suomalaiset ja arktis. pöllöt. 6 t , n o lu lu kou teemana luontokuva TYKKYMETSÄN ihmeellinen valo Lassi kujala kuvaa kotinurkillaan SINI SAARELAN Arktis 2 Irtonumero 8,50 € Pöllöt äänessä 21.2.2014 Hyvä myyrävuosi etelässä innostaa pöllöt pesimään.. Luontokuvaaja lAssi kujala. sau . SUOMEN LUONTO 2 | 2014 härkäsimppu. susien liikkeet. tykkymetsien taika. täpläverkkoperhonen. sukellus kelppimetsään. v u 9 ok s
”Otin tämän kuvan sinisorsasta digipokkarilla toimistoni ikkunasta Helsingin Hernesaaressa viime maaliskuussa”, hän kertoo.. kevättalvi Jäälintu kuva Vesa Huttunen Teksti Jorma Laurila Arkkitehti, luontokuvaaja Vesa Huttunen tunnetaan vahvoista sommitelmistaan ja muutenkin persoonallisesta kuvaustyylistään
Poronhoidon takia suuri osa Suomesta on susilta pois, ja siksi eteläinen, läntinen ja itäinen Suomi ovat avainasemassa suojelussa. Kuvauskohteet hän löytää kotikulmiltaan. Esko Kuusisto kiteyttää jäisten muotojen taustat. Eri asia ovat pihoihin varta vasten tulevat sudet. Ei susien paikka tietenkään ole pihoilla, vaan ihanteellisimmin erämaissa omissa laumoissaan. Kohtasimme laella ja sain useita kuvia. lassi kujala Pääkirjoitus ”Löysin päivän tärkeimmän kuvauskohteen sattumalta. 14 Härkäsimppujen koiraat osallistuvat jälkeläisten hoitoon. Susi on luonnostaan arka, ja ihmisten nurkissa pysyttelevä, peloton susi on jollain tavalla sairas. 30 Kuvaajan reviirillä Luontokuvaaja Lassi Kujalalla on aina 24 Suomen pöllöt Opi tunnistamaan kymmenen lajiamme. 14 Simppu sentään! 26 Kylmät muodot Hydrologi Härkäsimput kutevat parasta aikaa. Ihannetilaa ei useinkaan saavuteta, joten silloin on etsittävä muita vaihtoehtoja. Ääripäät ovat kaukana toisistaan, joten yhteisiä linjauksia on ollut vaikea löytää. 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 29 Raevaara 49 Kauppinen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen avoin pantasusiseuranta oli tarkoitettu metsästäjien avuksi, jotta sudet eivät tappaisi heidän ajossa olevia koiriaan. 16 Pöllöjen yö Nyt on mainio tilaisuus nähdä ja kuulla pöllöjä. Yrityksiä suden ja ihmisen rinnakkaiseloon on tehty. Myös Länsi-Suomeen palkattu susisovittelija on hieno idea ja kokeilu on tuonut hyviä tuloksia. Mitä enemmän susista on pätevää tietoa, sitä onnistuneempia ratkaisuja voidaan löytää. vakiot sesonki meneillään. Hyvästä palvelusta jouduttiin kuitenkin luopumaan, koska salametsästäjät käyttivät sitä hyväkseen. Pelko on varmasti aitoa, mutta perusteeton pelko pitäisi saada hälvennettyä. Kettu perääntyi, mutta pian näin sen uudelleen ja jatkoin kuvaamista. pekka tuuri sirpa pellinen Miten sudelle tassunsijaa. Asutuksen lähellä elävistä susista on nyt saatu tärkeää tietoa: kaikki taajamien liepeillä elävät sudet eivät ole pihasusia. Juuri pantaseurannan kaltaiset innovatiiviset ratkaisut auttaisivat susiongelmaan. Tällaisista susista ei ole haittaa kenellekään. Talviset kettukuvat ovat puuttuneet minulta lähes kokonaan, mutta nyt onnisti.” 4 Suomen luonto Jorma Laurila päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi 2/2014 2/2014 Sisällys Susi jakaa suomalaisten mielipiteitä enemmän kuin mikään muu eläin. Näin kun kettu liikkui kumpareen takana ja menin nopeasti sitä vastaan. Osa niistä vain yrittää päästä mahdollisimman sukkelasti asutuksen ohi väljemmille seuduille
Pieter-Jan D’Hondt Sudet ovat arkoja. www.climatecalc.eu Cert. no. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280?8217, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280?8214, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280?8205, 044?333?5036 Johanna Mehtola, (09) 2280?8274, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 050?523?9631 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280?8201, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Luontokuvaaja Lassi Kujalan matkassa. Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Miten sinä näet kevään tulon. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 2/2014 73. 58 Kelppien viidakossa Hyönteistutkija Jaakko Kullberg etsi täpläverkkoperhosia. Miksi niiden jälkiä sitten löytyy pihoiltakin. 38 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 12/2014 Suomen luonto 5. 46 Pihojen sudet 50 Tykkyretken taikaa Mika Honkalinna nousi lakimetsiin. Suuret ruskolevät muodostavat monimuotoisia metsiä aaltojen alle. 38 Matka viimeiselle ulapalle Jäämerellä alkava öljynporaus voisi romauttaa arktiset ekosysteemit. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_02/2014 Valon paluu Tämä jäälokki edustaa arktista puhtautta, jolle öljynporaus on suuri uhka. Sami Kiuru / vastavalo 36 Perhossuunnistusta Tehtävä Marokossa. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI kansikuva Lapinpöllö tulee myyrien perässä joskus hyvinkin etelään kuten tämä keltasilmä, jonka Vesa Huttunen kuvasi Helsingissä. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. 30 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi 57 Valon paluu Suomen Luonnon kuvakisa
Myyrien herkkua olivat erityisesti syksyllä istutetut kuusentaimet, joista peräti. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. sami kiuru / vastavalo ismo tuormaa P Metsämyyrän poikanen ottaa ensi askeliaan. Myyräkantojen huippuvuosina jyrsijät aiheuttavat taimikoissa huomattavia tuhoja, joten tutkimuksen tuloksia on odotettu kiinnostuneena. Myyrä suosii istutustaimia Luonnonkuusen puolustusyhdisteet ovat peltomyyrälle ikävämpiä kuin istutetun tarjokkaan. Tutkimustulos saatiin vertailemalla luon- taisesti maastossa versoneiden kuusentaimien ja niiden viereen istutettujen, keinollisesti kasvatettujen kuusentaimen maistuvuutta peltomyyrille. Asia on selvinnyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tekemässä myyrätuhoseurannassa. 6 Suomen luonto 12/2014 eltomyyrät suosivat ravintonaan kuusten istutustaimia luontaisesti syntyneiden kuusentaimien sijasta. Tutkimuksen lopputulos on hyvin selkeä. Etelä-Suomeen odotetaan täksi kevääksi myyrähuippua. Ilmiön syynä ovat istutustaimien ja luonnontaimien erilaiset ravinneja puolustusyhdistepitoisuudet
Kysyn saukosta väitelleeltä Risto Sulkavalta, voisivatko Hankoniemen saukot olla pariskunta. Kaikkein korkeimmat typpipitoisuudet – ja toisaalta vähäisimmät stilbeeni-puolustusyhdisteen pitoisuudet – olivat syksyllä istutetuissa kuusentaimissa, ja ne kelpasivat näin myyrille parhaiten. Viime vuosina saukot ovat asuttaneet yhä taajemmin myös Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan vesiä. Hän arvelee, että kyse on ennemmin emosta ja poikasesta, poikanen kun seuraa emoa hyvinkin täyskasvuiseksi asti. Metlan tilastollisen vuosikirjan mukaan istutuksiin toimitettiin vuonna 2012 lähes 110 miljoonaa kuusentainta. Virallinen arvio kokonaismäärästä on silti vain 2500. Saukon romahduksen taustalla olivat pcb-yhdisteet, joiden kieltäminen tuli viime hetkellä. Se on ensimmäinen saukkoni täällä, vaikka olen retkeillyt a lueella pikkupojasta asti, 1970-luvulta. antti halkka Ismo Tuomaa 12/2014 Suomen luonto 7. Männyntaimia istutettiin 51,5 miljoonaa. Turun saaristossa niitä on jo aika ulkona saaristossa. Hylje. Kiikarissa AHTI HALKKA 70 prosenttia kärsi myyrien tekemistä vaurioista. Katselen kaukoputkella läheisen siloluodon rantoja ja erotan liikettä veden ja kallion rajalla. Saukon paluu Vuoden alun päivä Svanvikin lintutornissa Hankoniemellä. Vielä avoimella lahdella uiskentelee telkkälauttoja, näkyy myös joutsenia, koskeloita ja kaunis uivelopari. Seuraavaksi eniten myyrät popsivat keväällä istutettuja kuusentaimia, joista niistäkin noin 40 prosenttia kärsi erilaisia vaurioita. Etenkin syksyn istutustaimista suurin osa voi siis mennä myyrien suihin, joten tutkimustuloksella on suuri taloudellinen merkitys. Koko Suomen saukot vähenivät 1950-luvun jälkeen dramaattisesti. Ilmiön syynä on tutkimuksen mukaan sekä taimien erilainen typpipitoisuus että kuusen fenolisten puolustusyhdisteiden määrissä havaitut erot. Retkeilyni alkuvuodet osuivat juuri aallonpohjaan, jolloin saukko oli hävinnyt rannikolta. Alkukesällä istutettujen kuusentaimien typpipitoisuudet laskivat kesän myötä ja puolustusyhdisteiden määrä kasvoi, joten ne selvisivät syksystä lähtien myöhemmin istutettuja taimia paremmin. Nyt saukko on runsastunut koko Suomessa. Eläin ei tule heti näkyviin, sitten se kapsahtaa kalliolle ja esillä on saukon profiili. Tutkimus kuusentaimituhoista julkaistiin Journal of Chemical Ecology -lehdessä. Kaukoputkelle syntyy ruuhkaa, ja kaverini huomaa, että saukkoja on kaksi. Saukon paluu etelärannikolle ja vähitellen saaristoonkin on tuore asia. Retkiporukkamme on tyytyväinen. Suomen saukkokanta on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. lassi kujala Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujat ovat saaneet Metlan tuoreesta tutkimustuloksesta uuden perustelun suosia luonnonvalintaa keinollisen uudistamisen sijasta. Tutkimuksissa löydettiin myös kaksi uutta kuusen puolustusyhdistettä, joiden pitoisuudet vaihtelivat typpipitoisuuden mukaan. Siis saukkoperhe! Se ilahduttaa, ja samalla Svanvikin luodolla ja muuallakin Suomessa vanhoilla asuinseuduillaan kalastelevat saukot tuovat viestiä siitä, että pahin on ohi ympäristömyrkkyjen kanssa. Sen sijaan luontaisesti syntyneet kuusentaimet eivät juuri maistuneet myyrille, ja niistä vahingoittui vain 20 prosenttia. ”Pahin on ohi ympäristömyrkkyjen kanssa.” Saukko syö pikkukaloja, hyönteisiä ja sammakoita, joskus rapujakin. Kanta on vahvin Keski-Suomen ja Savon virtavesien varsilla. Myyrä- ja hirvituhojen vähäisyys, luontaiseen uudistamiseen liittyvä tiukempi luonnonvalinta, kasvatettavan puun laatu ja ulkoisten kustannusten pienuus puhuvat heidän mielestään yhä vahvemmin luontaisen uudistamisen puolesta
eemeli peltonen / vastavalo riitta vauras Ilveksen on paras tehdä kaksi pentua Synnyttämällä kaksi poikasta ilvesnaaras saa todennäköisimmin maksimoitua elinikäisen jälkeläistuottonsa, kävi ilmi ranskalaisen Lyonin yliopiston tutkimuksessa. Ajallisesti ja alueellisesti vaihtelevissa ravinto-oloissa kolmen pennun imetys onnistuisi harvoin, yhden lähes aina. leveyspiirin eteläpuolella myös järvitaimenen alamitan 60 senttiin. taimennaaras on sukukypsä vasta 60-senttisenä. Silloin Heikki Härmälle juolahti mieleen kotka. Linnun näköaisti keskittyy erityisesti silmän ja nokan yhteistyöhön, jotta lintu saa nokkansa osumaan lähellä oleviin ravintokohteisiin oikealla tavalla ja erehtymättä. Tytin selässä on satelliittilähetin, jonka avulla poromiehet seuraavat sen liikkeitä. olli-pekka karlin Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Olli-Pekka Karlin pitelee Tyttiä. Kumpikin värimuoto kuitenkin säilynee, sillä harmaat pöllöt sietävät ruskeita paremmin pakkasta, mutta ruskeilla on parempi vastustuskyky lintumalariaa vastaan, kertoo lintumalariaa tutkiva Patrik Karell Åbo Akademista. Tavallisesti poromiesten oppaina ovat korpit, jotka raakunnallaan paljastavat raadot. ”Mutta kun korpit huomaavat, että piilo- tamme löydetyt raadot, jotta ne etsisivät uusia, ne lakkaavat raakkumasta.” Lähetintä kokeiltiinkin ensin korpeilla, mutta pienikokoisten laitteiden teho oli heikko, ja korpit olivat taitavia vapautumaan niistä. Muutoksen selittävät 1990-luvun leudot talvet ja ruskean värin dominoiva periytyvyys. Asia on ollut vuoDen kalamiehenä palkitun professori hannu lehtosen toistuva vaatimus. On pakkaspöllöjä ja malariapöllöjä Valtaosa Suomen lehtopöllöistä oli ennen harmaita, nykyisin puolet on ruskeita. Erityisesti sulan maan aikana kotkasta on suuri hyöty”, Kallioluoman poroisäntä Heikki Härmä kertoo. pertti koskimies 8 Suomen luonto 12/2014 Villi järvitaimen on pyydetty pois ennen ensimmäistä kutua. ”Viime vuoden loppuun mennessä Tytti oli löytänyt jo kuusi raatoa, vaikka kaksikin olisi ollut hyvä tulos. Näillä näytöillä se pärjäisi työmarkkinoilla myös ilman tukia”, Heikki Härmä myhäilee. ”Jos Tytti viipyy aukean paikan laidassa yli kolme vuorokautta, on melkein varmaa, että siellä on poronraato. Kokenut rengastaja Olli-Pekka Karlin onnistui syyskuussa pyydystämään Tytiksi ristityn naaraskotkan. Yhtä tärkeää on nähdä poikaset pesässä ja kolmanneksi tärkeintä lähestyvä peto. Poikasmäärää rajoittaa eniten se, kuinka paljon ravintoa naaras löytää imetysaikanaan. Tytti-kotka auttaa poromiehiä Kuusamolainen Kallioluoman paliskunta sai viime syksynä poronraatojen etsintään tarkkasilmäisen apulaisen. Petojen tappamista poroista saa teurasarvoon nähden 1,5-kertaisen korvauksen, mutta raatojen etsiskely vie aikaa. Tytti, 22-vuotias maakotkarouva, löytää petojen jäljiltä maastoon jääneet ruhontähteet. Vaikka yli 50 tutkitun lintulajin näkökentät ja katselutavat vaihtelevat, ei yksikään niistä lentäessään katsele alas samoin kuin ihminen lentokoneesta. pekka tuuri pertti koskimies. Jarmo Pasanen 60 cm Lintu ei katsele lintuperspektiivistä Royal Societyn tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan linnut eivät lentäessään katso ”lintuperspektiivistä” vaan pitävät silmällä ruokaa ja petoja. Maa- ja metsätalousministeriö korotti meritaimenen ja 67. Paliskunta hankki 3000 euron hintaisen lähettimen, ja petovahinkojen ehkäisyä tutkiva EU-hanke on vastannut alkuun käyttökuluista
Australian limamaton eläessä maapallo oli vasta 800 miljoonan vuoden ikäinen! Vanhimmat elämän merkit ovat taas entistä vanhempia. Suomalaisen geologian isä J.?J. Seppo Vuokko 12/2014 11/2014 Suomen luonto 9. Hän kuvasi ne nimellä Corycium enigmaticum, arvoituksellinen pussi. Sittemmin vastaavia hiilipitoisia muodostumia on löydetty vanhoista kivistä eri puolilta maailmaa. Eliöt olivat pieniä, useimmiten yksisoluisia ja niistä jäi harvoin selviä fossiileja. lasse kosonen ilmiömäistä Musta hiilipussi Aitolahden kivessä. Ne ovat syntyneet, kun mattomainen bakteeri- ja sinileväkasvusto hautautui liejuun ja kivettyi ajan mittaan. Astrobiology-tiedelehdessä kerrottiin, että tähän mennessä vanhin fossiloitunut mikrobikasvusto löytyi hiljattain Pilbarasta, läntisestä Australiasta. Sederholm piti niitä vanhimpina kallioperässä säilyneinä elämän merkkeinä, ja löytöhetkellä ne saattoivat sitä ollakin. Se on 3500 miljoonan vuoden ikäinen, siis melkein kaksi kertaa Aitolahden hiilipusseja vanhempi. Vanhimmat elämän merkit vanhenivat Tunnemme melko hyvin elämän kehityksen kambrikauden alusta nykyaikaan, siis noin 570 miljoonan vuoden ajalta, mutta sitä varhaisemmat elämän vaiheet ovat yhä huonosti tunnettuja. Myöhemmin Aitolahden hiilipussit on todettu noin 1900 miljoonan vuoden ikäisiksi. Hiilipussit ja kerrostumat eivät kuvasta tuolloisten olioitten todellista ulkonäköä. Aitolahden hiilipussit on todettu noin 1900 miljoonan vuoden ikäisiksi. Tuolloin ei vielä ollut menetelmiä, joilla kiven todellinen ikä olisi pystytty määrittämään. Sederholm löysi 1800-luvun lopulla Tampereen läheltä Aitolahdelta kivestä pussimaisia muodostumia
Tuoreen Suomen ympäristön tila 2013 -raportin mukaan ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ovat vakavimmat ongelmat. Lounas synnyttää näin virkamiehelle noin viiden vuoden jääviyden suhteessa lounastelukumppaniin. 1 Savukoskelta on löydetty uusi sienisääskilaji, Boletina hymenophalloides, joka on aiemmin löydetty vain Japanista. Tällainen on harvinaista hallinnossa. Avovesikausi on venynyt Kemissä neljällä päivällä vielä vuoden 1984 jälkeen.. Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyi sammallaji, josta on Suomesta yksi vanha näyte. Helsingin yliopiston farmakologit ovat patentoineet menetelmän, jossa betuliinista valmistettua lääkettä käytetään keuhkoklamydian nujertamiseen. Tarkkailemme ympäristöä. Samalta natura-alueelta on paljastunut jo parikymmentä Suomelle uutta hyönteislajia. Nämä ilmakuva Keskustaopiskeli joiden puheenjohtaja Jir ka Hakala kommentoi 16.1.2 014 Suomenmaa-lehd en haastattelussa Kollajan ja Vuot oksen allassuunnitelm ia. jäidenlähtöpäivä Oho! ”M ol emmiss a ha nk keiss a ma ks et ta isiin hi rv eä hin ta mene te tt yin ä lu on toarvo in a.” pinnalla iina ronkainen Robert Churchill / istockphoto isoveli valvoo Luonto ja ympäristö nyt vuosi JÄIDEN LÄHTÖ KEMISSÄ 1890–2010. Kollajan altaan ympärillä on outoa teutarointia: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta pulpahti ulos johtaja Heikki Aronpään allekirjoittama lausunto, jonka mukaan allas ei uhkaa Pudasjärven suistoa lueen natura-arvoja. Vaihtunut mittaustekniikka ja -paikka on voinut näkyä jäidenlähdön ajankohdassa, samoin lisääntynyt liikenne, sillä mittauspaikat ovat olleet usein meriväylien varrella. 11/2014 10 Suomen luonto 12/2014 myös pahenevat koko ajan. 3 Koivulla klamydiaa päähän. Koivun kuoresta saatavaa betuliinia m uokataan kemiallisesti, sillä rasvaliukoisena sen käyttäytymistä elimistössä on hankala hallita. Boletina hymenophalloides tunnettiin aiemmin vain Japanista. Uuden lääkkeen kliinisiä kokeita ei vielä ole aloitettu, mutta maailmalla joitakin betuliinijohdannaisia on kokeiltu jopa HIV:iin ja eräisiin syöpäsolulinjoihin. Jäät ovat voineet pysyä siis vahvempina kuin pelkkä ilman lämpö antaisi olettaa. Tämä herätti ihmetystä, koska ely on kaksi kertaa aiemmin lausunut päinvastaisesti, ja koska kolmannen lausunnon valmistelleet ely-keskuksen omat biologiasiantuntijat päätyivät yhä esittämään, että natura-arvot voivat olla uhattuina. jukka salmela / metsähallitus Kuinka kauan lounas vaikuttaa. Maan kohoaminen on voinut madaltaa vettä mittauspaikalla ja vesi jäähtyä nopeammin. 2 Talouskriisi luonnolle hyvä ja huono. Suomalaisten ympäristökuormaa pienentää keinotekoisesti se, että iso osa kulutuksestamme on ulkoistettu tuonnin kautta muun muassa Kiinaan. Ylen kanavilla hän perusteli jäävittömyyttään näin: ”Minua ei ole [nyt] nähty lounailla vastapuolen kanssa, kuten aikaisemman yva-selvityksen yhteydessä kävi.” Vastapuoli tarkoittaa energiayhtiö Pohjolan Voimaa, jonka kanssa Aronpää on siis 2008 nähty lounailla, mutta ei enää sittemmin. Tulos on odotettu: jäät tulevat yhä myöhemmin ja lähtevät aiemmin lähinnä ilmaston lämpenemisen takia. 1 ja 2 pertti koskimies, 3 riitta vauras Avovesikausi pitenee 1920–1936 koettiin lämmin ajanjakso. Talouskriisi on vaikuttanut Suomen ympäristön tilaan positiiv isesti vähentämällä luonnonvarojen kulutusta mutta negatiivisesti hidastamalla ilmastopolitiikkaa. juha kauppinen Lisää Kollajan altaasta sivulla 49. Viime vuonna löytyi myös Pallas–Yllästunturin kansallispuistosta maalle uusi kääväkäs. Erikoista oli sekin, että Aronpää oli jäävännyt itsensä kahdesta muusta Kollaja-lausunnosta – mutta tämän myönteisen lausunnon kohdalla hän ei enää ollutkaan jäävi. Iina Ronkainen selvitti Helsingin yliopistoon tekemässään opinnäytetyössä Itämeren jäätymisen ja jäidenlähdön aikatauluja, joista on kerätty tietoa merenkulun käyttöön 1890-luvulta lähtien. Johtaja Aronpää, joka on tekniikan lisensiaatti, käveli siis virastonsa asiantuntijuuden yli ja uskoi mieluummin voimayhtiö Pohjolan Voiman asiantuntijoita
Kävijämäärä on ollut nyt 20 vuotta kasvussa. Hesarin arvio oli tehty hyvin niukoilla tiedoilla. Me ollaan vain selvitystyötä varten laskettu hakkuumahdollisuudet. Sen [kansallispuiston perustamista koskevan] selvitystyön aikanahan me ei sitä hakata eikä oikeastaan ole hakattu aikaisemminkaan, juurikaan, muutamaan vuoteen. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Niklas Björkqvist metsähallitus / keijo kalunki Tarkoitatko tätä juttua, joka julkaistiin Hesarissa 27.12.2012: ”Metsähallitus hakkasi Teijoon laajoja aukkoja”. Jasmin Awad / istockphoto Helsingin Sanomat kertoi 22. Helsingin Sanomat kertoi, että Metsähallitus kaavailee laajoja hakkuita Teijon suunniteltuun kansallispuistoon, mutta Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist kiisti. Siellä tehtiin tapaninpäivän 2011 myrskytuhojen hakkuita vuoden 2012 aikana, mutta silloin hakattiin vain myrskyn kaatamia puita. Hesarin jutussa oli laskettu väärin, että meidän ajattelemaan tuottoon tarvittaisiin tuhat hehtaaria 10 vuoden aikana. suora linja Tehdäänkö Teijossa aavistushakkuita. Niin, se on nykyinen kävijämäärä. On arvailujen varassa, lähtisikö kävijämäärä kansallispuiston perustamisen myötä kasvuun. Ei mitään aavistushakkuita. Eivätkö nämä 200?000 euroa ole pieniä rahoja, kun samassa kansallispuistoselvityksessä arvioitte Teijon 70?000 vuosittaisen kävijän jättävän alueelle 3,7 miljoonaa euroa. tammikuuta, että ”Metsähallitus kaavailee laajoja hakkuita Teijon retkeilyalueelle”, jonne esitetään kansallispuistoa. Sehän oli aikaa ennen kansallispuistoselvitystä, eikä meillä ole nyt sen suurempia suunnitelmia hakkuista, vaikka Teijon käyttö jatkuisi retkeilyalueena. Hallitus aikoo kuitenkin esittää Teijoon kansallispuistoa. Eikö aavistushakkuita tehdä. Sen verran retkeilyalueella käy ihmisiä, ja siellä on nyt toimittu [hakattu] koko ajan. Saataisiinko siis pienemmältä alueelta 200 000 euroa joka vuosi. Niin. 12/2014 Suomen luonto 11. Hän vastaa nyt Suomen Luonnon kysymyksiin. Niklas Björkqvist, te kiistitte tämän pian mielipidekirjoituksessanne (HS 27.1.). jarmo markkanen Teijoon ehdotetun kansallispuiston maisemia vain kymmenen kilometrin päässä Salon keskustasta. Se saadaan paljon pienemmältä alalta, ja ne ovat suurimmilta osin harvennushakkuita. Silloinkin Helsingin Sanomat vähän väärin uutisoi niitä normaaleina metsätalouden hakkuina. jouni tikkanen Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi
Tämä vehreä keidas sijaitsee portugalilaisten vanhan linnoituksen, rantakadun ja poliisiaseman välissä. Sikon pian enää si epäilemme, että teillä on laukuissanne norsunluuveistoksina. He kutsuivat paikalle nuoren miehen, Antonion. Koristesineitä myyvät naiset kertoivat, ettei heillä ole tietoa sarvista. Kiertoilmaisun juomarahan pyytämisestä jätän tahallaan ymmärtämättä. EteläAfrikassa tapettiin viime vuonna 1004 sarvikuonoa, ennätysmäärä. Toimittanut jorma laurila maailmalta Maputolaisella torilla on tarjolla monenlaisia puuveistoksia. ta. Tiedätte varmaan, että sitä myydään tällä torilla.” Kiellämme jyrkästi, että olisimme sekaantuneet mihinkään. Jos poliisit tutkivat laukkumme, joudumme kuulemma menemään poliisiasemalle. Myytävänä on kaikenlaista: käsitöitä, hedelmiä, pähkinöitä, taidetta. Pieni tori, Feira do Pao, pääkaupungissa Maputossa on lauantaisin turistien ja paikallisten suosima levähdyspaikka. Antonio antaa puhelinnumeronsa.. M osambikin omat sarvikuonot on jo tapettu, mutta maa on yhä sarvikuononsarvien ja norsunluun tärkeimpiä salakuljetusreittejä Aasiaan. Jos salaSeisomme poliisiaseman seinustalla kahden poliikauppa jatkuu, sin kanssa. Mosambik on sarvikuononsarvien tärkeimpiä salakuljetusreittejä Aasiaan. Häntä eivät häiritse edes paikalle rientäneet rihkamakauppiaat, jotka epäilemättä kuulevat kaiken. ”En pidä materiaalia torilla, koska sen myyminen on laitonta ja liikkeellä on ilmiantajia. Tämä johtunee etenkin rajavalvonnan tehottomuudesta. Pääsemme tilanteesta sillä verukkeella, että minun pitää puhua hotellilla liikekumppanini kanssa. Tiskin alta on välitetty myös oikeita sarvikuonon sarvia. uhanalaiset Tämän sivun kuvat jaakko ruuska Sarvia kaupan jopa torilLa Sarvikuonoilla on synkät ajat. 12 Suomen luonto 12/2014 Pääsemme lähtemään, vaikka totta onkin, että etsimme salakauppiaita ja sarvikuonon sarvia. Mies saapuu puuveistosten ja muun turistitaiteen takaa, juuri sieltä, missä neljä kuukautta aiemmin olin nähnyt useita sarvikuononsarvia avoimesti esillä pahvilaatikossa. Maan lehdet eivät ole torin kaupasta raportoineet, ainoastaan salametsästyksestä ja pidätyksistä lentokentillä. Nyt Antonio ei kuitenkaan vie laatikoille vaan tahtoo puhua syrjemmällä puistossa ja menee suoraan asiaan. sarvikuonoja ”Näimme, että juttelitte noiden myyjien kanssa. Voin näyttää sarvet, kunhan ensin sovitaan hinnoista ja määristä.” Mies puhuu kaiketi totta, sillä ainakaan viikko sitten laatikoissa ei enää ollut sarvia. Liekö syynä kansainvälinen mediahuomio. Vaihtoehdoksi tarjotaan, ettei tutkintaa tarvita, kun kerran olemme ystäviä
Kolmannessa painoksessa, joka on jo tekeillä, Mikkola arvioi lajeja olevan noin 275. Kasvaneet luvut johtuvat etenkin dna-tutkimuksista, joiden perusteella aiemmin samaan lajiin kuuluvaksi luultuja pöllöjä on luokiteltu omiksi lajeikseen. Lukuisat asiantuntijat pitävät öljynporauksen riskejä arktisella merellä suurina. Sarvien viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaneen menekin syynä on nopeasti levinnyt uskomus sarveisaineen parantavista vaikutuksista Aasiassa, erityisesti Vietnamissa. Päätöksen myötä aiotaan laajentaa Koillis-Australiassa sijaitsevaa Abbot Pointin hiilisatamaa. Zolho kertoo tienneensä norsunluun avoimesta kauppaamisesta alakaupungilla, mutta röyhkeä sarvikauppa on hänellekin uutinen. Maaliskuussa Mikkola saa kansainvälisellä pöllöfestivaalilla Houstonissa Minnesotassa festivaalin korkeimman tunnustuspalkinnon, World Owl Hall of Fame’s Champion of Owls Award. Jorma Laurila 12/2014 Suomen luonto 13. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n kenttätyöntekijä Roberto Zolho kertoo, että tiettävästi miehet eivät saaneet vankeusrangaistuksia, vaan heidät ainoastaan pidätettiin virasta. Sarvikuonon sarvia havittelevat erityisesti vietnamilaiset ja kiinalaiset välittäjät, ja suuri osa kiinnijääneistä salakuljettajista onkin ollut vietnamilaisia. ”Kun katsoo putkistojen kuntoa ja valtion löyhää valvontaa, ei ole ihme, että öljyvuotojen salailu on yleinen käytäntö niiden puhdistamisen sijaan”, Greenpeace Venäjän energiavastaava Vladimir Tšuprov on todennut. Poliisijohtajien tiedoista ei ole todisteita, mutta olisi kai ihme, jos he eivät tietäisi. Missä ne ovat ja ketkä kaikki ryöstöstä hyötyivät, on toistaiseksi säilynyt arvoituksena. Gazprom vuoden vastuuttomin venäjä Öljyjätti Gazprom on valittu vuoden vastuuttomimmin toimivaksi yritykseksi Public Eye -järjestön yleisöäänestyksessä. Vuosi sitten Englannissa julkaistiin Mikkolan suurteos The Owls of the World: A Photographic Guide, jossa esiteltiin maailman 249 pöllölajia. Australian hallitus hyväksyi ruoppauksen jo viime vuonna, ja meripuiston hallintoelin antoi tammikuun lopulla luvan läjitykselle. Vaikuttaa siltä, että ainakin rivipoliisit tietävät sarvi- ja norsunluukaupasta. Riuttaa uhkaa lisäksi merien lämpeneminen ja happamoituminen. Nykyisin kultaakin kalliimman sarviaineen väitetään auttavan potenssiongelmiin ja jopa syöpään ja malariaan. Tuskin missään partioi niin paljon poliiseja kuin täällä. Jorma Laurila Heimo Mikkolasta kunniapöllö Palkinto Pitkän työuran YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä FAO:ssa tehnyt Heimo Mikkola on ollut työmatkoilla 127 maassa. Venäläinen Gazprom aloitti joulukuussa kaupallisen öljynporauksen Jäämerellä ensimmäisenä yhtiönä. Salakaadoissa sen sijaan ovat olleet asialla pääasiassa mosambikilaiset, jotka operoivat etenkin Etelä-Afrikan kansallispuistoissa. Tehon väitetään perustuvan kiinalaiseen perinteiseen lääketieteeseen. Siitä alkaa Rua de Araujoksi kutsuttu katu, joka sivukatuineen on katuprostituution, yökerhojen ja baarien hektinen keskittymä. Jutun tiimoilta oli syytettynä 30 viranomaista, puiston omaa henkilökuntaa. Isoa valliriuttaa nakerretaan Australia Maailman tunnetuimmalta koralliriutalta, Isolta valliriutalta, on päätetty ruopata kolme miljoonaa kuutiota maamassoja ja läjittää ne suojelualueelle. Helmikuussa 2013 maatalousministeriön varastoista varastettiin tuntematon määrä norsun syöksyhampaita ja sarvikuonon sarvia. Iso valliriutta saattaa myös menettää asemansa Unescon maailmanperintökohteena, mikäli ruoppaus toteutetaan. Miten ylös laittoman kaupan lonkerot johtavat. uutisia Mosambikin oma sarvikuonokanta, viimeiset 15 yksilöä, tapettiin Suur-Limpopon kansallispuistossa 2013. Zolho epäilee, että samat sarvet saattavat lähteä uudelleen markkinoille. Yhtiö sai kolmasosan yli 280?000 äänestä. Norsunluukaupasta maatalousministeriö ja sisäministeriö ovat tienneet jo pitkään, mutta eivät ole tehneet mitään. Siperiassa Gazprom on aiheuttanut monia öljypäästöjä, joita se on yrittänyt salata. ”Hyötyjinä on ilmeisesti niin vaikutusvaltaisia henkilöitä, että ohjelmia ja jo olemassa olevia lakeja on vaikeaa panna toimeen.” Järjestöjen on vaikeaa saada tarvitsemaansa tietoa. Iso valliriutta on Unescon maailmanperintökohde. Monet heistä olivat rajavartijoita, metsänvartijoita ja poliiseja. Jarmo Pasanen Mary Evans Picture Library / Lehtikuva Poliisiasema numero 1 on torin nurkalla. Vuosien 2008–2012 välillä Etelä-Afrikan poliisi tappoi 279 salametsästäjää ja pidätti 300. Sarvikuonon sarven hinta Aasian markkinoilla voi nousta satoihintuhansiin dollareihin. Moninkertaistuva laivaliikenne lisää myös onnettomuusriskejä. Janne Rantala AP / Lehtikuva Eteläafrikkalaisessa kansallispuistossa ammuttu leveähuulisarvikuono, jolta sarvet on hakattu irti. Toinen painos on juuri ilmestynyt, ja siinä on esillä 268 pöllölajia. Vapaa-aikansa hän käytti pöllöjen tutkimiseen. Sarveisaine on kuitenkin aivan samaa ainetta kuin ihmisen kynnet, keratiinia. Mikkola on kohdannut maailman pöllöistä puolet. Päätös on tyrmistyttänyt tutkijat, luonnonsuojelijat, matkailuyrittäjät ja kalastajat, jotka kampanjoivat kiivaasti läjityslupaa vastaan. Poliisi tiedottaa silloin tällöin takavarikoista, mutta muun muassa se, mitä sarville sen jälkeen tapahtuu, jää hämärän peittoon
Härkäsimpun arvellaan saapuneen vesiimme jokireittejä myöten Barentsinmerestä jääkauden loppuvaiheessa. Kala lienee saanut komean nimensä meressä elävän simpun päälakea koristavista neljästä luukyhmystä. Kuukauden laji: härkäsimppu Simppu sentään! Härkäsimppukoiras kaivaa pohjaan kuopan, johon naaras laskee mädin. Härkäsimppujen kutukarkelot ovat parhaillaan käynnissä. Seuraavat kolme kuukautta koiras vartioi mätiä turskan ja toisten härkäsimppujen ahnailta kidoilta. Suurimmat merestä pyydetyt simput ovat painaneet suunnilleen kilon. Vartioon jää koiras. Täysikasvuinen härkäsimppu on järvessä noin 15 sentin, me- 11/2011 14 Suomen luonto 12/2014 Härkäsimpun suurirakeinen mäti on vihertävää – ja herkullista. I teksti johanna mehtola so pää ja suuri suu, siinä härkäsimpun näkyvät tuntomerkit. Molempina ajanjaksoina Itämeren suolapitoisuus oli tavanomaista korkeampi. Suomessa sitä on paitsi rannikolla myös reliktinä eli jäänteenä syvissä järvissämme. Euroopassa sitä esiintyy meressä vain Norjassa, Itämeren pohjoisosissa ja Venäjällä Nordkappin itäpuolella. ressä 20–30 sentin pituinen. Tätä vedenelävää katsoessa tulevat mieleen muinaisten karttojen laidoille piirretyt merihirviöt. Rannikkovesissämme ja kymmenissä syvissä järvissämme elävä laji kuuluu simppujen heimoon. Koiras osallistuu perheenlisäykseen kaivamalla pohjaan matalan kuopan 10–20 metrin syvyyteen, ja naaras laskee siihen hedelmöityneen mätimöykyn. jouni tikkanen Härkäsimpun merikannoissa on ollut selvä notkahdus 1940-luvulla sekä 1970-luvulla. Härkäsimpun tieteellisen nimen Triglopsis quadricornis loppuosa tarkoittaakin nelisarvista. Sekin kertoo lajin mieltymyksestä vähäsuolaiseen veteen. Pohjalla elämisestä kertoo myös uimara-. Siitä tuli tällä alueella vähitellen paremmin sisävesiin kuin meriveteen sopeutunut kala. Härkäsimppu on pohjakala ja niinpä sen ravintokin löytyy pohjaeläimistä. Suolapulssien ansiosta turska runsastuu, ja se verottaa osaltaan härkäsimppukantaa joko poikasvaiheessa tai vanhempana. Sisävesien härkäsimpuilta nämä ”sarvet” puuttuvat. Kalan etukiduskannessa on monta terävää piikkiä. Viime vuosina härkäsimppu on runsastunut myös merialueilla. Rannikkovesien kalat ovat sukukypsiä jo kahden–kolmen vuoden ikäisinä, noin 15-senttisinä. Härkäsimppua tavataan Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa sekä Grönlannissa
Suurin merestä pyydetty kala painoi noin kilon. kalastus: Härkäsimppu on ollut saaristossa arvostettu keittokala. Kala ei tarvitse rakkoa tasapainottamaan kellumista, sillä se nököttää pohjassa silloin, kun ei ui. n 12/2014 11/2011 Suomen luonto pekka tuuri kon puuttuminen. Luisevassa kalassa ei ole paljon lihaa, mutta siitä saa sitäkin voimakkaamman liemen. Saaristossa härkäsimppua on popsittu keittokalana. Härkäsimpulla onkin nahassaan mainio ruskeanharmaan vihreä suojaväri sekä suuret kirjavat evät. itäosissa härkäsimppua kutsutaan merihäräksi. Elinympäristö: Itämeren rannikolla ja Keski-Suomen järvialueella noin 30 järvessä. lähde: kala-atlas merialueilla 20–30 sentin pituisia. Koko: Sisävesissä 10–15 sentin, 15. Kun härkäsimppu saa lisää kokoa, se syö muita kaloja. Myös isokokoiset, halkaisijaltaan noin kahden ja puolen millin mätimunat ovat herkkua, jota alettiin kerätä 1980-luvulla Perämereltä ravintoloiden käyttöön. suuri suu, silmät lähes päälaella. Näistä härkäsimppu on paras ruokakala. Merellä elävät simput siirtyvät keväällä matalasta vedestä syvään ja syksyllä takaisin juuri sopivan viileän veden perässä. Meressä elävillä yksilöillä neljä luukyhmyä päälaella. Mädin väri vaihtelee kalojen ravinnosta johtuen merellä elävien härkäsimppujen vihertävästä järvissä asustavien lajitoverien oranssinpunaiseen mätiin. Suomenlahden Tummankirjava, suomuton nahka, kookkaat rintaevät, iso pää, silakat ja kivinilkat, äyriäiset, esimerkiksi kilkit ja katkat, mäti. Syvemmissä murtovesissä elävät härkäsimput napsivat myös kilkkejä ja katkoja. Kalan värikäs ja isokokoinen mäti on erinomaista. härkäsimppu Triglopsis quadricornis Kannan tila: Elinvoimainen (LC). Ulkomuoto: Ravinto: Kalat, esimerkiksi tiesitkö. kutu: Joulu–helmikuussa. Härkäsimppu elää rannikkovesissä ja syvissä järvissä. Koiras kaivaa 10–20 metrin syvyyteen pohjaan kuopan tai kolon, johon naaras laskee hedelmöitetyn mätimöykyn. Muita vesistöissämme eläviä simppuja härkäsimpun lisäksi ovat isosimppu, kirjoeväsimppu, kivisimppu ja piikkisimppu. Härkäsimppu on kylmän veden asukas, eikä se siedä yli kymmenasteista vettä
Pöllöjen soidinhuhuilu on nyt Etelä-Suomessa vilkasta. 16 Suomen luonto 12/2014. Pöll Kevätyössä kuuluu huhuiluja, naukaisuja, kirkaisuja ja rääkäisyjä. arto juvonen / lintukuva Huuhkajan kumea basso kantaa helmikuun yössä kilometrien päähän
öjen yö teksti pertti koskimies 12/2014 Suomen luonto 17
Tyyni, lämmin ilta sopii kuunteluun Tänä keväänä sekä pöllöillä että pöllöjen ystävillä on syytä iloon. ksi lintu vaikutti elämääni vahvasti viisikymmentä vuotta sitten. Moni muu pöllö hyödyntää kuunvaloa saalistamiseen eikä ehdi yhtä usein huutelemaan. Näin kansakoulupoikana kotikylässäni Lappeella huimankokoisen huuhkajan, joka oli naapurilla elättinä. Ihmettelin, mistä se tuli, koska koko 1990-luvun pihalle kuulunut huuhkaja oli kadonnut. Eräänä syysiltana 2008, kun pakkailin autoa, huuhkaja laskeutui pihakoivuumme Kirkkonummella, huhusi niin kovaa, että perhe kuuli sen sisälle. Kekäleinä palavat silmät, tuima ilme, valtavat siivet. Mitä, sen tiesin seuraavana iltana. Nyt on aika lähteä pöllöretkelle. Etenkin huuhkaja huhuilee täydenkuun aikoihin, koska sen soitimeen kuuluu myös valkoisen kurkun näyttäminen. Mykistävä näky! On toinenkin huuhkaja, jota en unohda. Liikkeelle kannattaa lähteä auringonlaskun tienoilla, jolloin huuhkaja ja varpuspöllö ovat äänessä aktiivisimmin. Myyräkannat ovat kasvussa Etelä-Suomessa, ja ensi vuonna huippua ennustetaan myös pohjoiseen. Tuli tunne, että sillä oli jotain asiaa. Pöllöillä on isot reviirit, joten edes parhaina keväinä ei yleensä kuule montakaan ääntelijää yötä kohti. mika honkalinna Haukkamainen hiiripöllö jahtaa myyriä päivisin. Tänä keväänä sekä pöllöillä että pöllöjen ystävillä on syytä iloon. Pöllöjen parasta kuunteluaikaa ovat tyynet ja lauhat ilta- ja sydänyöt helmikuun keskivaiheilta huhtikuun puoliväliin. 18 Suomen luonto 12/2014. Viirupöllö ja helmipöllö aloittavat soitimensa pimeän korvalla, lehtopöllö, ehdoton yölintu, sysipimeässä
12/2014 Suomen luonto 19. Emot ruokkivat poikasiaan kuukausia. Lehtopöllönpojan kerjuuääntä kuulee elo–syyskuulle. Pekka koskinen janne heimonen / prolk markus varesvuo / leuku Huuhkaja elää monenlaisissa metsissä ja syö itseään pienempiä eläimiä, toisia pöllöjäkin. Viirupöllön ja muidenkin pöllöjen poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä ja kiipeävät lähipuihin
Etelässä hiiripöllö pesii mieluiten suonreunoilla, hakkuuaukoilla ja myrskymurrokoilla, joilla kovera pökkelönpää, kelonkolo tai tuulihaukanpönttö innostaa koiraan ulisemaan. Tällöin voi osua myyräapajan lihottama naaraskin kohdalle. Hiiripöllöäkin eksoottisempi kummastus on lapinpöllö, jonka vakituisinta ko- tiseutua ovat hämyisät korpikuusikot ja pienten aukioiden pilkkomat sekametsät Keski-Suomen itäosista ja Pohjois-Karjalasta Perämeren perukoille. Eihän maailmassa ole tunturipöllöjä kuin toistakymmentätuhatta – ja puoli miljoonaa ihmistä yhtä tunturipöllöä kohti. Sen vähemmältä ei tunturipöllön taikavoima tunnu, vaikka lumiaavikoiden lähettiläs laskeutuisi nälkävaelluksellaan Pohjanmaan lakeudelle tai merenulapan luodolle. Tehokkuudellaan se tavallaan syö erikoistumisensa etuja, sillä juuri saalistajat, pöllöjen ohella lumikot, kärpät, ketut ja muut ilma- ja maapedot, kääntävät myyräkannan vuodessa tai parissa. Lähisukuisen suopöllön voi yhyttää kosteilta ja heinikkoisilta viljelymailta mutta varsinkin avosoilta ja muilta kosteikoilta. pertti koskimies Kymmenen pöllön Suomi Pääosa pöllöistämme elää suurehkoilla metsäalueilla, joilla jykeväpuiset metsät, suot, pienet pellot ja heinittyneet hakkuuaukot vuorottelevat. Toisaalta pöllöjen pelossa pikkunisäkkäät välttelevät valoisina öinä aukioita. Yksi muna jäi kuoriutumatta. tai pönttö, huuhkajan rauhallinen kalliojyrkänne, suojaisa puunjuurakko tai kivenkuve. Yksi on kuitenkin ylitse muiden, maagisin kaikista linnuista. Hengitys salpautuu ja sydän hakkaa, kun kylmän tundran valkoinen aave leijaa hyvässä lykyssä kerran elämässä ihmisen eteen kaukaisten tunturien takana. Se saalistelee mieluiten kosteikkojen laitamilla, pakettipelloilla ja ojanvarsilla ja pesii pellonreunoilla vanhoissa variksenpesissä. Pöllö elää myyrien armoilla Parin vuoden päästä myyrät taas hupenevat. Kuun vaiheen, kellonajan ja sääolojen vaikutuksesta huutointoon ei ole ehdotonta totuutta, mutta kovassa tuulessa, sateessa ja pakkasessa pöllöt huutavat laiskasti. Peikkometsässään kuin taigan suurena henkenä huhuava lapinpöllö on luonnonystävän ikimuistoisimpia elämyksiä. Lehtopöllö viihtyy kaupunkien ja kartanoiden puistoissa ja puukujanteilla sekä peltojen, rantojen, kylänlaiteiden ja pihapiirien reunametsiköissä, kunhan elinpiiriltä löytyy iso puunkolo, telkän- tai pöllönpönttö, joskus rakennuksen onkalokin. Pöllöjä voi löytää lähempääkin. JORMA LUHTA / LEUKU Talvisin lapinpöllöt saalistavat myyriä pelloilta. Se tietää pyytölinnuille nälkää. Tänä keväänä jos milloinkaan saattaa etelässä nähdä oikean lapinlinnun, hiiripöllön, joita tupsahti peltoaukeille tuhansittain viime syksyn joukkovaelluksen jäljiltä. Pöllö on kuin pikkunisäkkäiden tappokone. Peltoaukeilla elää toinen kulttuuripöllömme, sarvipöllö. Vaihtelevassa maastossa löytyy varmimmin pesä- ja saalistuspaikkoja. Lisäksi viirupöllön, helmipöllön ja varpuspöllön on löydettävä sopiva pesäkolo Varpuspöllö lämmittää poikasia pöntössä. 20 Suomen luonto 12/2014 Huhuava lapinpöllö on luonnonystävän ikimuistoisimpia elämyksiä