Suomen Luonto 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ihmisen kehitys. 67 u ru . ELy-keskukset puhuttavat. 6 l a sa s l a lv ta n H a hin on palkittu laatulehti LIito-orava tutuksi Sata vuotta lintujen rengastusta Käpylinnut ruokkivat jo poikasiaan 2 Irtonumero 8,50 ? Aikuisena talvehtiva herukkaperhonen lähtee varhain liikkeelle. Tuntosarvet Kevättä kohti 1.3.2013. saukko. luontokuvaaja timo vesterinen. kevään vaiheet. talviretki keiteleelle. la . al 6 . SUOMEN LUONTO 2 | 2013 liito-orava. lintujen rengastus. käpylinnut
Silloin hanki voi kovettua sellaiseksi koppuraksi, että porojen on vaikea kaivaa jäkäliä maasta. varhaiskevät Laidun puiden oksilla Kuva mika honkalinna Teksti jorma laurila Lupot ja naavat ovat poroille tärkeää ravintoa lopputalvesta ja alkukeväästä. Apu löytyy kuusten ja mäntyjen oksilla ja rungoilla kasvavista partamaisista lupoista ja naavoista. Eniten niitä on vanhoissa metsissä.
Yksinäiset sudet eivät pysty pyytämään lajinsa pääravintoa hirviä. Kukaan ei vastusta asutuksen liepeille tulleen suden poistamista, jos eläin arvioidaan vaaralliseksi. Tehtävänä on ainoastaan hankkia tietoa. Ongelma on syntynyt, kun erämaiden susilaumoista on salametsästetty johtajat ja lauma on hajonnut. Niitä on enää noin 130, ja määrä on puoliintunut muutamassa vuodessa salametsästyksen takia. Sivulla 35 on etukuponki Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Kaksi yhden hinnalla! 11/2012 4 4Suomen Suomenluonto luonto 12/2013 Jorma Laurila päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi Sisällys 2/2013 14 Hämärän harmaaturkki Liito-orava on kumma jyrsijä. 16 Taas on kevät Luonto herää talvilevosta ja täydentyy muuttolinnuilla. Sadan vuoden aikana kertyneet rengaslöydöt kertovat paljon Suomen lintujen elämästä. harri sulonen susi on Suomessa erittäin uhanalainen. Median on syytä suhtautua tällaisiin vastuuttomiin väitteisiin kriittisesti. Räikeimpiä syytöksiä on, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vääristelisi susien määrää ja istuttaisi niitä salaa Etelä-Suomeen. Onneksi poliisi on ottanut metsästyslakiin lisätyn törkeän metsästysrikoksen nimikkeen vakavasti. seppo parkkinen Pääkirjoitus Susikeskustelu on saatava asiapohjalle sirpa pellinen P.S. Nyt pihasudet ammutaan peruskiintiön päälle. 34 vakiot 26 Herkkää valoa ja ripaus sanomaa Esittelyssä Luomus-kuvakisan voittaja Timo Vesterinen. 34 Kihlat kintuissa Suomessa on 38 rengastettu yli 10 miljoonaa lintua. Se on fakta. Tuoreena esimerkkinä on Perhon susien salametsästyksen rikostutkinta. Susikeskustelu pitää saada asiapohjalle. Liikkeellä on paljon villejä huhuja, jotka pahentavat tilannetta. Mitä on selvinnyt? Saukon pitkä juoksu Eero Haapanen kuvasi saukkoa Helsingissä. 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 33 Kolumni 49 Vahtikoira. Pyynti pitäisikin kohdistaa ensisijaisesti juuri niihin. Hiljattain uskoteltiin, että Ranuan eläinpuistosta vapautettaisiin susia luontoon. Laitos tekee tutkimusta viranomaisena, eikä sillä ole tarvetta ottaa kantaa susien puolesta tai niitä vastaan
CC-000026/FI kannessa Seppo Parkkinen kuvasi kantemme herukkaperhosen pajun kukinnolla Karkkilassa huhtikuussa 2012. 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Saaristolaiselämää 12/2013 Suomen luonto 5. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 2/2013 72. Raportti Keiteleen jäältä. Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 50 ihmisen kehityksen äärellä. Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. DAVID GIFFORD / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi 50 Valloittava ihminen Juha Valste markus varesvuo 40 Taigan kulkurit Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL13_02/2013 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki, joka asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. no. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08 210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 044 333 5036 Juha Kauppinen, 050 452 2996 (hoitovapaalla) Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Ismo Rautiainen, 046 600 6317 (vs.) Sitruunaperhonen ja koko luonto ottavat vastaan kevään kutsun. 16 Käpylinnut tutuiksi. 46 Luottamus palautettava ympäristö hallintoon! Seppo Vuolannon puheenvuoro. 58 Reppu selkään ja jäälle Missä piilee 40 Helmikuinen pikkukäpylintu lempitoimissaan kuusessa. Käteväihminen (Homo habilis) eleli pari miljoonaa vuotta sitten Afrikassa. pilkkimisen ja talvisen järviluonnon viehätys
Säästeliäästi hakattavat erityisen tärkeät elinympäristöt oli havaittu ekologisesti liian pieniksi. Odotettiin lisäystä pinta-alaan. Tyrmistys oli suuri, kun maa- ja metsätalousministeriö ja MTK halusivat päinvastoin pienentää näitä pieniä suojelukohteita.. Toimittanut antti halkka Luonto ja ympäristö nyt Uusi metsälakiesitys heikentäisi tutkijoiden mukaan Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsälakiehdotus saa rajua kritiikkiä eero vilmi / vastavalo ?Esitys heikentäisi monimuotoisuuden säilymistä.? Metsälaki on suojannut muun muassa puronvarsia hakkuilta. Nyt suoja uhkaa heikentyä. 6 Suomen luonto 12/2013 L uontoväellä oli suuria toiveita, kun Suomen metsälakia lähdettiin uudistamaan pari vuotta sitten
Työryhmän ehdotukset ovat vastakkaisia sille, mitä tutkimustulosten perusteella monimuotoisuuden hyväksi pitäisi tehdä.? Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen pitäjät jatkoivat kritiikkiä Ojalan vakuuttelusta huolimatta. ?Metsälakikohteiden säilyminen heikkenee?, analysoi Metlan tutkija Juha Siitonen, joka oli mukana myös arvioinnissa. ?Metsälakiehdotus heikentäisi monimuotoisuuden säilymistä, joten lain tarkoitus ei täyty?, akatemiaprofessori Ilkka Hanski sanoi. Nykyisistä sadastatuhannesta metsälakikohteesta osa voidaan todeta liian suuriksi, jos laki ei muutu eduskunnassa. Sitten sitä lähtee lampsimaan rantaan mieli puhdistuneena, murheet oikeisiin mittasuhteisiin asettuneina ja ehkä muutamia kalojakin kontissa. Eivätkä merkityksettömiä ole kairanreiätkään, sillä niistä virtaa happea jään alle. Onkiminen sekä talvella että kesällä on sitä paitsi melkoinen täsmäase. Sitä paitsi kalat eivät ääntele.? Itsekseni tuumin, olisiko lisääntymisbiologiassa jokin selitys. Useimmat kalathan eivät hoida poikasiaan. kuin kalat. Tämän pidemmälle zen ei tällä kertaa vienyt. Kalan saaminen antaa virtaa jatkaa. kuvat harri nurminen Antti Halkka lenakreetta hakala ?Tämä oli tärkein syy, minkä takia emme hyväksyneet ehdotusta metsälaiksi?, sanoo Suomen luonnonsuojeluliittoa lakiuudistuksessa edustanut Sini Eräjää. Miksi? Pilkkiminenhän on niin häiriötön harrastus. Lisäbonuksena on, että pikkusinttien myötä vesistöstä poistuu rehevöittäviä ravinteita ja saaliin voi käyttää hyödyksi. Arviot ovat kylmääviä. Pröystäily on tästä ajanvietteestä kaukana. Tavoitteena ei ehkä ole valaistuminen, mutta kyllä kalan saaminen on aina pieni sähköisku joka antaa virtaa jatkaa ja jatkaa... kunnes varpaista menee tunto tai yhtäkkiä huomaa, että hämärä laskeutuu, eikä missään näy yhden yhtäkään pilkkijää. Lakikohteista todetaan: ?Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) koskevien säädösten osalta metsälakiehdotus sisältää useita selviä heikennyksiä monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. sanoivat kalakaverini, jotka myös metsästävät. Ovat siis kylmiä . Onkija vain kököttää jäällä tuntikausia puhua pukahtamatta. Säilytysvelvoite ylipäänsä heikkenisi nykytasosta. ?Nykyiselläänkin laki suojaa esimerkiksi puronvarsia ja lehtoja varsin rajallisesti ja kohteet jäävät usein turhan pieniksi tai tunnistamatta?, Sini Eräjää toteaa. alice karlsson Pilkkijät kököttävät jäällä tuntikausia puhua pukahtamatta. 12/2013 Suomen luonto 7. Alkuun pääsee pikkurahalla, joten pilkkiminen jos mikä on jokaisen saavutettavissa. Myös WWF ja ympäristöministeriö jättivät työryhmän lakiehdotuksesta eriävän mielipiteen. Kun vielä ulkopuolinen arviointiryhmä totesi joulukuussa metsälakiesityksen heikentävän metsänluonnon monimuotoisuutta, maaja metsätalousministeriön olisi luullut muuttavan esitystä, mutta niin ei käynyt. ?Ryhmän ehdotukset olivat ristiriitaisia?, puolusti ministeriön ylijohtaja Juha Ojala Metsätieteellisen seuran seminaarissa helmikuussa. Arviointiryhmässä oli mukana edustajia Suomen ympäristökeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Siinä mietiskellessäni pähkäilin, miksi on paljon helpompi tappaa kala kuin vaikkapa lintu tai nisäkäs? ?Olisiko kyse koosta?. Ne ehkä rajataan uudelleen tai avataan isoille hakkuille. ?Ominaispiirteiden on säilyttävä uudenkin lain jälkeen?, Ojala korosti, mutta tämä saattaisi siis jatkossa koskea tynkäkohteita. ?Onhan esimerkiksi teeri niin paljon isompi kuin tuo 20-grammainen ahven. Tuntuu, että päivä ei ole mennyt hukkaan. Mutta se on kummallista, että taannoisella kalaretkelläni Viitasaarella minäkin nyin kaloja ylös avannosta jäiselle hangelle tuosta vain. Kiikarissa Zen ja pilkkimisen onni Lahti ja heinola ovat päässeet lehtien otsikoihin, koska näillä paikkakunnilla pilkkijät ovat alkaneet ärsyttää kaupunkilaisia pelkällä olemassa olollaan. Sivusaalista ei tule kuten verkoilla tai katiskalla, joten menetelmä sopii kaikkialle, myös esimerkiksi Saimaalle missä saimaannorpat elävät. Pilkkiminen on enemmän kuin kalastusta. Siinä on zeniä, mietiskelyä
Paluu ei ole vielä vahva, vaan kyse on yksittäisistä saukoista. Pcb:n vaara on väistymässä, mutta ruotsalaisen Anna Roosin tutkimuksen mukaan nyt perfluoro-oktaanihappo (pfoa) -aineet aiheuttavat koiraiden siemenjohtimien tukkeutumista. antti halkka 114 asteen kuvakulmasta huolimatta revontulet hallitsevat lapin taivasta pekka vainion helmikuisessa kuvassa. Meneillään on revontulien huipputalvi. Ylläs 11.2.2013. pekka vainio Juha Kauppiselle Suuren journalistipalkinnon ehdokkuus Saukko palaa saaristoon. Häviäminen oli nopeaa. Äänestys edellyttää Facebook-tunnuksia. antti halkka 8 Suomen luonto 12/2013 Ilahduttavin nisäkäsuutinen pitkään aikaan on saukon paluu merensaaristoihin. Kesällä lintu napsii hyönteisiä.? Varmimmin linnun huomaa kutsu- tai lentoäänestä, joka on ponteva pshing. Se elää Ahvenanmaalla sekä etelä- ja länsirannikolla Oulun korkeudelle saakka. ?Merenlahtien ja järvien laajojen ruovikoiden laji on suurimman osan vuotta riippuvainen järviruokokasvustoista, joiden siemeniä se syö. Parimäärä oli karkeasti arvioiden viidestäkymmenestä jopa alle kahteenkymmeneen?, vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Viiksitimali vakiintui pesimälajistoon 1990-luvulla. esa ervasti / vastavalo Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Saukko hävisi merensaaristosta 1970-luvulla. Ahvenanmaatakin laji on taas asuttamassa, mikä paljastui ikävästi: ?Saukko, ehkä kaksikin, jäi auton alle maakunnan länsiosassa?, Stjernberg pahoittelee. Saukon ja itämerennorpan lisääntymisongelmiin ovat olleet syynä pcb-yhdisteet. Ympäristömyrkyt kertyvät ravintoketjun huipulle saukkoon, kun se syö kalaa. Ne eivät vain ?siirry mannerrannalla puron suulta toiselle?, mihin elpyminen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan, saukkotutkija Risto Sulkavan mukaan jäi pitkään. ?Kun keräsin tietoa tulevaa Saaristomeren kansallispuistoa varten 1970-luvun puolivälissä, kävi ilmi ettei kukaan ollut nähnyt saukkoa noin viiteen vuoteen?, sanoo dosentti Torsten Stjernberg Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Syynä lienee ollut liikapyynti, mutta etenkin ympäristömyrkyt. Nyt Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kysely osoittaa, että saukkoja on jo kaukana saaristossa. Sitä linnut toistavat pyrähdellessään ruovikossa. seppo keränen alice karlsson Viiksitimali Talvivaara-jutut veivät Suomen Luonnon toimittajan Juha Kauppisen yhdeksi Vuoden journalistinen teko -palkintosarjan kolmesta ehdokkaasta. Muut ovat Kaius Niemi (Ilta-Sanomat) ja Tuomo Pietiläinen (Helsingin Sanomat). Palkinto ratkeaa 20. maaliskuuta. Yleisö pääsee sitä ennen äänestämään Suuren journalistipalkinnon sarjojen ehdokkaista suosikkinsa osoitteessa suurijounalistipalkinto.fi. Suomenlahdella saukkoja on Sulkavan ja Stjernbergin mukaan esimerkiksi Inkoon ja Porvoon?Pernajan saaristoissa. Merenkurkkuun ne palasivat jo aiemmin. Nyt se tulee takaisin. Viiksitimalin kanta romahti VIiKSITIMALEITA pesi Suomessa vielä vuonna 2010 noin 500?1000 paria, mutta nyt kylmät talvet ovat harventaneet kantaa ankarasti. ?Kesällä 2012 niitä havaittiin enää parillakymmenellä paikalla
Sattumaa ehkä avustetaan feromoneilla eli houkutusaineilla. Lumikärpästen joukot ovat toistaiseksi talven kiehtovin mysteeri. Lumella liikkuu kärpäslajeja paljon enemmän kuin yleisesti luullaan. Niiden talvisissa touhuissa ei tiettävästi olekaan muita tarkoitusperiä. Hangella paritellaan ja etsitään siittiöpakkauksia. Eläinten kannat ovat vain niin harvoja, että parien syntymistä ja elämän jatkumista voidaan pitää maailman ihmeenä. ilmiömäistä jaakko hein onen Hoikkasääriä hangella M iksi vaihtolämpöinen hyönteinen tai hämähäkkieläin yrittää valloittaa arktiset lumilakeudet. niitä on lähes yhtä paljon kuin lumen pinnalle pyrkiviä hyppyhäntäislajeja, jotka uuden tiedon valossa kirmaisevat keväthangille viettämään massaorgioita. Olen seuraillut talvikärpäsiä kymmeniä vuosia, mutten ole saanut selvää parittelevatko ne hangella. Osuuhan joidenkin niistä aikuisvaihe juuri talveen. Sopeutuminen vaati suuria uhrauksia kuten siipien surkastumisen tai venymisen suhteettoman pitkiksi. Elintärkeäksi keinoksi tuli pakkasneste, jota joillakin eliöillä on jopa 25 prosenttia painosta. Suomen tunnetut kolme lumivaaksiaislajia (Chionea) viettävät häänsä hangella, jos se vain on mahdollista. Samoin toimii pikkuruista norsua muistuttava lumikorento (Boreus westwoodi). Moiset seksitouhut ovat siten vaikeasti todistettavissa. Talvella liikkuvista hyönteisistä kuuluisin lienee karvamato, ruostesiipiperhosen toukka, jonka talviretkeily liittynee enemmänkin ultraviolettivalossa puhdistautumiseen kuin koteloitumispaikan etsimiseen. Oli miten oli, esimerkiksi hyppiäisten hangelle nousu luo pienille talvipedoille, sylkikuoriais- ja maakiitäjäistoukille, lyhytsiipisille ja monille hämähäkeille kaivatun saalistusmahdollisuuden. Ne pölähtävät ilmoille kuin tyhjästä ja niiden touhuja on aina riemullista tarkkailla. Jaakko Heinonen Lumella liikkuvia kärpäsiä on useita lajeja. 12/2013 Suomen luonto 9. Yli kymmenen lajia ei ole liioittelua Etelä-Suomessa . Tosin ne eivät parittele, vaan naaraat etsivät koiraiden jättämiä siittiöpakkauksia silminnähden kiihkottomasti
Vaarana on muun muassa ison Laakajärven saastuminen. mikko maliniemi / aviation studio antti halkka Laatokanlohen nousun estävät Suomen puolen voimalat. Yhtiö on vedonnut kesäsateisiin, joihin se ei ollut varautunut. Kaivoksen raakaveden otto on ollut suunniteltua suurempaa jo pitkään. Grafiikka vesa pynnöniemi IlmAkuva mennessä tehtävä selvitys kalateiden vaihtoehdoista ja laadittava Itä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus niiden rakentamisesta?, Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus sanoo. ?Aikaa kuluu vieläkin, mutta päätöksestä ei voi enää valittaa. Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on laatokanlohen tärkein lisääntymisjoki. ?Yhtiöiden on tämän vuoden loppuun Laakajärvi marraskuussa 2012. Oho! ?30 ?000 su tta on su un ni tt el em as sa mu ut toa su om ee n.? Kansanedustaja Pentti Oinonen (PS) ed uskunnassa STT 7.2.2013. 10 Suomen luonto 12/2013 LÄhde Eia (usa:n energiatietovirasto). Voimala tuottaisi todennäköisesti nykyistä huomattavasti paremmin virkistyskalastajien keitaana. Alice Karlsson Mikko Europaeuksen kirja Hiitolanjoki ? latvavesiltä Laatokalle (Etelä-Karjala-instituutti) julkaistiin viime joulukuussa. Tarkkailemme ympäristöä ja ilmastoa. Kiinasta tuli hirmuinen hiilirohmu Kiinan ja muun maailman hiilenkulutus miljardia tonnia 4,5 4,3 4,0 3,8 3,8 Muu maailma 3,5 3,0 2,5 Kiina 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0 2000 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 2011 Kiinan hiilen kulutus on saavuttamassa koko muun maailman käytön. Sen vaikutus on suurin etelässä, jonne jo ennen marraskuista onnettomuutta oli kertynyt järvien syvänteisiin paljon suola- ja metallipitoista vettä. Päästöllä yhtiö purkaa vesiongelmaansa. Tie on katsottu loppuun.? Voimaloilla on Europaeuksen mukaan vain paikallista merkitystä. ?Ne ovat teholtaan alle megawatin ja niiden yhteensä tuottama energia riittää karkeasti laskien noin 500 omakotitalon vuotuiseen tarpeeseen.? Europaeuksen mukaan kalateiden suunnittelu lienee aloitettava alusta, sillä Hiitolanjoki-yhdistyksen ja kalateitä luonnostelleen Veijo Vilskan alustavien arvioiden mukaan luonnonmukaiset kalatiet ovat osoittautuneet toimivimmiksi. ?Järkevintä olisi, että yhtiöt suunnittelisivat kalatiet Ely-keskuksen kanssa.? Laatokanlohen ensimmäinen este Hiitolanjoessa on lähinnä Venäjän rajaa oleva Kangaskosken voimala. Europaeuksen mukaan tästä voimalasta voitaisiin luopua kokonaankin. Metalli- ja suolapitoista liuosta on kertynyt kaivokselle, koska se ei ole hallinnut vesitasettaan. Ennätyksellistä kesäsade ei ollut; 1981 ja 2004 satoi enemmän. Uusi jätevesi jaetaan puoliksi Oulujoen ja Vuoksen vesireiteille. Yhtiöillä on joessa kolme vesivoimalaa. Vaikka Kiina tuottaa esimerkiksi tuulella koko Suomen sähkönkulutusta vastaavan sähkömäärän, energiantuotannon kasvu on ollut hyvin hiilivetoista.. Kuvassa Kangaskoski. Laatokanlohen nousujoen tila paranee Suomessa HIITOLANJOKI on saamassa kalatiet, sillä korkein hallinto-oikeus on hylännyt Vantaan Energian ja Hiitolanjoen Voiman valitukset. isoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Otimme alan erityistarkkailuun. Rainer Rajakallio Luonto ja ympäristö nyt Talvivaara suolaa vesistöjä TALVIVAARAN kaivos sai helmikuussa luvan päästää tänä vuonna vesistöihin yhteensä 3,1 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Määrä on normaaliin verrattuna 2,5 -kertainen
Jos ja kun hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu, Jouni Räisänen kahden asteen, suurin osa jäätiköstä ilmeisesti säästyy, kun taas suurempi lämpeneminen voisi ajanoloon johtaa jäätikön täydelliseen sulamiseen ja keskimäärin seitsemän metrin nousuun merenpinnan tasossa. Millaista lämpenemistä raja merkitsisi Suomessa? Jos ilmastomallit ovat tässä oikeassa, Suomessa pitäisi keskimäärin lämmetä yli puolitoistakertaisesti siihen nähden mitä maapallolla keskimäärin. Tähänastinen lämpeneminen on Suomessa jäänyt tästä hiukan. Kahden asteen lämpeneminen koko maapallolla vastaisi näin yli kolmea astetta Suomessa tai kahden asteen lämpenemistä nykytasosta. Jasmin Awad / istockphoto otaksuttavasti myös lämpeneminen nopeutuu. Näin todennäköisempi arvio voisi olla vuoden 2060 tienoilla. Paljon riippuu ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasujen lisääntymiselle, mitä ei vielä tunneta tarkasti. Hiilidioksidin osalta näyttää pahalta, koska kytkös energiantuotantoon on niin vahva. suora linja pekka kotkatniemi / vastavalo Tuoreen tutkimuksen mukaan kahden asteen lämpötilan nousu voi olla kohtalokas muun muassa koralleille. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Kysyimme ilmastotutkija Jouni Räisäseltä pystytäänkö maapallon lämpeneminen pysäyttämään kahteen asteeseen ja jos ei, mitä ?Hiilidioksidin osalta näyttää pahalta? Kuinka paljon maailman lämpötila ja Suomen lämpötila ovat nousseet tähän asti? Maapallolla noin 0,8 astetta, Suomessa karkeasti yhdellä asteella. Mikä takia kahden asteen ylittämisestä ollaan huolestuneita? Kaksi astetta on osittain veteen piirretty viiva. Lyhytikäisempien kaasujen (esimerkiksi metaani) sekä ilmakehää lämmittävien (noki) ja jäähdyttävien hiukkasten (muun muassa sulfaatit) pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa nopeammin ja suhteessa helpommin. mikko käkelä Tavoitteena on ollut pysäyttää maapallon lämpötilan nousu alla kahden asteen. Tällä vauhdilla jäljellä olevat 1,2 astetta veisivät 80 vuotta eli raja ylittyisi vuoden 2090 paikkeilla. Tausta-ajatus on, että pienehköihin muutoksiin on luonnon ja ihmisen helpompi sopeutua, kun muutosten kasvaessa haitat kasaantuvat yhä jyrkemmin. Joskus perusteeksi rajan valinnalle on mainittu Grönlannin mannerjäätikkö: Jos maapallon lämpeneminen jää alle Milloin oltaisiin kahdessa asteessa? Viime vuosikymmeninä lämpötila on noussut noin 0,15 astetta vuosikymmenessä. Jos se ymmärretään 1800-luvun lopun tasoksi, ilmastojärjestelmän viiveiden ja teknis?taloudellis?poliittisten viiveiden takia on todennäköistä, että raja tulee ylittymään, vaikkei se ole vielä täysin varmaa. tästä seuraa. Antti Halkka Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 12/2013 Suomen luonto 11. Ei tätä rajaa vähempi lämpeneminen ole kategorisesti harmitonta ja sitä suurempi aina katastrofaalista. Miltä nyt vaikuttaa, dosentti Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta? Kahdella asteella tarkoitetaan yleensä kahta astetta esiteolliseen tasoon verrattuna
Aitoa yön pimeyttä löytyy Afrikasta. nasa / NOAA / Suomi npp / j. allen / r. Eurooppa on voimakkaasti valaistu. Simmon maailma yöllä Toimittanut jorma laurila maailmalta NASAn satelliittikuvista koottu yönäkymä osoittaa, että valot ovat päällä suuressa osassa maapalloamme. Valot hehkuvat yössä 12 Suomen luonto 12/2013. Myös Arabian niemimaalla ja Intiassa on paljon valoja
Juuri muita kuin taivaan valoja ei näy. -laulu saa satelliittikuvassa uudenlaisen merkityksen. Skotlanti Suuri sillivalas löytyi 17. Silloin istutetaan 500?000 alkuperäistä kotimaista puuta 2700 hehtaarille eroosion rampauttamaa maata. ?Kutsumme kaikkia kansalaisia, liike-elämää, viranomaisia, ystäviä ja perheenjäseniä tulemaan mukaan luomaan Ugandan ympäristön uutta maamerkkiä?, sanoi WWF Ugandan maajohtaja David Duli. Vetoomuksen on ottanut vakavasti muun muassa Standard Chartered Bank Uganda, joka on sitoutunut istuttamaan lähes 250?000 puuta. helmikuuta Wigtownin lahden luonnonsuojelualueelta Skotlannin lounaisrannikolla. Yksilö oli yli 20-metrinen. keith kirk NÄKYMÄn öisestä planeetastamme on luonut Yhdysvaltain avaruushallinto NASA, joka on kerännyt siihen aineiston Suomi NPP -satelliitin lähettämästä valtavasta kuvamateri aalista. Satelliitti on saanut nimensä amerikansuomalaisen Verner E. Suomen (1915?1995) mukaan. Tähdet ja Avaruus -lehti (1/2013) kertoo, että Wisconsinin yliopistossa elämäntyönsä tehnyttä Suomea kutsutaan kunnioittavasti satelliittitekniikkaa hyödyntävän meteorologian isäksi. Sillivalas rantautui ja kuoli Musta Afrikka -käsite saa uuden merkityksen, kun katsoo öistä maapalloamme. Etelä-Amerikassa lähinnä rannikoilla on loistetta. Eläimen havaitsivat ensimmäisinä paikalliset rannalla kävelijät. Sillivalas kuoli pian rantauduttuaan. uutisia K atselen kirkkaana hohtavaa linnunrataa yötaivaalla Kalaharin aavikolla Botswanassa. päivänä kautta maailman järjestettävä WWF:n Earth Hour -tempaus ilmaston puolesta ei ole enää vain valojen sammuttelua kello 20.30?21.30 välillä. Ilmastonmuutosta voi jarruttaa muillakin tavoilla. ?Valas oli niin kaukana mereltä, ettei sitä olisi pystytty pelastamaan, vaikka olisimme päässeet paikalle vielä, kun se eli?, sanoo tapaamani kohde- ja monimuotoisuuspäällikkö Keith Kirk Dumfriesin ja Gallowayn aluehallinnosta. Se on planeettamme pimein manner. Poikkeuksina ovat Välimeren rannikko ja Niilin varsi, yksittäiset suurkaupungit, Länsi-Afrikan rannikko sekä Etelä-Afrikan itäosa. Amerikassa pimeitä seutuja löytyy eniten arktisilta leveyksiltä. Myös Amazonasin, Andien korkeimpien ylänköjen ja Argentiinan eteläisimmän osan yöt ovat yhä tummia. Sitten oli taas pitkään sysipimeää seuraavaan kylään. Eurooppa on valaistuimpia kolkkia, samoin Pohjois-Amerikan itäosat ja Kalifornia. Jättimäisen sillivalaan keuhkot eivät kestä sen omaa painoa, kun se joutuu pois vedestä. Kuolinsyytutkimusten mukaan kyseessä oli alipainoinen koiras, joka oli saattanut eksyä matalalle lahdelle. Erittäin uhanalainen sillivalas on toiseksi pisin eläinlaji maapallolla ja voi painaa jopa 20 tonnia. Edellisen kerran sillivalas näki kohtalonsa Skotlannin rannikolla 2006. Kalahari on maailmassa harvoja seutuja, joilla yhä on pimeytensä. Toisen vaikuttavan kokemuksen sain Tansaniassa öisellä automatkalla Dar es Salaamista maaseudun halki Itä-Usambaran vuorille. Lähes ainoat valot koko matkalla olivat kylien pienet nuotiot, joiden ympärillä ihmiset istuskelivat, ja satunnainen vastaantuleva auto. Kauempana leiskuva nuotiontuikku ei häiritse. Aasiassa etenkin Intia, Japani ja Kiina kylpevät valohehkussa. Maapallomme valot heijastuvat ihmisyhteisöjen lisäksi monin tavoin eläimiin ja muuhun luontoon. Valaistuksen haittojen vähentämiseen tepsisi näillä näkymin vain Harry Potterin taikakalu, Pimeytin, jolla valoja voisi sopivasti sammutella. eeva simola Sillivalasta ei saatu pelastettua. Jorma Laurila Katso koko kuvakooste öisestä Maasta verkkosivuilla www.suomenluonto.fi. Earth Hour: tunti luonnolle nasa / NOAA / Suomi npp nasa / NOAA / DOD ?Valot Moskovan. Ugandassa perustetaan maailman ensimmäinen Earth Hour Forest -kampanjametsä. Aasiassa muun muassa Himalajan vuoristo, autiomaat ja laajat osat Siperiaa ovat säilyttäneet pimeyttään. Niili ja sen suistossa valopallona loistavat Kairo ja Aleksandria. Uganda Maaliskuun 23. Maan vesi ja ympäristöministeri on luvannut itse istuttaa tuhat tainta. Jorma laurila 12/2013 Suomen luonto 13
Alueelliset seurannat ovat osoittaneet määrien vähentyneen jopa yli puolella vain muutamien viime vuosikymmenien aikana. Liito-oravaa pyritään suojelemaan jättämällä sille hakkuun yhteydessä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Eläimet ovat siis pariutuneet sukulaistensa kanssa, kun yhteys toisiin populaatioihin on katkennut. Niissä on myös paljon oman ja muiden lajien yksilöitä, jolloin kaikesta elämiseen tarvittavasta käydään kovaa kilpailua. Pesimiseen tarvittavista kolopuista on pulaa eivätkä nuoret yksilöt pääse liikkumaan ja valtaamaan uusia alueita. Oulun yliopiston tutkijat ovat jo löytäneet merkkejä orastavasta sisäsiittoisuudesta. Kattavia kartoituksia ei kuitenkaan voida tehdä . Vertailun vuoksi kaatopaikkojemme isorotat elävät hädin tuskin kaksi vuotta ja voivat saada useita yli kymmenen poikasen pesyeitä elämänsä aikana. Erikoisen elämänkaaren arvellaan kytkeytyvän tietynlaisessa metsässä elämiseen ja liitävään liikkumistapaan. Ne ovat tarkkoja elinympäristöstään eivätkä siirry helposti uusille alueille. Liito-orava kärsii varttuneiden metsien hakkuista ja maiseman pirstoutumisesta pienempiin saarekkeisiin. Viimeisin ohjeistus on vuodelta 2004. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Maarit Jokinen havaitsi viime marraskuussa julkaistussa tutkimuksessaan, etteivät hakkuualueiden rajaukset riitä pysäyttämään liito-oravan alamäkeä. ?Uhanalaiseksi vanhan metsän lajiksi liito-orava tunnetaan poikkeuksellisen hyvin, mutta juuri suojelumenetelmien ja niiden taloudellisuuden kehittämisessä olisi paljon työtä?, Jokinen sanoo. ?Nykymenettely perustuu siihen, että tietäisimme missä kaikkialla liito-oravia asustaa. Tällaisissa oloissa menestyvin strategia on tuottaa vain muutama jälkeläinen pitkän elämän aikana. Vaihtoehtoinen selitys lähtee otuksen ravinnosta. Tämän voi odottaa heikentävän kannan elinvoimaa entisestään.. Kasviaineksessa on vaatimattomasti energiaa, minkä vuoksi sitä on pakko jyrsiä jatkuvasti. Se voi elää jopa kahdeksan vuotta ja saa kerrallaan vain pari kolme suurehkoa poikasta, jotka lähes aina selviävät täysikasvuisiksi. Tämä tietenkin pidentää odotettavissa olevaa elinikää. Kuukauden laji: liito-orava Hämärän harmaaturkki Liitäminen vaikuttaa kaikkeen luonnonsuojelumaskotin elämässä. L teksti ismo rautiainen iito-orava on jyrsijä, mutta kummajainen siinä porukassa. rahoitusta ei ole edes kannan kehityksen kunnolliseen seurantaan.. Liitäminen on tällöin paitsi taloudellinen keino siirtyä ravintopuusta toiseen myös kätevä tapa väistellä kanahaukan ja pöllöjen kynsiä. Lukuisat muut vanhojen metsien lajit ovat samassa liemessä. n Liitäminen on valttia vain yhtenäisessä metsämaisemassa. Heimo Rajaniemi / kuvaliiteri Samanlaisella kropalla ei voi loistaa sekä koripallossa että telinevoimistelussa. Erityisen huonoksi liito-oravan tilanteen tekee Suomessa se, että laji elää meillä levinneisyysalueensa läntisellä reunalla eikä siksikään pääse pakoon elinympäristönsä heikkenemistä. Hakkuilta säästyneet alueet ovat elinpiirien muodostamiseen liian pieniä ja jäävät asuttamatta. Kehitystä selittävät mallit eivät sulje toisiaan pois ja nykyisen liitooravan syntyyn onkin vaikuttanut useita eri tekijöitä. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan liitäviä nisäkkäitä kehittyy erityisesti vanhoissa metsissä, joissa kasvillisuus on sopivan avointa. Liitävien ja pelkästään neljällä jalalla kulkevien oravien hapenkulutusta vertailemalla on osoitettu, että liitämiseen tarvittavat luuston muutokset ja liitopoimujen kehitys ovat auttamatta pois neljällä jalalla kipittämisen tehokkuudesta. Siksi liito-orava ei mielellään ylitä noin sataa metriä laajempaa puutonta aluetta. Monet metsälajeista ovat sopeutuneet nimenomaan yhtenäiseen maisemaan. Pitkä elinikä yhdistettynä kovan kilpailun ympäristöön kääntää evoluution kurssin kohti jyrsijöille epätyypillistä pientä pesyettä. 11/2011 14 Suomen luonto 12/2013 Laji rauhoitettiin Suomessa vuonna 1923 ja luokitellaan nykyisin vaarantuneeksi
Etu- ja takaraajojen välissä karvapeitteinen liitopoimu. ravinto: Lehtipuiden lehdet ja kukinnot (norkot), siemenet, versot, silmut ja marjat. elinympäristö: Varttuneet, kuusivaltaiset metsät, joiden sekapuustona Lisääntyminen: Pesä puunkolossa tai pöntössä. EU:ssa vain Suomessa, Virossa ja Latviassa. Haapa on erityisen tärkeä pesäja ravintopuuna. levinneisyys: Painopiste on Siperian taigavyöhykkeellä, mutta elinalue ulottuu Suomesta ja Baltiasta Venäjän halki Tyynenmeren rannikolle asti. Meillä pohjoisraja kulkee Oulun?Kuusamon seudulla. Esiintyminen painottuu Etelä-Suomeen. tuntomerkit: Aikuisen ruumiin pituus 15?20 senttiä, häntä 9?14 senttiä. liito-orava Pteromys volans sukupuu: Nisäkäs, joka kuuluu jyrsijöiden lahkon oravien heimoon. lehtipuita kuten haapaa, koivuja ja leppiä. Naaras hieman koirasta suurempi. Paino keskimäärin 150 grammaa. Lajille on säästettävä elinalueita suojelutoimilla. Kiima-aika maaliskuussa. benjam pöntinen Valtaosa jäljellä olevista liito-oravista elää talousmetsissä. Ensimmäinen poikue huhti?toukokuussa ja mahdollisesti toinen kesäkuussa. ERITYISTÄ: Suomella on EU:n määräämä vastuu liito-oravan suojelusta. Lisäksi selvästi havaittaviin levähdys- ja lisääntymispaikkoihin kajoaminen on kielletty. Liito-oravan voi nähdä linjan Oulu?Kuusamo eteläpuolella. 12/2013 11/2011 Suomen luonto 15. Turkki selkäpuolelta harmaa ja vatsasta vaaleampi. Silmät hyvin suuret ja mustat
jorma luhta / leuku Kurjet kuuluttavat kevään tulleeksi. Pesimäkosteikoilleen linnut kiirehtivät huhtikuuksi. Kevät on tehty miljardien vuosien historiasta, kilpailusta ja yhteistyöstä. tekst i Antt i Halk ka Taas on 16 Suomen luonto 12/2013
pen tti joh ansson / pr olk Leskenlehden ku kka on valmis heti lum en väistyessä. petri jauhiainen / vastavalo Koko kevät on jään sulamisen aikaa Suomessa. Tässä vapautuu Suvasvesi Savossa. 12/2013 Suomen luonto 17
Näin on tutkimuksen mukaan myös töyhtöhyyppien laita; tätä ei vain huomaa kun sukupuolet ovat samannäköiset. Koiraiden kaahailussa Suomeen on kyse ehtimisestä. Linnun on saatava reviiri. Eikö pieni odottelu olisi paikallaan? Odottelua voisi yhtä hyvin ehdottaa formulakuljettajalle. tuomas heinonen / prolk Pajujen kukinnot ovat kevään tärkeä merkki ja käyttövoima. 18 Suomen luonto 12/2013 öyhtöhyyppä lentää pellon yllä, leskenlehden kukat loistavat pientareella, kurjet huutavat suolla, mustarastas laulaa valoisassa illassa. arto juvonen / lintukuva Töyhtöhyyppiä Suomen keväässä. Hyypillä on tavaton kiire pesimään ja valtaamaan parhaat pesimäpaikat ennen lajikumppaneita. Leskenlehden on syytä kukkia ennen kuin paikalle kehkeytyy muuta kasvillisuutta. Sen valmistelut ovat harvinaisen hyvät; kukinto odottaa valmiina talven väistymistä. Myöhemmin keväällä näemme muuttolintujen saapumisessa yhden hyvän merkin kilpailusta: alkuun västäräkit ja peipot ovat koiraita. Maa oli tuona vuonna etelässä lähes lumeton. Miten hyyppä saattoi tämän tietää? Ja mitä järkeä tuollaisessa kiirehtimisessä Suomeen on ylipäänsä? On hämmästyttävää, että linnut urheilevat saapumalla heti, kun ensimmäinen pellonnurkkaus on päivänpaisteen ajan sulana. Sinnittely auttaa usein, mutta ankara takatalvi voi ajaa linnut paluumuutolle. maaliskuun alkupuolella. Kiuruja oli tullut moniin paikkoihin saman kuun alussa. Ihmetellä sopii myös leskenlehteä, joka avaa etelässä parhailla paikoilla kukkansa jo nyt Kevät on kilpailua Kevään avainsana on kilpailu. Koiraiden on myös oltava paikalla ennen kuin naaraat tulevat, sillä näin ne varmistavat lisääntymisen. Vastaavasti naaraiden ei kannata tulla ennen kuin koiraita on valittavaksi asti.. Siinä kevään kuvia, jotka yksi kerrallaan muuttuvat todellisuudeksi. Kevään tuojat voivat olla uskomattoman aikaisia. Vai mitä sanotte tästä: Keväällä 2008 eteläisen Suomen pelloille pelmahti iso määrä töyhtöhyyppiä jo helmikuussa. Ne kiirehtivät Suomeen ennen naaraita
Perhosen herät- tansa. Jo < 0.0 kehittyvän kasvillisuuden pakkasvaurioiden lisääntyminen on kuitenkin ilmastomallien mukaan tuleva ongelma Suomea enemmän esimerkiksi eteläisessä Ruotsissa. ilmatieteen laitos / hanna mäkelä vuosikeskilämpötilassa vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) (vasemmalla) ja kevään ja kevään keskilämpötilassa keskilämpötilassa (oikealla) (oikealla) vuosina vuosina 1911-2010 1911-2010 Muutos (°C) Suomen vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) Muutos (°C) Suomen ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) Muutos (°C) Suomen Muutos (°C) Suomen vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) vuosina 1911-2010 vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) Muutos (°C) Suomen ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) ja kevään keskilämpötilassa ja kevään (oikealla) keskilämpötilassa Muutos (°C) Suomen vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) (oikealla) vuosina 1911-2010 Muutos (°C) Suomen Suomi on lämmennyt Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosina 1911-2010 vuosina 1911-2010 vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) °C°C ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) noin asteella vuosina 1908?2012. Koko maanosan kevään kehityksen aikoja vertailemalla saksalaisen Annette Menzelin tutkimusryhmä sai suunnaksi Euroopassa suunnasta SSW (etelälounas) suuntaan NNE (pohjoiskoillinen). Tässä suunnassa kevään ilmiöt etenevät aika ennustettavasti. ari kaarakainen / prolk Sitruunaperhosista ovat aluksi liikkeellä vain koiraat, joiden elämäntehtävä on odottaa naaraiden ilmaantumista. Näin on asia myös perhosmaailmassa. Ensimmäiset nokkosperhoset ja sitruunaperhoset ovat koiraita, jotka odottavat, että naaraat vihdoin heräisivät horroksesta. Euroopan keväällä on suunta Entä mistä hyyppä tiesi tulevansa lumettomalle rannikolle. Lämpeneminen on ollut °C < 0.0 < 0.0 voimakkainta keskisessä Suomessa. 2.0 - 3.0 °C 1.0 - 2.0 Tulevassa ilmastossa kevätkuukausista lämpenee eniten °C 0.0 - 1.0 2.0 - 3.0 maaliskuu. Samalla keväisen nolla-asteen lämpötilan ylitys °C - 2.0 2.0< - 0.0 3.0 1.0 3.0 - 1.0 1.0 - 2.0 aikaistuu, jolloin kevät koittaa yhä varhemmin ja myös pitenee, 2.0 - 0.0 1.0 - 2.0< 0.0 0.0 - 1.0 sillä kesä eli kymmenen asteen ylitys ei aikaistu vastaavasti. 0.0 - 1.0 < 0.0 Yhä varhaisempi kevät saattaa lisätä takatalvien riskiä. Ketkäpä muut olisivat sen selvittäneet kuin saksalaiset. Kuitenkin kevätkuukausina eli vuosina 1911-2010 2.0 2.0 - 3.0 - 3.0 vuosina 1911-2010 vuosina 1911-2010 °C °C 2.0 - 3.0 2.0 - 2.0 3.0 1.0 °C 1.0 - 1.0 2.0 0.0 2.0 - 0.0 3.0 0.0< 1.0 1.0 < - 2.0 0.0 0.0 - 1.0 < 0.0 12/2013 Suomen luonto 19. Jos Saksas- tää suomalainen lämpö niiden olinpaikoilla, mutta mistä muuttolinnut aavistavat saapumiselle sopivat olot? Vastaus on, etteivät linnut aina aavistakaan, vaan ne voivat joutua kääntymään takaisin. Kiurun tai töyhtöhyypän uhkapeliä Suomeen saapumisessa kuitenkin helpotMuutos Muutos (°C) (°C) Suomen Suomen on suuntaa se, että Euroopan keväällä Muutos keskilämpötilassa 1911?2010 Kevät on lämmennyt vuodenajoista eniten maalis?toukokuussa lämpenemistä on lähes kaksi astetta eli 1.0 1.0 - 2.0 - 2.0 0.0 0.0 - 1.0 - 1.0 vuodenajoista ylivoimaisesti eniten
Silloin lounaasta lämpöä tuovat seikat jäävät Auringolle selvästi toiseksi. Kuu antaa keväälle vakautta Kun hämmästelee luonnon hyvää sopeutumista vuodenaikoihin, on hyvä muistaa, että kevättäkin on todella harjoiteltu. Kevät on koittanut maapallolla jo yli kahdeksan miljardia ker- ari kaarakainen / prolk Sinivuokon kukinnot kestävät hyvin kylmää. Kasvin lehdet talvehtivat, ja kukkakin on pitkälle valmis ennen kevättä. 20 Suomen luonto 12/2013 Pulmunen tuo kevättä pohjoiseen. Emme sentään ole Euroopan kevään päätepysäkki, vaan vielä myöhemmin kevät saapuu maanosamme koilliskulman Komiin Uralin juurelle. Vuosien väliset vaihtelut ovat Euroopassa lisäksi samansuuntaiset: jos Saksassa on aikainen kevät, se on aikainen myös Suomessa. Sadan viime vuoden keväitä katsottaessa vuoden 2007 kevät on ollut Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kaikkein lämpimin. Silloin Euroopan lämpötila oli ollut syksyllä ja talvella korkeimmillaan ainakin 500 vuoteen, lämpimämpää oli ehkä vuonna 1289. Miksei kevät etene Euroopassa suoraan etelästä pohjoiseen. Kuva Perämereltä Simosta.. jorma luhta / leuku sa tai ainakin Baltiassa on lämmintä, Suomikin on luultavasti vastaanottavassa kunnossa. Siksi että meri on lännessä ja Atlantin lempeät tuulet ovat alkukevään tahdistin. Kesän tulossa suunta vaihtuu enemmän etelästä pohjoiseen. Jos keväillä olisi järjestysnumerot, tämä olisi ehkä elävän luonnon kevät numero 7 870 828 200