. . . . 135 EEC uhkaa ympäristönsuojelua .. ........ . . 140-159. .............. ..... Vuonna 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. . 6. .... vuosikerta Suomen Luonto no 3 1 973 JULKAISTJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. . . . . . 132 Luonnonsuojelun linja ...... Kansal_lispuistosuunnitelmista lähemmin s. huuhkaja ja kotka. 498 159. Alue sisältyy ympäristönsuojelun neuvottelukunnan uusiin kansallispuistosuunnitelmiin. . 160. 139 Luonnonvarainhoitotoimisto tiedottaa: Suomen kansallispuistoverkon kehittäminen ... . . 1973, Kalevi Sorsa ... 124 Tiedustelu uhanalaisista kasveista .............................. . 136 Ulkomaan uutisia ... . Ranuan ja Pudasjärven kunnissa sijaitsevan Lapiosuon kansallispuiston avulla voitaisiin säilyttää edustava näyte erämaaleimaisia soita, metsiä, puroja ja salojärviä. 121 Mohammed Reza Shah Wildlife Park Iranin tuleva kansallispuisto, Pertti [ otila . Alueen vakinaiseen eläimistöön kuuluvat mm. . 113 MERA-laina metsiemme kohtalo puunjalostusteollisuuden käsiin, Risto Cajanderja Tarja Palo 114 Tietokonemallit ekologian tutkimuksen perustana, Ciiran C]llenberg ............ ....... Irtonumerot 2,50 mk Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artik kdeita luonnonsuojelun eri aloilta. 31. . . . . SISALL }·s Pääministeri Maailman ympäristöpäivänä 5. . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 916, kesäkuukausina klo 9-13. 128 Lakia rikotaan ja luetaan ... Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 10 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1. Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. . ... 138 Y mpäristönsuojeluosasto tiedottaa : Ympäristönsuojelun hallinto kehittyy ............... Taitto : Timo Tanttu T AMAN NUMERON KIRJOITTA JAT Risto Cajander, fil.yo, Vieremä Cikan C] llenberp,, fil. Ilmoitushin.nat: 1/1 sivu 600 mk 1/2 sivu 350 mk 1/4 sivu 200 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 000 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimitusneuvosto : Urpo Häyrinen Harri Dahlström J ouko Mättö Sauvo Henttonen Olli Järvinen Osaston »Virallinen luonnonsuojelu » kustap.tavat maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto sekä sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto. 130 Uutisia ja tiedotuksia ......... ........ Vuoden 1972 numeroita myydään 2,50 mk/kpl, sitä vanhempia 50 p/kpl. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1973 aikana kuutena numerona. . . tri, Helsingin yliopiston eläintieteen laitos Tarja Palo, fi l.yo. . 140 Summaries of the main articles in this issue . . . Helsinki Kalevi Sorsa, pääministeri, Helsinki Pertti Uotila, fil.l is., Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos TAMAN NUMERON KUVITUS kansi Urpo Häyrinen SIVU 115120 122123 124127 130 Teuvo Suominen Göran Gyllenberg Mauri Korhonen Aamulehti Teuvo Suominen Reino Rinne 131 Savon Sanomat 134 Teuvo Suominen 135 Urpo Pitkänen 136 Antero Laurila 141159 Urpo H äyrinen T AMAN NUMERON KANSI esittää Lapiosuon komeaa korpea
eljä päivää sitten päättyi Helsingissä Itämeren ympäristönsuojelukonferenssia valmistellut asiantuntijakokous, jonka pitäminen oli seurausta Suomen hallituksen 1972 tekemästä aloitteesta tällaisen konferenssin järjestämiseksi. Kohtuutonta on myös väittää, että riisinviljelijä, jonka viljelykset on tuhottu pommein, myrkyin ja muilla tehokkailla, nykyaikaiseen tekniikkaan perustuvilla keinoilla ja joka samalla on menettäq.yt kotinsa ja osan perhettään, oiisi yhtä suuri vastuu maailman 'luonnosta ja ihmisen elinympäristöstä kuin sillä, joka lähetti koneet kylvämään myrkkyjä ja pommeja. Tällainen käsitys ei ole oikeudenmukainen. omilla luonnonvaroillaan. Yleiskokous hyväksyi ehdotuksen joulukuussa 1972. Maapallo on suljettu tila, jonka on tultava toimeen omillaan, so. Vakuuttuneena ympäristönsuojelun keskeisestä merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle ja koko maailman luonnolle, jonka osa ihminenkin on, Suomen hallitus yhtyy Maailman ympäristöpäivän viettoon. Toivomukseni on, että Maailman ympäristöpäivä veisi tietoa näistä ongelmista kaikkialle, mutta erityisesti niille, joilla on valtaa ja jotka tekevät luontoon ja ihmisen elinympäristöön laajalti vaikutt1tvia päätöksiä. Mutta ympäristönsuojelukonferenssin tunnuksesta voi saada senkin käsityksen, että kaikilla ihmisillä olisi samanlainen vastuu ympäristöstä. On hyvä, että vietetään Maailman ympäristöpäivää. Suomen hallituksen tahdon mukaisesti Suomi osallistui va rsin aktiivisesti vuosi sitten järjestettyyn YK :n ym päris töns u o j ei u ko nferenssiin. Maailman ympäristöpäivän yhtenä tehtävänä on tiedon levi ttäminen. On välttämätöntä, että ympäristöpäivänä puhutaan näistä asioista. Tukholman ympäristönsuojelukonferenssin tunnuksena oli : »On vain yksi maa ». 1973 Yhdistyneiden Kansakuntien Tukholmassa tasan vuosi sitten alkanut ympäristönsuojelukonferenssi ehdotti YK:n yleiskokoukselle kesäkuun 5. T änään kaikkialla maailmassa vietetään ympäristöpäivää. Suomen hallitus on erittäin tyytyväinen siihen, että asiantuntijakokous onnistui erinomaisesti ja lähestyi Itämeren ympäristönsuojelua ainoista oikeista eli kokonaisvaltaisista lähtökohdista käsin . Siten niiden edellytyksistä huolehtiminen on suuri ja tärkeä tehtävä. Kylläisellä on toki suurempi vastuu kuin nälkää näkevällä. päivän viettämistä Maailman ympäristöpäivänä. Maailman ympäristöpäivä korostaa erityisesti ympäristönsuojelun kansainvälistä merkitystä. Kuuluuko vastuu tästä ympäristön pilaantumisesta maaorjan tavoin raatavalle viljelijälle ja hänen kurjuudessa elävälle perheelleen vai suomalaiselle kahvinjuojalle vai meneekö suurin hyöty jollekin muulle, joka siten on myös vastuussa . 6. On puhuttava niistä ympäristönsuojeluongelmista, jotka koskevat ihmistä kaikkialla. Kahvinviljelyn on todettu eräillä alueilla Latinalaisessa Amerikassa aiheuttavan viljelykelpoisen maan muuttumista käyttökelvottomaksi. iin kauan kuin on rikkaita ja köyhiä, on myös luonnonvarojen käytöstä saatavan hyödyn jakautuminen epätasaista ihmisten kesken. On myös muistettava, että perustuotannon elinkeinot, varsinkin maatalous ja kalatalous, ovat ainoita elintarvikkeita tuottavia elinkeinoja. Suomen hallituksen aktiiviset ponnistelut Itämeren maiden välisen yhteistyön tiellä olleiden poliittisten esteiden poistamiseksi ja Suomen hallituksen halu saada aikaan Itämeren valtioiden välinen pysyvä yhteistyö ympäristönsuojelun alalla ovat näin johtaneet hallituksen käsityksen mukaan huomattavaan edistymiseen tässä tärkeässä asiassa. Riistäjällä ja riistetyllä, sortajalla ja sorretulla tuskin voi olla samaa vastuuta »meidän yhteisestä ympäristöstämme». Kalevi Sorsa 113. Näihin päämääriin voidaan päästä vain määrätietoisella kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa kehitysmaiden ja kehitysalueiden ongelmille on annettu riittävä paino. Asiantuntijakokouksen allekirjoittamassa pöytäkirjassa kaikkien seitsemän Itämeren maan edustajat yksimielisesti ehdottivat konferenssin valmistelemista varsin nopeasti ja sen pitämistä jo ensi vuoden alkupuolella. Suomen Luonto o 3 1973 Pääministeri Maailman ympäristöpäivänä 5. E niten tietoa tarvitaan ympäristönsuojelun yleismaailmallisista ongelmista. Kansainväliselle ympäristöpolitiikalle on asetettu kaksi vaikeasti saavutettavaa, mutta välttämättä toteutettavaa päämäärää: kaikkien ihmisten aineellisten perustarpeiden tyydyttäminen ja tasa-arvoisuus ympäristön suhteen sekä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä, joka merkitsee luonnon tuottokyvyn, moninaisuuden ja kauneuden säilyttämistä sekä uudistuvien luonnonvarojen käyttöä niiden uudistumiskyvyn rajoissa ja uudistumattomien luonnonvarojen jatkuvaa uudelleenkäyttöä
. On mm. . Lisäksi niiden hoidossa noudatetaan suurempaa huolellisuutta kuin käytännön metsänkäsittelyssä. Kasvupaikkatekijöiden huomiotta jättäminen puulajin valinnassa sekä istutustiheyttä suunniteltaessa on myös epäkohta. . . 12 mmk Yhtiöiden osuus .. . . Metsänviljelyssä pyritään usein niin tiheisiin taimikkoihin, että niiden kehitys käytännössä ei voi onnistua. . Kasvuennusteiden perusteissa on osoitettavissa vajavaisuuksia: Laskelmat eri metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksista ja siis MERA-ohjelmalla tulevaisuudessa saatavasta puuston lisäkasvusta perustuvat koealoihin ja tavoitepuusarjoihin. Sen korko on 7 1/4 % ja takaisinmaksuaika 15 v. Koneet viottavat kuitenkin useissa tapauksissa pystyynjääviä puita. . luontaisesti kuuluva aukkoisuus ei ole alojen perustamisohjeissa sallittua. Sellaiset metsiimme kohdistuvat toimenpiteet, joiden tavoitteena on pelkästään suurimman mahdollisen taloudellisen hyödyn saavuttaminen, tulevat lähiaikoina lisääntymään. Koealat ovat yleensä pieniä, ja ne pyritään usein sijoittamaan ravinteisuudeltaan normaalia edullisemmille paikoille. Laina kattaa 16 % MERA III:n kokonaiskustannuksista (500 mmk) vuosina 197375. Näin vioittuneet puut ovat erittäin alttiita kasvitaudeille ja tuholaisille. . . Täten metsänviljelyn osalta ei kasvutavoitteita saavuteta. . m 2 lisää puuta. Suurin osa lainasta (89 %) koskee yksityismetsiä; metsäyhtiöiden osuus on jäljelle jäävät 11 %Lainaehtojen mukaan varat suuntautuisivat seuraaviin toimenpiteisiin: Metsän kylvö ja istutus, taimikon hoito + lannoitteiden levitys . Metsänviljelyn toteuttaminen yhtä puulajia käyttäen, kuten tapahtuu peltoja metsitettäessä ja kuusikoita perustettaessa tuoreille kankaille, johtaa ekosysteemin köyhtymiseen ja myöhemmin sen tasapainohäiriöihin. Nykyisin nämä tehokkaan puuntuotannon merkit ovat jo nähtävissä metsissämme voimakkaina metsänkäsittelytoimenpiteinä, maiseman yksipuolistumisena sekä kasvija eläinlajiston köyhtymisenä. . . . . . ennustettu, että lähimmän 20 :n vuoden kuluessa saadaan vuosittain 1,5 milj. Lainaehdoissa ympäristönsuojelun näkökohdat on mainittu yhdellä lauseella. PUU KASVUTAVOITTEET LIIAN KORKEITA Monet metsätalousmiehet ovat esittäneet laskelmia, joiden mukaan tehostetuilla metsänparannustoimenpiteillä saadaan aikaan huomattavaa metsän lisäkasvua. . . . Sen toimenpiteille antaa lisävauhtia Maailmanpankin viime vuoden lopussa Suomelle myöntämä metsänparannuslaina, jonka suuruus on 82 mmk. . Lainan seurausvaikutuksia on myös yhä laajeneva metsäkoneiden käyttö puunkorjuussa. Tällä vuosikymmenellä toteutetaan metsissämme MERA III -ohjelmaa. Kasvavaa puuntuotantoa vastaan sinänsä tuskin monellakaan on huomauttamista, mutta luonnonsuojelijat ovat huolissaan siitä, mitä huonosti koulutettu metsänparantajajoukko saa aikaan Suomen luonnossa kuluttaessaan hätäisesti vatavat rahamäärät luonnon 1m1t1ttamiseen. Käytännössä niillä ei tule olemaan mitään sijaa taloudellisten arvosteluperusteiden rinnalla. Risto Cajander ja Tarja Palo MERA-laina metsiemme kohtalo puunjalostusteollisuuden käsiin Luonnonsuojeluväki on huolissaan siitä, mitä Maailmanpankin lainan tuella toteutettu MERA-ohjelma tekee Suomen metsille ja soille. Näihin yksipuolisiin laskelmiin nojautuen suoritetaan maassamme jo nyt metsien ylihakkuita, vaikka parannustoimenpiteiden tulokset mikäli ne ylipäätänsä osoittautuvat kaikilta osiltaan onnistuneiksi alkavat pääasiassa näkyä vasta kymmenien vuosien kuluttua. Jo se, että Maailmanpankki on jälleen myöntänyt Suomelle varoja, on ristiriidassa sen yleisten toimintaperiaatteiden kanssa, ja johtaa osaltaan teollistuneiden ja kehitysmaiden välisen taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. 9 mmk Lainavaroja käytetään Eteläja Keski-Suomen alueella; sen sijaan pohjoisimmat piirimetsälautakunnat jäävät sen vaikutusalueen ulkopuolelle merkillistä kehitysaluepolitiikkaa! 114 Maailmanpankin tarkoituksena on pääasiassa tukea taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevia kehitysmaita. Ne ovat useimmiten yleismyrkkyjä, koko luontoa edelleen köyhdyttäviä.. äitä ihmiselle kilpailevia hyöteislajeja sekä kasvitaut~ja joudutaan hävittämään (ainakin toistaiseksi) kemiallisilla aineilla. . . . Vähäisten ja rajoitetussa tilassa tehtyjen tutkimusten soveltaminen laajoihin käytännön olosuhteisiin on uskaliasta varsinkin luonnon systeemeissä, jotka ovat alttiina monien tekijöiden yksittäisja yhteisvaikutuksille. . 19 mmk Teiden rakennus ......... Näissä yksipuolisissa olosuhteissa eläinten ja kasvien diversiteetti pienenee, ja tällöin saattaa tuhohyönteisten tiheys kohota haitallisen korkeaksi. . . . . Myöskään metsäekosysteemiin Kuten Suomen Luonnon numerossa 1/ 1973 kerrottiin, Suonii sai Maailmanpankilta äskettäin 82 miljoonan markan lainan MERA III -ohjelman rahoittamiseen. äiden seikkojen perusteella on selvää, että metsien lisäkasvua on yliarvioitu. 22 mmk Lannoitteiden hankinta 20 mmk Ojitus . . . Seuraavassa esitellään lainaan ja ohjelmaan liittyviä huolenaiheita. ,
»HUITAISTEN H UONO T ULEE » Lainavarojen myöntäminen lähes yhtäkkiä ilman ennakoivaa informaatiota saa aikaan sen, ettei välttämätöntä perusteellista suunnittelutyötä ennätetä suorittaa. vesien rehevöittäjänä ei enää ole vähäinen. Kolmivuotistavoite 7375 on 20 410 km, eli vain hieman vähemmän kuin mitä metsäteitä on tähän mennessä kaikkiaan Suomessa rakennettu . MERA-faina metsiemme kohtalo ptmnjalostusteollistmden käsiin Olosuhteet metsänkasvulle tulevat muuttumaan nykyistä epäedullisimmiksi ilman saastumisen lisääntyessä. Nämäkin luvut jo osoittavat selvästi, että ravinteiden käyttö metsissämme on vähässä ajassa moninkertaistunut. Kaikesta edelläesitetystä seuraa, että on turha odottaa käytännön toteutuksissa mitään moninaiskäytöllisiä ratkaisuja.. Lannoitustavoite on 708 000 ha v uosina 7375. Erämaat haj oavat silpuksi. vuosina 6870 oli 134 000 ha. Metsään tehdään tie ja tietä VJ)'Ö'ten katoaa metsä tehtaisiin. ykyisin metsälannoitteiden os uus maamme ravinteiden käytöstä on n. Ilman lisääntyvän rikkipitoisuuden ja suurentuneen tuhohyönteisja kasvitautiriskin johdosta ei metsien kasvu tulevaisuudessa ole määrällisesti eikä laadullisesti varmaankaan odotetun kaltaista. Tällä toimenpiteellä saatavaa metsänkasvulisää on MERA n tavoitteissa yliarvioitu. Levitystyön huoLainaehtojen mukaan käytetåan metsåautotieverkoston tihentämiseen lainavaroja 12 miljoonaa markkaa. Samaten metsäteknikkojen koulutus on hyvin yksipuolista. Lainan vaikutuksesta myös metsäteiden rakentamista aiotaan tehostaa. Työnjohtotehtäviin tarvittavaa henkilöstöä joudutaan ko uluttamaan nopeasti lisää suppeilla pikakursseilla. . Etelä-Ruotsissa tehdyt laskelmat osoittavat, että ilmakehän rikkipitoisuus heikentää puuston kasvua 0,3 % vuodessa. Koko MERA 111 -projektin mukainen tavoitepinta-ala lannoituksen osalta on 1 530 000 ha vastaavana aikajaksona, kun sen suuruus esim. )'V !: 116 LAI A AIHEUTTAMISTA TYÖKOHTAISISTA TOIMENPITEISTÄ Huomattavin Maailmanpankin lainan avulla suoritettavista toimenpiteistä on metsien lannoituksen laajamittainen toteutus, koska sillä saadaan lisättyä kaikkein varmimmin ja edullisimmin metsän kasv ua. Ennusteen mukaan vuoteen 2000 mennessä metsien tuotto on pienentynyt jo 1015 %Metsäammattimiesten tulisi yhdessä luonnonsuojelij oitten kanssa äänekkäästi vaatia tiukan ilmansuojelulainsäädännön pikaista aikaansaamista sekä painostaa suurteollisuutta ja valtiovaltaa rakentamaan tehokkaita ilmanpuhdistuslaitteita. Lainaehtojen mukaan suuret urakkatyöt metsänparannustöiden suorittamiseksi ovat avoimia myös ulkomaisille yhtiöille. Lainasopimus allekirjoitettiin 28. 300 000 ha: na/vuosi. Taloudellisia laskelmia tehtäessä ei pidä unohtaa ojitusten vaikutusta kevättulvien ja vesien kuormituksen lisääjänä, marjasatojen vähentäjänä sekä uhanalaisen suoeläimistön ja -kasviston tu hoajana. S11unnittele111aton ja valvomaton tienrakennus on jo nJ,t ehtin)II hävittää korvaa111atto111ia luonnonarvoja. 1972, jajokeväällä -73 olivat sen edellyttämät toimenpiteet käynnissä metsissämme. V uoteen 1975 mennessä jJll"ätäån Suomen erämaihin uusia teitä )lli 20 000 kilometriä lähes )'htä palj on lisää kuin 111itä menneinä vuosina on )'hteensä tehty. Ympäristömme vahingoksi huomattava osa ravinteista joutuu vesistöihin ja muihin ei-toivottuihin paikkoihin. Ilmeisesti monet ojitustoimenpiteet ovat puhtaasti taloudellisestikin kannattamattomia. lellisuutta on lisäksi vaikea valvoa. 14 %Sen suhteellinen merkitys tulee lähiv uosina voimakkaasti lisääntymään, jolloin sen vaikutus esim. Soiden ojituksen määrä tulee edelleen pysymään n. 12 . Samaten voimaperäisen lannoituksen pitkäaikaisvaikutuksia maaperän eliöstöön ja hivenaineiden pitoisuuksiin ei vielä täysin tunneta. Pätevää suunnittt luhenkilök untaa ei ole riittävästi saatavissa. lannoitukset suoritetaan suurelta osin lentokonetta käyttäen, mikä on taloudellisesti edullisin vaihtoehto. /' / . Hankkeiden toteuttamisessa jää suurin vastuu juuri heille. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että esim
MERA-laina metsiemme kohtalo puunjalostusteollisuuden käsiin VERTAILUALUEIDEN VERKOSTON LUOMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖ TÄ Paine metsävarojemme puuntuotantokapasiteetin lisäämiseksi on usealta taholta suuri. Tahti ei ainakaan hiljene, kun Maailmanpankilta tuli ojit11ksen osalle 19 miljoonaa markkaa. Riittävän tehokas korvausjärjes. Soitamme on tähän asti ojitettu metsänparannuksen nimissä 300 000 hehtaaria vuodessa. Vaikka korvauskysymyksiä ei saataisikaan heti järjestymään, olisi vertailualueiden valitsemisesta huolehdittava nyt kun se vielä on mahdollista. Tässä tilanteessa on välttämätöntä metsäntutkimuksen kannalta saada jätetyksi kaikkialle maahamme vertailualueita. metsäbiologisiin tapahtumiin. puronvarsinotkot, rikaskasvustoiset lehdot ja lehtipuuvaltaiset hakamaat. Metsäntutkijoiden mukaan vertailualueiden ei tarvitsisi olla kooltaan 118 kovin suuria, mutta nuta p1ta1s1 varata kaikilta eri metsätyypeiltä koko maan alueelta. Yksityismetsälaki, kuten tunnettua, vaikeuttaa näiden alueiden suojelua. Käytännön inventointityö sujuisi ilmeisesti parhaiten metsänparannusorganisaation kautta. tuullista vaatia kustannukset tähän työhön lainavaroista, koska alueista on ilmeistä hyötyä metsätaloudelle. Tällaiseen käytäntöön siirtyminen vaatisi todennäköisesti lainsäädännön tarkistamista. Sellaisia »epäluontaisia» toimenpiteitä, kuten lannoitusta, keinollista metsänuudistusta jne. Eräin paikoin Ruotsissa on käytössä menetelmä, jonka mukaan maanomistajille maksetaan korvauksia siitä, että he säilyttävät tiettyjä alueita perinteisten taloustoiminnan menetelmien piirissä, vaikka se ei rahallisesti olisikaan tuottoisin vaihtoehto. Pidättäytyminen uusimmista metsänkäsittelymenetelmistä saattaisi joissakin tapauksissa merkitä maanomistajalle taloudellisia menetyksiä. muutokset, joita n ykyinen metsänkäsittely aiheuttaa. Vertailualueiden valitseminen olisi järjestettävä mitä pikimmin. Samaten tutkittaessa ekosysteemien yleistä toimivuutta, tuottokykyä sekä eliökoostumusta ja -runsautta on tärkeää, että löytyy alueita, joiden avulla saadaan selville mm. ei näillä alueilla käytettäisi. Laajennettuna tällaista järjestelyä voitaisiin käyttää Suomessakin vertailualueita muodostettaessa. Lisäksi muu luonnontieteellinen tutkimus tarvitsee tällaisia alueita; kansainvälisiä velvotteita on myös olemassa. Luettelot näistä alueista on nopeasti saatava aikaan. Muuten ne olisivat normaalissa metsätalous käytössä. Myös harvinaiset puut ja muut kasvilajit voivat vähetä. Valittavien alueiden korvauskysymys on myös ratkaiseva. äiden alueiden metsitieteellinen merkitys on suuri vertailtaessa eri metsänhoitotoimenpiteiden vaikutusta p uun kasvuun ym. Vertailualueilla suoritettaisiin ns. Project Silvan tutkimuskohteiden lukumäärä on nykyisellään riittämätön. On syytä selvitellä myös talousmetsiin liittyviä moninaiskäytöllisiä seikkoja, kuten sienija marjasadon suuruutta, riistan viihtyvyyttä ym. Tällaisia paikkoja ovat mm. Olisi kohMERA-ohjelma on puhdas puuntuo-· tannollinen ohjelma, jonka puitteissa tuskin tullaan kiinnittämään huomiota luonnonsuojelu/lisiin seikkoihin, vaikka lainaehdoissa niihin ujosti viitataan. METSÄLUO TOMME ERIKOISPIIRTEET VAARASSA Toimenpiteiden kiireisen toteuttamisen ja laajojen pinta-alatavoitteiden takia ovat monet metsien luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet vaarassa tuhoutua. perinteistä metsänhoitoa. Tämän paineen alla laaditut MERAn korkeat kasvutavoitteet tuntien on odotettavissa, että lähes kaikki metsää kasvavat alueet Suomessa joutuvat nykyisten ankarien metsänkäsittelytoimenpiteiden piiriin
119
METSA K A YTTÖKIERRE VOIMISTUU Maailmanpankki ei ole aikaisem120 mm myöntänyt lainaa metsänparannustoimintaan. D Maailmanpankin MERA-laina on vakava haaste f/laa111111e luonnonsuojelijoille. Varsinaiset hankkeen toteuttajat, yksityiset metsänomistajat, jäävät vähemmälle lopullista voittoa jaettaessa. Onko valtiolla silloin varaa huomattaviin metsänparannusinvestointeihin. Y mpäristiinsuojeltm neuvottelukunnan uusien kansallispuistojen kehittä111isohjelfllan toteuttamisella on kiire ( ks. Puunjalostusteollisuus sen sijaan on meidänkin maassamme saanut runsaasti varoja (305 milj. T eollisuuden puuntarve lisääntyy yhä uusien tehtaiden perustamisen myötä. Metsätaloudellisesti eivät kyseessä ole suuret uhraukset; moninaiskäytöllisessä mielessä tällaisten alueiden arvo tulevaisuudessa on huomattavasti nykyistä suurempi. Metsänparannus toimenpiteiden piiriin otetut alueet vaativat jatkuvaa hoitoa. mk vv. 140), jotta edes rippeitä luonnonkauneudesta säästyisi. T osiasiassa suurin hyöty MERA-lainaprojektistakin koituu puunjalostusteol.lisuudelle. Lainan toteutuksesta vastuussa olevat olisi mitä pikimmin velvoitettava esittämään suunnitelma, jossa luonnonsuojelua ei olisi unohdettu. MERA-laina on vakava uhka Suomen vielä jäljellä oleville luonnontilaisille metsille. Kaikkien alueitten suunnittelussa moninaiskäytön pitäisi olla yhtenä tasavertaisena vaihtoehtona muitten maankäyttömuotojen rinnalla. Lyhyessä ajassa tulevat katoamaan lähes koko metsäluontomme alkuperäiset piirteet, ellei edes osia saateta suojelun piiriin. Lainaehtojen mukaan metsänparannuslainsäädäntö ei saa olla esteenä projektin toteuttamiselle : Tämä pykälä saattaa vaarantaa tai kokonaan estää moninaiskäyttönäkökohtien huomioonoton tulevissa metsälainsäädännön tarkistuksissa. Projektin toteuttamiseen tarvittavan työvoiman saanti vaikeutuu. Sillä on suhdannevaihteluita entisestään lisäävä vaikutus. MERA-laina 111etsiemJJJe kohtalo p uunjalostusteollisuuden käsiin telmä on luotava ja saatava siihen rahat suurimmilta metsien käyttäjiltä sekä valtiovallalta. s. Varojen tarve laina-ajan loputtua on nykyistä huomattavasti suurempi. Siinä tapauksessa, että Suomi solmii EEC-sopimuksen, puun tuotannosta saatava pääoma liikkuisi helposti hyödyttämään muun E uroopan tarpeita. E rityisesti soidensuoje/u/la on kiire.. E nnakkotietojen mukaan se saa Maailmanpankilta ensi vuonna varoja jäteveden puhdistamojen rakentamista varten. Projektin ajoittaminen nousuja korkeasuhdannekauteen on kansantaloudellisesti erittäin epäedullista. Metsähallituksen maisemanhoito-ohjeet tulisi saada pelkkien suositusten sijasta lakisääteisiksi ja tehokkaasti kontrolloitaviksi. Tilanne EEC-neuvotteluissa on todennäköisesti vaikuttanut lainan nopeaan saamiseen. 194962) laajennustensa rahoittamista varten
Järvellä on selvät rajat: ranta ja pohja; sen eläimet ja kasvit elävät suureksi osaksi omaa kiertokulkuaan vuodesta vuoteen. Voimme ymmärtää, että populaatio toimii yksikkönä, jolla on käyttäytymiseen perustuva säätelytapa. Jos määrä, joka siirtyy kasvista eläimiin, on suoraan verrannollinen kasvien biomassaan, niin 121. Heinäsirkat parveutuvat öisin ryhmiksi ja pitävät näin ruumiin lämpötilan Luonnonsuojelun yhteydessä ei nykryisin enää selvitä ilman käsitettä »ekologia», j oka tutkii, millä tavoin kasvit, eläimet ja ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan ja elottomasta y mpäristöstään. Tämä käsitys ekologiasta on vielä voimassa kansalaisten mielessä; tuleekin mieleen oma kouluaika, jolloin kerättiin kasveja ja opeteltiin tuntemaan eläinlajit. Toisaalta on ilmeistä, että mitä korkeampaa organisaatiotasoa haluamme tutkia, sitä monimutkaisemmaksi tulee tutkimus. Yhteiskunnan yksilöiden välillä syntyy tiettyjä signaalitoimintoja, esim lintujen etsiessä ruokaa tai puolustautuessa vihollisia vastaan. Tällaisella yhteiskunnalla on tietyt »seurustelumuodot». Elääkseen kasvit ja eläimet tarvitsevat energiaa ja kemiallisia rakenneosia. eläin syö tai hengittää sitä hitaammin mitä alempi lämpötila on. Malli perustuu differenssiyhtälöihin. Kaikki olemme nähneet lokkiyhteiskuntia. Nämä »enemmän aikuiset » yksilöt ovat lentokykyisiä, voivat lentää populaatiosta pois ja edistää eläinten leviämistä. Yksilön energiankulkuun vaikuttavat ainoastaan ympäristötekijät, kuten lämpötila, sademäärä, jne. Jos kuvittelemme sarjan lokeroita, jotka esittävät kasvien ja eläinten bio massaa ( elävän aineen määrää), niin itse prosessit, kuten yhteyttäminen, syöminen, hengitys, jne. Eläintai kasviyksilö muodostaa ainoastaan yhden yksikön tai organisaatiotason ekologiassa. Luontoa voidaan verrata moottoriin, jossa auringon energia vastaa polttoainetta ja jossa kasvit ja eläimet ovat akkumulaattorina. Kaikki organismit (kasvit ja eläimet) ja niiden eloton ympäristö (kuten maaperä tai vesi) muodostavat ekologian suurimman yksikön, ekosysteemin. mitkä tekijät vaikuttavat ja missä määrin populaation suuruuteen. Populaatiota on jo hiukan vaikeampi ymmärtää. voidaan havainnollistaa nuolilla lokerosta toiseen. kypsä yrittää selvittää populaation dynamiikkaa, ts. Ekologiset riippuvuussuhteet pyritään määrittelemään matemaattisen tarkasti, ja silloin tarvitaan matematiikan apuvälineitä. Tällainen tehtävä on jo alusta alkaen niin monimutkainen, että on pakko käyttää matemaattisia malleja. Seuraavassa tarkastelussa käytän esimerkkinä heinäsirkkapopulaatiota. Esim. Eläinten käyttäytyminen määrää suureksi osaksi eläinpopulaatiota. Tämä tapahtuma on populaation tiheydestä johtuva säätelymekanismi. Malleja on kehitetty jo vuosisadan alusta lähtien yksilömäärän perusteella. Gö'ran Gyllenberg Tietokonemallit ekologian tutkimuksen perustana Vuosisadan alussa ekologi oli kansan keskuudessa ihminen, joka liikkui luonnossa paljon ja keräsi kasveja ja eläimiä. Päivässä heinäsirkat syövät tietyn määrän kasviaineksia, ja tämä määrä »siirtyy» näin kasvista pois eläimeen. J opa professoritasolla on vielä tänäkin päivänä voimassa se käsitys, että pätevin ekologi on tutkija, joka liikkuu paljon luonnossa ja kerää runsaasti materiaalia kasveista ja eläim1sta. Nämä mallit eivät kuitenkaan voi selittää energian kulkua, ja energiahan on ekologian tärkeä perusyksikkö. Eläimet ovat tehokkaampia »moottoreita », koska ne pystyvät käyttämään hyväkseen 3040 % ravinnon energiasta. Ekosysteemi voi näin ollen olla järvi, metsä, pelto tai ylipäänsä kaikki alueet, jotka ovat tietyssä määrässä itseään sääteleviä. Samalla tavalla voidaan kaikki tietyn alueen eläimet, joilla on käyttäytymisessään jotakin yhteistä, liittää populaatioksi. Edellä sanotusta ilmenee, että energia on o rganismien tärkein yksikkö ja että tutkimuksia voidaan tehdä monella organisaatiotasolla, yksilöstä ekosysteemiin. Merkitseehän »ekologia» tiedettä, joka tutkii eläinten ja kasvien suhdetta ympäristöön. Kaikki energia vapautuu ennemmin tai myöhemmin lämpönä kasvien ja eläinten hengityksen kautta. Kun olemme keränneet tarpeeksi tietoja populaation energiankulusta, sitä säätelevistä tekijöistä ja eläinten käyttäytymisestä, on aik:;i. Kasvit voivat its,e valmistaa elintärkeät orgaaniset aineet (hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet) epäorgaanisista raakaaineista ja auringon energiasta, mutta eläimet tarvitsevat kasvien sitomaa energiaa. äin ollen uutta auringon energiaa tarvitaan jatkuvasti, jotta energian kulku kasvien ja eläinten kautta jatkuisi. Moottori pystyy yleensä muuttamaan ainoastaan noin 20 % polttoaineen energiasta työksi ; loppu menee hukkaan lämpönä. korkealla. Saman lajin tietyllä alueella olevat ryhmät muodostavat toisen tason, populaation. Lokkiyhteiskunta on populaatio. Y ksinkertaisimmassakin luonnon ekosysteemissä on lähes rajaton määrä muuttuvia tekijö'itä, j oitten keskinäisten suhteitten selvittelyssä tietokoneet ovat kåjttökelpoisia. Samalla kun ne koskevat toisiinsa, aikuiset yksilöt erittävät myös aineita (hormonia) ihonsa läpi toukille, ja toukat kehittyvät siten »enemmän aikuisiksi »
.. Jos tiedämme tarkalleen, kuinka ympäristötekijät vaikuttavat siirtokertoimiin, voimme ennustaa koko energiankulun ympäristötekijöiden ja auringon energian avulla. Siirtokerroin on luku, joka ilmoittaa, kuinka suuri osa kasvista »siirtyy» eläimiin aikayksikössä (esim. Kasvien biomassa taas määrää, kuinka paljon heinäsirkat saavat ruokaa, kuitenkin niin, että sitä enemmän ravintoa siirtyy heinäsirkoille, mitä korkeampi lämpötila on. Eläinten kuolleisuutta säätelee sademäärä. Lisäksi liian suuri sademäärä estää eläimiä syömästä. Monet eri tekijät, kuten lämpötila, sademäärä, jne. /4 , , 11 j KH oO U. Tietokonemallit ekologian tutkimuksen perustana puhutaan differenssiyhtälöstä. Vihreät kasvit sitovat osan auringon energista ( A). vaikuttavat siirtokertoimen suuruuteen. Meidän leveysasteillamme kasveja on aina sen verran runsaasti, että heinäsirkat löytävät suosimansa kasvilajin. Kenttähavaintojen ja matemaattisen mallin avulla on pystytty laskemaan, kuinka paljon ylimääräistä energiaa heinäsirkat kuluttavat ravinnon etsimisessä. Tämä toimii kuin ketjureaktio: Jos annetaan auringon energialle tietty arvo, niin kasvit sitovat tietyn määrän auringon energiasta. Auringon energia on käyttövoima, ja ympäristötekijät määräävät kuinka suuri on »energiansiirto» kasvista eläimiin ja elävästä eläinpopulaatiosta pois. Heinäsirkat menettävät energiaa hengityksen ( H), ulosteiden ( U) ja kuolleiden yksilö'iden ( KH) kautta tai pedoille ( P). Jos sadetta tulee liian paljon, niin sienisairaus leviää heinäsirkkapopulaatiossa ja eläimet kuolevat. Heinäsirkat syövät pienen määrän kasveja ( R), jäljellä olevasta kasvibiomassasta osa kuolee pois ja osa menee hengityksen kautta h11kkaan ( M). Jos populaation tiheys on tarpeeksi suuri, kehittyy pitkäsiipisiä heinäsirkkoja ( P H), jotka m11uttavat populaatiosta pois. Energiankulku heinäsirkkapopulaation kautta. päivässä). Toinen käyttäytymismuoto on taas sellaisten »enemmän aikuisten» yksilöiden kehittyminen, jot122 Kuva 1. Heinäsirkkojen pitäisi kuluttaa enemmän energiaa ruoan etsimisessä. Heinäsirkkojen biomassa taas määrää, kuinka paljon heinäsirkkoja kuolee ja siirtyy populaatiosta pois, kuinka paljon eläimet hengittävät ja erittävät ulosteita. Tämä malli selittää heinäsirkkojen käyttäytymisen muutettuna energiaksi kuivuuden vallitessa. Liian kuiva ilma taas aiheuttaa sirkkojen kuolleisuuden laskemista, mutta silloin kasvit kuivuvat niin että syötävää on vähemmän tarjolla
Tämä käyttäytymismekanismi on myös onnistuttu liittämään malliin. Voidaan päätellä, että ekologin pitää nykyisin hallita myös systeemianalyysi ja tietokoneenkäyttö varsinkin, jos hän ryhtyy tutkimaan ekosysteemiä kvantitatiivisessa mielessä (ts. Tämän jälkeen voidaan rakentaa malli, joka ennustaa kokonaisuudessaan, minkälainen vaikutus öljyllä on Itämeren ekosysteemin organismeihin. kuvaan 1. Syy siihen, että yleensä rakennetaan malleja, on se, että tapahtumien kulku luonnossa on erittäin monimutkainen. AURINGON ENERG I A KASV I E N BIOMASS A t:::::====~ MENETYKSE T RAVINNONOTTO ULOSlEET H EI N ÄSIR KKOJE BIOMASSA KUt>LLEET S I RKAT PEDOT 1----HENGITYS P I TKÄSIIPI SET SI RKAT 123. mittaamaan energiankulkua ja tuotantoa). Tällaiset pitkäsiipiset yksilöt syntyvät, kun populaatiotiheys on tarpeeksi suuri, ts. Tietokoneet ovat ekologin välttämättömiä apuvälineitä. V rt. Tällaisella mallilla on suuri merkitys, kun ruvetaan tutkimaan esim. Mallit voivat siis ennustaa meille, mitä tapahtuu luonnossa myös silloin, kun katastrofit tapahtuvat. saastumistekijöiden vaikutusta kasvija eläindynamiikkaan. D Kuva 2. Kuitenkin tällaisiakin mielipiteitä esiintyy, jopa orofessoritasolla. Tietokoneoppi ja matematiikka on biologille yhtä välttämätöntä kuin kemian ja fysiikan tuntemus. lämpö'tilasta. Kaikki tieteet, jotka auttavat selittämään biologisia ongelmia, ovat osa biologiaa. ka muuttavat populaatiosta pois. eläimet joutuvat useammin kosketuksiin toisiinsa. ovat riippuvaisia ympäristötekijöistä, esim. Mielestäni on väärin katsoa mallien rakentamisen kuuluvan vain matematiikkaan eikä biologiaan. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, ettemme voi saada tietokoneesta ulos enempää kuin mitä siihen syötetään. Loppujen lopuksi meillä on nyt malli heinäsirkkapopulaatiosta, jonka avulla pystymme arvioimaan, kuinka paljon kasvibiomassaa ja heinäsirkkoja on mihinkin aikaan vuodesta, jos vain voimme mitata ympäristötekijät ja auringon energian. Heinäsirkkapopulaatiosta laadittu lokeromalli, joka perustuu differenssiyhtälö"ihin. Itse prosessit eli hengitys, ravinnonotto, jne. On täysin mahdotonta saada otetta kaikista tekijöistä yhtaikaa muuten kuin mallin avulla. Onhan selvää, ettei voi kaataa Itämerta täyteen öljyä, jos halutaan tutkia, kuinka eläimet selviävät öljysaasteesta, vaan tutkimus pitää suorittaa eri organismeilla laboratorioissa
vaahterat (Acer velutinum v. Ylempänä, kuivemmilla rinteillä metsä muuttuu komeaksi puistomaiseksi tammistoksi (Quercus castaneifolia). Alle puolet suojelualueen pinta-alasta on metsää. Edelleenkin on kiellettyä poiketa maantieltä puistoon ilman lupaa. TULEVA KANSALLISPUISTO Ei varmaankaan yhtenäinen, mutta joka tapauksessa runsas metsäpeite on muinoin verhonnut suuria osia Turkin, Iranin, Afganistanin ja Pakistanin nykyisistä kuivista stepeistä. Kesällä, lumen sulamisveden tuoman kosteuden hävittyä (talvisateitten vyöhyke!) stepit ovat harmaanvihreitä piikkisistä, pienilehtisistä pensaista (mm. Astragalus, Acantholimon). Elbursin pohjoisrinne, jolla Kaspianmereltä tulevat kosteat ilmavirrat aiheuttavat melko runsaita sateita. glabrescens ja A. Sunnuntairetkeilijät näyttävät kuiten. Tamarix, Rosa, Acer monspessulanum v. Metsiä tavataan enää vuoristojen sateisilla rinteillä. Astragalus, Artemisia ja useat savikkakasvisuvut) tai patjakasvimättäistä (mm. 124 säilyneitä paikkoja täällä on Mohammed Reza Shah -luonnonpuisto Tangeh Goolissa, Kaspianmeren kaakkoiskulmassa. Kirjoituksen numerotiedot perustuvat pääosin puiston esimiehen, Habib Sheikhin ja oppaana kttlkeneen vartijan, Ali Zande Moghadamin antamiin tietoihin. KEVÄINEN KUKKALOISTO Steppiosan keväinen kukkaloisto on mieleenpainuva. Kuvassa näkyy valtaisien Parrotia persica -puiden muodostama purolaakso. Pertti Uotila Mohammed Reza Wildlife Park Iranin tuleva kansallispuisto Shah Lounais-Aasiaan ja Intiaan suuntautuneella tutkimusmatkallaan konservaattori Mauri Korhonen, dosentti Ilkka Kukkonen ja fil.lis. Tien mukana tuli asutus ja aluetta laidunnettiin, paikoin voimakkaastikin, kunnes v. turcomanicum), mutta muuten avoimen stepin ainoat puut ovat harvakseltaan kasvavat muutaman metrin korkuiset katajat (jtmiperus excelsa). Sen maksimipituus on 53 km ja maksimileveys n. Tulevan kansallispuiston alueella on edustavia näytteitä monien puulajien muodostamista metsistä. 450 m merenpinnan yläpuolella ja korkeimpien huippujen (Deivar Kedy) kohotessa yli 3 000 metriin. Asukkaille osoitettiin maata alempaa jokivarresta, ja laidunnus sekä metsästys kiellettiin. turcomanicum), valkopyökki (Carpim1s orientalis) sekä Ostrya carpinifolia, Parrotia persica ja Zelkova carpinifolia ovat paikoin hyvin ryteikköisen metsän pääpuita. Ikivanha, voimakas kulttuurivaikutus on kuitenkin hävittänyt metsät, ja laajat istutusyritykset näyttävät toivottomilta. Tämä hallitsijan mukaan nimetty luonnonpuisto, joka on tarkoitus muuttaa kansallispuistoksi tänä vuonna, on pinta-alaltaan 91000 hehtaaria. monspessulanum v. Iranin muinoin laajoista metsistä on nykyisin vain rippeitä jäljellä. Ja eräs parhaiten Mohammed Reza Shah -puiston pääasema jyrkkärinteisessäjokilaaksossa. Vielä vajaat 20 v. Puistoalueen kuivemmissa sisäosissa pensasvyö voi vähäisenä noudatella purouomia (mm. Se on rehevintä jokilaakson alaosissa, missä mm. Puron allikoissa on tammukoita ja taskt1rapuja. Hehkuvanpunaisilla unikkoja tulppaaniniityillä näkyy paikoin iiristen, tulppaanien ja käenrieskojen keltaisia, marskililjojen (Eremurus persicus) valkoisia ja helmihyasinttien sinisiä laikkuja. Puiston alueella tien varressa ei ole edes levähdyspaikkoja. 30 km. Viimeisillä lumenviipymäpaikoilla keltaiset krookukset nousevat vajaan kymmenen senttimetrin lumikinoksen läpi. Jyrkillä rinteillä saattaa kasvaa läpipääsemättömän tiheä piikkipensaikko (hankalin laji on Paliurus spina-christi). meillekin tuttuja sukuja, orapihlaja, kirsikka, ruusu, vatukka, kuusama ja tuhkapensas. 1964 siitä päätettiin tehdä riistanhoitoalue ja myöhemmin luonnonpuisto. Tällainen alue on mm. Pensaskerrokseen kuuluu mm. Jokivarressa kasvaa paikoin leppää (Alnus subcordata). sitten laaksoa noudatteli vain muulipolku ja alue muutoinkin oli melko vähäisen ihmistoiminnan piirissä, koska se sijaitsi eripuraisten heimojen välisellä rajaseudulla. TOISTAISEKSI LÄHES SULJETTU Laaksoa pitkin nousee nykyään kestopäällystetty valtatie Babolista ja Gorganista itään Mashhadiin ja Afganistaniin. Pertti Uotila tutustuivat keväällä ja kesällä 1972 Iranin huomattavimpaan luonnonsuojelualueeseen Kaspianmeren kaakkoisktilmassa. Puisto on Gorgan-joen länteen laskevassa laaksossa alimpien kohtien sijaitessa n
ureallammaslaumoja, alppikauriita, gaselleja, fasaaneja ja vuoripyitä. Iranin luonnonsuojelualueita valvovasta keskusvirastosta saa vierailulupia puistoon, ja lukuisat ulkolaiset luonnontieteilijät käyttävät vuosittain tätä mahdollisuutta. Laiduntamisen ja suurnisäkkäitten välinen ristiriita on tietenkin melkoinen, mutta rikkautensa, suureläinten suojelun suhteen valistuneen hallitsijaperheensä ja jo olemassaolevien suojelualueittensa perusteella arvioiden Iranilla tuntuu olevan mahdollisuuksia säilyttää suurnisäkkäänsä. Edelleen on syytä mainita linnustonsuojelualue Kaspianmeren kaakkoiskulmauksen suojaisassa lahdessa. 1965 yhdentoista Yläkuva: Puiston keskiosissa on steppiä, joka kuvan ottamisen aikaan oli keskikesän kulottamaa. D. Mohammed Reza Shah Wildlife Park Iranin tuleva kansallispuisto kin rikkovan kieltoa usein, ja luvassa on retkeilymahdollisuuksien järjestyminen. Ennen alueen muutosta kansallispuistoksi pääaseman aluetta on pyritty parantamaan, joskin ehkä hieman kyseenalaisilla toimilla. KOLMISENKYMMENTÄ VARTIJAA Puiston vartlomnista ja töistä huolehtii parhaimmillaan kolmisenkymmentä miestä, jotka autoilla, moottoripyörillä, ratsain ja jalan liikkuvat alueen eri osissa. Ainakin mahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna köyhään itäiseen naapuriin, Afganistaniin, jossa edelleen harvinaisen Marco Polo lampaan metsästyslupia myydään rikkaille turisteille suurella rahalla ja jossa maan ainoat flamingojärvet ovat tuhoutumassa kastelujärjestelyjen yhteydessä. Joitain metsästysja kalastuslupia on myönnetty korkealle tasolle. PUISTON ELÄIMISTÖ J okapäiväisillä partio retkillään vartijat perehtyvät hyvin luonnonpuistoon. Asema-alueen tiet bn päällystetty ja puiston eri osista on erikoisimpia kasvilajeja siirretty kasvamaan asema-alueelle tosin aika huonolla menestyksellä. 10 riistanhoitoaluetta. Pääasemalla on asuinja huoltorakennuksia, neljällä sivuasemista asuinrakennus. ELÄIMILLE ON LUVASSA TULEVAISUUTTA Vaikka Iran kuuluukin niinsanottuihin alikehittyneisiin maihin, ei se ole mikään köyhä maa, kiitos öljyesiintymiensä. Useilla näistä tavataan alppikauriita, ureallampaita, gaselleja ja leopardeja, tuskin millään kuitenkaan vastaavaa monipuolisuutta kuin Mohammed Reza Shah -puistossa. Salametsästystä sen enempää kuin -laidunnustakaan ei puistossa harjoiteta. Alueen tärkeimmistä kasvilajeista on ryhdytty keräämään herbaariota. leopardeja on siirretty luonnonsuojelualueilta toisille. Edelleen heikkoja kantoja pyritään vahvistamaan istutuksin; mm. Varsinkin sen suuria nisäkkäitä seurataan tarkoin ja niiden lukumääristä esitettiin melkoisella varmuudella seuraavat arviot: 126 tiikeri esiintyminen epävarmaa leopardi 120150 karhu 250280 ilves 800 saukko kettu mäyrä saksanhirvi metsäkauris gaselli alppikauris (ibex) ureallammas ( oriol) villisika piikkisika 200 1 050 300 190 5 0007 500 12 000 14 000 Edelleen, puiston alueella viihtyy huomattava linnusto, jonka merkittävimmät lajit lienevät fasaani (täällä levinneisyysalueensa etelärajoilla; 1 000 yksilöä) ja vuoripyy (2 500 yks.) lukuisten, arvostettujen petolintujen ohella (huuhkaja, kotka, korppikotkat ym.). Tästä puistosta puuttuvia lajeja, joita varten on suojelualueita (em. Tukikohtinaan heillä on puiston pääasema tien varressa ja 6 sivuasemaa. Vaikka emme liikkuneet kovinkaan paljoa, emme laajalla alalla, emmekä oikeaan aikaan (aamulla) näimme mm. Pintaalaltaan useimmat suojelualueet ovat suuria; v. 600 000 ha. Eläimiä on varsin helppo päästä näkemään, varsinkin talvella (marras-tamikuu), jolloin rinteillä ja ylängöllä satava lumi pakottaa eläimet hakeutumaan jokilaaksoon. MUITAKIN LUON ONSUOJELUALUEITA ON Iranissa on kaiken kaikkiaan ainakin kahdeksan tämänkaltaista, lähinnä villieläinten suojeluun tarkoitettua luonnonpuistoa ja lisäksi n. Pensaat ovat katajia ja vaahteroita. Ja jos sellaista ilmenee, rangaistukset ovat meikäläisittäin ankaria. Alakuva: Mohammed Reza Shah -puiston ko1neaa tammimetsää 1200 metrin korkeudessa. Uhanalaisten eläinlajien säilymistä Iranissa pyritään edistämään suojelualueiden ohella eläinkohtaisilla rauhoituksilla. suojelualueen yhteisalaksi mainittiin n. yleisten rauhoitusalueitten lisäksi on vielä yhden eläimen suojeluun tarkoitettuja alueita) ovat ainakin gepardi ( = chitar), yellow deer, armeenian lammas (suojelualueena iso saari länsi-Iranissa Rezaiyehjärvessä) ja villiaasi. Kokonaan rauhoitettuihin eläimiin Iranissa kuuluvat nisäkkäistä tiikeri (liekö jo hävinnyt?), leopardi, gepardi, karhu, yellow deer, saksanhirvi, metsäkauris, gaselli ja villiaasi, linnuista fasaani, flamingo, isotrappi, kalliopyy, black patridge, joutsen, pelikaani ja teeri, sekä alemmista selkärankaisista krokotiili, merikilpikonna, ja eräät lohikalat
127
TIEDOT ON KOOTTAVA Kuitenkin on todennäköistä, että joku aina jossakin tietää varsin hyvin yksiträi•st-en kasvi·esiintymien nykytilasta tai kohtalosta. Koska viimeksi nähty pellavapellossa (tai pellavapelto yleensäkun). Onko esii.ntynyt vaki.naisluonteisena peltorik!kana vi ime vuosikymmeninä. Muita tärkeitä syitä ovat eritoten lehtometsien raivaus, laidunnus ja hakkuut, harjujen soranotto, ketojen ja ahojen pensoittuminen ja metsitys, rakennustom1inta, kyläJa liikennepaiikkojen muutokset, rikkaruohomyrkyt sekä varomaton kerä.ily, mukaanlukien kangasja sinivuokon ym. Kirjoittaessani Suomen uhanalaiisista kasvilajeista (Suomen Luonto 5-6/ 1970, Mitä-Missä-Milloin 1973: 280-286), osal1istuessani Maailman Luonnon Säätiön mm. Kirjava korte ( E. Onko säilynyt Lohjalla, Luumäellä ja Ala järvellä. Koska lukijoiden joukossa on runsaasti harrastelijabotanisteja, joiden tietoja ei ole koottu minnekään, toiv oo kirjoittaja, että seuraavan vetoomuksen "toivelajeista" lähetettäisiin havaintotietoja. Parun kasvien tuhoaja sekä ennen että varsinkin nyt tuntuu olevan soiden (evenkin ravintei,sten) raivaus ja ojitus, edelleen purojen ja lähteidenkin perkaukset sekä vesistöjen järjestelyt ja l,ikaantumi•nen. Luetteloa olisi helppo jatkaa ja jokainen havainto varsinkin todetusta häviämisestä tai sen uhasta, mutva myös minkä tahansa harvinaisen laj,in (ei vältt~mättä rauhoitetun!) tai erillisen tai muuten merkittävän esii111tym ~n säi,lymisestä onkin aivan yhtä tarpeellinen. Kaikki muu on yleispiirteisten päättelyjen ja arvailujen varassa. Suomen Luonto palaa syyspuolella kasvistossamme tapahtuneisiin muutoksiin ja kasvistonsuojeluohjelmaan. Esiintyminen P yhäselän rannoilla?. Lukuunottamatta metsänarviointeja ja eräitä rikkakasv i,tutkåmuksia tällaista ei juuri ole tehty kasvien osalta, eikä varsinkaan harvinaisemmista ja rauhoi.tetuustakaan lajeista. Pieni verso.nkappale tai valokuvakin voi riittää. Kampasaniainen ( Blechnum spicant). Ahvenanmaan ja Liperin esiintymien nykytila. Juurehtiva kai,sJ.a (Scirpus radicans). Kirjallisuus kertoo joistakin yksittäisistä kasviesiintymien katoam~sist.a, ja jotakin voidaan suorastaan johtaa esim. Lehto-noidanlukko (Botrychium virginianum). Suurimmaksi osaksi tämä johtuu siitä, että kasveista tiedetään perin vähän. variegatum). Todistuskappale, näyte löytöpaikkatietoineen on toivottava etenkin jos laji voi olla sekoitettavissa johonkin toiseen. Ilman tätä kasviemme ja kasviyhdyskuntienkin suojelutyö on paljoLti liian hataralla pohjalla ja kuten on pelättävissä perusteeton optimusmi monien lajiesiintymien sä.iJymises.tä vallitsee sillä aikaa kun loputkin niistä tuhoutuvat, koska suojelutarpeen vakavuutta ja kii·reellisyyttä ei arvata. Moniko Pohjrus-Karjalan esiintymistä tätänykyä olemassa. Näin saataisiin artikkeli mahdollisimman ajanmukaiseksi. Erilai.sten inventaarioiden ja kiertokyselyiden ansiosta tiedämme koko paljon varsinkin lintuja ni,säkäseläimistömme nykytilasta, taantumisi~ta ja lyhytaikaisistakin kannanvaihteluista. Seuraavassa on joukko lajeja ja esiintymiä, joiden vaiheista ja tila,nteesta havai•nnot ovat tervetulleita. Olisi hyödyllistä tietää, m11ta kasveja itsekukin kotiseudullaan pi.tää uhattuina, niukentuneina tai hävinneinä. Lehtokattara (Bromus benekenii). tiettyjen soiden ojituksesta tai järvien laskuista. Ukon kaura ( Avena strigosa). Jostakin nietystä lajista emme voi väittää juuri mitään täsmällistä, monessako paikassa nykyään vielä kasvaa ja paljonko, koska ja miksi hävisi mistäkin, mitä paraikaa uhkaa vapahrna, mitä on vbelä tehtävis·sä, kuinka polttava rauhoitu&tarve on vai onko kaikki jo myöhäistä koko maassa. Tiedustelu uhanalaisista kasveista Suomen Luonnon sisällöstä on kasviston ja sen suojelun osuus ollut suhteellisen pieni. Onko säilynyt Ahvenanmaalla tai Porvoossa (kerrotaan hävinneen). kevätkukkien sekä puiden ja pensaiden repiminen ja siirtäminen pihoihin. Tunturinurmikka (Poa alpina). NAISTA LAJEISTA KAIVATAAN TIETOJA Hento korte ( Equisetum scirpoides). Pella varaiheinä ( Lolium remotum ). Onko säilynyt Paraisi,lla ja Joutsenossa. Tämä perustieto vain p1tars1 saada yhteiseksi omaisuudeksi ja mielekkäiksi kokonai•suuksiksi. suojelutoimenpiteitä varten tehtävän kasviluettelon 128 laacimi:seen ja suunnitellessani tutkimusta taantuvista kasveista ja esiintymistä osoittautui selvästi, että tiedämme aivan liian vähän harvinaisten ja uhattujen kasviemme nykytilanteesta. Onko säilynyt Eckerössä, Suomusjärvellä tai nähty hiljakkoin Keskija Pohjous-Pohjanmaallakaan. On kuitenkin tarkoin muistettava rauhoitusmääräykset sekä varottava muutenkin aiheuttamasta li.säuhkaa esiintymille
Vaalea sara (C. Läntisimpien esifotymien säilyminen. (Pohjois-Karjalassa häviämäisillään.) Röyhysara (Carex paradoxa IC. Suomen eteläpuoliskon sisämaaesiintymien nykytila. Ranta-ruttojuuri (Petasites spurius). livida). Kaikki havainnot (ruis)peltorikkana viime vuosikymmeniltä. Onko yhä jossakin lounaissaaristossa vakinaistuneena. Luhtaorvokki (Viola uliginosa). Sininen yökönlehti (Pinguicula vulgaris). Katinjuustomalva ( Malva neglecta). Onko nähty Tuulokse15sa vuosisadan alun jälkeen. P,itääkö tieto Pyhäjärven sisämaaesiintymän häviämisestä paikkansa. Ketonukki ( Androsace septentrionalis ). Neidonkenkä (Calypso bulbosa). Kurho (Carlina vulgaris). Ahvenanmaalla. Hieta-kurjenherne ( Astragalus arenarius). Onko säilynyt vakinaisena kylätai kujakasvina. Pellavanvieras (Cuscuta Milloin viimeksi nähty Jossa. Vieläkö Ahvenanmaan ruispelloilla. Kyläsavikka (C. Ketoraunikki (Gypsophila muralis). Kuten edellinen. Hyvän Heikin savikka (Chenopodium bonus-henricus). Kuten edellinen. Lehtokielo ( Polygonatum multif lorum ). Ahvenanmaan ja Kuusamon esiiintymien nykytila. Matala kihokki (Drosera intermedia). heleonastes ). Onko vielä vakinaisena kyläkasvina Suomen mantereella. Lettosara (C. Onko nähty Ahvenanmaalla löytövuoden jälkeen. Onko vielä vakinaisena peltorikkana esim. Komea vesirikko (Elatine alsinastrum). Onko l!ähty Hailuodossa löytövuoden 1947 jälkeen. Kuten edellinen. Juha Suominen Yliopiston kasvimuseo Unioninkatu 44 00170 Helsinki 17 Mahdolliset näytteet museolle kulkevat postissa vapaalähetyksenä kunhan päällykseen merkitään: vapaalähetys, sisältää museonäytteitä. laxa). Veltto sara (C. Onko säilynyt Leivonmäellä. urbicum). Kuten edellinen. Havainnot häviämisestä tai säilymisestä. + cruenta ja traunsteineri). Ruosteheinä (Schoenus ferrugineus). Kaikki havaLnnot häviämisestä tai edelleen kasvamisesna, etenkin mantereella. Etelä-Hämeen esiintymien nykytila. Mesikukka ( H erminium monorchis ). Tumma neidonvaippa (Helleborine atropurpurea/ E pipactis atrorubens ). Kaikkien esiintymien nykytila. Kukonkannus ( Delphinium consolidal Consolida regalis). Kaikkien esiintymien nykytila. Koska viimeksi nähty pellavapellossa. Vieläkö säilyny•t Simon Vasankarissa. Onko todettu ·taantumista. Pellon kitupella va (Camelina alyssum). D 129. Jäämeren tähtimö (Stellaria humifusa). Eteläja keski-Suomen sekä Kainuun esiintymien kohtalo. Suo-neidonvaippa ( Helleborine palustris/Epipactis p.). Aurankukka ( Agrostemma githago ). Koirankieli (Cynoglossum officinale). Punavalkku (Cephalanthera rubra). Onko säilynyt Nokialla ja muualla Etelä-Hämeessä. Ruisunikko (Papaver dubium). Tähkä-ärviä ( Myriophyllum spicatum). Ruijan esikko (Primula sibirica). Kaikkien esi,intymien nykytila. Missä säilynyt vakinaisena kyläkasvina. Kuten edellinen. muralis). pellavapelPeltorusojuuri ( Lithospermum arvense). Havainnot häviämisestä tai säilymisestä eteläja keski-Suomessa. luetteloon kuuluvat tai siihen liittyvät havainnot, yksittäisetkin, pyydetään osoittamaan: Dos. Kaarien valtikka (Pedicularis sceptrum-carolinum). Vaivero (Chamaedaphne calyculata). Kaikki em. Tikankontni (Cypripedium calceolus). Missä edelleen vakinaisena. Varsinkin eteläja keski-Suomen esiintymien kohtalo. Rimpivihvilä (]uncus stygius). Kuten edellinen. Kylämalva ( M. Mitkä eteläja keski-Suomen esiintymät vielä säilyneet. Horkkakatkero (Gentiana amarella/ Gentianella a.) Kaikki havainnot häviämisestä tai edelleen kasvamisesta. epilinum). Missä tätänykyä vakinaisena. Sääskenvalkku ( Achroanthes monophyllos/ Malaxis monophylla). Idän veri juuri ( Agrimonia pilosa). Kuten edellinen. pusilla). Hirvenkello (Campanula cervicaria). Kuten edellinen. Kaikki havainnot häviämisestä tai edelleen kasvamisesta. Punakämmekkä (Orchis incarnata (Dactylorchis i. Ketotyräruoho (Herniaria glabra). Hietasinapit (Diplotaxis tenuifolia ja D. Mitkä eteläja keski-Suomen esiintymä,r tuhoutuneet, mitkä säilyneet. Mikä tahansa havainto katoamisesta tai säilymisestä. Onko säilynyt painolastiperäisenä. Mitkä eteläja keski-Suomen esiintymät vielä säilyneet. Kuten edellinen. Sorsanputki (Sium latifolium). Ruisvirna (Vicia villosa). appropinquata). Missä nähty viime vuosikymmeninä, varsinkin vakinaisluonteisena. Lettorikko (Saxifraga hirculus)
Toisaalta varsinainen muuotokausi on perin ly,hyt ja valvontaa •kaipaavat ailueet ovat melko rajailliset. 5. Liintupariskuma asusci Mäntän KatiskalahdeUa. 197 3 ). Viiden Mäntässä olovuoden jä1keen se oli ny,t ryhtynyt pesäpuuhirn. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että lainkunnioitus on vähäistä ja valvonta tehotonta. Puutteellisen keskityksen vuoksi paasee tapahtumaan sellaisiakin kummallisuuksia kuin taannoinen yhdeksäntoista karhun kaatolupa "tutkimustarkoituksiin". Luonnonsuojelupiirei:Ue on tarjolla uusi kohde; reippaan hanhipäivystysulik,oi,lun päälle maistuu juilkilausumienkin laadiskelu aivan uudenlaiselca (Aamulehti 10.5. HANHIPENNIT Oulun lääniin riistapää!,l,i,kön mukaan ovat salametsästäjät tana vuonna saaneet meltota halunsa mukaan Limingan niutyillä levähtävissä hanhipan"i:ssa. 1973). 'tekoa pidetään törkeänä ja se vie ampujan käräjäpöydän ää!"een. Rmtaleotoon oli ra!kenneotu kuivisna heiinistä pesä. Vaipaan tulutuksen taustana on, että .eräpoliisilHe maiksetaan oman auton käytöstä kymmenen pennin ruhtiina,dlinen khlometr,~korvaus, vajaa kolmannes siutä, miitä matkustussäännöissä yleensä pidetään normina. Pojat ovat ·kertoneet ampuneensa lin,nun suksi, etltä se puti liian suurta ääntä ja pojaJt pelkäsivät lähiseudun asukkaiden tulevan häirvts·emään heidän venevarkaut,oaan ( Aamulehti 16. Toutsenten pesäpaikan valinta !.äheltä veneranma seliittyy siUä, että veneiden omistajat oliva;t usein ruokkineet liin,cuja. AMPUIVAT LAULUJOUTSENEN VARASTETULLA HAULIKOLLA Millä nimellä k,esyn, pesäänsä puolustaneen laulujoutsenen ampumista 130 pitäisi nimiintää, kysytään Mäntässä. Kihlakunnanoikeus tuomitsi koi. Myönteisenä kehityksenä voidaan sen sijaan pitää sitä, että salametsästyksestä ja useimpien rauhoitettujen lajien hävittämisestä nykyisin ez enää vaieta kuten ennen. Uroksen katoamiinen ,havaiui,in suten, että yksi lintujen ruokJk,ijoista ei ,löytänyt kuin naarasliLillllun sekä läheisyydestä ranna;lta haul~kon patruunan hylsyn. Mutta eräpoliisin tuo päätös on jalkauttanm, hanhien päänmenoksi. Ihmisen elinympäristön kannalta ratkaisevinta on tietenkin se lainsäädännön ja asenteiden kehittyminen, joka koskee ympäristörikosten rangaistavuutta ja vahingonkärsijän kelpoisuutta puolustaa lakituvassa oikeuksiaan. Lakia rikotaan . Sitä uros ryhtyi puolusumaan, kun lahden rantaan venevarka·isUn tuUeet ka!ksi vulppulalaista nuorukaista tulivat lunnun midestä liian läheUe. Pojait pidätettiin usei!hiin huvi,1amurtoihiin syyllisuksi epäiltyunä myöhemmin maanantaina K:euruulla, ja tällöin joutsen löydetoiin heidän varastamastaan veneestä. Muutamaa päivää ai,kaisemmiin eräästä huvulasta asei,ta varastaneet pojat ampuivat linnun haulikolla. VESISTON LIKAAMISESTA 80 000 MARKAN KORVAUS Laiotomasta ves1ston piilaami6esta tuomittiiin !kuusamolainen yht[Ö sakkoihin ja laittoman hyödyn korva,uk,seen Kuusamon kihla,kunnanoikeudessa tiisitaina. Mäntän kaupungiin omistaman faulujoutsenpariskunnan uros sai ilkävän lQPun maanantaiaamuna. Poliisiin taholta asiaan on yritetty korjausta, mutta tuloksetta; ilmiö on sitäkiin i,hmeellisempi, •kun kysymys on varsin väihäi~en miesmäärä111 perin väihäisistä ajokilometteis,tä. Autosua ammutaan ja saaliit viedään Ruotsiin, missä suomalaista salametsästettyä ja salakuljetettua riistaa avoimesti myydään 1 1 1 ! 1 metsoista ja ceerisd hirviin saakka. llmei~et1tä tuntuu, ettei myöskään riistamiestahoUa ole tehty kali-ea llehtävissä olevaa muuton turvaamiseksi. Ja luetaan Luonnonja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on tunnetusti vanhentunut ja puutteellinen. Maatalousministeriön muutamat virkamiehet päättivät luonnonsuojelijoita, poromiehiä ja kaikkia muitakin asianosaisia kuulematta että Suomen karhukannasta surmataan rauhoitusaikana runsaat kymmenen prosenttia perin hatarilta kuulostavien syiden varjolla