HAURAS ARKTIS TEEMAARKTIS ARKTIS N U M E R O Tykky-Suomessa Tykky-Suomessa LUONTOVÄEN HIIHTOKOHTEET Tutkimassa Tutkimassa SARVIVALASTA Suomessa Suomessa TUNTURIPÖLLÖ Säilyvätkö Säilyvätkö PALJAKAN KASVIT. Lämpenevä ilmasto koettelee naalia ja muuta pohjoista luontoa. Y M P Ä R IS T Ö K U V A K IS A . T U N T U R IP Ö L L Ö . T U N D R A N K A S V IT . M E R IL IN N U T . 2 ARKTIS ARKTIS N U M E R O Tykky-Suomessa 2 21.2.2019 Irtonumero 9,50 € S U O M E N L U O N T O 2 | 2 19 P O H JO IN E N M U U T O K S E S S A . S U O M E N N A A L IT . JY V Ä S K Y L Ä N Y L IS T Ö .. S A R V IV A L A S . P O H JO IS E N H IIH T O K O H T E E T
Näihin aikoihin kevään lämpö ja valo alkavat jo houkutella niitä paluumatkalle pohjoiseen.. K E V Ä T T A LV I Suuntana tunturit KUVA ARTO GRIINARI / VASTAVALO / TEKSTI HEIKKI VASAMIES VUORIHEMPOT tulevat Skandinavian vuoristoista ja Jäämeren rannoilta Suomeen talven viettoon
40 Valkoinen vaeltaja Martti Rikkonen ja tunturipöllön vuosikymmenet. Valkea pöllö Kun tunturipöllö pesii Suomessa, petolintu harrastaja ja luontokuvaaja Martti Rikkonen on paikalla. M A RT TI RI KK O N EN JA RI KO ST ET = kannessa mainittu 14 Matka Arktikselle Raportti Grönlannin ja Huippuvuorten luonnosta ja sen muutoksista. 4 SUOMEN LUONTO 2/2019 4 SUOMEN LUONTO 2/2019 Sisällys 2/2019 14 PE KK A N IIT TY N EN 28 40 Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonnonkalenteri 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 33 Vahtikoira 51 Kolumni: Mirjami Linkola 62 Retkellä 66 Homo sapiens: Reija Ruuhela 68 Kotona 70 Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Kysy luonnosta 80 Lukijoilta 82 Luonnoskirja: tunturipöllö Tunturikasvien mosaiikki Pinnanmuotojen pieni vaihtelu on tundran kasveille tuiki tärkeää. TEEMAARKTIS ARKTIS ARKTIS N U M E R O. 62 Ylistöä ylös Metsäluontoa Jyväskylässä. 28 Talven valtakunnan selviytyjät Arktiksen kasvit pärjäävät, vaikka kesä pitäisi taukoa. Huippuvuorilla jäätiköt ovat alkaneet vetäytyä. CA RS TE N EG EV A N G 34 34 Sarvivalaan tutkijoiden matkassa Grönlannissa. 34 Yksisarvisten jäljillä Sarvivalaat elävät merijään reunamilla. 46 Naalin laulu palasi Sitä haukkua tunturissa Jorma Luhta oli odottanut. 58 Jälkemme luonnossa Valitut otokset yhdessä luontokeskus Haltian kanssa järjestämästämme ympäristökuvakisasta. Miten Arktis on muuttumassa. Kultarikko Norjan Lyngenin paljakalla. 24 Kylmän linnut Pohjoisessa on oma linnustonsa, joka on Norjassa nähtävillä talvellakin. 52 Tykkyä ja tuntureita Esittelyssä luonnonystävän parhaat hiihtokohteet
www.climatecalc.eu Cert. vuosikerta Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. 78. www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto @SuomenLuonto Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi A N JA V ES T / VA ST AV A LO 24 Merilintujen koloniat elävöittävät karua Arktista. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Lars Holst Hansen kuvasi kantemme naalin Grönlannissa. CC-000026/FI Toimituksen osoite: Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 520 8366 AD Nanna Särkkä (vs.) 050 520 8366 Taittoapuna Tero Jämsä ja Atte Karttunen Marika Eerola (perhevapaalla) Toimittajat Riikka Kaartinen 040 480 9236 Johanna Mehtola 050 308 2186 Anna Tuominen (vs.) 040 565 2635 Jouni Tikkanen (toimivapaalla) Verkkotuottajat Laura Salonen 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja arja.blom@sll.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Pikkukajava on sekä runsas että uhanalainen. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. 2/2019 SUOMEN LUONTO 5 Arktis on kylmään sopeutuneen omintakeisen ja sinnikkään elämän tyyssija. no. LUONNONYSTÄVÄN YKKÖSLEHTI
Suomestakin tuttu brittiyhtiö Bluejay Mining aikoo siellä saavuttaa muutamassa vuodessa miljoonan tonnin vuosituotannon. Arktis on ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisen toimien takia uhatumpi kuin koskaan. ANNA RIIK ON EN. n 6 SUOMEN LUONTO 2/2019 HEIKKI VASAMIES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.. Siksi syvennymmekin tässä numerossa Arktikseen. Lappiin suunnitellun Jäämeren radan taustalla on kestämätön ajatus arktisen kaivos-, kaasuja öljyteollisuuden tuotteiden läpikulkureitistä, vaikka hankkeelle yritetäänkin kovasti keksiä ja muotoilla muitakin etuja. Alueen reunavaltiot ovat kuitenkin hamunneet aluevaltauksia arktisilla merialueilla paljon kauempana rannikolta kuin YK:n merioikeusyleissopimuksen mukainen 200 merimailin talousvyöhyke sallisi. Kaivosbuumi on päällä ja hankkeille löytyy rahoittajia, mistä Grönlannin talous toki hyötyy. Jo tänä vuonna alkanee massiivinen ilmeniitin louhinta Luoteis-Grönlannissa Dundaksessa. Idea arktisen öljynporauksen tukitoimista suomalaisella jäänmurtajakalustolla ei sekään kirvoita hurraahuutoja. Kellekään ei tunnu tulleen mieleen, että tästä valtioiden rannikkovesien ulkopuolelle jäävästä ei-kenenkään-maasta voitaisiin hyvin muodostaa arktinen merten suojelualue. PÄÄKIRJOITUS Uhattu Arktis SUOMELLA ON ARKTIKSELLA roolinsa sekä hyvässä että pahassa. Tanskan hallinnoiman alueen mineraalivarat ovat merkittävät, ja vetäytyvä jää helpottaa niiden hyödyntämistä. JA RI KO ST ET Arktisen luonnon arvo kyllä tunnustetaan kaikissa alueen valtioissa, mutta se ei tunnu estävän niitä nakertamasta sitä pala palalta erilaisten hankkeiden kautta. Itsenäisyyttä havitteleva Grönlanti on tulevaisuutta ajatellen suurin kysymysmerkki. Ilmastonmuutoksen torjunta ei kestä enempää fossiilisia polttoaineita, ja jo siksi arktiset öljyvarannot pitäisi jättää käyttämättä. Nyt öljyn hinta on nousussa, mutta vielä toistaiseksi porauksia ei ole tehty niin sanotulla talvijään alueella. Onneksi öljynporaus napa-alueella on ollut öljyn matalan markkinahinnan ja korkeiden tuotantokustannusten takia kuvaannollisestikin jäissä. Euroopan köyhimpiin alueisiin kuuluva Grönlanti yrittääkin vauhdittaa talouttaan turismin ja kaivostoiminnan avulla. Paikka on lähellä Melvillenlahden luonnonpuistoa, sarvivalaiden ruokailualuetta, joka on ollut suojeltu vuodesta 1989. Kiina on rahoittanut grönlantilaisia kaivoshankkeita avokätisesti, ja myös brittiläiset, australialaiset sekä kanadalaiset kaivosyhtiöt odottavat innolla lentokenttien, teiden ja muun infrastruktuurin valmistumista. Häviäjä on arktinen luonto
Pitkän talven jälkeen kutuun valmistautuva ahven saalistaa ahkerasti. 2/2019 SUOMEN LUONTO 7 Luonnonkalenteri P öllöjen soidin on nyt huipussaan, ja pimeydestä kantautuva huhuilu kirittää mielikuvituksen herkästi laukalle. Narraa ahvenia KEVÄTKUTUISET kalat, kuten ahven, aktivoituvat jään ohetessa ja valon päästessä sen alle. Ole mahdollisimman ääneti, jotta voit kuulla kaukaisetkin huhuilut. Lehtopöllöä kutsutaan kissapöllöksi sen naukuvan kutsuäänen vuoksi. Pidä aina naskalit käyttövalmiina kaulalla ja muista, että jään paksuus voi vaihdella paljon pienelläkin alueella.. Kuuntele etukäteen tallenteita eri lajien äänistä ja ota selvää elinympäristöistä: varpuspöllö viheltelee vanhoissa kuusimetsissä, kun taas väräjävästi huhuileva lehtopöllö viihtyy peltojen ja puistoalueiden laitamilla. Laulu on kevään merkki ja siitä onkin syntynyt vanha sanonta: Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle. Pakkaa siis reppuun tapsit ja tasurit ja lähde koettamaan kalaonneasi. Valmistaudu retkeen kuuntelemalla pöllöjen ääniä osoitteessa www.suomenluonto.fi/pollot. Muuttolintujen saapumista tilastoimalla saadaan arvokasta tietoa muun muassa lauhtuvan ilmaston vaikutuksista kevät muuton ajankohtaan. 16.3. Seisoskellessa tulee herkästi vilu, joten pöllöretkelle kannattaa pukeutua jopa liioitellun lämpimästi. Milloin kuulet ensimmäisen kuovin. Siten et myöskään tule häirinneeksi soidinta. Odota tyyntä ja poutaista yötä, sillä pöllöt eivät vaivaudu soitimelle, jos tuuli vie äänet mennessään. T O IM IT TA N U T A N N A T U O M IN E N / K U V IT U S JU H A IL K K A Kuuntele pöllöjen huhuilua TÄHÄN AIKAAN VUODESTA pajunkissat alkavat pörhistää turkkiaan, talvi taittuu ja päivä voittaa yön. Yksi aloittaa iltahämärissä, toinen vasta sydänyöllä. Salaperäisten lintujen kuuleminen on pysäyttävä kokemus, hämärään uskaltautumisen arvoinen. LÄHDE RETKELLE AAMUTUIMAAN — PÄIVÄN NOUSTESSA HANKI ALKAA JÄLLEEN UPOTTAA. Metsän suojassa viihtyvät pöllöt tarvitsevat aukeita paikkoja saalistukseen, joten suunnittele reittisi sellaiselle alueelle, josta löytyy näitä molempia. Lintutieteelliset paikallisyhdistykset ja muut harrastejärjestöt järjestävät asiantuntijan vetämiä retkiä parhaille kuuntelupaikoille. Suomeen saapuu keskimäärin kevään ensim mäinen kuovi. KEVÄTAURINGOSSA PEHMENTYNYT LUMEN PINTA JÄÄTYY YÖN PAKKASILLA KOVAKSI KESTOHANGEKSI, JOKA TARJOAA ESTEETTÖMÄN KULUN MIHIN VAIN. HELMIJA MAALISKUUSSA LÄMPÖTILA SAHAA NOLLAN MOLEMMIN PUOLIN. Odottamiseen vaaditaan kärsivällisyyttä, eikä palelijan pinna kestä kovin pitkään. VINKKI Pidä kiikarit käden ulottuvilla ja tarkkaile etenevää kevättä. Termarillinen kuumaa juotavaa ei ole pahitteeksi. VINKKI Osallistu ohjatulle pöllöretkelle. Pysähtele välillä kuuntelemaan useammaksi minuutiksi kerrallaan. Matkaan voi lähteä autolla, jalan, hiihtäen – mikä itselle tuntuu mieluisalta. Merkitse lintuhavaintosi ylös tietokantaan tiira.fi, jolloin niitä voidaan hyödyntää tutkimustyössä. Rohkaise siis mielesi ja lähde öiselle pöllöretkelle. Kuovi kuuluttaa paluutaan pellon laidalla ja sen helisevä huuto kiirii kauas. VINKKI Ole tarkkana liikkuessasi jäillä! Kevään koittaessa jää puikkoontuu ja heikkenee erityisesti rantaviivassa ja virtapaikoissa
TIESITKÖ. Lähes koko maassa lumensyvyys helmikuussa on pudonnut keskimäärin 4–6 senttiä vuosikymmenessä, eli jopa 10–20 senttiä vuoteen 1961 verrattuna. Lumensyvyyden Suomen ennätys 190 senttiä mitattiin Kilpisjärvellä 19.4.1997. ”Tulokset olivat ilmastomallien ennusteiden mukaisia. LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT USEAN niukkalumisen talven jälkeen Etelä-Suomen hanget ovat nyt keskimääräistä korkeammat. Lumipeite on ohentunut ja talvilämpötilat nousseet”, kertoo tutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitokselta. Sen sijaan pohjoisessa lunta on tänä talvena ollut normaalia vähemmän. Tuoreen Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan lumensyvyys on ohentunut ajanjaksolla 1961–2014. Etelä-Suomen runsaat lumet ovat kuitenkin satunnaista vaihtelua, sillä lumipeite on jo ollut pitkään ohenemaan päin. Tammikuun lopussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin yli 50 senttiä lunta, mikä on kaksinkertainen määrä vuosien 1981–2010 keskiarvoon nähden. Etelä-Suomessa lumi sulaa yhä useammin pian satamisen jälkeen, sillä talvet ovat lauhtuneet. TEKSTI RIIKKA KAARTINEN / KUVA JORMA LUHTA 8 SUOMEN LUONTO 2/2019. Etelä-Suomen lisäksi lumikerros on ohentunut eniten Keskija Länsi-SuoLumipeite hupenee T O IM IT TA N U T R II K K A K A A R T IN E N Lunta on Etelä-Suomessa nyt runsaasti, mutta viime vuosikymmeninä lumen määrä on vähentynyt kaikkialla Suomessa
Siksi on hämmästyttävää, että vasta nyt Suomen kaikki eliölajit on ensi kertaa koottu yhdeksi listaksi. Monet sieniryhmät ovat vielä huonosti tunnettuja. n Vuotuinen suurin lumensyvyys on ohentunut 85 prosentilla Suomen alasta. Lumioloihin vaikuttavat eniten lämpötila ja sadanta. Se tiivistää hankea”, Luomaranta kertoo. RIIKKA KAARTINEN Lähteet: Tea von Bonsdorff ja Henry Väre, Luonnontieteellinen keskusmuseo, The American Naturalist (2007), IMA fungus (2018) PE KK A M A LIN EN / LU O N N O N TIE TE EL LIN EN KE SK U SM U SE O / CC BY SA 4.0 Donacia bicolor ruoko kuoriainen elää kosteikoilla. Maallemme uusia sieniä löytyy vuosittain muutamista kymmeniin eri lajeihin. Hupeneminen johtuu lisääntyneistä vesija räntäsateista sekä kohonneista kevätlämpötiloista. Uusin listalle lisätty laji on vuonna 2009 Mallan luonnonpuistosta Kilpisjärveltä löytynyt pikkulehdokki. 7807 SIENILAJIA tiedetään esiintyvän maassamme. Tutkijat ovat pohtineet miksi hyönteisten lajirunsaus on ylivoimaisesti suurin muihin eläimiin verrattuna. Se, että lumipeite ei ole kasvanut lisääntyneistä lumisateista huolimatta johtuu siitä, että kohonneiden lämpötilojen takia vesija räntäsateet ovat lisääntyneet. Myös lumipeitteinen aika on lyhentynyt lähes kaikkialla Suomessa. 23 786 HYÖNTEISTÄ on tavattu Suomesta. Uusin listalle lisätty laji on vuonna 2009 Mallan luonnonpuRIIKKA KAARTINEN Luonnontieteellinen keskusmuseo, The American 2/2019 SUOMEN LUONTO 9 PE KK A M A LIN EN / LU O N N O N TIE TE EL LIN EN KE SK U SM U SE O / CC BY SA 4.0 ruoko kuoriainen elää kosteikoilla.. Vuotuinen suurin lumensyvyys on ohentunut 85 prosentilla Suomen alasta, eniten länsirannikolla. kuuluu Suomen lajiskasviheimo on asterikasvit, joihin muun muassa voikukat kuuluvat. Keskitalven lumipeitteessä ei havaittu muutoksia, vaikka lumisateet runsastuivat. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan ruokasienenäkin tunnettu rusakkonuljaska osoittautui DNA:n avulla viideksi eri lajiksi. Yksisoluisia tumattomia eliöitä, kuten bakteereja, lista ei sisällä. IHMINEN JA 42 050 MUUTA LAJIA SUOMI KUULUU lajistoseurannassa maailman huippumaihin. Aikaisemmin lajitieto oli hajallaan eri eliöryhmien asiantuntijoilla. 4253 KASVIA kuuluu Suomen lajistoon. Nykytiedon mukaan se johtuu siitä, että hyönteiset ovat evolutiivisesti vanha ryhmä. Sade lisää ilmakehän kosteutta, ja kosteuden nousu lisää sateita entisestään. Ne alkoivat kehittyä yli 320 miljoonaa vuotta sitten, joten aikaa uusien lajien syntymiseen on ollut esimerkiksi nisäkkäisiin verrattuna noin kuusi kertaa enemmän. ”Tämä oli yllättävää. Pohjois-Suomessa lumensyvyys on ohentunut vain keväällä. Maamme suurin kasviheimo on asterikasvit, joihin muun muassa voikukat kuuluvat. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja kohonnut lämpötila saa sateen putoamaan taivaalta entistä useammin vetenä. 2/2019 SUOMEN LUONTO 9 A N N E SA A RIN EN / VA ST AV A LO messa erityisesti lopputalvesta ja alkukeväästä. Tutkimus julkaistiin International Journal of Climatology -tiedelehdessä. Luettelon kokoamisen aloitti Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluva Suomen lajitietokeskus vuonna 2013
Alkuvuodesta 2018 yksi pesä oli asuttuna Enontekiöllä, mutta lopputalvesta naalit katosivat. (RK) 20 000 etelänkiislaa kuoli Pohjanmerellä VATTIMEREN RANNALLE Hollantiin on ajautunut helmikuun aikana 20 000 kuollutta etelän kiislaa. Kaikkein alttiimpia elinympäristöjä vieraslajien valloituksille siellä ovat rannat, rantaniityt ja lähteiköt. Selvityksen mukaan Suomen pohjoisosiin on tähän mennessä levinnyt vain harvoja etelämpänä vakiintuneita haitallisia vieraslajeja. Luonnonvarakeskuksen kokoama selvitys on osa Arktisen neuvoston arktisten alueiden vieraslajistrategiaa ja toimintaohjelmaa. Suomen luonnonsuojeluliitolla on käynnissä vieraslajihanke, jossa torjutaan vieraslajeja kansalaistoiminnan avulla, pyritään varmistamaan torjuntatyön jatkuvuus ja lisätään kansalaisten tietoisuutta. Tärkeintä on ehkäistä ennalta uusien lajien leviäminen ja poistaa ripeästi vielä harvalukuiset esiintymät. Havainnot vieraslajeista missä päin Suomea tahansa voi ilmoittaa vieraslajit.fi -verkkosivuston kautta. 10 SUOMEN LUONTO 2/2019 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT Saimaannorpat kaivavat lumipesiään SAIMAALLA on nyt runsaasti lunta, minkä ansiosta saimaannorpille ei tarvitse juurikaan kolata apukinoksia pesäpaikoiksi. Löytyneitä lajeja ovat muun muassa komealupiini, jättipalsami ja kanadanvesirutto. Merkittävimmät uusien vieraslajien leviämistavat liittyvät koristekasvien viljelyyn sekä uusiin väylähankkeisiin, kuten Jäämeren rataan ja Koillisväylän avautumiseen meriliikenteelle. Sopulien ja myyrien määrä paljastuu keväällä lumien sulettua. Lisäksi satoja nälkiintyneitä lintuja on pelastettu kuntoutettavaksi. Norpille tulisi antaa pesimärauha helmikuusta huhtikuulle, jolloin liikkumista suurten selkävesien saarien ja luotojen läheisyydessä tulisi välttää. Tärkeää on myös lisätä paikallisten asukkaiden tietoisuutta vieraslajeista ja niiden leviämistavoista, sekä kannustaa ilmoittamaan vieraslajihavainnot eteenpäin. Selvityksessä arvioitiin mahdollisesti pohjoiseen levittäytyvien vieraskasvilajien lisäksi myös kala-, lintuja nisäkäslajien sekä rapuruton levinneisyyttä. Hanke keskittyy kasvien, kuten jättiputken, jättipalsamin ja keltamajavankaalin torjuntaan. Naaleja oli 2000luvun alussa vain 40–60 yksilöä. Ilmaston lämpenemisen myötä yhä useamman vieraslajin on mahdollista levittäytyä myös maamme pohjoisimpiin osiin. Yhtä mittavia meri lintujen joukkokuolemia ei ole Pohjanmerellä nähty 30–40 vuoteen. MARKUS SEPPÄLÄ Tuore selvitys arktisten alueiden vieraslajeista M AG N U S VO N W RI GT H. Tuntureille syntyi yhteensä 114 pentua, ja aikuisia naaleja arvioidaan olevan vähintään 300. METSÄHALLITUS teki viime vuonna yli 350 tarkastuskäyntiä lähes 250 naalinpesälle. Syy lintujen joukkokuolemaan on epäselvä, mutta huonon sään ja rahti laivaonnettomuuden epäillään vaikutta neen siihen. Viime vuosien vähälumisina talvina yhteensä 300 vapaaehtoista ovat kolanneet norpille apukinoksia. Vieraslajien tarkoituksellista levittämistä, kuten puronieriän istutuksia jokiin, tulisi vähentää. (RK) Tuoko sopulivuosi naalit takaisin. KeskiRuotsin ja Norjan naaleilla oli viime kesänä erinomainen pesimävuosi. Tuulen kasaamat lumikinokset luotojen ja saarten tuntumassa ovat norpan luonnollisia pesäpaikkoja. Sivuilta löytyy myös ajankohtaista tietoa vieraslajeista ja apua lajien tunnistamiseen. Norpat etsivät pesäpaikkansa tammi–helmikuussa. (RK) M AU RI TI U S IM AG ES GM BH / A LA M Y ST O CK PH O TO LUONNONVARAKESKUS kokosi ensimmäistä kertaa tiedot Suomen arktiselle alueelle levinneiden vieraslajien levinneisyydestä, leviämisväylistä sekä niiden uhkista luonnolle ja ihmisille. Pesän hylkääminen saattoi johtua heikosta myyrä ja sopulivuodesta. ”Nyt sopuli ja myyrätilanne saattaa parantua, sillä loppusyksyllä ja alkutalvella jyrsijöitä nähtiin normaalia enemmän”, ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksesta kertoo. Istutusten suunnittelussa pitäisi myös arvioida yllättävän leviämisen riskejä alkuperäisille lajeille. Vuosi sitten kinoksia kolattiin 280, vuosina 2014–2018 yhteensä lähes 1000. Vieraskasvilajeja on löytynyt Lapissa lähinnä kylien liepeiltä ja liikenneväylien varsilta. Poikaset syntyvät helmi kuussa, minkä jälkeen norppaemo imettää kuuttia pari kuukautta
Huonoina vuosina lintuja pesii maassamme vain tuhatkunta paria, hyvinä jopa 4000. Sitten valkoinen lintu ottaa muutaman askeleen ja jähmettyessään se miltei katoaa lumiseen taustaan. Toisaalta ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen voi pikkuhiljaa ajaa kiirunan Suomen tuntureilta kohti Skandien korkeampia huippuja. Tuulenpieksemiltä se löytää ravinnokseen vaivaiskoivujen ja pajujen silmuja. Silloin se syö tunturikoivujen silmuja puun uloimmilla oksilla taiteillen. Esimerkiksi Norjassa kiirunoita on arvioitu pesivän useita satoja tuhansia pareja. RIIKKA KAARTINEN M A RK U S VA RE SV U O IL M IÖ M ÄI ST Ä. Vähän kuin kuiva ovensarana, tai pullossa kiertyvä korkki. Suuret vaihtelut parimäärässä ovat kiirunalle tyypillisiä. Viime vuosina kiirunoita on ollut vähän, mutta viime kesän onnistuneiden pesintöjen perusteella niiden määrä saattaa taas olla kasvussa. Tuulessa kyyristelevästä hahmosta erottuvat lähinnä musta nokka, silmä ja niiden välissä kulkeva juova, eli ohjas. Kun tuuli puhaltaa lumet pois lakialueilta, kiiruna palaa paljakalle. Suomessa kiirunan narinaan törmää useimmin Utsjoen ja Enontekiön tunturiylängöillä. Lintu on kiirunakoiras. Jos lunta sataa paljon, kiiruna siirtyy hieman alemmas tunturiin. Se viihtyy paljakoilla ja rakkakivikoiden tuntumassa. Kiiruna kuuluu tuntureiden karaistuneimpiin lajeihin. Naaraalta ohjasjuova puuttuu. Sitten lintu räpsähtää lentoon ja häviää harjanteen taakse. Siellä suurin osa Fennoskandian kiirunoista pesiikin. Kuin ruosteinen sarana 2/2019 SUOMEN LUONTO 11 ENSIN KUULUU venytetty narina
ARKTIS MUUTTUU Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat nykytahtia, maapallon keskilämpötila tulee nousemaan kuvan pahimman ennusteen mukaan vuosiin 2081–2100 mennessä liki neljä astetta. Vuoden keskilämpötila maaalueilla on jo sadan viime vuoden aikana noussut siellä kaksi astetta ja talvet neljä astetta. ARKTIS JA RI KO ST ET 1 1,5 2 3 4 5 7 9 11 AT TE K A RT TU N EN , LÄ H D E IP CC P O H J O I S N A PA N A P A P I I R I NORJA RUOT SI ISLANT I GR ÖN LA NT I HUIPPU VUO RET Ba ren tsi nm er i KA N AD A AL AS KA VENÄJÄ Itä-Siperian meri SUO MI VE NÄ JÄ Jään raja syyskuu 2018 Koillis-Grönlannin kansallispuisto Jään rajan keskiarvo syyskuut 1981–2010 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 12 SUOMEN LUONTO 2/2019. 12 SUOMEN LUONTO 2/2019 P O H J O I S N A PA N A P A P I I R I NORJA RUOT SI ISLANT I GR ÖN LA NT I HUIPPU VUO RET Ba ren tsi nm er i KA N AD A AL AS KA VENÄJÄ Itä-Siperian meri SUO MI VE NÄ JÄ Jään raja syyskuu 2018 Koillis-Grönlannin kansallispuisto Jään rajan keskiarvo syyskuut 1981–2010 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Arktinen ilmastonmuutos koskettaa meitäkin – kuuluuhan Suomen pohjoisin osa arktiseen alueeseen. Muutokset napa-alueella vaikuttavat koko maapallon ilmastojärjestelmään, mutta nopeimmin muuttuu Arktis. Arktisella alueella lämpeneminen on nopeampaa. Muutos on esitetty suhteessa jakson 1986–2005 keskiarvoon. Seuraavilla sivuilla tutustumme havaittuihin muutoksiin Grönlannissa, Huippuvuorilla, Pohjois-Norjassa sekä Tunturi-Lapissa
Siitä on suojeltu noin 10 prosenttia. s. maisemansuojelualue luonnonvarojen kestävä käyttö sallittu Arktinen merijää on suppeimmillaan syyskuussa. 34–39 ZAC KEN BER G: Mu rsu jen ja kär päs ten jälj illä s. Tämä minimijääpeite on nykyään dramaattisesti pienempi kuin pitkäaikainen keskiarvo. 14–23 BÅTS FJORD: Miten käy merilintujen. Arktis on laajuudeltaan noin 30 miljoonaa neliökilometriä. 14– 23 HUIPPU VUORET: Tuhannen jää tikön saaret s. 28–32, 40–44, 46–51 P O H J O I S N A PA N A P A P I I R I NORJA RUOT SI ISLANT I GR ÖN LA NT I HUIPPU VUO RET Ba ren tsi nm er i KA N AD A AL AS KA VENÄJÄ Itä-Siperian meri SUO MI VE NÄ JÄ Jään raja syyskuu 2018 Koillis-Grönlannin kansallispuisto Jään rajan keskiarvo syyskuut 1981–2010 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 2/2019 SUOMEN LUONTO 13. 24–27 KILPIS JÄRVI: Kasvit, tunturi pöllö ja naali s. K A RT TA : AT TE K A RT TU N EN / LÄ H TE ET : SU O JE LU A LU EE T CA FF 20 17, JÄ Ä R A JA M EE RE IS PO RT A L.D E SCORES BY SUND: Sarvivalaita tutkimassa s. 12 viime vuotta jääpeite on ollut niukimmillaan. 2/2019 SUOMEN LUONTO 13 P O H J O I S N A PA N A P A P I I R I NORJA RUOT SI ISLANT I GR ÖN LA NT I HUIPPU VUO RET Ba ren tsi nm er i KA N AD A AL AS KA VENÄJÄ Itä-Siperian meri SUO MI VE NÄ JÄ Jään raja syyskuu 2018 Koillis-Grönlannin kansallispuisto Jään rajan keskiarvo syyskuut 1981–2010 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X ARKTIS MUUTTUU Arktiksen suojelualueet luonnonpuisto erämaaalue kansallispuisto luontotyyppien tai lajien sa
Kävimme selvittämässä tilannetta Grönlannissa ja Huippu vuorilla. Matka ARKTIK SELLE 14 SUOMEN LUONTO 2/2019 ARKTIS TEKSTI RIIKKA KAARTINEN, JOHANNA MEHTOLA JA ANTTI HALKKA / KUVAT LARS HOLST HANSEN, PAULA HUMBERG, JARI KOSTET JA MIA RÖNKÄ. 14 SUOMEN LUONTO 2/2019 Arktisen alueen eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet äärimmäisiin oloihin, mutta ilmaston lämmetessä maailman laidan eko systeemit ovat uhattuina
2/2019 SUOMEN LUONTO 15 ARKTIK SELLE ARKTIK SELLE 2/2019 SUOMEN LUONTO 15 GRÖNLANTI | Lämmönhukan vähentämiseksi napajäniksen korvat ovat lyhyemmät kuin muilla jänislajeilla. LA RS H O LS T H A N SE N
Näkymät lentokoneen ikkunasta eivät näytä lupaavalta. ”Kaikkein merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama muutos Zackenbergissa on äärimmäisten sääolojen lisääntyminen”, kertoo tutkimusaseman tieteellinen johtaja Niels Martin Schmidt Aar husin yliopistosta Tanskasta. Edellisellä tutkimusmatkallani kesällä 2016 tilanne oli päinvastainen: saapuessani asemalle kesäkuun puolivälissä kasvit olivat monin paikoin jo täydessä kukoistuksessa ja kärpäset pörräsivät. Kevään tulo on aikaistunut kymmenellä päivällä vuosien 2000–2013 välillä, ja syksy tulee 11 päivää aikaisemmin. LONGYEARBYEN, HUIPPUVUORET 7.8.2018 | Pikkuruinen Longyearbyenin kylä näyttää lentokoneen ikkunasta siltä kuin se olisi tipahtamaisillaan viereiseen Isfjordeniin. Noin 3000 asukkaan kylää ympäröivät korkeat vuoret ja sen taustalla välkkyy Longyearbreen-jäätikkö. Siitä ottivat selvää Suomen Luonnon toimittajat Riikka Kaartinen tehdessään tutkimusta Grönlannissa ja Johanna Mehtola vieraillessaan Huippuvuorilla. Lunta on kesällä 2018 poikkeuksellisen paljon, vaikka on jo kesäkuun loppu. Grönlanti ei ehkä kuulosta hyönteistutkimuksen keitaalta, koska 85 prosenttia maasta on jään peitossa. Tarkoitukseni on kerätä viimeiset aineistot pölyttäjähyönteisiä ja kukkakasveja koskevaa tutkimustani varten. ”On keväitä, joina lunta ei ole lähes lainkaan, ja on erittäin runsaslumisia keväitä”, Schmidt kertoo. Harva tietää, että tällä maailman suurimmalla saarella elää satoja lajeja hyönteisiä ja muita selkärangattomia. 16 SUOMEN LUONTO 2/2019 M aapallon ilmastohistoriassa on kääntynyt uusi sivu, johon jää vahva ihmisen jälki. Kasvukauden pituus on siis pysynyt ennallaan, mutta se on aikaistunut. Zackenbergissa tutkittiin lumen sulamista vuosien 1998–2014 välillä. Miten muutos näkyy maailman herkimmissä ekosysteemeissä Arktiksella. Ovatko kukat nousseet ja hyönteiset kuoriutuneet. GRÖNLANTI | Myski härkä kuuluu Zacken bergin näkyvimpiin lajeihin. ”Monen ihmisen on vaikea käsittää tätä, koska tiettyyn suuntaan tapahtuvat muutokset on helpompi ymmärtää.” Zackenbergissakin havaittiin ensin, että keväinen lumipeite ohenee vuosi vuodelta. Kesän 2018 paksu lumipeite löi kaikki aikaisemmat ennätykset. Tutkijat havaitsivat, että vähälumisilla lakialueilla ja jyrkillä etelärinteiltä sulaminen on aikaistunut entisestään, toisin kuin notkelmissa, missä lunta on paljon. ZACKENBERG, GRÖNLANTI 26.6.2018 | Nousen pieneen punavalkoiseen Twin Otter -lentokoneeseen Islannin Akureyrissä. Kesällä härät laiduntavat rehevillä letto soilla ja keräävät energia varastoja talven varalle. Onko lumi ehtinyt sulaa mistään. Syksy tekee tuloaan poikkeuksellisen lämpimän ja sateisen kesän jälkeen. Määränpää on Zackenbergin tutkimusasema Koillis-Grönlannissa. Kevätlumi väheni vuodesta 1995 alkaen vuosikymmenen, kunnes kymmenisen vuotta sitten tilanne muuttui vaihteluksi ääripäästä toiseen. LA RS H O LS T H A N SE N 16 SUOMEN LUONTO 2/2019
Ilmaston lämpeneminen koskettaa jo saarten ikiroutaista sydäntä, ja paalutukset pitäisikin tulevaisuudessa ulottaa kuuteen metriin. Siksi lähes kaikkien rakennusten alla on kahden metrin paalutus. Vastaavia määriä on tiedossa Välimereltä, jonka rannikkoalueilla elää 450 miljoonaa ihmistä. Tutkijat ovat löytäneet suuria määriä mikromuovia merivedestä muun muassa Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Vuorien rinteet vihertävät nyt erityisen paljon, ja jäätiköltä virtaa sulamisvettä leveänä suistona kylän ohitse mereen. ZACKENBERG, GRÖNLANTI 6.7.2018 | Heinäkuun alku on lämmin, ja kesä saapuu rynnien. Miten härkien käy, jos heinä ei ehdi kasvaa lyhyen kesän aikana. Siellä muovihiukkasten ympärille alkaa muodostua jäätä. Tänne, pomminvarmana ja vakaana pidettyyn paikkaan avattiin 2008 siemenholvi, johon oli tarkoitus tallettaa kaikkien maapallon viljelykasvien siemenet. Jäähän kertyykin 15–100 kertaa enemmän mikromuovia kuin sulaan veteen. RIIKKA KAARTINEN JA RI KO ST ET M IA R Ö N K Ä 2/2019 SUOMEN LUONTO 17. Arktis onkin paljastunut valtavaksi mikromuovinieluksi. Monet jäätiköistä kuitenkin sulavat kesäkautena enemmän kuin ehtivät taas talvikaudella jäätyä paljastaen altaan merta ja maata, joka on täällä ympäri vuoden ikiroudassa. HUIPPUVUORET | Longyearbyen on alun perin hiilikaivoskylä. Huippuvuorten alkuperäiset asukkaat, kylmään ja kuivaan ilmastoon sopeutuneet arktisen tundran lajit kuten huippuvuortenunikko, napapaju ja lapinvuokko joutuvat myös ahtaalle, sillä lämpö ja kosteus voivat tulevaisuudessa aiheuttaa maaston heinittymistä sekä sammaleiden valtaan nousua. Jään päällä oleva lumi muuttuu upottavaksi sohjoksi. Vuoren kupeeseen louhitun tyivät, mutta holvi on olHUIPPUVUORET | Monet jäätiköt sulavat kesäisin enemmän kuin ehtivät jäätyä taas talvisin. Siemenet säästyivät, mutta holvi on ollut siitä lähtien remontissa. Atlantilla ja Tyynellä valtamerellä mikromuovia esiintyy 20–80 kertaa vähemmän kuin arktisilla vesillä. Syksyn 2016 ennätysmäiset helteet sulattivat routivaa maata ja holvin uumeniin valui yli kymmenen metriä vettä. Kun merijään sulaminen ilmastonmuutoksen seurauksena kiihtyy, vuosikymmenten aikana jäähän kertynyt muovi vapautuu takaisin mereen. Letto on loppukesällä myskihärkien tärkein ruokailualue, missä ne tankkaavat talven varalle. Laakson pohjalla oleva ravinteikas lettosuo on jääkannen alla. Jäätiköt peittävät Huippuvuortenkin pinta-alasta peräti 60 prosenttia. 2/2019 SUOMEN LUONTO 17 Ilmaston lämpeneminen koskettaa jo saarten ikiroutaista sydäntä. Vuoren kupeeseen louhitun holvin suuaukkoa peittävät nyt pressut, ja työmiehet parveilevat sen pihalla. kaikkien maapallon viljelykasvien siemenet. Lumen sulaessa purot tulvivat ja niitä on hankala ylittää. MIKROMUOVIT KASVAVA UHKA ARKTIKSELLA MIKROMUOVI KULKEUTUU pohjoiseen merija ilmavirtojen mukana. Niitä on saarilla noin tuhat
Vaikka lapinvuokon kukissa vierailee yli 170 eri lajia, on hämmästyttävää, että pienehkö kärpänen on ylivoimaisesti muita tärkeämpi. Kärpäskadon takaa löytyy yksi tekiGRÖNLANTI | Loppu kesällä lumet ovat sulaneet ja töppövillat kukoistavat rinnesoilla ja purojen varsilla. Tuoreen kanadalais-tanskalaisen tutkimuksen mukaan Zackenbergin sukaskärpästen yksilömäärä on pudonnut jopa 80 prosenttia vuosina 1996–2014. 18 SUOMEN LUONTO 2/2019. Siksi kukka houkuttelee niitäkin hyönteisiä, joita mesi tai siitepöly ei kiinnosta. Lapinvuokko kasvaa tunturinummilla laajoina mattoina, joten sen kasvustot tarjoavat pölyttäjille paljon ruokaa pienellä maa-alalla. Hyttyset kuoriutuvat koteloistaan ja nousevat siivilleen tuhansista pienistä suolampareista. Lapinvuokon kuppimaiset kukat kääntyvät kohti aurinkoa. Se on poikkeuksellista, ja kasvin kannalta myös riskialtista. Lapinvuokon tärkein pölyttäjä Zackenbergissa on huonekärpäsen sukulaislaji, sukaskärpäsiin kuuluva Spilogona sancti pauli. Se sisältää runsaasti sekä mettä että siitepölyä, pölyttäjille tärkeitä ravinnonlähteitä. Se on yllättävää, sillä yleensä mehiläiset ovat tehokkaimpia pölyttäjiä. Kuitenkin vuoristoissa ja arktisilla alueilla kärpäset ovat tässä toimessa parhaita, sillä mehiläiset eivät pärjää kylmässä ilmastossa. Pölytystutkimuksissa olemme huomanneet, että hyttyset ovat yllättäen yhtä tehokkaita pölyttäjiä kuin pitkälle erikoistuneet kukkakärpäset. Viileässä säässä suojaisa lämmittelypaikka on tarpeen. 18 SUOMEN LUONTO 2/2019 Lettoa ympäröiviltä soraharjanteilta lumet ovat jo sulaneet, ja löydän kukkivia kasveja: lapinvuokkoja, tunturikohokkeja, hanhikkeja ja tunturiunikoita. Sitä, kuinka kärpäskato vaikuttaa muiden kasvien pölytykseen tai niiden siementen elinkykyyn, ei tiedetä. Toistaiseksi Zackenbergin lapinvuokoilla menee kuitenkin hyvin, Spilogona sancti pauli ei ole romahtaneiden lajien joukossa. Pölyttäjien silmissä yksi kasveista on ylitse muiden, Suomen Lapistakin tuttu lapinvuokko. Jos pölyttäjälaji yhtäkkiä romahtaisi, se vaarantaisi kasvilajin säilymisen. Hyönteiselämä alkaa toden teolla vasta juhannuksen jälkeen. Siemeniä ei syntyisi ja perinnöllinen monimuotoisuus kapenisi
Suurin osa maapallon 20 000–30 000 jääkarhusta elää Kanadassa, Huippuvuorilla niitä on noin 300 ympäri vuoden. Jäällä elävien norppien pyytämisen sijaan jääkarhujen pitää löytää uusia saalislajeja kuten merilintuja, hanhia, poroja ja rannalle ajautuneita valaanraatoja. Jäätikkö hohkaa kylmää ja ilma ympärillä muuttuu opaalimaiseksi. Meressä killuu isompia ja pienempiä jäälauttoja ja jäätiköltä kuuluu valtavia rysähdyksiä, kun siitä lohkeavia palasia rymisee jääkylmään veteen. Alueella oli nähty muutamia päiviä sitten jääkarhukin. JA RI KO ST ET JO H A N N A M EH TO LA. Tuon tuosta veneen ohi pyyhältää hieman epäsymmetrisen oloisia tummia lintuja suurine nokkineen, jotka paljastavat ne lunneiksi. Jäämme kauas rannasta ja tähyilemme kiikareilla. Vene kääntyy jo kohti paluumatkaa, kun kippari tähystää jäätikön reunaa. Nordenskiöldbreen-jäätikköä lähestyessämme vene hidastaa ja meri tyyntyy. HUIPPUVUORET | Jääkarhuemo ja pentu nousivat rantaan Norden skiöld jäätikön tuntumassa. Muutoksen nopeus on järisyttävä. Jäätikön edessä uiskentelee satoja myrskylintuja, jotka eivät onneksi tunnu huomaavankaan meitä. ”Polar bears in the water!” Kiikarit haravoivat maisemaa. Linnunpesien tai porojen perässä ramppaaminen vaatii jääkarhuilta paljon voiGRÖNLANT I | Tutkijat selvittävät kokeiden avulla, miten kärpäskato vaikuttaa lapinvuoko n pölytykseen . LONGYEARBYEN, HUIPPUVUORET 8.8.2018 | Illan suussa suuntaan Longyearbyenin satamaan. Edessä on jännittävä venematka Nordenskiöld jäätikön helmaan katsomaan arktista luontoa mereltä. Arktisilla alueilla kärpäset ovat parhaita pölyttäjiä. Kesän keskilämpötila on noussut noin asteella vain 18 vuoden aikana ja lumen sulaminen aikaistunut alavilla mailla lähes viikolla. jä: kohonnut kesälämpötila. Koillistuuli on näillä leveysasteilla kipakka ja puhurit heittävät suolaisia pärskeitä veneen laidan yli kasvoille. Veneen kannella on hiljaista, sillä kaikki keskittyvät karhujen taipaleeseen siihen asti, kunnes määrätietoinen emo johdattaa pentunsa kumpuilevan maaston suojaan. Matkalla voisimme nähdä myös vilauksia maitotai ryhävalaista. Vedestä erottuu kaksi valkeaa täplää: jääkarhuemo kipuaa rannalle ja poikanen seuraa perässä. LA RS H O LS T H A N SE N PA U LA H U M BE RG HUIPPUVUORET | Longyearbyenin kylän ulkopuolella on jääkarhuvaara. Ne eivät niinkään välitä jäätiköiden sulamisesta, mutta merijään aikainen sulaminen aiheuttaa niille hankaluuksia ruuan hankintaan
Puolitoista kilometriä pitkä hiekkainen saari sijaitsee Youngin vuonon suulla, kun Zackenberg sijaitsee saman vuonon perukoilla, kaukana avomerestä. ”Olemme havainneet Huippuvuorten karhuja tutkiessamme, että erittäin huonojäisen talven jälkeen karhut ovat laihempia ja niiden PCB-pitoisuudet ovat korkeampia kuin tavallisen jäätalven jälkeen. Ihmettelemme mahtavatko nämä selvitä lainkaan siivilleen ennen talvea. Elinalueiden kaventumisen lisäksi tätä ravintoketjun terävintä huippua uhkaavat ruuan hupeneminen sekä ympäristömyrkyt kuten PCB-yhdisteet ja per. Löydämme kymmeniä munaja poikaspesiä. Ilma täyttyy varoittelevista ja kimppuun syöksyvistä lokeista ja tiiroista. Seisomme kuivapuvuissa lähtövalmiina Zackenbergin satamassa. ”Per. Työnnämme veneen vesille matalan vuorovesirannan halki ja pääsemme matkaan. Suomessa lokkien ja tiirojen poikaset ovat heinäkuun lopussa jo lentokykyisiä. Määränpäämme on Sandøn saari noin 30 kilometrin päässä. 20 SUOMEN LUONTO 2/2019 20 SUOMEN LUONTO 2/2019 mia, eikä saaliista saa yhtä paljon energiaa kuin hylkeistä, joilla on paksu rasvakerros. Tehtävänämme on ensin laskea Sandøllä pesivien tiiralokkien ja lapintiirojen munien ja poikasten määrä. uorikemikaalitehtaan läheisyydessä Kiinassa”, kertoo tutkija Heli Routti Norjan Polaari-instituutista (Norwegian Polar Institute). Kun veneen keula viimein uppoaa Sandøn rantahiekkaan, olen täynnä jännitystä. Teemme laskennan mahdollisimman nopeasti, ja kukin huutaa kirjurille löytämänsä pesät. uorattujen yhdisteiden pitoisuudet ovat jääkarhujen veressä yhtä korkeita kuin ihmisten, jotka asuvat maailman suurimpiin kuuluvan per. Laskennan jälkeen 20 SUOMEN LUONTO 2/2019. Pesimäkoloniassa vierailu saa linnut paniikkiin. Tämä johtuu PCB-yhdisteiden kertymisestä rasvaan ja siitä, että ne laimenevat karhun lihoessa.” ZACKENBERG, GRÖNLANTI 31.7.2016 | Heinäkuun viimeisenä päivänä 2016 vuorovesi on korkeimmillaan aamuyhdeksältä. Tätä reissua olen odottanut viikkoja. uoratut yhdisteet, joita saattaa vapautua myös sulavasta jäästä. Satama on juhlallinen nimitys rantakaistaleelle, jolla seisoo ruostunut kivillä täytetty tynnyri ja rikkinäinen lautakyltti. Saarella elää kaksi arktista erityisasukasta, jotka olen pitkään haaveillut näkeväni: tiiralokki ja mursu. Kävelemme saaren toiselle laidalle, missä kuuden hengen porukkamme järjestäytyy riviin. Haravoimme systemaattisesti yhtenä rintamana alueen, jolla linnut pesivät