Eläintuotannon keskittäminen laskee myös ravinnon laatua ja kärjistää ympäristöongelmia. Muun muassa takavuosina yksi ainut karannut sinikettu tuhosi satoja vesilintujen pesiä linnustoltaan arvokkailla Iin Krunneilla Pohjanmaan rannikolla. Muutokseen tulee vauhtia, jos kuluttajat jättävät esimerkiksi häkkikanojen munat kaupan hyllylle tai epäeettisesti kasvatetut turkikset liikkeisiin. Nykyaikainen ravinnon tehotuotanto muun muassa tehdasmaisine sikaloineen ja häkkikanaloineen on eläinrääkkäystä. lrtonumero 33 markkaa. Lisäksi niiden vapauttaminen on alkuperäiselle luonnollemme tuhoisaa. Suuret edistysaskeleet edellyttävät yleensä vuosien arkista puurtamista: asioiden perusteellista selvittämistä, valitusten kirjoittamista, seminaarien järjestämistä, päättäjiin vaikuttaKettujen tarhaus ahtaissa verkkohäkeissä on eläinrääkkäystä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Sen tunnusmerkkeihin kuuluvat väkivallattomuus ja oman itsensä rohkea, avoin alttiiksi laittaminen. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 421 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. mista, lehtikirjoittelua, yhdistystoimintaa. Myös kettujen tarhaaminen nykyiseen tapaan ahtaissa verkkohäkeissä on eettisesti kestämätöntä. Myös kanojen, sikojen ja nautojen tehokasvatuksessa aiheutetaan eläimille paljon kärsimyksiä. Kestotilaus 270 mk . Erilaiset tempaukset voivat parhaimmillaan vauhdittaa tai nostaa esiin tärkeitä asioita. Surullista on myös se, että hyvää tarkoittavat nuoret pilaavat ajattelemattomuudellaan oman tulevaisuutensa. Jos et halua, että eläimet kärsivät, älä osta sellaisia tuotteita. Ne kaikki ovat kiistatta edistäneet luonnonsuojelua. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Se miten hitaasti tai nopeasti asiat muuttuvat, riippuu hyvin paljon myös kansalaismielipiteestä. vsk.. z LJ.J :) Cf) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. · Mutta ei eläinsuojelussakaan voi toimia millään tilapäisetiikalla, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Tuhopolttoa on mahdotonta hyväksyä, eikä tarhakettujen päästäminen vapaaksi ollut hyväksi edes ketuille itselleen. Hyviä esimerkkejä rakentavasta kansalaisvastarinnasta ovat muun muassa Koijärven lintujärven sekä Porkkasalon ja Kuusamon vanhojen metsien puolesta toimineet kansalaisliikkeet. Sitä paitsi näissäkin asioissa voidaan pysyvästi edistyä vain laajan kansalaismielipiteen tuella. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (90) 228 08210 ja 228 08224. 2 Terrorismi ei edistä eläinten oikeuksia Satojen tarhakettujen vapauttaminen Pohjanmaalla yön pimeydessä ja kettutarhan rehusekoittamon ja varastorakennuksen tuhopoltto Itä-Suomessa nostivat esiin keskustelun eläinja luonnonsuojelun hyväksyttävästä keinovalikoimasta. Eläinten oikeuksien puolustamiseen on kuitenkin täydet perusteet. Hyväksyttävä kansalaistottelemattomuus noudattaa samoja periaatteita, joita siinä on käytetty viime vuosisadan puolelta saakka. Kunnon kansalaisaktivisti ei touhua yön pimeydessä polttamassa taloja, rikkomassa turkisliikkeiden ikkunoita tai suihkuttamassa spraymaalia ihmisten turkkeihin ja juoksemalla karkuun. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08200 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Ulla Ahonen, 228 08202 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Jos tuotteita ei osteta, ei niitä kauan kannata tuottaakaan! Terrorismi vahingoittaa eläinja luonnonsuojelun mainetta ja vain hidastaa asioiden muuttumista paremmaksi. On myös syytä pitää mielessä, ettei luonnonsuojelussakaan voi oikaista. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 2/96 55. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57
Pientilat kylmenevät 26 Hiljaisuuden temppeli 29 Biotooppi-sarjassa esittelemme talvisen metsän elämää hangella ja hangen alla. Ympäristöyhteistyöstä sivuilla 18-19. Puoli elämää pohjaeläimille 3 3 Tutkija Esa Koskenniemi on erikoistunut surviaissääskiin. Lisää perhostelua sivuilla 40-41. Suomalaisretkeilijä Vodlajärvellä. Ritariperhoset ovat valinneet rannan mutaisen sopukan seurustelupaikakseen. Värinää putouksilla 40 Reino Rinne, suuri henki 48 Pentti Linkola kirjoittaa Rinteen uudesta teoksesta. Vakiot: Kotimaasta 4 Nimensä väärti 6 Kukka ikkunalla 9 Ekoneuvot JO Ulkomailta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 50 Kuukauden Ilkka 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries ofthe Main Articles 58 3. Katso ja lue sivuilta 26-28. 55. Euroopan toiseksi suurimmasta kansallispuistosta kerrotaan sivuilla 36-39. Erämaa Äänisen takana 36 Vodlajärven kansallispuisto on ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon. vsk. Pöyryn uusi yritys 34 Pöyry-yhtiö on laskenut uudestaan vanhojen metsien suojelun taloudelliset vaikutukset. Vapaaehtoistyötä ja tutkijavaihtoa kaikki on ta,peen itänaapureiden auttamiseksi. Lisää Arto Komulaisen revontulikuvia ja tietoa ilmiöstä sivuilla 14-17. 11 Magneettisen myrskyn loimua 14 Ympäristöyhteistyötä itärajan takana 18 Ihmisen jälkiä 20 Suomea ilmasta Hannu Vallaksen siivellä (2). Filosofin luonto 12 likka Niiniluodon puheenvuoro luontosuhteestaan. Kansikuva: Revontulet näkyvät hehkuvimmillaan pimeässä pohjolassa. SUOMEN LUONTO 2/96 55. Eläimenarvoista elämää Hannu Niklander pakinoi. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tässä itse Neptunus saapuu suomalaisten ja venäläisten ympäristönsuojelijoiden leiriin Käkisalmessa. LUONNONYSTÄVÄ~ AIKAKAUSLEHTI Iguai;;un putouksilla Etelä-Amerikassa näkee loistokkaita perhosia. vuosikerta 2 1996 Valokuvaaja Jussi Latoniemi tallentaa katoavaa pienviljelysmaisemaa ja mennyttä elämänmuotoa
Vuokseen laskeva Äyräpäänjärvi on kuulu runsaasta ja monilajisesta vesilinnustostaan. kerran 6.-10. Perheestään eksynyt nuori Jaulujou_tsen naytt1 hyvakuntoiselta. vsk.. Elokuva on entisöity Suomen elokuva-arkistossa, ja se esitetään elokuvajuhlien Arkiston aarteita -sarjassa. Rautjärvellä ma,jalinnut tyhjensivät pihlajat tammikuun alkuun mennessä ja jatkoivat matkaa etelään. Jalustanpaikat on hyvä tietää etukäteen, ettei lyhyt päivännäkö hupene etsimiseen. Ennätys on vuodelta 1906, jolloin pakkasta oli 46,9 astetta. Villilintujen parissa 20-Iuvun Karjalassa ja Ahvenanmerellä Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuun alussa saa uusintaensi-iltansa Villilintujen parissa, joka ilmestyessään vuonna 1927 oli Aho & Soldan -tuotantoyhtiön ensimmäinen täyspitkä dokumentti . Elokuva on opettavainen ja ennen kaikkea hauska tarina, melkein kuin jännittävä seikkailufilmi, jonka sankareina, kaunottarina ja rosvoina esiintyy ilmojen siivekäs kansa. Joulukuussa koko Suomessa oli pitkästä aikaa kunnon talvi, tammikuussa palattiin taas tuttuihin loskakeleihin. Lintumatka alkaa Jokioisista syksyllä 1926, ja sinne palataan uudelleen maaliskuussa 1927. Tiedustelut: (931) 223 1066. Tammikuun puolivälissä tuli Nurmon seudulle talven ensimmäinen suojakeli. Tuhatpäiset tilhiparvet tyhjensivät viimeisiä marjojaan kantavia pihlajia. Sivutiet muuttuivat vaarallisen liukkaiksi ja vesi lainehti pihoissa. Lapuan lakeuksilla talvehti nuori tunturipöllö. Tammikuussa valon lisääntymisen huomasi jo selvästi. Myös räkättirastaat olivat vielä Pohjanmaalla uhmaamassa talven tuiskuja. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä uudelleenkoostettu arvokas dokumentti, koska se on tehty nitraattifilmille ja elokuvaa voi sen takia esittää legendaarisen Tampereen KinoPalatsin lisäksi vain Helsingissä elokuva-arkiston omassa teatterissa. Saukkoperhe näyttäytyi usein, ja erään kerran se ryhmittyi oikein perhepotrettiinkin, joskin toinen poikasista unohti pestä naamansa. Taviokuurniakin (kuvassa) näkyi, mutta pienehköjä parvia. SUOMEN LUONTO 2/96 55. Kaamos päättyi. Lappeenrannan seudulla oli joulupäivänä 28,6, ja Num1on lähellä Kauhavalla mitattiin 27.12. Se ruokaili sinisorsien kanssa Kokkolanjoella. kello 20 Kino-Palatsi, Hämeenkatu 30, Tampere. Benjam Pöntinen Valo voitti pimeyden Mikko Pöl länen Päivät alkoivat pidentyä jo joulukuun 22. 4 Vuotson seudulla, vajaa sata kilometriä Sodankylästä Ivaloon päin, kaamos päättyi loppiaisena, samaan aikaan kuin viikkoja jatkunut ennätysmäinen pakkasjakso. peräti 31 pakkasastetta. Sodankylässä mittari laski 37,5 pakkasasteeseen 29.12. D Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat jä,jestetään 26. Kuvassa Tankavaara . Äyräpäänjärvi on reilut 10 kilometriä pitkä ja kolme-neljä kilometriä leveä rehevä järvi Muolaassa. tammikuuta. Tutustumme ulkosaariston asujaimiston, muun muassa haahkojen, kiistojen, lokkien, ruokkien ja tiirojen perhe-elämään ja tapoihin, niiden kotiaskareisiin ja naimapuuhiin. Pahimpaan kelirikkoaikaan huhtikuussa 1927 matkataan Karjalaan Äyräpään kuululle lintujärvelle, jossa seurataan villijoutsenten, villihanhien, suohaukkojen ja nokikanojen elämää sekä teerien soidinta rauhoitetussa paratiisissa. Mukana on myös näytös, jossa nähdään kaikki autonomian ajalta säilyneet dokumentit. maaliskuuta 1996. Tampereella esitettävään tunnin mittaiseen elokuvaan on itse as iassa yhdistetty säilyneet katkelmat parista Aho & Soldanin lintukuvauksesta. Villilintujen parissa torstaina 7.3. Lopuksi päästään vielä jäiselle Ahvenanmerelle toukokuun alussa 1927. Kuvaajalle kaamos on kiehtova vuodenaika. Suomen pohjoisimmalla paikkakunnalla Nuorgamissakin Auringon kehrä kierähti taivaanrannan yläpuolelle 18. Pilvisinä päivinä voi pysytellä uunin pankolla. Lunta oli Keski-Lapissa tammikuussa puolisen metriä, Kaakkois-Suomessa 40 senttiä ja Pohjanmaalla 15. päivän jälkeen. Arkiston aarteita -sarjassa esitetään yhteensä viidessä näytöksessä lukuisia kiinnostav ia Aho & Soldanin tuottamia Suomi-dokumentteja 1920-luvulta 1950-luvun alkuun
5. Pintaveteen pääsee joskus valoa sen verran, että kasviplankton pystyy yhteyttämään jään alla. Useimmat kasvija eläinplanktonin eliöt kuitenkin kuolevat ja vajoavat vesistön pohjaan. Elämä järvessä jatkuu. Hätään rientäneet kylän muut varikset ja harakat osoittautuivat vain hyödyttömiksi metelinpitäjiksi. Pitkällisen taistelun uuvuttama haukka raahautui saaliineen aivan oikeaan osoitteeseen, luontokuvaajan kotiovelle. maan olojen parantumista. Merkillisin taitaa olla ruutanan tapa selviytyä: se lopettaa tavallisen, happeen perustuvan aineenvaihduntansa ja alkaa tuottaa energiaa alkoholikäymisellä. KOTIMAASTA Penui J. Keskipäivän rauha rikkoutui yhtäkkiä, kun nuori kanahaukka iski lähes kokoisensa variksen kimppuun. Monet liikkumiskykyiset eliöt etsiytyvät suotuisampiin oloihin. Alho/LKA Pieni vesikirppu on vesistön eläinplanktonia. Se ei kuitenkaan merkitse kaikkien siellä elävien eliöiden kuolemaa. Vesikirppujen munat säilyvät talven yli, ja keväällä niistä kuoriutuu naaraita, jotka lisääntyvät neitseellisesti. Eräät pystyvät tulemaan toimeen sekä hapekkaissa että hapettomissa oloissa. Eläinplanktonin pikkuotukset syövät vähiä yhteyttäjiä ja toisiaan. Taikinan nostattamiseen ruutanat eivät kuitenkaan taida kelvata. Kylmässä kalojen aineenvaihdunta on hidasta ja myös ravinnonja hapenkulutus vähäistä. Esimerkiksi Savonlinnassa, josta kuva, oli joulunpyhien aikaan 200-500 linnun sekaparvissa kaikkiaan noin 2000-3000 lintua. Joistakin kehittyy lepomuotoja, jotka "pysähdyttävät" aineenvaihduntansa ja jäävät odottaSUOMEN LUONTO 2/96 55. Elämää jään alla Vesistöjä peittää nyt vankka jääkansi, jonka päälle on satanut lunta; vähitellen vesistöjen peitteeksi on muodostunut vaippa, joka estää Auringon valon ja ilman hapen pääsyn veteen. Heti jäiden sulamisen jälkeen vesistön vesimassa sekoittuu ja ravinteet pääsevät leviämään myös pintaja väliveteen. vsk. Talvella runsasravinteisten Jarvien syvänteissä happi saattaa loppua. Heikki Kokkonen kuvasi tapahtuman noin seitsemän metrin päästä aurausvallilta. Pohjaan vajonnutta kuollutta kasvija eläinplanktonia syövät ja hajottavat pohjaeläimet sekä pohjavedessä ja -liejussa elävät lukuisat bakteerit. Tammikuun koittaessa marjat oli syöty ja linnut olivat lähteneet. Kalat jököttävät paikallaan tai uivat hiljakseen ravintoa etsien. Näin nämä eläinkunnan hiivasienet valmistavat talven mittaan yhdessä ainoassa lammessa kymmeniä kiloja etyylialkoholia. Juha Valste Peloton saalistaja Uusi vuosi alkoi Ilomantsin keskustassa räväkästi. Levättyään se aloitti ruokailun, piittaamatta lainkaan muutaman metrin päässä liikkuvista autoista ja jalankulkijoista. Hajotuksen seurauksena pohjaveteen vapautuu runsaasti eliöistä peräisin olevia kasviravinteita. Joukoittain tilhiä ja rastaita Paavo Hamunen Koko maassa tilhet ja rastaat ovat vaeltaneet joukolla ja syöneet marjat pihlajista ennätysvauhtia. Niiden ruumiinlämpö on suunnilleen sama kuin ympäröivän veden
Yhdyskuntien jätevesien fosforikuorma on keventynyt 1980-luvun alun 130 tonnista 80 tonniin ja teollisuudenkin vesistökuormitus on pienentynyt. Hän oli mukana Kessissä, kun Pentti Linkolaa ja kumppaneita raahattiin pois. Paperi lajiteltava tarkemmin Pääkaupunkiseudun työpaikoilla on eroteltava vaalea konttoripaperi erikseen, jos keräyspaperin kokonaismäärä ylittää 50 kiloa viikossa. Poliisina Karhu on joutunut tilanteisiin, joissa työ ja luontorakkaus ovat ikävästi ristiriidassa. Yksi osake maksaa 300 markkaa. Linnun rasvarauhanen ei kuitenkaan toiminut, joten ruokki olisi kastunut vedessä", Karhu huolehtii. Nimismiespiirin alueella on 23 000 neliökilometriä erämaata, jossa laitonta pyyntiä yrittävät estää yksi metsähallinnon palkkaama, poliisivaltuuksin liikkuva erävalvoja sekä Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuiston puistovalvojat. (9692) 8132 10 t~i 880270. Yleispuhdistusaineiden ympäristömerkin myöntämisperusteissa kiinnitetään huomiota muun muassa tensidien myrkyllisyyteen ja hajoavuuteen, tuotteen säilöntäja väriaineisiin, hajusteisiin ja liuottimin. Lisätietoja Helena Tiihoselta puh. metsässä erittäin hiljaa. Talvisin puuhaa teettävät myös lintujen ruokinta ja talvilintujen laskenta. Lisäksi poroelinkeino poikii petovihaa. Siitä hän tietää, mitä yhteistä heillä on: molemmat osaavat liikkua Ulla A honen Moottorikelkasta pudonneen karhunpennun nahkan voi noutaa nimismies Heikki Karhulta poliisiasema/ta Ivalosta. Viime vuonna nimismiespiirissä saatiin tuomiolle yksi laiton karhunkaataja ja kaksi ahmanlistijää. D Osta osake Viime syyskuussa rekisteröityyn Vuotoksen Voima -yhtiöön, pääsee osakkaaksi maksamalla osakkeita vastaavan summan tilille PSP-Suoralinja, Kemijärvi 800024--241 10905. D 6 KOTIMAASTA Karhun palveluksia Inarin nimismiehen Heikki Karhun palveluksia kaivataan, kun kaimalle käy köpelösti. " Haluaisin säästää mahdollisimman paljon vanhoja metsiä, mutta viran puolesta joutuu toimimaan puolueettomasti ja käyttämään laillisia menettelytapoja." "Poliisin on hillittävä halunsa ottaa henkilökohtaisesti kantaa. Happamoitumisen merkit ovat ilmestyneet myös pohjavesiin. vsk.. Silloin tällöin hoivaa vaatii joku loukkaantunut siivekäs: joulun edellä Karhun perhe ruokki pikkuruokkia reeskan sinteillä ja katkaravuilla. Kopio kuitista ja henkilötiedot olisi lähetettävä yhtiön hallituksen puheenjohtajalle Helena Tiihoselle, osoitteeseen Soppela, 98 100 Kemijärvi. 70 kiloa paperia säästää yhden kuusipuun, samalla kaatopaikkojen käyttöikä kasvaa. Silloin on päästävä linturetkelle joka päivä ennen töihin menoa ja illalla uudestaan." Ja silloin nimismiehen voi myös löytää vetämästä lintukursseja ja -retkiä, ripustamassa pönttöjä tai rengastamasta. Rikokset paljastuvat yleensä sattumanvaraisesti, kun valvoja huomaa kelkkajälkien seuraavan petojen jälkiä. Uusi j ätehuoltomääräys tuli voimaan vuoden alusta. Pikkuruokki päätyikin hoivattavaksi Ranuan eläinpuistoon. Tällä hetkellä vaaleaa toimistopaperia saadaan pääkaupunkiseudulla talteen runsaat 12 000 tonnia vuosittain. Ympäristön tila koheni Uudenmaan ympäristökeskuksen raportin mukaan sekä rikkidioksidija hiukkaspäästöt että raskasmetallipäästöt ovat vähentyneet Uudellamaalla selvästi. Suomessa käytetään 6300 tonnia puhdistusaineita vuosittain. Konttoripaperia kertyy toimistoissa yleensä 0,5-2 kiloa viikossa työntekijää kohti. Jos niitä on liikaa, on lisättävä laillista syyspyyntiä." Karhu on tavannut kaimansa kerran luonnossa, tarpoessaan Korvatunturilta Kemihaaran vartiotuvalle. Talvinen Ivalo ei juuri tarjoa elämyksiä entiselle "sairaalloisen aktiiviselle" bongarille, mitä Karhu korvaa retkeilemällä Norjan lintupaikoille ja etelän maihin. D Joutsenmerkki myy Yleispuhdistusaineet Ajax Original ja Lemon ovat saaneet Pohjoismaiden ympäristömerkin, joutsenen, käyttöoikeuden. Myös maatalouden kuormittamien vesistöjen tila on huonontunut. Alun perin turkulainen Karhu on tunnettu lintuharrastaja. "Lintusesonki alkaa huhtikuussa. "Erityispiirteet auttavat etsimään tiettyä kelkkaa tietystä talosta", Karhu sanoo. "Valtion olisi pitänyt antaa lisää määrärahoja valvontaan, kun se kielsi karhun kevätpyynnin." Nimismies ei lämpene kevätpyynnin aloittamiselle, jotta rötöstilastot kaunistuisivat. Kun paperi on pois sekajäteastiasta, myös jätehuoltokustannukset alenevat. Paikalliset asukkaat valittavat joskus, että poliisin saa helpommin paikalle tutkimaan karhunkaatoa kuin muita rikoksia." Usein rötöksien apuvälineenä on moottorikelkka, ja pohjoisen poliisit ovatkin harjaantuneet kelkkajälkien tallentajiksi ja tulkitsijoiksi: milloin kelkalla on ajettu, millaiset sukset siinä on, onko perässä ahkio tai reki. Yhtiön päämääränä on estää tukikohdan hukuttaminen ja Vuotoksen altaan rakentaminen. "Toivoin, että olisin voinut viedä pikkuruokin lomalla Perämeren kansallispuistoon. Inarin ja Utsjoen kymmenkunta lintuharrastajaa kilpailevat joka vuosi siitä, kuka näkee alueell a eniten lajeja. llmansuojelussa on edelleen suuria ongelmia, kuten hapan laskeuma ja pääkaupunkiseudulla liikenteen päästöt. Muitakin kannanottajia löytyy." Ulla Ahonen SUOMEN LUONTO 2/96 55. Yhtiö rakentaa omistamalleen tontille Jaurujoen rantaan tukikohdan luontomatkailijoille ja -tutkijoille. "Metsästysrikoksia joutuu selvittämään joka viikko. "Ensin pitäisi tutkia, kuinka paljon karhuja on ja kuinka monta karhua on sopiva määrä. Konttoripaperista tehdään pehmopaperia. Viime vuoden 139 lajista hienoin oli Akujärven arosuohaukka, jota ei koskaan aiemmin ole tavattu alueelta. Ne ovat myös saaneet hyvän vastaanoton kuluttajilta: joutsenmerkitty menee paremmin kaupaksi kuin merkitsemätön. Inarin ja Utsjoen kunnissa ympäristörötökset ovat pääasiassa metsästysrikoksia, hirvien salakaatoja ja kanalintujen pyyntiä auton ikkunasta posautellen. Karhu arvelee, että joka neljäs pedontappo tulee poliisin tietoon. Karhulla on aina mukanaan paksu mustakantinen vihko, johon on merkitty lintuhavainnot
Paperia on kerätty lähes kaikissa kunnissa. Päättyneellä pyyntikaudella ammuttiin yli 32 000 hirveä ja luvista kertyi valtion kassaan liki 11 miljoonaa markkaa. Lintu lähetettiin Ähtäriin hoidettavaksi, mutta se kuoli ilmeisesti kauan jatkuneeseen nälkään ja uupumukseen. Ideaa hyödynnetään nyt myös lintumatkailussa sekä sääksien tutkimuksessa ja suojelussa. Kuikka vietiin saunaan puhaltimen lämpöön. Hirvivahingot vähenivät Hirvet syövät lähinnä männyn taimia vuosittain viiden-kuuden miljooonan edestä. Kaikki vapaaksi luokiteltu ranta ei sovellu rakentamiseen tai virkistykseen. D Y mpäristökeksintöjä palkittiin Tammikuussa ratkenneen ympäristökeksintökilpailu Sinisen Pallon voitti Ahlström Machinery Karhulasta selluntuotannon kloorittomilla valkaisumenetelmillään. D Pihlajavesi sai miljoonia Etelä-Savon ympäristökeskus on tehnyt Euroopan unionin kanssa kaksivuotisen sopimuksen laajasta Saimaan Pihlajaveden tutkimusja suojeluhankkeesta. Uskon , että upeita luontoelämyksiä tarjoamalla voidaan edistää myös sääksen suojelua", Koivu sanoo toiveikkaana. Vastanneista kunnista 83 prosenttia oli järjestänyt lasinkeräystä. Jääkuikka pesii tundravyöhykkeellä, muun muassa Kuolassa, ja muuttaa talveksi etelämmäksi. Pohtiolampi on valtakunnan vilkkaimpia sääksien kalapaikkoja. Näyttelyn ympärille on valmistettu koululaisja yleisötilaisuuksia. Vastaava luku Ahvenanmaalla on 1 1, 7 prosenttia. Pihlajavesi on Savonlinnan eteläpuolella oleva 104 000 hehtaarin suuruinen alue, josta noin puolet on maata. Alueella saalistaa jopa 20 pariskuntaa. Linnut menehtyvät syöksyessään kalojen turvaksi viritettyihin suojaverkkoihin. Kirkkonummelainen Cultor voitti Muu ympäristö -sarjan kehittämällään puhtaan maitohapon valmistusmenetelmällä, jota tarvitaan biohajoavien muovien valmistuksessa. maaliskuuta asti. Vapaisiin rantoihin on laskettu myös puolustuslaitoksen yleisöltä suljetut ranta-alueet. (90) 604 004 tai Tarja Kallio-Tammiselta, puh. Jari Salonen Fo10-N isula Ky lääkuikka on Suomessa harvinainen läpimuuttaja, joka useimmin nähdään toukokuussa. Kilpaa visioimaan Vihreä Sivistysja Opintokeskus järjestää visioiden kirjoituskilpailun luovien ratkaisujen etsimiseksi aikamme ongelmiin ja uhkakuviin. Lammen rannalle suunnitellaankin tarkkailukatosta, josta komeiden lintujen kalastusta voi seurata muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä. Lisätietoja Järviluontokeskus, puh. Kalaretkelle saapuneita lintuja ei hätistetä pois, päinvastoin. "Jos kirjolohialtaille asennetaan sääksipelotin, linnut saadaan saalistamaan niiden Jääkuikka Horossa Pohjanmaalla Teuvan sivukylässä Horossa Kari Koivisto löysi eräänä aamuna ennen joulua kylmästä kankean kuikan. Lisäksi joka viides kaatopaikka on usean kunnan yhteiskäytössä. Kaikki kunnat ovat osoittaneet ongelmajätteille keräyspaikan. D Kylä, kaivo ja apinanleipäpuu Järviluontokeskus Rantasalmella tarjoilee maailmanlaajuista näkökulmaa luonnon ja ihmisen suhteisiin näyttelyllään Misitu ni uhai Metsä on elinehto. Talvisin linnun voi tavata Itämerellä ja Pohjanmerellä. Maakunnittain rannoissa on eroja. Hankkeella luodaan Pihlajaveden alueen kuntien kanssa edellytykset saimaannorpan ja muiden uhanalaisten lajien suojelun ja ihmistoiminnan yhteensovittamiseksi. Biojätteen keräys oli kunnossa 36 kunnassa. Joulun jälkeen soittelimme Ähtäriin ja kuulimme, että lintu olikin jääkuikka, joka oli harhautunut Horoon. KOTIMAASTA Juhani Koivu Sääksisäätiö on kokeillut sääksien keinoruokintaa kalanviljelylaitoksilla parina kesänä, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Se sijaitsee Sulkavan, Punkaharjun ja Savonlinnan alueella. Varmuutta tästä ei ole, yritys kun lienee laatuaan ensimmäinen maailmassa", kertoo sääksi säätiön asiamies Juhani Koivu. Näyttely on auki 16. Viime vuonna arvioidut vahingot olivat 5,6 miljoonaa markkaa, edellisvuonna korvattava summa oli 6,3 miljoonaa. D Merenrannoista liki 40 prosenttia rakennettu Manner-Suomen merenrannoista 37,3 prosenttia on sulkeutunut. Taimikkojen kasvutappiot ja laatuviat korvataan metsästyslupien myynnistä saaduilla varoilla. Niiden uskotaan vetävän linnut puoleensa. Kilpailussa oli kolme sarjaa: Metsät, Vesistöt ja Muu ympäristö, joista Ahlström voitti myös Metsät-sarjan. Kirjoitusten lähetysosoite on Vihreä Sivistysja Opintokeskus, Bulevardi 6 B 15, 00120 Helsinki. Kilpailuun odotetaan visioita siitä, mitä mahdollisuuksia luonnolla, ihmiskunnalla ja yksilöllä on. Selvityksen merenrannoista teki Turun yliopiston maantieteen laitos ympäristöministeriön toimeksiannosta. Keksintökilpailuun tuli kaikkiaan 431 ehdotusta. Näyttelyja tapahtumasarjan aiheena on Afrikan luonto, puut ja ihminen. "Oivallinen kohde esimerkiksi koulujen luokkaretkille. vsk. Uhanalaisen lajin varjelemiseksi Kangasalan Pohtiolammen kirjolohialtailla kehitellään aivan uutta menetelmää. (957) 440 609. Kovin oli kuikka kiukkuinen, mutta ruoka sentään hiukan maistui. Lisätietoja opintojohtaja Riitta Vaismaalta, puh. Saimaassa on norppia enää noin 200, joista Pihlajavedellä 50-55. Sääksille oma kalapaikka Suomen kalanviljelylaitoksilla kuolee vuosittain turhaan monta kalasääskeä. D SUOMEN LUONTO 2/96 55. Vesistöt-sarjassa paras oli Fostop-ryhmä Oulusta ja Paraisilta kalkkisuodinojitusmenetelmällään, joka vähentää merkittävästi pelloilta vesistöön huuhtoutuvaa fosforija kiintoainekuormitusta. Kuntien välinen yhteistyö on lisääntymässä. Käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa lisäksi muun muassa se, kuinka pitkiä yhtäjaksoiset vapaat rannat ovat. Niille rakennetaan rauhaisa, matala ja vaaleapohjainen pyyntilampi, jossa tarjotaan runsaasti pikkukaloja. Kunnat ovat perustaneet 17 alueellista jätehuoltoyhtiötä, jotka toimivat sadan kunnan alueella. Kun vain vähintään 500 metrin mittaiset rakentamattomat rantajaksot katsottiin vapaaksi rannaksi , saatiin Manner-Suomen merenrantojen sulkeutuneisuusasteeksi 52 prosenttia. Kilpailun suojelijana on akateemikko Georg Henrik von Wright. Tanja Koivisto omalle lammelle. (90) 494 937. Pakkasta oli reippaasti yli 20 astetta. Kunnilla jäteyhteistyötä Kuntaliitto selvitti kuntien jätehuollon tilaa kyselyllä, johon vastasi 257 kuntaa. Järviluontokeskuksessa voi tutustua muun muassa senegalilaiseen kylään, afrikkalaisiin hyönteisiin ja sambialaisiin koulukirjoihin. Kilpailun järjestäjinä olivat muun muassa patenttija rekisterihallitus, WWF, Keksintösäätiö ja ympäristöministeriö. Myös talvihavaintoja tulee silloin tällöin. D 7. Kirjoitusten muoto on vapaa, ja aikaa on pääsiäiseen saakka. Sulkeutuneita rantoja oli Satakunnassa 54 prosenttia, Kymenlaaksossa 47, Keski-Pohjanmaalla 43 ja Uudellamaalla 40. Palkintosumma oli 320 000 markkaa, josta pääpalkinnon osuus oli 100 000 markkaa. Hankkeen kokonaiskustannus on 1 1,3 miljoonaa markkaa, josta EU maksaa puolet
Reitiltä merkitään muistiin kaikki lajit ja niiden yksilömäärät. Laskelmien uskottavuudelle sattui kuitenkin paha takaisku. "Se perustuu valtakunnallisen metsien inventoinnin koealoihin, joita on koko maassa 70 000 kappaletta. ,1 , ./ ·-;.,_ ' // ~•~ ' \ . Professori Tomppo hukkasi menetelmällään lähes puolet Etelä-Suomen lakisääteisistä suojelualueista. Sillä on selviä kannanvaihteluja ja voi olla, että tällä alueella hempolla on jonkinlainen nousukausi meneillään." Hannu Karhen laskentareitin vakioasukkaita ovat sini-, hömöja talitiaiset, viherpeippo, varpunen, keltasirkku, punatulkku, sinisorsa, harakka ja varis. Tänä vuonna tuhatkunta luonnonharrastajaa samoaa jälleen viitisensataa reittiä, joista runsaat 400 uusitaan kevätja syyslaskennassa. "Tompon menetelmällä voidaan arvioida vain maan luokitusta, ei suojelualueiden määrää." Metsähallitus tarttui innolla Tompon laskelmiin ja uitti ne vanhojen metsien suojelun taloudellisia vaikutuksia selvitelleeseen Pöyry-raporttiin. ' . Kunkin koealan keskipisteessä todetaan, onko se puhtaassa puuntuotannossa olevaa maata, lakisääteistä suojelualuetta vai muutoin käyttörajoitettua aluetta. Tiettävästi ne kuitenkin edelleen ovat olemassa, tilastotieteen hienouksista piittaamatta. Harmaalokki oli aiemmin harvinaisuus. Väisäsen mukaan Suomessa kootut lintujen laskentasarjat ovat pisimmät Euroopassa. Talvilintulaskentaan liittyvän aineiston käsittely on tärkeysjärjestyksessä kärkipäässä." Lintulaskennasta on eri maissa erilaisia versioita. Naakkakin lienee vähentynyt." Tikli on seudulla seurannassa, ja sen liikkeistä lintuharrastajat keräävät kaiken mahdollisen tiedon. "Laskennassa ei saa keskittyä vain lintuihin, vaan muistiinpanoja on tehtävä myös ympäristön muutoksista. Lisäksi tehdään havaintoja linnun olinpaikasta. "En uskaltaisi näillä tiedoin niin jyrkästi sanoa", Tomppo naurahtaa. • ': Hannu Karhelle laskentareitti on tullut rakkaaksi. "Harvinainen on myös tilhi , jota näkee täällä vain hyvinä marjavuosina. "Me tiedämme hehtaarin kymmenesosan tarkkuudella, paljonko tässä maassa on suojelualueita", ärähtää vanhojen metsien suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pertti Rassi. Esimerkiksi Ruotsissa reitillä on parikymmentä pysähdyspaikkaa, joissa linnut lasketaan viiden minuutin aikana. Metsähallituskin on maksanut metsäveroa pinta-alan mukaan. "Hemppo on tiklin ohella toinen mielenkiintoinen lintu. "Osa luontoharrastuksestani on isäni peruja, myös hän tarkkaili lintuja." Reitti kulttuurimaisemassa Hannu Karhen seitsemän kilometrin vakioreitti kulkee kulttuurimaisemassa, jossa muutokset neljän vuosikymmenen aikana ovat olleet pieniä. Harjujen, metsäalueiden, pappilan ja sairaalan lisuk8 KOTIMAASTA l ' ·.: ' . Se ilmestyy myös heti ensimmäisten sulapaikkojen myötä järvelle. Vielä 1950-luvulla peltoPYY touhusi Pitkäniemen sairaalan pelloilla parvissa. Päällekkäisyyttä pyritään välttämään reitin muodolla ja sijainnilla. Jos alueet on luokiteltu todellista heikommiksi, onko Metsähallitus syyllistynyt törkeään veropetokseen. Valtaosa talvilaskennan reiteistä on ruuhka-Suomessa, kaupunkien liepeillä. Lintujen ohella Karhe on kerännyt tietoa kasveista ja hyönteisistä. Laskijan kokemus lisää laskentojen luotettavuutta. keeksi on tullut jonkun verran asutusta ja uusia tieväyliä, mutta ne ovat kohdelleet laskentareittiä lempeästi. "Kesykyyhky ei ole tullut kymmenen viime vuoden aikana enää vastaan", Karhe selvittää. Pullonkaulana aineiston hyödyntämisessä on resurssipula, sillä sitä ei ole ehditty käsitellä eikä koota kansien väliin. Suomi etulinjassa Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-indententti Risto A. Sinitiainen ja viherpeippo ovat selvästi runsastuneet. Virolaiset ottivat äskettäin käyttöön Suomessa hyväksi havaitun ohjeiston. Metsätilastojen mukaan Etelä-Suomessa on suojeltu lakisääteisesti 49 936 hehtaaria varsinaista metsämaata, Pohjois-Suomessa 432 442 hehtaaria. Karhe ei juokse uusien lintulajien perässä. Professori Tomppo oli kuitenkin löytänyt Pohjois-Suomesta lakisääteisiä suojelumetsiä 612 682 hehtaaria. "Euroopan unionin ympäristödirektiivi kuitenkin edellyttää, että linnustoa on seurattava, ja näin myös kerätty aineisto olisi saatava työn alle", Väisänen toteaa. Suojellun metsän alan lisääntyminen 200 000 hehtaarilla perustui siihen, että ennen kitumaaksi luokiteltu metsä määriteltiin nyf metsämaaksi. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 2/96 55. Teksti ja kuva: Pentti Hirvonen Tompon tilastot hakuammuntaa Hieman ennen kuin valtioneuvosto teki periaatepäätöksensä vanhojen metsien suojelusta, julkisti metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Tomppo laskelmansa Suomen suojelumetsistä. Hannu Karhe haki oppinsa kantapään kautta. Hannu Karhe on laskenut lintuja jo neljä vuosikymmentä Ensimmäisestä virallisesta lintujen talvilaskennasta on kulunut 40 vuotta. Kokonaisuuden hahmottamista Karhe pitää tärkeänä myös lintulaskennassa. Talvilinnut lasketaan kolme kertaa vuodessa. , ,, IJ .. "Silloin siitä on hyötyä tutkijoille. Asutuksen leviäminen, uudet tiet ja vanhan asumismuodon katoaminen vaikuttavat lajija yksilömääriin." Tämän päivän harrastajilla on käytössään erittäin hyviä lähdeteoksia. Eniten häntä kiinnostavat oman asuinympäristönsä luonto ja sen muutokset. Nokialainen Hannu Karhe on on suunnannut omalle laskentareitilleen Nokian kirkolta jo 40 vuoden ajan. Vuosikymmenien aikana Karhen valtakunnasta on hävinnyt peltopyy; viimeinen muistikirjan havainto on vuodelta I 974. Nyt siitä on tullut melko tavanomainen leutoina talvina. Sen jälkeen on pelkkää tilastotiedettä laskea suojelualueiden määrä", professori Tomppo selostaa. Se ei silti tarkoita, että näillä kitumailla kasvaisi sellainen sankka metsä kuin suojeluohjelmissa mukana olevissa vanhoissa metsissä. Veron määrään vaikuttaa maan luokitus. Havainnot on kirjattu päiväkirjaan huolellisesti. vsk.
Vetoisella paikalla, kylmällä alustalla kasvavan peikonlehden kasvu kuitenkin hidastuu ja lehdenkärjet saattavat ruskettua. "Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa ei ole asiantuntemusta tämän alan tutkimuksesta. Rea Peltola 9. Mustikkavuori on Etelä-Konneveden korkeimpia rantamäkiä, joka hallitsee maisemaa. vin pimeässä varresta tulee kalju ja ilmajuuria kasvaa ylenmäärin. Jos peikonlehti kasvaa liian suureksi, latvan voi katkaista ja istuttaa uuteen ruukkuun lämpimälle alustalle, esimerkiksi patterin yläpuolelle tai jääkaapin päälle. Pohjois-Savon ympäristökeskus hylkäsi luonnonsuojeluyhdistyksen valituksen asiasta. Peikonlehti sietää ihmeen hyvin kuivaa huoneilmaa ja lämpimiä, niukkavaloisia oloja, joissa se joutuu kotioloissa usein kasvamaan. Suonenjoen-Rautalammin luonnonsuojeluyhdistys uskoo, että 175 metrin korkeuteen ulottuva louhos erottuisi maisemassa selvästi ja pilaisi vuorelta avautuvat näkymät. " Louhoksen maisemallista vaikutusta on ehkä yliarvioitu, eikä louhos sijoitu maisemallisesti arvokkaimmalle alueelle", sanoo puolestaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen johtaja Markku Henttonen. Rautalammin ympäristölautakunta on myönyt Palin Granit Oy:lle maa-ainesten ottoon luvan, jonka korkein hallinto-oikeus (KHO) on vahvistanut. vsk. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen mukaan alueella ei ole sellaisia luonnonarvoja, joiden perusteella lupa kallion louhintaan olisi voitu estää. Mustikkavuoren tutkiminen on osa laajempaa Itä-Suomen kalliokartoituksen valmistelua. Mustikkavuoren rinteellä on jo koelouhittu, räjäytelty ja kaadettu metsää. Lisäksi kunnan myöntämästä ympäristöluvasta on valitettu Kuopion lääninoikeuteen. Mahdollisuudet alueen säästymiseen louhinnalta ovat hyvin pienet. Vihertävää kvartsimonzoniittia halajavan louhoksen lupa-asiat ovat muodollisesti kunnossa. pyytäisi lausunnot ympäristöministeriöltä ja Suomen Ympäristökeskukselta. Mustikka vuoren vaalijoiden mukaan alueen luonnonarvoista on kuitenkin saatu uutta tietoa lupien myöntämisen jälkeen. Lopullisen arvion hän haluaa esittää vasta kun kaikki Kuopion ja Keski-Suomen Sademetsän kiipijä Suorastaan jättiläismäisiin mittoihin kasvava peikonlehti , Monstera deliciosa, on kestävimpiä huonekasveja. Se on kotoisin trooppisesta Amerikasta, Meksikon viidakoista. Louhimisen vastustajat ovatkin anoneet KHO:lta, että se purkaisi päätöksensä sekä Mustikkavuoren etelärinteeltä avautuva näkymä Risti lammelle. Lisäksi alue rajautuu rantojens uo jel ual ueeseen. Mustikkavuori on osa 200 hehtaarin laajuista vuorimaaaluetta, jolle ovat ominaisia komeat jyrkänteet ja suuret korkeuserot. Vasta istutetun kasvin multaa kastellaan varovasti, etteivät uudet juuret tukehdu; sen sijaan lehtiä suihkutellaan ahkerasti. Luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä Pohjois-Savon ympäristökeskus arvioi asiaa suppeasti vain louhittavan alueen eikä maisemakokonaisuuden kannalta. KOTIMAASTA Louhos pilaamaan Mustikkavuoren maisemaa Rautalammilla sijaitsevan M ustikkavuoren 195-metrinen huippu on saamassa rinteelleen louhoksen. Markku Henttonen ihmettelee, miksi Lyytikäinen on arvioillaan sotkenut PohjoisKarjalan ympäristökeskuksen Pohjois-Savon asioihin. Ulla Ahonen tenkaan läpimärkänä, ja kesäaikaan peikonlehdelle annetaan myös lannoitteita. KoSUOMEN LUONTO 2/96 55. Sen sijaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on eriV esa Koivu Peikon/ehti on kotoisin Meksikosta. Muuten ilmajuuria ei pidä katkoa. Knuu1inen koistunut luonnonsuojeluekologisiin tutkimuksiin", Lyytikäinen perustelee. Suurten, vanhemmiten kauniisti reikäkuvioisten lehtien tyveltä kasvaa jäykkiä kiipimäjuuria, joiden avulla kasvi kiipeilee sademetsän pimeästä pohjakerroksesta puiden latvuksia kohti. PohjoisKarjalan ympäristökeskuksen tutkijan Ari Lyytikäisen mukaan kallioalueen luonnonarvot ovat valtakunnallisesti niin merkittävät, että alue olisi suojeltava. läänien arvokkaimmat kalliokohteet on kartoitettu. Ilmajuuret voi istutettaessa lyhentää kymmenen sentin mittaisiksi ja ohjata multaan, niin ne pian kasvattavat uusia haaroja ja tukevat kasvin paikoilleen. " Kallioalue on valtakunnan tasolla luonnonja maisemansuojelun kannalta hyvin tai erittäin arvokas", arvostettu harjututkija Ari Lyytikäinen kertoo. Jos peikonlehden runko näyttää kovin paljaalta, kasvin voi vuosittaisen mullanvaihdon yhteydessä istuttaa entistä syvempään. Peikonlehti pitää sumuttamisesta, ja nahkeita lehtiä voi myös pyyhkiä puhtaiksi pölystä kostealla rievulla. Multa pidetään tasakosteana, ei kuiJ
Voiko vanhoilla koneilla käyttää Internetiä. vsk.. Periaatteena on kuitenkin, että mitä vähäisempi kapasiteetti, sitä vähemmän palveluja on käytettävissä. Graafisten palvelimien käyttöön tarvitaan käytännössä vähintään neljä megaa keskusmuistia ja suositellaan 14 400 bps-nopeuksista modeemia. Samoin kannattaa tarkistaa ja puhdistaa oven tiivisteet. Yhdysvallat on kieltänyt lihantuonnin Brasiliasta eläinlääketieteellisistä syistä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Soija ei kuitenkaan menesty näillä leveysasteilla. Pölyiset ky lmäkoneet lisäävät energiankulutusta. Itse olen laajentanut esimerkiksi vanhan 386-koneen kahden megan keskusmuistin kahdeksaan megaan. 1970-luvulta peräisin olevien jääkaappien energiankulutus saattaa olla jopa kolminkertainen uusimpi.in energiaa säästäviin malleihin verrattuna. EU:n alueella sianlihaa tuotetaan eniten Tanskassa ja Hollannissa. Kaikkien koneiden keskusmuistia ei voi laajentaa kannattavasti. Erityisesti moniin niin sanottuihin IBM-klooneihin on helppo lisätä kapasiteettia. Soijapapua kasvatetaan erityisesti Brasilian eteläosissa Parnan, Santa Catarinan ja Rio Grande do Sulin suurtiloilla, joiden perustamiseksi on ajettu eräiden arvioiden mukaan jopa miljoonia pienviljelijöitä tiluksiltaan. Kaiken Suomessa käytetyn soijapavun alkuperästä ei kuitenkaan ole tietoa, sillä tullitilastojen mukaan Suomeen tuodaan soijarehua paljon muun muassa Ruotsista ja Ranskasta. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 2/96 55. Sähkölaitoksilta saa ilmaiseksi lai naksi sähkömittareita, joilla voi tarkkailla laitteiden energiankulutusta. Osittain samat amerikkalaiset ketjut toimivat Euroopassa. Kaikki vi herkasvit parantavat sisäi lman laatua, sillä yhteyttäessään ne tuottavat happea ja kuluttavat hiilidioksidia. Pienten hampurilaiskioskien pihvit ovat käytännössä kaikki kotimaista naudanlihaa. Yleensä kannattaa mitata kaikkien kodinkoneiden energiankulutusta. Käyttömukavuus parani ratkaisevasti alle tuhannen markan sijoituksella. Tällöin uuden jääkaapin hankinta saattaa tulla taloudellisestikin kannattavaksi. Hyvin suuri osa näistä ihmisistä on lähtenyt hakemaan onneaan Amazonasin sademetsistä, muun muassa harjoittamaan kaskiviljelyä ja etsimään arvometalleja. Hyvä nyrkkisääntö on mielestäni se, että kannattaa hankkia "edellisen sukupolven" koneita. Kylmälaitteiden taustat kannattaa myös imuroida riittävän usein. (Suomen Luonnon numerossa 1/95 oli oiva artikkeli aiheesta.) Laajennettu vai uusi tietokone. Raaka-aineena käytetään ruotsalaista ja suomalaista naudanlihaa. Suomalaisissa hampurilaisravintoloissa ei käytetä Euroopan ulkopuolella tuotettua naudanlihaa. Hampurilaislihan kasvatuksesta ovat kärsineet erityisesti eteläisen Meksikon, Costa Rican ja Panaman sademetsät. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxi/la (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Hampurilaiset ja sademetsät Mikä on pikaruokaketjujen lihan alkuperä. Suurimmaksi osaksi soija tulee Suomeen Yhdysvalloista. Vanhan koneen kapasiteetin laajentamista kannattaa aina harkita. Ainoastaan jos haluaa käyttää uusimpia ohjelmia ja tarvitsee konetta uusimpien pelien pelaamiseen voivat vanhojen, kapasiteetiltaan pienempien koneiden voimavarat käydä vähiin. Miten paljon vanhaa tietokonetta kannattaa laajentaa ennen kuin ostaa uuden. Sekä uusien että vanhojen jääkaappien energiankulutusta voidaan vähentää muutamilla koti konsteilla. Osallistummeko sademetsien tuhoamiseen syömällä pikaruokaketjujen ruokaa. Kasveilla parempi ilma Olen kuullut, että jotkut kasvit syövät erityisen hyvin sisäilman epäpuhtauksia. Tullitilastojen mukaan soijaa tuotiin viime vuoden alkupuolella Latinalaisesta Amerikasta vain Argentiinasta, missä ei ole sademetsiä. Sademetsien tuhoutuminen onkin enemmän yhteydessä eurooppalaisen siankuin naudanlihan tuottamiseen. Mari Nyman Scifi Communications International Oy:stä kertoi , että Internetin käyttöön sopii periaatteessa melkein mikä kone tahansa. Ostamalla EU-kinkun osallistuu suuremmalla todennäköisyydellä sademetsien tuhoamiseen kuin ostamalla suomalaisen hampurilaisen. Useissa lähdeteoksissa mainitaan hyvinä epäpuhtauksien "syöjinä" rönsylilja ja anopinkieli. Kannattaa aina kääntyä tutun tietokoneharrastajan puoleen, joka voi arvioida käyttötarpeen ja tarvittavan koneen kapasiteetin tietokonekauppiaita puolueettomammin. Huonokuntoiset tiivisteet lisäävät myös energiankulutusta. Hesburger hankkii lihansa kotimaiselta LSO:Jta ja Carrols turkulaiselta Kaivon lihalta. Onko Länsi-Euroopassa pikaruokaketjujen pihveissä käyttämä naudanliha tai sen kasvattamiseen käytetty soijapapu Latinalaisesta Amerikasta. 10 C Soijapavuista puristetaan ensin öljy pois, ja jäljelle jääneellä rouheella ruokitaan sikoja myös Suomessa ja erityisesti muualla Euroopassa. Tietokonemyyjät haluavat myydä ai na uusimpia ja tehokkaimpia koneitaan. Vertaamalla koneen kulutusta valmistajan antamiin tietoihin tai uusien koneiden kulutukseen voi helposti laskea, kannattaako hankkia uusi laite vai huoltaa vanhaa. Kuluttajan kannalta tämä ei ole välttämättä tarpeellista eikä taloudellisesti järkevää. Suomeen on tuotu viime vuosina vain hyvin satunnaisesti Latinalaisessa Amerikassa viljeltyä soijapapua tai rouhetta. Kirjassa Living in the Environment (Miller, 1992) väitetään, että Latinalaisessa Amerikassa on tuhottu sademetsiä raivaamalla niitä lihakarjan kasvatusmaiksi ja rehuksi tarkoitetun soijapavun viljelyalueeksi. Sellaisen paketin voi saada esimerkiksi ilmaisilmoituslehtien perusteella parilla tuhannella markalla. Sen sijaan Keski-Amerikasta viedään lihaa Yhdysvaltain hampurilaisketjuille, mikä on tuhonnut alueen metsiä. Suomessa toimivista suurimmista hampurilaisravintoloista McDonald's valmistuttaa jauhelihapihvinsä Ruotsissa. Uuden tietokoneen hankintaa tai vanhan laajentamista harkittaessa kannattaa miettiä, mihin konetta tullaan käyttämään. Samalla on tuhoutunut valtavat alueet sademetsää. Pelkkään tekstinkäsittelyyn riittää hyvinkin vaatimaton kone. Jääkaappi energiapihiksi Voiko vanhan jääkaapin energiankulutusta vähentää, vai kannattaako hankkia uusi. Jukka Salon ja Mikko Pyhälän Amazonia-kirjassa todetaan, että hampurilaisten syöminen ei tuhoa Amazonian sademetsiä. Näihin maihin tuodaan soijapapua paljon juuri Brasiliasta. Jääkaapin takana on oltava riittävä vapaa tila, jolloin kylmäkoneen tuottama lämpö pääsee hyvin kiertämään. Sen sijaan soijapavun ja muiden vientiviljelykasvien sekä trooppisten metsien tuhoutumisella on yhteyksiä. Brasi lian hallitus on tukenut voimakkaasti vientiviljelykasvien tuotantoa. "Muistipalikat" eivät maksa nykyään enää mansikoita
Arvioiko kettuasialla olija niiden luonnetta oman niin sanotun "villi ja vapaa" -ihanteensa läpi. Osoittavathan historia ja nykyisyys, ettei edes Homo sapiensien enemmistölle ole taattu kovin turvattua elämää. Neandertalilaisia oli , mutta ne/heidät tapettiin sukupuuttoon, elleivät jo huvenneet ristisiitosten hedelmättömyyteen kuten Björn Kurten kirjoissaan antaa ymmärtää. Hän oli mainio kertoja, piirtäjä, paikalliskuvaaja, erinomainen miltei kaikessa muussa paitsi eläinpsykologiassa. Arveltaisiinko heidän tarvitsevan kansalaisoikeuksia. Mutta onko takana myös se, että ihmisenkaltaisuus yleensä lisää kunnioitusta. Mutta kun linnut ovat niin somia, kuulen sanottavan. Eivät kaikki linnutkaan ole sukupuuton partaalla. Seton . Monien järvien tasapainolle jopa ihan kaloille itselleenkin, voisi holhoavan hallitsijan tavoin sanoa on parempi että kalakantaa vähennetään. Sitten on iso joukko väliinputoajia. SUOM EN LUONTO 2/96 55. Selkärankaistenkin keskuudessa on syrjitty luokka, kalat. Mieleen tulee kanadalainen kirjailija E. En ole kysynyt niiltä, kärsivätkö ne, vaikka oletankin niiden edes hiukan kituvan. Ihmisistäkin moni toivoo syytinkiä tai suojatyöpaikkaa. Peruskysymykseksi jäisi ihmiseksi tai eläimeksi määrittely, nauttisivatko he perustuslain vai metsästyslain suojaa. Luultavasti myös delfiineistä, simpansseista ja lumimiehistä selvittäisiin julkilausumilla. Viime vuosisadalla unkarilainen Sandor Petöfi runoili susista ja koirista. vsk. Saapuisiko gorillavuorille lähetyssaarnaajia. heti kiristetään älykkyyden määritelmää. Tiaisista ja myyristä poiketen ihmiseltä puuttuvat lähisukuiset lajit. Kovin suurta huolta tuskin tarvitsee kantaa, vaikka eläimellinen viisaus julki tulisikin. T. Myös harvinainen, mutta jokseenkin näyttävä: karhu, merikotka ja lohi . Eläinlajeissa on suosikkinsa senkin suhteen, kuinka niistä kerrotaan. Entä jos neandertalilaisia vielä löytyisi. Eläinten tunteita inhimillistetään ihmisen henkilökohtaisten pitäymysten kautta. Ja m1ta vielä vaalikelpoisuutta, työttömyyskorvausta ja opintotukea kairatkin rupeaisivat penäämään. Voisiko yhtä hyvin ajatella, että tarhakettu onkin laitostunut veijari , joka villejä kumppaneitaan ajatellessaan nauraa viiksiinsä, että hänpä se on jä1jestänyt itselleen jokseenkin lokoisat olot. Ihmissilmin somempia kuin kalat, tasalämpöisiä kuin me. Vapaustaistelija samastui susiin, jotka eivät koirien lailla alistu (itävaltalaisen) herran suhteellisen siedettävään komentoon. Periaatteessahan ihmisnäkökulma ei koko fa unaa arvioitaessa ole sen edustavampi kuin pohjantikkanäkökulma tai turkkilonäkökulma. Harvinaisuus on parempi perustelu kuin hyödyllisyys tai haitallisuus ihmiselle. Mitä fiksummiksi simpanssi, koira tai delfiini osoittautuvat, Hannu Niklander pohtii ihmisnäkökulmaa eläinten suojelussa. Niiden taloudellinen hyöty myönnetään, kypsennettyinä. Näkemykseni on rehellistä mukavuudenrakkautta, mutta ehdottomi ssa runoilijapi ireissä juuri sen julki lausumi nen vasta onkin siinä seurassa arroganttia, susimaista uhmaa. Mutta jossain tulee suosion raja vastaan, kihomadot tuskin kihauttavat monenkaan suojeluintoa, ainakaan jos niitä pitäisi omissa sisuskaluissaan varjella. Tuttu kiinnostaa: orava, varpunen ja hauki. Liian älykkäiksi ja kypsiksi osoittautuvat eläimet olisivat kiusallisia kuin pikkuvanhat lapset. Hannu Niklander Eläimenarvoista elämää Eläimet ovat saaneet hintansa. Mitä seuraisi, jos jokin eläinl aji todistettaisiin kuta kuinkin yhtä viisaaksi kuin ihminen. Kohdeltaisiinko heitä edes niin kuin alkuperäiskansoja. Asettaisiko ihmisyhteiskunta sille vaatimuksia. Meillä on suosikkimme, mutta mihin sijoittuisi yllättäen löytyvä neandertalilainen. 11. Ajatelkaamme paljon puhuttuja tarhakettuja. Simpanssit siirrettäisiin vajaamielislaitoksiin, joissa he/ne eivät välttämättä olisikaan kaikkein heikkolahjaisimpia. Antaisiko eläinten älyn asteikoiminen vettä myllyyn heille, jotka tahtovat diskriminoida ihmisiä älykkyyden perusteella. Norjalaisista ja eestiläisistä pidämme yleensä enemmän kuin romanialaisista ja mauretanialaisista. Viisauteen on tiukka numerus clausus, johon mahtuu vain yksi laji, se sapiens. Olisiko eteläeurooppalainen pikkulintujen verkkopyynti sen tuomittavampaa kuin pohjoismainen verkkokalastus, jos uhanalaiset lintulajit oitis vapautettaisiin ja vain kaikkein yleisimpiä syötäisiin kuin kaloja. Entä eläinten äly. Vaikka hyväksyn runon sanoman, minun on silti helpompi samastua niihin koiriin. Tuttuun on helppo samastua; mitä ei tiedä, se on helppo keksiä. Sitä on mitattu vaihtelevin tuloksin. Passitettaisiinko urosdelfiinit merivoimiin asevelvollisuuttaan suorittamaan (vaihtoehtona siviilipalvelus meripelastustehtävi ssä). Saisinpa joskus lukea seikkaperäisen artikkelin metsäsopulista, kiljukotkasta ja kangaskäärmeestä. Kuinka niin peipon henki on arvokkaampi kuin särjen. Tietysti voisi käydä niin, ettei eläimen älylle löytyisi paikkaa byrokratiasta
Niittyjen ja peltojen heleä vihreys taittuu metsän tummuuteen ja taivaan vaaleaan sineen. Kaupunkilaiselämän kontrastina olivat kesät maalla. Meri ja puistot edusti vat luontoa Helsingissä. Hietalahden satama-alue ja pahamaineisen Rööperin läheisyys loivat 50-luvun alun urbaanin ympäristön, jossa liikkui juopuneita merimiehiä ja katul aulajia. Kun joka kesä oltiin eri paikassa, muistikuvat ovat täyteläiset, terävät ja helposti paikallistettavissa. Ensimmäisenä aiheena olisi Nostradamus ja ennustamisen mahdottomuus. p., 1986, s. Olen usein lainannut ranskalaisen fyysikko-filosofin Pierre Duhemin teesiä, jonka mukaan oivallusta ets1van ajattelijan on avattava ja suunnattava mielensä oikeaan suuntaan ja odotettava kärsivällisesti niin kuin terälehtiään avaavat niityn kukat janoavat hedelmöittävää pölyä kantavaa perhosta. Viljelen perunoita omassa maassa. Peipposen mahtipontinen viserrys ja pajulinnun surumielinen sointi vaihtuvat illalla rantapensaista kaiku vaan satakielen huiluun ja maiskutukseen. Silti voin hyvin ymmärtää Kailan syvähenkistä asennetta, jossa luonto on tieteellisen tutkimuksen, esteettisen ihailun ja ehdottoman kunnioituksen kohde. Kaupungissa ja maalla Omaa luontosuhdettani värittää se elämäni tosiasia, että olen kaupunkilaispoika. Tuomet, kielot ja omenankukat loistavat valkoisina täpl inä, nurmitädyke ja metsäorvokki kohottavat vienon siniset silmänsä nopeasti kasvavan nurmen seasta. Kirjoittamaan hän ryhtyi vasta myöhemmin kesällä ensimmäisten tähtien loistaessa iltataivaalla. itään". Talvella lumikasat peitti vät pihan ja kadun. ". Syvähenkinen elämä, 3. Kaupunkielämän ja maallaolon vuorottelu on elämän rytmin olennainen osa. Syvälle elämän mysteeriin paasm kymmenvuotiaana, kun syötin lasipurkissa juovikasta perhosen toukkaa, joka syksyn tullessa kietoutui seinään langoilla, ki vettyi koteloksi ja kevätauringossa murtautui esiin upeana ritariperhosena. Ornitologiaa ja filosofiaa Oppikoulun kolmannella luokalla liityin Arkadian Yhteislyseon luontokerho Sotkaan, joka järjesti linturetkiä Helsingin ympäristön parhaille paikoille: Vanhankaupunginlahdelle, Pikku-Huopalahdelle, Kallvikin lehtoon ja Grundträskille. Kaila kuului niihin ajattelijoihin, jotka ovat kokeneet "filosofisen heräämisensä" luonnon keskellä, heleänä päivänä järvenselällä laineiden liplattaessa. Perheessämme onkin muodostunut lentäväksi lauseeksi: "filosofi on taas kukkimassa puutarhassa". Kesäasunnollaan Kirkkonummella hän istutti puita ja kertoi keskustelevansa lintujen kanssa. Kalastan kuhia ja ahvenia Enäjärvestä, joka oltuaan useita vuosia EteläSuomen saastuneimman järven maineessa paksujen leväkerrosten vuoksi on suojeluyhdistyksen jätjestämän särkikalojen tehokalastuksen ja ilmastuksen avulla saatu vähitellen terveemmäksi ja jälleen virkistyskäyttöön sopivaksi. Ornitologin sijasta minusta tuli kuitenkin filosofi . Kun mukaan lasketaan lomakuukaudet ja viikonloput, olen as unut maaseudulla kesävihtiläisenä yhteensä toistakymmentä vuotta koko elämästäni. Sotakesänä 1942 elokuun 1. Varhaisimmat selvät lapsuudenmuistoni ovat kesältä 1949 Hauholta, jossa kolmivuotias pikku-likka ihaili hevosia ja pelkäsi ukkosta. Kun perinteiden mukaan säädylliset perheet kävivät sunnuntaikävelyillä, vanhempien kanssa kuljettiin Seurasaaren ja Munkkiniemen kallioilla ja metsissä, joissa taulut varoittivat: "Älä riko luonnon rauhaa, älä mellasta ja pauhaa!". Viikkoa myöhemmin, 52-vuotissyntymäpäivänään elokuun 9. Perheemme vuokrasi joka kesä kolmeksi kuukaudeksi huvilan, johon muuttokuorma lähti kesäkuun alussa keltaisten voikukkien aikaan, ja kotiin palattiin vasta elokuun lopussa. Olen aina pitänyt maisemasta, jossa näkee kauas. Alkukesällä Suomen luonto on hehkeimmillään. Opin nopeasti pelin hengen. Kun kesäiltana sukeltaa lämpimään järviveteen, mieleen tulevat vanhan laulun sanat: " Maailma se on kuin silkkiä vaan, syliini sen tahtoisin kerrallaan ... Kiikareilla ja kuulolla tehdyt havainnot eli "havikset" merkittiin huolella muistiin latinaksi: "Vanellus vanellus 5 exx. Spekulatiivinen luonnonfilosofia teki kuitenkin vähitellen tilaa luonnontieteelle, joka selvittää maailman perusrakenteita ja -lakeja teorianmuodostuksen ja kokeellisten testien avulla. Ihmi sen ja luonnon välisen SUOMEN LUONTO 2/96 55. Keväällä hakattiin paksu jääkerros rautakangella ja uitettiin stidejä katuojassa. Lukioluokille saakka nousin keväällä sunnuntaiaamuisin puoli kuudelta lähteäkseni parhaan kaverini kanssa seuraamaan lintujen muuttoa pohjoiseen. Suomalainen filosofi Eino Kaila oli aina hurmaantunut alkukesään, joka seurasi yliopiston työtiivistä lukukautta. Isän kalansaaliit, uinti lämpimissä järvissä, isän opettamat tavallisten lintujen lauluäänet, siipirikko lokki , heinälaposet, tiheät metsät, usvaiset suot, perhoset, kastepisarat ja kouluun kerättävät kasvit ovat yhä mielessä eläviä kokemuksia. Ensimmäiset kolme vuottani asuin Helsingin Töölössä Minna Canthinkadulla, sitten koko lapsuuteni ja nuoruuteni pääkaupungin ydinkeskustassa, Kampin kaupunginosassa, Satakielikorttelissa osoitteessa Kalevankatu 44, kivitalon viidennessä kerroksessa. Vielä 70-luvulla pellolta kuului iltaisin ruisrääkän (Crex crex) nariseva ääni . Keltasirkut, tavit ja töyhtöhyypät kääntyivät sujuvasti latinan kielelle: tuolla laulaa Emberiza citrinella, tuossa ui Anas crecca. päivänä Kaila kirjoitti päiväkirjaansa: "Olenko koskaan nauttinut kesäisestä luonnosta kuten eilen. Tuoksujen meri! " Seuraavana päivänä hän toteaa sittenkin suostuvansa Yleisradion tarjoukseen kirjoittaa radiodialogien sarja "Syvähenkinen elämä". Kolmiosaisella asfaltoidulla pihalla ei vielä ollut autojen pysäköintipaikkoja, joten se jätti lapsille tilaa leikkiä rosvoa ja poliisia, heittää rahaa, hypätä narua ja barbia sekä pelata felkkistä. Minun fil o12 Filosofin luonto sofinen innostukseni on sen sijaan syntynyt kirjahyllyn ääressä. Helsingin keskuspuiston lenkkipolut ovat yksinäisen juoksijan ponnistuksen ja mietiskelyn areena, jossa ajatukset voivat lentää vapaasti ja monet ongelmalliset kysymykset ovat ikään kuin huomaamatta kypsyneet ratkaisuunsa. päivänä, Kaila tiivistää oman henkilökohtaisen luontosuhteensa: "Samoin kuin tänään soli sivat aallot samaa sileätä kalliota vastaan tuhannen vuotta ennen kuin sinua oli ja tuhannen vuotta sen jälkeen kuin sinä olet ole siis hiljaa! " (vrt. Kevään vihreät taimet, kesän keltainen rypsi ja elokuun kypsyvä vilja luovat tälle näkymälle hehkuvan sointuvat värit. PUHEENVUORO Filosofit joutuvat ottamaan kantaa luontoon oman elämäntapansa ohella myös periaatteellisella tasolla, Ilkka Niiniluoto tähdentää. Luonto henkilökohtaisten elämyksien antajana ei silti ole hellittänyt otettaan. Luonto filosofiassa Filosofi an historia on tapana aloittaa joonialaisista viisauden ystävistä, jotka pohtivat luonnon perusainesta oman järkensä avulla, perinteisistä myyteistä ja uskonnoista riippumatta. 70). Kirjoitan kesällä puutarhassa, josta avautuu Uudenmaan laajimpia peltoaukeita. vsk.. Talvella latu alkoi hautausmaan aidan takaa ja kulki Hiekkarannan kautta jään yli Seurasaareen. Tuuli tuo mukanaan kostean ja täyteläisen tuoksun
pauden pu itteissa suon jokaiselle oikeuden tulkita omaa luontosuhdettaan itselleen sopivalla tavalla. Kuten Syvähenkinen elämä -teoksen kesk ustelu ja hallitsev ien Teofiluksen ja Eubuloksen pohdinnoista käy ilmi , myös Kailan peruskokemus oli ensisijaisesti intellektuaalinen, lähtökohta elinikäiselle pyrkimykselle selvittää tieteen ja filosofian kautta todellisuuden arvoitusta. G. H. Juhani Pietarinen kutsuu utilismi ksi näkemystä, jonka mukaan luonto on olemassa vain ihmi sen hyödynnettävänä varastona. vsk. Kun luontoon suhtaudutaan vihamielisenä ja villinä voimana, joka täytyy alistaa ihmisen herruuteen, on unohdettu Francis Baconin syvällinen teesi, jonka mukaan "luontoa voidaan hallita vain tottelemalla sitä". Tämä teoreettinen halu selvittää luonnon ihmeellisyyksiä ja salaisuuksia ei millään tavoin ole ristiriidassa syvähenkisten eetti sten ja esteettisten kokemusten kanssa: luonnon pitäminen arvokkaana tai kauniina ei mielestäni edellytä sen henkistämistä, personifioimista tai jumalallistamista. Itseisarvo ja välinearvo Ihmisen esi-isät ja -äidit ovat aina eläneet vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Tällaiselle elämykselle voidaan antaa monenlaisia tulkintoja. Sen korjaamiseksi ei kuitenkaan tulisi kieltää luonnon välinearvoa, joka on ratkaisevan tärkeä sekä ihmisen että muiden eläinten eloonjäämiselle. Molemmat näkökohdat motivoivat omalla tavallaan ihmi sen vastuuta luonnon suojelusta ja säilyttämi sestä. Syntipukeiksi on vuoronperaan nostettu kristinusko, humanismi , moderni luonnontiede, miehet, kapitalismi , sosialismi ja ihmisen ahneus. Se on myös moraalisesti väärin, jos me hyväksymme monien ekofil osofien kehittelemän ajatuksen luonnon itseisarvosta. Luonnonympäristön hyvinvoinnin pilaaminen on lyhytnäköistä ihmisen nykyisten ja tulev ien sukupolvien omien etujen kannalta, kuten John Passmore todistaa ki rjassaan Man' s Responsibility fo r Nature. Runebergin Maaherra-runoa mukaillen oli si nyt julistettava: luonto ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää! On myös aika ottaa kirjaimellisesti vanha sanonta: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto". Antakaamme korpien kuiskia ja lintujen laulaa, olkaamme itse välillä hiljaa! Ilkka Niiniluoto Puheenvuoro on pidetty .Jyväskylän Kesän 1995 henkilökohtaista luontosuhdetta käsittelevässä "Sananjalkoja voi. Kulttuurin luova kasvu voi yhä rajatta jatkua, mutta vain ekologisesti hillityssä, kestävää kehitystä tukevassa muodossa. Filosofin a, joka akateemi sen ammattinsa mukaisesti etsii käsityksilleen oikeutusta, en henkilökohtaisesti ole nähnyt mitään hyv iä perusteluja edellä mainituille uskonnollis-idealistisille luonto-opeille. Aikamme ekokriisin syynä on usein pidetty ideologiaa, jonka mukaan ihmisellä on oikeus hallita luontoa. Koettu ykseys luonnon kanssa on usein johtanut uskonnollisiin (luonto todistaa luojastaan), panteistisiin (luonto on sama kuin jumala), panpsykistisiin (kaikissa aineen osissakin on henkeä), mystisiin (ihminen palaa alkuperäiseen yhteyteen), vitalistisiin (luonto on elon voimien näyttämö) tai idealistisiin (todellisuus on perimmäiseltä laadultaan henkinen) oppi rakennelmiin. Maanviljelyn, karjanhoidon, metsätalouden ja teollisuuden kehitys on kuitenkin vähitellen paisunut kontrolloimattomalla tavalla mittasuhteisiin, joissa ennakoimattomat yhteisja etäisvaikutukset ovat tuottaneet luonnolle vaikeita vaurioita. Helsingin yliopiston teoreettisen f ilosofian professori Ilkka Niiniluoto kesämökin puutarhassa. 2" . Tieteen paljastama luonnon moninaisuus, hämmästyttävä säännönmukaisuus ja yksityiskohtien rikkaus, on itse asiassa paljon ihmeellisempi kuin romanttiset luonnonfi losofit osasivat kuvitellakaan. Ajatus, että ihminen voi muiden eläimien tapaan myös saada etua tai hyötyä tästä vuorovaikutuksesta, ei ole uusi tai sinänsä kyseenalainen. Luonto on ollut elämän ja ravinnon lähde, jonka kiertokulkuun ihmiset sukupolvi toisensa jälkeen ovat osalli stuneet. Olemme käännekohdassa Ajatus ihmisen ja luonnon harmonisesta suhteesta, joka oli ominainen antiikin kreikkalaisille ja monille idän uskonnoille, on menetetty alinomaista taloudellista kasv ua edellyttävässä ja vaativassa länsimaisessa kulttuurissa. Pikemminkin oli si hyväksyttävä se, että luonnolla on samaan aikaan sekä itseisarvoa että välinearvoa. von Wrightin tapaan uskon, että olemme tulleet elämänmuotomme käännekohtaan. Eino Kailan fi losofinen herääminen tapahtui kokemuksena, jossa ihminen tuntee olevansa yhtä luonnon kanssa tai osa sen silmienkantamatonta kokonaisuutta. tilaisuudessa puupellosta 13. Yksipuolisuudessaan utilismi onkin vahingollinen kanta. Siten fi losofit joutuvat nyky isin ottamaan kantaa luontoon oman henkilökohtaisen elämäntapansa ohella myös periaatteellisella tasolla. Vaikka tämän ajatuksen tyydyttävä muotoilu onkin vaikeaa, pidän itsekin järkevänä katsoa luonnolla olevan itseisarvoa, joka on riippumaton sen välinetai hyötyarvosta ihmiselle. Syvähenkinen elämä -teoksessa näiden ajatustapojen kaunopuheisia tulkkeja ovat tukku kauppias Agaton ja taidemaalari Aristofil os, jotka tulkitsevat esteettisen luontokokemuksensa uskonnollisväritteisin termein. Näillä aatteilla on myös ollut kannatusta vihreiden ja syväekologisten lii kkeiden taustafi losofioina tai uskontoina. Ajattelun ja uskonnon vaSUOMEN LUONTO 2/96 55. Tietämättömyys ei silti ole ollut ainoa syy: ihminen tuhoaa luontoa myös typeryytensä ja moraalisen vastuuttomuutensa vuoksi. suhteen eettiset ongelmakysymykset ovat saaneet uutta pontta ympäristöfi losofiassa, joka on syntynyt uh kaavan ekokatastrofi n varjossa
Valoilmiö on vain pikkuruinen osa energiasta, joka törmäyksissä vapautuu. Keltavihreä ja punainen ovat hapen aikaansaamia värejä. Vaikka energiaa kuluu koko määrästä vain murto-osa, revontulet ovat kooltaan jopa tuhansien kilometrien pituisia ja satojen kilometrien levyisiä. mälle juurikaan näy. Näin kertoo Sodankylän Geofysiikan observatorion johtaja, dosentti Tauno Turunen. Näemme ne parhaiten pimeän aikaan ja selkeällä säällä. Törmäyksissä ilmakehän atomit virittäytyvät tilaan, joka purkautuu valosäteilynä. Vanhimpien uskomusten mukaan tarkkakorvaisimmat ovat kuulleet loi muamisesta lähtevän äänen. Magneettisen myrskyn loimua Revontulien valoilmiö muodostuu, kun aurinkotuulesta peräisin olevat nopeat elektronit törmäävät ilmakehään vähintään sadan kilometrin korkeudella. Jopa ruotsalainen tutkimus todisteli joidenkin ihmisten kykenevän tähän. Mitään sateenkaaren väri loistoa ei revontuliin liity, vaikka joskus vaikuttavaa ilmiötä sateenkaareen verrataankin. Turunen kuitenkin kumoaa kuuloalueelle ulottuvien äänien olemassaolon. Niitä katsellaan vain iltaja yöaikaan yksinkertaisesti siksi, että revontulien havaitseminen vaatii pimeän ajankohdan ja kirkkaan sään. lnfraääniä ja akustisia aaltoja kylläRevontulia on taivaalla kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Joskus aktiivisten revontulikaarien alaosassa on näkökyvyn rajoilla oleva karmiininpunainen väri , jonka aiheuttavat typpimolekyylit. vsk.. Keskiyön taikaa Revontulia esiintyy kaikkina vuorokaudenja vuodenaikoina. Myös revontulien van en synty on tiedossa, Turunen selvittää. Muita värejä ei paljaalle sil16 K eltavihreä ja punainen väri syntyvät aurinkotuulen elektronien törmätessä ilmakehän happiatomeihin noin sadan kilometrin korkeudella. Revontulien vilkkain ajankohta sattuu onneksi keskiyölle, joten talviaikaan silloin kun ilmiö esiintyy niiSUOMEN LUONTO 2/96 55. kin ilmenee, mutta ne eivät ole ihmiskorvin kuultavissa
Valo liikkuu revontulissa yli 100 kilometriä sekunnissa, ja sen voimakkuus vaihtelee noin kymmenen kertaa sekunnissa. Revontulien yleisen fysiikan selvittivät no1jalaiset tutkijat Trom, Holt, Birkkeland ja Störmer 1800-luvun lopulla. D Arto Komulainen on rovaniemeläinen luontokuvaaja ja luonnonharrastaja. Komeetastaan paremmin tunnettu tiedemies Sir Edmund Halley esitti jo 1700luvun alkupuolella oikean teorian. Vasta 1925 ymmärrettiin revontuliin liittyvä valo, ja nimenomaan vihreä valo, oikein . Kuitenkin on vielä ratkaisemattomi a osa-alueita, joiden kiistaton todistaminen on vaikeaa ja vaatii paljon työtä. Se vaihtelee 1 1 vuoden jaksoissa. Siinä hän yhdisti revontulet Maan magneettikenttään ja selitti muun muassa suoraan pään yläpuolella esiintyvän holvimaisen koronarevontulen muodon. Havaintoja tuhansien vuosien takaa Luolamaalauksien lisäksi historiallisia merkintöjä revontulista on löytynyt muualtakin. Tarvittaisiin aurinkotuulien ja magneettikentän mittauksia lähellä maanpintaa, Maan ja Auringon väliltä. Samoin Raamatussa on näistä kuvauksia. Esimerkiksi viime lokakuun alkupuolella näkyivät komeat revontulet Etelä-Suomea myöten. Mahdollisesti ne loimottivat pitkälle keski seen Eurooppaan asti. Vähän ennen 1700-luvun loppua saatiin revontulien korkeus määritettyä oikein. kaan tarkoita sitä, etteikö revontulia näkyisi myös etelämpänä. Siihen asti revontulet oli laskettu kuulu viksi samaan taivaan ilmiöiden mystiseen joukkoon. Lisäksi tulisi olla luotettava tieto Auringon pinnan tilasta lähipäiviltä. Revontulien ja Maan magneettisen myrskyn välisen yhteyden keksi Celsius noin 1750. Pohjois-Suomi kuuluu tähän parhaaseen esiintymäalueeseen. Mittarina tästä voidaan käyttää auringonpilkkujen määrää. Galileo Galilei erotti 161 6 revontulet muista taivaan ilmiöistä kuten salamaniskuista, meteoriiteista ja komeetoista. Joissakin auringonpilkkujaksojen vaiheissa pystytään ennustamaan revontulia, joskus peräti kuukausien jaksoilla. Myös muinaisilla kreikkalaisilla oli kymmeni ä kuvauksia revontulista, ja heillä oli teorioitakin niistä. Tällä hetkellä ollaan menossa syvälle jakson aallonpohjaa kohti . vsk. Ennustamista vaikeuttaa kuitenkin luotettav ien taustatietojen puute. Taajama-alueilla revontulien havaitsemi sta haittaavat katu valot ja muu "valosaaste". den havaitseminen on lähinnä säästä kiinni. Ainakin kiinalaiset teki vät niistä noin 4600 vuotta sitten kirjallisia dokumentteja. Tämä ei kuitensuoMEN LUONTO 2/96 55. Revontulet ovat yhteydessä Auringon yleiseen aktiivisuuteen. 17. Revontulia syntyy Maan magneettisten napojen ympärillä soikion muotoisilla alueilla
Yhteyksiä on solmittu biologian ja maantieteen opettajiin kautta Leningradin läänin, Novgorodista Petroskoihin asti ." Pietarissa toimii ainakin 16 SUOMEN LUONTO 2/96 55. Teksti: Antti Vahtera Y tnpäristöyhteistyötä itärajan takana Naapuriapu Venäjän ympäristöongelmien ratkomiseksi on vauhdittunut viime vuosina niin tutkijoiden kuin kansalaisjärjestöjenkin voimin yhteiseksi hyödyksi. "Suomalaisetkin ovat av ustaneet retkikustannusten maksamisessa ja muutenkin", Siilahti kertoo. Souturetkiä ja tutkimusta Kansalaisjärjestöjen yhteistyön primus motor on Suomen puolella Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin entinen puheenjohtaja ja ympäristöaktivisti Pertti Siilahti Lappeenrannasta. Kun Neuvostoliitto hajosi, kävi ilmi se mitä monet olivat hiljaa mielessään epäilleet: sosialistinen järjestelmä oli pahoin laiminlyönyt ympäristöään. Virallinen propaganda Neuvostoliiton ympäristöpolitiikan saavutuksista ja sen ympäristön tilasta osoittautui perin valheelliseksi. Niinpä Kannaksen ja Itä-Karjalan metsät ovat luonnontilaisina paljon rikkaampia kuin suomalaiset talousmetsät, ja biodiversiteetti esimerkiksi Virossa on runsaampi kuin Suomessa tai muualla lännessä. Ensimmamen kansainvälinen Laatokka-symposium järjestettiin Pietarissa marraskuussa 1993, mukana oli 40 suomalaista osallistujaa. Teollisuuden, asutuskeskusten ja maatalouden saastepäästöt ilmaan ja veteen olivat paljon suuremmat kuin Suomessa, ja niiden torjuntatyö oli paljolti laiminlyöty. Joensuun yliopisto on ollut aktiivisesti mukana Laatokan ja Itä-Karjalan tutkimuksissa, kun taas Lappeenrannan tekninen korkeakoulu on harras18 Pertti Ahvonen Koululaiset esittelevät Nevan puhtaat vedet -jä,jestön seminaarissa luontokartoitusten tuloksia Lasten ekologisessa keskuksessa Pietarissa. tanut Kannaksen suunnassa teknisen alan tutkimuksia ilman ja veden suojelussa. Mukana oli Suomesta lähinnä luonnonsuojeluliiton EteläKarjalan p11nn porukoita," Siilahti kertoo. vsk.. Biologian ja maantieteen opettajat ovat käytännössä jä1jestäneet Nevan puhtaat vedet -järjestön puitteissa vapaaehtoista toimintaa, kuten si ivousta, järvien kalakartoituksia sekä ranta-alueiden kasvillisuuden ja eläimistön kartoituksia samalla kun lapsille opetetaan ekologian perusasioita. Meri teknisen yliopiston ympäristöstä kiinnostuneet opettajat oli vat perustaneet Nevan puhtaat vedet -nimisen järjestön, joka Yhdysvaltainmatkan seurauksena omaksui esikuvakseen amerikkalaisen Hudson River Clear Water -järjestön. "Viime aikoina toiminta on laajentunut kasvatukseen ja ympäristövalistukseen. Tosin häntä ennen Ekologinen klubi järjesti 1987-88 pietarilaisten ylioppilaiden kanssa luontoretkiä Kannaksella ja Petroskoin suunnassa. Suomen itäinen naapuri on ympäristöpoliittisesti monin tavoin ongelmallinen. Sitä on harrastettu sekä tutkijoiden että kansalaisjärjestöjen kesken. Tehottomuuttaan se jätti koskematta paljon neitseellistä luontoa, jonka rikkauksia ahneempi ja tehokkaampi läntinen järjestelmä olisi ilman muuta rientänyt hyödyntämään. "Ensimmäisiä yhteisiä luontotapahtumia olivat souturetket Pietarin meriteknisen yliopiston opiskelijoiden kanssa Saimaalle, Suomenlahdelle, Laatokalle, Äänisjärvelle ja Nevalle. Järjestö on saanut toiminnalleen tukea Hudson River Clear Waterin ohella meritekniseltä yliopistolta ja Pietarin kaupungilta samoin kuin Lundin yliopistolta Ruotsista. Pietarissa toimii jopa Lasten ekologinen keskus. Niiden yhteydessä tutkiskeltiin luontoa, järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia. Ympäristöyhteistyötä harjoitettiin jo vanhankin järjestelmän aikana, mutta vasta sen romahtaminen teki mahdolliseksi yhteistyön tiivistämisen ja muuttumisen avoimemmaksi. Klubin hajottua yhteistyötä Suomen puolella jatkoi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Siilahden johdolla. Toinen, paradoksinen puoli sosialistisessa ympäristöpolitiikassa toimi kuitenkin luonnon hyväksi. Soututapahtumien ohella Pietarin akateemiset ympäristöaktivistit järjestivät tietoiskuja tiedotusvälineille saastumisesta ja muista ympäristöongelmista
Linnusto on paljon runsaampi kuin meillä, ja luonnon monimuotoisuus yleensäkin korkeammalla tasolla." Suomalainen Tehdaspuu aloitti jo vuosikymmenen vaihteessa hakkuut Laatokan Karjalassa ja on laajentanut niitä sittemmin muuallekin itärajan taakse. vsk. Nyt metsien suojelu on jäämässä hakkuiden jalkoihin. "Nuo metsät sisältävät runsain mitoin pensaikkoa, aluskasvillisuutta, lehtimetsää ja lahopuita. Häikäilemätöntä rahastusta Vakavampi ongelma on Siilahden mielestä kuitenkin se, että Neuvostoliiton hajottua ovat kaatuneet myös esteet läntisten yhtiöiden häikäilemättömän eduntavoittelun tieltä. Noin tuhatjäsenisen Pietarin vihreän puolueen puheenjohtaja Vladimir Gushin kertoo, että järjestö on nostanut ympäristökysymyksistä useita oikeusjuttuja Pietarin kaupunginhallitusta vastaan. Kansalaisjärjestöt leimataan helposti huuhaaporukoiksi. Niityt ovat luonnontilaisia, ja monet pellotkin kasvavat luonnonheinää. Nyt on ensi kertaa vapaus arvostella epäkohtia. Vanhan Neuvostoliiton aikana toitotettiin vain virallista totuutta ja vältettiin puuttumasta kiperiin kysymyksiin. Siitä on koitunut vakava uhka Kannaksen ja ItäKarjalan luonnontilaisille metsille, jotka ovat saaneet olla rauhassa yli puoli vuosisataa eli siitä lähtien kun suomalaiset harjoittivat hakkuita ennen sotaa. Vanhat asenteet vaivaavat Siilahti korostaa, että tällainen toiminta on aivan uutta Venäjällä. Kannaksen kansallispuistosuunnitelma on romuttunut, pirstoutunut yksittäisiksi suojelualueiksi, joista ei ole paljon iloa." D 19. Nyt näyttämölle on ilmaantunut muita suuryrityksiä. Perui Si ilahti Suomalaisia ja venäläisiä souturetkeläisiä tyynellä ja sumuisella Laatokalla hakemassa oikeaa suuntaa Valamon saaristosta Pitkärantaan. Näistä hankkeistaan Tetra-Laval pysyy visusti vaiti. ympäristöjärjestöä. "Mutta ennen kuin hakataan, pitäisi kartoittaa mitä hakataan ja mitä säästetään. Pertti Siilahti Laatokan souturetkillä tutkiskellaan myös seudun luontoa; tässä selvitetään Valamon saariston rantakasvillisuutta. Edelleenkin tavallisilla kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä on vaikeuksia saada viranomaisilta tietoja varsinkin kiperistä kysymyksistä. Nyt on Kannaksen metsämarkkinoille tunkeutumassa muuan amerikkalainenkin Siilahti kertoo. Vesinäytteitä otettiin kahdella venäläisaluksella, vaikka niiden tieteellinen laitteisto on selvästi heikompi kuin Muikun. "Tosin asenteet eivät muutu kovin nopeasti , niin että vanhaa, salailevaa ja jäykän byrokraattista mentaliteettia on yhä jäljellä. "Ruotsalainen Tetra-Laval on hankkinut itselleen Svetogorskin kombinaatista ainakin puolet ja pyrkii vuokraamaan käyttöönsä puolitoista miljoonaa hehtaaria metsää Kannakselta ja Laatokan Karjalasta. Gushin näkee Pietarin tilanteessa joitakin toiveita herättäviä piirteitä, mutta on huolissaan ympäristöaktivismin ja -tietoisuuden vähenemisestä pietarilaisten keskuudessa. yhtiö", Metsää tarvitaan tietenkin talouskäyttöön, Siilahti toteaa. SUOMEN LUONTO 2/96 55. Usein ongelmana on myös se, että jollei lännestä heru rahaa, yhteistyö lopahtaa siihen, vaikka asioista olisi jo sovittu." Yhteistyön ongelmia kuvaa virallisella tasolla se, että tutkimusalus Muikun pääsy Laatokalle evättiin kesinä 1992 ja 1993, minkä jälkeen suomalaiset katsoivat parhaaksi olla enää esittämättä sen käyttöä
Näidenkin sivujen lukijoiden mielet ovat säilyttäneet monta erämaata, joita ei enää ole ne väistyvät täysin vasta viimeisen muistelijan mukana. Lentokuva näyttää muutoksen suurisuuntaisuuden. Suomen maankamaraan ihminen on jättänyt jälkiä 10 000 vuotta, aluksi vähäisiä; kilkutimme vaikkapa kivestä työkaluja ja haimme hieman savea kampakeramiikan tarpeiksi. vsk.. Puutakin lähdimme työstämään heti kun sitä jääkauden jälkeen oli saatavilla. Tien pohjiksi kaivetut harjut piirtyvät vielä ehjinä ja elävinä monien aikalaistemme muistoissa. Kolme-neljätuhatta vuotta sitten kasasimme jo kivestä melkoisia röykkiöhautoja ja asumusten pohjia. Tehdas on pieni ympäröivään luontoon nähden, mutta sen vaikutukset ulottuvat usein satojen kilometrien päähän ympäristöön. Kiivainta maankamaran siirtelyn ja luonnon kesyttämisen aikaa on eletty sotien jälkeen. Kuvat: Hannu Vallas Teksti: Antti H alkka "Elämme ilman valtameren pohjalla", määrittelee runoilija. Joka tapauksessa ne osoittavat, että luonnonja ympäristönsuojelua tarvitaan. Yhdysvalloissa laskettiin vastikään, että ihminen on peräti tämän ajan suurin geologinen voima, suurin maamassojen ja kallioiden liikuttaja, sadetta, tuulta ja painovoimaa voimakkaampi. Lähinnä kai olemme jonkinlaisia matoja, sillä maan möyriminen on ihmisellä verissä. Ilmakehä on siis meidän meremme: ihminen on pohjaeläin. Tyrmistyttävin kohtalo on nykyisin turvesuolla, joka muuttuu elämän rikkaasta mosaiikista pöliseväksi kentäksi. D 20 lhtnisen jälkiä SUOMEN LUONTO 2/96 55. Näissä kuvissa voi nähdä edistystä ja luonnon välttämätöntä käyttöä, mutta väistämättä myös kohtuuttomuutta. Helsingistä on tullut kivinen niemi , ja tie kilpailee Punkaharjun kanssa, ellei peräti ota sitä hallintaansa. Vakinainen maanviljelykin on jo parituhatta vuotta vanhaa, mutta vasta viime vuosisadat ovat todella suuren myllerryksen aikaa