M U S TA R A S TA S . Lumesta on moneksi Yksityiskohdista löytyy luonnon suuruus, ajattelee luontokuvaaja Taru Rantala. LU M IH IU TA LE E N M U O D O T. PUUTA KUIN KOSKAAN. M Ä Y R Ä M Ä E N LU O LI S S A . S A A R IS T O N K U V A A JA P E T E R S IL V E N D O IN . JÄ N N IT TÄ V Ä LU M I. Lumesta Lumesta Lumesta on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi Lumesta on moneksi miten ihmeellinen ja miten ihmeellinen ja miten ihmeellinen ja luonnolle tarpeellinen aine luonnolle tarpeellinen aine luonnolle tarpeellinen aine lumi on. TA R U R A N TA L A . lumi on. lumi on. IRTONUMERO 9,70?€ 2/2022 S U O M E N LU O N T O 2 | 2 2 2 S IL A K K A LO IS K U S K IN A . lumi on. NÄIN MUSTARASTAS OPPI NÄIN MUSTARASTAS OPPI TALVEHTIMAAN JA RUNSASTUI MÄYRÄMÄEN KALLIOLUOLISSA ONKO METSISSÄMME ENEMMÄN PUUTA KUIN KOSKAAN. NÄIN MUSTARASTAS OPPI TALVEHTIMAAN JA RUNSASTUI MÄYRÄMÄEN KALLIOLUOLISSA ONKO METSISSÄMME ENEMMÄN PUUTA KUIN KOSKAAN. Talven taika. lumi on. M E T S IE N H IS T O R IA . Lumesta on moneksi Talven taika NÄIN MUSTARASTAS OPPI TALVEHTIMAAN JA RUNSASTUI MÄYRÄMÄEN KALLIOLUOLISSA ONKO METSISSÄMME ENEMMÄN PUUTA KUIN KOSKAAN. Yksityiskohdista löytyy luonnon suuruus, Yksityiskohdista löytyy luonnon suuruus, ajattelee luontokuvaaja Taru Rantala. Yksityiskohdista löytyy luonnon suuruus, ajattelee luontokuvaaja Taru Rantala. lumi on. Emme arjessa aina ajatt ele, miten ihmeellinen ja luonnolle tarpeellinen aine lumi on. Emme arjessa aina ajatt ele, miten ihmeellinen ja luonnolle tarpeellinen aine lumi on. miten ihmeellinen ja miten ihmeellinen ja miten ihmeellinen ja Emme arjessa aina ajatt ele, Emme arjessa aina ajatt ele, Emme arjessa aina ajatt ele, miten ihmeellinen ja miten ihmeellinen ja miten ihmeellinen ja on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi on moneksi Emme arjessa aina ajatt ele, miten ihmeellinen ja luonnolle tarpeellinen aine lumi on
2 suomenluonto.fi Kevättä kohti KUVA REIJA SATOKANGAS / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES KOILLISKAIRAN TUNTUREILLA on vielä hiirenhiljaista. KE VÄ TT A LV I. Jokainen päivä on edellistä pidempi, ja se herättää tunturiluonnon vähitellen talven hiljaiselosta. Helmenharmaiden pilvien lomasta pilkottaa laskevan auringon hiipuva valo
suomenluonto.fi 3
Mustarastas oppi talvehtimaan Suomessa ja laulaa nyt kevättä runsaampana kuin koskaan, 40. 40 Mustarastas on oppinut talvehtimaan Kuluvana talvena on laskettu ennätysmäärä mustarastaita. 32 Lumen taju Lumi kantaa ja suojaa, ja tuo valoa suomalaiseen talveen. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Jan Henriksson 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Riikka Kaihovaara 74 Luonnoksia: Paula Humberg Suomen Luonto 2/2022 S I S Ä L LY S Mustarastas oppi talvehtimaan Suomessa ja laulaa nyt kevättä runsaampana kuin koskaan, JA RI KO ST ET 62 Kysy luonnosta: Voiko koivulla olla kilpikaarna a. 16 Tunteiden kuvittaja Taru Rantala löytää kuviensa aiheet kuljeskelemalla ja ihmettelemällä näkemäänsä rauhassa. 30 Ei kahta samanlaista Lumikiteet ovat häkellyttävän monen näköisiä. Kun 1800-luvulla kerrottiin Suomen metsien olevan vähissä, tällä tarkoitettiin lähinnä todella isoja puita. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Silakan kyydissä Väkäkärsämadolle silakka on väli-isäntä, jonka avulla se pääsee hylkeen tai merimetson huomaan. Muotoihin vaikuttavat kosteus ja lämpötila. 46 Puuta enemmän kuin koskaan. 52 Mäyrämäen uumenissa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla on jylhä luolasto. Vapaa-aikanaan hän viihtyy merellä kameran kanssa. 26 Saaristoon sijoitettu Peter Silvendoin ajaa työkseen luotsikutteria
Vapaa-ajalla hän harrastaa lintuja ja istuskelee saariston rantakivillä. avissa osoi. i Tilaa diginä: suomenluonto. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. e Kar. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Jukka Palm, luontokuvaaja, kk toimittaja, eräopas ja arkeologi Vantaalainen Jukka on vapaa kuvaaja ja toimittaja. Hän toimittaa Herpetomania-lehteä, kantaa kortensa kekoon Luola-lehden toimituksessa ja hääräilee Suomen Punkmuseon taustajoukoissa. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar. JU KK A PA LM JA JO H AN N A RA U LI O KE IJ O LU OT O EL IN A JU VA Luontokuvaaja Taru Rantala (s. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. o Kroonpressille on myönne. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Elina Juva, myyntija markkinointivastaava Elinan työpäiviin kuuluu huolehtimista muun muassa markkinointikampanjoista, myyntikanavista ja ilmoitusmateriaaleista sekä avustajien palkkioista, lehden kilpailuista, kirjapainoyhteyksistä ja verkkosivuista. Harri Hölttä, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalla on takanaan pitkä ura luonnonsuojelun parissa. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo. Oli retkikohteena sitten suuri kalkkikiviluolasto maailmalla tai pienempi lohkareluola Suomessa, on luolailussa aina hieman löytöretkeilyn tuntua. – ) löytää yksityiskohdista luonnon voiman. ely A. ämällä tuo. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) sa. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. IN H A / M U SE O VI RA ST O , H IS TO RI AN KU VA KO KO EL M A, KU ST AN N U SO SA KE YH TI Ö OT AV AN KO KO EL M A 46. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Elina nauttii poluista metsissä tai tuntureilla juosten tai koiran kanssa vaeltaen. Oli retkikohteena sitten suuri kalkkikiviluolasto maailmalla tai pienempi lohkareluola Suomessa, on luolailussa aina hieman löytöretkeilyn tuntua. K. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. i. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Sen teemojen ohella metsähistoria on lähellä Harrin sydäntä. unen ja Marika Eerola Toimi. 52 I. inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. Lisätietoa saat syö. KUVA: TARU RANTALA 81
Helinää, ritinää, kumahtelua, pauketta, murinaa ja ulvontaa – monenkirjavia ilmauksia kertyi kymmeniä. Se paljastui, kun kyselimme keväällä 2020 nettisivuillamme, mitä sanoja lukijat käyttävät jään äänistä. Joskus matalilla rannoilla vesi taas vajuu erilleen jäästä, ja aukoista jääkannen alle kulkeutuva ilma voi päästää erikoisia ääniä. Kun sulaminen pääsee toden teolla käyntiin, jää alkaa hajota. Silloin ei kannata luottaa edellispäivän muistikuviin, vaan on paikallaan tarkistaa tilanne uudelleen. Kevään korvalla jään narsketta kannattaa kuunnella tarkalla korvalla. Ei se välttämättä sitä huonommaksi tee, mutta antaa aiheen miettiä. ”Pääosa äänistä johtuu siitä, että jää joko laajenee tai supistuu lämpötilan vaihdellessa, etenkin kun vaihtelu on nopeaa. Kevyessä aallokossa puikot helisevät kuin tiu’ut.” Kuuntele jään juttelua TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Jää elää ja ääntelee, kun lämpötila sahaa edestakaisin. VINK KI Jäihin pudotaan usein tutuissa paikoissa. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi JÄÄ PÄÄSTÄÄ monenlaisia ääniä. Jos tänään olet ollut jäällä ja illalla kuulet, kun se ääntelee, jotain siellä on tapahtunut”, Vainio sanoo. ”Kun railo aukeaa, se voi kuulostaa vaikka siltä, kuin joku repisi paperia. Reppu auttaa kellumaan.. Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio kertoo, että äänet alkavat, kun pehmoinen hanki sulaa jään päältä. Myös sulaessaan jää halkeilee.” Merenselät jäävät usein avoimiksi, jolloin tuuli puskee aaltoja merijään alle ja keinuttaa sitä kuin ravistelisi ohutta peltilevyä. Merijäässä suolataskut vaikuttavat siihen. ”Päällä oleva vesi lämpenee ja pyrkii alaspäin, jolloin syntyy puikkoja. Silloin pakkaset ja suojat pääsevät myllertämään jäässä ja äänet kuuluvatkin paremmin. Kun jää pakkasella laajenee, rannat ovat vastassa ja jään on mentävä johonkin. Pakkaa tavarasi reppuun tiiviiseen muovipussiin ja kiristä sen mahavyö. Luonnonvesissä se ei kuitenkaan käy tasaisesti niin kuin jääpalalla. Talven lopulla ääniä kannatt aa kuunnella tarkalla korvalla. Vaikka kävisit vain lyhyesti läheisellä jäällä, ota aina kaulalle naskalit
Pikaruokapaikkojen roskikset pursuilevat syötävää. 20.3.. Kaupungissakin tarkkailun pitää tapahtua häiritsemättä ja luontokappaleen ehdoilla. Hiiripöllö liikkuu paljon päiväsaikaan ja voi oleilla näkyvillä paikoilla. Kaupungissakin tarkkailun pitää tapahtua häiritsemättä ja luontokappaleen ehdoilla. Kettu on suosittu kuvauskohde, joten eettisen havainnoinnin periaatteita täytyy noudattaa tarkasti. Kaupunkiketut piilottelevat usein rakennusten alla, olivat talot käytössä tai eivät. Ruoan tarjoaminen pöllöille on hankalaa, sillä ne saalistavat elävää ravintoa. Auta pöllöä tarvittaessa Seuraa päivän pitenemistä VINK KI Pihassa nähty pöllö ei aina ole pulassa. Siksi ensimmäinen apu on soitto Korkeasaaren Villieläinsairaalan, eläinpuistojen tai lintuhoitoloiden asiantuntijoille. 3 riski, että villimmät yksilöt tulee ajaneeksi pois, joten ne ovat harkintaa ja kokemusta vaativa kohde. Jos lintu torkkuu näkyvällä paikalla, on välinpitämättömän peloton ihmisiä kohtaan tai jää majailemaan talon lähelle, se on jo pahasti nälkiintynyt. Myös turha tiedon levittäminen kavereille voi olla haitallisempaa kuin ajatteleekaan. Lumikerros on kasvanut paksuksi, ja hangen päälle muodostuva kova kuori suojaa saaliseläimiä. Pieni varpuspöllö taas saattaa poiketa jahtaamassa lintulaudan syömäreitä. Samalla pohjoisen päivä kirii etelän ohi matkalla kohti yötöntä yötä. On pöllöjen soitimen aika, mutta kaikkia ei laulata. Päivä pitenee Hangossa noin 5,5 minuuttia ja Utsjoella noin 8,5 minuuttia. suomenluonto.fi 7 1 LIIKKUMALL A HÄMÄR ÄN AI KAAN. Kevätpäivän tasauksen aikaan yö ja päivä ovat koko maassa yhtä pitkät. Ketut ovat aktiivisimmillaan aamuja iltahämärässä. Metsäketut ovat arkoja, eivätkä monet citykettujen tavat päde niihin. Myös turha tiedon levittäminen kavereille voi olla haitallisempaa kuin ajatteleekaan. Kettujen voi ajatella olevan siellä, missä on ruokaa, eli citykanipopulaatioita tai esimerkiksi ravintoloiden ruoantähteitä. Luontokuvaaja nauttii päästessään seuraamaan sivusta kettujen perhe-elämää. On tärkeää, ettei pöllöä ja sen mahdollisia saalistusyrityksiä häiritä turhaan vaikkapa jäämällä kuvaamaan lintua. On riski, että villimmät yksilöt tulee ajaneeksi pois, joten ne ovat harkintaa ja kokemusta vaativa kohde. 3 EETTISIÄ PERIAATTEITA NOUDATTAEN. En ole onnistunut muodostamaan sääntöä, että ne olisivat aina tietynlaisten rakennusten alla. Miten löytää cityketun, Emilia Milonoff . 2 RUOAN LÄHELTÄ. Joskus pöllö ilmestyy pihapiiriin jyrsijöiden perässä. Tampattu maasto ja höyhenet antavat osviittaa, että täällä asuu joku. Jos olisit kettu, mistä saisit helpoiten kiinni kanin tai rotan. Etelässä piteneminen harppoo huippuvauhdilla, pohjoisessa muutos on hidasta loppukevääseen verrattuna. Ne voi löytää yllättävistäkin paikoista. Talvi koettelee aina myös myyriä ja hiiriä, joten lopputalvesta pöllöillä voi olla vaikeuksia löytää ruokaa. Kettu on suosittu kuvauskohde, joten eettisen havainnoinnin periaatteita täytyy noudattaa tarkasti. Siihen, miten nopeasti päivä milloinkin pitenee, vaikuttaa leveyspiirin lisäksi Maan kalteva akseli sekä planeetan nopeuden muutos, kun se kiertää Aurinkoa soikealla radallaan
Hän ymmärsi, että hänen piti saada tunne-, hengellinen, fyysinen ja psyykkinen minänsä tasapainoon. On asioita jotka ovat ohikiitäviä, ja asioita jotka ovat ikiaikaisia. Kanadan Albertassa sijaitsevan heinikkoisen kukkulan huipulla on tarkasti paikoilleen asetelluista kivistä muodostuva me dicine wheel, terveyden ja tietoisuuden kehä, jonka kivisäteiden sanotaan kuvaavan kuun vaiheita ja auringon liikkeitä. Tuon ajan kirkossa syvä luontoyhteys nähtiin pakanallisena. 8 suomenluonto.fi MEDIAVIRRASSA silmiini osui koskettava BBC:n juttu mustajalkakansan vanhimpiin kuuluvasta Laura Sitting Eagle:sta. Maan korvesta tuli mielenrauhan tyyssija Päätoimi. Kun istuu metsässä suuren puun juurella ja pysähtyy kuuntelemaan, näkemään, haistamaan, tuntemaan ja kokemaan yhteyttä kanssaeliöihin, se todellakin auttaa asettamaan koronankin oikeaan mittakaavaan. Kristinuskon tullessa Pohjolaan tuhat vuotta sitten suomalaisten luontokeskeinen maailmankatsomus koettiin uhaksi, vaikka se arkisuudessaan ja vaatimattomuudessaan oli hyvin erilainen kuin suuret maailmanuskonnot. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T M ER JA PA AK KA N EN JA AN N A RI IK O N EN Metsä ei uhkaa, vaan virkistää ja rauhoitt aa.. Laura oli pandemian keskellä huolissaan perheestään. Aikaperspektiiviä antaa se, että Iniskim Umaapin kivikehä on lähes 5000 vuotta vanha, yhtä vanha kuin Englannin Stonehenge ja vanhempi kuin Egyptin pyramidit. MAAILMA JA KIRKKO ovat sittemmin muuttuneet, ja moni suomalainen on palannut metsään etsimään henkisiä ja fyysisiä säikeitään ympäröivään luontoon. Meillä metsä on aina ollut paikka, jossa hiljentyä ja eheytyä, ja ylläpitää yhteyttä luontoon. Se auttaa myös pandemian keskellä. KANSANSA PERINTEIDEN mukaisesti hän päätti tehdä vaelluksen Iniskim Umaapiin. Lääkäri määritteli syyksi ahdistuksen. Koronapandemian jatkuttua jo vuoden vanhin tunsi olonsa huonoksi. Mielikuva metsästä, maan korvesta, muuttui pelottavaksi petojen temmellys kentäksi. Tuulen tuivertamalla valtavien ruohotasankojen ympäröimällä kukkulalla mietiskely auttaa kokoamaan ajatuksia ja lataamaan henkisiä ja fyysisiä voimavaroja elämässä selviytymiseen. LUONNOSTA on haettu viisautta ja mielenrauhaa myös Suomessa
Albiino yksilö olisi punasilmäinen ja höyhenpuku täysin valkoinen, koska siltä puuttuvat kaikki väripigmentit. Leukistinen yksilö puolestaan on laikukas, koska suurelta osin normaalissa höyhenpuvussa esiintyy vaihteleva määrä yksittäisiä vitivalkoisia höyheniä ja sulkia. Tilhen kuvannut Seppo Lahtinen kertoo, että poikkeuksellista linnussa on myös se, että se viihtyy yksin eikä parvessa muiden tilhien kanssa. Vaaleita lintuyksilöitä kutsutaan usein albiinoiksi tai leukistisiksi, mutta tämän yksilön kohdalla ei ole kyse noista värimuunnoksista. Näille värimuodoille ei ole vakiintunutta termiä. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA SEPPO LAHTINEN. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Vaalea tilhi ihastuttaa Vaalea tilhi ihastuttaa TAMPEREEN TAKAHUHDISSA on viihtynyt tammikuussa poikkeuksellisen vaalea tilhi. Erikoinen väritys johtuu häiriöstä eumelaniinija feomelaniini -pigmenttien synnyssä ja toiminnassa. Lintu on herättänyt paljon kiinnostusta lintukuvaajien ja -harrastajien keskuudessa. Sama yksilö nähtiin marraskuussa Kankaanpäässä
Kalateistä patojen purkuun Nousu-ohjelman rahoituksella puretaan pienvoimalapatoja ja kunnostetaan jokiuomia vaelluskaloille. ”Tähtäin on voimalaitospatojen purussa. Niitä tarvitaan talouden ja taseiden pyörittämiseen sekä koko hankekokonaisuuden läpijuoksuttamiseen. Toki olisi hyvä, jos kunnat ottaisivat vetovastuun hankkeista purkuvaiheen jälkeen. Tämä ja purkuun liittyvät muut virtavesihankkeet ovat äärimmäisen tärkeitä Päijänteen taimenelle. Tavoitteen saavuttaminen tuntuu vielä kaukaiselta, mutta Nousu-hanke on hyvässä vauhdissa. Virtaankosken voimalaitos on siirtynyt Hiitolanjoen Voiman ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT ISMO TUORMAA KUVAT ANNA-LIISA PIRHONEN / VASTAVALO JA JANNE ARTELL / LUKE. Kuuluisin esimerkki puretusta padosta on Hiitolanjoen Kangaskoski Etelä-Karjalassa. Purettavaa riittää, sillä alle viiden megawatin vesivoimaloita on Suomessa noin 150. Virtavesija luonnonsuojelupiireissä unelmoidaankin kymmenien pienten voimalapatojen purkamisesta ja kalateiden rakentamisesta loppujen voimaloiden ohi. Seuraava iso hanke on Virtaankosken padon purku Sysmässä. Niinpä hankkeisiin on käytettävissä yhteensä 30 miljoonaa euroa, jos valtion ulkopuolinen rahoitus järjestyy. Kaikki niistä eivät toki ole padonpurkuhankkeita, vaan mukana on myös erilaisia selvityksiä ja kunnostuksia”, kertoo Nousu-ohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen maaja metsätalousministeriöstä. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi NYK YINEN HALLITUSOHJELMA tukee pienten vesivoimalapatojen purkua ja virtavesien kunnostuksia 15 miljoonalla eurolla Nousu-hankkeen puitteissa. Vaittisen mukaan kalojen kulkua ja lisääntymistä edistäviä virtavesihankkeita voidaan tukea enintään 50 prosentilla kunkin projektin kokonaiskuluista. Suurin osa tämän hallituskauden Nousu-rahoista on jo korvamerkitty, mutta uusiakin hankkeita ehtii vielä mukaan. Saman joen Ritakosken ja Lahnasen voimalat puretaan ja uomat kunnostetaan viimeistään 2023. ”Meillä on 40 kohdetta eri puolilla maata. Kalateissä luonnonmukaiset ratkaisut ovat etusijalla, elleivät ne ole mahdottomia toteuttaa”, Vaittinen sanoo
Tämä palautt aa kosken kutualueet ja vaellusyhteyden. Luvallisille pienvesivoimaloille kannatt aa tarjota mahdollisuus tuotannosta luopumiseen. ”Sähköntuotanto pitää saada lupien mukaiseksi.” Tutkimus apuna kiljuhanhen suojelussa Helsinkiin harhautunut metsäpeura toipumassa Erikoistutkija Antti Iho, Luonnonvarakeskus Helsingin siilit ovat virolaista alkuperää Helsingin ja virolaisten siilien yhtäläisyys varmistui 106 Korkeasaaren villieläinsairaalassa vuosina 2017–2019 kuolleen siilin DNA-analyyseissä. Helsingissä elävien siilien esi-isät ovat kotoisin Virosta, mistä ihmiset siirsivät eläimiä eteläisimpään Suomeen 1800-luvun loppupuolelta alkaen pikkujyrsijöiden ja muiden vahinkoeläinten vähentämiseksi. Kiljuhanhen elinympäristöt tulisi huomioida esimerkiksi tuulivoimahankkeissa. Varkauden Ämmäkoskeen ohjautuu jatkossa kymmenen prosentt ia virtaamasta. Markkola alkoi kerätä aineistoa väitöskirjaansa suojelutyön ohessa jo 1980-luvulla. Jott a myös pohjoisen suuriin jokiin saadaan kalatiet, pitää säätövoimasta tehdä riippumaton selvitys. Yksilöiden välillä on niukasti eroja, mikä viittaa siihen, että nykyinen siilikanta on peräisin pienestä yksilöjoukosta. Metsäpeuroja on viime vuosina istutettu Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin, joissa on vapautusta varten totutustarhat. Oulun yliopistossa tammikuussa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kiljuhanhen ekologiaa ja suojelubiologiaa. . Jos vasa saadaan toipumaan, sen tie vapauteen voisi onnistua totutustarhan kautta. . Kiljuhanhi pesi Suomessa viimeksi 1995. Hiitolanjoen avaaminen maksaa kunnostuksineen ja lunastuksineen noin neljä miljoonaa euroa ja Kuusinkijoen padon purku 5,5 miljoonaa euroa. PERTTI KOSKIMIES Poliisi pyydysti laumastaan harhautuneen peuran tammikuussa Helsingissä. Hiljattain julkaistut geneettiset analyysit osoittavat, että Helsingin siilikannan perimä on samankaltainen kuin virolaisilla siileillä. Lajin suojelun kannalta olennaista on muun muassa sopivien talvehtimisalueiden turvaaminen ja laajentaminen. Sittemmin siilejä on saattanut siirtyä maahamme ominkin jaloin tai laivojen salamatkustajina. RK Pohjois-Norjassa pesivä äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi voisi runsastua, jos populaation kasvu pystytään turvaamaan. Lajin paluu pesimälajistoomme on mahdollista, sillä hanhien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla. Stora Enso on ollut hankkeessa aloitt eellinen ja valmis luopumaan tästä vesimäärästä. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . ”Lisäksi satelliittiseurantoja tulisi jatkaa, sillä ne paljastavat jatkuvasti uutta kiljuhanhien käyttämistä alueista ja muuttoreiteistä”, juuri väitellyt tutkija Juha Markkola sanoo. Suuriakaan voimaloita ei tarvitse jätt ää rauhaan. Korkeasaaren Villieläinsairaalassa toipuva metsäpeuranvasa vapautetaan takaisin luontoon, mikäli se voimistuu seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana. Nyt linnut talvehtivat pääosin vain kahdella alueella Kreikassa. Dna-tutkimuksissa selvisi, että kyseessä oli uhanalainen metsäpeura, ei poro. Pienten myllypatojen avaaminen voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Paras hetki tähän on juuri ennen isoa investointia. RK AN N IK A SO RJ O N EN / KO RK EA SA AR EN EL ÄI N TA RH A. Jos laillinen voimala ostetaan, purkuja kunnostuskustannuksista vastaa ostaja. Lain edellytt ämien toimien kustannuksista vastaa vesivoimayhtiö
Paltamon Kivesvaara sai laajan suojelualueen, mutta muualla kamppailut metsien puolesta jatkuvat. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA ASLAK ERONEN L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Kivesvaara suojeltiin Ympäristöministeriö tiedotti helmikuun alussa Paltamon Kivesvaaraan perustettavasta laajasta 225 hehtaarin suojelualueesta. Kummallakin hakkuukohteella oli huomattavia luontoarvoja. SUOJELUALUEE T ME TSÄHAKKUUT LUONTOK ATO 12 suomenluonto.fi Yli-Vuokin virkistysmetsän vierustan avohakkuu. Uskotko luontokatoon. Yhtä suuri joukko oli valmis säästämään uhanalaisten lajien esiintymät, kunhan niitä ei esiinny liikaa. Yli-Vuokin ja Mörkölän hakkuut seis Metsähallitus joutui keskeyttämään hakkuut Suomussalmella Yli-Vuokin virkistysmetsässä ja Hyrynsalmen Mörkölässä julkisen painostuksen tuloksena. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan iso osa metsänomistajista ei tunnista luontokadon olemassaoloa. Vielä vuosille 2019–2021 UPM kaavaili alueelle metsähakkuita. Pinossa oli jopa 200-vuotiaita mäntyjä.. Mörkölän hakkuista Metsähallitus oli luvannut neuvotella suojelujärjestöjen kanssa ennen hakkuita, mutta lupaus ei pitänyt. Alue saatiin ostettua suojeluun ympäristöministeriön lisämäärärahan avulla, mutta vapaaehtoisilla oli merkittävä panos alueen luontoarvojen kartoittamisessa. Lähes 40 prosenttia yksityisistä metsänomistajista on valmis suojelemaan metsiensä monimuotoisuutta vain lain pakottamana
Riski haittavaikutuksista on ylipäänsä suurin harvalukuisilla ja uhanalaisilla lajeilla, jotka ovat pitkäikäisiä, lisääntyvät hitaasti ja elävät lähellä voimaloita harvinaisissa elinympäristöissä. Teollinen munien ja lihantuotanto keksittiin vasta myöhemmin. Filoso i Elisa Aaltola kommentoi Twi erissä 24.1.2022 mainosta BMWautosta, jonka sisäverhoilussa on käyte y meren muoviroskaa. PERTTI KOSKIMIES Tuulivoimalat haittaavat pesiviä lintuja vaihtelevasti Malliesimerkki viherpesusta. Tahitilla vallitsee erinomainen vedenalainen näkyvyys johtuen vähäisestä valumasta maalta mereen. JESSICA HAAPKYLÄ Albatrossit eroavat Eteläisten valtamerten mustakulma– albatrossiparit pesivät yleensä yhdessä vuodesta toiseen. Lintuja törmää pyöriviin lapoihin, ja voimalat pirstovat elinympäristöjä ja karkottavat arkoja lajeja. Vähiten voimalat haittaavat esimerkiksi tikkoja ja monia varpuslintuja. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T SUOMEN TUULIVOIMALAT uhkaavat pesimäaikaisen riskiarvioinnin mukaan vakavimmin joitakin tiiroja, suuria petolintuja, lokkeja sekä eräitä sorsia ja metsien varpuslintuja, kertoo Ornis Fennicatiedelehdessä julkaistu tutkimus. Miksi ihmiset mainostavat asioita, jotka vain lisäävät ilmastokriisiä. Riutt a sijaitsee 30-70 metrin syvyydessä, noin kaksi kilometriä rannikolta. Lämpimässä vedessä kalat hakeutuvat syvempiin ja viileämpiin vesiin, mikä heikentää lintujen ruoansaantia ja pesimämenestystä. Kun ympäristönsuojelijat kampanjoivat lihankulutuksen vähentämiseksi, Suomi aloittaa siipikarjan lihan viennin Etelä-Koreaan. Poikkeuksellinen koralliriutt a Tahitilla UNESCO:n johtama tutkimusryhmä, joka on osa maailman merenpohjia kartoitt avaa Seabed 2030-projektia, on löytänyt Tahitilla yli kolme kilometriä pitkän ja noin sata metriä leveän koralliriutan. Yleensä yhteytt ävät korallit eivät elä 25 metriä syvemmällä, sillä niiden sisällä elävät levät tarvitsevat valoa. Tuulivoimaloista koituva riski on hyvin korkea esimerkiksi pikkutiiralla, maaja merikotkalla, selkälokilla, hömötiaisella ja punasotkalla. BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y. uulivoimaloista koituva riski on hyvin korkea esimerkiksi pikkutiiralla, maaja merikotkalla, selkälokilla, hömötiaisella ja punasotkalla. RK POLIIT TINEN ELIÖ BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y H AR RI IH AM ÄK I / VA ST AV AL O Tuulivoimalat haittaavat pesiviä Twi erissä 24.1.2022 mainosta BMWautosta, jonka sisäverhoilussa on käyte y meren muoviroskaa. Lajikohtainen riski vaihtelee suuresti lajista toiseen, mutta huomattavin se on 16 lajilla, eli seitsemällä prosentilla arvioiduista lajeista. Eläminen syvällä, viileässä vedessä voi olla korallien selviytymiskeino tulevaisuuden lämpenevissä merissä. Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan merten lämpeneminen saa albatrossit eroamaan entistä useammin. Huolestutt ava ilmiö ei ole toistaiseksi vähentänyt albatrossien määrää. ähiten voimalat haittaavat esimerkiksi tikkoja ja monia varpuslintuja. Ympäristöhaitat jäävät kuitenkin kotimaahan. Terveet, satoja vuosia vanhat korallit peitt ävät riutan kokonaan. RK KANA Gallus gallus Kanan kantamuoto punaviidakkokana elää Kaakkois-Aasian trooppisissa metsissä, ja se kesytettiin aluksi ilmeisesti koristeellisen ulkonäkönsä ja kukkotappelujen vuoksi
Mitä nämä vanhan vappuilmapallon näköiset tötteröpäät olivat ja mistä ne olivat tulleet Dna-tutkimusten myötä selvisi, että silakoissa oli kahden eri Corynosoma-lajin toukkia. Kuvassa tutkimusta varten esiin otett uja matoja.. Tutkijoiden mukaan väkäkärsämadon väli-isännyys ei vaikuta merkittä västi silakkakantaan. Silakka syö kesäajan planktonia. Silakan suolistossa madot odott avat sitä, ett ä pääisäntä eli hylje tai merimetso syö kalan. Tutkijoiden mukaan väkäkärsämadon väli-isännyys ei vaikuta merkittä västi silakkakantaan. Mutta minkälaisen portin kautta väkäkärsämato päätyy lämminverisestä kalaan. Ne taitavat olla vanhojen vaiva, sillä eniten suolistoloisia löytyy suurikokoisista yksilöistä. Nämä ovat väkäkärsämatojen väli-isäntiä: sentin pituinen äyriäinen nielee madon munia, joista sen elimistössä kehittyy toukkia silakan kuljetettavaksi Mutta mitä loistaakka merkitsee silakalle itselleen. Väkäkärsämadot pariutuvat harmaahylkeen suolistossa. Ne taitavat olla vanhojen vaiva, sillä eniten suolistoloisia löytyy suurikokoisista yksilöistä. TEKSTI RIITTA VAURAS KUVAT PEKKA TUURI, ANTTI HALKKA JA JOHANNES SAHLSTEN silakan kuljetettavaksi Mutta mitä loistaakka merkitsee silakalle itselleen. Vuonna 2014 silakkatutkijoiden pöydällä oli yllätys: joidenkin silakoiden suolistosta löytyi pikkuruisia toukkia. Ne ovat loisten pääisäntiä. 14 suomenluonto.fi V I N J E T T I Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. Silakat ovat toukille kelpo kuljetusapu, sillä silakka on hylkeiden pääravintoa. Munat päätyvät ulosteiden mukana valkokatkan ruuaksi. Ihmisen ruokana silakan arvo ei heikkene, vaikka sen suolistossa olisikin muun lajin nuoruusmuotoja. Muina vuodenaikoina sen ravinnosta pääosa on pohjan tuntumassa eläviä pikku äyriäisiä, kuten valkokatkoja. Nämä väkäkärsämadot olivat tulleet Saaristomerelle paluumuuttajien mukana: hyville kala-apajille oli 2000-luvulla asettunut runsaasti harmaahylkeitä ja merimetsoja. S u h t e e l l i s t a 14 suomenluonto.fi Silakan kyydissä 14 suomenluonto.fi Silakan kyydissä S ilakan ekologiaa on tutkittu Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksessa 1980-luvun alusta alkaen
suomenluonto.fi 15 V I N J E T T I suomenluonto.fi 15 Silakka ja sitä ennen äyriäinen ovat väkäkärsämadolle kuljetusvälineitä hylkeen tai linnun suolistoon.
suomenluonto.fi 17 TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT TARU RANTALA Palkittu luontokuvaaja Taru Rantala tallentaa kuviinsa sen, mitä ei voi nähdä. suomenluonto.fi 17 Pisarakääty, 2017. Syksyn kasteinen seitt i on korujen aatelia.
Kurkistus etsimeen, tarkennus, rä ps. Syntyy kuva, jonka tyylistä voi tunnistaa sen ottajan. 18 suomenluonto.fi N orkot vartovat kevättä paksuun kuuraan kääriytyneinä Taru Rantalan pihakoivussa. ”Se on hirveän viehättävää. ”Se oli semmoinen puolivahinko. Rantala kiertää koivua verkkaisesti ja tähyilee yläviistoon. Tällä mennään.” Rantala kertoo pitävänsä kuvien kerroksellisuudesta. Kuuran kiteet ovat haarautuneet uudelleen ja uudelleen kuin saniaisen lehdet. ”Käytin aluksi jalustaa, mutta halusin, ettei minun tarvitsisi. 2022. Koivun kuuraisista norkoista ja taustalla riippuvista oksista syntyi rauhallinen kuva. Sen yritän tallentaa kuvaan.” Yhä enemmän Rantalaa kiinnostaa itse kohteen lisäksi se, mitä epäterävä alue pitää sisällään. ”Jätän mielelläni nämä etummaiset epäteräviksi ja otankin yhden tuolta keskemmältä. Niistä näkee, mistä suunnasta pakkanen on yöllä tullut ja mihin jatkanut. Hän saattaa piilottaa osan kuvaamastaan kohteesta vaikkapa etualan lehvien taakse luodakseen kuvaan syvyyttä. Myös nuo takana jäävät epäteräviksi.” Räps. Se sellainen näkymätön, jonka vain tuntee. ”Sitä haluaa tietää, mitä siellä takana on. Se on Rantalan tavaramerkki. Ne osoittavat vanhan navetan tietämille. Hän kertoo, että oma tyyli alkoi hahmottua käytännön kautta, kun hän vasta harjoitteli kuvaamista makro-objektiivilla. Luontokuvaaja astelee hangessa pitkävartisissa mustissa nahkasaappaissa. Luonnon salaperäisyys on se tunnelma, jota yritän kaivaa esiin. Etsin taustasta ja etualasAN N A TU O M IN EN Taru Rantala tallentaa kuviinsa lähiluontonsa yksityiskohtia.. Jotta sain tarpeeksi valoa kuvaan, minun täytyi käyttää isoa aukkoa.” Samalla Rantala huomasi, miten paljon aukon suurentaminen vaikuttaa syväterävyyteen. Ai, tämä näyttääkin kivalta. Askelet humahtavat pehmoiseen puuterilumeen niin että saappaanvarren jokainen sentti tulee tarpeeseen. Tarkennus, räps. Talvipäivä on kuin postikortista. Hän etsii mieleistään näkymää siroina roikkuvien oksien joukosta. Se ruokkii mielikuvitusta
Se on Rantalan tavaramerkki. Tykkään siitä, miten eri tavoin näiden oksien kanssa voi leikkiä.” Riippakoivun oksat valuvat kuohkeana huntuna alas silmien tasalle. ta muotoja ja muita kohteita ja kokeilen, miten ne muuttuvat sumeammiksi. Sommittelen. Suuri puu on saanut kurottaa rau. suomenluonto.fi 19 Syntyy kuva, jonka tyylistä voi tunnistaa sen ottajan
Tammikuun metsä, 2014. Pientareella, 2019. Luonnon sekamelskasta voi kameralla löytää ja rajata kauniisti sommitellun näkymän.. Yksi ensimmäisiä otoksia vintage-linsseillä sekä abstraktiutt a, josta Rantala kuvakerronnassa pitää