Kemihaaran alueen ainutlaatuinen suoluonto hukuttaa tekoaltaaseen. Suomen Luonto N :o 3 1975 34. Harras luonnonpalvoja ei ehkä hevin köyristä selkäänsä vanhan keittokattilan tai sanomalehden noukkimiseksi. Luonnon kiertokulussa jäte on uuden kasvun alku. Teollisen vallankumouksen alusta lähtien olemme lisääntyvästi korvanneet järjen voimalla. Itse asiassa heidän pitäisi lähteä roskapusseineen liikkeelle vasta sitten, kun heille on luvattu, että vuosi 19 7 5 on viimeinen, jolloin tällaista tarvitsee tehdä. Ja hänellä on pätevä syykin: juuri sen kätköissä voi olla punarinnan pesä. Mutta läpi koko yhteiskunnan käyvänä muutoksena säästävämpi asennoituminen, lainsäädännön, hallinnon ja valistuksen ohjaamana, riittää hyvin pelastamaan Kemihaaran lisäksi myös viimeiset kosket rakentamiselta ja arvokkaat suot turpeennostolta. Suuri osa siitä jätteestä, joka nyt epä miellyttävänä ja epäterveellisenä pilaa ilmaa ja vettä, pystyisi pitämään peltomme terveempinä ja tuottavampina. On ehkä loppujen lo puksi ihmiskunnan onni, että rajallisiksi tiedetyt energiavarat uhkaavat ehtyä. Aine, joka nyt näkyy paperina, romuna ja törkynä, on joskus ollut elävän tai elottoman luonnon osa, jonka ihminen on ottanut käyttöönsä. Joko se palautetaan maaperään uuden tuotannon lähteeksi tai käytetään uudelleen. Viimeistään nyt pitäisi nähdä ne säästämis mahdollisuudet, jotka sisältyvät jätteiden hyväksikäyttöön . Jos tämän kevään jätekampanjassa nähdään uuden suhtautumisen alku, on oikein, että se huipentuu Maailman Ympäristöpäivänä. Tätä edellyttäää Ympäristönsuojeluosaston vastikään hal lituksen pohdittavaksi jättämä jätehuollon lakiesityskin. Huomaamatta jää kuitenkin oma kietoutunut suhtautumisemme. Loppu tuloksenkin tunnemme: järjettömästi kasvava energian kulutus, luontoa tuhoava kova tekniikka. Esimerkiksi kertakäyttöpakkausten kielSU OMEN LUONTO 3/75 täminen olisi hyvä alku . Molemmista alkaa maailmassa olla puutetta. Nyt paitamme ja viemme kaatopaikoille jätepaperina joka vuosi sen puumaaran, minkä vuoksi metsäteollisuutemme vas tustaa kansallispuistoja. Jätehuoltoa, joka tyytyy vain näkyvän haitan poistamiseen, ei riitä. Hymyilemme helposti kehitysmaan asukkaan perinteille ja uskomuksille, jotka estävät häntä omaksumasta parempia ja terveempiä tottumuksia
, Helsinki Leena Karvinen, opiskelija , Helsinki VeliPekka Karvinen, opiskelija, Helsinki Ilpo Kuronen, fiL yo. .. Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 1 7 mk postisiirtotilille no 608 21-1. .. .. 198 TÅMÅN N UMERO N KIRJOITTAJA T H annu Airola, maat. 144 Jätteiden hyväksikäyttö Suomen puunjalostusteollisuudessa, Ensio Malmi .. , SITRA, Espoo Pekk a Suominen, fil.tri , Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Teuvo Suominen, fil.kand ., toimittaja, Suome n luonnonsuojeluliitto, Helsinki Matti Vehkalahti, esittelijä, Sisäasiainministeriön ympäristö nsuojeluosasto , Helsinki H annu W esterinen, fil. , ... 15 7 Allaskeinottelu jatkuu Kemihaarassa, Urpo H äyrinen, Ilpo Kuro nen j a Tarja Palo ....... 196 Uutisia ...... ..... yo ., Helsinki TÅM ÅN NU MERO N KUV ITUS kansi Te uvo Suominen kansi II Teuvo Suominen, Mauri Korhone n sivu 131 Pentti Paschinsky ; 132 Tapi o Huhtanen , Ensio Kempe ; 133 Martti Mantone n, Teuvo Suominen; 135 Hannu Hautala, Teuvo Suominen , Hannu Hautala; 136 Hannu Hautala; 137 Tuula Toivone n , Toivo Lindsberg, Pekka Rajala ; 147 Teuvo Suominen; 149 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ; 151 Pekka Rajata, Sll :n arkisto ; 152 Sll :n arkisto ; 153 Markku Taottu ; 155 VIT ; 157158 Lauri Aarnio; 159 Teuvo Suominen , Martti Linkola; 160 Urpo Häyrinen, Lauri Aarnio; 161 Teuvo Suominen , Urpo Häyrinen ; 163 Rauno Ruuhijärvi ; 16 7 Urpo Häyrinen; 168169 Jorma Luhta ; 171 Pekka Borg ; 172 Ilkka Koivisto ; 175 R. .. 1 7 4 Luonnon uusiutuvat energiavarat, Teu vo Suominen ...... .. ...... .... .. Tilaushinta Pohjoismaiden ulkopuolelle on 20 mk. .. -metsät. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1975 aikana kuutena numerona . Ilmoitushinnat : 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 300 mk 4-väri-ilmoitus 1 200 mk, takakansi 2 000 mk . . 146 Helsingin jätehuollosta, Leena ja Veli Pekka Kar vinen ..... 190 Kirjallisuutta .. .. TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Riitta Jokiranta Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSN EUVOSTO Urpo Häyrinen (kokoonkutsuja ) Harri Dahlström Jouko Pettersson Helmi-Irene Saurola Anna-Riitta Wallin Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa 130 SISALLYS Luonnonsuojelu ei ole jätehuollon osa .......... SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry. .. . .. .. .. .. Palautuspullo vai kertakäyttöpakkaus, Kaija Hiekkamäki .... .... .. .. , julkaisusihteeri, Suomen luonnonsuojeluliitto, Helsinki Urp o H äyrinen , fil.kand. 498 159 . .... . Punavuorenkatu 4 :n myymälä on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-1 7, lauantaisin klo 1013 . .. SU OM EN L U ONTO 3/ 75. .. ....... .. .. ........ .. ....... .. .. Suomen Luonnon vuoden 1974 numeroita m yydään 3 mk/kpl , vuoden 19 7 3 numeroita 2 ,50 mk/kpl , vuoden 1972 numeroita 1 mk/kpl , sitä vanhempia 50 p/ kpl. . .. ..... .. .. .. . .. Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, · kesäkuukausina klo 9-15. . Pelkone n, Teuvo Kanerva, Antero Laurila, Markku Taottu; 176-177 Teuvo Suominen ; 179 Vesa Mikkonen, Suomen Kuvapalvelu/Sipa Press; 181 Suomen Kuvapalvelu/Globe Photos, Uutisia Kiinasta 1/75 ; 183 Thomas Törnqvist ; 185 , 187 Pekka Suominen ; 193 Suomen Voimalaitosyhdistys ; 194 Valokuvaamo Kauppinen. .... . .. .. .... .. yo ., Hel sinki Kaija Hiekkamäki, fil.yo. . . yo., Helsinki Erkki Pulliainen, fil. .. .. .. ....... 139 Jätehuollon suunniteltu lainsäädäntö, Matt i Vehkalahti .......... ....... .. .. .... .. .. , Helsinki A ri Lyytikäinen, tutkimusapulainen, Suomen Akatemian kansallispuistotyö ryhmä , Kuopio Ensio Malmi, dipl.ins ., Suomen Met säteo llisuuden Keskusliitto , Helsinki Ta,ja Palo, maat.-metsät. I täkaira Koilliskairan kansallispuistosuunnitelman osa, 150 154 H annu A irola j a Erkki Pulliainen . .. tri , Riistabiologian laitos , Helsingin yliopisto }ali Ruuskanen, dipl.ins. . 197 Summaries of the Main Articles in This Issue .. 163 Suur-Saimaan Pihlajaveden kansallispuistosuunnitelma, Ari Lyytikäinen ............ 131 Muitten maitten jätehuoltokokemuksia, }ali Ruuskanen .. .. ... .. yo., lääk. .. Fredrikinkatu 7 7 A 11 00100 Helsinki 10, puh . 171 Pehmeämpään teknologiaan, Hannu W esterinen .. .. ..... .. 178 Lämpöpumppu säästää energiaa, Pekka Suominen .. 184 Ydinvoiman mielettömyys, Pekka Suominen .. .. .. .............. .. .. . .. .. lrto numerot 4 mk. ........ 129 Jäte on raaka-ainetta, Teuv o Suominen .... . .
Noin puolet tästä mllllrästä on paperia. Sota-aikana Suomessakin SUOMEN L U O TO 3/75 kerättiin talteen metallit, paperit, lumput, kumit, nahat ja luut. 1971 Suomen Jäteraaka-aineliittona. Jätteiden arvo on Suomessakin jo niin kor kea, että niistä kilpaillaan. Sodan jälkeen perustettu Suomen jätekomitea elvytettiin pitkän hiljaiselon jälkeen uudelleen henkiin v. Tapa näyttää sittemmin levinneen kaikkeen maailmaan. Toistaiseksi vain pieni osa jlltteestll käytetllän hyväksi. Suomessa se ilmenee siten, että valtava määrä arvokasta raakaainetta heitetään menemään. Äskettäin kertoivat lehtiuutiset, että Ranskan kehnoa valtiontaloutta aiotaan pönkittää jätteillä ja lumpuilla. Teuvo Suominen Jäte on raaka-ainetta Noin miljoona tonnia kaikenlaista jätettll viedään Suomessa vuosittain kaatopaikoille. Kriisitilanteissa ihmiset säästävät. Hiljaisuus pitää kilpailun vähäisenä ja hinnat alhaalla. Sama olisi tehtävä Suomessakin. Lisäksi haaskaantuu metalleja, lasia, muoveja jne. Koululaisille annettiin ansiomerkkejä, kerääjille rahaa tai ostoskuponkeja. Energian hinta ja raaka-ainepula ovat kääntäneet katseet jätteisiin. Varakkaiden välille syntyi ankaria "elintasokilpailuja". 13 1. Brittiläisen Kolumbian kwakiutlintiaanit polttivat potlatch-juhlissa omaisuuttaan osoittaakseen vaurauttaan. Mutta samaan aikaan asiasta ollaan merkillisen hiljaa
Jos se käytetään jäteraaka-aineena uudelleen, säästetään suurin osa raaka-aineen hankintaan ja jalostukseen tarvittavasta energiasta . Siitä valmistetaan tuotteita. Kertakllyttöpakkaukset ovat pahimpia roskaajia. Niiden kllytön sallimisen edellytyksenll pitllisi olla vllhintllllnkin tehokas talteenotto-organisaatio, jolloin vllhennettllisiin roskaantumisahaittojen ohella myös raaka-aineen ja energian haaskausta. Käytetyssäkin esineessä on tavallaan jäljellä se energia, joka on käytetty sen kaikissa valmistusvaiheissa . Tämä kansantaloudellinen säästö antaa jäteraaka-aineelle hinnan, joka on sitä korkeampi, mitä puhtaampi ja tasalaatuisempi jäte on ja mitä helpommin se saadaan uuteen käyttöön. Raaka-ainetta otetaan kaivoksista, metsistä ja pelloilta. käyttäytyminen voi ohjata valmistajan ja mainostajan suuntautumista. Kaatopaikkoja ei synny, sillä jäte on luonnontalouden raaka-ainetta. Kun ne on käytetty loppuun, ne viedään kaatopaikoille, huuhdotaan vesiin tai poltetaan ilmaan. Onko valmistaja yhdessä mainostajan kanssa tahallaan pyrkinyt tähän saadakseen kaupankäynnin jatkumaan. KILO JÄTETTÄ PÄIVÄSSÄ: Suomalainen kaupunkilainen tuottaa päivässä keskimäärin kilon kiinteää jätettä. Eikö kuluttaja näe omaa etuaan. Suomalaisen grillinval mistajan kokemuksen mukaan (Suomen Kuvalehti 14/1975) eurooppalaiset ostavat noin kuusikymmentä kertaa useammin rautaisen ja nopeasti ruostuvan grillin (hinta 7 5 mk) kuin teräksisen ja ruostumattoman ( 120 mk ). Valmistaja, mainostaja, markkinoija ja kuluttaja ovat ketju, joka nykyisin kuluttaa suunnattomasti energiaa ja raaka-ainetta. Muoti on suuri energiankuluttaja, joka poistaa esineitä käytöstä jo kauan ennen kuin ne on kulutettu loppuun. Isoissa kaupungeissa määrä on suurempi kuin pienissä; maaseudulla SU OMEN LUONTO 3/7 5. Luonnontaloudessa energia virtaa ja aine kiertää. Jätteiden kasaantumiseen liittyy valtavaa energian haaskausta. Alkeellinen laskutoimitus osoittaisi, että kuluttajan olisi oman etunsa nimissä valittava kalliimpi, jonka käyttöikä on moninkertainen, vaikka hinta ei ole edes kaksinkertainen. Ihmisen talous on toisenlainen. Kun raaka-aine louhitaan, kaivetaan tai korjataan, käytetään energiaa. Onko kuluttaja hetken lapsi, joka jo ostaessaan tietää, ettei hän tule välittämään grillatusta ruoasta vuotta tai paria kauempaa. Valmis tuote on itse asiassa tiivis energiapakkaus . Energiaa kuluu tietenkin sitä enemmän, mitä lyhytikäisempiä tuotteet ovat. Lainsäädännön avulla voidaan vaikuttaa tehokkaasti kaikkiin portaisiin, mutta myös kuluttajan 132 Imatran Kurkisuo ei enll ole sitll, mitll se oli silloin, kun suo sai nimensll. Sitä kulutetaan myös kuljetuksessa ja jalostuksessa. Imatran kaatopaikka on tllrvellyt sen. Haaskaavimpia ovat kertakäyttöesi neet. MUOTI HAASKAA ENERGIAA Energiaa tarvitaan silloinkin, kun jätteestä tehdään uusi tuote, mutta kulutus on paljon vähäisempää. Uusiutuvien luonnonvarojen tuottokyky on jo nyt koetuksella ja uusiutumattomat hupenevat kiihtyvästi . Terveydellisten, hygieenisten ja esteettisten haittojen ohella siitä seuraa maan ja veden tuotantokyvyn alenemista sekä kansantaloudellista ta_ppiota
Kuvassa Koilliskairan metsämerta. Helsingin rantojen viimeisiä lintuparatiiseja (ks. Jätemäärät kasvavat noin 3-5 % vuodessa. S~ppo Vuolanto, Suomen Luonto 6/1974), niiltä leviää roskia ja pahaa hajua, niillä sikiää rottia ja kärpäsiä, ja niiden mehut uhkaavat pohja~siä. Ongelmana on se, että tämä valtava raaka-ainemäärä on sekaisin ja pieninä annoksina ympäri maatamme. Voidaan tosin leikkiä ajatuksella, että joskus tulevaisuudessa nykyisten jätteiden arvo oivalletaan ja kaatopaikkojemme ympärille kehittyy uudenlaista teollisuutta. Suomessa käytettiin viime vuonna (1974 ) noin 800 000 tonnia paperia, siis puolisen kiloa henkeä ja vuorokautta kohti . Viime vap • puna voimaan astunut romuautolaki tekee mahdolliseksi hylätyn ajoneuvon siirtämisen ja siinä olevan raaka-aineen tai · teen ottamisen. KERÄYSP APERI Suomen metsien varjelijoilla on erityinen syy säästää paperia ja kerätä jätepaperi talteen, sillä jokainen jätepaperitonni säästää neljä kiintokuutiometriä puuta. Metallia ja muovia on kumpaakin muutama prosentti, loput pääasiassa lasia . hylättyjä kaivoksia kuten meillä sorakuoppia on asia ilmaistu näin: " Eilispäivän kaivokset ovat nykypäivän kaatopaikko ja ja huomispäivän kaivoksia " . Jätteen tilavuus pienenee, mutta samalla syntyy pahaa hajua ja myrkyllisiä ilmansaasteita, mm. määrä on niin paljon pienempi, että keskivertosuomalaisen päiväjäte on vain runsaat puoli kiloa . kotieläinten ruokintaan tai polttoaineeksi. Helsingin Kyläsaaressa jätettä hävitetään polttamalla lämmön tuottamiseksi . Koska paperin ja muovin osuus pakkauksissa kasvaa, niiden osuudet jätemäärästä kasvavat myös. VALTAVA RAAKA-AINEMÄÄRÄ Vuodessa Suomi tuottaa huikeat määrät jätettä: puoli miljoonaa tonnia paperia, kolmesataa tuhatta tonnia ruoantähteitä, lähes satatuhatta tonnia lasia, viisikymmentätuhatta tonnia metalleja ja saman verran muoveja. Jäljelläolevastakin runsaat puolet on eloperäistä, orgaanista ainetta, lähinnä ruoantähteitä. Tästä määrästä vietiin kaatopaikoille enemmän kuin puolet. Jätteen tilavuutta yritetään pienentää myös murskaamalla ja jyräämällä sitä tiiviiksi . Jos se olisi lajiteltuna yhdessä paikassa, sen varassa kukoistaisi melkoinen teollisuus. Mikään näistä menetelmistä ei tee oikeutta jätteen todelliselle arvolle. Kaatopaikat kasvavat. Sekalaisesta jätteestä paasee helpoimmin eroon viemällä sen kaatopaikalle. Tällaista menettelyä kokeillaan jo useissa maissa, mm . Yhdysvalloissa, jossa kaatopaikkoina käytetään mm . Noin satatuhatta autoa poistetaan maassamme käytöstä vuosittain. raskasmetalleja. Siellä se vie tilaa, aiheuttaa tulipalonvaaraa, ympäristön ros 133. SU OMEN L U ONTO 3/ 75 Jos jätepaperin talteenotto kaksinkertaistettaisiin nykyisestll., sUstyisi yhtll paljon puu tavaraa kuin mitä metsäteollisuutemme pelkäll menettävänsä, jos Ympll.ristönsuojelun neuvottelukunnan kansallispuisto-ohjelma toteutettaisiin täysimääräisesti. Sveitsissä ja Ruotsissa . Tavoitteena onkin pidettävä lajittelua jo kotitalouksissa . __ Jätteen käyttöarvo on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se lajitellaan. Ne valtaavat maata, mm. Ero johtunee sekä elintasoeroista että maaseudulla vielä elävasta ekologisemmasta perinteestä, joka välttää kertakäyttöpakkauksia ja muuta haaskausta ja joka käyttää jätteet tarkemmin, esim. Noin puolet jätteestä on paperia
Kotimaista keräystä voitaisiin epäilemättä tehostaa paljonkin, mutta kilpailuasetelmat, hinnanmuodostuksen epäselvyys ja epäyhtenäisyys sekä kulissientakaiset kiistat, joista kantautuu näkyville vain kajastusta, tulehduttivat Suomen rautaromutilanteen v. 1973. Lähes puolet siitä on tullut suoraan paperitehtailta erilaisina tähteinä. Kaikkiaan menetetään maamme kaa topaikoille vuosittain paperia määrä, jonka arvo on yli 50 milj . Suurin osa maamme jätepaperista kulkee erityisen liikkeen, Paperinkeräys Oy: ri kautta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti . Talteenottoprosentti voitaisiin helposti nostaa kaksinkertaiseksi eli Hollannin ja Japanin tasolle. Runsas kolmannes tai noin puolet on peltipurkkeja, loput hyvin sekalaista, kuten rautasänkyjä, jääkaappeja, koneenosia jne. Siitä lähdettäessä tarvitaan vain kolmannes siitä energiasta, joka kuluu, kun raakaaineena on puu. 8, 1975, s. vähentävät romun arvoa. Silloin vuotuinen puunsäästö olisi noin 1.2 milj. Maahamme tuodaan vuosittain Neuvostoliitosta noin 100 000 tonnia rautaromua. Kun tiedämme puunjalostusteollisuutemme mammuttitaudin paisua ohi realististenkin raakaainevarojen, voimme arvata, että ilman lujaa lainsäädännöllistä ja hallinnollista säätelyä todellista säästöä ei syntyisi, vaan teollisuuden kapasiteetti vain paisuisi jäteraaka-aineen osoittamalla määrällä . kiintokuutiometriä. 134 Ympäristötai energiavaikutus Malmista Romusta " Säästö-%" Neitseellisen raakaaineen käyttö 2 300 t 250 t 90 Energian kulutus 24 500 MJ 6 400 MJ 75 limaan joutuvien saasteiden määrä 121 t 17 t 85 Veden tarve 75 m 45 m 40 Veteen joutuvien saasteiden määrä 68 t 17 t 75 Vaikutus kulu••Jsvaiheen saasteisiin 967 t -60 t 105 Kaivostoiminnan jätemäärä 2 800 t 60 t 95 Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviranomaisten (EPA) laskelma ympäristö• ja energiavaikutuksista, kun valmistetaan malmista ja romusta tuhat tonnia terästä (luvut ovat pyöristettyjä; lähde: Materials Reclamation Weekly, Feb. Paperijäte on erotettava muusta jätteestä jo kotitalouksissa, sillä likaantuminen alentaa sen arvoa. mk. SUOMEN LUONTO 3/ 75. Påltettaessa sen lisäaineet aiheuttavat vakavaa ilman saastumista. Kullervo Kuuselan arvion mukaan, jos suunnitteilla oleva uusi kansallispuisto-ohje! mamme toteutettaisiin. Energiaa säästyisi myös puun korjaamisja kuljetusvaiheessa, ja vesiin joutuva jätekuorma pienenisi. Tilanne ei liene vielä selkiintynyt. RAUTAROMU ON PAREMPAA KUIN MALMI Terästeollisuutemme on valmis ostamaan kaiken saatavilla olevan rautaromun, sillä se on sille edullisempaa raaka-ainetta kuin malmi. Omasta maasta sitä kerätään noin 200 000 tonnia. Viime vuosina Suomessa on koottu noin 150-170 000 tonnia jätepaperia. Uuteen käyttöön, lähinnä kartongin valmistukseen, meillä on viime vuosina kerätty noin kaksikymmentä prosenttia. Arvio lienee tehty pikemmin yläkuin alakanttiin, joten Suomen kansa voisi helposti "ostaa" koko kansallispuisto-ohjelman metsät kaksinkertaistamalla jätepaperin talteenottoprosentin . Maahamme suunnitellaankin entisen lisäksi paperiteollisuutta, joka käyttäisi hyväkseen nimenomaan jätepaperia. 20). Noin kolmannes on tullut kotitalouksista, ja juuri tämän määrä voitaisiin helposti lisätä moninkertaiseksi. Toistaiseksi meillä ei juuri ole kiinnitetty huomiota tähän raaka-ainelähteeseen. Jos jätepaperistamme otettaisiin talteen 40 %, saasty1s1 paperinvalmistuksessa vuosittain yli puoli miljoonaa tonnia öljyä. Ylläolevat laskelmat perustuvat kuitenkin siihen optimistiseen olettamukseen, että tehostuva jätepaperin talteenotto todella vähentäisi hakkuita, energian käyttöä ja vesien kuormitusta. Parempilaatuisen romun jatkeena sitä kyllä voidaan käyttää . Magneetin avulla raudan erottaminen muusta metallista kyllä onnistuu, mutta lisäaineet, kuten maalit, lakat, ruoan tähteet, tinaukset jne. Kuitenkin jätepaperia käyttävä teknologia on kehitetty varsin pitkälle. Ellei jätettä käyttävä teollisuus voi luottaa siihen, että kotitalouksista tuleva keräyspa.peri on puhdasta, se tuskin on kovin innokas tehostamaan talteenottoa. Tämäkin merkitsee vuosittain runsaan puolen miljoonan puukuution säästöä. perilla säästetään myös energiaa. kaantumista jne. Tehtaista, kaupoista ja virastoista saadaan jonkin verran jätepaperia, mutta ei läheskään kaikkea käyttökelpoista. Liike toimittaa ne pääasiassa omistajilleen, suomalaisille paperitehtaille. Erityisesti pitäisi kerätä talteen ruskea käärepaperi ja pahvi, sillä pitkäkuituisina ja vähän lisäaineita sisältävinä ne ovat erikoisen arvokkaita. Jätep .. Kotitalousjätteen metalli vuosittain ehkä viitisenkymmentä tuhatta tonnia on pääasiassa rautaa, mutta sen laatu vaihtelee. Tämä on juuri se puumäärä, jolla metsiemme vuotuinen tuotto vähenisi prof. Vieraat ainekset, varsinkiri muovit, voivat keittovaiheessa turmella suuret raakaainemäärät
Paloittamon mylly vasaroi romun silpuksi,jolloin maalit, kumit, muovit ja verhoilut irtoavat. tekiSU OMEN L U ONTO 3/7 5 jäistä riippuen 10-25 p/kg, tuontiromusta tiettävästi paljon enemmänkin . Tilanne parani edelleen, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa 19 7 4 romuautolain, joka 135. Romunkeräyksellä voidaan torjua myös autonromujen ja muun järeän jätteen aiheuttamaa maisemallista haittaa . Mutta valmistukseen tarvitaan paljon energiaa. Koska näiden määrä on suuri, laatu tasainen ja kuljetettavuus hyvä, tämä romu käytetään melko tarkasti ainakin jos hinnasta sovitaan (tosin Valtionrautatiet on ollut tyytymätön teollisuuden maksamaan hintaan). Rautaa on maankuoressa runsaasti ja malmien pitoisuudet ovat suuret, joten loppumisesta ei ole pelkoa. ............. Alhaalla oli.kyy kevyempi aines, jolle ei toistaiseksi ole keksitty kllyttöä. l • • 1 .-~~ 1 1 Kuusakoski Oy:n autopaloittamo Heinolan maalaiskunnassa kllsittelee vuosittain kymmenill tuhansia autonromuja. Sen polttaminen tuottaisi paljon lllmpöll, mutta samalla myös runsaasti ilmaa saastuttavia aineita. Ennen paloittelua ne litistetlllln kuljetusta varten (vasen kuvasarja). Romua käyttämällä siitä säästetään kolme neljännestä. Rautaromusta on maksettu laadusta ym. Korkealuokkaista rautaromua saadaan rautatiekiskoista ja -vaunuista, rakennuksista, silloista, koneistoa, laivoista ja metalliteollisuuden tähteistä. Jokainen maastamme kerätty rautaromukilo säästää energiaa noin kymmenen kilowattituntia eli saman verran kuin sähkölevy kuluttaa kymmenessä tunnissa. Oikealla keskellll on kasassa muutaman sadan autonromun rauta valmiina lllhternlllln terllssulattamoon. Kun Kuusakoski O y: n autopaloittamo aloitti toimintansa Heinolan maalaiskunnassa lokakuussa 1972, alettiin ongelma saada hallintaan
Talteenottoa pitäisi tehostaa, sillä romusta lähtemällä säästetään 90 % siitä energiasta, mikä kuluisi, jos lähtöaineena käytettäisiin bauksiittia. Sitä joutuu ympäristöön hienojakoisena korkeaoktaanista bensiiniä käyttävistä autoista, jätteidenpolttouuneista ja lyijysulattamoista. valmistukseen. Se on kestävä, monikäyttöinen ja arvokas aine, jota Suomi pystyy viemään ulkomaille melkoisia määriä. 5. He toimittavat sen edelleen Kuusakoski Oy:n sulattamoihin (Espoossa ja Heinolan mlk:ssa). Myös kunnat ovat tukeneet tätä toimintaa sopimalla tavoista, joilla kunnan ja sen kaatopaikkojen vastuksina olevat isot romut siirtyvät paloittamoon. Suurina annoksina sitä joutuu ympäristöön ennen kaikkea hylätyistä akuista, joiden painosta pääosa on lyijyä. Lyijystä maksetaan melko huonoa hintaa (parhaimmillaankin alle 2 mk/kg), sitä on harvoin saatavilla suuria määriä ja sen sulattamiseen ja jalostukseen liittyy vakavia ympäristöonSUOMEN LUONTO 3/ 75. KUPARI JA MESSINKI Kupari on puolijalo metalli, kullan ja hopean "sukulainen". Tehokkaan organisaation ja hyvän hinnan vuoksi kuparin talteenottoprosentti on poikkeuksellisen korkea, eräiden arvioiden mukaan jopa 90 %. Nämä ovat pahimpia maisemahaittojen aiheuttajia. ALUMIINI Tämä metalli on maankuoren metalleista runsain. Talteenottoprosentti on jonkin verran alhaisempi, samoin hinta. Käytännössä alumiinia valmistetaankin maissa, joissa on paljon halpaa sähköä, mm. LYIJY Lyijy on tunnetusti myrkyllinen metalli. Pahin pullonkaula on keräyksen ja kuljetuksen kalleus, joka estää kaukana ja huonojen kulkuyhteyksien takana olevia romuja pääsemästä tämän jätehuollon piiriin. tietyin edellytyksin mahdollistaa hylättyjen autonromujen kuljettamisen ja romuttamisen ilman "omistajan" lupaa. Vuosittain meillä poistetaan käytöstä noin 100 000 autoa, joista 70 000 on henkilöja pakettiautoja. Puutetta siitä tuskin voi tulla, mutta sen hinta pysyy korkeana, koska sen val mistukseen tarvitaan valtavia energiamääriä. Niiden sisältämä rikkihappo on myös vaarallista. Vaikka itse metalli on myrkytön ja muutenkin vaaraton, se aiheuttaa melkoisesti ympäristöhaittoja. Kolmannes akuista jää kuitenkin ajelehtimaan pihoille ja kaatopaikoille. Kerätyn kupariromun välittävät sille lähinnä romukauppiaat. Sitä käytetään paljon kertakäyttöpakkausten 136 Alumiiniromusta saadaan ensiluokkaista raaka-ainetta ja samalla sllllstetlllln 90 96 energiasta, joka kuluisi erotettaessa metalli bauksiitista. Sen keräys ja käyttö on järjestetty kuparin tapaan. Kotieläimille ne ovat aiheuttaneet vakavia myrkytyksiä. Suomen kupariromun käyttää pääasiassa Outokumpu Oy. Sen mukana seuraa melkein aina joukko muita aineita: akkujen rikkihappo, muovi ja kovakumi; kaapeleiden muut metallit, muovit ja kuidut; kirjasinmetallin seosmetallit. Näin yleensä tapahtuukin, sillä keräilystä huolehtivat suureksi osaksi maamme hajottamot. Norjassa. Korkean romu hinnan (37 mk/kg) kuparia kannattaa jopa varastaa varastettuja kaapeleitahan on myyty romuksi. Alumiiniroskat säilyvät maisemassa ja maaperässä muuttumattomina hyvin kauan. Kuvassa Kuusakoski Oy:n romusta valmistamia alumiiniharkkoja. Jokaisessa alumiiniromukilossa "piilee" energiaa noin 15 kilowattituntia. Laki astui voimaan 1. Yhdestä autonromusta syntyy keskimäärin lähes puoli tonnia hyvää romurautaa, joten sekä valuutassa että energiankulutuksessa saavutetaan melkoinen kansantaloudellinen säästö. Se pystyy lisäämään kapasiteettiaan niin, että se voi selviytyä Suomen kaikista vuosittain romutettavista autoista ja lisäksi vähitellen niistä sadoista tuhansista auton-, niittokoneenja jääkaapinromuista, jotka laikuttavat maisemiamme. Kaksi kolmannesta alumiiniromustamme joutuu kuitenkin vielä hukkaan. Sen maksimoimiseksi on tietenkin paikallaan, että ennen paloittelua kaikki käyttökelpoiset osat otetaan varaosiksi. Messinki, kuparin ja sinkin seos, on myös arvokasta. Suomessa alumiini on tuontitavaraa. Ainakin kaksi kolmannesta maamme lyijyakuista saadaan talteen, sillä vanha akku jää yleensä sille huoltoasemalle, joka myy asiakkaalle uuden. Jokainen tal teenotettu kuparikilo saastaa energiaa noin 6 kilowattituntia. Viime vuonna edellämainittu paloittamo käsitteli noin 50 000 autoa. Romukauppiaat ostavat kaiken alumiiniromun ja maksavat siitä laadusta ja puhtaudesta riippuen 1-2 mk/kg. 1975. Romun käyttö kannattaa myös kansantaloudellisesti, sillä malmista erottamiseen tarvitaan seitsemän kertaa enemmän energiaa kuin aloi tettaessa romusta. Lyijyn käsittely keräyksen kaikissa vaiheissa on hankalaa. Noin kaksi kolmannesta meillä syntyvästä alumiiniromusta joutuu hukkaan. Ellei Suomen metalliteollisuus pysty käyttämään kaikkia niiden tuotteita, niille on tarjolla hyvät vientimarkkinat. Kestävyydestä johtuu, että kupari muuttuu romuksi hyvin hitaasti
MUOVIT Muovi on hyvin monenlaisten aineiden yhteisnimitys. Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana syrjäisetkin metsät ovat roskaantuneet, kun lannoitteita o n alettu myydä polyeteenisäkeissä. Jos muovijätteet lajitellaan, niitä voidaan erinomaisesti käyttää uusien muoviesineiden valmistukseen . Kaatopaikalla ne vievät runsaasti tilaa ja estävät täytemaata painumasta tiiviisti . ÖLJY Valtaosa Suomeen tuodusta öljystä poltetaan erilaisina jalosteina . Myös autonrenkaista ja muusta kumiromusta otetaan byödyiliseen käyttöön vain murto-osa. rakennusja eristyslevyiksi. Polttamista haittaa se, että muoveissa voi olla myrkyllisiä lisäaineita (PCB :tä ja raskasmetalleja), jotka saastuttavat ilmaa. Mutta kun se kaupunkioloissa sekoittuu valtavaan paperi-, lasi-, muovija metallimäärään, sitä ei juuri saada tarkoituksenmukaiseen käyttöön. gelmia . Säkkijätteestä valmistettu muovi on lujuudeltaan alkuperäisen veroista, mutta väriltään sameampaa. Useimmat niistä valmistetaan öljystä. Lyijy koetetaankin sen kaikilla käyttöaloilla korvata muilla aineilla. Tähän haittaan on nyt odotettavissa apua, kun Rosenlew-Pakkaus alkaa tänä keväänä käyttää vanhoja säkkejä uuden muovikalvon raakaaineena Harvialassa . polyeteeni , sisältää vain hiiltä ja vetyä (eräät myös happea), ne voi vaaratta polttaa kuumassa uunissa. LAHOAVA JÄTE Kaatopaikoille viedään kotitalouksista vuosittain noin 300 miljoonaa kiloa lahoamiskelpoista jätettä. Koska kuitenkin suurin osa muoveista, mm . Kemiallisesti kestävinä ja luonnontaloudelle vieraina ne eivät sovellu kompostointiin . PVC) poltettaessa syntyy suolahappoa, joka syövyttää savukanavia ja lisää ympäristön happamuutta. Keräyskampanjan järjestää 4Hliitto . Jos jätteen lajittelu suoritettaisiin jo talouksissa paperit yhteen, lasi toiseen, metallit kolmanteen ja muovit neljänteen pussiin niin jäljellejäävä aines antaisi arvokkaan humusja ravinnelisän puistoille ja viljelyksille . Ruohikkoon jääneet muovikelmut ovat aiheuttaneet kotieläinten kuolemia tukkimalla ruoansulatuskanavan. Koska muovijätteiden kemiallinen koostumus vaihtelee, niiden käsittelyä on vaikea järjestää. Kaatopaikoille joutuu vuosittain noin satatuhatta lasitonnia, vaikka lasiromulla alkaa jo olla huomattavaa rahallistakin arvoa, ja vaikka monet juomapullot lunastetaan takaisin. Vastaavaa menettelyä hän jo sovelletaan merkittäessä tekstiilien pesuohjeita. Haja-asutuksessa sen luonnollinen käsittelytapa olisi kompostointi. Klooripitoisia muoveja (esim. Ennakkolaskelmien mukaan jo alkuvaiheessa saadaan talteen 40 % vanhoista säkeistä, ja talteenottoprosentin odotetaan nousevan. Vain vähäinen murto-osa otetaan Suomessa toistaiseksi talteen ja uuteen käyttöön . Lajittelematon muovijäte voidaan silputa ja puristaa SUOMEN LUONTO 3/75 Käytetty voiteluöljy on paha vesien pilaaja, mutta ensiluokkainen uuden voiteluöljyn raaka-aine. Suomessa kehitellään parhaillaa n ympäristöystävällisempää lyij yro mun hyväksikäytön prosessia. Olisikin suotavaa, että muoviesineiden valmistajat sopisivat yhteisesta tunnuksesta, vaikkapa liekinkuvasta, jolla merkittäisiin poltto hävitykseen soveltuvat muovilaadut. Osa käytetään voitelu137. Muovikalvot ovat pahoja roskaajia
Määrä olisi helppo kymmenkertaistaa, kuten mm . Tästä säästetään noin neljännes tai viidennes, jos raaka-aineena käytetään lasiromua. 1973 noin 107 000 tonnia). Yksi osa öljyä pilaa miljoona osaa juomavettä. Sirpalevaaran ja esteettisten haittojen vuoksi lasi kuitenkin aiheuttaa melkoisia ympäristöhaittoja. Enimmäkseen ne joutuvat hukkaan. Kun edellämainituista raakaaineista valmistetaan kolme tonnia lasia, poltetaan tonni öljyä. Rahtuakaan järkeä ei ole siinä, että öljyä poltetaan vain hävittämismielessä. Tämä sekä soodan hinnan viimeaikainen kohoaminen tekevät lasiromun uudelleenkäytön liiketaloudellisestikin kannattavaksi. se, että kuluttajat on täysin tarpeettomasti totutettu värittämään lasiin. Tähän kelpaa kaikenlainen lasi, mutta jos lasiromua kerätään uuden lasin valmistukseen, se on lajiteltava. Erityisesti tämä koskee pulloja. Käytetty öljy voidaan tehdä vaarattomaksi polttamalla tai puhdistamalla. aineena (v. KERÄYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ Tuskin mikään jäte on arvotonta. Vuotuisista· jäteöljymaansta saataisiin helposti 30 000 tonnia uuden veroista voiteluainetta. Tästä menetetään nykyisin lähes puolet. Vanhat autonrenkaat ja muut kumiesineet ovat nykyisin jokseenkin arvottomia, vaikka kumi oli esim. Kotitalouksissa syntyvän jätteen hyväksikäyttöä tuskin onnistutaan toteuttamaan ilman kuluttajien apua. Kotitalouksista kerätty sekalumppu kelpaa ainakin katto huovan valmistukseen. ulkomailta sekalumppua vuosittain yli miljoonalla markalla. Suomen Luonto 3/1974). Lasin hyväksikäyttöä vaikeuttaa mm. LASI Lasin raaka-aineet lähinnä kvartsihiekka, sooda ja kalkkikivi ovat halpoja ja runsaita. Käytännössä meillä regeneroidaan vuosittain vain 2 000-3 000 tonnia, pääasiassa Lempäälässä toimivan Kajomeri Oy:n toimesta (ks. Hiekaksi jauhettuna se olisi täysin vaaratonta esim. SU OME N LUO TO 3/75. viime sodan aikana arvokasta jäteraaka-ainetta. lyijy, voivat saastuttaa ilmaa. Talteenottoa kannattaisi tehostaa, sillä nykyisin joudutaan tähän tarkoitukseen tuomaan . Kotitalousjärj estöjen tänä keväänä järjestämä lumpunkeräys kampanja antaa toivottavasti vauhtia lumppuj en paremmalle hyväksikäytölle. Palamisarvoltaan jäteöljy vastaa raskasta polttoöljyä, mutta sen lisäaineet, mm. Lasitehtaiden maksaman romuhinnan 02-25 p/kg) mukaan laskien tämän lasijätteen arvo · on noin 10-20 milj. mk. Saksan liittotasavallan kokemukset osoittavat. Heitteille jätetty öljy turmelee pohjavesiä. Näiden torjunnan tärkein keino olisi kaiken kertakäyttölasin hylkääminen. Kirkastakin lasiromua voidaan käyttää vain pienenä osana (25-30 %) raakaaineesta, jos valmistetaan väritöntä lasia. Raakaainepula ei pakota käyttämään lasiromua uudelleen. MUU JÄTE Edellämainittujen jätt~id~n lisäksi meillä joutuu vuos1ttam jätteeksi melkoiset määrät erilaisia tekstiilejä, kumia, nahkaa jne. Myös värjäykseen käytetyt metalliyhdisteet ovat halpoja, sillä niitä tarvitaan hyvin vähän. Valuuttaa säästyisi samalla yli 20 milj . Energian hinnan kohoaminen on sen osoittanut kouriintuntuvasti. Tekstiilien sekalaisesta laadusta erilaiset keinoja luonnonkuidut sekä niiden seokset johtuu, että uudelleenkävttö on hankalaa. Hintakin on sitä korkeampi, mitä paremmin se on lajiteltu. Edellistä voidaan perustella vain siinä tapauksessa, että palamislämpö käytetään hyväksi. Meillä sitä käyttää Tienhaaran Kattohuopatehdas . Kauppaja teollisuusministeriö onkin ryhtynyt selvittelemään mahdollisuuksia järjestää maahamme tehokkaampaa jäteöljyn keräystä ja käyttöä. Kansantalouden ja ympäristönsuojelun kannalta on parasta regeneroida öljy uudelleen voiteluaineeksi. Vuoden 1973 jäteöljymäärästä, joka oli 60 000 tonnia, poltettiin lämmön tuottamiseksi noin 25 000 tonnia. Kaksi kolmannesta meillä valmistetusta lasista on väritöntä. . Koska lasi )38 on liukenematon ja luonnonmukainen aine, se ei kemiallisesti uhkaa ympäristöä. mk. Vaikka talousjätteessä on lasia vuosittain lähes satatuhatta tonnia, tämän talteenottoa ei •alkoholija eräitä virvoitusjuomapulloja lukuunottamtta ole mitenkään järjestetty. Tämä onnistuu varmasti myös käytännössä, jos osa jäteraaka-aineen arvosta palautuu korvauksena kuluttajalle, jonka suorittama lajittelu tekee toiminnan sekä liikeettä kansantaloudellisesti kannattavaksi. Koska öljyä joutuu muun jätteen m~kana kaatopaikoille, jotka usein vielä on sijoitettu hylättyihin sorakuoppiin lähelle pohjavettä, tämä vaara on hyvin todellinen. Värillistä valmistettaessa voi romun osuus olla lähes kaksinkertainen. Vaikeinta on järjestää seostettujen keinokuituj en uudelleenkäyttö . Lajittelun pitäisi tapahtua jo talouksissa, jolloin siitä ei olisi sanottavaa lisävaivaa ja jolloin eri jäteraaka-aineet saataisiin talteen mahdollisimman puhtaina. Pienet, toisiinsa sekoittuneet jäte-erät ovat epätaloudellisia. täytemaana. Lähinnä käytetäänkin hyväksi vain alan teollisuuden tähteitä, joiden laatu tunnetaan. Kiinnostus jätteisiin kasvaa koko ajan . Käytetty voiteluöljy olisi arvokasta uuden raaka-ainetta, mutta käytännössä vain kolmisen prosenttia käytetään meillä hyväksi. Niiden ympärillä käydään jo riitaakin. Periaatteessa myös kumi voidaan käyttää uudelleen, mutta nykyisin se parhaassakin tapauksessa joko poltetaan tai hienonnetaan tienpäällys teen aineosaksi. Lasiromusta voidaan valmistaa myös lasivillaa, rakennusja eristyslevyjä ym
Siinä korostetaan melkein poikkeuksetta raaka-aineiden talteenoton ja hyväksikäytön merkitystä. Teollisuus näyttää olevan yhä kiinnostuneempi ottamaan raaka-aineet talteen jätteistä käytettäväksi joko samassa prosessissa tai muualla. Esitys seuraa kaaviota. Tässä artikkelissa käsitellään jätehuoltoa nykyisin käytössä olevat menetelmät sivuuttaen, muttei suinkaan aliarvioiden. JÄTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTÖN MOTIIVEJA Useissa maissa on jo tai on valmisteilla jätehuoltolainsäädäntö. Sivun 141 kuviossa on kuvattu yhdyskuntajätteen erilaisia käsittelymahdollisuuksia ennen kaatopaikalle joutumista. Rohkaisevatko kokemukset jatkamaan . Osanottajista monet olivat sitä mieltä, että teollistuneiden maiden hyvinvointiin tottuneita ihmisiä ei enää saa lajittelemaan erilleen raaka-aineita ja tavaroita, joita he ovat tottuneet pitämään jätteinä. yhdyskuntajätteiden käsittelyyn, jätehuollosta vastuussa olevien paikallisten viranomaisten on vaikea investoida ratkaisuihin, jotka nykyisten laskentatapojen mukaan tuottavat vasta pitkällä tähtäimellä. Talousjätteen käsittelytapoja eri maissa. Kuitenkin jo silloin arvioitiin olevan käynnissä lähemmäs sata yhdyskuntajätteen Japani Hollanti Ruotsi Saksan liittotasav. Edelleen kaatopaikka muodostaa ympärilleen melkoisen häiriöalueen (liikenne, melu, jätevesi, haju, linnut, rotat, maisemalliset häiriöt). Kaatopaikkoja käytettäessä syntyy erilaisia ongelmia, kuten pohjavesien ja pintavesien pilaantumisvaara ja tilantarpeeseen liittyvät ongelmat. Kiinnostus muihin menetelmiin lisääntyy sitä nopeammin, mitä vaikeammiksi jätteiden aiheuttamat ympäristöongelmat käyvät. Väestötiheys, teollistumisaste ja maantieteelliset olosuhteet vaikuttavat luonnollisesti ongelmien vakavuusasteeseen. Käsittelytavoilla, joilla pyritään raakaaineiden ja energian talteenottoon, ei taulukossa juuri ole sijaa . Tavanomaisin jätteiden käsittelymuoto on kaatopaikka, valvottu tai valvomaton. Tähän on useita tapoja. Tämä johtunee, paitsi kohonneista energian ja raaka-aineen hinnoista, myös ympäristönsuojelulainsäädännön kehittymisestä. Eikö talteenotto sitten kiinnosta . Teollistuneitten maitten jätehuolto-ongelmat ovat samankaltaisia: kaatopaikka-alueiden löytämisvaikeudet, vesien pilaantumisvaarat, hajut ja loiset, polttolaitosten savukaasuongelmat, ympäristölle haitallisten ja vaarallisten jätteiden valvomaton sijoitus, jätteiden keräysja kuljetusongelmat jne. Vuoden 19 7 3 marraskuussa pidettiin Sveitsissä raaka-aineiden kierrättämistä käsittelevä seminaari . Suomalaisen jätehuollon tulisi käyttää hyväkseen muualla saatuja kokemuksia. J ali Ruuskanen Muitten maitten jätehuoltokokemuksia Useimmissa maissa suurin osa yhdyskuntajätteestä viedään yhä edelleen kaatopaikoille. Tämä ei johtune pelkästään varojen puutteesta tai korkeista kustannuksista, sillä useissa maissa valtio tukee jätteidenkäsittelylaitosten rakentamista. JÄTTEEN LAJITTELU SYNTYMISPAIKALLA Ulkomailla on kokeiltu talousjätteiden lajittelemista kotona. J ätemääriä pienentämällä voidaan edellä esitettyjä ongelmia vähentää . Sillä voidaksemme askarrella jätehuollon uuden teknologian piirissä, jonkun eli meilläkin useimmiten tuon kaatopaikalle suunnistavan jäteautonkuljettajan, täytyy viedä roskapussimme pois . Tärkeimpiä ovat käyttökelpoisten raaka-aineiden talteenotto Jatteestä, jätteiden murskaus ja hienontaminen eli homogenisointi sekä pyrolyysi . Tällöin keskusteltiin mrös talousjätteiden syntymispa1kalla tapahtuvasta lajittelusta. Suuri ongelma tuntuu olev~_n myös uusia ratkaisuja ja nnllä saavutettavia etuja käsittelevän tiedon puute. SUOMEN LUONTO 3/75 139. Jätteiden hyväksikäyttöä pelkän vaarattomaksiteon sijasta voidaan perustella toistaiseksi melkein yksinomaan ympäristönsuojelullisilla syillä, joiden rahassa arvioiminen on nykyisillä laskentatavoilla vielä vaikeaa. Vaikka on olemassa kokeiltuMENETELMÄ Ranska USA 1972 1972 Kaatopaikka 77 92 Kompostointi 6 Poltto 17 8 Muu jakin teknisiä ratkaisuja esim. 1969 1973 1973 1972 46 75 75 80 1 18 2 51 7 25 18 2 Oheisessa taulukossa on esitetty yhdyskuntajätteiden käsittelytapoja muutamissa maissa. Vastaavasti jätteitä poltettaessa syntyy osa edellä mainituista ongelmista sekä ennen kaikkea ilmanpilaantumisvaara . Kaatofiaikka on vallitseva ratkaisu, vaikka jätteen hyväksikäytön arvo tunnustetaan kaikkia Ja
Ruotsala iset ovat laskeneet, että paperin arvo polttoaineena on samaa luo kkaa kuin sen arvo keräyspaperina. hydropulpperi, joka muistuttaa paperin valmistuksessa käytettävää sellumassan hajotusta. On rakennettu esittelyja tutkimuslaitoksia, usein julkisella tuella. Laitos käyttää jätettä 150 t/vrk. Tämä merkitsee, että jo toista kertaa paperitehtaaseen ki ertäessään keräyspaperi tuottaa ka nsantalo udelle selvää voittoa . Raskas jae johdetaan talteenottojärjestelmään, johon kuuluu magneettinen erotin, "ilmalajittelija" ja optinen lajittelija. Kuvaavaa on, että koelaitoksen mallin mukaan suunnitellussa täysimittakaavaisessa sovellutuksessa (2 800 t/vrk, sähköntuotanto 70 Mw) kuitujen talteenotto on vaihdettu energiantuotantoon. Monien mieles tä esim . Erilaisten lajittelutekniikoiden kehittämiseen tähtäävää tutkimustyötä onkin viime vuosina tehty runsaasti , ennen kaikkea Yhdysvalloissa. Talteen otetaan metallit, lasi ja paperi (kuitu ). ihmisten motivoimin en lajitteluun. Käytettävissä on si is melko lailla tuloksia. Voidaanko tällaisesta Jatteestä ottaa eri a ineita jollakin taloudellisesti kan na ttava lla tavalla talteen . Ru otsin kokeilutulokset osoittavat, että lajittelu talouksissa on mahdo llista ja että toimintaa kannattaa jatkaa. Myös uusia, esim. tärkeimmän jäteraaka-aineen, paperin, kohdalla : on aina ta140 lo udellisempaa lajitella paperi pois jätteestä ja valmistaa siitä uutta paperia kuin ainoastaan kerran käyttää hyväksi sen lämpöarvo, tai pikemminkin vain noin 70 % sen lämpöarvosta. Talteen saadaan magneettiset, rautapitoiset metallit, ei-magneettiset, lähinnä alumiinipitoiset metallit sekä värillinen ja väritön lasi erikseen. Yhtä tärkeiiä hyvän lajittelutuloksen saamiseksi on lajittelusta tiedottaminen, so. Pienet 2 000-3 000 asukkaan kokeilut eivät kuitenkaan enää ole mielekkä itä muuten kuin esittelykohteina sellaisissa kunnissa, missä lajittelua ei vielä ole tehty. Myös laitoksen oma toiminta on pyritty rakentamaan ympäristöystävälliseksi. Jäte sekoitetaan veteen pyörivien terien avulla. Viime vuoden lopulla ko kei luja o li käyn nissä jo 22 kun nassa ja us eita suunnitteilla. Muutamia esimerkkejä : Märkäerollelulaitos. Varsinkin toiminnan alkaessa on ollut vaikeaa osoittaa kovin merkittäviä säästöjä. taloudelliset tulokset ovat vielä hyvin epäselvät. Sensijaan kunti en jätehuoltokustannusten pieneneminen on ollut helpompi osoittaa. Kuiva uksen jälkeen saadaan kuitua, jota käytetään kattopahvin valmistukseen. Tässä suhteessa o nkin syytä pitää jalat maassa. Vaikka taloudellisia tuloksia onkin lyhyellä tähtäimellä vaikea osoittaa, kiinnostus kotona tapahtuvaa lajittelua kohtaan ei ole suinkaan vähenemässä. Ru otsissa yhdyskuntajätteen lajittelukokeilut aloitettiin v. Vaikka laitos onkin toiminut eräänlaisena mallilaitoksena, sitä ei voida pitää kehityksen huippuna. Tun tuuhan selvältä, että lajittelu onni stuu paremmin uusilla kerros taloalueilla, missä on riittävän lähellä kunno lliset tilat lajiteltujen a ineiden sijoittamiseksi. RAAKA-AINEIDEN TALTEENOTTO SEKOITIUNEESTA JÄTIEESTÄ Jätteessä ovat eri raaka-aineet sekoittuneet keskenään . Örebron lähellähän on sekä paperiettä la sitehdas. 19 7 2 Örebrossa, m1ssa noin 2 500 taloutta käsittävällä Vivallan as untoalueella kokeiltiin lasin ja paperin lajittelua . Savukaasut puhdistetaan, samoin prosessissa käytetty vesi, joka kierrätetään. Ensinnäkin on osoittautunut tärkeäksi, että asukkaille voidaan oso ittaa lähellä olevat sopivat tilat lajitellulle jätteelle. Särkymättömät esineet otetaan erilleen, rautapitoiset jätteet magnettisella erottimella. Lajittelua suorittava asukas ei todella helposti huomaa taloudellista hyötyä . ilman käyttöön perustuvia tekniikoita on kehitetty. Useita menetelmiä on saatu kokeiluasteelle saakka . Jos verrataan kansantaloudellisesti esim. Energia otetaan talteen. Veteen lietetty jäte siivilöidään ja jaetaan kevyempään orgaaniseen ja raskaampaan jakeeseen, jossa ovat mukana lasi, pienemmät metalliesineet, keraaminen aine yms. Ruotsalai set as iantuntijat arvioivat, että kahdessa vuodessa kotitalo uksissa tapahtuva jätteiden lajittelu tulee olemaan useissa kunni ssa jätehuoltojärjestelmän kiinteä osa . Mainittakoon, että EPA on osallistunut myös St. Muu osa poltetaan leijupetiuunissa yhdessä läheisen jätevedenpuhdistamon lietteen kanssa. talousjätteessä o levien raaka-aineiden lajittelu käy paremmin päinsä kes kitetys ti kuin syntymispaikalla. Kokeilualueiden asuntotyyp pi on vaikuttanut lajittelun o nnistumiseen . Kevyt jae johdetaan edelleen kuitujen talteenottojärjestelmään. Lajitteluun käytetään tava nomaisia tekniikoita, kuten rikastusta (murskausta, seulontaa, sentrifugointia, magneettista erottelua jne.). lajittelua ja pyrolyysiä, jota pidetään enemmänkin raaka-aineiden ja energian talteenottomuotona kuin polttona, tullaan seuraavanlaiseen tulokseen esim. Franklinissa, Ohiossa sijaitsee tunnettu talteenottolaitos, Black Clawson Co'n märkäerottelulaitos . Rakentamisen on rahoittanut pääosin Yhdysvaltain ympäristönhoitoministeriö , EP A. Sveitsissä, Hollannissa ja Ruotsissa . lajittelukokeilua mm. Onnistuneimmissa lajittelukokeiluissa jatkokäsittelyyn (kaatopaikoille, polttoon jne.) menevän jätteen määrää on voitu pienentää 30-50 %. Käyttökelpoiset puukuidut otetaan erilleen kaksivaiheisessa seulassa ja pestään. Franklinin laitoksen perusyksikkö on ns. Esim . Louis' issa toimivan yhdyskuntajätteen ~äSUOMEN L UONTO 3/ 75. Kustannus säästöj ä syntyy lähinnä siten, että jäteastioiden ha kumäärät vähentyvä t ja mahdolliset ylimääräiset hakukerrat jäävät pois
1 Yi-tOYS.KLl><TA.JÄTE TAI vAS.iAAVA TQl?aanotto l<.&rä;lyvo;1,a.&,...Q E;; ralteenottoo __ 1 1 ll01l<.M1<1Sa.M. Kompostointiprosessia on eri tavoilla pyritty nopeuttamaan . Ruotsissa Svenska FlAt rakentaa parhaillaan yhdyskuntajätteen kuivaerottelulaitosta Högdalenin jätteenpolttolaitoksen yhteyteen. A\Ul.e.M i".a..L.i&.eJrJOTIO E.i -toH.._riotloo. Laitos toimii pääasiassa "kuivia" tekniikoita käyttäen, jotta syntyisi mahdollisimman vähän "märkiä", vaikeasti SUOMEN LUONTO 3/7 5 käsiteltäviä epäpuhtauksia. Mekaaninen lajittelulaitos voidaan kuitenkin rakentaa vaiheittain esim. Siinä pyritään sekä raaka-aineiden talteenottoon että energiantuotantoon. Aerobisen hajottamisen onnistumiselle on tärkeää, että mikroorganismit ja/tai sienet saavat typpeä . La,xån yhteiskompostointikokeilu. Projektin, jota sikäläinen teknologiahallitus STU (Styrelsen för Teknisk Utveckling) tukee, pitäisi olla koeajo ja tutkimuskunnossa ensi vuonna. Laitoksessa, jonka kestannusarvio on .4 milj. Suurehkon luokan demonstraatiolaitoksesta ( 1 000 t/vrk) saadaan jätteen murskauksen ja ilmaerottelun jälkeen kaksi jaetta, josta pääosan, 80 painoprosenttia, muodostaa kevyt jae (paperi, muovi). KOMPOSTOINNIN UUDET TUULET Kompostointi on vanha luonnonmukainen jätteenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jo kauan on käytetty hyväksi jätteissä olevia raaka-aineita. Hajoamisprosessiin osallistuvat organismit vaativat myös sopivan vesipitoisuuden. Tavallisesti tarvitaan 40-60 painoprosenttia vettä. (Teknisk tidskrift 1974:20:n mukaan). ·&-11u.o.td Yhdyskuntajätieen (talous-, kiinteistö, liikeja pienteollisuusjätteen) mahdollisia käsittelytapoja. kr, aiotaan ottaa talteen paperi, muovi, rautapitoiset metallit, alumiini, lasi sekä kivija keraaminen aines. sittelylaitok5..en rakentamiseen. Eräs kiinnostavimmista lienee yhdyskuntajätteen ja jätevesipuhdistamojen lietteen yhteiskompostointi . Vastaavasti ilma, jota tullaan käyttämään monessa lajitteluvaiheessa, puhdistetaan aina käytön jälkeen ja pyritään mahdollisuuksien mukaan kierrättämään. Kaksi tällaista vaihtoehtoa on esitetty oheisessa kaaviossa. Menetelmä on kuitenkin kovin hidas Suomen ilmastossa. Lajittelulaitoksesta tulee helposti suuri, monimutkainen ja kallis. 141. Jätteestä eroteltu "purkkitavara" käsitellään eri laitoksessa alumiinin ja tinan talteenottamiseksi. Tämä kuljetetaan kuorma-autoilla noin 30 km :n päähän voimalaitokselle, jossa se k~ytetään lisäpolttoaineena Oärripöarvo 14.2 MJ/kg) kivihiilen ollessa primaåripolttoaine Oämpöarvo 23.4 MJ/kg). Koska paperin osuus talousjätteessä on suuri, jätteen vesipitoisuus on harvoin yli 25 prosenttia. Kuivaerottelulaitos. Kiirettä ei jätteidenkäsittelyssäkään salSI olla, mutta sitä on niin kauan kuin annamme jätemäärien kasvaa nykyisellä vauhdilla. Normaalissa talousjätteessä on hiilen ja typen suhde noin 100, kun sen ihanne kirjallisuuden mukaan on noin 35. täydentämään olemassa olevaa jätehuoltomenetelmää
Muuten palamaton aines tullaan käyttämään esim . kruunulla. Jätteiden vastaanottoasema tulee olemaan tiivis, suljettu bunkkeri (50 000 m 3 ) . Viidesosa palamattomasta aineesta on rautaa, jonka talteenottoa suunnitellaan myös. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on yhdistetty kompostointi ja raaka-aineiden talteenotto. Hajoamistuloksena syntyy tavallisesti kaasua, jota voidaan käyttää energian tuotantoon tai kemikaalien valmistamiseen. täytemaana tai viemään kaatopaikalle. jätemäärien kasvun tai jäteraaka-aineiden markkinat. 19 7 M 17 3 M 11 Gislavedin pyrolyysilaitoksen toimintakaavio : 1 Ajoliuska, 2 Vastaanottoasema, 3 Jätteenkuljetin, 4 Hiilenkuljetin, 5 Generaattorirakennus, 6 Syöttölaitteisto, 7 Kaasugeneraattori (kuilu-uuni), 8 Sykloni, 9 Jällhdytinja sllhkösuodatin, 10 Putkistoja, 11 Tervanerotin ja lämmönvaihdin, 12 Tuhkanpoistolaite, 13 Kaasujohto kattiloineen, 14 Valvomo. Tällaisia laitoksia on mm. Projekti on päässyt vuodenvaihteessa täyteen vauhtiin . Projekti on kallis, ja sitä rahoittavat pääasiassa Ruotsin luonnonhoitovirasto (Statens Naturvårdsverk) ja aikaisemmin mainittu STU . Siitä otetaan kaasugeneraattorin prosessiilma . Kunnan jäte (noin 8 000 t/v ) ja kumitehtaan jäte ( 1 500 t/v) eivät siten riitä, vaan mukaan tulee myös naapurikuntia. kr. Vuosittain aiotaan kompostoida ·yhdessä noin 8 500 t talousjätettä, 4 000 m 3 lietettä (kuiva-ainepitoisuus 1 7 %) ja 200 t ulosteita. Useita erilaisia pyrolyysiprosesseja on kehitetty ja koelaitoksia rakennettu ja kokeiltu. Ranskassa, USA:ssa,Japanissaja Isossa-Britanniassa. l(of't'\fOt.to;"_.j ;" Muut ""4.talli+ Talteenottolaitos voidaan rakentaa vaiheittain ottaen huomioon esim. Gislavedin pyrolyysilaitoksen kustannusarvio on noin 7. Euroopan ainoa suurehko laitos on Koldingissa Tanskassa. Päätarkoituksena siinä, kuten jätteiden poltossakin, on jätemäärän vähentäminen. Laitoksen pitäisi olla valmis tämän vuoden (1974) syksyllä . 7 milj. Yhteiskompostoinnin kokeilemiseksi on Ruotsiin, Laxåhon rakennettu melko suuri koelaitos. Kunnollista tietoa halutaan erikoisesti raskasmetalleista, joita pelätään kovasti. Tarkoituksena on käsitellä vähintään 15 000 tonnia jätteitä vuodessa . Muodostunut kaasu puhdistetaan ja johdetaan kattilalaitokseen käytettäväksi polttoaineena yhdessä polttoöljyn kanssa. kivihiilikattilan lisäpolttoaineena. Toinen vaihtoehto on lisälaitteisto, jossa poltettavat aineosat voidaan erotella ja käyttää esim. Itse kompostoinnin ohella Laxåssa tullaan tutkimaan huolellisesti kompostoinnin tulos, komposti. PYROLYYSI Pyrolyysin käyttö yhdyskuntajätteiden käsittelyssä on viime aikoina herättänyt laajaa mielenkiintoa. Tällöin bunkkerissa on jatkuvasti pieni alipaine eivätkä hajut pääse ulos. Gislavedin pyrolyysilaitos. Tutkimusvaihe kestänee 3-4 vuotta . Koko syöttöjärjestelmä kuilu-uuniin ja pyrolyysigeneraattoriin on täysin suljettu. Uunin pohjalle kerääntyvät palamattomat aineet, joita on noin 20 painoeli noin 2 tilavuusprosenttia alkuperäisen jätteen · määrästä . vedissa Ruotsissa on rakenteilla pyrolyysilaitos käsittelemään sikäläisen rengastehtaan ja kunnan jätteitä. Ruotsin luonnonhoitovirasto (Naturvårdsverket) osallistuu tämän ensimmäisen, tavallaan koelaitoksena toimivan pyrolyysilaitoksen kustannuksiin 2.6 milj. Puhdistuksen käytetty vesi kierrätetään. SU OM EN L UONTO 3/75. Pyrolyysi on kuivatislausprosessi, missä orgaaninen aine hajotetaan korkeassa lämpötilassa (noin 900-1 000°C), hapetto massa tai vähähappisissa olosuhteissa. Kun mietittiin, mitä talousjätteeseen pitäisi lisätä, jätevesien puhdistamojen liete tuntui sopivan sekä typpiettä vesilähteeksi. kr. Tietoa saadaan perusteellisilla viljelykokeilla. Gisla142 4 Alu""i: n; Vaii-..1oe.h+o 1. Kokonaiskustannukset lienevät noin 7-8 milj. Kompostoinnin vaikutuksia pohjaja pintavesiin tutkitaan myös. Teknisiä tuloksia saataneen melko pian, mutta viljelykokeet vievät luonnollisesti aikansa. Selitykset: 1 Esimurskain, 2 Pystysuora seula (ilmanerotin), 3 Magneettinen erotin, 4 Sykloni, 5 Säiliö, 6 Jälkimurskain (repijä), 7 Puhallin
Valitettavasti emme jätehuollossa, niinkuin emme muussakaan ympäristönsuojelussa, pysty vielä asianmukaiseen järjestelmälliseen tiedon ja teknologian siirtoon . Tiedon ja teknologian siirtyminen Suomeen on paljolti sattumanvaraista. Kysymys on laskentatavasta, ja paikallisista olosuhteista esim. Aulomalisk sorlering av sopor, Teknisk Tidskrift 19 7 4: 20, s. maan hinnasta. Joka tapauksessa meilläkin seurataan pyrolyysitekniikan kehitystä mm. Japanilaisten tulosten mukaan kuitenkin myös huomattavasti pienemmät, jopa noin 50 000 asukkaan jätteitä käsittelevät laitokset saattavat osoittautua taloudellisesti kannattaviksi. Laitoksen käyttökustannusten arvioidaan olevan noin miljoona kruunua vuodessa. Tutkimusten mukaan jätteitä poltettaessa voidaan vain osa jätteiden energiasisällöstä käyttää hyväksi. Tavallisesti polttolaitosten tuhka viedään kaatopaikoille tai käytetään täytemaana. Hovsenius , Gunnar. Lowellissa, Massachusettsissa lähtee ensi vuonna käyntiin esittelylaitos. Kumitehdas, laitteiston toimittajayritys, Naturvårdsverket ja STU selvittävät laajan koeohjelman avulla pyrolyysin tekniikkaa, taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia. 48-51. Neitseellisen raaka-aineen käyttö kuluttaa useimmiten huomattavasti enemmän energiaa kuin jäteraaka-aineen käyttö, vaikka emme puhuisikaan aina tässä yhteydessä vain alumiinin tai teräksen valmistuksesta. Viime vuosina onkin kehitetty menetelmiä näiden talteenottamiseksi . Meillä tarvitaan jätehuoltomenetelmiä ja -tekniikoita kehittävää omaakin tutkimusja kehitystyötä. Hordgren , Mårten. Enhörning, Bengt. "Läpi" pääsee useammin huomiotaherättävä kuin todellisuutta lähellä oleva, tutkittu ja punnittu tieto. Sorlering behövs i hushållen, Teknisk Tidskrift 1974 :20, s. Maailmassa tehdään paljon jätehuollon tutkimusja kehitystyötä, suunnitellaan ja rakennetaan kokeilulaitoksia, tuotetaan käyttökelpoisuutta ja taloudellisuutta selvittävää tietoa. Komposlering en melod ali lösa de kommunala avJallsproblemen, Vägoch vattenbyggare 1974:12, s. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen turveja öljylaboratoriossa. Ei voida kuitenkaan kieltää sitä tosiasiaa, että poltossa tuhlataan sekä raaka-aineita että niiden sisältämää energiaa. Pyrolysanläggning byggs i Gislaved, Teknisk Tidskrift 1974 : 19, s. Harvaanasutussa maassa saattaa olla melko kannattamatonta kuljetella pieniä jäteraaka-aine-eriä pitkiä matkoja niitä mahdollisesti hyväksikäyttäviin yrityksiin. Sitä ei voida kuitenkaan pitää vielä teknis~sti valmiina, vaikka alkuperäinen keksintö on jo vuosikymmeniä vanha. Meillä ei ole jätehuollosta vastaavia viranomaisia eikä tutkimuslaitoksia, joilla olisi voimavaroja seurata, kerätä, muokata, soveltaa ja jakaa meidän olosuhteisiimme ja mittakaavaamme soveltuvaa tietoa. TOISTEN KOKEMUKSET KÄYTTÖÖN Voimmeko omia jätehuoltoratkaisuja tehdessämme käyttää toisten kokemukset hyödyksi. Ingenjörsve tenskapsakademien/Sveriges Civilingenjörsförbund CF-STF, IVA-meddelande nr 189, Stockholm 197 4, 95 s. Tämä tieto ja siitä saatava hyöty on melko vapaasti saatavissa. Alin jätteen "hävitysmaksu" tulee olemaan 50 kr/ tonni. sellainen, missä jäte on käsitelty palttoon sopivaksi ja toisaalta on mahdollisimman hyvin huolehdittu polton aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisestä, onkin hygieeninen ja varma tapa päästä jätteestä SUOMEN LUONTO 3/75 eroon. 143. Jo ensi vuonna arvioidaan säästettävän noin 3 000 m 5 öljyä. 18-19. Bahri , Marcel. Menetelmän on kehittänyt US Bureau of Mines. Esim . Ilmansuojelun kannalta pyrolyysiä uskotaan polttaa paremmaksi j ätteidenkäsi ttelymenetelmäksi. Ophan jätteiden lämpöarvo noussut paperija muovimäärien lisääntyessä. Kysymys on ajankohtainen; onhan uusi, lähivuosien suunnan määräävä jätehuoltolainsäädäntö tulossa. Tonnista talousjätettä uskotaan saatavan 200 öljylitraa vastaava kaasumäärä. Pienen, voimavaroiltaan rajallisen maan on kuitenkin syytä tarkkaan harkita, mitä se tekee itse ja missä se ottaa oppia toisilta. Oikein järjestetty poltto, ts. Parhaiten energiaa saadaan jätteistä kuitenkin ottamalla raaka-aineet talteen. Pyrolyysi kiinnostaa Suomessakin. Näitä vertailuja suoritettaessa on kuitenkin muistettava ottaa huomioon jäteaineiden keräilyyn, kuljetukseen ja käsittelyyn tarvittava, usein melko suurikin energiamäärä. Tuhka, jonka paino on tavallisesti noin kolmannes alkuperäisen jätteen määrästä, sisältää kuitenkin arvokkaita raaka-aineita. Jätehuoltoa käsitteleviä artikkeleita on runsaasti Suomen Kunnallislehd en numerossa 197 5 :3, jätteiden hyväksikäyttöartikkeleita Teknisk Tidskriftin numerossa 1974 :20. Oman tutkimustoiminnan puuttuminen tai sattumanvarainen tutkimus johtaa meidän oloihimme soveltumattomiin ja siksi kalliiksi tuleviin ratkaisuihin tai uusien, edistyneempien tekniikoiden hitaaseen käyttöönottoon. D KIRJALLISUUS Avjallshanlering ålervinning i Sverige, en översikllig sludie. Myös englantilainen Warren Springs Laboratory on tehnyt runsaasti tämän alan kehitystyötä nimen omaan metallien talteenottamiseksi tuhkasta. 19-21. Onpa tuhkassa oleva lasikin jo alkanut kiinnostaa. ENERGIAA JÄTTEISTÄ Kiinnostus energian tuottamiseen jiitteitä polttamalla lisääntyy. Toisaalta tavallisten polttoaineiden hinnat ovat nousse,et. Sen uskotaan kannattavan liiketaloudellisesti. USA:n tähänastiset koetulokset ovat osoittaneet, että voidakseen kilpailla tavanomaisen kaatopaikkakäsittelyn kanssa laitoksen on oltava melko suuri ja sen on käsiteltävä jätteitä noin 500-1 000 t/vrk. 26-29
Jätteiden keräily on katsottu osaksi kiinteistön hoitoa, josta kiinteistön haltijan on vastattava. Kunnan järjestämä kuljetus koskisi kuitenkin pääsääntöisesti ainoastaan asuinkiinteistöjen sekä niihin verrattavien liikeja pienteollisuuskiinteistöjen jätteitä. Yleissäännöksestä olisi myös poikkeuksia, jotka koskevat etupäässä suuria jätemääriä tuottavia teollisuuskiinteistöjä. JÄTTEET ON KÄYTETTÄVÄ HYVÄKSI Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä periaatteesta, että toisaalta kunnat ovat velvollisia vastaamaan jätehuollon järjestämisestä alueellaan ja että toisaalta ne, joiden toiminnasta jätteet syntyvät, ovat velvollisia huolehtimaan jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista. Kiinteistön haltijan olisi myös huolehdittava jätteiden lajittelusta siten kuin siitä asetuksella säädettäisiin ja kunnan jätehuoltoviranomainen määräisi. Tämä valmistelutyö on nyt saatu päätökseen ja lakiehdotus on jätetty eduskunnalle. Komitean yksimielisenä päätelmänä oli, ettei jätehuoltoa saada toimintakykyiseksi, jollei siitä säädetä erillislakia. Komitean ehdottaman jätehuoltolain valmistelu voitiin aloittaa kuitenkin vasta vuoden 1973 lopulla sen jälkeen, kun sisäasiainministeriöön oli perustettu ympäristönsuojeluosasto. Kunnan jätehuoltoviranomaisella olisi myös oikeus määrätä taajaasutusalueen kiinteistöjen jätteiden hyötykäytöstä niissä tapauksissa, joissa jäte tulee kunnallisen jätehuollon piiriin . Kunnallisen jätehuollon ja mainitun suunnittelujärjestelmän avulla kaikki kunnan alueella syntyvät jätteet saataisiin viranomaisten ohjaukseen ja valvontaan. Kuljetusreitit voitaisiin suunnitella nykyistä taloudellisemmiksi, samoin kuljetusetäisyyksistä johtuvat kuljetusmaksujen erot tasoitettaisiin. Kysymys siitä, mikä kunnan elin huolehtisi jätehuollosta, on ehdotettu jätettäväksi kunnan itsensä ratkaistavaksi . Viimeksi mainittu merkitsisi etuanimenomaan taaja-asutusalueen pienkiinteistöille. Yleisperiaatteisiin kuuluu niinikään, että jätehuolto on kokonaisuudessaaq ja kaikissa osavaiheissaan järjestettävä niin, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muulla tavoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Molemmissa tapauksissa päästäisiin siihen, että kuljetukset olisi järjestetty alueittain, sen sijaan, että ne nykyisin on järjestetty kustakin kiinteistöstä erikseen. Paikallisella tasolla yleinen huolenpito jätehuollon järjestämisestä keskitettäisiin kunnalle . Kun jätehuollon järjestäminen on en nenkaikkea ym päristönsuojelul linen ja teknistaloudellinen kysymys, on jätehuollon ylin johto ja valvonta katsottu kuuluvaksi sisäasiainministeriölle, jonka tehtäviin kuuluu nimenomaisesti ympäristönsuojelu sekä jätehuollon kannalta välillisesti tärkeä alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta. Yleissäännös koskisi sekä taaja-asutusalueen että haja-asutusalueen kiinteistöjä. Kysymystä pohti aikanaan jätehuoltokomitea, jonka mietintö valmistui jo vuosikymmenen alussa. Sellaisen kiinteistön, joka jäisi kunnallisen jätteenkä· sittelyn ulkopuolelle, olisi esitettävä joko kunnan jätehuoltoviranomaisen tai lääninhallituksen hyväksyttäväksi erityinen jätehuoltosuunnitelma. Aiheetta ei ole vaadittu jätehuoltoa sääntelevän kokonaisvaltaisen lainsäädännön aikaansaamista. Suunnitelmaa hyväksyessään vrranomainen voisi asettaa sen toteuttamiselle jätehuollon, jätteiden hyväksikäytön ja ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia ehtoja. Jätteiden käsittelyä ja varastointia varten kunnalla tulisi olla tarpeen mukaan käytettävissä seuraavia yleisiä jätteiden käsittelypaikkoja: SUOMEN LUONTO 3/75. KUNNAN JA TEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTA Lakiehdotuksen mukaan kunnan olisi prJestettava kiinteistöjen jätteiden vastaanotto sekä varastointi, vaarattomaksi tekeminen ja näihin rinnastettava muu käsittely. Jätteiden terveydellisten haittojen estämistä tarkoittavat terveydenhoi144 tolain ja -asetuksen säännökset jäisivät edelleen voimaan. Taaja-asutusalueella Jatteenkuljetuksen järjestämisestä vas taisi kunta ja muualla kiinteistön haltija. Matti Vehkalahti Jätehuollon suunniteltu lainsäädäntö Jätehuollossa jo pitkään esiintyneet ongelmat ovat johtuneet pääasiallisesti alan lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen puutteellisuuksist~. Kun useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista, että kunnat hoitavat jätehuoltoon kuuluvia tehtäviä joko osittain tai kokonaan yhdessä, on lakiehdotukseen otettu myös säännökset kuntien yhteistoiminnasta. Kuljetuksen kunta v01s1 järjestää käyttämällä joko omaa kuljetuskalustoaan tai sopimalla kuljetuksesta alan yrittäjien kanssa. Muiden kiinteistöjen olisi järjestettävä jätteenkuljetus itse. Väliportaan hallinnossa jätehuollon ohjaus ja valvonta kuuluisi ehdotuksen mukaan lääninhallitukselle
Uusi järjestelmä merkitsisi siten nykyistä oikeudenmukaisempaa kustannusten jakamista. Samoin lääninhallitus voisi uhkasakkoa käyttäen velvoittaa laiminlyöjän täyttämään velvollisuutensa. Jätehuoltolakiehdotus toteutettuna merkitsisi jätehuollon yleisen järjestämisen, hallinnon ja rahoituksen kokonaisvaltaista aikaansaamista. Jos roskaajaa ei saataisi selville ja roskaaminen olisi tapahtunut taaja-asutusalueella tai tiealueella tai siihen verrattavissa olevalla alueella, voisi kunnan jätehuoltoviranomainen määrätä alueen puhdistettavaksi sen kustannuksella, joka lakiehdotuksen mukaan olisi velvollinen huolehtimaan jätteiden keräilystä ko. Kun suuri osa kunnalliseen jätehuoltoon tulevista jätteistä tuodaan ja tuotaisiin vastedeskin teollisuuslaitoksista, joutuvat ja joutuisivat kunnan asukkaat kustantamaan huomattavan osan teollisuudenkin jätteenkäsittelykustannuksista. Uhkasakon suuruudelle ei ole ehdotettu ylärajaa. Se, jonka toiminnasta roskaantuminen aiheutuisi, olisi velvollinen puhdistamaan roskaamansa alueen. Lisäksi kunnan jätehuoltoviranomaisella olisi oikeus säännösten tai määräysten laiminlyöntitapauksissa teettää laiminlyöty työ tai toimenpide laiminlyöjän kustannuksella. Rangaistukset vaihtelisivat teon asteesta riippuen sakosta aina kuuteen vuoteen vankeutta. 1) kaatopaikkoja tai jätteiden käsittelylaitoksia, 2) jätteiden siirtokuormauspaikkoja, 3) lumenkaatopaikkoja sekä 4) erityisjätteiden vastaanottopaikkoja. Laki ei tulisi kokonaisuudessaan voimaan yhdellä kertaa. Tämä järjestelmä edellyttänee myös sitä koskevaa säännöstöä, joka olisi sää dettävä voimaan mahdollisimman pian jätehuoltolain säätämisen jälkeen. Niiden mukaan ympäristöön ei saisi jättää roskaa tai likaa niin, että siitä aiheutuu haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Maksu jakaantuisi kuljetusmaksuun ja käsittelymaksuun. JÄTEHUOLTOMAKSU Jätehuoltolakiehdotuksen mukaan jätehuollon rahoitus toteutettaisiin ottamalla käyttöön erityinen kunnallinen jätehuoltomaksu. alueella. Tämän työn perusteella tullaan laatimaan ehdotus valtakunnallisesta erityisjätteiden käsittelyjärjestelmästä siihen kuuluvine keräilyineen, kuljetuksineen ja käsittelylaitoksineen. Samoin kunta voisi saada lykkäystä täyttäessään laista johtuvia yleisten jätteenkäsittelypaikkojen perustamista, hoitoa ja valvontaa koskevia velvollisuuksiaan . Uutta tässä järjestelmässä on ainoastaan käsittelymaksu, sillä kuljetusmaksun kiinteistöt ovat maksaneet tähänkin asti; käsittely sen sijaan on kustannettu kunnan verovaroilla. . RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET Vastoin lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdyt teot rangaistaisiin jätehuoltorikkomuksina, jätehuoltorikoksina tai tärkeinä jätehuoltorikoksina. 145. Lakiehdotuksessa on siis lähdetty siitä, että roskaantunut alue puhdistettaisiin kaikissa tapauksissa. Muun muassa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen taajaasutusalueilla voitaisiin siirtyä vaiheittain viiden vuoden kuluessa. ROSKAANTUMINEN ON ESTETTÄVÄ Lakiehdotukseen sisältyy myös ympäristön roskaantumisen estämistä tarkoittavat säännökset. Teollisuuden vaikeasti käsiteltävien erityisjätteiden osalta ei ole toistaiseksi voitu edellyttää yleensä muuta kuin valvotun varastoinnin järjestämistä. Näiden jätteiden jatkokäsittelyn järjestämistä valmistellaan parhaillaan sisäasiainministeriön asettamassa ongelmajätetoimikunnassa, jonka mietintö valmistuu kuluvan vuoden syksyyn mennessä. Ilman sitä ei ole mahdollista päästä tämän alan kehittämisessä alkua pidemmälle. Niissä tapauksissa, jolloin teollisuus järjestäisi jätehuoltonsa lakiehdotuksen mukaisen suunnitelman edellyttämällä tavalla itse, maksaisi se luonnollisesti itse tästä aiheutuvat kustannukset. Kummankin maksuerän suuruus määräytyisi kiinteistöltä kunnalliseen jätehuoltoon tulevan jätteen lajin, laadun ja määrän mukaisessa suhteessa. Muissa selvittämättömiksi jääneissä tapauksissa kunnan olisi puhdistettava roskaantunut alue. Jätteenkäsittelymaksun toteuttaminen merkitsisi alkuvaiheessa keskikokoista ruoSU OME N L U O N TO 3/75 kakuntaa kohden korkeintaan 50 markan vuotuista menoeraa, joka perittäisiin yleensä kuljetusmaksun yhteydessä. Lakiehdotuksen tarkoittamilla jätehuoltoviranomaisilla tai sen määräämillä henkilöillä olisi myös oikeus suorittaa toimialaansa kuuluvia tarkastuksia asuinhuoneistoja lukuunottamatta kaikkialla, missä jätteitä kerätään, kuljetetaan, käsitellään tai varastoidaan. Roskaamista välillisesti aiheuttava teollisuuskaan ei välttyisi vastuulta tässä kysymyksessä, sillä lakiehdotuksen mukaan voitaisiin valtioneuvoston päätöksellä rajoittaa tai kieltää kokonaan sellaisen pakkauksen käyttö, jonka todetaan aiheuttavan ympäristön erityistä roskaantumista tai huomattavia lisäkustannuksia jätehuollolle. Kaikki jo suunnitteilla olevat jatkotoimet, kuten ympäristölle vaarallisten teollisuusjätteiden käsittelyn aikaansaaminen sekä arvokkaiden jäteraakaaineiden talteenottoon ja hyväksikäyttöön tähtäävät toimenpiteet lykkääntyisivät kenties hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen, jollei yhteiskunta nyt määrätietoisesti ota vastuuta tämän alan kehittämisestä
Määräävänä on pikemminkin suhde ympäristöön tarkastelun kohteena olevassa tilanteessa ja toisaalta suhde ta pahtumaketjuun, jonka tuote aines tai esine on. kaustisoinnissa tuhSU OM EN L U ONTO 3/ 75. Ruuansulatusprosessin kannalta ja vielä WC :stä alas huuhdeltuna uloste taas on mitä tyypillisin jäte, mutta maaperään oikeinpalautettuna vain eräs vaihe aineen luonnollisessa kierrossa. Kuitujen keräily jätevesistä pinseteillä voi antaa myyntikelpoista massaa, mutta tulos tuskin vastaa kustannuksia. Kun selluloosan eli nykykielellä sellun keitossa puolet puun kuiva-aineesta liukenee keittoliemeen, on arvattavissa, että_ liuenneen osan käyttömahdollisuudet ovat askarruttaneet selluntuottajaa jo paljon ennen kuin ongelman ympäristönsuojelullinen puoli alkoi saada ansaitsemaansa huomiota. Suoranaisten häviöiden rinnalla jätteeksi joutuu prosessissa muodostuvia aineksia, joille ei toistaiseksi ole käyttömahdollisuuksia. Ainesten joutuminen viemäriin merkitsee jo sellaisenaan taloudellista tappiota niiden kustannusten lisäksi, mitä Jatevesien käsittelyvelvoite aiheuttaa. MIKÄ ON JÄTETTÄ. Järjestelmään kuuluu jäteliemen talteenotto, väkevöiminen haihduttamalla ja poltto sekä tuhkaan jäävien kemikaalien elvytys. Hyväksikäyttö on tässä nähtävä laajasti . Hyväksikäytön tavoitteena on jätteistä vapautuminen mielekkäällä tavalla mieluummin tuotantoon kuin tuhottaviksi! ja samalla mahdollisimman taloudellisin keinoin . Näyttää siltä, että halventavasisältöinen jätenimitys ei ole suoraan johdettavissa aineksen tai esineen koostumuksesta tai luonteesta sinänsä . Tiukkenevan lainsäädännön ja hallinnon ohella tähän on johtanut pyrkimys käyttää hyväksi jätteiden arvokkaita aineita. Teollisuuden suhtautuminen jäteongelmaan perustuu tämäntapaiseen käytännön tietoon. Sellutai paperitehtaan insinööri tietää varsin hyvin, että hänen prosessinsa jätevesiin sisältyy tuskin nimeksikään yhdyskuntien 146 viemärivesille leimaa antavaa " saastaisuutta". Tuskin on myöskään mielekästä vaihtaa tuotantomenetelmää ja rakentaa uutta tehdasta parin BHK-kilon vuoksi . Ääritapaus on koko nykyisen tuotantomenetelmän vaihtaminen jätekuorman kannalta edullisempaan . Kemikaalien regenerointiin liittyvässä ns . Mutta nyt valmistettu sellutonni kuormittaa vesiä vain puolella siitä jätemäärästä, mikä pääsi vesiin vielä viisi vuotta sitten. Nykyaikainen sulfaattisellutehdas on valkaisulaitosta lukuunottamatta tarvitsemansa energian suhteen jopa omavarainen. Monen muun arkipäiväisen itsestäänselvyyden tavoin käsite lähemmin tarkasteltuna on kaikkea muuta kuin selvä ja yksiselitteinen. Se käsittää sekä toimet, joilla pyritään estämään tuotteisiin kuuluvien ainesten joutuminen jätevesiin, tällaisten ainesten talteenottamisen ja palauttamisen tuotantoon, päätuotteiden valmistuksessa syntyvien jätteiden hyväksikäytön sivutuotteina jne. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos asetetut jätekuorman keventämistavoitteet ilmeisesti estävät vanhan tehtaan kehittämisen ja laajentamisen entisen prosessin puitteissa. Pöytäliinalle kaatunut keitto ei ole menettänyt alkuperäisestä luonteestaan, ravintoarvostaan, tuskin edes maustaan mitään. TALTEEN VAI VIEMÄRIIN J äteainesten luonteesta johtuen niiden hyväksikäytön kehittäminen on pysyvästi etusijalla metsäteollisuuden vesistöille aiheuttaman jätekuorman keventämistyössä. Ensio Malmi Jätteiden hyväksikäyttö Suomen puunjalostusteollisuudessa Metsäteollisuus on vesiemme suurin kuormittaja. Tilannehan merkitsi sitä, että tehdas työnsi tuotannostaan toisen puolen markkinoille, toisen viemäriin. Se on kuitenkin kiistaton jäte, joka hetken kuluttua on viemärissä jätekuormaa lisäämässä. SULFAA ITISELLUTEHT AAN KEMIKAALIT KIERTÄVÄT Sulfaattikeiton, joka on sellunvalmistuksen toinen päämenetelmä, ongelma ratkesi jo alkuvaiheessa keiton kemikaalien talteenoton ja regeneroinnin sivutuotteena. Ne ainekset, jotka vesistössä aiheuttavat haittoja, ovat usein pääosaltaan erilaisista teknisistä syistä aiheutuneita häviöitä. Jätelientä poltettaessa saadaan talteen liuenneen puuaineksen lämpöarvo. Kemikaalien palautus siihen liittyvine käsittelyvaiheineen on tämän keittomenetel män kiinteä osa