Suomen Luonto 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 LUONNON HiiLivarastOt Elämän elinehto JÄÄt sULavat Routa raukeaa, vedet vapautuvat UHatUt LiNtUMME Uusin tieto Irtonumero 7,50 4.3.2011 KADONNEEN paluu Tammihiiri elää sittenkin Suomessa.
varhaiskevät
meri vapautuu Kuva MaUri LEivO / TeKsTi aLiCE karLSSON jäidEN LähTö on luonnon tarjoamista näytelmistä vaikuttavimpia. Pimeys väistyy ja elämä ryöpsähtää käyntiin.. Melkein kuulee, kun meri vetää syvään henkeä ja happi alkaa virrata pinnan alle
varhaiskevät
Se on viettänyt talven varvikossa lumen alla ja vironnut kevätauringon lämpöön.. Sitruunaperhonen on puolestaan kevään ensimmäisiä perhosia. Paju kukkii jo ennen lehtien puhkeamista. Keväänvirkut Kuva jarkkO MäkiNEva / TeKsTi aLiCE karLSSON SiTrUUNapErhONEN imee mettä kiiltopajun hedekukinnosta
Se on lisäksi valinnut vuoden lajiksi rahkasammalet. Suot ovat esimerkiksi merkittäviä hiilen ja veden varastoijia. tämä siitä huolimatta, että turpeenpolton ilmastovaikutukset ovat vähintään yhtä pahat kuin kivihiilen. 26 Uhanalaisia siivekkäitä yhä enemmän 36 Tammihiiriä sätkyttelee vielä siellä täällä. Luonto ja ympäristö 8 Apukinoksia saimaanorpalle 10 Tunturikasvit kipuavat yhä ylemmäksi 12 Ojitus vaikuttaa kanalintukatoon 42 Hyvästi jää 46 Hiilivarastolla jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi Enolainen ilari Tuupanen nappasi Luomus-kisan voiton omin opein. 12/2011 6 SUomEn lUonto 1x/2011 20 ilari tuupanen. turpeenpoltto on valtiovallan erityisessä suojeluksessa myös siten, että turve-energian vero on mitätön verrattuna päästöihin. jos vero olisi tasavertainen muiden haitallisten energiamuotojen kanssa, siitä saataisiin niin paljon verotuloja, että esimerkiksi kaikki nykyiset suojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa. pääKirjoituS Suostrategia tukee soiden hävittämistä hELMikUUSSa julkistetun kansallisen suostrategian tarkoituksena oli sovittaa yhteen soiden suojelu ja käyttö siten, että soiden monimuotoisuus ja niiden tuottamat niin sanotut ekosysteemipalvelut säilyvät. Siitä piittaamatta valtionyhtiö Vapo on hankkinut lukuisia luonnontilaisia soita aikomuksenaan kaivaa ne polttoturpeeksi. Suojelun sijaan strategia edistää soiden hävittämistä esittämällä 58 000 uuden suohehtaarin antamista turpeennostoon. Siten ne torjuvat ilmaiseksi ilmaston lämpenemistä ja tasaavat tehokkaasti tulvia. Sitä edellyttää myös viimelokakuisen naganon biodiversiteettikokouksen päätös, että vahingoittuneista ekosysteemeistä on ennallistettava 15 prosenttia. Kiiski. Strategia suistui suojelun näkökulmasta niin pahoin ojikkoon, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintujärjestö Birdlife Suomi tekivät kantelun Eu:lle luonto- ja lintudirektiivien rikkomisesta. ojitetut suot vapauttavat merkittävästi hiilidioksidia ilmakehään ja suurentavat siten hiilijalanjälkeämme. luonnonsuojeluliitto viettää parhaillaan Hiili luonnossa -teemavuotta. Yhtenä keinona tilanteen korjaamiseksi Vapo olisi pakotettava suojelemaan arvosuonsa. ne ovat todellisia turpeentuottajia, toisin kuin Vapo. Sirpa pellinen Kottarainen pääsi pois Punaisesta kirjasta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan luonnontilaisille soille ei pidä mennä. uhanalaisten lintujen määrä kasvoi silti. Benjam pöntinen 2/2011 Eläimet ja kasvit 14 Lepakoiden talvehtimispaikat säästettävä 18 Kaloista vanhin. niitä pitäisi sen takia ennallistaa rivakasti. Soidensuojelussa on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla pahoja puutteita
FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. 12/2011 SUomEn lUonto 7. 66 Kasvokkain. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Vaatimuksia on asetettu mm. Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. 60 Maasai-nuorukaiset suojelevat leijonia 20 Hämyisen metsän kuvaaja. puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Sivut 3640. Suomen Suomen Luonto 2/2011 70. Kaikki tuotanto kemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Matkailu ja retkeily yhdistyvät kuopion kuulun tornin ympärillä. Hugo Willcox / Foto natura / SKoy Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti 82 Suomen Luonto 70 vuotta kolumnistimme Tiina raevaara sai tänä vuonna runeberg-palkinnon novellikokoelmastaan En tunne sinua vierelläni. KannESSa Tammihiiri ei olekaan hävinnyt luonnostamme siitä on tuoreita havaintoja. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 2280 8217, 040 351 9217 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Antti Halkka (virkavapaalla 31.7.2011 asti) Liisa Hulkko, 2280 8203, 040 717 8550 (ma.) Alice Karlsson, 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 2280 8234, 050 432 8421 (ma.) Toimituksen assistentti Elina Juva 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Nina Mansukoski (09) 4559 0097, 045 256 8008 nina.mansukoski@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_02/2011 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. markus maulavirta. anna Hämäläinen Retkeily ja matkailu Ihmiset ja elämäntapa 41 VaKiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 41 Kolumni 53 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu erKKi maKKonen / Kuvaliiteri 74 76 81 81 Kuopion matKailu 46 rahkasammalet ovat ainoita oikeita turpeentuottajia. 54 puijolla on tänä talvena hiihdetty. luomus 2010 -kisan voittaja ilari tuupanen. 26 54 Puijolle! löytöretkellä Suomessa
tutkija Miina Auttilan mukaan tulokset ovat lupaavia, sillä Haukiveden 20 apukinoksesta yhdeksässä oli pesä, ja pesistä kolme sijaitsi paikalla, jossa ei ole aikaisemmin havaittu pesintää. riistakamerakuvien perusteella apukinospaikoilla liikkui vähän ihmisiä, jotka olivat hiihtäjä ja joitakin uosituhannen alun leutoina talvina lunta oli niin vähän, että saimaannorppien kuutteja syntyi paljaalle jäälle. Pienikokoisilla kuuteilla on myös suurempi vaara kuolla kalanpyydyksiin. ENSiMMäiNEN TUTkiMUSvUOSi sattui poikkeuksellisen runsaslumiseen talveen ja norpilla oli miltei rajaton mahdollisuus valita pesäpaikkoja luonnonkinoksista. Pesän suojaa vailla varttuvat jääkuutit jäivät lumitalven kuutteja pienemmiksi ja osa niistä menehtyi imetyksen alkuvaiheessa. itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät ensin menetelmiä ja kinosten kestävyyttä tekemällä koekinoksia vuonna 2009 norppien pesintäalueen ulkopuolella. Pihlajavedelle tehtiin 11 apukinosta, joista neljä oli vakiintuneilla pesäpaikoilla. Luonto ja ympäristö nyt norppa hyväksyy ihmisten kasaamat kinokset pesäpaikakseen. ToimiTTanuT aLiCE karLSSON apukinoksia V 8 SUomEn lUonto 12/2011 juHa taSKinen itä-suomen yliopiston saimaannorppatutkimus kolaa tietoa apukinoksien käytöstä norppien suojelukeinona. saimaanno rannoilla, joilla ei ole havaittu poikaspesiä. apukinoksien soveltuvuutta äärimmäisen uhanalaisen järvinorppamme suojelukeinona testataan nyt toisena poikimiskautena Haukivedellä ja Pihlajavedellä. Etelä-Savon ElY-keskus myönsi tutkimusluvan pesintäalueille vuosille 20102012. Pihlajavedelle kolatuissa 11 apukinoksesta löytyi yksi pesä. Kuutteja ei apukinoksiin vielä syntynyt. Viime talvena tutkijat kolasivat Haukivedelle 20 apukinosta, joista yhdeksän sijaitsi vakiintuneilla pesäpaikoilla ja loput. apukinosten läheisyyteen asennettiin riistakameroita ihmisten häiriön ja petopaineen selvittämiseksi. Siellä lumitilanne oli koko talven Haukivettä selvästi parempi
Kanalinnut ovat haluttua saalista, siksi riistaväkikin ponnistelee etenkin teeren ja metson eteen. "Edellisestä norpille mainiosta lumitalvesta saimme vertailukohdan tuleviin vähälumisiin talviin. niitä vaivaavat ulko- ja sisäloiset ja useimmiten niiden vatsa kurnii nälästä. riistapäivien kaltaiset neuvottelupäivät ovat tärkeitä, sillä sieltä uusin tieto kantautuu myös metsästäjien korviin ja heistä suurin osa omistaa myös metsää. päivillä oppii paljon vaikka suhtaudunkin metsästykseen enimmäkseen kielteisesti ja ennen kaikkea tunteellisesti. uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi metso tarvitsee soidinpaikkansa ympärille kolmen kilometrin säteellä yhtenäistä metsää. erehdyin kerran huomauttamaan moisesta ja sain kuulla kunniani. Siellä haetaan yleensä yhdessä keinoja, millä riistalajien kannat saataisiin säilymään tai pikemminkin nousemaan. Se on monen eläimen koti. n aina pitää olla varuillaan. rpalle moottorikelkkailijoita. Huhtikuussa paljastuu miten norpat ovat ottaneet käyttöönsä 40 uutta apukinosta. jUha TaSkiNEN Yhtenäinen metsä on metsolle tärkeä. marKuS vareSvuo / lintuKuva. Norppien kuuttiminen alkoi noin 14. mutta riistapäivillä ei puhutakaan metsästyksestä. on pidetty pyyntitaukoja ja suojeltu soidinpaikkoja, mutta se ei riitä. viimeiset syntyvät siitä kuukauden päästä. KIIKArISSA paavo Hamunen / leuKu aLiCE karLSSON On sääli metsän eläimiä OLEN OSaLLiSTUNUT jo monena vuonna riistapäiville. tunnen eläimiä kohtaan myötätuntoa. Kaupungeissa monet antavat koiransa ajaa esimerkiksi linnut lentoon, koska se huvittaa koiraa. etenkin kun monen riistalajin elinolotkin on tärvelty. Koira on joillekin ihmisille lähes pyhä. nyt tarvitaan metsien käytön kokonaisvaltaista suunnittelua. Sanon koirallenikin, että sinähän et aja lintuja etkä oravia, senkin pulska, madotettu ja sohvalla loikova rutjake. Kettuja, supikoiria, saukkoja ja ilves oli kulkenut kameran ohi rantaa pitkin. niin myös metsästäjille. haukivedelle kolattiin 20 kinosta samoin kuin pihlajavedelle. ne ovat riistantutkijoiden ja metsästäjien jokavuotiset neuvottelupäivät, jotka tänä vuonna olivat vaasassa. tänä vuonna teemana olivat kanalinnut. ja aina pitää olla varuillaan. Se ei ymmärrä miten etuoikeutettu on. ihmisten liikkumista rajoitti osaltaan syvä sohjolumi. apukinokset saatiin kolattua tänä vuonna nopean talventulon myötä puolitoista kuukautta ennen kuuttien syntymää. metsästäjät ovat tässä toimineet hyvin. Koira edellä ja mies perässä ja pum! ei ole reilua mielestäni. Petojen ei havaittu olleen kiinnostuneita apukinoksien makuupesistä. tähänastisista tuloksista voi päätellä, että norppa hyväksyy ihmisen kasaamat kinokset pesäpaikakseen, vaikka sillä olisi vara valita," auttila sanoo. talvella on kylmä ja on käveltävä paljain jaloin, tassuin, sorkin, räpylöin... ei ole suojaa, ei ruokaa, ei turvallisia paikkoja, missä soida tai öristä kiimaansa. arvokas apu koira onkin, ja sen kouluttamiseen on mennyt aikaa ja kenties rahaakin, mutta pitääkö metsän eläimiä ajaa niin tehokkaasti. metsä on muutakin kuin puuta. helmikuuta. ne asuvat ulkona vailla suojaa
"lumenviipymien ja niihin suoraan liittyvien elinympäristöjen kuten sulamispurojen lajisto kärsii nopeimmin ilmaston lämpenemisestä", Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. Suurimmassa vaarassa ovat pienialaisten kalkkialueiden lajit kuten tunturiorho. Luonto ja ympäristö nyt tUNtUrikasvit kipuavat yhä ylemmäs Uusin arvio suomen uhanalaisista eliöistä kertoo, että paljakan kasvit ovat ahdingossa. POHJOisEssa l apinkävijä näkee entistä harvemmin kauniin arnikin kukassaan. Samojen ympäristöjen sammallajeja ovat erittäin uhanalaiset sirppiahmansammal ja napakinnassammal. Vain yksi perhonen on runsastunut", Aino Juslén luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo. Paljakan lajeista erityisesti sammalien ja putkilokasvien tilanne on heikentynyt vuoden 2000 arvioinnin jälkeen. Kasvukausi on nykyisin Kilpisjärvellä 810 päivää pidempi kuin 19601970-luvuilla. "lisäksi joitakin kasvupaikkoja voidaan pitää avoinna hoitotoimin." "Emme saa jäädä toimettomiksi asioissa, joihin vain me suomalaiset voimme vaikuttaa", juslén korostaa viitaten porolaidunnukseen sekä matkailun ja rakentamisen suunnitteluun tunturialueilla. piia ahONEN Henry väre 10 SUomEn lUonto 12/2011. lajin esiintymisen alaraja on jo paennut korkeammalle Käsivarren tuntureihin, minkä vuoksi se luokiteltiin nyt silmälläpidettäväksi. juslén kuului uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmään ja on yksi Punaisen kirjan 2010 toimittajista. niin juslén kuin Syrjänenkin ennustavat, että ainakin osa tunturipaljakoiden lajeista häviää, sillä kasvien pakovara rinteitä ylöspäin loppuu Suomessa nopeasti. "osalle voi olla tarjolla suojapaikkoja esimerkiksi kuruissa", Syrjänen miettii. toisaalta laidunnuksen on todettu olevan ilmastonmuutoksen vastavaikuttaja ainakin alkuvaiheessa. Norjanarho ja arnikki (alla). Syrjänen on sammalien uhanalaisuustarkastelusta vastanneen työryhmän puheenjohtaja. tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan tunturipaljakan lajien osuus kaikista Suomen uhanalaisista on noussut kymmenessä vuodessa 4,2 prosentista 5,7 prosenttiin. Paljakkalajistoa uhkaa myös porojen ylilaidunnus. Molemmat ovat Suomen punaisessa kirjassa. HeiKKi Ketola / Kuvaliiteri "laidunnus estää paljakkaa puustoittumasta ja pitää voimakkaita kasvikilpailijoita kurissa", Syrjänen sanoo. "tunturipaljakoilla muutokset ovat lähes yksinomaan negatiivisia. "Pidentyneen kasvukauden myötä lumenviipymät sulavat nopeammin ja kärsivät loppukesällä kuivuudesta." lumenviipymäympäristöjen putkilokasveihin kuuluu muun muassa jääleinikki
Naurulokkeja 16 070 marKuS vareSvuo lyhyESti lintuparia peSii HelSingin, eSpoon ja Sipoon SaariStoSSa. lumen pinnalla vilisee jälkiä. linnut laSKi tutKija matti luoStarinen. Taajamalintujen laskennasta perinne LiNTUharraSTajaT ovat laskeneet imatran talvilinnut kuutena tammikuuna. mallinnamme ekologisia ja evolutiivisia lainalaisuuksia tilanteissa, joissa eliölajien ympäristö muuttuu hyvin nopeasti", Hanski kertoo. imatralainen, Kanadassa asuva Jukka Jantunen sai idean aluekohtaiseen laskentaan osallistuttuaan pohjoisamerikkalaiseen, maailman vanhimpaan, jo 111 vuotta jatkuneeseen Christmas Bird Count -linnustonseurantaan, jossa havaitaan yli 50 miljoonaa yksilöä. Harakka on runsastunut, kesykyyhky vähentynyt, viherpeipot toipumassa taannoisesta tautiepidemiastaan ja pikkuvarpusia löytyi seitsenkertaisesti varpusia enemmän. eniten oli talitiaisia, viherpeippoja, keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia. ryhmän tutkimus liittyy edelleen metapopulaatioteoriaan, jonka Hanski kehitti 1970-luvulla. ainekset suureen sopulivuoteen ovat silti enemmän kuin lupaavat. vESa LUhTa eemeli peltonen / vaStavalo Tunturisopuli palkintorahaa luonnonsuojeluun? hiLjaTTaiN ruotsin Crafoord-palkinnon saanut Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ilkka Hanski saattaa panna osan 450 000 euron palkintorahoista luonnonympäristöjen suojeluun. 1900-luvun lopulla taviokuurnat oppivat einehtimään lintulaudoilla, nyt ne ovat jo vakiovieraita. vESa LUhTa jarno mela / leHtiKuva ilkka hanski on testannut teorioitansa muun muassa täpläverkkoperhosella. niclaS Fritzén / WiKimedia riekko 12/2011 SUomEn lUonto 11 marKuS vareSvuo / Kuvaliiteri. imatralla talvilinnut lasketaan vakioreittien varrelta, ei tilastoimalla rajatun alueen kaikkia lintuja. pErTTi kOSkiMiES inari kuhisee sopuleita TUNTUriSOpULiEN kuhina lisääntyy lupaavasti hankien alla. "lisäksi meillä on madagaskarilla hanke, jossa tutkimme lantakuoriaisten ekologista ja evolutiivista muutosta isossa mitassa", hän sanoo. jOUNi TikkaNEN riekot ruokinnalla iNariN nellimin suunnassa viisi riekkoa on tänä talvena oppinut syömään lintulaudalta maahan karisseita auringonkukan siemeniä. ivalossa sopuleita näkee kaduillakin ja kissat raahaavat niitä joukoittain talojen portaille. ravinto-ongelma voi silti romahduttaa kannat parissa kuukaudessa. nyt Hanski haluaa selvittää, miten tämä näkyy yksilöiden geeneissä. Kaksi riekoista ei pelkää edes siementen jakelijaa, loput poistuvat suojamatkan päähän. runSaSluKuiSin on nauruloKKi, SeuraavaKSi eniten on tiiroja, Sitten KalaloKKeja, HarmaaloKKeja ja HaaHKoja. "tutkimme lajien perimän ekologista perustaa. lintujen määrä on pysynyt 12 000 yksilön tuntumassa vuosittain, joskaan marjalintuja urpiaistalvia ei jaksoon ole osunut. tuolloin hän huomasi, että pirstoutuneessa elinympäristössä elävä populaatio muodostuu useista pikkupopulaatioista, jotka uhkaavat koko ajan kuolla sukupuuttoon. ruokinnoilla on aiemminkin tapahtunut yllätyksiä. tutkimustyössä rahalle ei ole välitöntä tarvetta Hanskin tutkimusryhmän rahoitus tulee yliopiston ulkopuolelta, ja sen asema on turvattu. tänä vuonna päästiin 11 376 lintuun ja 37 lajiin
Vaikka peto tulisikin, se ei yleensä saa koko poikuetta tuhottua. "luulin, että ojien vaikutus näkyy poikaskatona, mutta ei. Kuvat: gilBert ludWig Luonto ja ympäristö nyt hautova teerinaaras yrittää pysyä näkymättömänä, mutta ojien pirstomilla mailla pedot löytävät munapesät helposti. Ojitus vaikuttaa kanalintukatoon kun luonto pirstotaan pieniksi laikuiksi esimerkiksi ojilla, eläinten elinolot muuttuvat huonommiksi. MEtsÄkaNaLiNNUt a iemmin otaksuttiin, että ojitus vaikuttaa kanalintuihin erityisesti siten, että poikaset hukkuvat ojiin. Se näkyy pesuekatona." Kun peto löytää munapesän, koko poikue on mennyttä. teeri pesii varvikossa usein puun suojassa nuorissa metsissä ja avohakkuilla. Haudonta kestää 25 päivää. teeri munii munan noin puolessatoista päivässä. "Kenties myös riekkokannan kehno tilanne Etelä- ja Keski-Suomessa johtuu tästä syystä," hän spekuloi. aLiCE karLSSON Ojan reunoille jää puuton valtatie, jota pitkin pedot kulkevat saalistamassa. 12 SUomEn lUonto 12/2011. ojien pirstomilla alueilla petojen saalistus on todennäköisesti tehokkaampaa kuin muualla. Kuoriutuneet poikaset ovat paremmassa turvassa. ne lähtevät hyvin pian pesästä ja piiloutuvat vikkelästi. Pedot seuraavat ojia, sillä ojan reuna on puuton ja sitä pitkin on helppo kulkea. Kettu, näätä, varis ja korppi ovat suurimpia pesien tuhoajia. "Keski-Suomessa yli 30 prosenttia metsäpinta-alasta on ojitettu ja tutkimillani soidinalueilla jopa puolet", ludwig sanoo. Suolla pesät ovat metsien reunoilla. "teeri pesii sekä ojitetuilla että ojittamattomilla mailla yhtä halukkaasti." ludwig teki yksilötason tutkimuksia teerellä mutta uskoo, että ojituksen vaikutus on sama metsolla. nyt tiedetään, että poikaset eivät edes ehdi kuoriutua, sillä pedot pistelevät munat poskeensa. Pedoilla on siis runsaasti aikaa löytää munapesä. jyväskylän yliopiston tutkijan Gilbert Ludwigin mukaan ojitetuilla alueilla kanalintukato on ojittamattomia suurempi juuri petojen vuoksi. Kymmenen munan munimiseen kuluu aikaa 1213 päivää, minkä jälkeen naaras al- Teerikukko ei osallistu haudontaan eikä poikasten hoitoon. kaa hautoa
Hänen liito-oravametsänsä oli tammikuussa vaarassa kaatua kaasuputken tieltä, mutta KHo:n viime hetkellä antama toimenpidekielto pysäytti putkityöt Hyvinkään alueella. jossain kysymyksessä saattavat suojelun ja kehittämisen intressit olla ristiriidassa", Pohjois-Pohjanmaan ElY-keskuksen ympäristövastuualueen johtaja Heikki Aronpää sanoo. Se vaurioituisi pysyvästi", tiainen huomauttaa. Skandinavian luonnonsuojelijat iloitsivat siitä, että alueella eli 46 suomalaista tai venäläistä alkuperää olevaa urossutta eli useampi kuin aiemmin. pErTTi kOSkiMiES Susikampanja ja pienvesien kunnostaminen palkittiin WWF SUOMEN 20 000 euron pandapalkinto jaetaan tänä vuonna luonto-liiton Salakaadot seis -kampanjan ja virtavesien hoitoyhdistys virhon kesken. Vastustajien mukaan hyvä vaihtoehto olisi vetää putki maantien varteen, kuten Suomessa pääosin on tehty. MikkO NiSkaSaari Ympäristöväki vähenee edelleen ELY-kESkUkSET ovat hädin tuskin käynnistyneet, kun työ- ja elinkeinoministeriö on jo suunnitellut seuraavan mullistuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden kertaalleen hylkäämä hanke sai viime vuonna valtioneuvostolta uuden luvan, ja työt käynnistettiin heti, vaikka myös tästä päätöksestä on valituksen käsittely kesken. pandapalkinto on jaettu vuodesta 1999 lähtien. tapani räSänen / pro luontoKuva Maailman vanhin merikotka UUMajaSSa ruotsin itärannikolla luettiin tammikuussa merikotkavanhuksen rengas e-7152, jolla Seppo Saari merkitsi linnun 14.7.1980 Sodankylässä. Susikampanja kitkee susien salametsästystä ja rakentaa susimyönteistä ilmapiiriä. Konsultin suositus on perustaa keskusvirasto ohjaamaan ElY-keskuksia, lakkauttaa niistä sektorijako ja antaa keskuksen ylijohtajille päätösvalta. ruotsin ja norjan laumaluku pysyi samana edellistalvesta mutta Suomen hupeni 12 laumalla luultavasti salametsästyksen takia. "Yhtiö rakentaa putkea vimmatulla kiireellä, jotta se olisi mahdollisimman valmis vaikka KHo hylkäisi luvan toistamiseen", sanoo maanomistaja Tarja Tiainen. "Ylijohtaja voisi joutua edustamaan yhtä aikaa erilaisia tavoitteita." lisäksi väki vähenee nykyisestä organisaatiosta. riistakeskuksesta tulee Kansaneläkelaitosta vastaava julkisoikeudellinen laitos. aiemmin luvat on myöntänyt paikallinen riistanhoitopiiri, mikä on herättänyt närää, koska luvista hyötyvät metsästäjät ja niitä myöntävät riistapäälliköt ovat olleet lähellä toisiaan. Kyseessä on maailman vanhin luonnonvarainen merikotka: ikää on kertynyt jo noin 30 vuotta ja 7 kuukautta. Liito-orava 12/2011 SUomEn lUonto 13. Ymmärtääkö yritys, jos selitämme päätöksen viipyvän, koska meillä ei ole asian valmistelijaa?" MikkO NiSkaSaari SUSiLaUMOja eli talvella 2009 2010 Suomessa 28, Keski-ruotsissa ja norjan rajaseuduilla 25 ja Sisä-norjassa kolme, selviää yhteispohjoismaisesta raportista. "Ympäristöalaa säätelee noin 320 lakia, asetusta ja muuta viranomaispäätöstä. Se saa hoitaakseen muun muassa hirvien kaatoluvat ja poikkeusluvat niin sanottujen häirikkösusien tappamiseen. Pohjois-Pohjanmaan ElYkeskus menettää ympäristötehtävistä vähintään joka viidennen työntekijän vuoteen 2015 mennessä. Siihen loppuisi itsenäinen, alueellinen ympäristöhallinto. niiden noudattaminen ja valvominen edellyttää asiantuntijoita. Susien kaatoluvat riistakeskukselle riiSTaELäiNTEN kaatoluvat myöntää maaliskuusta lähtien uusi viranomainen, kun metsästäjien keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit sulautetaan Suomen riistakeskukseksi. lupien myöntäjien koulutusvaatimukset tiukentuvat, ja poikkeusluvat myönnetään vain esityksen perusteella. jOUNi TikkaNEN kaasuputki runnoo keravanjokilaaksoa MäNTSäLäSTä Hyvinkäälle vedettävä Gasumin 90 kilometriä pitkä maakaasuputki murjoo liito-oravametsät ja natura-alueet. Pahimmassa vaarassa on Keravanjokilaakson natura-alue lehtometsineen ja rotkoineen. "Putkilinjaa vedetään läpi Keski-uudenmaan laajimman metsäalueen. "ElY-keskukset ovat elinkeinojen kehittämisvirastoja mutta myös suojeluvirastoja. virho on kunnostanut jo 20 vuotta pääkaupunkiseudun pienvesiä. "uudistus tarvittiin, koska käytäntö ei vastannut perustuslain vaatimuksia", marKuS vareSvuo / Kuvaliiteri lyhyESti Skandinaviassa 56 susilaumaa timo martola / Kuvaliiteri riistakeskuksella on valta päättää häiritsevien susien ampumisesta. sanoo riistakeskuksen perustamista valmistellut projektipäällikkö Reijo Orava
"Vain yhdessä talvehtimispaikassa oli yli sata lepakkoa", Wermundsen sanoo. Horrostaminen edellyttää tiettyä lämpötilaa ja kosteutta, joten suotuisia horrostamispaikkoja on harvassa ja ne pitäisi säästää. Kuuden vuoden aikana tutkijapari havaitsi, että yleisimmät lepakot sekä kesällä että talvella ovat isoviiksisiippa tai viiksisiippa ja pohjanlepakko. lähialueillamme on toisin: Esimerkiksi Virossa tallinnan Ülkasen ja Pietarin lähellä olevissa luolastoissa horrostaa satoja lampisiippoja. Kaikki lepakkomme ovat suojeltuja. aLiCE karLSSON Benjam pöntinen linkki väitöskirjaan: http://www.metla.fi/dissertationes/df111.htm 14 SUomEn lUonto 12/2011. Se tarkastettiin viime joulu- kuussa Helsingin yliopistossa. meillä talvehtimispaikkoja on toistaiseksi löydetty vähän ja niissä on vain muutamia lepakoita. Kesällä he tutkivat yli 2000 lepakoiden saalistuspaikkaa, joista pohjoisimmat olivat Kuusamossa ja Sallassa. Harvinaisimmat lajit ovat ripsisiippa ja lampisiippa. Wermundsen ja Siivonen julkaisivat tutkimuksistaan useita tieteellisiä artikkeleita, joista Wermundsen kokosi väitöskirjan. Wermundsenin mukaan lepakoiden talvehtimispaikat pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Sieltäkin löytyi yllättäen pohjanlepakoiden lisäksi vesisiippoja ja isoviiksisiippoja tai viiksisiippoja. ripsisiipasta tehtiin 20 havaintoa ja lampisiipasta vain yksi. Wermundsen ja Siivonen kävivät läpi paitsi luonnonkolot ja luolat myös Puolustusvoimien maanalaiset bunkkerit, joita on satoja. Pohjanlepakko sietääkin kylmää lepakoistamme parhaiten. Sopivia koloja Suomen kallioissa on kuitenkin vähän, siksi lepakot hakeutuvat korvayökkö on pohjanlepakon jälkeen yleisin lepakkomme. "Betonibunkkereista ja kellareista löytyi pääasiassa korvayökköä ja pohjanlepakoita." lepakoiden luonnollisia horrostamispaikkoja olisivat kallioiden kolot. Edellinen väitöskirja lepakoista ilmestyi Suomessa 1965. isoviiksisiippaa ja viiksisiippaa ei voi erottaa toisistaan ulkoisesta olemuksesta tai ultraääntä kuuntelemalla. "Vanhan tutkimuksen mukaan lepakot voivat ryömiä kylmäksi ajaksi kivikasoihinkin." Etelämpänä lapakot talvehtivat myös puiden koloissa, mutta Suomessa on siihen yleensä liian kylmä, tosin pohjanlepakoita on kerran löytynyt vanhan kelohongan kapeasta raosta. "lepakot näyttävät etsiytyvän luonnonkivelle", Wermundsen sanoo. Luonto ja ympäristö nyt Lepakoiden talvehtimispaikat säästettävä NisÄkkÄÄt l Lentävä nisäkkäämme ansaitsee vaatimattomat kolonsa. epakoita on Suomessa 13 lajia, joista vain osan on havaittu talvehtivan oloissamme. Terhi Wermundsen kolusi miehensä Yrjö Siivosen kanssa lepakoiden talvehtimispaikkoja Suomessa ja Virossa vuosina 2002 2006. Sen tunnistaa isoista korvista. myös rakennuksiin
muualla se on harmaahanhi." aLiCE karLSSON ari Seppä / vaStavalo Kettu poistuu saaresta yleensä viimeisenä yönä ennen kiintojään lähtöä. kettu tietää, ettei se voi jäädä veden saartamaan paikkaan koko kesäksi. 12/2011 SUomEn lUonto 15. Pesintään ei ryhdytä ennen kuin jääyhteys mantereelle on katkennut. ruokkilintujen tapaisille onkalopesijöille minkin tulo on katastrofi. "Kettu poistuu saaresta yleensä viimeisenä yönä ennen kiintojään lähtöä, ja linnut aloittavat saman tien muninnan." jos kettu ei pidä varaansa ja jää saarelle, sen ei auta muu kuin odotella vesien lämpenemistä, jotta se voi uida mantereelle. minkki jättää yleensä haahkat ja sitä isommat linnut rauhaan, joten ne eivät kavahda sitä. riskilän poikaset ovat merilinnuistamme pisimpään pesässä, peräti 36 vuorokautta", Hario sanoo. Harion mukaan maapedon välttäminen on merilintujen kollektiivisessa muistissa kautta koko pohjoisen pallonpuoliskon. Ketut ja naalit ovat silloin joko poistuneet tai paljastuvat. "Seuraavana keväänä samaa kettua ei saarella taatusti näy." minkillä on lintuihin sama vaikutus kuin ketulla mutta vain kalalokin ja sotkan kokoisiin asti. "Vaikka kettu on päivällä piilossa, merilinnuista joku on aina hoksannut sen", saaristolintututkija Martti Hario riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sanoo. "on aivan hirveätä katsoa minkin tekemää jälkeä esimerkiksi riskiläyhdyskunnassa, usein vielä myöhään heinäkuussa. ari KaaraKainen / Kuvaliiteri 3 197 marKKu KönKKölä / pro luontoKuva kettu ei yllätä merilintuja ULkOSaariSTON merilinnut eivät laskeudu keväällä tutulle pesimäsaarelleen, jos siellä on kettu. tyKKyä muodoStuu KoSteiSSa oloiSSa lumiSina talvina etenKin vaaroille ja muille KorKeille maille. Minkki tavan panostuksen. mutta se ei olekaan merilintu kuin suomen kielessä. minkki tulee ennakoimattomasti esimerkiksi keskellä kesää uiden. "meillä ainoastaan merihanhi alkaa munia keskellä jäälakeuksia. minkki ravaa onkalot lävitse, tappaa kaikki poikaset ja ui seuraavalle saarelle. Se voi tehdä tyhjäksi koko pesimisen val- Kiloa on mitattu 19-metriSen KuuSen tyKKyKuormaKSi
Keskukset uskovat, että niiden vuosikausia noudattamat varotoimet olisivat riittäviä. Sukelluskeskukset ovat jo ehtineet ilmaista tyytymättömyytensä rajoituksiin. Varsinkin intian valtameren ja läntisen tyynenmeren riutat kärsivät haalistumisesta. Vaalentuneen korallin kasvu loppuu, ja usein se kuolee, ellei veden lämpötila pikaisesti palaa normaaliksi. "annamme riutoille aikaa toipua", kan- korallit haalistuvat, kun elintärkeät sallispuisto- ja ympäristönhoitoviraston levät häviävät polyyppien kudoksista. motaan vasta, kun korallit ovat riittävästi toipuneet. Vuosi 2010 oli maailman koralliriutoille pahaa enteilevä. riuttoja vaivaa arunnopparatin mukaan yhteistuumin meren lämpenemisestä johtuva koral- riuttatutkijoiden kanssa. ovat keskittyneet andamaanienmeren rannikolle, missä sijaitsee myös suosit- SUkELLUSkiELTOON päädyttiin tu matkakohde Phuket. Vaikeuksiin joutuneet riutat ovat seit- osien riutoista yli puolet kärsii samassemässä kansallispuistossa. rajoitukset kulien haalistuminen, joka alkoi noin vuosi sitten. niiden rinnalle on ykköstuhoojaksi noussut ilmastonmuutos. thaimaan eteläkohteita suljettiin. Kun meriveden lämpötila kohoaa tavallista korkeammalle, polyyppien ravitsemukselle välttämättömät symbioottiset Zooxanthella-levät häviävät korallien kudoksista ja yhdyskunta haalistuu, koska värin antavat pigmentit ovat levissä. mikuussa. jätevedet, mereen valuva maa-aines sekä riutan tasapainolle tärkeiden lajien ryöstö- ja räjähdekalastus ovat jo pitkään vahingoittaneet koralleja. ongelmat ta vaivasta. Silloin myös luHaalistuminen on vahingoittanut yli kuisia suosittuja sukellus- 80:aa prosenttia nyt suljettujen koralliriuttojen pinta-alasta. myös hotellinomistajat ovat näreissään sukelluskiellosta, sillä suuri osa turisteista viettää ainakin osan ajastaan meren äärellä. Sisäpoliittisten levottomuuksien takia matkailijoiden määrä ehti viime vuonna jo muutenkin laskea 1314 miljoonaan kävijään, mikä oli kymmenyksen pudotus edellisvuodesta. ToimiTTanuT jOrMa LaUriLa maaiLmaLta Monimuotoisuutensa vuoksi koralliriuttoja on luonnehdittu merten sademetsiksi. thaimaan viranomaiset sulkivat useita sukelluskohteita, jotta meren lämpenemisestä kärsivät korallit saisivat toipua rauhassa. Koralleja suojellaan sukelluskielloilla kOraLLiriUtat t georgette douWma / SKoy haimaan koralliriuttojen pääjohtaja Sunan Arunnopparat peongelmista raportoitiin rusteli sukelluskieltoja thailehti The Namaailmanlaajuisesti tam- tiossa tammikuussa. myös erKKi Siirilä 16 SUomEn lUonto 12/2011
"arvio amazonin alueen turvemaiden pinta-alasta on monikymmenker- outi läHteenoja 12/2011 SUomEn lUonto 17. pyynti on jyrkästi kielletty niin eu:n kuin Kyproksen ja iso-Britanniankin lakien mukaan. pErTTi kOSkiMiES amazonas taistunut, ja turvepatjat ovat paljon luultua paksumpia", dosentti Kalle Ruokolainen sanoo. australialainen riuttatutkija Andrew Baird luonnehti tuhoja Underwatertimes-nettijulkaisussa muutama kuukausi sitten näin: "tämä on pahin korallikuolema, jonka olemme nähneet sitten vuoden 1998." kOraLLiEN haalistumisten odotetaan jatkuvan tänä vuonna, koska tilannetta pahentava la niña -sääilmiö on yhä käynnissä. Pessimisteihin kuuluu tyynenmeren alueen ehkä kuuluisin korallitutkija Charlie Veron, joka sanoo: "riuttojen säilymisestä nykymuodossaan edes vuosisadan puoliväliin ei ole toivoa." Erkki SiiriLä harjalintu liimatikussa. Kypros Lintujen surmanloukku kYprOkSELLa salametsästettiin muuttolintuja viime syksynä enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun. lintujensuojelujärjestö Birdlife arvioi pelkästään larnakan ja Famagustan alueilla saaren kaakkoisnurkalla tapetun laittomasti 1,4 miljoonaa lintua. Britannialle kuuluvan lentotukikohdan alueella dhekeliassa laiton pyynti viisinkertaistui. Ennen kuin riutat ovat edes kunnollisesti päätyneet suojeluohjelmiin, ne ovat jo useiden maailman tunnetuimpien korallibiologien mukaan kuolemassa pois. metsien raivauksen seurauksena hiiltä voi vapautua myös turvekerroksista, samaan tapaan kuin ojitetuilta soilta Suomessa. jOrMa LaUriLa Venäjä kansallispuisto tulossa "karjalan merelle" LaaTOkaN kansallispuisto on viimeinkin toteutumassa. UUtiSia HuSeyin yorganci / BirdliFe cypruS osista Karibianmerta saatiin tietoja vaalenemisesta. "Kansallispuisto on itä-Fennoskandian tärkein luonnonsuojeluhanke", toteaa professori, Suomen luonnonsuojeluliiton kunniapuheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi. jOrMa LaUriLa palmuja paksuturpeisella suolla amazonasissa. paksuturpeisia soita myös neotropiikissa aiEMMiN on luultu, ettei uuden maailman tropiikissa olisi paksuturpeisia soita, jollaisia on esimerkiksi Kaakkois-aasiassa. amazonasissa ilmentäjiksi on valittu muun muassa saniaiset, koska ne on helppo erottaa muista kasveista. Silloin korallien maailma oli neitseellinen. tuomiston ryhmä kehittää amazonasin metsille luokittelujärjestelmää soveltamalla suomalaista metsien tyypittelyä, jossa metsät jaotellaan kenttäkerroksen kasvilajien mukaan. nyt monet Forsskålin nimeämät kalaja korallilajit ovat vaarassa. Sitä on yritetty perustaa yli 20 vuotta. Himoituin saalis on mustapääkerttu, mutta verkkoihin ja liimoihin kuolee myös valtavasti muita lajeja. myös iso Valliriutta on kärsinyt: Ensin australian Queenslandin tulvissa mereen päätyi runsaasti koralleja haittaavaa maa-ainesta. välillä puistoa on pidetty jo varmana, mutta sitten on tullut takapakkia. pyyntiverkkoja ja -liimoja paljastui liki kaksinkertainen määrä syksyyn 2009 verrattuna. "metsätyyppien tunteminen ja kartoittaminen on tärkeää, koska muutoin ei pystytä suojelemaan monimuotoisuutta eikä varmistamaan metsien kestävää käyttöä", tutkimusryhmän vetäjä Hanna Tuomisto toteaa. Ensimmäiset raportit australiasta viittaavat kuitenkin siihen, että suurin osa vaurioista on sisäriutoilla ja rannikosta etäällä oleva ison Valliriutan pääalue on kärsinyt vain vähän. riuttoja on usein luonnehdittu merten sademetsiksi. SUOMaLaiNEN tiedemies Peter Forsskål, joka oli Carl von Linnén oppilas, teki 250 vuotta sitten maailman ensimmäiset modernit riuttatutkimukset Punaisellamerellä. venäjän federaatio on ollut puiston kannalla, mutta sitä ovat vastustaneet Karjalan tasavalta ja rantakaupungit. turun yliopiston amazon-ryhmän tutkijat ovat nyt löytäneet sellaisia Suomen akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. joulukuussa Karjalassa tehtiin puistosta poliittinen päätös. Salametsästäjät myyvät linnut ravintoloihin, joissa niistä valmistetaan laitonta ja kallista, herkkuna pidettyä ambelopouliaa. nimitys on oikeutettu, sillä neljännes kaikista merellisistä lajeista viettää ainakin osan elämästään korallien muodostamissa keitaissa. Helmikuussa Queenslandin rannikolle iski keskimääräistä voimakkaampi pyörremyrsky Yasi, jonka pelättiin rikkoneen koralleja ja sieniä pintaa lähellä olevissa vesissä. amazonasin metsien merkitys hiilen sitojana on siis luultua vieläkin suurempi. Kansallispuisto tulee pitkärannan, Sortavalan, lahdenpohjan ja Kurkijoen edustalle, ja sen pinta-ala on 1357 neliökilometriä. puisto on myös osa Barentsinmereltä Suomenlahdelle ulottuvaa Fennoskandian vihreää vyöhykettä, ja se tukee siten myös Suomen luonnon monimuotoisuutta. löytö avaa uusia näkökulmia myös sademetsien hiilen kiertokulkuun
Joskus siinä on koukku, ja sitten kiroillaan. olli Saira / vaStavalo t jOUNi TikkaNEN ähän aikaan vuodesta pilkkijän sormia paleltaa, kun hän joutuu päästelemään koukusta limaisia kiiskentirrikoita. "niin kuin muutkin kalat, kiiski elää nyt vähän passiivisempaa elämää, mutta se kyllä liikkuu ja syö läpi talven", kertoo kalatalouden professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta. Se menee luultavasti alakanttiin. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kyllä seurannut kalakantojen kehitystä itämerellä, jossa rehevöityminen on lisääntynyt. Kiiskeä on tullut seurannan sivusaaliina, mutta tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia vain viimeisen kuuden vuoden ajalta, eikä kannan koossa ole sinä aikana näkynyt muutosta. 18 SUomEn lUonto 12/2011. tutkimustietoa asiasta on vähän, koska kiiskeä ei pidetä Suomessa tärkeänä ravintokalana. ar vio kalastajien vuosittaisesta kiiskisaaliistakin perustuu yli kaksikymmentä vuotta sitten tehtyyn tiedusteluun, jossa tulokseksi saatiin 210 tonnia. lehtosen mukaan käytännön havainnot ovat osoittaneet, että kiiski yleistyy rehevissä vesissä. KUUKaUdEn laji: kiiski Kaloista vaNhiN kiiski jurottaa pohjassa jääkannen alla ja nappaa suuhunsa pienen toukan
Pienenä se on lähes kokonaan pohjaeläinsyöjä. 12/2011 SUomEn lUonto 19. Kalan suussa tauti painui järven pohjaan, koska kiiskellä on pieniä kiviä päässä. Kiisken väri voi vaihdella ja olla harmahtava tai vihreäkin. ahvenenkaan pistos ei ole yhtä kipeä. Kun sanotaan, että ahvenen kutuun ja akan ottoon ehtii hitaampikin mies, kiisken kutuun sitä vasta ehtiikin. Jo nelisenttisten koiraskiiskien on havaittu kutevan. Suurin Suomesta pyydetty kiiski on painanut 300 grammaa, mutta yleensä laji ei veny meillä juuri kymmentä senttiä pidemmäksi. Sopeutuminen pohjaelämään on tosin tehnyt kiiskestä myös vähemmän kauniin kalan. asian voi tarkistaa vaikka taskulampulla: kiisken silmät kiiltävät pimeässä samaan tapaan kuin kuhan tai kissan silmät, koska niiden pintakerroksessa on valoaheijastava, guaniinikristalleista muodostunut kalvo. Vanhuutensa vuoksi kiiskellä on on ajateltu olevan mahdin säädellä kalansaalista ja pidättää tauteja. n VASTARAnnAnKIISKI on hyvä haukkumasana, koska kiisken tuntevat ne sisämaankin ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä härkäsimpusta. "Kaikki pohjakalathan ovat ruskean- ja mustankirjavia, koska niiden pitää sulautua pohjan väreihin", lehtonen selittää. "on kuitenkin havaittu, että jopa aivan tilapäinen veden rehevöityminen vaikuttaa kiisken yleisyyteen. Kiiskeä on pidetty pitkään myös kaloista vanhimpana yhdessä hauen ja lohen kanssa. Kiiski puuttuu vain Tun turi-Lapista, avomereltä ja pienistä sisämaan lammista. Kiiskelle voi keksiä myös muuta käyttöä. Kiiski yleistyy rehevissä vesissä. Kansanperinteeseen perehtynyt tietokirjailija Heikki Lehikoinen kertoo, että länsi-Suomessa kiiskiä pidettiin pitkään kaivoissa veden laadun mittareina. mitään kiirettä silloin ei kuitenkaan ole. Helsingin edustalla vuonna 1996 jätevesitunnelin sortumisesta johtunut rehevöityminen aiheutti valtavan runsaan kiiskivuosiluokan", lehtonen sanoo. hämäräperäinen eläin ilmiö voi johtua kiisken kyvystä saalistaa hyvin sameassa vedessä. Kiiski kuuluu kuhan ja ahvenen sukuun, mutta se on helppo erottaa kummankin sukulaislajin poikasista yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. toisin kuin mateen ihoa peittävässä limassa, kiisken limassa on kemiallista ainetta, joka kirvelee, kun sitä menee selkäevän pistämään haavaan. Kiiski saalistaa surviaissääsken ja muiden hyönteisten toukkia, rataseläimiä ja hankajalkaisia sekä muiden kalojen mätiä. Leuan alta löytyvät limanystyrät. noKKapää Kiisket saattavat muodostaa parvia etenkin kutuaikana, mutta ne ovat selvästi pienempiä kuin ahvenparvet. Kovin pienihän se on myös, mutta makua ainakaan ei voi syyttää kiisken liha on kuhan ja ahvenen lihan veroista. tämäkin kannattaa pitää mielessä, kun tulee toukokuu ja alkaa kiisken kutu. Kiiski sopii peräkamarin pojille. Sen avulla kiiski voi vältellä muun muassa madetta, joka on toinen ruma pohjakala. 17001800-lukujen taitteessa eläneen folkloristi Christfried Gananderin tallentamassa kansantarussa kiiski jopa voittaa lohen uimakilpailussa ja saa palkinnoksi kaljatynnyrin. raja-Karjalassa on pantu 18001900-lukujen vaihteessa muistiin tarina, jonka mukaan paikallinen ukko taltutti horkkataudin käskemällä basillin hypätä kiisken suuhun. jos kiiski kuoli, tiesi heti, että naapuri on myrkyttänyt kaivon, ja osasi käydä myrkyttämässä vuorostaan hänen kaivonsa. Kiiski on myös töpäkämpi ja tylppäpäisempi. Vuosisadan alussa kiiskeä rahdattiin Karjalankannakselta Pietariin herrasväen pöytiin. Kiisken tunto- ja makuaistit ovat tarkkoja, ja sen silmät ovat poikkeuksellisen herkät valolle. Ehkä heinäkuussa... Kiiski kutee annoksittain, usein kolmessa erässä. jos kesäkuussa sitten... Hölmöyttään se kuitenkin tyhjentää tynnyrin heti ja saa karmean krapulan. horkkataudin pidättäjä Paljolti limaisuudesta, piikikkyydestä ja rumasta ulkomuodosta täytyy johtua sen, että kiiski on niin halveksittu kala. Se on suuri etu niihin pohjakaloihin nähden, joilta kalvo puuttuu. Kahdella saman seudun asukkaalla ei voinut olla onnea yhtä aikaa: jos oma elämä oli kurjaa, se korjaantui, kun teki lähimmäiselle jäynää
ilari Tuupanen kuvaa mieluiten metsäluontoa. 20 SUomEn lUonto 12/2011 erKKi maKKonen