H Ä V IN N Y T R A K K A U S Y R T T I. V A LO N P A LU U . Katse. KEVÄÄSEEN EDUSKUNTAVAALIT JA LUONTO AHMA PIHAVIERAANA VALKOSELKÄTIKKA PALASI KASVI JOKA KUOLI SUKUPUUTTOON JO ANTIIKIN AIKANA S U O M E N LU O N T O 2 | 2 2 3 O R A V A JA N Ä R H I. IRTONUMERO 9,90?€ 2/2023 Valo herättää lehtopöllönkin pesimisvietin. V A LK O S E LK Ä T IK K A . Eläin on yksilö Uusi tutkimus löysi luonnosta persoonia. N Ä IN P Ä IV Ä P IT E N E E . E L Ä IN T E N P E R S O O N A T. S U O JE LU A LU E ID E N S A A R E T. A H M A P IH A LL A . E D U S K U N TA V A A LI T
2 suomenluonto.fi Siipien suhinaa KUVA JARI KOSTET TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUN MERI on laajalti jäätön, ensimmäiset vesilinnut saapuvat jo varhain tunnustelemaan kevään edistymistä. Telkät, tukkasotkat ja joutsenet ovat ensimmäisten tulijoiden joukossa. KE VÄ TT A LV I
suomenluonto.fi 3
34 Suomen Luonnon vaalikysely Seitsemän puoluetta vastasi kysymyksiin ilmaston ja luontokadon suhteen tarpeellisista toimista. Suomen alueverkosto on ratkaisevilta osiltaan puutteellinen. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Filippa Loikkanen 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Pekka Niittynen 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 16 Suomen Luonto 2/2023 Valon paluun huomaavat niin ihminen, muut eläimet kuin kasvit – kasveillakin on valoreseptorinsa. 16 Valon voima Kevään eteneminen saa herätyksensä päivän pitenemisestä. 38 Muutakin kuin lajinsa edustajia Eläimet ovat yksilöitä, persoonallisuuksia. 54 Liian harva verkko Suojelualueita tulisi olla tiheässä ja niillä tulisi olla yhteyksiä. XX XX XX XX XX AN IT A RA U N IO / VA ST AV AL O. 24 Kevään tahti Valon lisääntymisen tahti hidastelee ja harppoo – miksi. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Orava ymmärtää närheä Rääkäisy huomataan. 26 Tikka palasi Valkoselkätikka pesii jälleen Suomessa satojen parien voimin. 46 Silphium – vapaan rakkauden yrtti Monikäyttöinen yrtti hävisi jo ajanlaskun alkuvuosina. XX XX XX XX XX 62 Kysy luonnosta: Voiko puu muistaa salamanisku n. 50 Metsäpihan vieraat Suomussalmelaisen pihan ruokavieraisiin kuuluu myös ahma
vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar. nen suunnittelija ja kuvittaja Anni on luontoa rakastava kuvittaja Raaseporista. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Tänä vuonna joka numeron Mökkipäiväkirjassaan (s. Ju u luonnon aikatauluista sivuilla – . avissa osoi. i/digi Anni Pöyhtäri, graa. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu). unen ja Marika Eerola Toimi. o Kroonpressille on myönne. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. Tällä hetkellä hän on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Hän on laskenut pesimälintuja Parikkalan seudulla 1970-luvulta. e Kar. Pertti Koskimies, lintututkija ja tietokirjailija Talvet Kirkkonummella ja keväästä syksyyn Siikalahden rannalla Parikkalassa asuva Pertti on maasto-ornitologi, tietokirjailija ja luonnonrakastaja. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo. Pekka Niittynen, luonnontutkija Erityisesti tunturiluonto on ollut uuden kolumnistimme intohimo jo lapsuuden vaellusretkistä lähtien. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. 26 73 74 Lehtopöllö on yksi kevään varhaisimmista pesijöistä. Pekan tutkimuskohteina ovat erityisesti tunturikasvit, lumi ja paikallisilmastot. inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Markus Molenius 041 3131295 markus.molenius@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Hän pyrkii kuvaamaan kohteen elävästi ja kauniisti, mutta samalla lajipiirteet tarkasti huomioiden. ely A. ämällä tuo. Valkoselkätikasta Pertti on nähnyt niin vähenemisen vuodet kuin uuden nousun. Sittemmin erämaiden salaisuuksien selvittämisestä tuli myös ammatti. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Lisätietoa saat syö. 74) Pöyhtäri esittelee piirroksin kaikenlaista mökillä kohtaamaansa, nyt erikoisen avantouimarin. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Talvet kuluvat kirjoja, artikkeleita ja radio-ohjelmia tehden. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. i Tilaa diginä: suomenluonto. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. i. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. KUVA: STEFAN GERRITS @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto PE RT TI KO SK IM IE S AN N I PÖ YH TÄ RI AN N E KA IH O LA / VA ST AV AL O 82. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark
VINK KI Etsi jääputouksia maastokarttaa apuna käyttäen. Monet sopivat jyrkänteet löytyvät vedellä täyttyneistä murroslaaksoista. Rotkolaaksossa riittää ihmeteltävää, sillä se on noin 30 kilometriä pitkä. avat hyiset ryöpyt vaiku. Aurinko lämmittää jo, vaikka yöt kiskovatkin lämpötilan jälleen pakkasen puolelle. Korouomassa putouksia on useita, ja parhaimmillaan ne ryöppyävät laakson seinämiä alas jopa 50 metriä korkeina jääurkuina. Koska putoukset syntyvät pitkän ajan sadeja lämpöolosuhteiden keikahtelun tuloksena, ne ovat joka vuosi ainutlaatuiset. Jääputouksia ei synny mille tahansa kalliojyrkänteelle, vaan tarvitaan paikka, jossa kallion pintaa myötäilevät vedet valuvat jyrkänteen reunan yli. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi RÄYSTÄÄT TIPPUVAT. Poikkea retkillä kurkkaamaan polunvarren jyrkänteet, ja voit löytää sivuun jääneet luonnon jääveistokset.. Siksi samoissakin paikoissa on mielekästä vierailla talvi toisensa jälkeen. Lopulta puikot kasvavat yhteen suuriksi jäisiksi seinämiksi. Hurjapäiset kiipeilijät ottavat joka talvi putouksista mittaa hakkujen ja piikeillä varustettujen kenkien avulla. Suojasää juoksuttaa sulamisvesiä, ja pikkupakkanen muotoilee norot yhä pidemmiksi puikoiksi. Lumoudu jääputouksista TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Lopputalven suojasäät ja yöpakkaset kasva. oihin. Hiljalleen katon reunaan, niihin kohtiin, joista pisarat putoilevat, kasvaa rivi jääpuikkoja. Jyrkänteen karttamerkki on kuin harvapiikkinen kampa. Sama ilmiö saa komeat jääputoukset kasvamaan kalliojyrkänteille. aviin mi. Niitä on helpointa ihailla järven jäältä, joten otollisin aika niiden ihailuun on silloin, kun jäät ovat vielä vankat hiihtäjän tai lumikenkäilijän alla. Suomen kenties komeimmat ja tunnetuimmat jääputoukset löytyvät Lapista, Posion Korouomasta. Siksi myös syksyn sateisuudella on väliä: jos pintamaa on jäänyt kuivaksi ennen talvea, lumien sulamisvedet eivät riitä kasvattamaan jääseinämiä parhaimmilleen
Tuulinen sää ravistaa lunta alas oksilta ja helpottaa taakkaa. Lumisen maiseman ei saa antaa lumota liiaksi, sillä oksat saattavat olla katkeamaisillaan. 1 VALMISTAUTUMALLA. suomenluonto.fi 7 Kun lunta pääsee kertymään ja jäätymään oksille, kuorma painaa puita kumaraan. Tiira-tietokannan kymmenen vuoden keskiarvo on 8.3.. Laji pesii matalakasvuisilla rannoilla ja Pohjois-Suomessa myös soilla. Tyllien muutto käynnistyy toden teolla maaliskuun lopulla. Jos mahdollista, täytä autoa muilla ihmisillä. Lounaisella rannikolla kevät koittaa, vaikka sisämaassa talvi pitää vielä otteensa. Ne eivät ole kovin vaikeita, mutta jos kuulet retkellä äänen, sen muistaminen ja tunnistaminen jälkikäteen ei välttämättä ole helppoa. Usein matkaan lähdetään vähän epävihreästi henkilöautolla. Miten huhuilevat pöllöt löytyvät, Aleksi Mikola?. Aloita retki jo iltahämärissä ja jatka niin kauan kuin jaksat. Nimensä tylli on saanut äänensä perusteella. Lehtopöllö on etenkin eteläisessä Suomessa yleinen, mutta se ei pidä Lapin kesän valoisista öistä. Oma suosikkini on lehtopöllön soidinääni. Nuoskatykyksi kutsuttu lumi kertyy oksille sateen myötä, kun lämpötila seilaa suojan ja pakkasen välillä. Seuraa sääennusteita. 2 HY VÄLLÄ SÄ ÄLLÄ . Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan puheenjohtaja käy muutamalla pöllöretkellä vuosittain. Kevään ensimmäinen tylli havaitaan Suomessa tavallisesti maaliskuun alussa. Lähes kaikkialla Suomessa pöllöjä voi kuulla omaan kotipihaan tai ainakin kävelymatkan päässä sieltä. Netistä löytyy runsaasti ilmaisia äänitteitä. 3 KIMPPAKYYDILLÄ TAI JALAN. Jos lumikuorma on jo jäätynyt oksiin kiinni, tuuli voi lisätä rasitusta ratkaisevasti: puuaines ei enää kestä vääntymistä vaan antaa periksi. Mene tyynellä säällä, sillä tuulen huminassa pöllöjä ei kuule, huhuilivat ne tai eivät. Katso puiden muotoa: esimerkiksi kuuset ovat sopeutuneet tykkyyn kasvattamalla lyhyitä oksia, jotka eivät katkea helposti. Kierrä nuokkuvat puut Ensimmäiset tyllit saapuvat VINK KI Itäja Pohjois-Suomessa puihin kertyy talvisin paksulti huurretykkyä. Kuuntele ääniä etukäteen. Pöllöretki on aina onnistunut, kun havaitsee yhdenkin pöllön, mutta myös pelkkä öisen metsän hiljaisuus voi olla hieno kokemus. Se on korkea puhallus, aika aavemaisen kuuloinen. Poikki räsähtävä oksa voi aiheuttaa vaaratilanteen, ja siksi kumartelevien puiden ja oksien alle ei ole suositeltavaa mennä. 8.3. Leuto sää on yleensä paukkupakkasta parempi sekä pöllöjen huhuilun että oman tarkenemisen kannalta, mutta pukeudu pöllöretkelle silti aina lämpimästi. Märkä lumi ja tihkusade tarttuvat oksiin, ja pakkanen jäädyttää massan paikoilleen. Polun ylle kaartuvat oksat tekevät näkymästä taianomaisen. Useimmin lintu on löytynyt Ahvenanmaalta tai Paraisten ulkosaariston Utöstä
PIHALLAMME on vuosia liikuskellut, talvehtinut ja päivehtinyt rusakoita, joista joidenkin kanssa on tullut luotua varsin tuttavalliset välit. LUE ESIMERKKI lajirajat ylittävästä ymmärryksestä sivulta 14, ja juttu eläinten persoonallisuudesta sivulta 38. Luonnollisia suhteita Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T JA RI KO ST ET JA AN N A RI IK O N EN. Tälläkin hetkellä pihamme on osa erään rusakon elinpiiriä. Ne lähestyvät ja kulkevat hetken rinnalla kuin arvioidakseen vierasta, ja poistuvat vasta, kun ovat vetäneet johtopäätöksensä kaksijalkaisesta kulkijasta. Se pureksi apettaan seuraten samalla kuin viihteenä askarteluani. ITSE KOEN kohtaamisissa voimakkaita yhteenkuuluvaisuuden tunteita. Se voi usein olla pelko, vaikkakin eläimillä tuntuu olevan hyvin kehittynyt kyky aistia muunlajistenkin aikeita. Me elämme täällä yhdessä, ja elämä on moninverroin rikkaampaa ja antoisampaa kanssaeliöiden keskellä. Syksyllä maalatessani talon seinää huomasin yllättäen, että rusakkotuttavani oli asettunut kahden metrin päähän viereeni mutustamaan heiniä. 8 suomenluonto.fi RIITAISASSA MAAILMASSA tuntuu välillä siltä, että on helpompi luoda suhteita muunlajisiin kuin toraisiin lajikumppaneihin. Tulkintahaasteista huolimatta katseiden kohdatessa tuntuu aina tapahtuvan jonkinlaista vaihdantaa. Jaoimme siinä hetkessä jotain yli lajirajojen: jos ei muuta, niin rauhoittavan hetken arkielämää, aivan samalla tavalla kuin ihmisnaapureiden kesken on tapana. On kuitenkin vaikea arvioida, mikä on ihmisen kohtaamisen anti muunlajiselle. YLEENSÄ ELÄIMET pakenevat, kun niihin kiinnittää huomiota, mutta ei tämä pitkäkorva. Se kuunteli rauhallisena, kun puhuttelin sitä matalalla äänellä, ja olisi epäilemättä kommentoinut tekemisiäni, jos meillä olisi ollut yhteinen kieli. VÄLILLÄ VAIKUTTAVA kohtaamisen kokemus voi syntyä etäisyyden päästäkin. Pakkohan sille oli vähän jutella. Monet eläimet reagoivat ihmisen ilmaantumiseen vaikkapa metsään uteliaisuudella
Korpin on havaittu käyttävän työkaluja ainakin 11 erilaisella tavalla. Oksien heittely vihollisen pelottamiseksi on esimerkki korpin kyvystä käyttää työkaluja, mistä julkaistiin tutkimusyhteenveto Ethology-lehdessä joulukuussa. Korppi osaa myös kerätä ruokapaloja purkkiin, jonka se nappaa nokkaansa ja vei muualle. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Korppi käyttää työkaluja moneen tarkoitukseen LÖYSIN KERRAN Porvoosta korpinpesän, jonka emot repivät kuolleita oksankärkiä ja viskoivat niitä minua kohti. Se liottaa ruokaa pehmittääkseen sitä tai viedäkseen poikasilleen vettä. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N tarkoitukseen TEKSTI PERTTI KOSKIMIES KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO. Se voi viskata heinätukon hautovan pikkukajavan päälle nähdäkseen, onko pesässä munia. Korppi osaa rikkoa ruokapalan pudottamalla sen kalliolle tai tiputtamalla kiven sen päälle. Korppi hoksaa käyttää työkaluja joko itse tai emon tai muun lajikumppanin mallista. Korppi osaa onkia kivellä tai kepillä piilossa olevaa ruokaa
Tarkoituksena oli estää hakkuut arvokkaissa vanhoissa metsissä. a Metsähallitus jatkaa vanhojen metsien hakkuita. Ilveskallion lailla ympäröivät vanhat metsät olisivat suojelun arvoisia. Ne ovat pääasiassa vanhoja ja varttuneita havuja sekametsiä. Suojelutavoi. Ensimmäisen kerran Greenpeace kyseenalaisti Latokartanon hakkuusuunnitelmia jo 2012. ”Kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä, maakunnallisesti arvokas metsälintujen esiintymisalue. Koska Luken tutkimusmetsien hoito ei vastaa Metsähallituksen normaalia talousmetsien hoitoa, Luke joutuu vallitsevan käytännön mukaisesti korvaamaan Metsähallitukselle hakkaamatta jättämisestä aiheutuneet menetykset. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT RIIKKA KAARTINEN KUVAT JANI SIPILÄ JA RON FORSMAN / GREENPEACE Lapinjärven Latokartanon tutkimusmetsät ovat vartt uneet vanhojen metsien lajeille arvokkaaksi alueeksi.. Porvoon seudun lintuyhdistyksen linnustonsuojeluasiantuntija Mauri Leivo sanoo, että alueella elää useita vanhan metsän lintuja, kuten hömöja töyhtötiainen, kanahaukka ja pohjantikka. ”Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun siellä hakataan”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen. ämiseksi, mu. Metsähallitus on luvannut neuvotella nykyisistä hakkuusuunnitelmista BirdLifen ja Porvoon lintuyhdistyksen kanssa helmikuun alussa. Tammikuun lopulla ympäristöjärjestö Greenpeace tiedotti, että Metsäliikkeen aktivistit ripustivat puihin puoli kilometriä köyttä Lapinjärven Latokartanon tutkimusmetsissä. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi METSÄHAKKUUT AALISTUNTURIIN ehdotetussa kansallispuistossa nousivat tammikuussa uutisiin viikoiksi. Aalistunturi ei kuitenkaan ole Metsähallituksen ainut kiistanalainen hakkuukohde. Latokartanon metsät ovat valtion omistuksessa ja niitä hoitaa Metsähallitus, mutta tutkimusmetsien hakkuista päättää Luonnonvarakeskus (Luke). Taas hakkuita arvometsiin. Alueella sijaitsee Ilveskallion luonnonsuojelualue, jonka ympärille valtion omistamat metsät levittäytyvät. Suunnitellut hakkuut sijaitsevat yhdellä koko alueen parhaista linnustokeskittymistä”, Leivo kertoo. eet kasvavat luontokadon pysäy. Loviisan Sanomien (31.1.23) mukaan hakkuut liittyvät geenireservimetsän hoitoon, jossa raivataan tilaa uudelle puusukupolvelle
”Suojelutavoitteiden vastustaminen pitää lopettaa.” Ilmasto-oikeudenkäynti etenee Naali hyötyy ahmasta Pedot vaikuttavat toistensa esiintymiseen ja ravinnonsaantiin. Myös pakkaus jätteiden määrä on noussut muun muassa noutoruoan takia. RK IS TO CK PH OT O. Myös kettu hyötyy ahmasta, eikä se isompana pelkää kotkaa yhtä paljon kuin naali. Jo suojeltujen luontokohteiden hakkaaminen ja kaavoittaminen pitää lopettaa. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Vuonna 2021 kierrätysaste oli 37 prosenttia. Tulosten pitäisi olla käytössä tulevissa hallitusneuvotteluissa. Ahma ja kotka saalistavat ja karkottavat kettuja ja naaleja, jotka kuitenkin myös hyötyvät kahden pääpedon saaliintähteistä. Valtioneuvosto perusti työryhmän selvittämään, kuinka hiilinieluja voitaisiin vahvistaa. TINTTI KONTUNIEMI Suomen luonnonsuojeluliitto ja ympäristöjärjestö Greenpeace jättivät marraskuun lopussa hallintovalituksen Suomen riittämättömistä teoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. . Metsähallituksen luontokohdeverkosto pitää siirtää kokonaan pois Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä Luontopalvelujen hallintaan. Alueiden suojelu pitää toteuttaa niin, että suojellaan aidosti uusia alueita. Metsähallituksen pitää lopettaa suojelutavoitteiden vastustaminen. Hallitus hyväksyi viime kesänä kansallisen ilmastoja energiastrategian, jonka viitoittamana Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi Sallan kansallispuisto perustettiin jo ennestään suojelluille alueille. Kiintiötä ei saa vesittää laskemalla mukaan jo suojeltuja alueita. Monimuotoisuusstrategiassa esitetty 500 000 hehtaaria pitää suojella. Ympäristöjärjestö Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen Naali hyötyy talvisin ahman läsnäolosta Skandinavian tuntureilla. PERTTI KOSKIMIES Kotitaloudet kierrättävät entistä tehokkaammin Koronapandemia lisäsi kotitalous jätteen määrää, sillä ihmiset viettivät enemmän aikaa kotona. Hallintovalituksen käsittely etenee kevään aikana. Toisaalta ahma harventaa kettukantaa, mikä on naalille eduksi. Petojen esiintymistä seurattiin norjalaistutkimuksessa riistakameroin 98 haaskapaikalla. Kun myyriä on paljon, ravintokilpailussa heikompi naali pärjää parhaiten kettujen kanssa. Sen sijaan naali välttelee maakotkien elinalueita, koska se on kotkalle sopiva saalis. Kirittävää kuitenkin on, sillä kierrätysasteen tulisi nousta koko maassa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Biojätteitä kierrätetään tehokkaammin ja sekajätteen määrä on vähentynyt monilla seurattavilla alueilla. Kotitalouksien kierrätysaste on noussut monella kuntaseudulla, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen seurannasta. Metsähallitus on avoimesti todennut, että se vastustaa esimerkiksi valmisteilla olevan kansallisen biodiversiteettistrategian hehtaarimääräisiä suojelutavoitteita. Naalin on helpompi liikkua ahman jäljissä ja löytää ahmalta jääneitä saaliinrippeitä. ”Toistaiseksi olemme nähneet lähinnä ongelman potkimista selvityksestä toiseen. Nyt valitus etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta on pyydetty asiasta lisäselvitystä valtioneuvostolta. Suojeltuja alueita on hakattu myrskytuhojen varjolla ja niitä kaavoitetaan edelleen mökkitonteiksi. Siksi velvollisuutemme ympäristöjärjestöinä on huolehtia, että lakia noudatetaan”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Helmikuun 1. 2022 tavanomaista lämpimämpi Koko maan keskilämpötila vuonna 2022 oli 3,8 astetta. Se on 0,9 astetta enemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Eniten satoi Puolangan Paljakalla, yli 110 millimetriä kuukauden aikana. Suurimmassa osassa maata tammikuu oli myös erittäin sateinen. Normaalisti merijää yltää helmikuussa Merenkurkkuun ja Porkkalanniemelle, nyt jäätä on vain rannikkoalueilla. Itämerellä jäätä normaalia vähemmän Itämeren jäätalvi jäänee normaalia heikommaksi kuluvana talvena. Säätilastojen valossa niin vuosi 2022 kuin alkanut vuosikin ovat keskimääräistä lämpimämpiä. päivä merijäätä mitattiin 37 000 neliökilometriä. Vain vuodet 2020 ja 2015 olivat viime vuotta lämpimämpiä. Vuosi sitten jäätä oli 65 000 neliökilometriä, mikä oli hieman vuosien 2007– 2022 keskiarvon yläpuolella. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Poikkeuksellisen lauha tammikuu Tammikuun keskilämpötilat olivat 2–5 astetta lämpimämpiä verrattuna vuosien 1991– 2020 keskiarvoon, tiedottaa Ilmatieteen laitos. Kuukausivertailussa huhti-, syysja joulukuussa jäätiin keskiarvojen alapuolelle. Tammikuu oli Rovaniemellä 1950-luvulta alkaneen mittaushistorian lämpimin. SÄ Ä VUOSITIL A S TOT ITÄMERI 12 suomenluonto.fi. Vuoden kuumin päivä mitattiin Porissa 28.6., jolloin lämpötila kohosi 32,9 asteeseen
Verkkokalastuskielto käsittää Saimaan rajoitusalueella poikasajan 15.4.–30.6. Ympäristökorvaus on tuki, jota viljelijä voi saada sitoutumalla vähentämään ympäristökuormitusta. Hiilipäästöjä voidaan ehkäistä soita ennallistamalla. Harvennetaan siitä puuta pois, ja siihen jää entistä laadukkaampi metsä jäljelle.” Aluejohtaja Samuli Myllymäki Lapin Metsähallituksen Metsätalous Oy:sta kommentoi Aalistunturin hakkuita Ylen A-studiossa 23.1.2023. RK POLIIT TINEN ELIÖ JO RM A LE H TI / VA ST AV AL O ”Tässä on kyse meille ihan normaalista metsätaloudesta. Kotkien riski törmätä voimalan lapoihin on suurempi kuin useimmilla lintulajeilla. Saimaannorppia hukkuu etenkin vapaa-ajan kalastajien verkkoihin. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Maakotkan pesät ja saalistusalueet on otettava tarkoin huomioon tuulivoimaloita suunniteltaessa, linjaa Metsähallituksen uusi ohjeistus. 12 prosentilla soista turpeen kertyminen on loppunut ja niistä on tullut päästölähteitä. Jos maakotkia törmäisi voimaloihin kuusi aikuista reviiriä ja sataa vuotta kohti, lisäkuolleisuus pienentäisi populaatiota merkittävästi. Jos riski törmäykselle arvioidaan suureksi, ei voimala saisi rakennuslupaa. Fosforilannoitt eiden sääntely laajeni Tammikuussa astui voimaan uusi fosforiasetus, joka rajoitt aa fosforinkäytt öä kaikilla pelloilla, maaja metsätalousministeriö tiedott aa. TINTTI KONTUNIEMI Suot tärkeitä ilmastokriisin hillinnässä Tuore YK:n ympäristöohjelman UNEP:n raportt i paljastaa, ett ä maailman soilla on keskeinen merkitys ilmastokriisin hillitsemisessä. PERTTI KOSKIMIES Maakotkalle erityishuomio tuulivoimaloiden suunnittelussa Tuulivoimalaan törmänneitä maakotkia ei Suomessa ole toistaiseksi havaittu. Asetuksen tavoitt eena on, ett ä fosforikuormitus vesistöihin vähenee. RK SAIM A ANNORPPA Pusa hispida saimensis Nuori saimaannorppa hukkui kalaverkkoihin Puumalassa 20.1. Aiemmin fosforin sääntely koski viljelijöitä, jotka ovat sitoutuneet ympäristökorvaukseen. BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y. Se oli jo toinen alkuvuonna kalaverkkoon hukkunut. Yhdeksään aikuiseen yksilöön kiinnitettyjen lähettimien perusteella kotka lentää vuoden kuluessa keskimäärin 1 150 tuntia. Jopa puolet verkkoihin kuollesta norpista löytyy heinäkuussa. Sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin maatiloihin, jotka eivät ole aiemmin sitoutuneet ympäristökorvaukseen. Ilmiö on merkittävä, sillä suot sisältävät lähes kolmanneksen maailman hiilivarastoista, vaikka ne peitt ävät vain 3–4 prosentt ia maapallon alasta. Uusi asetus koskee kaikkia viljelijöitä ja on siksi tasapuolisempi. Aiempi sääntely kattoi noin 90 prosentt ia peltopinta-alasta. Tutkimalla lentoajan jakaantumista erilaisiin elinympäristöihin laadittiin malli, jonka perusteella voidaan arvioida, missä maakotkat lentelisivät suunniteltujen voimaloiden läheisyydessä. Tässä on hyvin kasvavia varttuneita metsiä, joissa on harvennustarve. Maatalous on suurin fosforikuormituksen lähde. Arvion mukaan 40 prosenttia verkkokuolemista tulee Metsähallituksen tietoon. Verkot ovatkin norpan yleisin kuolinsyy pesäpoikasvaiheen jälkeen
Pihapiirin linnuille on elintärkeää osata tulkita toistensa varoituksia lähestyvästä vaarasta. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Orava ymmärtää närheä S iivekkäiden aamiaisvuoro on lintulaudalla vilkkaimmillaan, kun yksi niistä kiljahtaa terävän varoituksen. Oravan kannattaa kuunnella närheä, sillä näitä kahta lajia uhkaavat monet yhteiset pedot, kuten kanahaukka. Linnut pölähtävät siivilleen taakseen katsomatta, ja ruokintapaikka tyhjenee. Näky on tuttu jokaiselta lintulaudalta. Tulos oli selkeä. Ne söivät kiireellä ja poistuivat pian näkösältä. Mitä enemmän ryhmässä on tarkkoja silmäpareja, sitä todennäköisemmin peto huomataan ja siitä varoitetaan ajoissa. Samalla voimakkuudella soitetut reviirilaulut eivät hetkauttaneet pörröhäntiä. Hän soitti ruokintapaikan oraville lintujen ääniä ja tarkkaili, miten ne käyttäytyvät, kun niille soittaa pikkulintujen reviirilauluja tai närhen rääkäisemän karhean varoituksen. S u h t e e l l i s t a. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT ERKKI MAKKONEN JA PENTTI SORMUNEN / VASTAVALO Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita. Saksalaistutkija Christoph Randler sai selville, ettei lajienvälinen ymmärrys ole vain lintujen keskinäinen taito. Käpytikan varoitusääni on erottuva ”kik.” Joillain lajeilla tiedetään olevan erilaisia varoitusääniä riippuen siitä, lähestyykö lintulautaa varislintu vai varpushaukka. Äänitteiden lajit olivat tutkimuspaikalla yleisiä ja siksi oraville tuttuja. Tiaiset säksättävät tai vinkaisevat kimeästi, mustarastas päästää kovaäänisen räkätyksen. Puolet oravista säntäsi pakosalle närhen varoituksen kuullessaan, ja loputkin muuttuivat varovaisiksi ja tarkkaavaisiksi
suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Närhi ja orava ovat kumpikin kotonaan vanhassa kuusimetsässä.
suomenluonto. VOIMA suomenluonto. suomenluonto. VALON VOIMA VALON VOIMA. suomenluonto. VALON VOIMA suomenluonto
Niin kasvit kuin eläimetkin luottavat aurinkokelloon.. Lumen sulaminen vaatii paljon energiaa, joten lämpö seuraa kevään valoa viiveellä. suomenluonto. suomenluonto. SE PP O AL AT AL O VA ST AV AL O VALON VOIMA VALON VOIMA VALON VALON VALON VOIMA VALON VOIMA VALON VOIMA VALON VOIMA TEKSTI ANNA TUOMINEN Kevään tohina on aluillaan, ja täsmällinen ajoitus ratkaisee. SE PP O AL AT AL O VA ST AV AL O VALON VALON VOIMA suomenluonto. Lumen sulaminen vaatii paljon energiaa, joten lämpö seuraa kevään valoa viiveellä. VOIMA suomenluonto. suomenluonto
Talitiaiset eivät vielä kiikuta sammalta pihapönttöihin, eivätkä leskenlehdet täplitä lakastuneita pientareita. Aurinko ponnistaa joka aamu ylös taivaanrannan takaa hieman pohjoisempaa kuin edellisenä päivänä ja yltää radallaan aina vain korkeammalle. Lumi on tehokas kevään jarru, sillä sen sulattamiseen vaaditaan paljon energiaa. Valo heijastuu lumelta, mutt a lämmitt ää tummia puita, joiden tyviltä sulaminen alkaa. Kuluneena talvena matalapaineet ovat leyhytelleet leutoja tuulia koko maahan, ja pitkään jatkuneet suojasäät ehtivät sulattaa koko lounaisrannikon lumettomaksi. Valo heijastuu lumelta, mutt a lämmitt ää tummia puita, joiden tyviltä sulaminen alkaa. PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV AL O. Kevät tuntuu lähestyvän vauhdilla, ja totta se onkin. Jäättöminä lainehtivat meri ja järvenselät pitävät kirpeimmät pakkaset loitolla pitkään. Aurinko löytää tarttumapinnan kivenlohkareiden kyljistä ja tummista puunrungoista. Helmikuun puolivälissä päivä pitenee Etelä-Suomessa reilulla puolella tunnilla viikossa ja pohjoisimmassa Lapissa jopa yli tunnilla, sillä kirittävää kaamoksesta yöttömään yöhön on paljon. Luonto pysyy silti talvilevollaan. Ensimmäiset pälvet ilmestyvät puiden juurille ja laajenevat siitä edelleen. Mistä ne tietävät, ettei ole kevät. Lisäksi valkoinen pinta heijastaa valtaosan auringon säteilystä suoraan takaisin taivaalle, jolloin vain pieni osa siitä pääsee lämmittämään lumen pintaa. 18 suomenluonto.fi N yt sen huomaa jo selvästi – talven pimeys taittuu. Puiden latvat, jotka vielä joitain päiviä sitten peittivät auringon taakseen, saavat nyt kultaiset reunat. Vaikka päivä on alkanut pidentyä jo joulun tienoilla, tuolloin talvi vasta aloittelee työtään. Veteen on tallentunut muisto viime kesästä pitkine helteineen, ja alkutalven aikana laineet luovuttavat hiljalleen lämpöään ilmakehään. Kasvitkin aistivat valon, vaikkei niillä ole silmiä. Vastaavasti talven kylmyys takertuu tiukkaan
Talven kylmimmät hetket koetaan tyypillisesti vasta helmikuussa, ja juuri niiden alla virkoaminen voi olla kohtalokasta. Rintamäki kertoo, ettei yhteyttäminen talvella ole kovin voimakasta, sillä puut ovat levossa ja maakin roudassa. Sulaa vettä on silti kuitenkin aina saatavissa, solujen sisällä. Kuusen ainavihannat neulaset alkavat sitoa valoa sisäänsä ja yhteyttää. Niiden täytyy estää jäätyminen.” Puolukan ainavihannat lehdet pystyvät yhteytt ämään lumen alla. Ne eivät tietenkään näe, mutta pystyvät aistimaan, minkälaiset valo-olosuhteet sillä hetkellä kasvuympäristössä on.” Vaikka luonto jää vielä odottamaan, se ei tarkoita, ettei mitään tapahdu. Pitkäkin leuto jakso voi katketa lumimyrskyyn ja pakkasiin. ”Jos solut jäätyisivät, ne kuolisivat. suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19 Ilmastonmuutos saa aurinkokellon jätätt ämään Keväät lämpenevät vauhdilla, eikä tiett y päivän pituus enää vastaakaan niitä olosuhteita, joiden mukaan aurinkokello on tahdistett u. Helmikuu Lämpö on luonnolle elinehto, mutta pelkästään sen varaan ei kannata laskea henkeään. TI M O VI IT AN EN / VA ST AV AL O. Ilmiötä on tutkitt u erityisesti muutt olinnuilla. ”Meillä voi olla plus viisi astetta ja seuraavana päivänä miinus kaksikymmentä astetta, mutta valon määrä ja erityisesti päivän pituus muuttuvat aina samalla tavalla joka vuosi.” Hän kertoo, että kasvitkin aistivat valon, vaikkei niillä ole silmiä. Helmikuussa päivä on jo ehtinyt venähtää sen verran pitkäksi, että etenkin pilvettömällä säällä aurinko ehtii nostaa ilman lämpötilaa matkallaan taivaan halki. Lämpötilaa paljon luotettavampi tae keväästä löytyy aurinkokellosta, sanoo Eevi Rintamäki, molekulaarisen kasvibiologian professori Turun yliopistosta. Lyhyen matkan muutt ajat pystyvät aikaistamaan paluunsa säiden mukaan, mutt a pitkän matkan muutt ajat luott avat kelloon. Afrikasta saapuva kirjosieppo voi kiriä kevätsäitä matkallaan, mutt a se saatt aa silti myöhästyä ravintohuipusta, johon tähtäsi suvunjatkamisensa. Leudolla säällä kasvisolujen sisällä entsyymit hyrähtävät käyntiin. ”Kasveilla on valoreseptoreja ihan samalla tavalla kuin meillä silmissä. Vuoden vähäsateisin aika on aluillaan, joten kauniita poutapäiviä on paljon
Päivän pituus kirii yön ohi 19. Kuten kasveilla, myös eläimillä ajoitus vuoden kierron mukaan on tärkeä. Pihapiirissä tiaiset tuntuvat olevan äänessä aamusta iltaan, kunnes hämärän laskeutuessa mustarastaat varastavat show’n tunnelmallisella lurituksellaan. Paksun lumikerroksen uumenissa pakkasta ei ole paljoakaan, oli sää pinnalla mikä tahansa. maaliskuuta, ja tyypillisesti pian sen jälkeen lämpötilatkin lauhtuvat keväisiksi lounaisrannikolta alkaen. Tässä vaiheessa kevättä luonnon hiljaisuus alkaa rakoilla. Valoisuus ei häiritse edes yöaktiivisia eläimiä, sillä vain harva Suomessa elävä laji on riippuvainen pimeistä öistä. Leudon tuulettomana yönä huhuilut kantavat kauas. Lumesta on puolukalle enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä hangen alla se pysyy suojassa kovimmalta kylmyydeltä. Täysin pimeää maan rajassa ei ole, joten varvut aistivat kevään lähestymisen. Jyväskylän yliopiston ympäristöfysiologian apulaisprofessori Suvi Ruuskanen kertoo, että kiima ja soidin ajastuvat suurelta osin pitenevän päivän mukaan. Rastaiden jälkeen on pöllöjen aika. Niillä on hermosoluja, jotka tukevat laulua ja laulamista, ja niissäkin tapahtuu vuodenaikaista muutosta”, hän sanoo. Linnut eivät ole ainoina äänessä, vaan öiseen aikaan voi kuulla ketun haukahdukset ja ilveksen huudot. Maaliskuu Kevätpäiväntasauksen lähestyessä lumipeite saattaa jopa paksuuntua ennen kuin alkaa lopulta painua kasaan ja sulaa. Silloinkin solut voivat tavallaan ottaa valoenergiaa vastaan, mutta alhaisessa lämpötilassa hiiltä sitovat reaktiot eivät toimi hyvin, joten solut heijastavat valon pois.” Toinen ainavihanta kasvilaji, puolukka, viettää talven lumen alla hämärissä. Aamuvarhaisella teeret kokoontuvat lumisille soille ja pelloille haastamaan toisiaan. ”Vaikka hankea olisi päällä, kirkkaana kevätpäivänä valoa pääsee puolukan lehtiin niin, että se voi jonkin aikaa yhteyttää”, Rintamäki sanoo. Yöttömässä yössä pesivät arktiset linnut voivat jopa vaikuttaa olevan liikkeellä ympäri vuorokauden, mutta kokonaan ne eivät jätä nukkumatta. ”Sisäosa ei pääse jäätymään, vaikka lämpötila olisi kolmekymmentä astetta pakkasella. Lapissa termistä kevättä saadaan vielä odottaa, ja päivän keskilämpötila kipuaa suojan puolelle vasta huhtikuun lopulla, eli kuukausi Etelä-Suomen jälkeen. 20 suomenluonto.fi Solut varustautuvat kylmään kauteen tuottamalla ikään kuin pakkasnestettä, jossa sokeriyhdisteet pitävät nesteen juoksevana kovillakin pakkasilla. Mahtailu ja pulina äityvät välillä kamppailuksi, jossa höyhenet pöllähtävät. Sen kiimahaukkua voi kuulla helmi–maaliskuussa. Lunta ei kuitenkaan aina ole tarpeeksi suojaamaan puolukoita kylmältä, joten myös ne valmistautuvat talveen pakkasnesteillä. Lajit, jotka lisääntyvät vain kerran vuodessa, yrittävät ajoittaa poikasten syntymän Pitenevä päivä vähentää unen tarvetta Eläimet pystyvät hyödyntämään pitenevän valoisan ajan ravinnon hankintaan. ”Nyt päivä on näin pitkä, nyt me aloitetaan tämä homma.” KA RI RO SS IN EN / VA ST AV AL O. ”Laululintujen soidinlaulu perustuu aivoihin. Valo saa ketun hormonit liikkeelle. Niille riittävät lyhyet mikrounet silloin tällöin