Suomen Luonto 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ÄT Ä j 9! ET 76 7 I OT S. NT VaT O LU Ta a S Va LUONNONYSTÄVÄN YKKÖSLEHTI mustarastas, hurmaava huilutaituri sitruunaperhosKoiraan yksinäinen kevät riisitunturin upea talvi 2 Irtonumero 8,50 2.3.2012 metsän sielu Heikki Willamo vietti vuoden tämän töyhtötiaisen metsässä.
tilanne oli hetkessä ohi. nopeasti hän avasi ikkunan, laittoi hernepussin tueksi ja sai kuvan. luontokuvaaja Benjam Pöntinen ajeli autollaan etsien suopöllöjä, kamera ja 300-millinen valmiina. varhaiskevät Pyryjänis Kuva BENJaM pöNTiNEN / TeKsTi JOrMa LaUriLa MaaLiSkUUN TaivaS tuprutti sakeaa lunta lapualla. lokakuussa 2011 onnenkantamoinen palkittiin lontoossa sarjavoittajana maailman suurimmassa luontokuvakilpailussa Veolia Environnement Wildlife Photographer of the Year.. Yllättäen ladon suojasta loikkasi rusakko
äärimmäisenä vasemmalla naaras.. Kevättalvella isokoskelokoiras on erityisen hieno näky, kun sen vaaleanoranssi väritys hehkuu vielä harmaassa maisemassa. varhaiskevät Kevään hehkua Kuva vESa hUTTUNEN / TeKsTi JOrMa LaUriLa iSOkOSkELO on varhaisimpia muuttolintujamme. leutoina talvina niitä jää suomenkin rannikolle. eivät ne kaukaa tulekaan; kovinakaan talvina koskelot eivät vetäydy juuri tanskan vesiä pitemmälle
ei kuitenkaan ole mitään yhtenäistä koko yhteiskunnan etua. Sitruunaperhosen koiras herää useita viikkoja ennen naarasta. Tämä kärppä viehätti turistejakin Suomenlinnassa. 28 28 Linnoituksen nopein Seppo Parkkinen valokuvasi kärpän vauhdikasta menoa. 30 Kauriiden etsijät Lumiset talvet hidastavat pienikokoisen metsäkauriin voittokulkua. Lauri SaLMinen 6 Suomen luonto 12/2012 6 Suomen luonto 11/2012 VaKiOt 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 36 Kolumni 45 Vahtikoira. Raportti esittää nopeutettua "ohituskaistaa" tärkeiksi katsottujen teollisuus- kaivoshankkeiden lupaprosessien läpikäynnille. Raportti on teollisen hyödyntämisen yksisilmäinen esitys. Kansainvälisiin ympäristösopimuksiin se suhtautuu korostamalla lyhytnäköistä kansallista etua, esimerkkeinä eu:n rikkidirektiivi ja globaali ilmastopolitiikka. ne on käytävä kriittisesti läpi yksi kerrallaan. PääKirjOiTuS Ohituskaistalla väärään suuntaan SELviTySMiES, vuorineuvos Jorma elorannan helmikuussa julkistettu raportti investointeja suomeen on tuulahdus menneisyyden arvomaailmasta. On monenlaisia tavoitteita ja arvoja. Tulos: Suomen parhaisiin kuuluvat metsäkuvat. Raportti henkii luonnonvarojen käytön lisäämistä vastuullisen ympäristöpolitiikan kustannuksella. lisää raportin ajatusmaailmasta: "Varmistetaan, että alan yrityksissä ymmärretään suomen myönteinen suhtautuminen kaivoshankkeisiin ja jatkojalostuslaitoksiin." moni suomalainen on varmasti eri mieltä siitä, että meillä olisi varaukseton myönteinen kanta kaivoshankkeisiin. selvitysmies on aivan eri linjoilla kuin maabrändivaltuuskunta, joka nosti ympäristöarvot vahvasti osaksi kansainvälistä suomi-kuvaa. Kuvaavaa on, että selvitysmiehen tapaamissa henkilöissä ei ole lainkaan kansalaisjärjestöjen tai ympäristöalan edustajia, ei edes ympäristöministeriä. JOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi SePPO ParKKinen 50 sisällYs 16 Kevään pisin odotus Talvi kutsuu Riisitunturin kansallispuistoon. 2/2012 18 Tiaisen klaani Heikki Willamo oli kadottaa metsän mutta löysi sen entistä syvempänä. tämä lieneekin ohituskaistan tarkoitus. tämä tarkoittaisi sitä, että ympäristövaikutusten arviointi ja painoarvo jäisivät aiempaa heiveröisemmiksi. Raportti korostaa monessa kohdin suomen etua
Vaatimuksia on asetettu muun muassa. rastas laulaa vielä heinäkuussakin: se voi pesi kolmekin kertaa kaudessa. Kannessa Tämä töyhtötiainen on yksi luontokuvaaja heikki willamon metsän tärkeimmistä hahmoista, sivut 1827. 64 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu, Lukijakirjeet 76 Kysy luonnosta 81 Pähkinät, Palvelukortti 82 Pienestä kiinni 12/2012 Suomen luonto 7. painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Luonnonystävän ykköslehti Suomen Suomen Luonto 2/2012 71. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Juha Kauppinen, (09) 2280 8203, 050 592 2808 Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Painolla on käytössään myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL12_02/2012 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Perunakokeilu loppui alkuunsa. Hannu HuOViLa / VaSTaVaLO 56 Nousu pyhille Rilavuorille Bulgarian korkea erämaa. Sitruunaperhosen koiras herää ennen naarasta. 38 Viherkatot Kuivan paikan kasvit kukoistavat katoilla. 50 Monen valon tunturi Toimittaja jouni Tikkanen hiihti Posion riisitunturille tykyn ja luontokuvaaja Paavo Hamusen maisemiin. 30 Metsäkauris on asuttanut jo puoli Suomea. Hannu HauTaLa / LeuKu 40 Kevään keltanokka Talvi väistyy mustarastaan konserttiin. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. PaaVO HaMunen 16 46 Gm-perunalle lähtöpassit Euroopasta eurooppa kavahtaa geenikasveja pelloilla. Se kattaa kaikki tuotannon vaiheet
Kalajavuori, Rautalammi Konnevesi 11. luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkisen mukaan hallinto ei tue uusia puistoja. ohjansirkuista, pöllöistä ja kuukkeleista tunnetun sanginjoen ulkoilumetsän hakkuut kuumentavat tunteita Oulussa: kansanliike haluaisi kahden ja puolen tuhannen hehtaarin metsäalueesta kansallispuiston, mutta Oulun tekninen lautakunta päinvastoin siunasi sinne äskettäin hakkuun. ToimiTTanuT JUha kaUppiNEN, www.TwiTTEr.cOM/LUONTOMiES Luonto ja ympäristö NyT Suomen Luonto kertoo, mitkä paikkakunnat ovat mukana valtakunnallisessa kilpajuoksussa uusista kansallispuistoista. suomeen halutaan uusia KansallisPuistOJa P 2 Ympäristöministeri Ville niinistö arvioi keväällä, mitkä 11 hankkeesta ovat toteuttamiskelpoisia. Suur-Saimaa (Kyläniemi), Taipalsaari 6. Tiirismaa, Hollola 10. Hossa, Suomussalmi 2. yMpäriSTöMiNiSTEriöN kommentit sanginjoen puistohankkeesta ovat olleet nihkeitä. Teisko, Tampere 7. Kuhmo 5. Evo, Lammi 9. Kilpisjärvi, Enontekiö 3. Hirvijärvi, Jalasjärvi 8. oulun sanginjoki haluaa olla yksi näistä. suunnitelmia. uusista hakkuista ei ole ilmoitettu, mutta puistoaktiivit pelkäävät jatkoa. Hakkuu oli pieni ja vähän tuottava, ja sillä haluttiin sanginjoki-aktiivien mukaan vain nakertaa kansallispuisto- 1 3 Näihin halutaan kansallispuisto 1. Sanginjoki, Oulu 4. Sanginjoen metsässä niitä vielä pesii. 11 8 Suomen luonto 12/2012 MarKuS VareSVuO. Kaupunginvaltuusto koetettiin saada estämään hakkuu, mutta se ei suostunut ylimääräiseen kokoukseen, jolla hakkuun tarpeellisuus olisi ehditty arvioida ennen sen aloittamista. Porkkalanniemi, Kirkkonummi 4 7 KarTTaKeSKuS, LuPa L8530 10 6 8 9 5 pohjansirkku on kadonnut monilta perinteisiltä asuinseuduiltaan
raviolitölkin raaka-aineiden selvittämiseen meni neljä vuotta! Dokumentti palautti kiinnostuksen tuotteiden alkuperätietoihin. Pillimehu tuntuu kyllä aika viattomalta. TOivEiTa ON eri puolilla Heikkisen mukaan jopa 11 kansallispuistosta (ks. Maaliviiva on läheisen saaren rannassa oleva retkikivi. "näin toimittiin viimeksi Satu Hassin (vihr.) ollessa ympäristöministerinä", Heikkinen kertoo. "Tää on hyvää! Luonnossa kaikki maistuu paremmalta", tytär tokaisee ja haukkaa viimeisen palan leivästään. löyhemmin suojeltua aluetta on niin sanotussa isokankaan metsäpuisto-osassa noin 300 hehtaaria, mutta sielläkin metsätalous on osin sallittu. Peltipurkeissa säilykkeet kulkevat kuin bisnesluokassa, tuhdisti pakattuina. nykyisessä hallitusohjelmassa ei puhuta uusien puistojen perustamisesta, vaan nykyisten ylläpitämisestä ja kehittämisestä." "toki tälläkin kaudella voidaan aloittaa selvityksiä tulevaisuutta ajatellen", Heikkinen lisää. ravioliateria matkaa 30 000 kilometriä päätyäkseen supermarkettimme hyllylle, missä se maksaa euron. Hassi nosti esiin selkämeren, mihin tuli kansallispuisto viime vuonna, ja Porkkalanniemen, joka on nytkin listalla. JUha kaUppiNEN "Ole sä sitten vaikka tuoteselostaja!" iSTOcKPHOTO 12/2012 Suomen luonto 9 SePPO aLaTaLO / VaSTaVaLO. Heikkisen mukaan ministeriö arvioi 11 hanketta, minkä jälkeen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ottaa niihin kantaa keväällä. kartta). Mieleen tulee Katja Gauriloffin dokumentti Säilöttyjä unelmia, joka kertoo raviolisäilykepurkin tarinan malmin louhimisesta raaka-aineiden kasvatukseen ja tuotteen valmistukseen asti. sanginjoen suojelua ajavat muun muassa Pohjanmaan partiolaiset, Oulun latu, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. "Maalissa nyyyyt!" istahdamme kivelle ja kaivamme repusta pillimehut ja voileivät. jollekulle aukeaisi tällaisesta urakasta töitä loppuelämäksi. "Mitä sä luet?" "Tuoteselostetta. "emme tietenkään vastusta suojelua. Mehutetran kupeesta luen, että parasta ennen -päiväys on mennyt pari päivää sitten, mutta jano on kova, saa kelvata. äskettäin joukon jatkoksi liittyi poliitikko Pertti Salolainen (kok.). elintarviketeollisuudessa tutkittavaa riittäisi. Siis mitä purkissa on ja missä se on tehty." Sukset sujahtavat jalkaan ja alkaa kotimatka. Kuhmon kunta haluaa jonkin suojelualueistaan kansallispuistoksi, Oulun kaupunki ei kannata sanginjoen puistoa. "Meenkö nyt hiljaa vai kovaa?" "Mene vaan kovaa." "Ole sä sitten vaikka tuoteselostaja!" Lue Säilöttyjä unelmia -dokumentin esittely sivulla. Purkista luen suomalaisen valmistuttajan nimen, mutta valmistajatiedoissa mainitaan vain yhtiö, ei valmistusmaata. VeLLa MeHTOLa KIIKARISSA JOUNi TikkaNEN JOhaNNa MEhTOLa Säilöttyjä eväitä "MEENkO Mä kOvaa?" Säilöttyjä eväitä "no, on sulla kyllä aikamoinen vauhti." "Mä olen se Krista, mikä se nyt on?" "Lähteenmäki?" "niin, just se!" Tytär lykkii sauvoillaan vimmatusti tasatyöntöä jäällä. 70. "siksi meitä syytetään ajoittain jopa luonnonsuojelun vastustajiksi", pitkään ympäristöhallinnossa toiminut Heikkinen sanoo. Hankkeissa on eroja. sanginjoen metsistä on suojeltu luonnonsuojelulailla vain kaksi prosenttia. lähihistoriasta voi päätellä, että tällä kannanotolla tulee olemaan suuri painoarvo
ei puuttuvaa puusukupolvea saa hakkuilla takaisin", Vainio toteaa. MikkO NiSkaSaari pyrstötiaisen kieli käy livakasti NiiN ihMEELLiSELTä kuin se kuulostaakin, pyrstötiaiset syövät talvella lähinnä kirvanmunia. 40 % eurOOPan KiuruiSTa HäViSi 1970-LuVuLTa 2010-LuVuLLe TeHOMaaTaLOuDen VuOKSi, KerTOO TuOre LinTuaTLaS. MarKuS VareSVuO 10 Suomen luonto 12/2012. Tutkijat ja vapaaehtoiset kolaavat kinoksia tänäkin keväänä, koska lunta ei luonnostaan ole tarpeeksi. Hakkuukohteet tuntee Kainuun elykeskuksen biologi Maarit Vainio. metsähallitus hakkaa syrjäseutujen tulevaisuutta osin siksi, että sen tuottovelvoitetta valtiolle on nostettu kolmanneksella. "jos pesintä onnistuu, norppien määrä voi nousta yli 300:n", arvioi Metsähallituksen suojelubiologi Tero Sipilä, nyt saimaannorppia on 290. JUha kaUppiNEN yllätyssääski löytyi Turun pomponrahkalta EUrOOpaN ensimmäinen yksilö Georthocladius platystylus -nimistä kaksisiipisiin kuuluvaa surviaissääskeä löydettiin Pomponrahkan soidensuojelualueelta. Luonto ja ympäristö NyT VeSa HYYrYLäinen poimintoja kaadettua metsää Manamansalossa. keinokinoksia kolattu taas norpille pUOLESSa saimaannorpille kolatuista keinokinoksista viihtyi norppa viime keväänä. Lyhyenä talvipäivänä niitä on napsittava paljon, jotta energia riittää yön kylmyyden voittamiseen. "Hossan metsiä on aikoinaan harsintahakattu rajustikin. nyt suunnitellut hakkuut nostivat valtakunnallisen kapinan, ja niitä lykättiin. Joillain alueilla on kelojakin, mutta paikoin on kuin välistä puuttuisi puusukupolvi." auttavatko hakkuuaukot tähän. Hossasta noin neljännes on talousmetsää, jota metsähallitus nyt nävertää jatkuvasti. ja seuraavan kimppuun! raiNEr raJakaLLiO arTO LiiTi /LeuKu Kuuntele Suomen Luonnon puheohjelmaa netissä: www.audioboo.com/luonnonaani. "Pienet aukot tuovat vaihtelua metsään", sanoo aluejohtaja Veikko Hiltunen. "Hakkuut heikentävät matkailun mahdollisuuksia. "eivät. miten taimikot lisäävät monimuotoisuutta. Hossassa on kaadettu jopa 180-vuotiasta metsää. nuun tärkeimpiä matkailukohteita. nokka aukeaa, kieli livahtaa ulos ja nappaa munan suuhun. Laji on tätä ennen tavattu vain coloradossa, Yhdysvalloissa, joten Turun havainto on euroopan ensimmäinen. MiKKO PöLLänen Retkeilyalueilla hakataan tulevaisuutta ELäkELäiNEN Matti Vainio oli metsähallituksessa luomassa Hossan 9000 hehtaarin retkeilyalueesta Kainuun tärkeintä luontomatkailukohdetta. hOSSaSSa selvitetään pian suojeluarvoja. Paljon enemmän kuin hakkuutulo", matti Vainio sanoo. matkailuyrittäjien liikevaihto on miljoonaluokkaa. sen nuorehkoille, kertaalleen harvennetuille mäntykankaille hakattuja aukkoja perustellaan metsän erirakenteistamisella. Yksilö pyydystettiin kesäkuussa 2011, ja sen määritti surviaissääskituntija Lauri Paasivirta. Hyvän ruokamestan löytäneen tintin pää takoo kuin neulomakoneen neula. Heikki Willamo ja mustavalkokuvaus Paavo Hamusen luontoretkivinkit mustarastaan laulu 800 000 Kiurua PaLaa SuOMeen Tänä KeVäänä TaLViaLueiLTaan LänSi-eurOOPaSTa. Osa alueista on hyvin tasaikäisiä ja riukumännikköjä. Poikasia ilmaantui kahteen pesään. mutta samaan aikaan metsähallitus alkoi haka- retkeilyta taivalkoskella ja merkki Oulujärvellä, missä Manamanmanamansalo on Kai- salossa
Vastaava on toistunut 1999, 2005 ja 2009 ja 2011. laji on meillä uusi. "marraskuun alussa oli kylmää ja kuivaa. talvi on kuiva vuodenaika, joten perhoset tulkitsivat, kuten ilmatieteen laitoskin, että oli talvi. Ja kun joulukuussa tuli leutoa, ne katsoivat talven olevan ohi ja lähtivät lentoon." Olet kaivellut puolestamme arkistoja. "Kevään perhosista myös raitayökkösiä on tavattu joinain syksyinä, esimerkiksi 1963. ilmiö on siis voimistunut." Tuleeko talvisesta lepattelusta arkipäivää. niitä löytyi kolme, joten niitä on ollut siellä lennossa tuhansia." Mikä sulkamittarit ajoi lentoon. tilalle on tullut esimerkiksi atlanttisia morsiusyökköslajeja." JUha kaUppiNEN Antti Halkan juttu sitruunaperhosesta sivuilla 16-17. juSSi MurTOSaari 12/2012 Suomen luonto 11. "Voi olla. Mitä sanot tästä, Helsingin yliopiston museomestari Jaakko Kullberg. Mitä paljastui. ilmastossamme on jo nyt paljon vaihtelua, koska olemme atlanttisen ja mannermaisen ilmaston välissä, ja vieressä on itämeri." "arktinen ja havumetsien boreaalinen lajisto korvautuu rannikollamme leudon ilmaston tulokkailla. Sulkamittarilla on erinomainen suojaväritys. ILMIöMäISTä KuVaaja Perhoset joulun tuovat rUiSSaLOSSa turussa tehtiin joulukuussa sensaatiomainen havainto, kun Markus Lindberg löysi kolme sulkamittarikoirasta. "erittäin hieno havainto, ja ensimmäinen laatuaan syyskaudella suomessa. aiemmin yleiset purppurakenttämittari ja metsäpohjanmittari ovat lähes kadonneet rannikolta. sulkamittari on tavallisesti kevään perhoslaji. sillä on vielä geneettisessä muistissaan mahdollisuus lähteä lentoon lämpimänä syksynä. etelämpänä euroopassa, esimerkiksi Bulgariassa, sulkamittarit lentävät jopa jouluna
afrikan rannikolla näkyy trooppinen hirmumyrsky Funso, joka aiheutti tuhoja merellä ja Mosambikissa. Otimme alan erityistarkkailuun. PeTri PieTiLäinen Luonnonsuojeluliitto havahtui kaivospalautteesta TaMMikUUN Suomen Luonnon Talvivaarasta ja uusista kaivoshankkeista kertoneet jutut keräsivät paljon palautetta. Nimi viittaa verner Suomeen, amerikansuomalaiseen satelliittimeteorologian kehittäjään. Suomen Luonnon tietojen mukaan iuCn päättää allin uhanalaisuudesta toukokuussa. Suomen luonnonsuojeluliitto päätti nopeasti ottaa kaivosten ongelmat erityislahjoituskohteeksi. Paljastui, että ihmiset eivät aina tiedä koti- tai lomaseutujensa kaivoshankkeista. Luonnonsuojeluliiton nettisivuilla voi lahjoittaa korvamerkittyä rahaa luonnon kannalta hyvin haitallisten kaivoshankkeiden vastustamiseen. "Birdlife international tulee esittämään maailman luonnonsuojeluliitolle iuCn:lle, että alli lisätään maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien listalle", vahvistaa intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston luonnontieteellisestä museosta. Suomi-maa jää aivan kuvan reunalle.. Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen Luonnon kustantaja. kymmeniätuhansia alleja viivytteli tammikuulle asti helsingin edustalla. allista maailmanlaajuisesti uhanalainen? aLLi on kenties pian maailmanlaajuisesti uhanalainen lintulaji. joko paikallismediat eivät halua niistä kertoa, tai sitten nekään eivät ole perillä siitä, millaista kaivostoimintaa omalle seudulle on tulossa. Vielä ei tiedetä, mitä uhanalaisuusluokitusta allille esitetään. Luonto ja ympäristö NyT iSoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. lehikoinen on suomen uhanalaisuusluokituksia tehneen asiantuntijaryhmän jäsen. jutussamme mainittu Mawson resourcesin rompaksen-hanke sai yllättävän käänteen: Metsähallitus teki Mawsonista tutkintapyynnön poliisille selvittääkseen, onko yhtiö syyllistynyt toiminnassaan luonnonsuojelurikokseen. Luonnonsuojeluliiton kaivosvastustukseen voi lahjoittaa rahaa osoitteessa http://www.sll.fi/lahjoita. suuri osa maailman alleista talvehtii itämerellä, missä niiden määrä on dramaattisesti vähentynyt. JUha kaUppiNEN ilmakuva Palstalla tarkkaillaan säätä ja ilmastoa. Maisema jonka Suomi kuvasi Suomi "iL Ma STOP OL iTiiKa LL a ei Tu Le Ha iTaTa Ke ST äVän Me TS äTaLOu Den Ha rj Oi TTaMiSTa Su OM eS Sa eiK ä Mu ua LL aK aa n." Selvitysmies, vu orineuvos Jorma Eloranta ra portissa Investointeja Su omeen työja elinkeinomini steriölle 15. helmikuuta 20 12 12 Suomen luonto 12/2012 YHDYSVaLTain aVaruuSHaLLinTO naSa / nOaa Oho! Trooppinen hirmumyrsky Funso iskemässä Afrikkaan Tämän kuvan otti Nasan uusi Suomi-niminen satelliitti tammikuussa
Fosforitin kohdallahan osoittautui, että viralliset päästöt ovat vain sadasosa todellisesta kuormituksesta. Päästökohteita voi paljastua muualtakin. Puhdistamon rakentamiseen kuluu vuosia, väliaikainen saostus järjestyy nopeammin. Miksi kuormittaja paljastui vasta nyt. Venäjän viranomainen raportoi kasvavista fosforikuormista, mutta ei niiden alkuperästä. Fosforit-tehtaan alapuolelle perustettiin havaintopaikka vasta 2008. Joki otettiin erityisseurantaan, ja päästöjen kohteeksi paljastui Fosforitlannoitetehdas. mutta tapaus on hankala, koska yritys näyttää noudattaneen lupaehtoja teollisten prosessien osalta. en kuitenkaan usko, että Venäjällä aina tilanne on sama. noilla kymmenillä miljoonilla on puhdistettu suomenlahtea paljon enemmän kuin sadoilla miljoonilla euroilla, jotka on kohdistettu maataloutemme päästövähennyksiin. myös siellä on jätekipsivuori. JUha kaUppiNEN jaSMin aWaD / iSTOcKPHOTO Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.suomenluonto.fi/suoralinja tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 12/2012 Suomen luonto 13. Venäjän monitorointijärjestelmä ei ole ajan tasalla. Onko Venäjän lainsäädännössä ympäristörikoksia. sakot ovat huomattava tulo valvovalle viranomaiselle, joka ei siksi välttämättä halua lopettaa toimintaa, siis tappaa lypsävää lehmää. Päästö tulee kipsivuoresta. Ja sakot eivät aina johda parempiin käytäntöihin. siihen asti jokainen vuotava gramma fosforia kasvattaa kilon levää suomenlahdessa. lähinnä olemme nopeuttaneet hankkeiden käynnistymistä. laatokkaan laskevan Olhavan varressa esimerkiksi on lannoitetehdas, jossa virallisesti ravinnekuormat ovat isommat kuin Fosforitin tehtaalla. Yritys voi saada sakkoja. Fosforipitoista jätevettä valuu Lugaeli Laukaanjokeen Eurochem-yhtiön Fosforit-tehtaasta venäjän kingisseppissä. SuORA LINJA LeHTiKuVa / SePPO KnuuTTiLa Suomen Luonto selvittää vastaukset lukijoiden kysymyksiin. Lugajokea puhdistamassa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila huomasi venäläisviranomaisen raportoimista luvuista, että Suomenlahteen laskevan Luga-joen ravinnekuormat ovat valtavia. euroChemilla on toinen saman kokoluokan tehdas liettuassa. luultavimmin alkuperä on jätekipsivuori. nyt Knuuttila vastaa lukijoiden kysymyksiin. Lauri SaLMinen Seppo knuuttila Voiko piilossa olla vielä vastaavia suurkuormittajia. Onko vedenpuhdistukseen meiltä annetut rahat käytetty oikein. esitin lugajokea erityisseurantaan viime syksynä. Koska päästö saadaan kuriin. lugajoen tapauksessa suomesta ei tarvita rahaa. On päästökohteita, joilla tarvitaan nopeita toimenpiteitä, mutta en usko, että Fosforitin kokoluokkaa. Mikä on Fosforitin vastuu. suomi on tukenut Pietarin jätevesien puhdistusta 20 vuodessa noin 40 miljoonalla eurolla, mikä on murto-osa puhdistamoiden miljardiurakoista. tehdas tekee voittoa ja on luvannut sijoittaa rahaa puhdistukseen. sYKe:n Seppo knuuttila on sankari: Lugajoen lannoitetehtaan jättipäästöön tartuttiin hänen ansiostaan. selvitämme nyt, mistä päästö tehdasalueella vuotaa. Päästökohde löytyi nopeasti. Fosforitin tuhat tonnia fosforia vuodessa kasvattaa siis miljoona tonnia levää
molemmat ovat unescon maailmanperintökohteita. Presidentti Jakaya Kikwete lupasi jo vuonna 2005 omassa kampanjassaan rakennuttaa 50 kilometrin pituisen serengetin halkaisevan valtatien parantaakseen yhteyksiä sisämaasta rannikon satamiin. Koska louhintaa ei voida harjoittaa 14 Suomen luonto 12/2012. Valtatiehanketta tukeneet paikalliset asukkaat ovat sen sijaan syyttäneet hallitusta länsimaisen sanelun hyväksymisestä ja presidenttiä lupaustensa pettämisestä. ToimiTTanuT JOrMa LaUriLa maaiLmaLta Serengeti on afrikan viimeinen suuri ruohikkoekosysteemi, jossa eläimet voivat yhä vaeltaa vapaasti ikiaikaisia reittejään. jOrMa LauriLa tuoreimmat kiistat tansaniassa koskevat legendaarisen serengetin halki suunniteltua valtatietä ja rautatietä sekä selousiin kaavailtua uraanikaivosta. tiellä ajaisi 800 autoa päivässä vuoteen 2015 mennessä ja jopa 3000 autoa päivässä vuoteen 2035 mennessä. nyt sieltä on löydetty uraaniesiintymä, jota halutaan hyödyntää taloudellisen kehityksen edistämiseksi. tansania kehitys ja suojelu t vetävät eri suuntiin iansania on tunnettu luonnonrikkauksistaan ja kansallispuistoistaan, mutta talouskasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen tarve asettavat suojelualueet ja taloudellisen hyödyntämisen jatkuvasti vastakkain. se sijaitsisi keskellä eläinten vaellusreittejä sade- ja kuivien kausien välillä ja haittaisi siten pahasti koko serengetin ekosysteemiä. sitä pitkin kuljetettaisiin luonnonrikkauksia keskisestä afrikasta saakka. Hallitus on luvannut päällystää serengetiin johtavia, puiston ulkopuolisia maanteitä. Ympäristö- ja matkailuministeri maigen mukaan uraania louhittaisiin vajaan 350 neliökilometrin alueella, mikä on 0,7 prosenttia selousin pinta-alasta. kaNSaiNväLiSET ja paikalliset luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet tietä äänekkäästi. luonnonsuojelujärjestöt kuten Birdlife international ovat vaatineet myös näistä hankkeista pikaista ympäristövaikutusten arviointia. tuorein uhka on serengetin kansallispuiston halki suunniteltu rautatie, josta tehtiin helmikuussa aiesopimus kiinalaisen rakennusyhtiön ja tansanian hallituksen välillä. Vaikka presidentti Kikwete on päättäväisesti puolustanut hanketta ja syyttänyt luonnonsuojelijoita ulkomaisten etujen ajamisesta, tansanian ympäristö- ja matkailuministeri Ezekiel Maige kertoi kesäkuussa 2011 unescon maailman- perintökomitean kokouksessa Pariisissa, että maan hallitus on perunut valtatien rakentamisen. SELOUS, noin 50 000 neliökilometrin kokoinen riistansuojelualue, on tansanian tärkeimpiä ja suurimpia suojelualueita. aiemmat kiistat liittyvät asvaltoidun valtatien rakentamiseen serengetin läpi ja uraanikaivoksen avaamiseen selousin riistansuojelualueelle. Rautatie kulkisi rannikolta serengetin läpi Viktoriajärvelle. Vaihtoehtoisista tiehankkeista käydään edelleen kiivasta keskustelua paikallisten viranomaisten, luonnonsuojelijoiden ja hallituksen välillä
tunnet erinomaisesti sähköistä markkinointia ja ansaintalogiikkoja ja olet kuin taimen purossa, kun siirrytään tekstin tuottamiseen. mobiiliapplikaatiot ja tabletit tunnet siinä kuin omat taskusi. OdOTaMME SiNULTa kokemusta ja aiempaa näyttöä osaamisestasi. Kansalaisille hanketta perustellaan työpaikoilla ja taloudellisella kehityksellä, joten heidän tukensa kaivokselle on ilmeinen. JULia JäNiS Kirjoittaja on kehitysmaatutkija, joka on asunut Tansaniassa. unesco on alustavasti antanut luvan hankkeelle, mutta ympäristövaikutusten arviointi on kesken. lisäksi kaivostuotannon odotetaan luovan työpaikkoja 1600 tansanialaiselle. ministeri maigen mukaan osa uraanituloista ohjattaisiin selousin ylläpitokuluihin kuten salametsästyksen torjuntaan. lehden Facebook-sivut kuuluvat aikakauslehtien suosituimpiin. Mustat ovat nykyisiä teitä. Etsimme monitaitoista Selousin riistansuojelualue Etelä-Tansaniassa on maan merkittävimpiä luonnon turvapaikkoja. Jos olet mielestäsi etsimämme henkilö ja valmis haasteeseen, lähetä hakemuksesi viimeistään perjantaina 16.3.2012 klo 16.00 mennessä sähköpostilla päätoimittaja Jorma laurilalle (jorma. Palkkaus on suomen Journalistiliiton palkkaryhmän iib mukainen. mikäli luonnonsuojelujärjestöt kampanjoivat yhtä äänekkäästi kaivosta vastaan kuin serengetin tapauksessa, hallituksella voi olla tarve osoittaa, että tällä kertaa se ei anna painostukselle periksi. tansanian hallitus odottaa ensi kesänä kokoontuvan unescon maailmanperintökomitean vuosikokousta, jossa on tarkoitus päättää mahdollisesta selousin rajojen muutoksesta. Nyt sinne suunnitellaan uraanikaivosta. OLLi MarTTiLa VErKKOTuOTTAJAA Osaatko jättää konserninkokoisen digitaalisen jalanjäljen? Suomen suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, hakee kaksivuotiseen määräaikaiseen projektiin verkkotuottajaa kehittämään Suomen Luonto -aikakauslehden, Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton verkkopalveluja. Projektin lopputuloksena sekä verkkopalvelumme että vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa kehittyvät suomen laadukkaimman luontolehden kohderyhmälle tärkeiksi palvellen samalla tilaus- ja ilmoitushankintaamme. tehtäväsi on nostaa myös suomen luonnonsuojelun tuki Oy:n verkkokauppa uuteen lentoon. Tapaat hänet myös Kasvokkain-palstalla sivuilla 6465. 12/2012 Suomen luonto 15. Myös rautatie kulkisi todennäköisesti puiston läpi. maailmanperintökohteessa, kyseinen alue on kaavailtu poistettavaksi suojelualueesta. lisäksi unesco on vaatinut, että sen asiantuntijat saavat vierailla kaavaillulla louhinta-alueella. työkauden loppupuolella osallistut lisäksi luonnonsuojeluliiton muun verkkoviestinnän kehittämiseen. laurila@sll.fi) ja viestintäpäällikkö matti niemiselle (matti.nieminen@sll.fi). Victoriajärvi Ngorongoron suojelualue u sh Ar a punaisella merkitty on hallituksen tielinjaus, vihreällä suojelijoiden esittämä vaihtoehto. sinulla on riittävästi luonnon ja ympäristöasioiden tuntemusta ja sydämesi sykkii luonnon puolesta. vErkkOTUOTTaJaNa kehität liiton verkkotiimin kanssa digitaalista läsnäoloamme verkossa sekä sosiaalisissa medioissa. suomen luonto on luonnonsuojeluliiton kustantama aikakauslehti. maksettu levikki on noin 26 000 ja lukijoita 116 000. Pääset osallistumaan myös sisällön tuottamiseen suomen luonnon verkkosivuille sekä painetun lehden toimittamiseen. uraanin louhinnan odotetaan tuottavan vuosittain 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mistä hallituksen osuus olisi viisi miljoonaa
Koiraat varmistelevat parittelumahdollisuuksiaan. kuukauden laji: sitruunaperhonen Kevään Sitruunaperhoskoiras voi lentää jo maaliskuussa, mutta naaras herää vasta vapun jälkeen. pisin odotus m aNTTi haLkka ikä on sitruunaperhoskoiraan kevään suuri haave. mistä koiraan pitkä odotus. Parittelu tapahtuu niin pian naaraan liikkeelle lähdön jälkeen, että tutkijoille on ollut ongelma löytää parittelemattomia naaraita. naaras nousee talvisijoiltaan vasta vapun jälkeen, kun sitruunaperhoskoiraita näkee liikkeellä jopa maaliskuulla ja runsaina huhtikuun lopulta alkaen. Koiras vain alkaa odottaa hetkeään jopa kuukautta naarasta ennen. Veikkaanpa, että se on kohota korkealle taivaalle paritanssiin naaraan kanssa, laskeutua orastavaan vihreyteen ja laittaa alulle perhosten uusi sukupolvi. myös naaraan haaveet lienevät samanlaiset, vaikka tärkeä sijansa on myös paatsamalla, johon naaras tarkoin liimaa hedelmöittyneet munansa. al- 16 Suomen luonto 12/2012 OLLi VeSiKKO. eroa koiraiden ja naaraiden ilmaantumisessa on erään ruotsalaistutkimuksen mukaan keskimäärin pari kolmekin viikkoa naaras ei ehdi keväällä haaveilla, vaan se on parittelemassa jo muutaman minuutin kuluttua heräämisestään
Paatsamahan on melko harvalukuinen pensas. piTUUS: Siipien väli noin viisi senttiä. n Gonepteryx rhamni väriTyS: Koiras kirkkaan keltainen, naaras paljon haaleampi, vihertävän vaalea. Jos naaras on paritellut, se viestii tämän koiraalle taivuttamalla takaruumistaan tietyllä tavalla ylöspäin. Myös vain perhosen silmin näkyviä uv-kuvioita; siipisuomujen nanopinnoite näkynee niille välkyntänä perhosen lentäessä. aurinko hellii niiden tummaa selkää, ja perhonen voi tehdä siivistään kehonsa päälle pienen kasvihuoneen lämmökseen. SiTruunaPerHOnen kukeväällä suomi elää ylipäänsä hetken koiraiden aikaa. sitruunaperhonen elää korkeintaan vuoden. neitsyen kanssa koiras joutuu testiin, jossa naaras lentää jopa kymmenien metrien korkeuteen, ja koiras seuraa perässä. ilmeisesti aikaisin herääminen tekee myös hyvää sitruunaperhosen lisääntymiskyvylle. Munii paatsamalle, ja uusi sukupolvi kuoriutuu heinäkuulta alkaen. naaraan ilmaantumista odotellessaan sitruunaperhoskoiraat ruokailevat leskenlehdellä ja pajuilla. paiNO: syksyllä 0,130,14 grammaa, keväällä horroksen jälkeen 0,1 grammaa. LEviNNEiSyyS: elää euroopassa ja Pohjois-afrikassa. ne pystyvät lämmittämään ruumiinsa lentokuntoon varsin koleassakin säässä, jos vain on aurinkoista. moni koiras löytää vain naaraita, jotka joku muu on jo löytänyt. aikuinen suosii monia kukkia, keväällä esimerkiksi leskenlehteä ja pajuja. Pian näemme koirasvästäräkkejä ja peippoja, kun naaraat ovat vasta matkalla. se voi tuntua vähältä, mutta sitruunaperhonen on jopa euroopan pitkäikäisimpiä perhosia. talvehtineita perhosia voi nähdä liikkeellä vielä juhannuksena, muttei juuri sen jälkeen. Siivissä heikko oranssi keskitäplä. Hyönteiskoirailla taas on tapana kuoriutua ennen naarasta. Jos lehdet ovat jo puhjenneet, se sijoittaa munat niiden alapinnalle. monien muuttolintujen koiraat saapuvat ennen naaraita. toukat kasvavat, koteloituvat ja kuoriutuvat kesällä. LiSääNTyMiNEN: Parittelu toukokuussa. sinänsä koiras on valmis lisääntymään heti horroksesta liikkeelle lähdettyään. Suomessa levinneisyys ulottuu Pohjois-Karjalan Oulun korkeudelle. Sitruunaperhosen levinneisyys. LäHDe xxxxx 12/2012 Suomen luonto 17 KarTTa LuOnOnTieTeeLLiSen MuSeOn HYönTeiSTieTOKannan MuKaan. tämä voi toistua useasti, minkä jälkeen paritteluun valmis naaras istahtaa lehvästöön ja antaa koiraan tulla viereensä. raviNTO: Toukka syö paatsamaa ja orapaatsamaa. naaras liimaa munansa oksille tai silmujen tuntumaan odottamaan lehtiä. sitruunaperhonen on siihen kuitenkin niin erikoistunut, että paatsaman pohjoisraja on samalla perhosen pohjoisinta aluetta. Talvehtii aikuisena suojaisessa paikassa lumen alla. se on silloin ollut aikuinen jo seitsemänkahdeksan kuukautta, sillä se kuoriutui keskikesällä 2011. äLä SEkOiTa: aikaisin keväällä ei voi sekoittaa mihinkään toiseen perhoseen, toukokuusta alkaen muut isot vaaleat perhoset, kuten kaaliperhonen ja keltaperhoset, voivat aiheuttaa sekaannuksia. naaraan kyky löytää vielä lehdettömätkin paatsamat on hämmästyttävä
18 Suomen luonto 12/2012
Töyhtötiainen tuli katsomaan. Luontokuvaaja heikki willamo meni vuodeksi metsään kuullakseen ajatuksensa. Hän ei ensin pitänyt kuulemastaan. TeKsTi JUha kaUppiNEN / KuvaT hEikki wiLLaMO klaani tiaisen m aaliskuussa 2010 Heikki Willamo käveli pois metsästä, pitkin polkuja ja syrjäisiä teitä, kohti autoaan, joka seisoi lumen peitossa erään metsäautotien alussa. "Jääköön, perkele", Willamo oli päättänyt istuessaan laavulla päättyvän talven sylissä, metsän suurimman lammen ällämutkassa selkä kulkemisesta märkänä. "Jääköön metsä." 12/2012 Suomen luonto 19
sopivan metsän Willamo oli löytänyt joitain vuosia aiemmin läntiseltä uudeltamaalta, vain kilometrien päässä kotoaan: parinsadan hehtaarin suojelualue, jonka siimeksessä siellä täällä tummavetiset metsälammet katsoivat sinitaivasta. thoreau, yhdysvaltalainen filosofi ja yhteiskuntakriitikko, kirjoitti 1854 kirjan Walden: elämää metsässä. Joka ehkä olikin totta Karjalohjalla, kun Willamo oli lapsi. 20 vuotta. wiLLaMO Ei OikEaSTaaN lähtenyt joulukuussa 2009 etsimään tuota samaa metsää, joka Haukkametsän sivuilla raottaa sisintään. se on tositarina, jossa thoreau myy koko maallisen omaisuutensa ja ra- 20 Suomen luonto 12/2012. Kun idea Haukkametsästä syntyi, ikä alkoi kolmosella. Vuosi metsässä odotti eläjäänsä. sen löytäminen olisi ollut mahdotonta, sillä tuo metsä ei ole totta. suurimman lammen rannalle Willamo laittoi laavunsa. eihän se ole pitkä aika, mutta juuri Willamon iässä merkityksellinen kuitenkin. Ensilumi metsälammella. viimeinen satama. Willamo oli mennyt toiveikkaana metsään pari kuukautta aiemmin: jos vielä saisi haltioitua metsästä niin kuin 20 vuotta aiemmin, jolloin hän oli alkanut tehdä merkkiteostaan Haukkametsää, kirjaa kanahaukasta ja ihmisestä. moni asia oli vielä edessä. ehkä tuossa on kaikuja Henry David Thoreaun maailmasta. Hän halusi päästä irti arjen ikeestä ja vaellella metsän sopukoihin ilman tavoitteita tai pakottavaa tarvetta onnistua. nyt kuudenkympin korvalla olisi uuden metsäkirjan aika. se on lukemattomista, pienistä sirpaleista koottu satumetsä, jonka ehkä soisi olevan totta