10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 43 Ulkomailta ................................................................ Tilaushinnat Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Tuusulanjärven jätepatja saa savikannen, Mikko Savelainen ..................................................... 12 Kotiinpäin, Harri Sirola ......................................... z u.J 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runebergin katu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 40 Intian Narmadajoen valtavat patohankkeet hukuttavat kyliä ja tuottavat enemmän murhetta kuin hyötyä. 52 Kysy luonnosta ......................................................... 44 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... ] Angelista kajahtaa, Ritva Kupari ............................. lääkautisesta muovaustyöstä sivuilla 18-23. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 28 Uutta järven tehohoitotapaa kokeillaan. 38 "Kehitys" vie kodin, Susanna Niinivaara ............. (90) 228 08 1 telefax : (90) 446 9 14 Päätoimillaja Jonna Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Ai la Maikki, 228 08218 Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luolllo ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 24 Tyyneltä valtamereltä suomalaisten suuhun, Anne Brax ................................................................. Tunturi lumoaa, Jouni Klinga ................................ Sivut 34-37. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan v.aihtoehdon . Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 52. 25 Elämän summa, Pentti Linkola ................................. Kotimaasta ........................................................................ (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 421 lrtonumero 33 markkaa. 59 SUOMEN LUONTO 2/94 53. vsk.. 46 Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1994 ................................................. 14 i Auttaako alueen nimitys luonnonhoitometsäksi luontoa. 34 Pohjolan luonnonsuojelijat epäilevät yhdentymisen etuja, Anne Brax ............................. Säästötilaus 265 mk. Kansikuva: Raimo Sundelin on kuvannut Uudenkaupungin saariston silokallioita. 18 Pyhistä puista yhdentyvään Eurooppaan, Hannu Hyvönen ........................................................ Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 2 Merikotkan suojelutyö on onnistunut: 20 vuoden vapaaehtoisella uurastuksella ihminen on pystynyt paikkaamaan tekemäänsä vahinkoa. Niiden muodoissa näkyvät mannerjään jäljet. Summaries of the Main Articles .............................. Laulavat saamelaiset kertovat elämästään sivuilla 16-17. Tuuni ja Ursula Länsman tunnetaan parhaiten nimellä Angelin tytöt. 13 < Suojeltu muttei turvassa, Markku Könkkölä ......... .;l Jää muovasi maan, Jari Nenonen ........................... 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Metsäpeura ......... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 16 g_ C. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 26 Luonnonsuojelun tienviittoja 3 (5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Venäjän ainoa ympäristölehti ilmestyy vain englanniksi, Jarmo Vesteri ...................................... 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ 30 Kuningas palasi taivaalle, Henrik Wallgren ......... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 50 Kirjoja .....................................................................
Myös Suomen ympäristöpolitiikka kaipaa kohentamista. Ellei EU muuta toimintatapojaan avoimemmiksi ja lähemmäs ihmisiä, siitä tulee kehityksen kahle. Mutta ihmisten täytyy myös tietää, mistä äänestetään. Se edellyttäisi kuitenkin perusteellista ajatteluja toimintatapojen muutosta. Vapaa kauppa on ylin arvo ja ympäristönsuojelusta tingitään aina, kun sitä pidetään kaupankäynnin esteenä. Unionin normeja pitää päinvastoin kiristää kehityksessä pidemmälle ehtineiden maiden tasolle. Suomen on ehdottomasti pidettävä kiinni mahdollisuudesta yhteisöä tiukempaan ympäristöpolitiikkaan. vuosikerta 2 1994 EU on uhka ja mahdollisuus Sekä Euroopan unionin kannattajat että vastustajat voivat varsin uskottavasti perustella kantaansa ympäristönäkökohdilla. Toisaalta Suomen ympäristöongelmat ovat vähäisempiä harvan asutuksen vuoksi ja siksi, ettemme ole vielä ehtineet tärvätä ympäristöämme yhtä paljon kuin monet EU:n maat. Kansalaisyhteiskunnan kannalta EU:n ongelmallisia ja sietämättömiä piirteitä ovat sen byrokraattisuus ja salaileva ilmapiiri. Se mitä annettavaa EU:lla on Suomelle ja yhtä lailla toisinpäin riippuu jäsenyyden ehdoista. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Nykyisellään EU:n ympäristöpolitiikassa ei ole kehumista. Oikeaa vastausta kysymykseen ei tällä hetkellä ole se riippuu EU:n tulevasta kehityksestä ja politiikan painotuksista. 53. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ennen äänestyksen järjestämistä on varattava riittävästi aikaa, vähintään puoli vuotta, jotta jäsenyyden hyödyistä ja haitoista voidaan käydä perusteellinen kansalaiskeskustelu. vsk. 3. Joissain asioissa, kuten alkuperäisen luonnon suojeluvelvoitteissa, EU on jopa Suomea edellä. Ympäristö voidaan ottaa yhteisön keskeiseksi painopisteeksi, jos halutaan mutta löytyykö riittävästi vastuuntuntoisia, kauasnäkeviä europoliitikkoja. Jorma Laurila Europääkaupungin kahdet kasvot. EU-kansanäänestyksen järjestämisestä ollaan Suomessa yksimielisiä. Toisaalta kysymys on enemmän valittavasta politiikasta kuin rakenteista: Euroopan ja maailman! laajuista yhteistyötä voidaan harjoittaa monella muullakin tavoin. ympäristön ja kehitysmaat. Periaatteessa EU tarjoaisi mahdollisuuden maanosan laajuiselle ympäristöyhteistyölle. Jos unioni ryhtyisi vakavasti luotsaamaan Eurooppaa kestävän kehityksen tielle, vapaakauppaa säätelemään olisi luotava normit, jotka ottavat huomioon mm. Täysin vapaassa kaupassa luonto jää armotta jalkoihin
Palelevia varpaita voi käydä lämmittelemässä näyttelytilassa. Vaeltavat parvet tulevat pääosin Venäjältä. Ero kesään on melkoinen. Pyrstö tiaiset vaeltavat Pyrstötiaisia on näkynyt syksystä alkaen joukoittain. Tämä pitkäpyrstöinen höyhenpallo on taantunut ja luokitellaan silmälläpidettäviin lajeihin. Neljä viisi peräkkäistä leutoa talvea ovat tehneet hyvää pyrstötiaiselle: sen talvikuolleisuus on selvästi vähentynyt ja pesivä kanta kasvanut. Niiden matka saattaa joutua parikin kilometriä tunnissa. Hyviä talvehtimispaikkoja on harvassa, ja parhaille paikoille röykkiöityy jopa tuhansia räpyläjalkoja. Suomen pyrstötiaiskannan suuruus saattaa riippua siitä, kuinka 4 suuri osa joukkovaelluksen osanottajista palaa takaisin. Sammakot talvehtivat maallakin Sammakoiden talvehtimisesta on saatu uutta tietoa. Talviviikonloppuisin on myös yksi Korkeasaaren kahviloista auki. Katselen kunnioituksesta kivettyneenä, kun leijona tulee aivan kohti. Niissäkään ne eivät pärjäisi ilman eristeistä parhainta, päälle kinostuvaa lumivaippaa. Myös kamelit Sacharov ja Junselina ovat seurustelutuulella. Mutta nyt: lumileopardit kulkevat taukoamatta edestakaisin ja kurkistelevat toisiaan aidan silmien läpi, pikkupandat kiipeilevät puissa ja aasianleijonat juoksevat ja kisailevat. Myös siperiantiikeri saattaa lönkytellä näkyviin. Vedessä sammakko talvehtii lähteessä, lammessa tai virYhtäkkiä kuuluu hirveä karjunta ja komea urosleijona syöksähtää sisätiloista tantereelle. Korkeasaari on talvella hiljainen ja askeettinen, mutta eläimiin voi tutustua rauhassa ja koko retkeen tulee mietiskelyn maku. Korkeasaaren "PohjoisAmerikassa" komeasarvinen vapiti huutaa turpa kohti taivasta. Minua pelottaa kiehtovasti. Pesivien parien määrä vaihtelee kuitenkin huimasti: se on vuodesta riippuen 4 000-10 000 paria ja vaellusten aikana luku saattaa moninkertaistua. Tärkeää on, että paikalla riittää happea talven yli; sammakko hengittää ihon läpi. Nyt autottoman on käveltävä metropysäkiltä kolmatta kilometriä ja lähimmältä bussipysäkiltäkin puolitoista kilometriä, joten matka on hankala mm. Tähän asti on luultu kaikkien sammakoiden talvehtivan vedessä vain rupikonnan on uskottu hakeutuvan esimerkiksi metsiin. Missä kamelit höyryävät Moni ei varmaankaan tule ajatelleeksi, että Korkeasaaren eläintarhassa voi käydä talvellakin. Sitäpaitsi kyttyräselillä on sen verran karvaiset jalat, että näyttää kuin niillä olisi töppöset jalassa. Pian ääni kaikkoaa, sillä parvi siirtyy melkoista vauhtia eteenpäin. Lisäksi voi tutustua kerrassaan suloisiin naaleihin, KarPyrstötiainen etsii koivusta kirvojen munia. Alice Karlsson Kameleiden paksu turkki suojaa pakkasilta. vsk.. Maalla talvehtivat sammakot ryömivät rupikonnien tavoin mahdollisimman hyvin pakkaselta eristettyihin onkaloihin. Paahtavana suvipäivänä yhdenkään kissapedon kuono ei edes värähdä, vaikka satapäinen lapsilauma kirkuu kaltereiden paremmalla puolella. Alice Karlsson taavassa vedessä. Yhtäkkiä pyrstötiaisparvi on tuossa ja niiden tsri-tsri -tirskahtelu kuuluu herkeämättä. Varsinainen seikkailu alkaa kissalaaksossa. Tutkiessaan sammakoiden talvenvietto-oloja Pasanen ja Sorjonen sijoittivat sammaSUOMEN LUONTO 2/94 53. laan ja Kari-Pekkaan, sekä ahmoihin, paviaaneihin ja lumipukuiseen tunturipöllöön. Ah, mikä rauha astella pikkuteitä ja seurustella eläinten kanssa. On vain lumen narskahtelu kenkien alla ja eläinten herkeämätön tuijotus. KOTIMAASTA Pikkupandat ovat pakkasella virkeitä. Muitakin sorkkaja kavioeläimiä on paljon: lumivuohia, villiaaseja, mongolianvillihevosia, visenttejä, kuusipeuroja, gemssejä, alppikauriita ja kotoinen hirvemme. Eipä ole turistilaumoja karamelleineen ja jäätelötötteröineen. Ne syövät niin, että leuat lipsuvat puolelta toiselle ja niiden paksu karva höyryää pakkasessa. koululaisille ja päiväkoti-ikäisille. Seppo Pasanen ja Jorma Sorjonen Joensuun yliopistosta huomasivat, että osa sammakoista talvehtii maalla. Vahinko, 'ettei Helsingin kaupunki ole järjestänyt sujuvaa linja-autoyhteyttä eläintarhaan
Talvehtivat hyönteiset kestävät helposti yli 30 asteen pakkastakin. Päivän lyhetessä jotkut kaivautuvat maahan, toiset ryömivät kaarnan rakoon, osa porautuu puun sisään. Talvella peltopyitä saattaakin kuolla joukoittain. Saukol~ Ja ovat sammakon etsinnässä apunaan tankeat viiksikarvat, joilla se pyyhkii pohjaa pitkin sammakoita suuhunsa napsien. Antti Halkka Hangilla voi löytää hämähäkkejä, joista muutamat lajit tekevät pyyntiverkkoja lumikuoppiin. Niistäkin sammakot kömpivät keväällä kutupuuhiin. Varasto ei ole rasvana vaan sokeriyhdisteenä, glykogeeninä. Eräät hämähäkit jopa kutovat verkkoja lumikoloihin ja saalistavat hyppyhäntäisiä. Solut pysyvät sulina, mutta solujen väliset tilat voivat jäätyä. Jos lumi kovenee kanneksi lintuparat ovat pulassa. KOTIMAASTA Kyyhkyn kokoisia peltopyitä pääsee näkemään talvella useammin kuin kesällä. Useimmat hyönteiset talvehtivat toukkana, osa kestää pakkaset kotelossa, ja vain harvat viettävät talvensa munana ja aikuisena. Paikoin niitä voi nähdä liikkeellä talvipakkasillakin. Uusimpien arvioiden mukaan peltopyykanta on ehkä elpymässä viherkesannoinnin yleistymisen myötä. Hannu Eskanen 5. Aikuisena talvehtivista tutuimmat ovat kevätvirkut nokkosja sitruunaperhonen. Kyyhkyn kokoinen peltopyy pysyttelee enimmäkseen piilossa, mutta helminauha paljastaa sen. Lumen ja maanpinnan välisessä taskussa vilistää paitsi pikkujyrsijöitä myös kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja hyppyhäntäisiä. Myös vähälumisena talvena saattaa tulla ravinto-ongelmia, jos vesi jäätyy kasvien pinnalle kuoreksi. Hyppyhäntäiset, vanhan kansan lumikirput, ovat keväthangilla yleinen näky. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Hangelta saattaa löytää myös hämähäkkejä, lumikorentoja, vaaksiaisia ja talvisääskiä. Potnapekat eli koskikorennot viettävät nuoruusvaiheensa vedessä. Ankara talvi nimittäin saattaa kurottaa jääkannen pohjamutiin asti, jolloin sammakoita kuolee joukoittain. Minimilämpömittari osoitti, että pakkanen kiristeli laatikoissa vain muutaman ohikiitävän asteen verran. Maalla talvehtiva sammakkokanta on pulassa, jos lunta on vähän ja pakkasta paljon. Nämä alkeelliset eläimet ovat muutaman millin pituisia ja niillä on takaruumiissaan hyppyhanko, jonka avulla hyppyhäntäinen voi ponnahtaa jopa 10 sentin päähän. glyserolin, määrä kasvaa. Parisenttisen sylkikuoriaisen toukan voi äkätä samoista puuhista. Talvella niin maalla kuin vedessä talvehtivien sammakoiden energiankulutus on sen verran vähäistä, että vararavinnosta on vielä .kutukiihkonkin polttoaineeksi. Eläimet alijäähtyvät. Seinäjoen, Lapuan ja Kauhavan tienoilla. Keväthangilla hiihtäjän silmiin osuu usein tumma karvainen otus. vsk. Kaikki selkärangattomat pikkueläimet eivät talvehdi diapaussissa. Alice Karlsson Vedessä talvehtivilla sammakoilla on harminaan myös saukko, jolle räpyläjalat ovat tärkeää talviravintoa. Talvi kuitenkin uhkaa myös veden valinneita sammakoita. Missä palleroinen paljasvarvas on tepastellut, siellä on hangella ristinmuotoisten pikkujälkien jono. Ahdingon syyksi arvellaan viljelymenetelmien tehostumista, jonka seurauksena pelloilla olevat piilopaikat ja ravinto vähenivät. Heinähukka on kestänyt 40 asteen pakkasen, ja ritariperhosen kotelo on säilynyt hengissä noin 200 asteen kylmyydessä, nestemäisessä typessä. Myös vapaana pysyvien virtapaikkojen lähellä on vilkasta. Elinkykyisiä kantoja on varsinkin Pohjanmaalla koita myös laatikoihin, joissa oli lunta vastaava styroksinen eristyskerros. Sitten ne alkoivat vähetä ja linnun esiintyminen muuttui laikuttaiseksi. Koko maassa on pesiviä pareja noin 5 000. Aikuisena ne ehtivät hädin tuskin paritella ja munia, kun ne jo muutaman päivän päästä kuolevat. Diapaussissa otuksen hapenkulutus on vain noin kaksi prosenttia aktiivisen vaiheen kulutuksesta. Ruostesiipikehrääjän toukka siinä etsiskelee koteloitumispaikkaa. Talvisääskiä näkee myös pikkupakkasilla, ja jotkut niistä lisääntyvätkin hankiaikaan. Kanalintuja voi auttaa selviytymään talvesta ruokkimalla niitä viljarouheella, jonka pitäisi hukkakauravaaran vuoksi olla saman pellon tuotantoa. Heti jäiden alkaessa sulaa ja ilman lämmetessä mönkivät potnapekat vedestä rantakiville ja -kasveille. Talvehtimispaikassaan hyönteinen menee diapaussiin, jolloin sen kudosten vesimäärä pienenee, samalla kun "pakkasnesteiden", mm. -Kuvassa kivikkohämähäkki. Esimerkiksi talvehtivista perhosista yli puolet on toukka-asteella ja kolmasosa kotelona. Lumikirppuja ja potnapekkoja Hyönteiset talvehtivat kukin lajinsa mukaan. Kesannointi on peltopyille mieleen Vielä tämän vuosisadan alkupuolella peltopyitä piipersi maassamme parvittain
Lain mukaan "ennen lunastuksen toimeenpanoa voidaan suorittaa lunastuksen kohteeksi aiotun omaisuuden tutkimus." Alueet, joilla Kemijoki Oy tutki pumppuaseman ja voimajohtojen sijoituspaikkaa, ovat sellaisia, joita voimayhtiö todella havittelee pakkolunastet6 KOTIMAASTA Moottorikelkkailuun pitää olla lupa, vaikka kouluttaisi koiransa kuskiksi. Se ei nähnyt lääninhallituksen päätöksessä mitään moitittavaa. Vaasan läänin luonnonsuojelupiirin mielestä hankkeen kiirellisyyttä ei voida perustella fökenteellisesti tai yhteiskunnallisesti. rantojen hyödyntämiseen kasvavat. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 2/94 53. Lunastuslain ensimmamen pykälä kuuluu kuitenkin näin: "Kiinteän omaisuuden lunastuksessa on, jollei muussa laissa toisin ole säädetty, noudatettava tätä lakia." Vesilaissa on säädetty asiasta toisin. Raippaluodon-Björkön saaristo on ainutlaatuista maankohoamisaluetta, jossa elää useita uhanalaisia eliöitä. Vesilain mukaankin tutkimuslupa voidaan myöntää myös toisen maalle. Elvytys uhkaa Merenkurkkua Liikenneministeriö on nostanut Vaasan edustalla olevan Raippaluodon sillan elvytys-lisäbudjettiin. Raippaluotoon on toimiva lauttayhteys, joka työllistää saaristolaisia, eikä hanke sisälly tielaitoksen omaan, vuoteen 2004 ulottuvaan tienpidon kehittämisohjelmaan. tavakseen. Kyseessä on kuitenkin kiistattomasti vesilain mukainen hanke. Vain ammattija virkakäyttö ovat poikkeus säännöstä. Vuonna 1991 Pelkosenniemen kunnanhallituksen voimasuhteet olivat sellaiset, että lupaa tuskin olisi saatu, mistä Kemijoki Oy epäilemättä oli tietoinen. Anne Brax kuuleminen ja kierrettiin kunnanhallitus. Vesilain mukaista lupaa ei ole pakko myöntää. Vesiasioissa lunastuslaki on yleislaki, vesilaki erityislaki. Tästä asiasta KHO:n päätöksessä ei mainita sanaakaan. Sillan seurauksia Merenkurkun alueelle ei ole riittävästi selvitetty. Vesilain syrjäyttämisestä maanomistajat valittivat, eivät hallintomenettelylain unohtamisesta. Edellyttäen, että se saa luvan Vuotoksen altaan rakentamiseen. Vesilain nojallahan yhtiö hakee rakennuslupaakin vesioikeudelta. Silta lisää väistämättä liikennettä saaristossa ja paineet mm. Tämä on vanha periaate, josta muistuttaessaan KHO on aivan oikeassa. Maanomistajat saivat tiedon tutkimuksista vasta tavattuaan metsästään Kemijoki Oy:n miehiä linjoja raivaamassa. D Vesilaki ei kelpaa KHO:lle Kemijoki Oy aloitti viime talvena maaperätutkimukset Vuotoksen alueella, Pelkosenniemen kunnassa. Jäällä kelkkailuun ei tarvita lupaa, mutta lääninhallituksella on oikeus kieltää se yksittäistapauksissa. Uuden maastoliikennelakiesityksen mukaan edes pohjoisimmassa Suomessa ei saa liikkua moottoroidusti maastossa ilman lupia. "Hallintomenettelylaki on toissijainen siten että, jos muussa laissa on hallintomenettelylaista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä", KHO huomauttaa. Lapin lääninhallitus oli myöntänyt marraskuussa 1991 yhtiölle tutkimusluvan lunastuslain perusteella. Kohoaisivathan sillan tukipylväät lähes kolme kertaa korkeammalle kuin esimerkiksi Valassaarten majakka. Hallintomenettelylaki on siis yleislaki, lunastuslaki erityislaMoottoritiestä kanneltiin Varsinaissuomalaiset ympäristöjärjestöt kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle Paimio-Muurla -moottoritiehankkeesta. D ki, ja ristiriitatilanteessa noudatetaan erityislakia. Hakiessaan lupaa kunnan sijasta lääninhallitukselta iskettiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vältettiin maanomistajien Maastoliikennelakia sorvanneen työryhmän enemmistö on esityksen takana. "Moottoroitua liikkumista maastossa ei pidä nyt eikä vastaisuudessa lukea jokamiehenoikeuksiin kuuluvaksi", Joutsamo sanoo ryhmän enemmistöä tukien. Vain Lapin lääninhallitus ja oikeusministeriö ovat sitä mieltä, että moottorikelkkailu tulisi vapauttaa poronhoitoalueilla. Maastossa huristelu pysyy luvanvaraisena Maastossa huristelu moottorikelkoilla ja mönkijöillä säilyy edelleen luvanvaraisena puuhana. KHO on unohtanut lainopin ja tehnyt poliittisen kannanoton. Korkea silta pilaa matalan saaristomaiseman. KHO:n omien perusteluiden mukaan Vuotoksella olisi tullut noudattaa erityislakia. Kantelun tehneiden mielestä riittävä tieyhteys saataisiin aikaan korjaamalla nykyinen ykköstie, joka säästäisi luontoa ja maisemaa ja olisi uuden tien rakentamista huomattavasti halvempi vaihtoehto. Merenkurkun saaristo, joka on juuri nimetty yhdeksi kansallismaisemaksemme, on myös Suomen tärkeimpiä merikotkan pesimäalueita. Kantelun mukaan moottoritien liikenne-ennuste on ylimitoitettu, suunnittelussa ei ole otettu huomioon muutaman vuoden päästä Turun ja Helsingin välillä kiitävää luotijunaa, ja rakentamisen ympäristövaikutukset on unohdettu. Päätöksen kummallisuus tiivistyy hallintomenettelylain ja lunastuslain suhteen vertailussa. vsk.. Valitusaika oli kulunut umpeen, mutta koska näytti aivan ilmiselvältä, että lääninhallitus oli soveltanut täysin väärää lakia, maanomistajat valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaativat sitä purkamaan päätöksen. Ryhmän luonnonsuojeluliiton edustaja, pääsihteeri Esko Joutsamo jätti lakiesitykseen täydentävän lausuman. KHO antoi ratkaisunsa marraskuussa. Sen myöntää kuitenkin kunnanhallitus, ei lääninhallitus, ja vasta maanomistajia kuultuaan
Antti Halkka paljon maata. Maakauppoja tehtiin lääninhallituksissa ja Metsähallituksessa yhteensä 320, joista 52 oli vaihtoja. Mökkitonttien myyntiä rajoittaa kuitenkin laki valtion maaomaisuuden luovuttamisesta. "Nämä Metsähallitukselle tulevat uudet velvoitteet pitävät luonnonsuojelualueiden hankintaresurssit samassa laman pienentämässä suuruusluokassa kuin viime vuosina", kommentoi Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä. "Tulkintani mukaan luonto on nyt otettava metsänhoidossa huomioon uudella tavalla, ja luonnonsuojelualueitakin tarvitaan lisää." Antti H alkka Pala maata turvaan Viime vuonna saatiin luonnonsuojelualueita lisää yli 120 neliökilometriä. D 7. "Tilanne on uusi. Stalinin) kanaSUOMEN LUONTO 2/94 53. KOTIMAASTA Valtion maat liikelaitoksen hallintaan Koloveden kansallispuisto on Metsähallituksen kansallisomaisuutta. Yksityismaiden rauhoituspäätöksiä tehtiin 95. Viime vuonna ostettiin kalliita alueita, kuten rantoja ja lehtoja, ja rahaa kului enemmän kuin normaalivuosina, noin 216 miljoonaa markkaa. Volgan ja Dneprin varren tekoallasrivistöt on myös tunnollisesti merkitty. 1800luvulla tehdyt Kielin ja Götan kanavat on kartanpiirtäjän mielestä jo kaivettu, samoin niitä tuoreempi VienanmerenItämeren (ent. Täydennystä saivat Helvetinjärven, Saaristomeren, Tammisaaren saariston, Kolin, Koloveden, Lauhanvuoren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistot. vsk. Kirjan muidenkaan karttojen maantietoa ei voi kehua, sillä kanavat ja tekoaltaat jatkavat ennenaikaista elämäänsä ja Ääninen laskee 1400-luvun kartassa Vienanmereen eikä Laatokkaan. Pelko arvokkaiden luonnonalueiden nopeasta myynnistä lienee ennenaikainen. Omaisuus keskittyy Lappiin, mutta Metsähallituksella on etelässäkin va. Timo Tannisen mielestä lainkohta velvoittaa ja avaa mahdollisuuksia. -Koloveden Ukonvuori. Tuhannen vuoden takaista Eurooppaa kuvaavassa kartassa ovat nimittäin jo paikallaan Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat, jotka rakennettiin 1960-luvun lopulla. Tälle vuodelle vaihtotavoite annetaan lisäbudjetissa. Keskiajan Euroopan esittäminen oikein olisi korostanut ihmisen luontoa mullistavaa mahtia. Se voi myös vuokrata alueitaan vaikkapa mökkitonteiksi. Jos Metsähallitus siis myy metsäpalstan jostain, se ostaa p'uolella saadusta markkamäärästä luonnonsuojelualueita toisaalla. Nimistössäkin on heittoa; Itämereen laskevasta tärkeästä Väinäjoesta (Daugava) on yhdessä kartassa tehty Vienanjoki sen niminen joki on olemassa, mutta tuhannen kilometrin päässä koillisessa. Jo perustetut luonnonsuojeluja erämaa-alueet eli vajaa 30 000 neliökilometriä ovat varmassa suojassa. Kansallispuistoihin hankittiin lisää alueita. Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kurosella on tiedossa rannan hyödyntämishankkeita Asikkalassa, Ruunaalla ja Saaristomerellä. Kirjassa on paljon kiinnostavia karttoja, joista viikinkiretkiä kuvaava saa kuitenkin lukijan hieraisemaan silmiään. "Maan myynnistä on budjetoitu saatavan tuloja 26 miljoonaa markkaa, mikä merkitsee 13 miljoonaa lisää luonnonsuojelualueiden hankintaan", kertoo Timo Tanninen Metsähallituksen Etelärannikon puistoalueelta, Laki liikelaitos-Metsähallituksesta mainitsee yhdeksi laitoksen päätavoitteista luonnon monimuotosuuden säilyttämisen ja lisäämisen. Ympäristöministeriö voi ylimpänä kaavoitusviranomaisena hillitä myös vuokrahankkeita. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että Metsähallituksen mailla hoidetaan ja niiltä myydään metsää, mutta nyt valtio silmäilee rantojaan ja muuta omaisuuttaan myös tavanomaisen liikemiehen silmin." Myös Mikkelin läänin Louhivedellä, Perhon Salamajärvellä, Viitasaaren Suovansel Iällä ja Päijänte~n KorpilahFo della ovat mökkikaavat te";; keillä. Virhe ei ole ikävä vain siksi, että vesistöt olivat viikinkien kulkuteitä. Se sai samalla hallintaansa suurimman osan Suomen valtion omistamista maa-alueista OHO! Sain lahjaksi WSOY:n uuden suuren Euroopan historia -teoksen. Suuriin kauppoihin tarvitaan valtioneuvoston lupa. Tänä vuonna suojelualueiden ostoon on varattu noin 100 miljoonaa markkaa, josta jo puolet on sidottu tehdyillä kaupoilla. Uuden metsähallituslain mukaan eduskunta päättää vuosittain, kuinka paljon metsähallituksen maaomaisuutta ja sen myynnistä saatavia tuloja käytetään luonnonsuojelualueiden hankintaan ostamalla tai vaihtamalla. yhteensä 85 000 neliökilometriä eli yhtä paljon kuin on Itävallan pinta-ala. Niistä tehtiin liikelaitos-Metsähallitusta perustettaessa kansallisomaisuutta, jonka suojelu on yhtä tiukkaa kuin aikaisemminkin. Parhaiten edistyi rantojensuojelu Mikkelin läänissä, jossa merkittäviä hankintoja tehtiin Kolovedellä, Kerrnajärvellä, Luonterilla ja Pihlajavedellä. Metsähallitus voi nyt esimerkiksi melko vapaasti kaupata soraa tai kalliomursketta valtion alueelta. Metsähallituksesta tuli 1994 alusta liikelaitos. Ympäristöministeriö runnoi myös läpi vaatimuksensa, jonka mukaan puolet maan myyntituloista tulee käyttää luonnonsuojelualueiden hankintaan. Lähes kaikki muu eli kaksi kolmasosaa alueista on sen sijaan peruspääomaa
Arviointimenettelyä voitaisiin soveltaa myös muuhun kuin asetuksella määrättyyn hankkeeseen, jos sen ympäristövaikutukset todennäköisesti muodostuvat merkittäviksi. Jyri Tynkkynen tapoja säilyäkseen elinkelpoisina. Lain avulla pitäisi erilaisiin hankkeisiin saada mahdollisimman kattava näkemys ympäristövaikutuksista. porkkana loppumaan kesken. Rea Peltola Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta pitää YV A-lainsäädännön aikaansaamista pääosin myönteisenä. vsk.. Luomusta voimaa maaseudulle Vielä kymmenen vuotta sitten pidettiin vähintäänkin omituisena viljelijää, joka oli kiinnostunut apilanviljelystä, kompostoi karjanlantansa aumoissa ja torjui rikkaruohot mieluummin viljelykierron ja huolellisen muokkauksen avulla kuin myrkyillä. Siirtymävaihetuki tulee selvästi hai.. YV A-selvityksen ennakointi vaikuttaa yritykseltä turvata kaivoshankkeen nopea eteneminen. Maaseutuelinkeinopiireiltä ja maaseutukeskust~n neuvojilta voi kysyä tuen hakemisen yksityiskohdista. "Tulkintaerimielisyyksiä tulee helposti esimerkiksi siitä, aiheuttaako luonnonsuojelualueen lähelle rakennettava hiihtokeskus sellaisia haittoja, että ympäristövaikutukset pitää arvioida", sanoo Kuronen. Tämä on alle prosentti maamme peltoalasta, mutta · luonnonmukaisten tilojen vaikutus muihin viljelijöihin on yllättävän suuri. "Laajoihin malmien ja muiden kivennäisten louhintaan, rikastamiseen ja käsittelyyn on liitettävä ympäristövaikutusten arviointi, mutta epäselväksi jää, milloin kaivoshankkeen tutkimuksenaikaiset tiet, metsänhakkuut ja mm. Lakiesityksestä on jouduttu esimerkiksi jättämään pois keskeinen määrittely siitä, milloin YV A-menettelyä sovelletaan asetuksen hankeluettelon ulkopuolelle Jaavun kohteisiin. Löytö on vain osa usean neliökilometrin suuruisesta ns. Tukea voivat saada yli kolmen hehtaarin tilat, jotka ovat tehneet hyväksyttävät viljelysuunnitelmat, ja joilla on aiempina vuosina ollut merkittävästi tuloja maataloudesta. Aivan esiintymän vieressä on Koitelaisenkaira, joka kuuluu kansainväliseen kosteikkojensuojeluohjelmaan. Jätteestä syntyy korkea tunturi, jalostamisessa käytettävä 8 KOTIMAASTA luomuruoalla on kysyntää. poraukset kuuluvat arvioinnin piiriin." Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 2/94 53. moottoritiet, yli 300 MW:n voimalaitokset, yhdyskuntajätteiden • polttolaitokset, kaivokset, ydinvoimalaitokset ja satamat. Viime vuonna noin 1 600 tilaa ja yli kymmenentuhatta peltohehtaaria luomutuotannossa; lisäksi siirtymävaiheessa olevia peltoja oli seitsemisentuhatta hehtaaria. vemmaksi; sitähän maksetaan vain kolmen vuoden ajan. Jos kaikki Suomen pellot viljeltäisiin luonnonmukaisin menetelmin, maataloustuotanto vastaisi melko tarkkaan kotimaisen kulutuksen määrää. Peltojen tiivistyminen muokkauskelvottomiksi on saanut monen savimaan viljeKeivitsan kaivoksesta YVAlain koetinkivi Sodankylän kuntaan on syntymässä suuri avokaivos. Tutkimukset esiintymästä valmistuvat keväällä. Hankkeista, joihin lakia sovelletaan, aiotaan säätää asetuksessa. Tiedotusja yhteydenpitovastuu olisi lääninhallituksella tai vesija ympäristöpiirillä. Keskimääräinen vientituki maataloudelle maksaa suunnilleen pari tuhatta markkaa hehtaarille, ja sitä maksetaan melkein joka vuosi. alkuvuosien opetteluvaiheesta selvittyään todenneet tilansa kannattavan luonnonmukaisesti viljeltynä yhtä hyvin tai paremminkin kuin ennen. YV A pyrkii myös parantamaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Sodankylässä tammikuussa järjestetyssä seminaarissa Keivitsan kaivoshanketta verrattiin kansalliseen aarteeseen. Monet viljelijät ovatkin. Varsinaisesti YYA voidaan aloittaa vasta, kun löydetään yhtiö, joka tekee kaivoshankkeesta konkreettisen suunnitelman. Luonnonsuojelusihteeri Ilpo maaliskuun loppupuolelle asti. Keivitsan kaivoshankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YV A), johon Sodankylä on jo varautunut aloittamalla yleiskaavan valmistelun Koitelaisenkairan ja Sompion alueella. Yhä harvemmat viljelijät uskovat torjunta-aineiden autuaaksitekevään voimaan nähtyään, että ilmankin voi tulla toimeen. Sodankylän kunnanhallituksen puheenjohtajan Sauli Välitalon mukaan kaivoksen ympäristömuutokset olisivat suuria. Sen nikkeli-jalometalliesiintymä on noin miljardi tonnia ja parhaimmillaan kaivos tarjoaisi tuhansia työpaikkoja. Euroopan markkinoiden avautuessa ilmeisesti vain kaikkein suurimmat tilat pystyvät kilpailemaan massatavaran tuotannossa eteläisempien alueiden viljelijöiden kanssa. Yhä useampi luonnonmukaisesti viljelevä kertoo ilahtuneena, että naapurikin harkitsee viman tai apilan viljelyä nähtyään, miten vähällä lannoituksella palkokasvinurmista voi saada hyvän sadon. kerrosintruusiolaatasta, josta saatetaan löytää vielä muutakin louhittavaa. j Luonnonmukainen tuotanto on ympäristöystävällinen tapa vähentää ylituotantoa. Joka vuosi pääsee mm. Ainakin vielä tänä vuonna luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyvä viljelijä voi saada siirtymävaihetukea tilalleen. Keivitsasta on löydetty rikas esiintymä, josta voitaisiin saada nikkeliä, jalometalleja, kuparia ja kobolttia. Ilmapiiri on muuttunut niistä ajoista aika lailla. lijän tuumimaan laitumella viihtyvän karjan kasvattamista viljalla ruokittavien eläinten sijaan. Luonnonmukaisilla tiloilla sadot ovat 20-30 prosenttia tavanomaista alemmat. Ympäristöministeriön ylitarkastajan Ilkka Heikkisen mukaan se on maamme merkittävimpiä suojeluhankkeita. Kunta aikoo tehdä selvityksiä kaivoksen ympäristöhaitoista ennen kuin edes tiedetään, miten kaivos toteutettaisiin. Lakiesitystä käsitellään helmikuussa eduskunnassa. Ruoan hinta ei siitä huolimatta välttämättä kallistuisi, sillä maatalouden tuotantokustannukset ovat alemmat, kun ostolannoitteet ja rehut sekä torjunta-aineet korvataan järkevällä suunnittelulla ja tilan omilla voimavaroilla. Hakuaika on Isot hankkeet tarkkaan syyniin Hallitus hyväksyi ympäristöministeriön arviointimenettelyn, YYA-lain vuoden vitkuttelun jälkeen. Todennäköisesti suurin osa suomalaisista maanviljelijöistä siirtyy vähitellen käyttämään yhä luonnonmukaisempia menetelmiä. Hän pahoittelee kuitenkin sitä, että lakiesityksen sisältöä on jouduttu huonontamaan ympäristönsuojelullisesti erityisesti oikeusministeri Hannele Pokan vaatimuksesta. Perheviljelmien täytyy keksiä muita suuri vesimäärä on johdettava jonnekin, ja poronhoidolle aiheutuu vaikeuksia. Tuen määrä on viime vuonna ollut noin 2 000 markkaa hehtaarilta, ja sitä voi saada kolmen vuoden ajan. Välitalo ei kuitenkaan usko haittojen estävän kaivoksen avaamista. Tällaisia ovat mm
Sekä tutkijat että peSUOMEN LUONTO 2/94 53. Niin metsäkuin peltomyyrätkin saivat viime syksynä runsaan jälkikasvun, joten kannat ovat nousussa lukuunottamatta maamme kaakkoisinta laidetta ja Etelä-Pohjanmaan rannikkovyöhykettä. Kuolemankukaksikin nimetyn rentukan voima tulee sen vahvasta juurakosta, johon kasvi on varastoinut edelliskesänä ahmimaansa auringon energiaa tärkkelyksenä, rasvoina ja valkuaisaineina. Niiden suojissa karvakansa menestyy mitä mainioimmin eikä koe näitä "kasvihuonetalvia" minkäänlaisina katastrofeina. Asko Kaikusalo Rentukka on kevätkukistamme niitä harvoja, jotka kasvavat pohjoisinta Lappia myöten. KOTIMAASTA Vilukukka on vielä jäässä Sujautan suksilla niityn poikki rantaan. Niin selvältä kuin laji tuntuukin, kasvitieteilijät eivät ole lainkaan varmoja eri rotujen levinneisyydestä. D Rentukka on levittäytynyt lähes kaikkialle kosteisiin paikkoihin lukuunottamatta karuimpia soita. Viime kesän siankärsämöt, pietaryrtit, koiranputket, korpikastikat ja muut ruohot törröttävät tiputellen siemeniään lumelle tuulen kuljetettavaksi. Sen jälkeen seuraa todennäköisesti jälleen romahdus. Lyhyt, viiNokikana, tuo valkeaotsainen, uidessaan päätänsä nyökyttelevä rantakana on tavaJlinen rehevien vesien asukas Suomessakin. Siellä niitä voi nähdä muuallakin kuin rehevissä sisävesissä ja merenlahdissa. Kuvan 150 nokikanan parvi yhytettiin ruokailemasta laidunnurmella Haarlemin kaupungin lähellä Hollannissa loppusyksyllä. Kasvi siis juurehtii, ja näin syntynyt lehtiruusuke on uuden kasvin alku. Kun kaivelen jäistä kariketta, löydän maan pintaa vasten painautuneina rentukan talvehtivia versoja. Ehkä pohjoisia purorentukoita kasvaa etelämpänäkin: tähän mennessä siitä on havainto Koillismaalta ja Pohjois-Karjalasta. Sitä vastoin Länsi-Lapissa nysäperiä vilisti viljalti vielä viime syksynä. Myyräkannan vahva nousu merkitsee sitä, että pedoille riittää ravintoa kevään pesimäkaudella. Sehän voi olla vaikka purorentukan ja varsinaisen rentukan välimuoto. Nokikanat ovat yömuuttajia. Nietokset ovat Lopen korkeudella niukahkot, Kainuussa aikamoiset ja Yliperällä ruhtinaalliset. Kärppä on onnistunut nappaamaan metsämyyrän. Niiden ylin lehti on kasvanut tuppimaiseksi suojukseksi kukka-aiheen ympärille loppukesällä. Kotiin nokikanat palailevat pääosin huhtikuussa, ensimmäiset mustanutut voi nähdä Etelä-Suomessa jo maaliskuun loppupuolella. Suomalaiset nokikanat talvehtivat parhaillaan Pohjanmeren maissa Tanskasta Ranskaan. Purorentukka saattaa kasvaa ja kukkia myös kokonaan upoksissa veden alla. Ne saapuvat ja lähtevät aina yhtä vaivihkaisesti. Laajoja jyrsijätuhoja on odotettavissa vasta ensi talvena. Tilastojen mukaan edessä pitäisi olla romahdus. vsk. Myyräkansa menestyy tänä vuonna Eteläja Keski-Suomessa vallinnut myyrien alho on takanapäin. Mutta Lapissa kukkivat rentukat saattavat olla vähän toista maata, pohjoista alalajia, rentoa purorentukkaa. Entäpä jos kotikosteikon tukeva rentukka juurehtii. V arsilehtien hankaan kehittyy lehtiruusukkeita, joista tunkee esiin juuria. Missä ne ovat nyt. Lapin itäosissa Sodankylästä Utsjoelle eletään ankaraa katovaihetta. Purorentukalla on vähemmän kukkia, ja qe ovat vaaleankeltaisia. Aivan Etelä-Suomessa lunta on saatu runsaasti verrattuna muutamaan viime talveen, mutta muualla maassa lumipeite on normaali. Pohjoisimmilla tunturialueilla tavataan paikoin yksinomaan purorentukoita, Lapissa yleisesti molempia rotuja rinnakkain. Iiris Lappalainen 9. Vilukukka jaksaa työntää loistavat kukkansa keskelle kevään kalvakkuutta, vaikka maa olisi vielä osin jäinenkin. leä kesä ei aina riitä siemenien kypsyttämiseen; kasvullinen lisääntyminen auttaa pohjoisen ankarissa oloissa. Kainuussa ja Metsä-Lapin eteläosissa asetelma on vaikeampi. toeläimet odottelevat jonkinlaista nousuvaihetta, mutta ounailut eivät aina takaa tulosta
Käsitöillä on perinteisessä kulttuurissa käyttöja koristearvoa, mutta nykyaika syrjäyttää Namibiassakin perinteet. vsk.. "Kyllä se on jonkin muoviämpärin kylkeä, ja nuo rannekorut vitriinissä ovat hylätyn sotilastukikohdan vesijohtoa", Pesonen hymyilee huvittuneesti vastatessaan. Niitä arvoja ja taitoja paikkaamaan on Namibiassakin syntynyt koulutusprojekteja kehitysvaroin. Valtaosa näyttelyesineiden aineksesta on luonnosta löytynyttä ja kerättyä: siemeniä, strutsin munankuoria, puuta, nahkaa, juuria ja palmun1ehviä. Taito säilyy, materiaalit muuttuvat; mutta myös Rautahelmistä, nahasta ja karvaista valmistettuja himba-heimon hiuskoristeita sekä kaulanauha. San-kansan kulttuurissa ovat helmikoristeet tärkeitä. Näyttely oli tammikuussa Helsingissä, 24. Teollisesti tuotetut tavarat helpottavat elämää, ja sellaiset esineet ovat tavoiteltuja. Kaulanauhojen, riipusten, ranneja nilkkarenkaiden helmet ovat strutsinmunan kuorenpa/asia, pähkinöitä, siemeniä. Mutta niin käyttökuin koriste-esineidenkin valmistukseen sopivat vanhojen vesijohtojen PVC-muovi, rautalanka, kranaatinhylsyt, juomatölkit tai vaikkapa muovikassit kierrätystä namibialaisittain. Matkailijat ostavat mielellään matkamuistoja, mutta he eivät välttämättä halua maksaa korkeata hintaa työläästi, alkeellisin työkaluin valmistetuista tavaroista. Ainutlaatuisen afrikkalaisen käsityönäyttelyn ovat tuoneet maahan Finnidan tukemana Suomen Unifem, Suomi-Namibia-Seura, Espoon Namibia-toimikunta ja Kehitysmaakauppa Makasiini. Esineistö on namibialaisen Karin le Rouxin kokoamaa, muiden muassa san-kansan, hereroiden, kavangolaisten, umbundu-heimon ja Koillis-Namibian Caprivin alueen heimojen töitä. Perinteinen materiaali korvautuu nykyään usein värikkäillä muovipussisuikaleilla. Käsityötä ja kansan taidetta kannustavat projektit pyrkivät nostamaan esineiden arvon galleriahintoihin; taiteelle ja osaamiselle halutaan antaa sille kuuluva arvo ja tukea siten kestävää kehitystä. turistien ja taiteenharrastajien mieltymykset vaikuttavat esineiden muotoihin ja kuvioihin. Pohjoisnamibialaiset korit punotaan palmunlehvistä. Olen Namoista amboihin -näyttelyssä Jugendsalissa Helsingissä. helmikuuta saakka se on Rovaniemen kirjastossa ja Lappeenrannassa EteläKarjalan museossa 3.3.-4.4. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 2194 53. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN _VALINN1 Kansantaidetta Namibiasta: perinnettä ja uusiokäyttöä "Mitähän tämä on. Perinteisissä työskentelytavoissa elävät kuitenkin kulttuurin ja paikallisen elämän juuret, osaaminen ja itsekunnioitus. Luuta varmaan", pohdiskelen ja katson kysyvästi Suomen Unifemin sihteeriin Ilmi Pesoseen hypistellessäni namibialaisen himba-heimon naisen vyötä
Kannattaako tätä "hukkalämpöä" säästää. Ympäristöasioita ja kuluttajatietoa julkaistaan teksti-tv:n sivuilla 370-376. "Mitä kylmempi vuosi, sen suurempi on kaukolämmön lisätuotanto", sanoo Koivisto. Käytäntö poikkeaa jyrkästi muista Euroopan maista, seuraavaksi eniten tölkitettyjä juomia myydään Englannissa, 22 prosenttia, ja Kreikassa, 16 sähkö tuotetaan toistaiseksi erikseen. Suuremmista paikkakunnista esimerkiksi Rovaniemellä lämpö ja kuluttajalla ei juuri muuta valinnan mahdollisuutta olekaan. Samaan osoitteeseen voi lähettää myös kysymyksiä kuluttajien ympäristöhuolista. Maakaasua ja kivihiiltä käyttävä Lahti myy kaukolärnpönsä maan halvimpaan hintaan. Mikäli verohelpotuksiin päädytään, niihin tulisi liittää vaatimus korkeasta palautusasteesta sehän on nykyinen palautuspullojenkin verrattomuuden perusta. Niinpä pakkausteollisuus ja kaupan keskusliikkeet tähyävät toiveikkaasti Ruotsiin. Kuluttajalle lämmön säästäminen kannattaa tietenkin aina. iiris Lappalainen kakunnalla esimerkiksi 100 kilowattituntia, polttoainetta säästyy vain puolet siitä, sillä aleneva sähköntuotanto on korvattava muualla, huonommalla hyötysuhteella tuotetulla sähköllä. Kaukolämpö säästää sekä ympäristöä että rahaa. Juomapakkausten kertakäyttövero ja Alkon hinnoittelupolitiikka ovat kuluttajien asenteiden lisäksi suosineet palautuspulloa. Nämä tiedot käyvät ilmi Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton viime vuonna Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Toivottavasti ympäristöministeriöllä riittää malttia odottaa tutkimuksen tuloksia. Esimerkiksi Rautaruukin jätelämmöllä lämmitetään lähes koko Raahen kaupunki. Lasipulloja pidetään myös ympäristöystävällisinä. Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan TV 2:n toimituksesta: Ari Hakahuhta puh. Palautettavia muovipulloja mieluisana piti 30 prosenttia ja tölkkiä vain kuusi prosenttia vastaajista. Pakkausteollisuuden kiinnostuksen kertapakkauksiin ymmärtää hyvin. VTT:ssä analysoidaan parhaillaan suomalaisten juomapakkausten elinkaarta. Ekoisti avaa myös oman tietopankin sekä viestialueen Freenet-tietoverkossa. Tällaisia yhdistettyjä lämpövoimaloita on lähes kaikissa suurissa kaupungeissa ja usealla pienelläkin paikkakunnalla. Jos lämpöä tuotettaisiin erillisissä lämpövoimaloissa, polttoainetta kuluisi 30 prosenttia enemmän kuin nyt. Kaukolämpö tuotetaan Suomessa kivihiilellä, maakaasulla, turpeella ja öljyllä, joskin öljyn osuus on koko ajan vähentynyt. Ja vain käytetystä lämmöstä laskutetaan." Kaukolämmön säästöstä koituva hyöty ei ole niin selkeä kuin esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä. Alkon hinnoitteluoikeus purTV 2:n Ekoistin monta kanavaa TV 2:n ympäristöja kuluttajaohjelma Ekoisti on laajentanut teksti-tv -palvelujaan. Uusia pulloja tulee kiertoon 20 miljoonaa. "Esimerkiksi ydinvoimaloissa syntyvää lämpöä ei pystytä käyttämään hyväksi, sillä ne ovat liian kaukana asutuskeskuksista." Alice Karlsson. Polttoaine on myös ratkaiseva. kautuu tämän vuoden heinäkuussa. Pakkausala tuntuu taustalla painostavan kovastikin pakkausveron lieventämiseksi tai poistamiseksi. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Pullo on mieluinen juoma pakkaus Suomalaiset ostavat kotiin, saunaan ja kesämökille olutta mieluiten pulloon pakattuna ja valitsisivat pullon, vaikka tölkkiolut maksaisi saman verran. (931) 456 840, Ekoisti/TV 2, PL 196, 33101 Tampere. Tanska on kieltänyt tölkit kokonaan ja saanut ainakin toistaiseksi säilyttää EU:n määräyksistä poikkeavan pakkauslakinsa. Kaukolämpöä riittää lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista nollakeleille asti. Nyt maassamme täytetään vuosittain vajaa 100 miljoonaa metallitölkkiä. Yli puolet vastanneista liittää palautettaviin lasipulloihin ominaisuuden "minulle mieluisa". Yhteistuotannossa Suomi onkin maailman johtavia maita. Pelkästään kotimaisten juomien laskeminen kertapakkauksiin avaisi vuosittain yli miljardin tölkin markkinavirran. Mutta esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Belgiassa on tavoitteena juomien kertapakkausten vähentäminen. Energian hinta riippuu kuitenkin monista seikoista, esimerkiksi voimalaitoksen koosta: mitä suurempi yksikkö, sen halvempi hinta. Maassamme vain alle viisi prosenttia juomista ostetaan tölkeissä, vajaa neljännes ravintoloiden astiaoluena ja yli 70 prosenttia pantillisissa paIautuspulloissa. Tällä hetkellä esimerkiksi puuhake on huomattavasti kalliimpaa kuin kivihiili tai turve. Sähkön ja kaukolämmön yhtäaikainen säästö onkin kaikkein edullisinta. Tekstisivujen tietovakkaan kootaan kuluttajaja ympäristöasiaa pesuaineista kompostikäymälöihin, korjausrakentamisesta kuluttajan oikeuksiin. Heti kun tulee pakkasta, hurahtavat lisävoimalat käyntiin ja öljyä palaa. Kun sähköä tuotetaan jatkuvasti ja sen tarve edelleen kasvaa, lämpöä syntyy myös koko ajan enemmän. Lämpölaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Heikki Koiviston mukaan ilman muuta kannattaa säästää. Suomalainen suosii palautuspulloa, eikä syy ole yksin hinnassa. Pieni, mutta kasvava osa lämmöstä syntyy kotimaisella jätepuulla ja teollisuuden jäteliemillä. Jos säästää kaukolämpöä voimalaitospaikprosenttia. Kaukolämmön tuotanto on kannattavaa vain riittävän lähellä käyttäjiä. Kolme neljästä kokee pullon tölkkiä paremmaksi oluen pakkaukseksi, pulloa pidetään osana olutkulttuuria. Kotitietokoneen ja modeemin omistajat saavat siihen yhteyden Telesammon tai Infotelin kautta. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto säästää rahaa ja ympäristöä. Sinänsä koko kaukolämmityksen idea on säästö. Yhdistetyissä voimaloissa lämpö tulee ikään kuin sähkön sivutuotteena ja sen ajatellaan olevan hukkalämpöä. Niiltä löytyy ajankohtaisaiheiden lisäksi vastauksia katsojien kysymyksiin. Peräti 45 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää metallisten juomatölkkien käytön kokonaan. Siellä lähes 60 prosenttia juomista myydään tölkkeihin pakattuina vähittäiskaupassa Kaukolämpöäkin kannattaa säästää Suomessa tuotetaan valtaosa kaukolämmöstä yhdessä sähkön kanssa. Pelkkää kaukolämpöäkin puskevia voimaloita Suomessa on edelleen runsaasti. "Eivät lämpövoimalat myy enempää lämpöä kuin rakennukset tarvitsevat
KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Näiden tuotteiden tarkkoja koostumustietoja ei ole merkitty tuotteisiin eikä niitä ollut lehden painoon mennessä muutenkaan saatavilla. Tästä ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Suomessa käytetään bensiinissä lisäaineena MTBE:tä (Metyy I i-tert-butyy I ieetteri). Öljyt kompostiin. Kaikesta päättellen NT A saattaisi olla zeoliittia parempi fosfaatin korvaaja. Onko zeoliitti vaaratonta. Sama koskee useimpia konetiskiaineiden tensidejä. Amerikkalaisessa yleisaikakauslehdessä Mother Jones kerrottiin Kanadassa käytössä olevasta bensiinin lisäaineesta MMT. Bensiinissä käytettävien lyijyä korvaavien lisäaineiden haitallisuus ympäristölle vaihtelee. Samansuuntaisia tietoja löytyi vesija ympäristöhallituksen tietopankeista. Bensan lisäaineet Ovatko bensiinissä lyijyn korvanneet lisäaineet haitattomia luonnossa. Sarjan muiden tuotteiden mainostaminen ympäristöä säästävinä on sitten uskon asia, sillä niiden ympäristövaikutuksia ei mikään puolueeton taho ole tutkinut. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 2/94 53. Tietääkseni luonnon zeoliittiakin on käytetty aikoinaan pesuaineissa, mutta siitä luovuttiin, koska luonnon zeoliitissa on paljon muita aineita. Zeoliitti on katsottu kuitenkin vähemmän haitalliseksi fosfaatin korvaajaksi kuin muut vaihtoehdot. Pesuaineiden ympäristöystävällisyys Voiko amerikkalaista pesuainesarjaa "Golden Product" myydä puhtain aattein erittäin ympäristöystävällisenä. Tensidien määrät ovat hyvin pieniä ja niiden tarkoituksena on edistää veden valumista pois astioiden pinnalta. Voiko mineraaliöljyä tai synteettistä öljyä kompostoida. Toisaalta mineraaliöljykin hajoaa vähitellen luontoon jouduttuaan, ja kompostoimalla hajoamista voidaan edistää. Pesuaineissa käytettävä zeoliitti on synteettistä alumiinisilikaattia, zeoliitti-A:ta. Se on tutkijoiden mukaan jopa haitallisempi kuin lyijy sisältämänsä mangnesiumin vuoksi. Keski-Euroopassa zeoliittia on käytetty jo yli kymmenen vuotta eikä ongelmaan ole siellä törmätty. MTBE:tä pidetään kuitenkin vähemmän haitallisena terveydelle kuin muita oktaanilukua kohottavia lisäaineita. On myös väitetty, että zeoliitti rikkoisi pesukoneita. Huuhteluaineiden tensidit hajoavat jätevesissä selvästi huo. nommin kuin esimerkiksi tekstiilienpesuaineiden. Tämän vuoksi se voi joutua pohjaveteen ja aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina hajuja makuhaittoja. Onko konetiskauksessa käytettävien huuhteluaineiden käytöstä terveyshaittoja. Eivät ole. Zeoliitti ei rehevöitä vesistö12 jä, muttei se täysin harmitonkaan ole. NTA:n ongelmana on pidetty sitä, että suoraan vesistöihin joutuessaan se saattaa liuottaa raskasmetalleja. Terveysvaikutuksia näin pienistä määristä ei ole. Pehmeä vesi pesee paremmin ja pesuaineen puhdistavat ainesosat, tensidit, pääsevät vaikuttamaan tehokkaammin. Hyvin suurina pitoisuuksina NT A: lla on syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. Tällöin ympäristövaikutukset ovat samankaltaisia kuin muillakin hiilivedyillä, eli alailmakehässä voi muodostua haitallisia valokemiallisia hapettimia. Zeoliitti ei ole vedenpehmentimenä niin tehokas kuin fosfaatti, ja siitä saattaa kertyä kovan veden alueilla pesukoneisiin kalkkisaostumia. Terveysvaikutuksia huuhteluaineista ei ole, mutta mielestäni huuhteluaineen käyttö on useimmiten tarpeetonta ympäristökuormitusta. Astiat kyllä kuivuvat ilman veden valumista edistäviä huuhteluaineita. Kompostointi on osoittautunut hyväksi tavaksi käsitellä saastuneita maamassoja. Synteettisen öljyn kompostoiminen on vaikeampaa kuin mineraaliöljyn. Ehkä parempi termi olisi "ympäristöä säästävä". MTBE-höyryn hengitys vaikuttaa narkoottisesti ja aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Sitruunahapon tehtävänä on neutraloida kalkkia ja kirkastaa lasit. Tiedot MTBE:n ympäristövaikutuksista ovat varsin hajanaisia ja puutteellisia. Se lisää vedenpuhdistamoilla kiintoainekuormaa ja tällöin lietettä kertyy enemman. Mitä on pesuaineissa käytettävä zeoliitti. Golden Products -tuotteita myydään pelkästään suoramyynnissä Tupperware-tyyppisillä kotikutsuilla. Zeoliittia käytetään pesuaineissa sen vettä pehmentävien ominaisuuksien vuoksi. Suomessa on niin pehmeä vesi , että kalkkisaostumat ovat koneastianpesussa melko vähäinen ongelma. Kanadassa ja Sveitsissä fosfaatin korvaajana on käytetty NT A:ta (nitrilotriasetaattia). Jos kalkkisaostumia syntyy, voi huuhteluaineen korvata esimerkiksi etikalla. Kysyin pesukoneista ja zeoliitista kuluttajajä1jestöiltä ja -tutkimuskeskuksilta eri Euroopan maista. Mineraaliöljyssä on hyvin paljon sellaisia ainesosia, jotka tappavat kompostoinnissa tarpeellisia bakteereja. Huuhteluaineet huolettomia. Näin ollen tensidejä ei juuri jää astioiden pinnalle. Kaiken kaikkiaan MTBE:tä voidaan pitää haitattomampana kuin lyijy-yhdisteitä, mutta ei MTBE:n ympäristövaikutuksia ole liikaa tutkittu. Tämä on joidenkin asiantuntijoiden mukaan teoreettinen riski. Zeoliittia voi jäädä tekstiileihinkin. Osa näistä aineista aiheuttaa syöpää. Maaperässä MTBE kulkeutuu nopeasti. Joutsenmerkin kriteerit tekstiilienpesuaineille ovat mielestäni kohtuullisen kireät, joten sarjan pyykinpesuaineen myynti "ympäristöystävällisenä" ei mene kovin paljon harhaan. Itse en vain pidä sanan "ympäristöystävällinen" käytöstä, sillä kaikki pesuaineet kuormittavat vesistöjä. Siksi öljyn laittaminen kompostiin pysäyttää kompostin toiminnan. Konetiskiaineiden huuhteluaineet sisältävät yleensä sitruunahappoa ja pienen määrän "peseviä ainesosia", tensidejä. Eivätkö huuhteluaineet jää astioihin ja kulkeudu ruoan mukana elimistöön. Zeoliitin vaikutusta vesistöihin on tutkittu paljon. Se on ennen kaikkea esteettinen ongelma mutta saattaa myös kuluttaa kuituja. vsk.. Zeoliitti on savimineraali, jota on myös luonnossa. Työtehoseura tutkii asiaa ja tulokset valmistuvat vuoden kuluttua. Tuotesarjan tekstiilin pesuaine Golden G l Color on saanut pohjoismaisen ympäristömerkin käyttöoikeuden. Onko se ympäristölle vaaratonta. Y mpäristöön päässyt MTBE haihtuu helposti ja joutuu siten pääosin ilmaan. Zeoliitti korvaa pesuaineissa fosfaattia, joka rehevöittää vesistöjä
· Islannissa minusta ensimmäistä kertaa tuntui, että ihmisiä oli riittävän vähän täyttämässä heille suotua tilaa, tuntui että luonnolle jäi osuutensa, suurempi kuin ihmiselle. Ja keskellä Kuolaa sitten, missä ihmisiä ei ollut lainkaan, mistä paljon puhutut nikkelikaivokset olivat kauempana kuin Ivalosta tai Utsjoelta, missä heinäkuun lopulla kukkivat vaivaispihlajat ottivat minut vastaan kuin morsian, niin, minä suorastaan häkellyin. Rehellinen ollakseni haaveilen kyllä mieleni pohjalla, että vielä kerran pääsisin näkemään myös erämaan ja voisin hiotuin, tasapainoisin liikkein oikaista parikymmentä metriä perhosiimaa ja lennättää sulitetun koukkuni kohti suurta lohta. Tuskinpa se olisi pilannut riemuani saati kanssaperhokalastajieni ja olisin saattanut saada matkalleni arvon, joka ei tuolloin hipaissut ajatuksiani . Ihastelin tulivuoren sauhua, mutta en uskaltanut ajatella sitä totista hirmuvoimaa, jonka vuori kätki sisäänsä, joka voisi ylettyä minuunkin. Harri Sirola Kotiinpäin asiaan vihkiytymättömän kannalta mitä absurdeinta tenhoa noissa näädän ja oravan karvalla ja viidakkokukon höyhenillä koristelluissa koukuissani, joiden pettävällä kimalluksella yritän kalaparkoja vietellä. Mutta kansoitetuilla kotivesillä nuo samat perhot eivät vain näytä yhtä kimaltavilta. Mutta kumpikin kerta sentään hieman keinautti minua luontoäidin sylissä. Ja ihan lämpimän tunnelmankin vuoksi. Ja ehkäpä juuri noin oli jo Islannissakin. 13. Nousukauden kuohujen viimeiset pärskeet ]ennättivät minut kahdesti kauas pois, ensin puolitoista vuotta sitten Islantiin, sen jälkeen puoli vuotta sitten Kuolan niemimaan suureen erämaahan. Ja niin saatoimme koota viimeisimmän kehityksen mukaiset hiilikuituvapamme ja kevytmetallikelamme ja pukea päällemme, karhunnahkojen sijasta, vakiintuneen univormumme kahluuhousuineen, perholiiveineen, lierihattuineen ja polaroidlaseineen. Kummallakin kerralla kului aika lailla polttoainetta siihen, että minut kuljetettiin luontoon. vsk. Sekä Islannissa että Kuolassa kävin ongella, Kuolassa onkiminen oli oikein päätehtäväni . Ja niin tai näin, toteutuvat haaveet tai eivät, olemme pihapiirissämme puhuneet, että muurauttaisimme talostamme aikoinaan hävitettyjen kakluunien tilalle uusia olisihan niistä vähän turvaa luonnonvoimien varalle, jos fossiilisista polttoaineista joskus on puutetta tai kiistaa. Olenhan kyllä sairastunut perhokalastuksen vaikeasti määriteltävään tautiin ja näen tiettyä SUOMEN LUONTO 2/94 53. Kifjailija Harri Sirola tuntee paasseensä keinahtamaan luontoäidin sylissä matkoillaan Islannissa ja Kuolassa. Sattumalta tosin lokki lensi meitä kuljettaneen venäläisen hefikopterin moottorin ilmanottoaukkoon aiheuttaen kolmen sekunnin vapaan pudotuksen ja muistuttaen mieliinpainuvalla tavalla tuntemattomasta, mutta pian taitava pilotti sai kopterin hallintaansa, ja jonkin ajan kuluttua laskeuduimme hallitusti, ikään kuin koko inhimillinen tekniikka turvanamme luonnon neitseellistä iäisyyttä vastaan. Siinä pirunmoisia vonkaleita, elämäni kaloja kerrassaan, rannalle kiskoessani huusin ja nauroin riemusta, hihkuin ja hassuttelin, kehui n ja remusin. Karhunnahoissa olisin ehkä ymmärtänyt, kenen kanssa saalisloheni jaan. Nyt jälkeenpäin minusta näyttää, että suorastaan tunsin tuon kaiken olevan minun, että nuo pihlajat ja tuulessa läpättävät hennot vaivaiskoivut ja nuo hopeiset toistakymmenkiloiset lohet että ne ovat kaikki minun, yksin minun ja määrättävissäni. Juuri nyt, tätä kirjoittaessani, minusta äkkiä tuntuu, että olin saapunut Kuolan hu1jaan luontoon liian hallituilla keinoilla. Nyt minusta nimittäin vaikuttaa, että koskemattoman erämaan minuun tekemä suunnaton vaikutus mahdollisesti kumpusikin siitä, että saatoin kohdata sen tutuilla kaupunkilaisvehkeilläni varustettuna, kohdata erämaan sitä kohtaamatta, kohdata sen kauneuden ja jättää kohtaamatta sen pohjattoman pelottavuuden. Kulkiessani nyt tässä kolumnissa Islannista ja Kuolasta kotiinpäin tunnen saavuttaneeni jotain, toki hyvin pientä, mutta sittenkin . Tänään, täällä Helsingissä, aivan samojen luonnonvoimien ehdoilla kuin kauempanakin, vain hiukkasen, ehkä pari milliä, paksumpien turvamuurien ympäröimänä aion luonnon voimakkuudesta huolimatta uskaltautua kotikadulleni kävelemään ja paiskaamaan kättä naapurin kanssa. Totta totisesti minua nyt myöhemmin vähän kaduttaa, etten älynnyt kalastaa karhunnahoissa. Ja kun luonnon osuus näytti ihmisen osuutta suuremmalta, ja tuo luonto vielä höyrysi geysireinä, sauhusi kraatereina, puhisi pakkashuurua ikijäiltä, ja vieläpä kaikkea yhtaikaa keskellä heinäkuuta, tuntui siltä, että jokin salaperäinen ja tuntematon oli enemmän kohdallaan kuin Helsingissä, Porissa tai Viitasaarella. Näin jälkeenpäin tuntuu hieman oudolta, mitä mieltä lienen nähnyt tuossa hurmioituneessa onkimisessa, mitä lienen toivonut onkeeni tarttuvan. Tottapuhuen elin melkoisen masennuksentäyteistä kesää, mutta koskemattoman luonnon kokemus oli niin raju, että se työnsi kaiken tieltään. Vaikka perhokalastajan etäännytetyssä tavassa kalastaa on ravinnon hankinnasta jäljellä enää riitti, kuten härkätaistelussa, on riitin ymmärtämisessä ja toteuttamisessa sentään jotain uljasta, eikä siihen oikeaa karhunnahkaakaan taideta tarvita
vsk.. Aloitin lehtikirjoittelun, ja lopulta 14 yleisen painostuksen ansiosta metsä sai jäädä pystyyn ainakin tällä kertaa. Nekin oli leimattu. Metsähallituksen luonnonhoitometsät eivät ole suojeltuja, vaikka varsin yleisesti niin luullaan. Vain maisemallisesti merkittävässä Mustaniemessä on ehkä noin satavuotiaita mäntyjä. Valtakunnallisestikin tärkeä, moniin karttoihin, tosin hieman vaaraan paikkaan merkitty Aconitum-1ehto oli parturoitu. Jotain hakkuiden tekijöiden huonosta omastatunnosta tai ainakin yleisen mielipiteen pelosta kertoo se, että hakkuiden ajankohdaksi valittiin pääsiäispyhät. Tosin aarniometsien suojeluohjelma on osaltaan hieman parantanut tilannetta. Siellä jo monta vuotta maassa maannut puuvanhus ei saanutkaan maatua rauhassa vaan joku moottorisahan omistava oli pilkkonut sen ilmeisesti punahonkaa etsiessään. Ukonhattulehto ei ollut lailla suojattu, mutta metsänomistaja oli antanut ymmärtää, että pystyy hoitamaan aluetta luonnonarvot säilyttäen. Hyönteisten ja sienien onneksi puu oli jo päässyt elämänkaarensa jalostuneimmalle asteelle ja pätkät saivat jäädä. Metsä pistettiin pinoon. Siellä hakattiin pitkään rauhassa ollut saari, josta kertoo Marko Yliniemen pääsiäisenä 1992 ottama kuva Siivo kulkija. Soiteltuani selvisi, ettei Talsassa ole ollenkaan aarniosaa. D SUOME LUONTO 2/94 53. Hän oli tehnyt alueella "keveitä metsänhoitotöitä", ja niiden lopputuloksena alue on nyt istutettu koivulle. Huomasin tuon kesällä 1991 Talsan luonnonhoitometsässä Jyväskylän maalaiskunnassa. Suurimman pettymyksen koin viime heinäkuussa Kiteen Papinniemessä. Markku Könkkölä Suojeltu 01uttei turvassa Esimerkkejä luonnonhoitometsän, suojelualueen ja arvokkaan lehdon luonnon "vaalimisesta" "Siivo kulkija" Leppä veden luonnonhoitometsässä Jyväskylän maalaiskunnassa pääsiäispyhinä 1992. Vanhojen metsien suojelutoimikunnan mjetinnössäkin mainittu Kaitilan valtionpuisto on Kuorevedellä Hämeen läänissä. GT-karttoihin merkityissä luonnonhoitometsissä metsänhoidon ulkopuolelle jätettyjä alueita onkin yllättäen varsin vähän. Huonommin kävi Leppäveden luonnonhoitometsässä, joka on myös Jyväskylän maalaiskunnassa. Lähes koko aluetta on käsitelty tehometsätalouden mukaisesti. Olin kuvitellut, että kyseinen alue olisi kyltissä mainittu aarniosa, joka säilytettäisiin luonnontilaisena. Lehtoukonhatun lisäksi toimenpiteistä kärsivät monet muut lehtokasvit sekä tietysti ukonhattukimalainen
Ahneen ihmisen silmissä suojelualueenkin puun arvo on mitattavissa vain markkoina. Maanomistaja oli luvannut säilyttää lehdon luonnonarvot ja teki siellä "keveitä metsänhoitotöitä". vsk. 15. Arvokas ukonhattulehto Kiteen Papinniemessä on enää muisto. Puuvanhus ei saanut maatua rauhassa Kaitilan valtionpuistossa Kuorevedellä. SUOME LUONTO 2/94 53
Aina vain on muutettu pohjoisemmaksi, jos on tuntunut että painostetaan. Tuntuu, että täällä on likasta ja kaikennäköisiä ötököitä. ", tytöt vuodattavat vuoropuheluna. Jos voisi tehdä musiikkia, mutta asua siellä kotiseudulla", he haaveilevat. Haluttaisi kokea, mitä kaikkea elämä SUOMEN LUONTO 2/94 53. "On pakko pitää niin paljon poroja, koska lihan hinta on liian alhainen. Mutta he laulavat saameksi myös rokkiklubeissa ja konserttisaleissa. Puistossa on hirveet roskaläjät maassa. "Kun ensin on tarponut siellä metikössä ja pilkkinyt, aurinko on paistanut, ja äiti pistää tulet ... Tytöt tietävät, että poroja on Lapissa kovin paljon ja ylilaidunnus uhkaa. Talvella saatetaan lasketella kotivaaran rinteillä, keväällä hiihtää ja piikkiä. He iloitsevat siitä, että voivat esiintyä kaikenikäiselle yleisölle. Hakkuista kärsisi poronhoito, joka on angelilaisten tärkein tulonlähde ja osa saamelaiskulttuuria. Me päästään musiikin kautta eteenpäin ja julkisuuteen paremmin." Pari vuotta Helsingissä asuneet Tuuni ja Ursula kiertävät paljon kouluissa joikaamassa ja kertomassa saamelaisten elämästä. Hänen ja muidenkin kyläläisten tiedetään myös hakanneen metsiään leivän jatketta hankkiakseen. Angeliin on palattava "Lunta, lunta, omaa rauhaa, äitiä ja isää, siskoja ja kaikkea mitä ei ole täällä!" tytöt puuskahtavat yhteen ääneen, kun kysäisen, mitä juuri nyt Angelista kaipaatte. Tuunin ja Ursulan kotitalo on 15 kilometrin päässä Angelin kylältä, ja lähimpään naapuriin on kilometri. "Musiikkimme saa ihmiset kiinnostumaan taustastamme. vsk.. Tytöt muistavat, että ukki oli ennenvanhaan viikkoja ja kuukausiakin poissa kotoa porojen kanssa huitelemassa. Tuoni ja Ursula Länsman elävät hyvällä tavalla jalat maassa ja pää pilvissä. Poromääriä valvotaan, eikä luvallista määrää haluta ylittää. Viime vuoden 200 kotimaan keikan rasitukset hirvittävät vähän vieläkin. "Me osataan katsoa, mistä hakataan", vastasivat tytöt arvosteluun. "Ei me niin hirveesti haluta saarnata. Omat porot Tuunilla ja Ursulalla on omia poroja. Jotkut saattaa kuvitella, että saamelaisuus on uudestaan väkisin synnytettyä. Angelin koti on kahden vaaran välissä kurussa, keskellä metsää ja järven rannalla. Ymmärrän, että se on se oikea paikka. Molemmat ovat olleet isää auttamassa "aijalla, vasanmerkityksessä, vetämisessä" ja muussa poronhoidossa. Luonnonlakeja rikotaan, kun on pakko pärjätä", he puolustautuvat ja uskovat, että heidän paliskunnassaan asiat ovat aika hyvin. Istumme helsinkiläisen keskikaupungin ravintolan hämärässä. Samaisessa kotijärvessä tytöt uivat lapsena niin, että vanhemmat saivat kiskoa kuiville; sauna oli lämpimänä koko päivän, saattoi siinä pulikoida 12 tai 16 tuntia Lapin kesäpäivää riitti. Vuoden aluksi he esiintyivät Saksassa ja Ranskassa ja pyrkivät reissaamaan keväällä Euroopassa lisää. Keikkailu vie paljon aikaa, ja Angelissakin käydään usein. Vaikka keikkakalenteri on tupaten täynnä, pitää keväällä ja syksyllä irrottaa lomapäiviä. Tytöt musisoivat mieluummin kuin politikoivat. He kaipaavat pikkuruisen kotikylän rauhaan Lapin perukoille ja johonkin maailman metropoliin asumaan. Teksti: Ritva Kupari Kuvat: Hanna Hentinen Angelista kajahtaa Kaukaa Inarin Lapista tulevat saamelaiset Angelin tytöt, Anne! Nieiddat, pääsivät otsikoihin viime vuoden lopulla: he järjestivät Helsingissä tukikonsertin kotikylänsä neljälle poromiehelle, jotka käyvät oikeutta Metsähallituksen hakkuusuunniteTmia vastaan. Tytöillä on vientiä muillekin maille. Koko kylässä on 50 asukasta. Yllättävän moni ei tiedä saamelaisuudesta mitään. Valtio on saanut omassa rauhassaan tehdä "kaikkia ihmeellisyyksiä". Hän muistuttaa, että saamelaiset pistävät valtiolle kampoihin nyt ensimmäisiä kertoja. kuinka paljon isä suunnilleen vuodessa hankkii, me ihmetellään miten se on voinut kasvattaa neljä lasta sillä rahasummalla", Ursula pohtii. He palaavat Angeliin niin usein kuin mahdollista, vähintään kerran kuukaudessa. "Oikeastaan ainoa juttu, joka me halutaan tuoda esiin on se, että saamelaiset saisivat pitää oman alueensa sen mikä meillä enää on, koska muuten me joudutaan muuttamaan Norjaan", selvittää Ursula. "Tulevaisuuden ihanteemme on elää sekä musiikilla että poroilla. keitetään pannukahvia; äiti on leiponut leipää, ja se ei tarvitse muuta kuin voita se maistuu niin hyvälle, ihmeellistä", muistelee Tuuni perheen retkiä kevätjäälle. He voisivat elää pelkästään porotaloudellakin, mutta niukasti. "Nyt kun me tienataan omaa leipää ja tiedetään, 16 He joikaavat saameksi ja ovat kiertueella hevibändin kanssa. Pari vuotta sitten saatiin hyvä kommentti: en mä tiennytkään, että on nuoria saamelaisia", tytöt purkavat kokemuksiaan ja sanovat, että on hienoa kertoa, keitä ollaan. Hakkuita vastustaviin poroisäntiin kuuluu myös Tuunin ja Ursulan isä. Ai nuoriakin saamelaisia on. Kiista on Rovaniemen hovioikeuden tutkittavana. Helsingissä asutaan kerrostalossa päällekkäin ihmisten kanssa eikä oikein mikään ole omaa. Nykyisin ollaan jo kaukana vaeltelevasta paimentolaiselämästä, "tuumme aina yöksi kotiin". Merikin on likanen eikä siihen ole silleen tottunut, ja kuitenkin aina joku tehdas näkyy meren rannalla ... Muotkatunturin paliskunnan alueella vallitsee nyt välirauha; ainakaan ennen ensi syksyä ei metsiin kajota. Lähitulevaisuudessa he haluaisivat elää myös todellisessa suurkaupungissa. Ursula, 22, ja Tuuni, 18, asuvat ehkä puolet vuodesta Helsingissä. Etelän luonto ei saa paljon tunnustusta: "Hyi, hirveetä kuusimettää, joka on niin tiheää ettei pääse valoa
Mutta sitten on hyvä palata kotiin. Siellä Tuuni ja Ursula saivat todellisen innostuksen laulamiseen. Kun ei ole sanoja, voi mun mielestä kertoa enemmän", Ursula selvittää. sanoman tueksi on levyn oheen painettu tämä teksti: Ja minä tulen taas istun sylissä istun maan sylissä täällä ympäröi minua täällä elämä ympärilläni ja voin taas lähteä lähteä ja näyttää on meilläkin voimamme ette aikoneet uskoa ette halunneet uskoa minä tiedän mistä tulen mihin synnyin tiedätkö sinä ketkä sukulaisesi ovat missä esi-isäsi elivät me kysymme on meidän vuoromme kysyä puissa suhisee puissa soi tuuli aurinko paistaa aurinko voi lämmittää se on luonto luonnon voimat siinä meidän voimat emme ole vielä emme ole niin kaukana luonnosta te kysytte kyselette mistä tulevat sanat ihmettelette mistä meidän ajatukset mistä sävelet sitä ette koskaan ette koskaan tule tietämään kaikkea teidän täytyy nähdä teidän täytyy ymmärtää tässä olette suurempia te aioitte polkea aioitte polkea mutta tiedämme nyt me tiedämme me olemme vieläkin olemme. Joiussa voi olla sanat, muttei tarvitse olla. Viime syksynä ilmestyi toinen levy, jossa tytöt jo laajentavat etnomusiikin rajoja. Kaustisilla kolahti Arvelen, että Tuuni ja Ursula ovat varmasti laulaneet ja joikanneet innokkaasti koko pienen ikänsä. Sen. "Kaikki julkisuuteen tulevat taitelijat, jotka uskaltavat olla oma itsensä, vahvistavat ihmisiä siellä kotona: kun kerran tuo, niin miksen minäkin!" on, vaikkapa se, että "on miljoona teatteria mihin voi mennä". Sinne on aina palattava tänä vuonna yhdeksännen kerran. Tytöt kertovat, että joiun tekemisen salat ovat vasta aukeamassa heille aikuistumisen myötä lapset eivät ole perinteisesti tehneet joikuja, he ovat vain kuunnelleet. Rajat rokin suuntaan ovat myös auki, ja ennakkoluuloton yhteistyö Waltari-yhtyeen kanssa on käynnistynyt. Osa sävellyksistä on omia. " Kolmen vuoden taidetapahtumien ja muutamien esiintymisten jälkeen he pääsivät joikaamaan Kaustisten kansanmusiikkijuhlille. Näin on tehty Angelin tyttöjen levyllä muutamassa kappaleessa. "Ei varmasti olla laulettu kotikylässä eikä missään juhsuoMEN LUONTO 2/94 53. lissa ei siellä ole juhlia missä voi laulaa! Opettaja pakotti laulamaan saameksi ja pisti taidetapahtumaan. Se oli yhtä huutamista, mutta se tepsi tuomaristoon. Niinkö on. "Tärkeää on käyttää omaa ääntä ja tunnetta. Sanattoman joiun tunnelmaa voidaan myös yrittää selittää. Tytöt haluavat uskoa, että Angelin kylä ja saamelaisuus elävät vielä monta sataa vuotta. He kertovat saavansa vaikutteita muidenkin alkuperäiskansojen musiikista, kuten intiaaneilta ja eskimoilta. Meitä oli seitsemän, ja ainoa tolkku tuli opettajan kitarasta ... Uusi joiku Voimaksi teille on kitaralla, kelloilla ja poron kavioiden kaIistelulla säestettyä herkkää laulua, hyräilyä ja henkäilyä. Ensimmäisellä levyllään he esittävät perinteisiä joikuja. vsk. 17
SUOMEN LUONTO 2/94 53. Paksuimmillaan jäätikkö oli Pohjanlahden alueella ja oheni loivasti kohti reunoja, jotka ulottuivat rajojemme ulkopuolelle aina Tanskaan ja Keski-Eurooppaan saakka. Lumi ei ehtinyt koleiden kesien aikana sulaa vaan kerrostui yhä paksummiksi nietoksiksi tuntureiden laelle. Maankuori pyrkii vieläkin palautumaan entiseen muotoonsa, maa kohoaa. Vähitellen paksun lumivaipan alimmat kerrokset tiivistyivät jääksi, joka paineen kasvaessa muuttui taikinamaisen plastiseksi. 18 Mannerjäätikkö rutisti maankuorta, joka painui eniten lähellä jäätiköitymiskeskuksia, Perämeren ja Merenkurkun tienoilla. Aiemmat rantaviivat näkyvät alavalla rannikolla selvinä renkaina. Lumi ja jää valuivat hitaasti rinteitä alas, kohti laaksoja. Liminka-Lumijoki. Jari Nenonen Jää' muovasi maan Viimeisimmän jääkauden aikana, noin 20 000 vuotta sitten, Suomea puristi jopa kolmen kilometrin jääkerros. Vuosituhansien aikana jäätikkö peitti alleen yhä laajempia alueita, lopulta koko pohjoisen Euroopan. Jäätiköityminen alkoi, kun ilmasto viilentyi noin 70 000 vuotta sitten Norjan ja Ruotsin tuntureilla. vsk.
Jää on pyöristänyt vanhan poimuvuoriston, muovannut peruskallion muodot. Mahtavin muisto jääkaudesta ovat sen pysähtyneen reunan eteen kerrostuneet Salpausselät. Jättimäinen raastin Etenevä jäätikkö kulutti alustaansa kuin jättiläismäinen raastin. 19. Muistona muinaisesta rannasta on tämäkin sipoolainen pirunpelto, aaltojen pyöristämät kivet mäenrinteessä. vsk. Moreenimaat, harjut, selänteet ja savikot ovat jään sekä sen sulamisvesien kasaamia ja kerrostamia. Ensimmäinen Salpausselkä työntyy mereen Hankoniemellä harjuna. Mannerjäätikkö on useaan otteeseen kuluttanut Suomen kallioita. Itämeri on muuttanut muotoaan monta kertaa jääkauden jälkeen. Valtavan massan mukaan repeytyi kiviä ja lohkareita, jotka silottivat kallioita ja raastoivat niihin jään kulkusuuntaan uurteita. Jää repi ja raivasi kalliosuoMEN LUONTO 2/94 53
Ne ovat SUOMEN LUONTO 2/94 53. vsk.. Jäätikön pinnan sulaessa ja laskeutuessa syntyi allekkaisia uomasarjoja, lieveuomastoja. Jäätikön reunasta irtosi mereen jää vuoria, jotka ajelehtivat pitkiä matkoja. Jäätikön sulamisen alkuvaiheessa korkeimpien tuntureiden huiput pistivät jään läpi saarten kaltaisina nunatakkeina. Jää kerrosti alleen kalliokohoumien suojasivuille moreenista sukkulamaisia drumliineja. Kokonaan jäätön, joskin laajalti veden peittämä, maamme oli vasta 9 000 vuotta sitten. Se ei ole paljon, kun vertaa mittaa jäätikön paksuuteen ja massaan. Se rouhi ja murensi kiviä ja saattoi temmata sisälleen myös suuria kallion lohkareita. Jää sulaa Ilmasto alkoi jälleen lämmetä noin 18 000 vuotta sitten ja mannerjäätikön reuna perääntyä. Monin paikoin niitä on laajoina kenttinä. Sulavan jään reunan ja tunturin kupeen väliin muodostui sulavesivirtoja, jotka kuluttivat rinteisiin loivasti alaspäin viettäviä uomia. 20 Mannerjäätikkö siloitti kalliot, repi irti lohkareita ja kuljetti niitä kauaksikin emäkalliosta. Viime jäätiköitymisen on laskettu kuluttaneen kallioperämme pintaa vajaalla seitsemällä metrillä. Vesi ja talven jäät ovat vielä muotoilleet tämän raumalaisen rannan silokalliota ja siirtolohkaretta. Jäätikön perääntyminen ei ollut kuitenkaan yhtäjaksoista: välillä sulaminen pysähtyi ja jään reuna jopa tilapäisesti eteni ilmaston kylmetessä. Ne antavat maalle kumpuilevan ilmeen. Jäävuorten sisällä kulkeutui siirtolohkareita Viroon ja Tanskaan asti. Sulamisvedet kuluttivat ja kasasivat laaksoja