Satelliittikurjet
reppureissaajat lähestyvät Suomea
koirasusi
Peto jakaa mielipiteet
varesvuo
tähtäimessä linnut ja ulkomaan markkinat
2
Irtonumero 7,50
13.3.2009
pinnalla
Hallilla menee hyvin, ja saimaannorppakin voidaan vielä pelastaa
Kuluneena talvena osa punarinnoistakin jäi ruokinnoille norkoilemaan. Siinä kaksi syytä, miksi Suomessa talvehtii nykyään lintuja, joiden pitäisi keikkua oliivipuiden oksilla Etelä-Euroopassa. Lintulaudat auttavat myös muutolta palaavia, jos takatalvi yllättää.
kUva MaRkUS vaRESvUO · TEkSTi aLicE kaRLSSON. varhaiskevät
Selvisinpäs!
yhä useampi lintu jättää muuttomatkan tekemättä.
Lauhat talvet ja ruokinta
Siitä on esimerkkinä jatkuva kiukuttelu, ettei Vuotosta saa rakentaa tai ettei koskiensuojelulakiin saa kajota. Tämä noin puolimetrinen komistus edustaakin eksoottista saarta hyvin.
76
yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat anttiHalkka,aliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi
aURiNgON MaHTi. Kyseiset tahot haluaisivat mahdollisuuden poliittiseen peliin yli vesilain silloin, kun ne yhteiskunnan etuun vetoamalla vaativat rakentamista, vaikka sillä olisi suurta haittaa ympäristölle sekä asuinoloille ja elinkeinoille. Ei mitenkään. Kokoomukselle, keskustalle, MTK:lle ja voimayhtiöille luontoarvot ovat täysin toissijaisia. Yhteiskunnan etu vaatii sitä.
jORMa LaURiLa pääTOiMiTTaja
58
kaMELEONTTi. Nämä sukkelasti väriään vaihtavat otukset ovat kehittyneet Madagaskarilla. pääkiRjOiTUS
vaRHaiSkEväT SUOMEN LUONNOSSa
tuomaS kankaanPää
sammakkojen aika
P
äähallituspuolueiden ministereiden ja kansanedustajien suusta on viime aikoina päässyt tiuhaan sammakoita. Lämpö saa varhaisimmat tupasvillat kukkimaan jo maaliskuussa. Eniten keskustaa, kokoomusta, MTK:ta ja voimayhtiöitä jurppii niin sanottu Vuotos-pykälä eli ehdoton luvanmyöntämiseste huomattavien ympäristöhaittojen perusteella. Kyse on politiikan ja elinkeinoelämän arvovalinnoista. Tällaisille tarvitaan kova laki. Ensimmäiset versot katoavat pian eläinten suuhun, mutta hangen alla on jo uusia tulossa.
4 SUOMEN LUONTO 2 | 2009
heImo rajanIemI / kuValIIterI. Vanha laki on aikansa elänyt, ja se on palvellut voittopuolisesti voimayhtiöiden, ruoppaajien ja ojittajien intressejä. Kiinnostava kysymys on, miten mikään hanke, joka aiheuttaa huomattavia haittoja ympäristölle, asutukselle tai elinkeinoille, voisi koskaan olla yhteiskunnan edun mukainen. Helmikuun lopussa, kun vihreät äänestivät eduskunnassa Lex Nokiaa vastaan, keskustan Hannes Manninen möläytti salista oikeusministeri Tuija Braxille: "Siinä meni vesilaki!" Reaktio viestii siitä, että kun hallitus antaa tänä vuonna esityksensä uudeksi vesilaiksi eduskunnalle, asiasta tulee ankara vääntö. Esitys veisi toteutuessaan vesilakia ainakin muutaman piirun oikeaan suuntaan
F I
SUOMEN LUONTO 2 | 2009
5. Lisää merihylkeistä sivuilla 2835.
jorma luhta
W W W. Satu.
Vakiot
6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 66 omareviiri 72 LukijoiltajaParasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinät 81 Palvelukortti 82 Jälkikirjoitus
46
SEURaNNaSSa. 69 Mikä fossiili! Janioravisjärvi. 66 "Hienompaa asiaa kuin kuvata luontoa ja lintuja ei ole." MarkusVaresvuo. koirasusi herättää vahvoja tunteita Reppu selkään ja menoksi. Madagaskar.
ihmiset ja elämäntapa
20
TURvaTON TULEvaiSUUS. jokamiehenoikeudet ehkä uhattuina Ruuhkamaksut jakavat kansan Metsäpaloissa kuollut miljoonia eläimiä.australia. alle yhden vuoden ikäisistä saimaannorppien kuuteista 60 prosenttia kuolee verkkoihin.
kOiRaSUSi. inarilaisen Tinja Myllykankaan 20-päisessä koiralaumassa on kolme koirasutta.
40
harrI nurmInen
27 Hiilinegatiivista ekosähköä, kiitos! ristoIsomäenkolumni. Suu kiinni, sanoo korkein oikeus. 52 Muistojen lentävät sirkat. juha taSkInen
SuomenLuonto2|20098.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto
ilmiöt
2 varhaiskevät: Selvisinpäs! 70 Muistoja Tvärminnestä
Eläimet, kasvit ja sienet
8 20 28 36 40 46 6 10 14 19 12 12 16 58
Tiklistä Suomen talven koriste viimeinen mahdollisuus. Satelliittikurjet. Karjatalousonmelkoinenmetaaninlähde. Saimaannorppa. pirstaloituva paratiisi. Lisäksi on vielä keräsen Seppo, joka kalasti kuvan kanteemmekin. Kolumni.
ympäristö
tiede ja tutkimus
ihminen kiihdyttää lajien muuttumista Lentävät lääkärit kasvikunnan apuna paha lehmä. 83 varaslähtö maailmalle. SU O M E N LU O N TO. SamiKarjalainen. joukko suomalaisia tutkijoita varusti ne lähettimin saadakseen selville, mitä puolen vuoden pituisella muuttomatkalla tapahtuu.
kaNNESSa itämerellä on monta kalastajaa. 20 000 harmaahyljettä, 7000 norppaa ja tuhansia ammattikalastaja. aino, auli, Matti, petteri, Mauri, Olli ja Rettimä ovat kurkia. Metsäpeura. Merihylkeiden terveiset Emän suojeluksessa
Tämätiivistyyvalitukseen: "Ekosysteemipalveluiden markkinat eivätolekehittyneet." Herää epäilys, että luonnonvarastrategianvarjollaollaankäymässäjokamiehenoikeuksienkimppuun.Mitähallitukselleaiotaanesittääjokamiehenoikeuksista. MTK:n edustajat ovat ajoittain vaatikierrätys
OikEUS LiikkUa ja MaRjaSTaa jokamiehenoikeus on Suomessa maan tapa.
pajunkissoja lukemaan!
Maljakon pajunkissat ovat usein kiiltopajunoksia."Seonpajuistaaikaisin ja yleisin kukkija", sanoo intendentti Arto Kurtto Helsinginyliopistonkasvimuseolta. "Josesimerkiksijotainaluettakäyttä-
Likainen lasijäte ei kelpaa edes tien
Lasimurska tienpohjan kantavana rakenteena voisi olla liiketaloudellisesti edullista. Projektintyöpaja-alustuksissaonkäsiteltylaveastiluonnonaineettomienarvojenhyödyntämistä. Hanketta vetää projektijohtaja Eeva Hellström. Lasin puhdistaminen lasin valmistuksen raa-
Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi.
SUOMEN LUONTO 2 | 2009. "Tilaisuuksissaonkäsiteltylaajastitätäaluetta.Luonnonvarastrategialiikkuu yleisellätasolla,jotenesityksessäeitule olemaankovinpaljonyksityiskohtia." Jokamiestäkiinnostaakaikkivähäkin mitäaiotteesittää. Naaraanjakoiraankokoeroonsuurijajohtaahelpostiajatuksetharhaan. "Pisteisiin tuodaan runsaasti muun muassa metalli- ja muovijätettä. "Ympäristölupamenettely osoittautui liian raskaaksi. Hänen mukaansa yhtiö käyttää lasimurskaakaatopaikkarakenteissa.Murska onperäisinyleisistälasinkeräyspisteistä. Toinen vaihtoehto olisi se, että toinen lumikkoonkinpoikanen,muttatämäonajankohdan perusteella epätodennäköistä. Lumikkotohtori Paa Hellstedtarvioi,ettäkyseessäonparittelu"johonvuodenaikakinsopii".Lumikkourospitää pariutumisessajuurinäinnaaraastakiinni. Puhutaan ekosysteemipalveluista: "Maisemista,tiettyjenmaantieteellisten paikkojenuskonnollisesta,virkistävästä, tervehdyttävästä, ideoita ja elämyksiä antavastamerkityksestä." Projektinmukaan"aiemminSuomessa pääasiassa julkishyödykkeinä hahmotetutjapääsääntöisestijokamiehen oikeudella käytetyt palvelut ovat tulevaisuudessa entistä laajemmin tulossa käyttöön matkailun yritystoiminnassa". "Ne eivät ole ilmaispalveluja,vaanniistäkintuleemaksaakorvaus tuottajalle." Mitätämätarkoittaa. "Sitäenvoikertoa",Hellströmsanoo. "Myös uudet ja aineettomat tuotteet ja palvelut pitää voida tuotteistaa", sanoo Jylhä. Luonto ja ympäristö nyt
TOiMiTTaNUT aNTTi HaLkka
luonto maksulliseksi?
nyt Luontoon!
JarKKoMäKINEVa/KuVaLIITErI
jokamiehenoikeudet
Tässä kuussa esiteltävä luonnonvarastrategia voi vaarantaa jokamiehenoikeudet.
Suomenitsenäisyydenjuhlarahaston Sitran johdolla valmistellaan kansallista luonnonvarastrategiaa, jostapitäisijättääesitysMatti Vanhasen hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä. Lasimurskalla voidaan korvata harjuista otettavaa luonnonsoraa. Lahtelankuvaonharvinainen,sillälumikkoonpienijapiilottelevaeläin.Kuvaonotettunoinviidenmetrinetäisyydeltä700millin teleoptiikalla.
aNTTi HaLkka
neet jokamiehenoikeuksien lakkauttamista.Entätässäyhteydessä?Järjestön metsäasiantuntijaLea Jylhän mielestä aineettomiinarvoihinperustuvienpalvelujen "resurssit eivät vain ole, vaan ne ovatjonkunomistuksessa". Pajunkissa on pajun nuori kukinto, "se, jolla villa vielä suojaa kehittyviä kukkia", Kurttoluonnehtii."Isoimmatkukinnotovat halavalla, varsinkin sen keltapontiset hedekukinnot.Pohjoisessapönäkimmätjapisimmätkukinnotovatvillapajulla."Viimeiset pajunkissat löytyvät tunturipaljakalta vieläheinäkuussa."Sielläkukkiiesimerkiksinapapaju."
jUHa kaUppiNEN
yLLättäVä HAVAinto
KarILaHTELa
Lumikot pariutuvat keskellä talvea
Luontokuvaaja Kari Lahtela yllätti helmikuun alussa Paimionjokilaaksossakaksilumikkoakuvantilanteessa.Mitäoikein on tekeillä. Lasimurska tulisi usein edullisemmaksikuinsoranottokaikkinekuljetuksineen Kiertokapula-yhtiö tarjosi lasimurskaa pelto- ja metsäteitä rakentavalle urakoitsijalletierakenteisiin. "Envoikertoa,koskatyöonvieläkesken",Hellströmvastaa. Jokaiselle tienpätkälle sen pituudesta riippumatta olisi pitänyt anoa oma ympäristölupansa", sanooKiertokapulantoimitusjohtajaKari Mäkinen
Myöstuottajavastuuntulisiollayksiselitteinen.Sinänsälasinkäyttötienpohjissa tuskin paljon vaikuttaisi kierrätykseen, määrätovatvähäiset",Heinosanoo. Suomen ydinvoimaloihin verrattuna (2700 MW)tehoolinelinkertainenjamyösselvästisuurempikuinEspanjanydinvoimaloidenteho.Tuulivoimaloidensähköntuottovaihteleevoimakkaasti. Suomen luonnonsuojeluliiton Erja Heinonäkeeparhaaksikeinoksiuuden täytönmahdollistavanpakkaustenverotusjärjestelmänpalauttamisen. Eu:nviidenmiljardineuronpaketissahiilidioksidintalteenottojavarastointisaavatylimiljardin jättipotinjatuulivoima500miljoonaa,jostakolmannestuleeItämereneteläosanmerituulipuistoihin. Luonto ja ympäristö nyt
sää ja ilmasto
ehkä uhattuina
ErKKIMaKKoNEN/KuVaLIITErI
Vihreä elvytys jää suomessa vähälle
Eu:njaNorjanelvytysauttaasamallavähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Jonkin Sitran artikkelia aiotaan käyttää hallituspolitiikan ohjaamiseen, tavoitteena luonnonvarojen käytön maksimointi, ei säästäminen", Kuronensummaa.
MikkO NiSkaSaaRi
Keväästä tulossa keskimääräinen
Euroopansääennustuskeskustuottaamyös pitkiäkolmenkuukaudenennusteita.Tuoreinkoskeemaalistoukokuuta.SenmukaanlämpötilaolisiSuomessahiemankeskimääräistäkorkeampi.Ennusteonvarsinepävarma,minkätakia esimerkiksiSuomenIlmatieteenlaitoseiyleensä julkista siitä omaa versiotaan. Norja satsaa 200 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaanjaenergiatehokkuuteen.Sähköautoilleperustetaanlatausverkosto,rautateitäjapyöräteitäkehitetääntoisen200miljoonaneuronverran. Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö ilpo Kuronennäkeeasian
toisiin. "Voimmelainmukaanvarastoidalasia kolme vuotta, minkä jälkeen se muuttuu jäteverolliseksi. "alumiini- ja muoviroskien määrä vähenisinäinhuomattavastikeräyspisteissä. Tällä ei ole tarkoitus puuttua jokamiehenoikeuksiin", Jylhävakuuttaa. Suomen 1,2 miljardin elvytyksessä merkittäväävihreääonmukana0miljoonaneuron ratahankkeidenverran.
aNTTi HaLkka
WWW.dMI.dK
väluontomatkailuyrittäjähaluaamaanomistajan säilyttävän maiseman ennallaan, olemaan vaikka hakkaamatta metsää, se on omistajalle kustannus. Espanjan tuulivoimalat tuottavat silti vuosittainselvästienemmänsähköäkuinSuomenydinvoimalat.n
SUOMEN LUONTO 2 | 2009
7. Vähitellen ne halutaan maksullisiksi. Vero on nyt 30 euroatonnilta." Hämeen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Jaana nuutisen mukaan keskussuhtautuukriittisestilasinkäyttöön maanrakennusaineena,koskalasinkierrätysonjärjestettySuomessahyvin. MTK vaatii korvauksenjopamaisema-arvoista." "Koko hanke on äärimmäisen epädemokraattinen. "Kun käsite ekosysteemipalvelut tuli käyttöön, se tarkoitti sitä, mistä kaikki voivat nauttia ilmaiseksi. Julkaisemme ylläTanskanIlmatieteenlaitoksenennustekartan, jokakertookolmenkevätkuukaudenlämpötilan poikkeamankeskiarvosta.n
pohjaksi
ka-aineeksionnykyiselläänerittäinkallista",sanooMäkinen. Kun matkailu tuottaa tuloa jollekin, ei voiolettaa,ettämaanomistajamaksaa kustannukset." "Tarkoitantoimintaa,jokameneeyli jokamiehenoikeuksien. Norjan kahden miljardin euron elvytysbudjetti vihertää 500 miljoonan euron verran. Myöskulttuuriympäristötjakansallispuistotsaavatrahoitusta. jUSSi kaRvONEN
Espanjan tuulivoima ennätykseen
Espanjantuulivoimalatjauhoivatuudentehoennätyksen22.tammikuuta.Tehoairtosi 10923megawattia,jollapyörittäisikokoSuomea talvisenapakkaspäivänä
Norjandovressaalettiintarhatanaaleja 200. Tiklejä pesii Etelä-Suomenviljelyseutujenlisäksisiellä
norjassa jo kokeiltu
UUSi kOTiMaa. Talvien leudontuminen Pohjois-Euroopassaonhelpottanuttiklienelämää. Tämä kuukkeli takertui huolimattoman metsästäjän hirvilankaan pielavedellä.
Hirvilangat vaaraksi linnuille
Hirvilangat kertovat hirvien reitit, kun hirvat katkaisevat ne. Niiden selviämismahdollisuudet ovat suuremmat kuin luonnonpoikasten, joista suurin osa kuoleeensimmäisenvuodenaikana.Istutuksetontehtylevinneisyydenaukkopaikkoihin.Toistaiseksituloksiaonollut vaikeaarvioida,muttatoiveetnaalikan-
8 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Parvessa on tavallisesti kymmenestä kolmeenkymmeneen tikliä, jotka keinuvat ketterästi ohdakkeissa ja takiaisissa siemeniä poimimassa.Tiklinlatinankielinennimi Carduelis carduelis juontuukin ohdakkeidensukuisistakarhiaisista,carduus. Vaellus ei tuolloin vahvistanutsirpaleistapesimäkantaamme,koskapesäpaikoiksikelpaavistametsistäonkovapula.ongelmana on myös, etteivät yksinäiset tikat kohtaatoisiaan.
pERTTi kOSkiMiES
JaNNETaSKINEN
väRikäS LaULaja. jos tikliä ei huomaa naaman kirjailusta, ääni usein paljastaa sen. Vielä sata vuotta sitten tikli oli lounaisimman Suomen harvinaisuus. Moni Suomeen vaeltanut valkoselkätikka jäi tänne talvehtimaan.
Valkoselkätikkoja paljon
ValkoselkätikkojatalvehtiiSuomessasatoja yksilöitä enemmän kuin normaalisti. "Tiklin levinneisyys on laajentunut kolminkertaiseksi, kun sitä mitataan 10x10 kilometrin lintuatlasruutujen perusteella.Kolmenviimevuodensyys- ja keskitalvisissa laskennoissa on havaittukeskimäärinviitisensataayksilöä, mikä on peräti viisi kertaa niin paljon kuin20vuottasitten." Lajin talvikanta lienee 10000 20000 yksilöä, mutta muuttajien palattua keväällä pesivä määrä noussee yli kaksinkertaiseksi. Sen jälkeen yksilömäärät ovat nousseet, ja tapasin itsekinliki200linnunsyysparviavuosi-
HiRviLaNgaN UHRi. "Turunseuduntalvikantaolivahvempi1950-ja190-luvuillajapieneni1980luvun jälkipuoliskolle asti. pROFESSORi risto A. Pesänsä tiklit rakentavat pikku metsiköihinasutusalueidentuntumassa. pihapiirit ja rikkaruohokentät ovat tiklin suosiossa. Luonto ja ympäristö nyt
lintumaailmasta
MarKuSVarESVuo
luontoväkeä Puhuttaa
tiklistä suomen talven
Kaunis tikli on runsastunut nopeasti.
rikkaruohostoissa hyörivät tiklit ilahduttavateloisinajaäänekkäinä parvina yhä useampia eteläsuomalaisia.Linnutonhelppotunnistaa,sillä ne toistavat lakkaamatta omaa nimeään diklit, dideli, dilyit... Pohjois-Savossahirvilangoistaontavattukuolleenakanalintuja,kahlaajia,petolintuja,rastaita ja monia pikkulintulajeja. Väisänen Luonnontieteellisenkeskusmuseonvaltakunnallisesta linnustonseurannasta kertootiklinpärjänneenmainosti1980luvunlopunjälkeen. Tarhaan on kerätty mahdollisimman monipuolinen geneettinen aines, joka on pyritty pitämään puhtaanaPohjolankantana.Vuosina200708 luontoononistutettuyhteensä80puolivuotiasta poikasta. Suomessa naali pesi viimeksi199.Senjälkeenkinonnaaleja maassamme nähty vuosittain 515 yksilöä. ornitologiEsa LehikoinenTurunyliopistostakertooyksilömäärienvaihdelleensiellähuomattavasti. Vain syksyllä 1993 tikkoja vaelsi idästä vielä enemmän kuin 2008. Syksyn2008suurvaelluksenjäljiltäniitäjättäytyieri puolille Etelä- ja Keski-Suomea länsirannikkoa myöten.ErittäinuhanalainenvalkoselkätikkapesiisäännöllisestiJärvi-SuomessaEtelä-Karjalasta jaEtelä-SavostaPäijät-Hämeeseen. Pielavetinen lintujen rengastaja Kalevi rutonentekiviimekeväänä tunteita kuohuttavan havainnon, kun hän löysi kotikuntansa retkeilyalueelta hirvilankaan kuolleenkuukkelin.
jaNNE TaSkiNEN
istutuksista toivoa naaleille
Pohjolan naalikanta on sinnitellyt pääasiassa Norjan ja ruotsin suurtuntureillahivenenyli200yksilön vahvuisena. täälläPohjois-Karjalaa,Pohjois-Savoaja länsirannikollaouluamyöten. Niistä on tullut viime vuosina hirvenmetsästyksen apuväline, mutta valitettavan moni seurue jättää rihmat jahdin päätyttyäluontoon.Tiehallintoonkieltänytlankojenkäytöntiealueilla.Luonnonsuojelujärjestöt ovatmyöskritisoineetniitä,koskamaastoonjätetytlangatovatsurmanloukkujalinnuille.Vähimmäisvaatimus olisi, että langat korjataan luonnostapoishetimetsästyksenpäätyttyä. Ihminenonlisäksiluonutlinnuillehyviä ruokailupaikkojahylätyilleviljelymaille, tienvarsille, ratapenkoille, varastoalueille, maankaatopaikoille ja muille rikkaruohoja rehottaville avomaille
Luonto ja ympäristö nyt
tärkeä ennakkoPäätös
koriste
MarKuSVarESVuo
TäHäN TaRviTTaiSiiN kaLaTiE. Hyvä sopulivuosi2007nostiruijankannanylikymmeneenpesiväänpariin,joistaparipesintääosuimelkolähelleSuomenrajaa. Hiitolanjokionyksikolmestavirtavedestä,johonsäännöllisestinouseetaimenienlisäksierittäinuhanalaisialaatokanlohia.Niidenkosiomatka päättyy valtakunnan rajan tuntumaan HiitolanjoenVoimanvoimalanmuureihin. Linjalaskentojen perusteella Suomen punatulkkukanta kasvoi vuodesta 1985 ainakin vuoteen2005.Kyselyviimevuosientilanteestalintuyhdistyksille antoi ristiriitaisen tuloksen. Mikäli istutuksia tehdään jatkossa myös ruijaan, voidaan olettaa niiden heijastuvan Suomeenkin. Naalien uhkana on kettujen leviäminen avotunturiin entisille naalireviireille,sopulivuosienepäsäännöllisyyssekä pienen populaation vähäinen geneettinenmuuntelu. Suomessaonrengastettu1457tikliä,
joistaonsaatu7löytöä,pääosaksikotimaasta.ulkomaisetlöydötovattulleet ympäri Itämerta, kaukaisin Saksan ja Hollanninrajoilta.Sukulaistensaurpiaistenjavihervarpustentavointiklitkiertelevätsää-jalumiolojenmukaan. kangaskosken voimala pysäyttää laatokanlohen nousun.
saako Hiitolanjoki kalatiet?
Etelä-KarjalastaLaatokkaanlaskevanHiitolanjoenluontojaalueenihmisetsaivaterävoiton:Itä-Suomenympäristölupavirastovelvoitti joessa olevien voimaloiden omistajayhtiöt tekemään31.1.2010mennessähakemuksenkalateidenrakentamisesta.VelvoitettahakiKaakkoisSuomenTE-keskuksenkalatalousyksikkö. onpelättävissä,ettäVenäjänkinkannat romahtavat,jollointervehdyttävägeenivirtasieltäloppuu",toteaabiologiMatti MelaMetsähallituksesta. ruotsissa on puolestaan toteutettu menestyksellä luonnossa olevien naalinpoikasten ruokintaa, mikä onkin vähentänytkuolleisuuttaselvästi.
vESa LUHTa
BirdlifeSuomentammikuussajärjestämässäPihabongauksessatodettiinpunatulkkujenharvinaistuneenjotoisenaperättäisenävuonna.Bongaukseenosallistui15000ihmistä10000 pihalla. Kalateiden rakentaminen voi siis viivästyä.
RaiNER RajakaLLiO
PihaPiiristä
ISMoPEKKarINEN/KuVaLIITErI
tuhannenvaihteessa.Tikliensyksyisetja talvisetruokailualueetmuuttuvatjatkuvasti rakentamisen takia, mikä vaikeuttaakannanseurantaa." HELSiNgiN yLiOpiSTONtutkija Aleksi Lehikoinenkertoo,ettäHangonlintuasemalla Hankoniemen kärjessä laskettujen muuttavien yksilöiden määrä onnykyäänylikaksinkertainen25vuodentakaiseenverrattuna. Selvää johtopäätöstäeivoivetääpuoleeneikätoiseen. Suomenpuolellanaaliprojektionpyrkinytmahdollistamaannaalinpaluunpitämällä vanhoja pesäkumpuja ketuista vapaina. punatulkku on harvinaistunut talviruokinnoilla.
missä punatulkut?
nanelpymisestäovatkorkealla. osittain tiklikannan runsastuminen on elpymistä aallonpohjasta, jonka aiheuttivat1980-luvunpuolivälinkylmät japitkättalvet.Ilmastonlämpeneminen lupaatiklilleantoisiaaikoja.
pERTTi kOSkiMiES
TaLvEN väHENEvä viHELTELijä. "Jonkin verran on todettu siperialaistennaalienvaeltaneenfennoskandiaan. YhtiötkutenVantaanEnergiaaikovatvalittaa päätöksestä. Punatulkunpesimäkantavaihteleeerivuosina huomattavastimuunmuassaravintotilanteenja talvenkylmyydenmukaan.
aLicE kaRLSSON
SUOMEN LUONTO 2 | 2009
raINErraJaKaLLIo
9
Selvityksellä ja kokeilulla pitäisi lähinnä selvittää, millainen malli toteuttamiseen valitaan", sanoo vihreiden ryhmänjohtaja
Mari Puoskari.
vetoomus
Ei moottorirataa puijolle
Kuopion Puijon luonnonsuojelualueen viereen suunnitellaan moottoripyörien ja mopojen harjoitusaluetta. Tilaisuustähänonyleensävainkerranlohenelämässä.olikinsensaatio,kunriista-jakalatalouden tutkimuslaitoksen viime vuoden saalisnäytteistälöytyikahdeksanvuotiaslohi.Seolitulossa kudulleneljättäkertaa;aiempinäinmonenmerivaelluksenlohionylipuolenvuosisadantakaa.
aNTTi HaLkka
asuinkunnankoollaeiolesuurtavaikutustatulokseen.Kyllä-kantaonlievästiniskanpäälläjokaryhmässä. Lapsiperheet kannattavat maksuja muita talouksia hieman enemmän. ammattiryhmistä eniten ruuhkamaksujen kannalla ovat toimihenkilöt, asiantuntijat,johtavassaasemassaolevat ja yrittäjät. Pääkaupunkiseudulla, jota maksut koskisivat,ihmistenmielipiteetmenevät tasan.asukkaillaonmyösjonkinlainen kantaasiaan:vainseitsemänprosenttia
Valtuusto voisi hyväksyä maksut
Valtaosa Helsingin valtuustosta kannattaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ei-vastauksia tuli eniten 1524-vuotiailta. Työntekijöistä ja eläkeläisistä neljä kymmenestä on samaa mieltä. "Kannatamme ruuhkamaksuja ja niiden selvittämistä. Vihreää valoa maksuille näyttävät vihreät, sdpjavasemmistoliitto.ryhmilläonyhdessäenemmistövaltuustossa. Kiellon taustalla on pyöriäisensuojelu. Kielteisesti vastanneita oli lähes yhtä paljon,38prosenttia. Keski-ikäiset ja iäkkäimmät kannattavat muutosta, mutta enemmistö onniukkajajäävirhemarginaaliin. Tukholman ja Lontoonruuhkamaksuistaonerittäinhyviä kokemuksia liikenteen ja päästöjen vähentämisestajasiksimyösHelsingissä pitäisi ottaa maksut käyttöön. Noin2000hehtaarinkaupunkipuistoonkuuluisivatPorvoonarvokkaanhistoriallisenkaupunkikeskustan lisäksi muun muassa Stensbölen ja ruskiksen luonnonsuojelualueet sekä Joonaanmäen ja Kokonniemen metsät. Kummatkin puoltavat lievästiruuhkamaksuja.
vaelluskalat
HENrIKKETTuNEN
Lohen menestys jatkuu tornionjoella
Tammikuussa valmistuneen tilaston mukaan Tornionjoen viime vuoden lohisaalis oli Suomen puolella 8800 lohta (57 tonnia) eli kolme kertaa 2000-luvun keskitason verran. Muun muassa Kuopionluonnonystäväinyhdistysvastustaarataa. Naistenjamiestenvälilläeiolemerkittävää eroa. Lähes kolmanneksella eläkeläisistä ei ollut asiaankantaa. Kaikkineen kaupunkipuistoolisiselvästisuurempikuinPorvooseenaikoinaanesitettykansallispuisto.
iSMO TUORMaa
ruuhkamaksut jak
Kyselytutkimuksen suurimmat erot etelän ja pohjoisen välillä.
Lievä enemmistö suomalaisista kannattaa ruuhkamaksujen ottamista käyttöön pääkaupunkiseudulla, ilmenee Suomen Luonnon Taloustutkimuksellateettämästäkyselystä. Luonto ja ympäristö nyt
kauPunkiluonto
suomen luonto tutki
porvoo saamassa kansallisen kaupunkipuiston
JosluojajaPorvoonpäättäjätsallivat,PorvooseenperustetaanensikesänäSuomen seuraavakansallinenkaupunkipuisto.Puistojuhlistaisi näin julistusta,jonka mukaanSuomi"julistettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon" juuriPorvoossatasan200vuottasitten. Tornionjoen lohet palaavat Itämereltä tuhannenkilometrintakaasynnyinjokeensakutemaan. "Vasemmistoliitto kannattaa ruuhkamaksuja.olemmetuoneettämänesille monestivaltuustossa.Myöseduskuntaryhmäkannattaaruuhkamaksuja,olemmetehneetasiastalakialoitteen",sanoo ryhmänjohtajaPaavo Arhinmäki.
jUHa HONkONEN
10 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Heistä puolet olisi valmismaksamaanruuhkamaksuja. Kysymykseen "Pitäisikö pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön ruuhkamaksut?" 43 prosenttia vastasi kyllä. Luonnonrauhan ystävät voivat allekirjoittaa vetoomuksenPuijonpuolestaosoitteessawww.adressit.com/puijo-ilman-moottoreita.n
"ruuhkamaksut on syytä ottaa käyttöönasiaakoskevanperusteellisenselvityksenjälkeen.Haluammeedistääjoukkoliikenteenkäyttöä,ehkäistäilmastonmuutostajalisätäkeskustanviihtyvyyttä", sdp:n ryhmänjohtaja Jorma Bergholm kertoo. kESki- ja HyväTULOiSETpuuttuisivatruuhkiinhanakimmin.Heistäpuolet laskuttaisijaneljäkymmenestäjättäisi laskuttamattaautoilijoita. Myönteisimmin ruuhkamaksuihin suhtautuvat2534-vuotiaat;kuusikymmenestä kannattaa maksuja. Pääsyynä lohipaljouteen on Itämeren eteläosien ajoverkkokielto. Ikäryhmästä55prosenttiavastustaamaksuja
Vyöhykkeelle pyrkiviltä yksityisautoilijoilta peritään noin seitsemän euron ruuhkamaksu maanantaista perjantaihin kello 718.30. Maksusta on vapautettuerikoisajoneuvotkutenbussit,taksit,moottoripyörätjaambulanssit. Tutkimuksessa haastateltiin 503:a vastaajaa helmikuun alussa. Enitentaksojavastustavatpohjois-ja itäsuomalaiset.Länsi-Suomessamielipi-
teetmenivätkyselyssätasan. Maksamista valvotaan kameroilla, jotka kirjaavat vyöhykkeelleajavienautojenrekisterinumerotjavertaavatniitämaksurekisteriin. Ledien käyttö tässä mitassa on ainutlaatuista. Led-valaistutmainokseteivätsisälläongelmajätettäkuten elohopeaa.
jUHa HONkONEN
resurssit vähenevät
rISToPYLVäNäINEN/KuVaLIITErI
eiosannutvastatapuolestataivastaan. otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen jataloudenkoonmukaankokoSuomea edustavaksi.
jUHa HONkONEN
MaTTIBJörKMaN/LEHTIKuVa
järvien sinileväseurannat vaarassa?
Ympäristöhallinto on seurannut kesäisin järviensinilevätilannettajatiedottanutsiitä.Palveluonollutsuosittu,silläsinilevienmassaesiintymätovatuseinmyrkyllisiä.Kyseonsiitä, voikovedessäuidataisitämuutenkäyttää.Nyt seurantaa aiotaan keventää, ja toiminta uhkaa loppuamonillajärvillä.Kyseonrahasta,sillä300 havaintopaikanylläpitoonkallista.Valtiontuottavuusohjelmakarsiinäinympäristötietoa.n
vielä ehtii
Lontoon ruuhkamaksut toimivat
Lontoonkeskustanliikennevähentyi kolmanneksen ruuhkamaksujen ansiosta 2003. autoilijat voivat maksaa ruuhkamaksunkaupoissa,postissa,puhelimentai internetin välityksellä. ruuhkamaksuja puolletaan siisenitenruuhka-Suomessa. Led-valomainoksiinsiirtyminensäästäävuositasollaarviolta40 sähkölämmitteisenomakotitalonverransähköä. MuuallaEtelä-Suomessapuoletväestä kannattaa ja kolmannes vastustaa maksuja. MaksuonkäytössämyösmuunmuassaSingaporessajaoslossa.
jUHa HONkONEN
pyrstötiaiskyselyyn jo paljon vastauksia
Suomen Luonto kysyi viime numerossaan pyrstötiaisistajapuukiipijöistälintulaudoilla.Vastauksiaonsaatujouseitakymmeniä.Vieläehtiikuitenkinilmoittaahavaintonsaosoitteeseenpertti.koskimies@kolumbus.fi.n
SUOMEN LUONTO 2 | 2009
11. Led-valokyltti kestää keskimäärin yli kymmenenvuotta,mikäonkaksikertaakauemmin kuinloisteputkikyltti.Energiankulutuksessaeroa on 080 prosenttia ledin hyväksi. Välillisetympäristövaikutuksetnäkyvätvähentyneenävalomainostenhuoltotarpeena. Luonto ja ympäristö nyt
Päästövähennykset
avat kansan
pitäisikö pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön ruuhkamaksut?
Ei 38 % Eos 18 % Kyllä 43 %
Kkaupat vaihtavat ledvalokyltteihin
Vainvähänenergiaakäyttävätled-lamput korvaavat neon- ja loisteputket K-ruokakauppojen valomainoksissa. Tukholmassatoissavuonnakäyttöön otetusta ruuhkamaksusta on ristitiitaista tietoa. Kaupunkiin luotiin noin 20 neliökilometrin maksuvyöhyke, jonkasisällejääväthallintokorttelit,liike- ja finanssikorttelit sekä huvialue. Järjestelmää on kuvailtu kalliiksimuttakohtuullisentehokkaaksi. ajoaikakeskustaanjakeskustassaon maksuaikoina supistunut keskimäärin noin14prosenttia.Tilanneonpalautunutsamaan,mikäseoli1980-luvunpuolivälissä
tiEDE ja tutKimus nyt
TOiMiTTaNUT aLicE kaRLSSON
lajistotutkija
evoluutio
Loispistiäistutkija palkittiin
Filosofian tohtori ilari E. darimontintutkimusryhmävertasifenotyyppisten,havaittavissaolevienominaisuuksien muutosnopeutta kymmenissäluonnollisissajaihmiseneritavoin muokkaamissa systeemeissä. Vuosipalkinnon tarkoituksena on kannustaa suomalaisiahyönteisten,hämähäkkien,sammaltenjasiententaksonomianjasystematiikantutkijoita.Systemaatikotovatkiinnostuneitaeliöiden sukulaisuussuhteidenjaluokittelunteoreettisistaongelmista.Taksonomittaastutkivatsamojen asioidenkäytännönpuolta;heetsivät,kuvaavat, nimeävätjaluokittelevatlajeja.
piia aHONEN
ihminen kiihdyttää
Ihmisen valikoiva saalistus johtaa muun muassa saalislajien koon pienenemiseen.
Nykyihminen on superpeto, jokamuuttaasaalistamiensalajien ominaisuuksiaennennäkemättömännopeasti,kertooamerikkalaistutkimus.Tämäennustaavakaviaongelmiapyynnin kohteenaolevillepopulaatioille. amerikanlampaat ovat valikoivan saalistuksen johdosta pienempiä kuin ennen. Sen sijaan laitumilta ilmaan haihtuvan ammoniakinjatyppioksiduulinmäärät ovatpienempiäkuinaikaisemminluultiin. Kävi ilmi, että linnut tunsivat enemmän kiinnostusta jopa toukkien vaivaamasta puustaotettuunterveeseenoksaankuinsamanlaiseentoukattomanpuunlehvään.Pesäpaikan valintaan puiden toukkaisuus ei näyttänyt vaikuttavan.
RaiNER RajakaLLiO
ToMIMuuKKoNEN
piENENEMääN päiN. Vaikka tarkoitus olisi hyväkin, pyyntisäännökset voivat saada vahinkoa aikaan. Nopean muutoksen resepti on yksinkertainen:pyydystäpaljonjavalitse kookkaimmatyksilöt.reseptiänoudatetaanhyvinpitkälleesimerkiksiteollisessakalastuksessa,jokaverottaakalakantojamoninkertaisestiluonnollisiinpetoihinverrattuna.Lisäksiverkotvalikoivat, toisinkuinluonnollisetpedot,suuriayksilöitä,jolloinpientenosuusjäljellejäävässäpopulaatiossajaedelleenseuraavissasukupolvissakasvaa. Lisäksi leh ien m juomapaikkapitäisisiirtää,kunsenympärilläolevamaaalkaamennähuonoon kuntoon. Kuopion yliopiston tutkijan kirsi Saarijärven mukaan typpikuormitustavoipienentäävähentämälläväkilannoitustataikorvaamallasitäesimerkiksi kylvämällätyppeäilmastasitovaavalkoapilaa.Lehmienvalkuaisväkirehuakannattaavälttääjalaidunkauttahiemanlyhentää loppusyksystä. Kalifornian yliopiston tutkija chris darimontkollegoineenonlaskenut,ettäihmisenhyödyntämissäpopulaatioissayksilöidenkokopieneneeyhdensukupolvenaikanakeskimäärin20prosenttia jasukukypsyydensaavuttaminenaikaistuu25prosentilla.Tutkimuksenjulkaisi tammikuussa tiedelehti Proceedings of the National Academy of Sciences. Tulosten mukaan kalastuksen, metsästyksen ja kasvien keräilyn kohteena olevissa populaatioissa muutostahti on keskimäärin300prosenttiasuurempikuinpopulaatioissa, jotka ovat alttiita vain luonnonomillevalintapaineille. Näköyhteyden toukkiin linnut saavat vastaoksistoonlaskeuduttuaan. SääksjärvipalkittiinjoulukuussaprofessoriRisto Tuomikoskenbiologisentaksonomianrahastonvuosipalkinnolla.Turunyliopistoneläinmuseonamanuenssina työskentelevä Sääksjärvi tunnetaan trooppistensademetsienbiodiversiteetintutkijana. osahavaituistamuutoksistaheijastaa todennäköisestimuutostageneettisellä tasolla,osassalieneekyseniinsanotustafenotyyppisestäjoustavuudesta.Kun kalapopulaatio romahtaa voimakkaan pyynnin seurauksena, jäljelle jääneille yksilöille on aikaisempaa runsaammin ravintoa tarjolla, ja ne saavuttavat sukukypsyyteen vaadittavan koon nopeammin.Joskantaelpyy,lisääntymisikä
vuorovaikutus
Lentävät lääkärit kasvikunnan apuna
Lehtipuussa rapisee; toukka toisensa jälkeen kuoriutuu nakertamaan tuoreita lehtiä.Hätääkärsivälläpuullaonässähihassa.Siitäerittyvätyhdisteetjalehvästöönleviävätvärimuutokset houkuttelevat paikalle lintuja ja loispistiäisiä. Typpeä poistuu lypsettävän maidon valkuaisaineissa.Taseonylijäämäinen. Nurmi kannattaa uusia aina keväällä ja kylvää laitumelle ravinteita sieppaaviakasveja.
jUHa vaLSTE
kiRjOSiEppO. Kasvien ja kasvinsyöjien loputonkisaontokiennestääntuttua.Evoluutionansiostakasveistatuleeainavainkehnompaaruokaa.Samastasyystäniitärouskuttavateliötselviytyvätennenpitkääuusistakinkoettelemuksista.Saalistajattekevätvuorovaikutuksestakuitenkinpaljonmonitahoisempaa. Mäntylätutkiilmiötäsekälaboratoriossaettä luonnossa. Ylimääräisestä typestä suurin osa huuhtoutuu vesistöihin, joissa se kiihdyttäälevienkasvuajarehevöitymistä. Erityisesti hän on perehtynyt loispistiäisten monimuotoisuuteenjataksonomiaan. Mekanismin näytti toteen Elina Mäntylä Turun yliopistossa tammikuussa tarkastetussa väitöskirjassa Mutualistic interactions between plants and birds. Kanadan albertassa amerikanlampaan(Ovis canadensis)metsästäjiä onohjeistettuampumaansuurimpiayksilöitä,minkäseurauksenaeläintenkeskimääräinenpainojasarvienpituusovat pudonneetviidenneksellä30viimevuodenaikana. Myös sarvien muhkeus on vähentynyt.
rehevöityminen
Laitumien typpikuormaa on helppo vähentää
Karjanlaitumilletuleetyppeälannoituksesta, väkirehulla ruokitun karjan lannasta sekä virtsasta
alustaviatuloksiasaadaanvastaensisyksynä.
aLicE kaRLSSON
WILLIaMErVIN/SPL/SKoY
Lähde: BBC Daily News
matkijat menestyvät tiaisten laulukilpailuissa
Talitiaisenhelkytysvaihteleehuomattavastiyksilönjalaulupaikanmukaan. Hollantilaiset tutkijat osoittivat, että nuorellatiaisellaonluultavastiopittuinakymmeniäeri aiheita, joita se muuntelee sen mukaan, miten muutkoiraatkuuloetäisyydellälaulavat. Pannoituksellakerätääntietojahirvienliikkeistä, kuolinsyistä ja petosaalis-suhteista. Tutkijat havaitsivat eritteen ehkäisevän mätiä tuhoavien bakteerienjahomeidenkasvuasekävaikuttavanpositiivisestikuoriutuvienpoikastenlukumäärään.
jONNa kaRHUNEN
Lähde: Journal of Fish Biology
Pariutuminen
yhteisininä lisääntymisen edellytys
Keltakuumehyttyskoiras ja -naaras inisevätpariutuessaan1200hertsintaajuudella noin kymmenen sekunnin ajan. "Hirvet etsitään helikopterilla, josta eläimeenammutaannukutusnuoli",tutkijajyrki puseniusrktl:takertoo. uroksenmunuaistenerittämäliimamainenaine, jota se käyttää poikaskehtonsa rakentamiseen, sisältää antibioottisia ainesosia. tiEDE ja tutKimus nyt
ennaltaehkäisyä
lajien muuttumista
palautuumelkonopeastiennalleen. olipakyseperiytyvästämuutoksesta tai ei, lisääntymisen aikaistuminen heikentää populaatiota, tutkijat muistuttavat.Nuorinalisääntymisenaloittavat yksilöt saavat usein paljon vähemmän jälkeläisiä kuin myöhemmin sukukypsiksitulevat. ääni syntyy siiveniskuista.Normaaliininäonkoiraalla00ja naaraalla400hertsiä. Muutos on tapahtunut alle kahdessakymmenessä vuodessa, samalla kunliikakalastusonromahduttanutpopulaationlähesolemattomiin.
piia aHONEN
kOLMipiikki
Kolmipiikkiuros suojaa jälkeläisiään antibiootein
Kolmipiikkiuros kuuluu kalamaailman tunnollisiinvanhempiin.Sevartioipesässään hautuviamätimuniajatuulettaaniilleraikastaja hapekastavettärintaeviäänleyhyttäen. Kilpailijaamatkivatiainensaavarmemminpitääelinpiirinsäkuinmuitaääniäveisaava.Lauluvirtuoosionmyösnaaraidenmieleen.
pERTTi kOSkiMiES
MarKKuGaVrILoV
Lähde: Animal Behaviour 2009
SUOMEN LUONTO 2 | 2009
13
aNTTIKoLI. Edinburghinyliopistossatehdyntutkimuksen mukaankolmipiikkiuroseityydyainoastaanfyysisiin keinoihin panostaessaan jälkikasvuunsa. Naarasmyösarvioikoiraanlaatuatämänininästä.cornellinyliopistontutkijoidenhavainnolla siiveniskujenharmonisoitumisestavoiollamerkitystätorjuttaessahyttystentartuttamiatauteja kuten kelta- ja denguekuumetta sekä malariaa. Kuluneena talvena 120 hirveä saakaulaansagps-pannanKainuussa,PohjanmaallajaEtelä-Suomessa. Kanadan itärannikolla elävät turskat aloittavat nykyään kutemisen keskimäärin viiden vuoden iässä, kun ne aiemmin tulivat sukukypsiksi kuusivuotiaina. Häirintä-äänellä on ehkä mahdollista estää parinmuodostuksessatarvittavaharmonisointi.Lisääntymistehoa voisi vähentää myös sterilisoimallahoukuttelevimmatkoiraat.
pERTTi kOSkiMiES
nisäkästutkimus
suomeen yli sata pantahirveä
riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (rktl) hankkii tietoja hirvistä satelliittiseurannalla
Vieläeioletietoauhanalaisteneläintenkohtalosta.onkuitenkinsyytäolettaa,ettämyösneovatkokeneetsuuria menetyksiä. Pienviljelijätmenettävätsatojaanjakotieläimiään villieläimille. Kyläläiset pitivät leijonaa, leopardia, norsua, virtahepoa ja puhvelia tärkeinä matkailun houkuttimina. maaiLmaLta
TOiMiTTaNUT jORMa LaURiLa
tansania
TorSTENBLacKWood/afPPHoTo/LEHTIKuVa
australia
Kyläläisten on saatava hyötyä villieläimistä
Ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit ovatlisääntyneetafrikassa,kunmaaseutuasutusonlevittäytynytlähemmässuojelualueita. Silminnäkijöidenmukaankuolleitalintuja on satanut taivaalta ja monet eläi-
Kaupunkipyörä, jota ei heitetä mereen
Helsinginkaupunkipyöriänaarataanvälillä Kolera-altaastataihaetaanTallinnaamyöten.Ihmineneiainakunnioitayhteistäomaisuutta.Katalonialaisetovatratkaisseetongelman. Barcelonassaonnoin3000kaupunkipyörääja niidentelineitäliki200paikassa.rekisteröityneet noin100000käyttäjäätekivätpelkästäänviime vuonnaylineljämiljoonaapyörämatkaa.
jUHa HONkONEN
pELaSTETTU. Sen lisäksi tulevat matelijat ja sammakkoeläimetsekäselkärangattomat.Henkiin jääneillekääneijuurilöydyravintoaeikä vettä karrelle korventuneista metsistä. Turistikinvoiostaakortineurollaviikoksi.Sen jälkeen menopelin saa ilmaiseksi käyttöönsä puoleksitunniksija30sentilläseuraaviksipuolituntisiksi.Ylikahtatuntiaeisaayhdelläpyörällä huristella.Sakkoonkolmeeuroatunnilta. Toisaalta samoja eläimiä pidettiin myös vähiten toivottuina asutusalueilla niiden aiheuttamienongelmientakia.
jULia jäNiS
metsäpaloissa kuollut
JuHaHoNKoNEN
esPanja
Australian tulipätseissä kuolleiden ja vammautuneiden eläinten lisäksi pula ravinnosta tappaa niitä vielä pitkään.
Viikkojaraivonneissametsäpaloissa on kuollut jo pari sataa ihmistä.Vähemmällehuomiolleovatjääneet eläinuhrit.
TIMWIMBorNE/rEuTErS/LEHTIKuVa
onarvioitu,ettäpaloissaonkuollut jopa miljoona nisäkästä ja lintua. Tansaniassa näissä kohtaamisissa kuoleemyösnoin200ihmistävuosittain. Tino johansson tarkasteli kysymystä viime marraskuussaHelsinginyliopistossatarkastetussaväitöskirjassaan.Häntoteuttikenttätutkimuksensa maaseutukylissä Selousin riistansuojelualueenläheisyydessä.Selousonafrikansuurimpiasuojelualueita,jossaelää70prosenttiaTansaniannorsuistasekävaltavastimuitaeläimiä. Ekosysteemien toipuminen vie pitkään, jopavuosia. Vuodesta1995Etelä-Tansaniassaonharjoitettu yhteisöpohjaista luonnonsuojelua, jonka tarkoituksenaonsaadasuojelualueenliepeilläolevatkylätmukaansuojelutyöhön.Kannustimena onmuunmuassase,ettäkyläläisetsaavatosansametsästettävienvillieläintenlihoistatainiiden myyntituloistasekämatkailutuotoista. Tältä pussioravalta kärähtivät viiksikarvat ja korvat, mutta se pääsi hyvään hoitoon.
14 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Barcelonassakaupunkipyöränsaakäyttöönsä näyttämällä telineen vieressä olevalle laitteelle henkilökohtaistapyöräilykorttiaan.Jujuonsiinä, että jos fillarin heittää esimerkiksi Välimereen, korvausveloitetaanpyöränlainaajalta
Myös pohjaveden pinta on laskenut voimakkaan keinokastelunjaliiallisenvedenkäytöntakia. Hän taivalsi näillä retkillään peräti 40 000 kilometriä. Nousu aiheutuisi mannerjäätiköiden sulamisestajavedenlämpölaajenemisesta.Järjestötoteaakin,ettäesimerkiksisuuriosaLontoostahukkuisi veden alle. Karakolin kaupungissa Issyk Kul -järven rannallaonPrzewalskinhautajanimikkomuseo.Kokoelmissanököttäämyöskenraalinampumahevonen,pölyisenäjatoukkienruntelemana.
RiiTTa vaURaS
kavERia Ei jäTETä. Todennäköisempi syy on shokki,nestehukka,nälkäjauupumus. maaiLmaLta
ilmastonmuutos
MarKSMITH/rEXfEaTurES/LEHTIKuVa
rannikoiden kaupunkeja uhkaa vedenpaisumus
Insinöörienkansainvälinenyhteistyöjärjestö(TheInstitutionofMechanicalEngineers) ennustaahelmikuussajulkaistussaraportissaan, ettämerenpintavoinoustatuhannenseuraavan vuodenkuluessajopaseitsemänmetriäilmantehokkaita päästövähennyksiä. Metsätovatolleetkuinruutitynnyri. Järjestön mukaan nykyisettoimetovattäysinriittämättömiä. Sitkeä, suuria kärsimyksiä matkoillaankokenutvenäläinenkohtasilopulta vahvempansasalmonellabakteerin. australiaaonvaivannutjovuosiaankarakuivuus.Nytonkoettujopalähes 50 asteen helteitä. kuva levisi ympäri maailmaa, ja siitä tuli koskettava symboli eläimistä välittämisestä.
KLauSHoNaL/corBIS/SKoY. Venäläinen kenraali ja tutkimusmatkailija N ikolai przewalskiampuitodisteeksivillihevosenMongolianaroilla1800-luvunlopulla.Seoli tieteellinensensaatio,sillävillihevostenuskottiin johävinneensukupuuttoon.MuinoinniitälaidunsikauttakokoEuraasianmantereen. Paloistaselvinneeteläimetovatolleet pelottomia, eivätkä ne ole vastustelleet kiinniottoa.onsanottu,ettäuhritikään kuin olisivat aavistaneet, että niitä halutaan auttaa. Järjestö korostaa, että seurauksiin on varauduttavapitkäjänteisestimyösrakentamisessa.
jORMa LaURiLa
miljoonia eläimiä
metovatmenehtyneetsavukaasuihinjo ennentuleenjoutumistaan. Sama olisi edessä kaikilla matalillarannikkoalueilla,joidenkaupungitjainfrastruktuuriajautuisivatvaikeuksiin. Ihmisetovatottaneetvahingoittuneita eläimiäkoteihinsahoidettaviksi.Niilläon ollutonnea,suurimmillaosallaei. palomies david Tree ja koala. Ympärimaailmaalevinneestäkuvasta koalastajasitäauttavastapalomiehestä ontullutsamanlainensymbolikuinkuvasta Vietnamin sodassa napalmhyökkäystäpakenevastapikkutytöstätaiPersianlahdensodassaelämästäänöljypuurossakamppailevastamerimetsosta. Przewalski (18391888) teki vuosina 1870 1888viisitutkimusmatkaaKiinanvuoristoihinja autiomaihin. Mustaksipalanutmetsäonlohduton näky.australianrannikkoakiertävävehreänauhaonnytentistäkinohuempi.
jORMa LaURiLa
MarKPardEW/aP/LEHTIKuVa
monGolia
przewalskin hevonen kirmaa taas aroilla
Przewalskin-elimongolianvillihevonenhävitettiin luonnosta, mutta muutama onnistuttiinsäilyttämääneläintarhoissa.Helsingin Korkeasaarikinonmukanatyössä,jossaniitälisätäänhallitustieripuolillamaailmaa.Noin300 villihevostaonjopalautettualkuperäisilleasuinsijoilleenMongolianjaKazakstaninaroille
Syypää madonlukuihin on lehmän pötsi. Luontaistenlähteidenmetaanipäästötontodennäköisestialiarvioitu.Metsienjamuunkasvipeitteenmetaanipäästöistäeiedesoleglobaaliaarviota.
SEppO vUOkkO
luontaiset lähteet 29 %
kaivos- ja öljyteollisuus 19 %
1 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. 16 % MetaanionhiilidioksidiatehokkaampikasvihuonekaasumutBiopolttoaineet taviipyyilmakehässälyhyemmänajan.Hiilidioksidinjametaanin 8% vaikutuksetovatsamanlaiset,jaainakinviimejääkausienaikanamolempienkaasujenmäärätovatvaihdelleetsamaantahtiin. Myös lannan käsittely, maatilojen energiankulutus ja väkilannoitteiden valmistus kuormittavat ilmastoa. Kun lehmän ja auton ilmastokuormitusta vertaa, tulos yllättää: lypsylehmän päästöt ovat vuo-
T
metaanin lähteet
Karjataloudestapääseemetaaniayhtäpaljonkuinjätteenkäsittelystä,muttaykkössijanvievätluontaisetlähteet:ennenkaikkeakosteikotkutensuotjavesistöt.Metaaniasyntyykunbakteerithajottavateloperäistäainestahapettomissaoloissa. Toinen merkittävä päästölähde ovat rehua kasvavat pellot, joista vapautuu dityppioksidia. Metaaninkiertoilma-jaelonkehässätunnetaanvielähuonoskaatopaikat ja ti.Käsityksetvuosittainilmakehäänjoutuvanmetaaninmääräsjätteenkäsittely täkinvaihtelevat180:stä380:eenmiljoonaantonniin. riisinviljely Jäätiköitymisaikoinakumpaakinkaasuaonilmassaollutvähän, 12 % jalämpiminäkausinamäärätovatnopeastikohonneet.Esimerkiksinuoremmalladryaskaudella(noin127001100vuottasitten)ilmakehänmetaanipitoisuusputosinopeasti700milkarjatalous jardisosastamilteijääkautiseen500miljardisosaan,muttapa16 % lautuitaassamallakorkeammalletasolleilmastonlämmetessä. Nautojen röyhtäilyä voi vähentää hiukan rehun koostumusta muuttamalla, mutta kokonaan märehtijöiden kaasuista ei pääse eroon. Lihan hiilitaakka sai paljon julkisuutta 2006, kun YK:n maatalousjärjestö FAO kertoi, että maatalouseläinten osuus on 18 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä enemmän kuin liikenne. Sieltä tupruaa metaania, joka on yli 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Paha
Jussi laitinen
lehmä?
Ei ole ihan sama, mitä lihaa syö. Nauta kuormittaa ilmastoa ja kuluttaa luonnonvaroja paljon enemmän kuin sika ja kana.
utkimusten mukaan lihan kulutus pitäisi rajoittaa neljään annokseen ja maidon kulutus yhteen litraan viikossa, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää
17
heIkkI laurIla
nAutoJA VAin KAruiLLE ALuEiLLE Jokainen naudanlihakilo kuormittaa ilmastoa noin 20 hiilidioksidikilon verran, kun kaikki kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiksi. Laskelma on suuntaa antava. Lisäksi on muistettava, että henkilöautoja on Suomessa 2,7 miljoonaa ja nautoja vain 400 000. Ne vetävät puoleensa hyönteisiä, joita syövillä linnuilla on kissanpäivät.
18 SUOMEN LUONTO 2 | 2009
arto juVonen. Peltilehmän elinkaareen kuuluvat valmistus ja kierrätys sekä polttoaineen valmistusprosessi. Lehmän elinkaarikuormasta suuri osa tulee rehun tuotannosta ja lannan käsittelystä. "Silloin karja muuttaa ihmisravinnoksi sellaisia kasveja, joita ihminen ei voi syödä." Katajajuuren mukaan Suomen oloissa kuitenkin yksi keskeisistä keinoista vähentää ruuan ilmastokuormitusta on korvata eläinperäisiä tuotteita kasvisperäisillä. Kesällä 2009 saadaan tietoa esimerkiksi siitä, paljonko päästöt eroavat vegaanilautasen ja sekaruokalautasen välillä. Toimittaja Simon Fairlie iskee kipinää keskusteluun Ecologist-lehdessä. "Hyötysuhde 10:1 pätee vain märehtijöiden lihantuotantoon", Fairlie kirjoittaa. Pitää myös ottaa huomioon nahka, villa, lanta ja eläinten tarjoama työvoima. Sitä tarvitaan yhteen juustokiloon niin paljon, että sen valmistus kuluttaa yhtä paljon luontoa kuin ajaminen henkilöautolla Helsingistä Mäntsälään. Maisemiavoidaanpitääavoiminaniittämällä,muttaseonniinkallista, ettähoitojääuseinretuperälle.Niittämälläpystyylisäksivainjäljittelemäänkarjaa;laiduntavateläimetsyövätkasvillisuuttavähitellenjavalikoiden.Niittämälläeiliioinsaadatakaisinlinnuillejakasvienpölytykselle tärkeitälantakuoriaisia.
aLicE kaRLSSON
kELTaväSTäRäkki. Niityt,kedot,laitumetjahakamaatkuuluvatarvokkaisiinperinnemaisemiimme, joiden määrä on romahtanut maatalouden muuttumisen myötä.Perinneympäristötovatmaaseudunmonimuotoisuudellekeskeisiä:noinneljännesSuomenuhanalaisistalajeistaonniistäriippuvaisia. Suomessakin lehmän päätuote on maito. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vanhempi tutkija juha-Matti katajajuuri sanoo, että nautakarjatalous pitäisi keskittää karuille alueille, jotka soveltuvat lähinnä heinän tuotantoon. n
Kommentti: Lehmä lisää luonnon monimuotoisuutta
asioilla on monta puolta. Jos naudanlihan korvaa sialla ja broilerilla, liharuuan hiilitaakka putoaa puoleen. Siat, kanat ja lypsylehmät tuottavat ihmisravintoa hyötysuhteella, joka on 5:1 tai jopa 3:1. Perinteisilläniityillätavataanenemmänputkilokasvi-,perhos-japistiäislajejakuinmissäänmuussaelinympäristössämme. Fairlien mukaan lihansyönnin yksiselitteinen lopettaminen ei pelastaisi maailmaa vaan aiheuttaisi puutetta ja hätää monissa kehitysmaissa, jois-
sa eläintuotteet ovat keskeinen osa ruokavaliota. Lehmä on paitsi metaaninpäästäjä ja luonnonvarojenkuluttajamyösmaisemanhoitajajaluonnonmonipuolistaja.SuomenympäristökeskuksentutkijanMarkku Mikkola-Roosin mukaan laitumilla on huomattavasti enemmän lintuja ja lajisto on monipuolisempikuinesimerkiksipeltolohkoilla.Laitumiasuosivatmuun muassapensastasku,västäräkki,keltavästäräkki,kottarainenjaniittykirvinen.Salaisuusonpaitsilannanhyönteisissämyöspesimäpaikkojenrunsaudessa. Fairlie huomauttaa, että 99 prosenttia lihasta on muuta kuin sademetsien hävittämisellä tuotettua, ja on epäselvää, kuinka paljon metsiä hakataan nimenomaan karjatalouden vuoksi. Emmentaljuustokilon taakka on 13 kiloa, mutta esimerkiksi broilerikilon kuormitus on vain neljä kiloa ja palvikinkun kolme kiloa. Lihansyöjiä on siis helppo syyttää, mutta asialla on muitakin puolia. Tehoa irtoaisi lisää, jos eläimille syötettäisiin ruokajätettä ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Hänen mukaansa lihansyöjiä mollataan väärin perustein. Monissa maissa liha on itse asiassa hyötyeläinten sivutuote, Fairlie muistuttaa. Suuntaa antavassa laskelmassa ovat mukana naudan suorat päästöt ja auton pakokaasut 18 000 kilometrin mukaan. paHa LEHMä?
dessa 1,6 tonnia suuremmat kuin auton päästöt. Lisäksi FAO:n kohuttu 18 prosenttia selittyy osin sillä, että mukaan on laskettu sademetsän raivauksesta aiheutuvia päästöjä. MTT tutkii parhaillaan eri ruokavalioiden ympäristövaikutuksia. Liharuuan mainetta pahentaa yleinen väittämä, jonka mukaan kasvisten ja lihan hyötysuhde on 10:1 eli kymmenen kiloa rehua tuottaa tehottomasti vain yhden kilon lihaa. Lintu viihtyy siellä missä naudatkin
Esimerkki on luonnollisesti kuvitteellinen. Hallitus on esittänyt Lex Nokiaa, ja myös korkein oikeus ryhtyi toimeen. Myllerrys herätti vastarinnan. Viesti on: pää kiinni, alamaiset. Salailu menee usein kohtuuttomuuksiin. Jokirakentaminen saatiin poikki. Onneksi heillä on siihen rohkeutta. Vakaat pohjalaisisännät ja nuoret luonnonsuojelijat löysivät toisensa taistelussa Lapuanjoesta, Lestijoesta, Kyrönjoesta, ja se tuotti tulosta. Sitten KKO hylkäsi juridiikan ja alkoi tehdä politiikkaa. Se jolla on valta, pyrkii salaamaan. KKO kiersi ongelman selittämällä ohjelman toimittajat syyllisiksi salassapitorikokseen yllyttämiseen ja avunantoon rikokseen.
aljon oli siis pelissä. Se oli satua, todistivat jokien puolustajat. Tätä vallanpitäjät vihaavat ja heidän toiveensa on kuultu. Tämä oli osa prosessia, joka synnytti ympäristöministeriön ja sille oman alueelliseen hallinnon. Vesihallitus perusteli jokiluonnon täystuhoa tulvasuojelulla. Jatkossa syytteessä voi olla vaikkapa luonnonsuojeluliiton työntekijä, joka on julkistanut ympäristöministerin salaisen suunnitelman aloittaa hakkuut kansallispuistoissa. KKO katsoi miehen syyllistyneen salassapitorikokseen, mikä oli totta. Vesihallitus rakensi altaat ja perkasi kosket muutamien sähköyhtiöiden tarpeisiin. kOLUMNi
Tikulla silmään. Salaisen tiedon vuotaminen katsotaan niin tärkeäksi demokratialle, että toimittajilla on annettu oikeus salata, mistä he ovat tietonsa saaneet. Tämä pitkän perinteen KKO päätti tammikuussa romuttaa. Se katsoi myös toimittajat syyllisiksi, vaikkei se ole mahdollista. Sen, jonka lakkauttamisesta hallituksemme nyt haaveilee.
Salaisen tiedon vuotajat syyllistyvät salassapitorikokseen tai virkasalaisuuden rikkomisen. Niin KKO on sen tarkoittanutkin. Peliä tasapainottavat tietovuodot. Siksi jokien puolustajat pääsivät julkisuudessa niskan päälle ja voittivat. Jokien puolustajat osoittivat operaation tuhot ja todellisen tarkoituksen vesihallituksen omilla salaisilla asiakirjoilla, jotka virastonsa touhuista kauhistuneet virkamiehet heille vuodattivat. Salassapitorikokseen syyllistyy vain se, joka paljastaa salassa pidettäviä tietoja, ei se joka niitä käyttää. Hienon päätöksen taistelu sai, kun eduskunta suojeli Kyrönjoen ala- ja keskijuoksun erillislailla. Hovioikeus oli aikoinaan määrännyt oikeudenkäynnin aineiston salaiseksi. Väärinkäytösten paljastaminen pakotti vesihallituksen täyskäännökseen, siitä tuli Suomen ympäristökeskus, Syke. Yhtiöiden jokivarsiin ripottelemien tippavoimaloiden tuotoilla ei olisi kyetty maksamaan miljardien markkojen maansiirtotöitä eikä korvaamaan jättivahinkoja. Eikä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun luonnonsuojeluliike hyödynsi vuotoja.
juha honkonen
P
K
aikille, jotka pyrkivät selvittämään sen, mitä yleisöltä halutaan salata, ennakkopäätös on uhka. n
Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja.
SUOMEN LUONTO 2 | 2009
19. Yhteiskunta tasapainoilee jatkuvasti salailun ja julkisuuden välillä. Sen käsittelyssä oli vuonna 2004 lähetetty tv-ohjelma, jossa lapsiinsa kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomittu mies arvosteli juttunsa tutkintaa ja oikeudenkäyntiä. Aivan turhan päiten. En väitä, että kaikki olisi ollut kiinni vesihallituksen salaisten asiakirjojen vuotamisesta, mutta tavattoman suuri apu siitä oli. Mikko Niskasaari
Suu kiinni, sanoo korkein oikeus
V
esihallitus aloitti 1970-luvun lopulla Pohjanmaan jokien vimmaisen rakentamisen. Kauniit jokiuomat kaivettiin kuraisiksi ränneiksi, koskia hävitettiin, maita hukutettiin tekoaltaiden alle
Mutta emäntä sanoi sivummalla, että kuutin meneminen verkkoon oli miehelle kova paikka", Taskinen kertoo. Jo ennen kuin Markun kuoleman aiheuttama
20 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. aikaa se kuitenkin tarvitsee. Sitä voi antaa vain ihminen.
teksti Juha kauppinen · kuvat Juha taskinen
Saimaannorppa
T
oukokuussa 2007 luontokuvaaja-kirjailija juha Taskinen itki junassa. Murheellinen uutinen oli tavoittanut hänet. Siinä saalis, jonka eräs Saimaan haukivetinen mökkiläispariskunta oli kevään aikana saanut verkostaan. "Ei tämä pariskunnan isäntä sitä surua tietenkään tohtinut myöntää. Lisäksi tuli kolmikuinen saimaannorpan kuutti Markku, 18 kiloa surua. Kuusi ahventa, hauki ja lahna. viimeinen mah
Saimaannorppa voi selvitä ilmastonmuutoksesta. Markku oli radiolähettimellä merkattu tutkimuskuutti