z U,J 6 :) V) Maakunnat tutuiksi: Keski-Pohjanmaa Irtonumero 33 mk Öljyn kirot silminnäkijänä Shetlannissa
Kun pulmunen lähti häihin, Juha Laaksonen ...... (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 421 lrtonumero 33 markkaa. vsk.. Tässä numerossa sivulla 59 tutustumme valkotöyhtötamariiniin. 26 Tankkialus valutti luontoa tappavaa öljyä Shetlannin rannikolle tammikuussa. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Valkotöyhtötamariini ......................................... , Antti Halkka ........................... 50 Kysy luonnosta .......................................................... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Maakunnasta lisää sivuilla 2025. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Luonnonsuojelulöton luonnonharrastusviikot 1993 ........................................................................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 12 Puheenvuoro tekoaltaideµ monikäytöstä: mitä se on Lokan ja Porttipahdan maisemissa mitä se olisi Vuotoksella. 18 Maakunnat tutuiksi: Keski-Pohjanmaa Tuulen ja veden leikit, Seppo Vuokko ................ Säästötilaus 265 mk. ...... 4 23.03. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Tansanian metsäohjelmat uusittiin, Mikko Punkari .......................................................... Toimittajamme oli öljyn jäljillä. llmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 3 18.02. 4 Kuluttajan valinnat ..................................................... 17 Mänty sielumme maisemissa, Jari Miettinen ....... 5 2 1.04. 56 Summaries ofthe MainArticles ............................... 23.04. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 11 Virkisty tekoaltaalla, Veikko Vasama .................... 59 SUOMEN LUONTO 2/93 52. Kotimaasta .................................................................. 20 Laiva oli lastattu ... Kansikuva: Siikajoen suistaa KeskiPohjanmaalla, Lentokuva Hannu Vallas. 34 Suomi yrittää paikata huonoissa kehityshankkeissa ryvettynyttä mainettaan. 2 Suomen maantieteellinen keskipiste on Piippolassa Keski-Pohjanmaalla. Korkeasaaren johtaja Ilkka Koivisto on aloittanut lehdessämme eläintarhassa asuvien uhanalaisten lajien esittelyn. 2 1.05. 38 Arvi Ulvinen teki pitkän elämäntyön, Teuvo Suominen ........................................................ Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 44 Kirjoja ................................................................ 10 Vai vero, Eeva Tikka ................................................. 8 Kysy ekoneuvoa ........................................................ SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 I 00 Helsinki puh. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 18.03. 41 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 14 Lapin lintu vain vilahtaa Suomen halki muuttomatkoillaan, mutta tai ehkä siksi on antanut aiheen moneen uskomukseen. (90) 228 08 I telefax: (90) 446 9 I 4 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08205 liris Lappalainen, 228 08216 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 082 18 Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Hyvä ja paha tietokone, Antti Vahtera .................. 48 Luontomatkat 1993 ................................................ Ulkomailta ...............................................................
Paha tankkerionnettomuus Espanjan rannikolla viime joulukuussa toi sinne mustan joulun. Todellisia syyllisiä onnettomuuksiin ovatkin öljy-yhtiöt, eivät ne köyhät maat kuten Liberia, jonne aluksia rekisteröidään, puhumattakaan alipalkatusta ja huonosti koulutetusta miehistöstä. Luonnon ja merenkulun turvallisuuden kannalta mukavuuslippulaivat ovat ikävyyslippulaivoja. Maailman merillä on uskomattoman paljon öljytahman ja öljy kokkareiden saastuttamia alueita. vuosikerta 2 1993 •• Oljytyn hyvinvointimme synkkä varjo Tammikuussa kaksi suurta tankkeria vuosi öljyä mereen samaan aikaan, toinen Sumatralla ja toinen Shetlannin rannikolla Skotlannissa. Lisääntyvä autoliikenne on suurimpia öljynkuluttajia. Esimerkiksi Braerin omistaa Yhdysvaltain Connecticutissa toimiva yhtiö. Alaskan rannikolla 1989 haaksirikkoutunut Exxon Valdez tappoi satojatuhansia merilintuja ja tuhansia merinisäkkäitä; kammottavaa jälkeä synnyttäisi myös öljyonnettomuus esimerkiksi Jäämerellä. Vaikka turvanormeja kuinka kiristettäisiin, on onnettomuusriski aina olemassa, koska inhimillistä tekijää ei voida kokonaan karsia. Lisäksi kolmas pienehkö alus öljysi Suomenlahtea Viron edustalla. Myös rannikon asukkaiden elinympäristö pilaantuu ja elinkeinot kärsivät. Paitsi että öljy tappaa välittömästi vesilintuja, kaloja ja muita merten eliöitä, osa öljystä vajoaa syvemmälle mereen ja imeytyy vuosikausiksi luonnon kiertokulkuun. Riski on sitä suurempi, mitä enemmän tankkereita kyntää maailman merillä. Tämä tarkoittaa, että niissä on oltava kaksoispohjat tai muita rakenteita, jotka estävät öljyn karkaamisen onnettomuudessa. Öljy jatkaa meriluonnossa tuhojaan vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä sen jälkeen kun onnettomuus on kadonnut uutisotsikoista. Siksi suunnitelmat Barentsinmeren maakaasuja öljyvarojen hyödyntämiseksi ovat pelottavia. 52. Osavastuun öljyturmista kantaa myös runsaasti öljyä käyttävä länsimainen kuluttaja. mukavuuslippulaivojen aiheuttamia. Öljy-yhtiöt rekisteröivät aluksiaan valtioihin, joissa ne voivat kiertää oman maansa turva-, veroja miehistömääräyksiä. Myös Shetlantiin haaksirikkoutunut Braer ja Sumatralla japanilaiseen säiliöalukseen törmännyt Maersk Navigator olivat mukavuuslippulaivoja. On karmeaa ajatella, minkälaisia öljypommeja merillä kulkee. Jorma Laurila Tankkialus Braerin uhreihin kuului paljon hylkeitä. Myös Itämerellä on syytä tiukentaa määräyksiä. Julkisen liikenteen voimakkaalla kehittämisellä öljyriippuvuutta voidaan tuntuvasti vähentää. Arktisilla vesillä ei ole varaa minkäänlaisiin riskeihin. Mitä pohjoisemmilla alueilla ollaan, sitä pitempään öljy ehtii tehdä tuhojaan, koska hajoaminen on kylmässä erityisen hidasta. Alusten tulee olla rakenteeltaan riittävän turvallisia öljynkuljetukseen. Leimallista viime vuosien onnettomuuksille on ollut, että ne ovat ns. Nuori öljyyntynyt harmaahylje makasi hylystä irronneen rojun keskellä kaksi viikkoa onnettomuuden jälkeen. 3. Euroopan yhteisö on terästäytymässä ja aikoo asettaa tiukkoja rajoituksia aluksille, jotka kuljettavat öljyä tai muita vaarallisia aineita sen vesillä. SUOM EN LUONTO 2/93 52. Viime kädessä on kysymys yksilöiden asenteista; esimerkiksi turvautumalla julkiseen liikenteeseen aina kun se on mahdollista, voi antaa panoksensa maailman merten puhtauden hyväksi. Tosin Britannia ja Kreikka vastustavat suunnitelmia kiivaasti. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Nämä eivät valitettavasti ole yksittäistapauksia. Suomen pitäisi Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja ltämerikomission jäsenenä aktiivisemmin vaikuttaa öljyturmia ehkäisevien merenkulkumääräysten säätämiseksi. Shetlannin onnettomuudesta lisää sivuilla 2633. vsk. Vaikka maakaasu on sinänsä melko puhdasta energiaa, ympäristötuhot voivat porauspaikoilla olla melkoiset, koska kaasunporauksessa on aina vaara, että myös öljyä syöksyy pinnalle. Siksi öljynkulutuksen vähentäminen on erittäin terveellistä. Vuodesta 1974 maailman merillä on sattunut yli 150 suurta öljytankkerionnettomuutta
Vuoden loppuun mennessä valmistunee myös ehdotus yksityismaiden vanhojen metsien suojelusta. tamme luonnonsuojelussa. Uudistuksessa kello 2 1 jälkeinen lähetysaika varattiin lähinnä itse tuottamillemme fiktiiviei pidä biologisiin perusteisiin nojautuen liioiteltuna arviota, jonka mukaan eteläisen Suomen metsämaan suojeluaste olisi nostettava nykyisestä 0,38 prosentista vähintään kymmenkertaiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö LuontoLiitto antoi mietinnöstä perusteellisen lausunnon. Valtion rahapula vaikeuttaa varmasti yksityismaiden lunastamjsta. ItäSuomen itäisimmät kunnat ja Kuhmo pitävät suojeluohjelmaa liian laajana. Toisilla kanavilla oli kuitenkin aina ohjelmia, joita vastaan Ympäristöuutisia ei voinut asettaa, kuten esimerkiksi MTV:n uutiset. Y mpäristöministeriöön tuli Etelä-Suomen valtion maiden aamjometsien suojelusta lausuntoja tammikuun loppuun mennessä vajaat 150 runsaasti pyydettyä enemmän. Kaikki ehdotetut alueet ovat joka tapauksessa toimenpidekiellossa, kunnes suojelu vahvistetaan joko lailla tai asetuksella. Suojeluarvon määrittely ja aamiometsäisyyttä kuvaavan pisteytyksen perusteet jakoivat mielipiteitä enemmän. Eräistä Pohjois-Karjalan ja Kainuun aamiometsäkohteista kiistellään edelleen. Lausuntokierroksen jälkeen asiaa pallotellaan ympäristöministeriön, maaja metsätalousministeriön sekä metsähallituksen välillä. Vain kahdeksan lausuntoa oli selvästi kielteisiä ja viides~ä ei esitetty selvää kantaa. Iiris Lappalainen sille ohjelmille. Ohjelma uusitaan maanantaisin iltapäi väliä. Ohjelma siirrettiin sunnuntaista kello 21.45:stä sunnuntai-iltapäivään kello 16.30:een. Vanhojen metsien puulla ei liene suurta kysyntää, koska metsäteollisuus on kehottanut puunhankkijoitaan pidättäytymään aarniometsien puun ostoista. Ne korostavat suojelun kielteistä vaikutusta työllisyyteen ja pitävät olemassaolevia suojelualueita riittävinä. Uutisia seurasi sen vanhalla paikalla puolisen miljoonaa ympäristön tilasta kiinnostunutta. Työryhmän esittämät vanhojen metsien suojelun perusteet hyväksyttiin yleisesti. Olimme yhtäkkiä sormi suussa, kun emme voineet löytää ohjelmalle sopivaa paikkaa." SUOMEN LUONTO 2/93 52. TV 2:n ohjelmajohtaja Arne Wessberg, miksi ympäristöuutiset siirrettiin niin epäedulliseen lähetysajankohtaan. Olitteko tyytymättömiä sen katsojamääriin. Metsähallitus on esittänyt, että aarniometsien rajausta ja luonnonarvoja selvitettäisiin vielä mikä merkitsisi lisää maastokartoituksia ja asian käsittelyn lykkääntymistä ainakin syksyyn. Erityisen tärkeänä LuontoLiitto pitää kiisteltyä Kainuun Pohjois-Karjalan vanhojen luonnonmetsien vyötä, joka ulottuu Talaskankaan seudulta lääninrajaa pitkin Hiidenportin kansallispuiston kautta Venäjän rajalle. vsk.. YLE: n televisio-ohjelmiston ainoa säännöllisesti ajankohtaisia ympäristöasioita käsittelevä ohjelma, Ympäristöuutiset, sai vuodenvaihteessa uuden lähetysajan. Yli 120 lausunnonantajaa puolsi työryhmän ehdotuksia tai piti niitä liian vähäisinä. Y mpäristöuutisten katsojaluvut romahtivat uudistuksen 4 myötä. Sunnuntai-iltapäivä on suosittua vierailuja ulkoiluaikaa. KOTIMAASTA Aarniometsälausunnot pääosin myönteisiä Vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietintö on ollut viime syksystä lähtien lausuntokierroksella. "Muutos ei liity ohjelman katsojalukuihin vaan television kanavauudistukseen. Suurin osa lausunnonantajista ei ehdottanut muutoksia suojelualuelistaan, mutta jotkut tekivät myös lisäyksiä. Siksi suojelu valtion mailla pitäisikin toteuttaa mahdollisimman laajana. Kuhmon Latvuksen kylätoimikunnalta tuli kuitenkin puoltava lausunto, jossa vakuutetaan paikallisen väestön suhtautuvan myönteisesti suojelualueiden perustamjseen. Asiaohjelmaa oli vaikea sovittaa tähän ajankohtaan." "Luonteva paikka Y mpäristöuutisille olisi ollut kello 19, joka on ' hyötyä tuottavien asiaohjelmien' paikka. Janne Kumpulainen ja Keijo Savola kartoitustyössä Kuhmossa. Myönteisissä lausunnoissa painotettiin metsien uhanalaisten lajien suojelutarvetta, Suomen allekirjoittamaa biodiversiteettisopimusta ja muita kansainvälisiä velvoitteiAarniometsäkartoituksessa ovat auttaneet monet vapaaehtoiset. Kun ilmat kevättä kohden lämpenevät, pienenevät katsojaluvut varmasti vielä nykyisestäkin. Järjestö pitää mietinnön esittämiä aluerajauksia riittämättömjnä. Nyt ohjelma tavoittaa enää noin 200 000 katsojaa, ja uusintalähetys 100 000 katsojaa. Työryhmän ehdotus nostaisi Etelä-Suomen suojellun metsämaan osuuden 0,53 prosenttiin, mutta Luonto-Liitto Miksi Y mpäristöuutisten lähetysaikaa muutettiin
Pankin hallitus päätti kuitenkin lokakuussa jatkaa hankkeen tukemista. Samaan jokeen suunnitellut muut padot ajaisivat ainakin miljoona ihmistä kodeistaan. Kansalaisjärjestöjen edustajat ovat toimittaneet kansanedustajille tietoa Sardar Sarovariin ja muihin Maailmanpankin kehitysprojekteihin kohdistetusta arvostelusta. Joskus näin käy, vaikka yrittää olla fiksu ja ennakoiva." Anne Brax joonaa. "Eduskunnan päätös oli Maailmanpankille merkki siitä, että sen pitää muuttaa toimintaansa", sanoo Luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Tuula Varis. KOTIMAASTA Y mpäristökritiikki puri Maailmanpankin rahoitukseen .. Päätös poikkesi hallituksen esityksestä, mikä on hyvin harvinaista. "Olimme aika onnettomia, kun näimme, minkälaiseksi (ohjelma)palapeli valmistui. Eikö ole jotakin outoa siinä, että YLE:n ainoa säännöllisesti ympäristöasioita käsittelevä ohjelma siirrettiin erittäin huonoon katseluaikaan. Ympäristöja kehitysapujärjestöt ovat julistaneet tiedotussodan Maailmanpankkia vastaan, jos se ei vetäydy projektista. Anne Brax 5. Narmadan patohanke oli viimeinen pisara Arvostelijoiden mielestä Maailmanpankin rahoi tuspolitiikan ongelmat tiivistyvät Sardar Sarovar -jättipatohankkeessa Intian Narmada-joella. Eduskunta puolestaan ilmoitti tahtonaan, että kehitysapurahojen jakosuhdetta ei saa muuttaa YK:n erityisjärjestöille epäedullisemmaksi kuin se 1992 budjetissa oli. Useat kansanedustajat viittasivat puheenvuoroissaan Maailmanpankin rahoittamien kehityshankkeiden lisääntyneeseen arvosteluun maailmalla. Eduskunnan tammikuinen päätös on ristiriidassa Suomen neuvottelijoiden viime joulukuussa Maailmanpankille antaman lupauksen kanssa. Tekoaltaan ja kanavien tieltä jouduttaisiin häätämään noin 200 000 köyhää ihmistä, ja padon ennustetaan aiheuttavan suuria ympäristöongelmia. Padon rakentajat ovat jo nyt syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin yrittäessään häätää talonpoikia heidän omilta mailtaan . Rahaksi muutettuna päätös merkitsee, että IDA saisi 450 miljoonan markan kehitysapurahoista vain 131 miiTutkimusten mukaan ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristöasioista. Yhteensä 250 kansalaisjärjestöä 37 maasta vetosi syyskuussa Englannissa ilmestyvässä Financial Times lehdessä Maailmanpankin presidenttiin Lewis Prestoniin. "Olimme ajatelleet jatkaa nykyisellä systeemillä tämän kevään, mutta joudumme ehkä ennen sitä laajemminkin miettimään koko ohjelmiston rakennetta." Onko YLE:llä mielestänne tarpeeksi ympäristöaiheisia ohjelmia. YK:n kehitysjärjestöt, joita ovat muun muassa lastenrahasto (UNICEF), väestörahasto (UNFP A) ja kehitysohjelma (UNDP), saisivat yhteensä 275 miljoonaa. Kun kehitysapurahat pienenevät, kansanedustajat leikkaavat mieluummin Maailmanpankin osuutta. Pahamaineinen Narmada-joen patohanke Intiassa on entisestään lisännyt Maailmanpankin arvostelua. Muun muassa Pohjoismaiden edustaja äänesti päätöstä vastaan. Osuus saattaa kuitenkin kasvaa, koska Intian ei uskota saavan kuntoon omaa rahoitustaan. Jopa eduskunta päätti leikata järjestön avustusrahoja hallituksen linjasta poiketen. Maailmanpankin IDA-rahastosta maksetaan 10-20 prosenttia Sardar Sarovar -hankk'een kustannuksista. pankin Kansainväliselle kehitysjärjestölle IDA:lle 256 miljoonaa markkaa. Padon avulla on tarkoitus hankkia kasteluja käyttövettä miljoonille ihmisille sekä lisäksi sähköä. Eduskunta lisäsi 14. Sivun ilmoituksessa, jonka olivat allekirjoittaneet Suomesta muun muassa Luonnonsuojeluliitto ja Ympäristö ja Kehitys ry, järjestöt ilmoittivat yrittävänsä vaikuttaa Maailmanpankin rahoitukseen, mikäli pankki edelleen tukee patohanketta. tammikuuta budjettiin lausuman, jonka seurauksena Maailmanpankin osuus kehitysapuvaroista pienenee puoleen viimevuotisesta. Parhaillaan hallituksen lakiasiantuntijat yrittävät kiivaasti selvittää, kumpi sitoo enemmän: hallituksen neuvottelijoille antamat valtuudet vai eduskunnan päätös. Maailmanlaajuinen ympäristöja kehitysjärjestöjen kampanja Maailmanpankin rahoituspolitiikkaa vastaan saavutti näkyviä tuloksia tammikuussa Suomen eduskunnassa. vsk. Hallitus esitti MaailmanAiotaanko Ympäristöuutisille etsiä sopivampi paikka. Sen mukaan Suomi osallistuu 1994-1996 noin 270 miljoonalla vuodessa IDA:n rahoitukseen. "Ei! Siksihän me olemme yrittäneet saada tämän alueen kuntoon." SUOMEN LUONTO 2/93 52
Kaikki lumeen hautautuneet pelastuivat. Lumivyöry on harvoin ainutkertainen tapahtuma. Siksi vaaralliset paikat on helppo huomata tarkkailemalla vanhoja vyöryjälkiä. Koska vyöryt sattuivat yöllä, kukaan ei jäänyt niiden alle. Päivällä monelle hiihtäjälle olisi voinut käydä huonosti . Lumivyörystä puhutaan yleensä vasta lumen kulkiessa äkillisesti yli 50 metrin matkan. Tällaisiin paikkoihin ei ole syytä ainakaan runsaiden lumisateiden jälkeen jäädä oleilemaan. Sa6 demäärän ei kuitenkaan tarvitse olla kovin suuri, sillä tuuli kinostaa lunta tehokkaasti metsänrajan yläpuolella. Petri Shemeikka suunnilleen puolitoistakertainen lohimäärä pääsi kutujokiinsa. Laviinin raivattua tiensä puuston läpi sen on helppo myöhemmin edetä samaa reittiä. Tuntematon vaara on kuitenkin suurin . Kalatutkijoiden tulkinta tuloksista on selvä: "Jos poliittiset päättäjät haluavat suojella lohen luonnonkantoja, rysäpyynnin rajoittaminen on välttämätön osa säätelyjärjestelmää", sanoo tutkija Sakari Kuikka Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Suomi suojeli viimeisiä lohikantojaan 1986199 1 säätelemällä rannikon rysäkalastuksen alkamista niin, että lohet ehtivät nousta kutujokiinsa. Yksikään lumivyöry ei kuitenkaan ole vi ime vuosikymmenten aikana vaatinut Suomessa ihmishenkiä. Lumivyöryn voivat käynnistää lumen painon lisäksi monenlaiset ulkopuoliset häiriöt, kuten rinteellä liikkuvan hiihtäjän tai eläimen paino, liikenteestä aiheutuva maan tärähtely tai jopa voimakas ääni. Pahimmat Lohen rannikkokalastuksen säätely tehosi silti se lopetettiin Rysäkalastuksen säätelyn aikana lohet pääsivät nykyistä useammin perille kutujokiinsa. Vuodenvaihteessa 1989-1 990 lähti Enontekiöllä, Mallan luonnonpuistossa, liikkeelle lumivyöry, joka eteni noin puolen kilometrin päähän. Sää vaikuttaa suuresti vyöryherkkyyteen. "Säätely voisi olla voimakkaampikin, jos luonnonlohen häviämisriski halutaan pitää pienenä." Ruotsissa on 1993-1 994 voimassa samantyyppinen säätely kuin Suomessa ennen. Ennen kalastuksen säätelyä avomereltä rannikolle saapuneista kaloista keskimäärin kahdeksan-yhdeksän prosenttia pääsi läpi rannikon pyydysten. Sopivissa olosuhteissa vyöryjä voi sattua jopa 20 asteen rinteessä. vsk.. Aikaisempaan verrattuna siis paikat on paras ohittaa yksitellen, jolloin mahdollisen vyöryn uhriksi joutunut voidaan kaivaa nopeasti ylös. Lumivyöryt ovat yleisimpiä kevättalvella, jolloin lämpötilat nousevat nopeasti. Lumivyöryt ovat tänä talvena koetelleet monia alueita. Esimerkiksi Norjassa sadat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan tai jääneet pitkiksi ajoiksi lumen saartamiksi. "Toivottavasti Suomi nyt ottaa esimerkkiä Ruotsista", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kun vyöry kerran on syntynyt, on syytä olettaa, että paikalla on vastaisuudessakin lumivyöryjä. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 2/93 52. Kuvassa lohirysän puhdistusta Perämerellä. Suomen Lapissa liikkuva retkeilijä ei tule kovin helposti ajatelleeksi lumivyöryn alle joutumisen mahdollisuutta. Yyöryjä esiintyy pitkillä ja jyrkillä rinteillä, joilla sataa riittävästi lunta. Suomen kahdesta lohijoesta uhatummassa, Simojoessa, poikasmäärät kohosivat heti . Saariselällä sattui 1976 lumivyöry, joka peitti 18 hiihtäjän ryhmästä neljä henkeä kokonaan lumen alle. Jokisuun rysäpyynnin arvellaan verottaneen lohikantoja niin runsaasti , ettei säätely muualla tehonnut. Lumi lähtee herkimmin liikkeelle 30-45 asteen rinteestä. Suositut retkeilyja hiihtomaastot Lapissa, esimerkiksi Saariselällä ja Kilpisjärvellä, sivuavat vaarallisia alueita. Ku vassa UKK-puiston Pirunportti helmikuussa, suojasäiden vasta tehdessä tuloaan. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella valmistuneen tutkimuksen mukaan säätely auttoi. Usein lumivyöryt laukeavat lämpötilan noustessa nopeasti , etenkin jos lumisade samalla vielä lisää lumipeitteen painoa. Tornionjoessa näin ei käynyt yhtä selvästi. Maaliskuussa 199 1 suljettiin Pelkosenniemen Pyhätunturilla kaksi kurua öisten lumivyöryjen jälkeen. KOTIMAASTA Lumivyöryjä Suomessa. Jyrkemmiltä rinteiltä lumi valuu vähitellen pois, ennen kuin varsinaiseen vyöryyn on kerrostunut riittävästi lunta. Lumivyöryiksi, laviineiksi, nimitetään rinteeseen kerrostuneiden lumimassojen syöksymistä painovoiman vaikutuksesta rinnettä alas. Ne on usein merkitty varoituskyltillä. Yli sadan metrin levyinen lumirintama kaatoi mennessään koivikkoa usean sadan metrin matkalta. Säätelyn aikana vastaava luku oli 11 -13 prosenttia
"Emolohia pitäisi saada vuosittain noin 50, jotta lajin parhaat ominaisuudet säilyisivät perimässä", kertoo tutkija Jorma Piiroinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokSUOME LUONTO 2/93 52. Monet innostuivat pienryhmätutkimuksistaan niin, että käyttivät vapaa-aikaansakin saadakseen riittävästi aineistoa yhteenvetoa varten. Toinen voitoh jakaja oli mikkeliläinen yli 500 oppilaan Kalevankankaan yläaste ja lukio. Ponnistukset palkittiin Jyväskyläläisten ponnistukset palkittiin helmikuun alussa, kun he saivat jaetun ensimmäisen sijan koulujen välisessä ympäristökasvatuskilpailussa. Olisin katsonut kauemminkin." Loppiaisena ja kolmena päivänä sen jälkeen oli tyhjässä liikehuoneistossa Kesyn oppilaiden "Ei vettä rantaa rakkaampaa" -ympäristönäyttely, jonka näki yli 1000 kaupunkilaista. Siellä paneuduttiin koko koulun voimin Mikkelin turvevoimalaan, sen etuihin energiatuotannossa ja siitä luonnolle ja ympäristölle koituviin haittoihin. Lohien kutupaikkojen tuhouduttua Pielisja Lieksanjoissa aloitettiin istutukset, joita ilman saimaanlohikannat olisivat kuolleet sukupuuttoon. "luonnon laulu on luonnoton . " Kohta tyttöjen jälkeen esiintymään pyrähti joukko nuorempia koululaisia iloisina vesipisaroina. vsk. Mustan perhosen tanssi on osa espoolaisen Kaitaan lukion kilpailutyöstä. Istutettujen lohien suuri kuo!Jeisuus johtuu Piiroisen mukaan pienisilmäisten pintaverkkojen ja troolien käytöstä Saimaalla. Lähes tu11nin mittaisen Jyväskylän Kesyn koululaisten vesikabareen jälkeen huokaisi vieressä istunut: "Nytkö tämä jo loppuu. Osittainenkin . Oppilaat innostuivat haastattelemaan kaupunkilaisia ja havaitsivat hämmästyksekseen, että yli sata neljästäsadasta haastatellusta ei tiennyt edes, että turvevoimala on olemassa, puhumattakaan, että olisi tiennyt, missä se sijaitsee. Luonnontilaisina joet tuottivat noin 130 000 vaelluspoikasta vuodessa. selta Enonkoskelta. KOTIMAASTA Löysikö koulu järven. Tanssi hyytyi suruun, kun paikalle saapui haalareihin sonnustautuneita "työläisiä" betonoimaan rantaa. Emokaloista lypsetystä maidista ja mädistä on kasvatettu Enonkoskelle yli 2000 emokalaa, jotka tuottavat istutettavat poikaset. saastuva luonto on lohduton ... Ja esitys jatkui: oli matonpesijät, kalastajaeemelit, lisää tanssivia vesiolioita ja vanhanajan uimarantatunnelmaa, lavatanssia, heavyrockia. Parhaimmillaan Pielisjoen emokalapyynti on tuottanut yli 30 lohta vuodessa, mutta viime vuosina vain viidestä kymmeneen yksilöä. Innostuneita opettajia tarvitaan etsimään uusia tapoja lähestyä vaikeasti opetettavia arvoristiriitoja. Emolohet ovat kuitenkin Pielisja Lieksanjoista kateissa; viime vuosina pyydystetyt määrät eivät riitä säilyttämään lajin perinnöllisiä ominaisuuksia hyvinä. Lieksanjoella emokaloja saatiin 12, vaikka jokeen oli istutettu vuosittain 2000-5000 poikasta. Palkitsemattomienkin koulujen työt veivät varmasti ympäristökasvatusta askeleen eteenpäin. ", kolme lukiolaistyttöä sonnustautuneina minihamoseen, nilkkamittaiseen midihameeseen ja kirjavaan marimekkoon hoilasivat kuin radikaalit kuusikymmenluvulta. Kilpailu on osa monivuotista Pohjoismaiden ministerineuvoston projektia. Tuhoutuminen on suurinta Savonselällä ja Paasivedellä. Ulkonäkö oli kuin äitien nuoruudenkuvista ja laulutyyli vanhoilta levyiltä: " ... ../ ... Voittaneiden koulujen edustajat saavat kunnian ja maineen lisäksi myös palkintomatkan Bergeniin Norjaan pohjoismaiseen ympäristö kasvatus kon feren ss i i n. Iiris lappalainen 7. Juha Suomalainen Koululaiset tutkivat ympäristöön liittyviä arvoristiriitoja. epäonnistuminen aiheuttaa lajin säilymiselle vahingollista sisäsiittoisuutta ja pa)1immillaan jopa sukupuuttoon kuolemisen. Nyt palkituissa töissä ansiokkaaseen tulokseen päästiin monipuolisella taideja tietoaineiden yhteistyöllä. Syksyisellä kutupyynnillä taataan emokalaston vaihtuvuus. Helmikuun alussa Helsingissä julkistetut voittajat osallistuivat 14 koulun kanssa kilpailuun, jonka tavoitteena oli mahdollisimman monipuolisesti käsitellä koulussa valittua teemaa ympäristön ja luonnonvarojen kannalta etsien arvoristiriitoja, syyja seuraussuhteita ja yhteiskunnallisia kytkentöjä. Eivät konekirjoituksen, käsityön, kotitalouden eivätkä ortodoksisen uskonnon opettajakaan olleet jääneet luonnontieteiden, kuvaamataidon, musiikin ja liikunnan opettajien ideoimasta Ihminen ja luonnonvarat -projektista sivuun. Oulun ammattioppilaitoksen oppilaiden geeniteknologiaa käsittelevä radiokuunnelma ·sai kilpailussa opetushallinnolta toisen palkinnon. Koulujen ongelmaksi jää, miten jaetaan kaksitoista ensimmäisen ja yhdeksän toisen sijan palkintomatkaa. Vaikka Pielisjokeen on neljän viime vuoden aikana istutettu noin 150 000 poikasta, tuotti viime syksyn_ emokalapyynti vain kolme naarasta ja neljä koirasta. ihminen katso vetehen,/ ihminen katso ilmaan./ Katso taakse ja etehen,/ älä rakenna tuhon siltaa ... Emolohet kateissa Saimaalla Pielisjoki ja sen sivujoki Ala-Koita olivat ennen parin vuosikymmenen takaista vesirakentamista Saimaan järvi lohen parasta pyyntialuetta. Koulun 750 oppilaasta yli 400 oli paneutunut aiheeseen vesi, Jyväsjärvi ja sitä saartavat asemakaavasuunnitelmat
Luomuviljelijä ei käytä keinolannotteita eikä rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten to1junta-aineita. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 1500 kuluttajaa; lisäksi likipitäen 400 suurkeittiötä vastasi kyselyyn ki1jallisesti . Luomutuotteet eivät osallistu megamarkettien hintakilpailuun, ja vaikuttavat joskus ylihinnoitelluilta todellinen hintakilpailuhan alalta vielä tarjonnan pienuuden vuoksi puuttuu. Vaatimus luomuviljelyyn tuli alunperin kuluttajilta ja yksittäisiltä viljelijöiltä, jotka huolestui vat ympäristön ja oman ruokansa laadusta. Tilojen yhteispinta-ala oli lähes 20 000 hehtaaria, vain prosentti kokonaisviljelyalasta. Luomutuotteet ovat enemmistön mielestä myös tehovi ljeltyjä tuotteita terveellisempi ä, puhtaampia ja ravintoarvoltaan parempia. Monet ovat järjestäneet hankintansa naapureiden kanssa ruokapiireinä ja -osuuskuntina. Sekä kaupassa että torilla etsin usein turhaan merkintää luonnonmukaisesti tuotetusta, luomutuotteesta. Mutta luomuakin saa kohtuuhinnalla, jos jaksaa nähdä vähän vaivaa. Olen usein kiireinen enkä ehdi ajattelemaankaan luontaistuotekauppaan menoa sellainenkin ostosparatiisistani löytyy. Perinteitä sovelletaan nykyaikaan Luonnonmukaisen viljelyn pyrkimyksenä on hoitaa maata, kasveja ja eläimiä niin, et8 Oma maa mansikka. Välineitä hyvään tuotokseen ovat eloperäiset lannoitteet ja mekaaninen torjunta. Viljely perustuu hyvin suunniteltuun viljelykiertoon, jossa ilmasta typpeä sitovat palkokasvit vuorottelevat muiden viljelykasvien kanssa. Elintarviketiedon tutkimukseen vastanneista vain joka viides katsoo kalliimman hinnoittelun perustelluksi. Luomusopimustiloja oli 1992 lopussa yli 1200. Peräti 70 prosenttia kotimaisistakin mansikkanäytteistä sisältää selviä 10,junta-ainejäämiä. Mielipiteellä on kuitenkin hintansa. Luomumansikan viljelmällä rikkakasvit kitketään. Tukea maksetaan enintään viitenä vuotena ja sopimuksen tehnyt tila sitoutuu tarkkailtuun luomutuotantoon kuudesta kahdeksaan vuodeksi. Siinä on toki kasvattamisen varaa ja ala onkin nousussa: luomuviljely on tällä hetkellä ainut kasvava maatalouden sektori. Halvimmalla suoraan viljelijältä Elintarviketiedon tutkimus arvioi vuotuisen luomutuotteiden kaupan arvoksi 300 miljoonaa markkaa. Elintarviketieto Oy:n äskettäin ilmestyneestä tutkimuksesta käy ilmi, että luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden käytön kasvulle esteenä on niiden vaikea saatavuus ja korkea hinta. Kohta 30-vuotiset perinteet on myös Biodynaamisella yhdistyksellä, jonka tavoitteena on myös omintakeinen luomutuotanto preparaatteineen, kylvöja korjuuaikoineen. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia pitää luomutuotteita ympäristöystävällisemmin tuotettuina kuin tavanomaisia tuotteita. Mutta päivittäistavarakaupassa lapan ostoskärryihin kaikkea sellaista, mitä suunnittelen tarvitsevani ja mitä hyllyiltä helposti löydän. Perusajatuksena on kehittää "perinteistä", luonnonmukaista viljelyä. He perusti vat Luonnonmukaisen viljelyn liiton, joka julkaisee Omavarainen maatalous -l~hteä. Luomutuotteiden kotimaisuutta arvostetaan Mainitun Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan rahoittaman tutkimuksen mukaan joka kymmenes kuluttaja on käyttänyt säännöllisesti jotain luomuelintarviketta, runsas neljäsosa satunnaisesti , joka neljäs ei koskaan. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Ruokaa ostaessani minulla on usein hurskas toive ostaa puhtaasti tuotettuja elintarvikkeita. Luomutiloja on toki enemmänkin, onhan viljelyllä peKotimainen mansikka on makeata, mutta sen tehoviljelyssä saa käyttää 26 torjunta-ainetta. rinteitä vuosien takaa, eivätkä kaikki luomukärpäsen puraisemat viljelijät mahdu viljelmineen luomusopimusten ehtoihin. Yli puolet ei myöskään tiennyt mitään niiden tuonnista. Hinnankin huomioin. En ilmeisestikään ole kuluttajana mitenkään poikkeava. vsk.. Valtio on maksanut kolmen vuoden ajan luomusopimuksen tehneille tiloille siirtymävaiheen tukea. Erityisesti sateisina kesinä kuluu runsaasti hameita estäviä aineita. Luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ostamalla kuluttaja voi selkeästi ilmaista mielipiteensä tehomaataloudesta ja edistää pienten työvoimavaltaisesti viljeltyjen tilojen tuotantoa. Elintarvikkeet SUOME LUO TO 2/93 52. tä hyvä tuottavuus ei pilaisi ja kuluttaisi tarpeettomasti luonnonvaroja. Luomutilan kotieläimillä on vapaus liikkua ja syödä puhtaasti tuotettuja kotimaisia rehuja. Suosi suomalaista -ajatuksen ovat myös luomuelintarvikkeiden käyttäjät omaksuneet: Yli puolet kyselyyn vastanneista oli luomutuotteiden tuonnin edistämistä vastaan
Vesija ympäristöhallitukselle tekemässään selvityksessä Olavi Lyly arvioi, että nykyiset to1j unta-aineiden käytön suosiVesien likaaminen tahraa maatalouden mainetta Puhtaat suomalaiset maataloustuotteet vo ivat saada maineeseensa tahran huonosta vesien suojelusta. 90-644 160. Päästöjen arvioidaan päin vastoin kasvavan huomattavasti , jos talvet enti sestään lämpenevät. Vesistöjen typpikuormitus on viimeisten 20 vuoden aikana jatkuvasti kasvanut. ostetaan yhteistuumin suo raan luo mutai biodynaamisilta tiloilta ja välitetään ruokapiirin j äsenille. Tärkein keino vesistöjen typpikuorman pienentämiseksi on kuitenkin typpilannoituksen vähentäminen. Karj anlannan ravinteiden talteenottoa pitäisi tehostaa parantamalla lantaloiden kuntoa ja luopumalla talvilevityksestä. Typen kulkeutuminen vesiin on hankalampi estää kuin fosforin, joka liikkuu maa-ainekseen sitoutuneena. Anne Brax ympäristöjen lajiston monimuotoisuuden vähenemisen yhtenä syynä kuitenkin yleisesti pidetään torjunta-aineiden käyttöä. Maatalousmaan kasvuvoimaa lisätään keinolannoitteilla, rikkakasveja ja tuholaisia hävitetään keinotekoisilla kemiallisilla torjunta-aineilla. Ylituotannosta kärs ivässä maassa tuntuu perin nurinkuriselta kasv unsääteide n käyttö -tosin sekin on viime aikoina vähentynyt. 955-/50 538. vsk. Suojelussa yritetään siksi edetä vapaaehtoista tietä, joka on hitaampaa kuin lainsäädäntöteitse tapahtu va suojelu. Tosin niin keinolannoitteiden kuin torjunta-aineiden käyttökin on vähentynyt aivan viime vuosina. Biodynaarninen vhdistys, Demeter-lehti, Uudenmaankatu 25 A 4, 00 /20 Helsinki, puh. junta-aineista on rikkakasvihävitteitä, herbisidejä. Sen sijaan maataloudelle asetettu tavoite fosforipäästöjen vähentämisestä kolmanneksella 1995 mennessä näyttää toteutuvan. Lannoitteiden runsas käyttö kannattaa taloudellisesti, koska ne nostavat satoa ja viljan valkuaisainepitoisuutta. Se on todennäköisesti monin paikoin hävittänyt myös peltojen kuohkeutta sekä luontaista rav innetaloutta ylläpitävät eliöt. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Yläkuvassa kotipuutarhan /uomusipulia ja porkkanaa rinnakkain kasvatettuna. Leijonanosa käytetyistä torSUOMEN LUONTO 2/93 52. Maataloudesta joutuu vesistöihin rehevöittävää typpeä ja fosfori a. M yös typpilannoitteille asetetulla verolla pyritään vähentämään niiden käyttöä. Vielä 1989 myytiin to1junta-aineita tehoaineiksi muunnettuna yli 2000 tonnia ja 199 1 vajaa 1800. Luomu-liitto ja Biodynaaminen yhdistys julkaisevat vuosittain luette loa niistä tilo ista, jo tka m yyvät tuotteitaan suoraan asiakkailleen. Typen huuhtoutumista voitaisiin silti jonkin verran vähentää suojakaistoin, joiden kasvit sitovat typpeä juurillaan. Maaseutukiloa peltohehtaarille. Typpi sen sijaan valuu jokiin, järviin ja pohjavesiin sadetai sulamisvesiin liuenneena. Iiris Lappalainen Tietoa luomuviljelystä ja -viljelijöistä: Luomu-liitto, Omavarainen maatalous -lehti, Suntionkuja 4 A, 50170 Mikkeli, puh. Suunnitelman noudattaminen jää maanviljelijän omaan harki ntaan. Maatalouden etuj ärj estöt vastustavat vesien suojelun velvoittavia kieltoja ja määräyksiä. Seuraavaks i suurin typpilähde ovat ilman kautta kulkeutu vat saasteet. Siksi esimerkiksi suojakaistojen käyttö ei vähennä typpipäästöjä yhtä tehokkaasti kuin fosforipäästöjä. Vesija ympäristöhallituksen vesiensuojelun tavoiteohjelman välitilinpäätöksestä käy ilmi , että maatalous ei saa typpipäästöjään kuriin lähi vuosinakaan. Maatalouskeskusten liitto kampanjoi ympäristönsuojelusuunnitelman saamiseksi jokaiselle maatilalle. Niiden avulla vahvistetaan viljan kortta, jotta lannoitetyppeä voitaisiin käyttää enemmän ja saataisiin vastaavasti enemmän satoa. Alakuvassa luomu leipää marketin kääreessä. 9. Rikkakasv ihävitteiden ja muiden torjunta-aineiden kulkeutumista ja huuhtoumista vesistöihin sekä vaikutuks ia peltojen ja niitä reunustavien ekosysteemien eliöstöön, ei ole riittävästi selvitetty. Samaten rikkakasvitiheydelle annetut kynnysarvot, joiden ylittyessä niiden to1junta koituisi viljelijälle voitoksi, näyttävät olevan liian alhaisia. Yli kolmasosa typpi kuormasta huuhtoutuu vesiin viljapelloilta. Vesistöille runsas typpilannoitteiden käyttö on tuhoisaa. Määrän väheneminen liittyy pitkälti uusien valmisteiden tehokkuuteen vanhempiin verrattuna lamallakin lienee tässä oma osuutensa. Vilja taas hinnoitellaan muun muassa valkuaispitoisuuden mukaan. Typen huuhtoutuminen alkaa, kun lannoitus määrä ylittää 100 tukset eivät perustu oikeaan kannattavuuden arviointiin: Kevätviljoille myrkkyjen levityksestä ai heutunutta tallausta ei ole useimmissa laskelmissa otettu huomioon. Vesija ympäristöhallituksen j ulkaisuja, sa,ja A, Helsinki 1992. Maataloudessa käytetään nykyään keskimäärin 110 kiloa typpilannoitteita peltohehtaarilla. Huuhtoutumista voidaan myös vähentää vuorotellen viljan ja typpeä sitovien kasvien, kuten herneen ja apilan viljelyä. Lyövätkö torjunta-aineet leiville. Iiris Lappalainen Olavi Lyly: Torjunta-aineiden käytön kannattavuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Maatalous ja kalankasvatus ovat näet jääneet pahimmi ksi vesien likaajiks i, kun teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöt on pi kkuhiljaa saatu hallintaan. Peräti 55 prosenttia viljapelloista, yli puoli miljoonaa hehtaari a, käs iteltiin 199 1 herbisideillä
Pesuaineissa on tensidien lisäksi paljon muitaki n ainesosia, jotka vaikuttavat vesistöjen tilaan. Työtehoseura on testannut markkinoilla olevat ympäri vuotiseen käyttöön soveltuvat lämpöeristetyt kompostorit. Swipe White -pesuaine sisältää fosfaatteja 10,7 prosenttia fosforiksi laskettuna. Metaani on kasvihuonekaasuna huomattavasti hiilidioksidia pahempi . pesuaine HomCare Finland Oy:n myymää Swipe White -tekstiilienpesuainetta myydään "biologisesti hajoavana". Kaatopaikalla orgaaninen jäte ei suinkaan kompostoidu vaan mätänee. Kaatopaikalla kuitenkin pyritään hapettomiin olosuhteisiin, jolloin jätteen hajottavat anaerobiset bakteerit ja näin hajoamiskaasuna syntyy metaania. Erkki Lindberg, 4 1800 Korpilahti, p. Kompostointi on sekä hauskaa että hyödyllistä. V alkaisuaineena käytettävä perboraatti tulisi mielestäni voida ostaa erikseen. Metaani aiheuttaa myös paikallisia ongelmia, kuten räjähdysvaaran, kasvi llisuuden kuolemat ja terveyshaitat. Olisi tietysti hyvä, että kompostoritkin tehtäisiin helposti kierrätettävistä ja ympäristöä säästävistä materiaaleista. (938) 506 00 Bio-Teho, Bio-Teho Oy, 4 1340 Laukaa, p. Keskustelin HomCare Finlandin toimitusjohtajan Aulis Vainion kanssa Swipe White -pesuaineen markkinointitavoista. Eikö eloperäistä jätettä tarvittaisi kaatopaikoilla hitaammin sulavien jätteiden hajoamisen nopeuttamiseen. Kuvataiteilija Timo Vartiaisen ja maisema-arkkitehti Henrik Jensenin viime kesänä Huopalahden kaatopaikalla tekemissä arkeologisissa kaivauksissa löytyi mm. Mm . Kompostointiohjeita voi tilata esimerkiksi Luonnonsuojeluliitosta Eija Koskelta. Tunnetuin näi~tä on veden pehmentimenä käytetty fosfaatti . Sepe-kompostorin veroisia, mutta huomattavasti edullisempia lämpökompostoreja tekevät monet kieJTätyskeskukset vanhoista pakastimista. Löytyipä yli 20 vuotta vanha kurkkukin, joka oli kuin juuri kaupasta ostettu ! Kaatopaikan pintaosien hajoava jäte mätänee melko nopeasti, mutta syvemmällä jätteet säilyvät myös tulevien sukupolvien ihmeteltäviksi . Hyvän kompostorin voi rakentaa myös itse puusta tai levystä ja sopivasta eristemateriaalista. Kompostoituvan orgaanisen jätteen määrä yhdyskuntajätteestä on eri arvioiden mukaan noin kolmannes. Kaatopaikoilla orgaaninen jäte aiheuttaa monia ongelmia; kaikki tuntevat rottaja lokkihaitat. Swipe Whiten koostumus on hyvin tavanomainen. Tiedossani olevat lämpökompostorimallit ja markkinoijat: Biolan-pikakompostori, Biolan Oy, PI 2, 27501 Kauttua, p. Metaania voidaan ottaa talteen kaatopaikoilta ja käyttää polttoaineena. Swipe White -pyykinpesuaineen markkinoiminen "biologisesti hajoavana" on mielestäni kuluttajan harhaanjohtamista. (92 1) 623 425. (968) 3 10 624 Pispalan kierrätyskeskus, Tampere, p. (938) 506 00 Tara Termo, Oy Ecora-SF LTD, Arhipanpolku 2 A, 00420 Helsinki , p. Kompostoituminen tarkoittaa aerobisten bakteerien suorittamaa hajotustoimintaa, jossa syntyy hajoamiskaasuna hiilidioksidia. Onko kompostoinnista hyötyä. Orgaanisen jätteen kuskaaminen kaatopaikalle aiheuttaa monia ympäristöongelmia ja on suurta hyödyllisten ravinteiden tuhlausta. Tällöin metaanin aiheuttamat ympäristöhaitat vähevät. (90) 757 0887 Sepe-kuumakompostori, Biolan Oy, PI 2, 2750 1 Kauttua, p. (94 1) 833 055 Elkompo 1, 2 ja 3. Optiset kirkasteet ovat jätevedessä biohajoamattomia ja biokertyviä. Eri arvioiden mukaan kaatopaikat aiheuttavat 4-15 prosenttia maailman metaanipäästöistä. Sen käytöstä aiheutuu turhaa fosforikuormaa ja vesistöjen rehevöitymistä erityisesti haja-asutusalueella, missä jätevedet eivät mene puhdi stamoon. Ne kertyvät bakteerisolujen sisään, ja niitä voidaan siten pitää ympäristölle vaarallisina kemikaaleina. Mallia "Pakastin" tekevät ainakin seuraavat kierrätyskeskukset: Heinolan kierrätyskeskus, Viilukatu 3, 18 100 Heinola, p. Asiallisen keskustelun päätteeksi Aulis Vainio kertoi myös Kuluttaja-asiamiehen ottaneen heihin yhteyttä, ja he tarkistanevat markkinointitapojaan. Valkaisuainetta ei tarvita 80 prosen10 KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle ekoneuvojamme vastauaviksi osoiueeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu I 5 A 23, 00100 Helsinki. Jos tuotetta markkinoidaan ympäristöväittämillä, tulisi sen mielestäni erottautua selvästi muista markkinoilla olevista pesuaineista ja tuotteen ympäristövaikutukset tulisi osoittaa koko elinkaaren osalta. vsk.. Ne eivät vaikuta itse pesutulokseen. Eikö itse kompostori ole iso jäte. Nurmeksen syrjäkylillä asuva kysyjä ihmettelee, onko pesuaine niin harmitonta ympäristölle kuin suoramyynnissä uskotellaan. Kompostorit eivät ole suuri jäteongelma. On väärin sanoa pesuainetta biologisesti hajoavaksi, kun puhutaan pesevien ainesosien tensidien biohajoavuudesta. (90) 70 12 903 Kokkolan kierrätyskeskus, Vaasantie 3, 67 100 Kokkola, p. Parhaaksi, muttei ongelmattomaksi, osoittautui kotimainen Sepe. (9 18) 688 11 Helsingin kierrätyskeskus Oy, Kyläsaarenkatu 8, 00580 Helsinki, p. Swipe White sisältää fosforin lisäksi muitakin turhia ympäristöä kuormittavia ainesosia, kuten optisia kirkasteita ja perboraatteja. (93 1) 233 73 1 Turun kierrätyskeskus, Läntinen rantakatu 49-51 , 20 100 Turku, p. Tensidien b.iohajoavuus on toki tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että tensidien hajoamisen välituotteet ovat haitattomia. (94 1) 82 1 530 Ro-Composter, Suomen Tehokompostori Oy, Leipurintie 9 A 1, 00620 Helsinki, p. (90) 804 2255. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 2/93 52. Orgaaninen jäte ei juuri nopeuta kaatopaikan muiden jätteiden hajoamisprosessia. Optiset kirkasteet ovat yleensä stilbeenijohdannaisia ja hajoavat hyvin hitaasti . Onko kompostista niin paljon hyötyä kuin puhutaan. sanomalehtiä, jotka olivat aivan luettavassa kunnossa. (90) 507 2400 Thermo-lämpökompostori, Esbau Oy, Martin kuja 2, 02270 Espoo, p. Boorikuormitusta aiheuttavan perboraatin sijaan parempi valkaisuaine olisi esimerkiksi perkarbonaatti . Kompostoivan talouden jätehuoltokustannukset pienenevät, ja koko ajan valmistuu istutuksille ravinnepitoista humusta. pohjoismaisen ympäristömerkin saadakseen pesuaine ei saa sisältää fosfaatteja. Jos orgaaninen jäte kompostoitaisiin jo syntypaikalla eli omakotitalojen tai taloyhtiöiden pihoilla, vähenisi jätteiden kuljetus mer1 \ / M ,,-V kittävästi ja kaatopaikkojen täyttyminen hidastuisi. Piirros: Markku Tanttu tissa pyykistä, mikä on muuta kuin valkopyykkiä. Väärin markkinoitu
Rahkasammal on yön jäljiltä kohmeinen, pakkasen punaamat varvut kimaltavat huurteisina. Voin istua kaikessa rauhassa, katsella perhosia vaiveron kukissa, olla onnellinen. En ole silti ehtinyt siihen kyllästyä; kevät tuntuu jäävän jollain tapaa vajaaksi, ellen ehdi käydä tapaamassa tuttuani silloin kun on sen valkoisen kukinnan aika. Mutta kun syksyllä kuljen karpalosuolla, näen ettei vaivero aio yhtä vaatimattomasti alistua talven alle: ennen pitkää kylmää hiljaisuutta se pukeutuu juhla-asuun. Rahkasammalpatja painuu saappaan alla, suopursun lehdet tuoksuvat vaivero on sentään malttanut jättää tilaa muillekin rämevarvuille. si, kun ympäröivä metsä hakattiin. Nyt kattaa lammen varjossa olevaa rantaa ohut riite. "Suo rauskuu saappaitten alla. Telkkä ui piilotellen mättäiden suojassa, lammen takana harjun varjorinteellä on vielä lunta. Enää ei ollut sinne menemistä olisi sittenkin pitänyt omistaa se ranta! Huomaakohan mökin ja rannan omistaja nauttia ikiomista vaiveroistaan. Kukinnan jälkeen vaivero ei vaadi huomiota osakseen ja unohtuu usein koko kesäksi. Kiinnostuin luonnosta, myös kasveista. Lammen vesi on korkealla, osa vaiveroista kohottaa kukkaterttunsa vedestä. Kirja sijoittuu niihin pohjoiskarjalaisen rajaseudun maisemiin, joihin 12-vuotiaana muutin perheeni mukana. Toisenkin vaiverorantaisen lammen olen menettänyt. Kevätaurinko on houkutellut sitruunaperSUOMEN LUONTO 2/93 52. Minulle vaivero on ennen muuta kevään kasvi, varhain kukkivana kesän ensimmäisiä airuita. Sekään paikka ei ollut minun, vaikka kuljin siellä vuosikaudet kuin kotonani. Mutta vaivero kasvattaakin kukkanuppunsa jo edellisenä kesänä, ne talvehtivat, ja jos kevään odotus tuntuu pitkältä, voi taittaa hiihtoretkellä muutaman varvun maljakkoon. Ne näyttävät kauniilta tummaa vettä vasten: punaiset lehdet ja huurrereunus." Yllä oleva katkelma on ki1jastani "Punainen härkä". Vielä on kauneutta ja rauhaa, vielä on tämä hetki. Nuolihaukka kimittää harjun päällä pesämännyssään, kuovi puhkeaa Ii verrykseen siellä missä kapea rantasuo laajenee. Ruskeista hedelmistä ovat siemenet jo karisseet suolle. Jo muutaman päivän kuluttua kukat puhkeavat antamaan esimakua keväästä. Se kuva jäi siltä paikalta viimeiseksi: kun yritin mennä sinne toisena keväänä, rannalle lähelle vaiveropaikkaa oli noussut kesämökki. Silloin on suon pinta jo lämminnyt ja mättäillä teerten pesiä. Sen soikeat lehdet ottavat osaa suon ruskan luomiseen: varvikon väri matossa on heleää ja tummaa punaista, ruosteenruskeaa, ruskeanvihreää. Jos joskus selviän lähtemään suolle kirkkaana syysaamuna kyllin varhain, koen saman kuin kirjani Ilona. Vaiverot varmaan ovat siellä vielä, mutta maaston painanteessa sijaitseva lampi muuttui vieraan oloisekVaivero on kesän ensimmatsta airuita, Eeva Tikka kirjoittaa. Sen asukkailla on esteetön ikioma näköala lammelle. Suon kasveista vain tupasvilla on yhtä varhainen. Se on valmis kukkimaan heti kun lumi on sulanut suolta ja aurinko lämmittää. Silloin tulivat tutuiksi myös tummavetiset lammet ja suot. Keväällä, kohta lumien lähdettyä, se kukkii; kukat ovat valkoiset. En omista tätä rantaa, mutta on kuin se olisi minun oma paikkani. Nyt, kun tammikuun tuuli rymisyttää peltikattoa ja viskoo räntää ikkunaan, muistelen mielelläni kevään vaiveroretkiä ja omia vaiveropaikkojani. Suovaiveroita kasvaa lammen reunaan asti. Vielä on tullut kevät, vielä jaksan olla siitä onnellinen. vsk. Pakkasyön jäljiltä suo on kaunis, vaiveron punaisissa lehdissä on huurrereunus. Värit lainehtivat pehmeinä ja kirkastuvat kuin siiville nousten, kun aurinko välähtää suolle pilvien raosta. Ei vaivero aio antautua, se käy talvilepoon täysissä pukeissa lehtineen ja nuppuineen. Menen vaikka sinne missä polku laskeutuu korkeiden puiden alla alas harjun rinnettä suolle. Kuvia nousee mieleen: lampi vielä osittain jäässä, mutta päi vänpuoleinen ranta sulana. Lähellä kulkevan maantien ja lammen välistä hävisi komea rinnekoivikko, tien varteen paljaaksi hakatun jyrkänteen päälle nousi asuintalo. Suovaivero, on Tuomas sanonut varvun nimeksi Ilonan sitä kysyessä. 11. Suolampien rantarämeitten varvikoissa kasvoi paikoin sakenaan kasvia, jota en muistanut aikaisemmin nähneeni: tutustuin vaiveroon. Aurinko paistaa alhaalta, varvikko välkkyy. On vain oltava tarkkana, ettei vaiveron kukinta ennätä mennä ohi, niin valmis se on kukkimaan heti kun lumi on sulanut suolta ja aurinko lämmittää. Erään kasvikirjan mukaan vaivero on esiintymisalueellaan Itä-Suomessa "suorastaan kyllästyttävän jokapäiväinen" suokasvi. Poikkean pitkospuilta, kahlaan vaiverovarvikossa lammen rantaa kohti ja olen kuulevinani valkoisten kellojen helähtelyä. Vielä minulla sentään on vaiveropaikkoja tallessakin, kiitos tämän uskollisen varpuni "kyllästyttävän yleisyyden". Eeva Tikka Vaivero hosia veden partaalla kasvaviin vaiveron kukkiin, ne imevät keskittyneinä mettä
Jälki v i i saste l usyytösten uhallakin haluan muistuttaa, että jo mainitussa elokuun alussa tehdyssä haastattelussa tuli esille ohijuoksutusten mahdollisuus. Tekojärvien säännöstelykapasiteetti ei siis ollut lähestulkoonkaan kokonaan käytössä, kuten Lapin Kansa väitti pääkirjoituksessaan. Syy Kemijoki Oy:n taktiikan tarkistukseen lienee altaan luoman työllisyyden tilapäinen ja valikoiva luonne: harva paikallinen työtön omistaa kaivinkonetta tai edes kuorma-autoa. Lamminmäki puhui kuten jokiyhtiön rengin kuuluukin jättäen kuuntelijoiden mietittäväksi, mitä apua keväällä täyttyvästä altaasta on kesätulvan torjunnassa. Vähät siitä, että kokemukset valmiiden altaiden monikäytöstä eivät ole erityisen rohkaisevia. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Ehkäpä täysmittaisen säännöstelyn haitat tullaan näkemään ja kokemaan vasta sen jälkeen, kun koko vesistöalue on rakennettu Kemijoki Oy:n piirustuksia vastaavaksi. Lupaehtojen sallima minimitaso on 240 metriä. Koska tekoallas-sana herättää kielteisiä tuntemuksia, joki yhtiössä puhutaan mieluummin tekojärvestä tai monikäyttöaltaasta. Mitä taas Kari Lamminmäen kehaisemaan Kemijoki Oy:n huipputekniikkaan tulee, se palvelee käytännössä juoksutusten energiataloudellista optimointia. Lisäksi Yuotosalueen monikäytöstä puhuminen on epäilemättä monin verroin perustellumpaa tällä hetkellä kuin hukuttamisen jälkeen. Jos tulvasuojelu ylipäätään kuuluu jokiyhtiön velvollisuuksiin, liiketoimintaa sen ei anneta häiritä. Ajattelu ainakin kulkee samaa rataa: olipa perinteisiä käyttömuotoja miten monta hyvänsä, vasta hakkuutoiminnan tai voimatalouden mukaantulo oikeuttaa puhumaan monikäytöstä. elokuuta Lokan ja Porttipahdan poikkeuksellista vedenpinnan nousua. Monikäyttöaate lienee lainattu Kemijoki Oy:n sanastoon metsähallitukselta. Yoimataloudelle turbiinin ohi virtaava vesi on myrkkyä siinä missä metsätaloudelle hakkuilta suojeltu puu. Kemijoen läikyttyä elokuun puolessavälissä yli äyräidensä Yuotosaltaan ansioluetteloon kiirehdittiin lisäämään tulvasuojelu. Esimerkiksi Lapin 12 Kansa hehkutti pääki1joituksessaan 18. Virkisty tekoaltaalla! PUHEENVUORO Veikko Vasama on vuotsolainen luonnonvalokuvaaja. Lupaehtojen sallimaa selvästi maltillisempi säännöstely panee ihmettelemään, perustuuko säännöstely todellisiin tarpeisiin vai onko kysymyksessä eräänlainen pr-toiminta. Niitä jokiyhtiö kuitenkin pyrki välttämään viimeiseen asti tunnetuin seurauksin. vsk.. Mitä ihmeen tulvasuojelua. elokuuta: "Tällä kertaa huipputekniikka ja Lapin tekojärvien sallima säännöstelykapasiteetti eivät riittäneet pelastamaan pulasta." Lapin valtalehteä selväsanaisemmin vuotoskytkennän toi esiin Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Kari Lamminmäki kommentoidessaan Lapin radiossa 5. Kun sulamisvedet alkoivat toukokuussa täyttää altaita, Lokan pinta oli lauhan talven jäljiltä 242,6 metrin korkeudella merenpinnasta. Paitsi energian tuottajana, altaan on valmistuttuaan määrä toimia muun muassa kala-aittana ja virkistäytymispaikkana
vsk. Tuoreimmat tiedot tosin viittaavat siihen, että tilanne uhkaa karata käsistä. Altaalla liikkuessani tunnen itseni sijaiskärsijäksi, joka on määrätty sovittamaan jonkun ympäristörikollisen syntejä. Kuvaajat karttavat Luonnonystävän ja -kuvaajan näkökulmasta allasympäristö on masentava. Paikkakuntalaiset puolestaan suhtautuvat altaaseen yhtä mutkattoman hyötyä tavoittelevasti kuten muuhunkin ympäristöönsä, joten virkistyksen osuutta toiminnassa on vaikeata arvioida. Sen varaan Vuotoksellakaan ei kannata paljoa laskea. Viime vuosina rajusti suosiotaan kasvattanut vetouistelu on tekojärvillä mahdollista ainakin korkean veden aikana. Pitkiä polttovälejä käyttävälJe lintukuvaajalle ikävä ympäristö olisi vain henkinen ongelma, mutta maisemakuvaajaa allas ei inspiroi. Maisemiakin voi ihailla, kunhan pysyttelee riittävän etäällä rannasta. Ei kai kukaan kuvittele tekevänsä bisnestä Vuotoksen rantatonteilla. Kalastusta rujoilla rannoilla Vuotoksen rakentajat ovat hyödyntäneet propagandassaan Lokan ja Porttipahdan mainetta hyvänä kalavetenä. Yläkuvassa näkymä Lokan altaalta. Kemijoen yläjuoksulle yli 200 neliökilometrin suuruista Vuotoksen tekoallasta havitteleva Kemijoki Oy on alkanut entistä enemmän puhua altaan monikäytöstä. Esimerkiksi näkymä Lokalta pohjoiseen on tyynenä kesäyönä kiistattoman kaunis. Siis mahdollista. Sukuperintönä saatu suurten selkävesien houkutus on vastustamaton, eikä lampea suurempia luonnonvesiä löydy kymmenien kilometrien säteellä. Virkistystä janoava turistikin jatkaa mieluummin Tenon ja Inarinjärven luonnonkauniisiin maisemiin kuin jää runnellulle allasalueelle. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Turisteja rujo allasympäristö ei kerta kaikkiaan houkuttele. Luonnonystävän kannalta tekoaltaiden hyviin puoliin kuuluu huviloiden vähyys. Vaikka yleisesti viihteelle luiskahtava sorsastuskin laskettaisiin virkistykseen, Lokan ja Porttipahdan virkistyskäyttö on jäänyt vähäiseksi. Kaiken kaikkiaan kalaston kehittyminen allasolosuhteissa on niin vaikeasti ennustettava asia, ettei verkkolupia kannattaisi myydä rakentamattomalle altaalle. Istutuksin ylläpidetty peledsiika on vastoin odotuksia alkanut lisääntyä luontaisesti ja ylitiheä kanta kääpiöityy hyvää vauhtia. Alakuvassa veneilyä Kopsusjoella, Lokan a!ueella. Rangaistukseen kuuluu kuvitella, että varsinainen konna nauttii samaan aikaan olostaan Inarinjärven tai Saimaan saarten sokkeloissa. Saaliskalana on parhaassa tapauksessa hauki, eikä nykyisin edes välttämättä iso. En silti epäile, etteikö huolellisesti kuvakulmansa valitseva, taitava ja sopivan löyhämoraalinen kuvaaja pystyisi kuvittamaan alJaspropagandan tarpeisiin houkuttelevaa mainosiskua. Kirjoittajan mielestä kalaston kehittyminen altaan oloissa on kuitenkin epävarmaa. Allasympäristö masentaa luonnonystävää ja -kuvaajaa. Merikotkan ja erinäisiä muita sisämaahan asettuneita merilintuja tapaa joka käynnillä, muuttoaikoina lisäksi mielenkiintoisia vierailijoita. Itse asiassa ihmettelen, miksi sellaista ei vielä ole näkynyt... Käskemättä olen silti tähän asti altaalle lähtenyt. Paljolti lintujen ansiosta altaalla liikkuminen on tarjonnut kärsimysten lisäksi myös elämyksiä. Polarmuikkuna etelään markkinoitu Porttipahdan siika saavutti syksyllä valtakunnallistakin mainetta. Lapin suurten tekoaltaiden ylivuotisuus ja Vuotosta selvästi lievempi säännöstely ovat edistäneet kalaston vakiintumista ja luoneet edellytykset jopa menestyvälle ammattikalastukselle. Miksi pysähtyä tekoaltaalle, kun edessä odottavat Inarijärvi, Teno ja tunturipurot. Virkistyskalastusvetenä Lokan maine perustuu pitkälti alkuaikojen jättiläishaukiin. Veikko Vasama 13. Kalastusympäristönä on raiskattua rantaa ja rantametsää silmänkantamattomiin: styroksia, pulloja, kanistereita, kaljapurkkeja; kantojen välissä hölskyvää mutavelliä. Ensimmäistäkään kuvaajakolJegaa en ole altailla tavannut. Virkistyskäyttöodotukset on ehkä realistisinta kohdistaa kevättalven kelkkasesonkiin
Miten pulmunen oppi laulamaan. Tarinan mukaan pulmunenkin oli aikanaan laulutaitoa vailla. Sittemmin linnut ovat menettäneet taidon ja saaneet opetella laulamaan omalla kielellään. vsk.. Juuri silloin alkoi tuulia rajusti ja pian puhkesi tavattoman kova lumimyrsky. Onneksi muuan poika tuli ulos katsomaan lumipyryyn joutuneita hevosia. Kevätkesällä koiraspulmunen on juhla-asussaan: valkeaa höyhenystä koristavat musta nokka, selkä, keskimmäiset pyrstösulat, käsisulatja siiven taive. Se mietti, missä voisi kuunnella kauniita lauluja ja opetella itsekin laulamaan. Pulmunen päätti lähteä häihin. Pulmusen oli mahdotonta kuulla ääniä häätalon ikkunan läpi. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Lentäessään se kilisee kuin kulkunen. Se lensi häätalon ikkunan taakse ja ryhtyi kuuntelemaan. Kun jokin salassa pidetty asia on tullut tietoon, sanotaan: "Pikkulinnut lauloivat sen minulle." Sanonnan takana on ikivanha kertomus linnusta, joka yllättäen ilmoittaa totuuden. Pulmunen on yksi niistä linnuista, joiden heleä viheltely on herättänyt ihmisten huoKauniin heläjävää säettään koiras laulaa kiven päällä. Kaikkien pikkulintujen on arveltu aikanaan osanneen puhua ihmisten kieltä, sitä samaa kieltä kuin me ennen 14 Baabelin kielten sekoitusta. Pulmusen viheltely merkitseekin kuin muistona tapahtuneesta lumimyrskyn puhkeamista. miota siinä määrin, että sille on syntynyt hauska selitys. Poika vihelteli iloista sävelmää, jota lintu kuunteli tarkoin. Pulmunen luuli sitä häämusiikiksi ja oppi heti viheltelemään pojan tavoin. Kertomus paljastaa puolestaan toisen samoin laajalti tunnetun uskomuksen. Tunturipaljakoiden lähes yksinoikeutettu valtias vilistää ketterästi louhikoissa ja pyrähtää sieltä aaltoilevaan lentoon
Pulmusta on myös kutsuttu pulmunkaiseksi, purmuksi, purvuksi, lumilinnuksi vieläpä lumiukoksi. vsk. taavasti sulamisesta. Pesän pari kätkee syvälle kivilohkareiden koloon ja vuoraa höyhenin, poronkarvoin, jäkälin ja sammalin. Tarinat kertovatkin, että pulmuset matkaavat joutsenten siipien suojissa. Pulmusen ilmestyminen varhain keväällä hevosenlannan höystämille teiden varsille on antanut aiheen sen erilaisiin kansanomaisiin nimityksiin: kelirikko, tienrikkojainen tai tierossi. Lapin linnun ilmestyminen syksyllä on kielinyt pikaisesta lumen tulosta ja keväällä vasSUOMEN LUONTO 2/93 52. Frans Leivo on tallentanut Nousiaisista 1937 sananparren: "Kuu k.iurusta kesään, puoli kuuta pulmukaisesta, viikkokausi kivenvihasta, tuskin päivää pääskysestä, västäräkist' ei vähääkään." Leivo huomauttaa, ettei sananparressa ole kaikki ihan kohdallaan. Pohjois-Pohjanmaalla, jon15. "Pulmunen lumen tuo ja lumen vie" Suurimmassa osassa Suomea pulmunen nähdään vain muuttomatkalla mennen tullen. Kokemusperäinen kansanviisaus on kiteytynyt lauselmiksi, joita on toisteltu sukupolvesta toiseen. Joutsenten siipi veikko ja Koska pulmuset ovat varhaisia kevätmuuttajia, on niiden arveltu saapuvan toisen aikaisen muuttolinnun, joutsenen kanssa. Vaikka järvet ovat vielä jäässä ja tunturikoivut vasta hiirenkorvalla, aloittaa pulmunen pesintänsä kesäkuun puolessa välissä. Linnun ilmaantumista on tarkoin seurattu, sillä sen perusteella on voitu tehdä päätelmiä sään muutoksista. Pääskynen tulee myöhemmin kuin västäräkki, pulmusen ilmaantumisesta on kesään pitempi aika kuin puoli kuuta ja kivitaskunkin saapumisesta viikkoja suven tuloon kuluu ainakin kaksi. Naaras munii joskus kahdeksan munaa, tavallisesti neljä, viisi. On jopa uskottu, että pulmuset olisivat sukua joutsenille, ja niin ollen myös pyhiä lintuja
Pulmunen välttää metsäisiä seutuja ne pulmuset saattoivat pysähtyä pitemmäksikin aikaa, ihnusia askarrutti pulmusten katoaminen kesän tullen. Tarinat eivät kerro, miten monen linnun höyhenet tarvittiin tyynyyn. 16 Lintujen tarkkailija saattaa odottaa turhaan iloista pulmusparven helinää. Oulun läänin Pyhäjärveltä taltioidun tarinan mukaan pulmunen muuttuu kesän tullen raunioruntiksi eli kivitaskuksi. Ruokansa se hakee jäkäläja sammalkankailta ja lumen sulamisvesien kostuttamilta ruohikoilta. Myös höyhenet otettiin talteen ja niistä tehtiin tyynyjä. Juha Laaksonen on helsinkiläinen vapaa toimittaja. On hyvä muistaa, että joskus pulmunen on ollut yksi niistä luontokappaleista, jotka ovat auttaneet ihmistä selviämään Pohjolan perillä. Linnut yleensä paistettiin tai niistä keitettiin rasvainen pulmunkaisvelli jauhojen kera. Pyydystäminen on ollut pikkupoikien puolivakavaa askaretta, jolla on aikanaan ollut pitkän talven jälkeen merkitystä ruuan lisänä. "Lihava kuin pulmukainen pälvessä" Mielikuvissamme pulmunen lienee kaiken puhtauden ja siveyden esikuva: "Puhdas kuin pulmunen lumella." Nykyajan ihmisiä varmasti hämmästyttääkin, että PeräPohjolassa pulmusta on melko yleisesti pyydetty syötäväksi. Pohjois-Norjassa Ruijan rannoilla uskottiin, että pulmunen on lihava nousuveden aikana, mutta laiha laskuveden aikana. Silloin sitä ei kannattanut pyytää. Lintu on vähentynyt viime vuosikymmeninä niin, että muuttomatkoilla itäisestä Euroopasta pohjoiseen sitä näkee enää vain pääreitin, läntisimmän Suomen, peltoaukeilla ja rantaniityillä. vsk.. SUOM EN LUONTO 2/93 52. Lintuja täytyi tietysti olla melkoinen määrä, koska pienessä pulmusessa ei lihaa liiemmälti ole. Kaikissa pulmusen pyyntiä koskevissa tiedoissa korostetaan linnun rasvaisuutta. Lumelta pulmunen ei välty kesälläkään alakuvan koiras heinäkuisessa lumipyryssä Ailigas-tunturilla Utsjoella. "On lihava kuin pulmukainen pälvessä", sanoo sananparsikin. Ehkä olemme pulmuselle jotain velkaa. Aivan samoin kuin käen uskottiin keskikesällä muuttuvan haukaksi. Hitaimmilta saattaa pulmunen jäädä näkemättä. Lintu pesii tuntureiden rakkamerillä harvalukuisena
Tulin toteamaan, että se oli erinomaisen kätevä vekotin, ylivoimainen tekstinkäsittelijänä. Varsinkin, kun monet tietokoneen osat ovat arvokasta metallia tai sitten pitkän tuotekehittelyn tuloksia. Yirhehän on ihmisen tekemä, vastaa tietokonefani. Lopulta kyllästyin ja käänsin kelkkani. Kasvu on kuitenkin tulossa tiensä päähän: luonnonvaroja ei riitä loputtomiin, luonnon tasapaino horjuu, tilaa kasvulle on varsinkin liikenteessä vain rajallisesti. Nyt näyttöpäätteeni neljästä ruudusta vain yksi avautuu kirjoittajalle. Mutta kun palasin ruudulle, juttu oli kokonaisuudessaan poissa ja pysyi. Onko välttämätöntä vastaanottaa jokainen tarjottu edellistä hienompi ja monimutkaisempi mallisto. Ei tuo kuitenkaan ollut ainoa syy. Ohjeet esimerkiksi väliotsakkeiden tekemiseen pitää etsiä ikään kuin rivien välistä. Kaikki muut sisältävät minulle täysin irrelevantteja toimintoja: omien ohjelmien laatimista, pelejä, liikekirjeitä ja niin edelleen. Oli joku väärä koodi mukana, sanoi asiantuntija. Ehkä ainoan ratkaisun tarjoaa kasvun luonteen muuttaminen, siirtyminen määrällisestä laadulliseen kasvuun. Muttei sentään pidä luulla, että minusta olisi käden käänteessä tullut tietokonefani. Ja asiantuntijallakin näyttää olevan täysi työ pysyä kehityksen kärryillä. Koneella on kansanomaisesti sanoen taipumus tulla hulluksi, ja nuo hulluuskohtaukset ovat yleensä vaikeasti korjattavissa. Asiantuntija sanoi, että sitä taitaa olla turha yrittää takaisin. Paksu ohjekirja saa minut kiroamaan hiljaa mielessäni: täynnä maallikolle käsittämätöntä fakkikieltä, vailla jopa yksinkertaisimpia kirjoittajan tarvitsemia hakusanoja. Ensimmäinen tietokoneessani ärsyttävä seikka on sen tarpeeton monimutkaisuus. Rationalisoin tietokoneen hankinnan suunnilleen seuraavaan tapaan. Ei ole tapahtunut vain kerran, että pankissa on tietokonevian vuoksi kesken työpäivän kaikki pysähdyksissä, usein tuntikausia. Tuskinpa millään muulla alalla kehitys on niin rajua kuin tietokoneistuksessa. Nämä olivat tietenkin suhteellisen harmittomia juttuja, mutta vakaviksi ne muuttuvat silloin kun yhteiskunnalliset laitokset ovat riippuvaisia tietokoneen toiminnasta. Kukaan ei edes moittinut minua siitä, että juttuni jouduttiin käsittelemään uudelleen tietokoneella. Saatoin siis istua koneen ääreen ja ryhtyä naputtelemaan omatunto ainakin siedettävässä tilassa. Mikä silloin neuvoksi. Antti Vahtera 17. Kukaan ei yksinkertaisesti kehtaa olla ilman tai vanhemman systeemin varassa, vaikka se toimisikin tyydyttävästi. No ei se vielä mitään, mutta kun tulostin niin kyseinen jakso tuotti sanojen välissä ristiä ruutua herttaa pataa, ristiä, ruutua ... Noin puoli vuotta sitten panin merkille, miten ruudulle naputtamani pitkän jutun yhdessä parin kolmen liuskan jaksossa (minulla on yhä taipumus laskea liuskoissa) rivit ulottuivat laidasta laitaan niin että marginaali oli oikeallakin suora. Se ei ainakaan tuhoa luontoa eikä vaadi liikaa tilaa. Olin ilmeisesti vahingossa painanut jotain ylimääräistä nappulaa oikean painalluksen ohella, ja tuo salaperäinen "kaksoispainallus" laukaisi poistomekanismin. Laadullisen kasvun kuvioihin soveltuu mainiosti pienelektroniikka. Runsaan vuoden kokemus arkikäytöstä on sittemmin saanut minut toteamaan muutakin. Toinen, syvempi syy, liittyi ehkä hieman yllättäen ympäristöpolitiikkaan. Tietyt sen ominaisuudet ja siihen liittyvät kehitysilmiöt arveluttavat minua suuresti. Tuota inhimillistä heikkoutta mainonta ja markkinointi ovat oppineet erinomaisesti käyttämään hyväkseen. Uusi, entistä hienompi malli korvaa muutamien vuosien välein käytössä olevan mallin, joka sekin edusti hiljakkoin alansa huippua. Herää epäilys, että mukana on aimo annos firmojen välistä statuskilpailua. Eikä sitä tavallinen ihminen, edes koneen käyttöön tottunut työntekijä, saa yleensä korjatuksi, se vaatii asiantuntijaa. Tai että veroilmoituslomakkeiden lähetys myöhästyi ainakin kuukauden samasta syystä. En myöskään periaatteessa pidä korkeatasoisesta teknologiasta, koska se on kovin haavoittuvaa: pienikin vika saattaa lamauttaa koko järjestelmän. Pari esimerkkiä: Aivan äskettäin tietokone nielaisi yhden pitkän juttuni. Malliston pikainen vanheneminen tai vanhentaminen merkitsee luonnonvarojen ja inhimillisten voimavarojen aikamoista tuhlausta. Minuun kai suhtauduttiin ystävällisen huvittuneesti, jonkinmoisena muinaisjäänteenä, niin kuin suhtauduttiin aikoinaan yhteen Timesin toimittajaan, joka teki kaikki juttunsa käsin kirjoittamalla. Taloudellinen kasvu on yhteiskuntamme tukipylväs, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. Tai että sadat opiskelijat saivat väärän tiedon karsintatentistään, tietokonevirheen vuoksi. Tai sitten uusi malli vastaa johonkin entistäkin keinotekoisempaan tarpeeseen, josta pian kehittyykin subjektiivinen välttämättömyys. Etsin yksinomaan kirjoittajalle tarkoitetSUOMEN LUONTO 2/93 52. Muutaman vuoden ajan teinkin sitten itsepintaisesti töitä vanhalla kirjoituskoneella. Nyt eläkkeelle siirryttyäni sellainen on jopa minulla kotona, ja olen käyttänyt sitä paljon. Olin poistanut sen lopusta muutamia kappaleita ja katkaissut kytkennän kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. vsk. Onko tietokoneistus lopultakaan niin välttämätön kaikkialla minne sitä työnnetään. Ilmeisesti ne yksinkertaisesti romutetaan, mikä on melkoinen miinus tietokoneteknologian ekologisessa taseessa. Reaktioni ei johtunut pelkästään siitä, etten ole koskaan ollut kovin innostunut saamaan eteeni monimutkaisia teknisiä pulmia. Niinpä kyllä, mutta inhimillinen virhe moninkertaistuu systeemissä. tua tietokonetta, mutta sellaista ei ainakaan silloin ollut saatavissa, tai mallit olivat vanhentuneita. Joskus ihmettelen, mitä käytöstä poistetuille tietokoneille tehdään. VAHTERA Hyvä ja paha tietokone Kun tietokoneteknologiaa aikoinaan tuotiin Helsingin Sanomiin, kuuluin niihin harvoihin jotka torjuivat sen. Kävin läpi lyhyen kurssin ja niin ilmestyi tietokone työpöydälleni
Putkinotko-romaanissaan kirjailija Joel Lehtonen johdattaa lukijansa heti alussa jyrkän Iouhisille rinteille, joilla "Koivun toverina näkee usein alakuloisesti nuokkuvan pihlajan, mutta tavallisimmin petäjän: louhikkopetäjän sitä vääristyneemmän kuta jyrkemmällä rinteellä se kasvaa. Maamme tarjosi vaeltajilleen vaihtelevia korkeuseroja, kuitenkin kohtuullisia: rinnettä jaksoi heikompikuntoinenkin samota aivan nyppylän perille saakka. SUOMEN LUO TO 2/93 52. Inhan vuosisadan vaih18 Jari Miettinen Mänty sieluntnte • • nta1sent1ssa Kallioitamme siloitellut jääkausi sekä ravinteita huuhdelleet järvija merivaiheet valmistelivat Suomenniemelle männyille otollisia kasvupaikkoja. monissa I. Sieltä sitten avautui useasti tuo kan s·a 11 is mai semak se mme muotoutunut kauniisti avartuva järvimaisema. Männyn elämällä ja kuolemalla tuntuu olevan symboliarvoa kulttuurissamme, kansan tuntojen tulkinnoissa. K. Tuossa on tuuli jälleen vääntänyt puun vinoon. Pekka Halosen maalaus Erämaa vuodelta 1899. Väkkyräoksaisia oppaita Viime vuosisadalla haettiin kansalliselle itsetunnolle pönkitystä luonnosta ja maisemista. Niinpä kansallinen opastustehtävä lankesi luontevasti karun laen varttuneille petäjilIe tai harmaasyisille keloille: "Katsopas tuonne, huomioipas tuo mielenkiintoinen yksityiskohta", ne tuntuvat viittoilevan ajan tuulissa rytmikkäiksi kaihertuneilla oksanväkkyröillään mm. Niillä mänty voi hitaasti kehittyä ryhmyvartiseen uhkeuteensa ja hitaasti myös kuolla, odotella viimeistä, kellistävää tuulenhenkäystä. Se avautui sitä paremmin, mitä korkeammalla, karumpi ja vähäpuustoisempi laki sattui olemaan. Tuolla törröttää parin petäjän latva kuivuneena ja tummana puikkona. vsk.. Öljymaalaus kankaalle 1 JOx 55,5. Toisaalla se on kaatanut yhden sillä tavoin, että juurakko kuumottaa mustana rykelmänä pystyssä ja huippu on heittynyt vuoren huipulta suoraan syvyyttä kohti, riippuen puolittain ilmassa. Turun taidemuseo. Näköalapaikan solistina nököttää iäkäs mänty, petäjä vaikkakin vaivaisena, mutta vaivalloisuutensa alta salakavalasti tuikuttaen geneettistä oveluuttaan, jonka turvin on erikoistunut karuihin olosuhteisiin; paikoille, joilla ei kovin moni kasvilaji, saatikka puu, ole kyennyt versoineen ojentumaan. Ja kuitenkin vaivainen petäjä elää._" Ki1jailija maalailee luonnosta, näköalapaikalta, muutamin siveltimenvedoin vertauskuvan, pohjasoinnun, jonka päälle Putkinotkon verevät tapahtumat ja erityisesti isäntänsä Juutas Käkriäinen herkän väkevästi piirtyy
Minä kuljen onnen mailla. vsk. Sen sijaan Konginkankaalla, ilveksen hiihdännässä, hän ilokseen törmäsi pystyssä sojottavaan kelohongikkoon ja kehoitti isäntää sen säilyttämiseen, johon tämä tokaisi: "Seiskööt siinä teille kukkina." Ristiriitaista kyllä, mutta kollega Pekka Halonen kuljetutti Tuusulan hirsiateljeensa puutavaran juuri Konginkankaalta, liekö sitten kajonnut Gallen-Kallelan "kukkamaahan". Suuri vanha kelohonka kaatui . Jooseppi herrajumala väärälle puolelle jäi Jooseppi. Ilmari Kianto itse valitsi nukkumapaikkansa Turjanlinnaa vastapäätä, Kiantajärven Niettuasaaresta, kranaatin silpoman männynkelon juurelta. Ja tuossa alhaalla, vuoren juurella, ahertaa metsäkylä raahaten kukin omaa hakoneulaansa. Yhtäkkiä päätä niin oudosti pyörryttää, kirves lakkaa hei lumasta, sydänalaan pistää. Se antaa kumohonkaa hakkaavalle punalakille hänen einespalansa, samoin kuin männyn tyvellä istuvalle resupellille. Jooseppi toimii kuin unessa, käsi tekee ankaraa työtä, vain henki liitelee muissa maailmoissa. Se ikäänkuin uhmaa varsinaista siirtymistä elävistä kuolleisiin. Syvenee syvenemistään hakkuukolo Jooseppi läähättää, vaan ei hellitä, kiertää toiselle puolelle ja lyö kirveensä toiseen kylkeen. Pihkaiset lastut lentelevät haltijavaris pakenee kamalasti rääkyen Jooseppia hytkäyttäen naurahtaakin ääneen ja usuttaa Vekun juoksemaan variksen perään. lussaan, eräässä komeimmista maisematulkinnoistaan. Alkuaan Halosen suunnitelmana lienee ollut sijoittaa tauluun puunhakkaajia, mutta hän jätti vastalauseensa ajan sortoa vastaan puhtaasti luonnon ilmaistavaksi: väkivallattomuudessaan ho1jumattoman vastarinnan ilmaus. Herran temppelikin on tuolla kovin kaukana metsän takana, tuskin risti näkyy. Ennen kotiseutuunsa uppoutumistaan Paulaharju latautuu alkuluvuissa näin leppeästi: "Mutta täällä olet ylimmäisillä istuimilla, tuttuinasi punakylkiset petäjät, tupsularvat ja harmaat hongat, vuoren vanhimmat, jotka natisevat jumalantuulissa ja päivänpaisteessa nauravat partaisin naamoin .... Jooseppi iskee kirveensä petäjän kylkeen. Silloin kaikki vaikenivat kuin taikasauvan iskusta ja seurasi pitkä odottava hiljaisuus." Lukuisissa hautajaismuistopuheissa lienee lainattu tätä metaforaa vainajan kunnioitukseksi, esimerkkinä Santeri Alkion kuolinpäivää seuraavana aamuna sanomalehti IIkassa julkaistut päätoimittaja Artturi Leinosen riimittämät muistosäkeet: "Kaatui valtahonka pohjan mailla, / yhtä suurintaan on Suomi vailla / hiljaa painuu päät." Kun Joel Lehtonen aloittaa ilmeisen realistiseen kansankuvaukseen kurkotelleen Putkinotko-romaaninsa vetäen esiin elävänä sinnittelevän petäjän, on mielenkiintoista huomata kuinka Ilmari Kianto puolestaan sommittelee lopun köyhälistösankarilleen Ryysyrannan Joosepille: "Mitä, jos olisi kaataa juuri tuo petäjä, jonka latvassa haltija varis istuu. Mahtipontisuuteen ehken taipuvaisena hän näki niissä Suomen metsien vanhanaikaisen voiman ja mahdin edustajat, jotka toimivat nuoremman kasvullisuuden jaloina suojelijoina ja vartijoina. ". Jooseppi mitään ajattelematta tarttuu molemmin käsin petäjän tyveen. Näin aloittaa Gallen-Kallela lähestymisensä aiheeseen ja jatkaa: "Syvä eläytyminen luontoon on ollut erikoista mei lle suomalaisille .... Sillä he ovat samaa metsää, samaa suurta Jumalan luomakuntaa." Harras sopusointu huokaa jo vanhan Paulaharjun tunnelmissa. Näistä yleisistä lähtökohdista Gallen-Kallela selventää, kuinka "puitten keskuudesta alkaa erottaa melkein luonteita, ja eriluonteisi lle ihminen ilmaisee eri asioita: toisia solakoille koivuille kuin lakkapää petäjille." Voipa Gallen-Kallelan mukaan tuntea joutuneensa jopa mieskohtaiseen suhteeseen puun kanssa sitä syleillen mittaillessaan. Tule ja katso, kuinka korkealta täältä katsellaan, yli p1s1mpien männynlarvojen. ". Yhteisenä piirteenä oli hakeutuminen luontoon, mutta Gallen-Kallelalla naturalismi ilmeni äärevämpänä kuin Halosella, onpa Gallen-Kallelaa nimitettykin "rumuuden apostoliksi". Harmissaan Gallen-Kallela kuvaa, kuinka Etelä-Pohjanmaalla törmäsi tiheänä makaavaan aarnihongikkoon ja kuuli, että isäntä renkeineen oli ennen vanhaan pitänyt tapanaan "aamuryypyn otettuaan mennä metsään suurimpia honkia kilvalla kaatamaan". Mutta eipä toki kuoleutuvan männyn luonteva arvokkuuskaan jäänyt Haloselta huomiotta, käyttihän hän noita "muinaisurhoiksi" ja "vuosisatojen ruhtinaiksi" nimittämiään puumuumioita pääosassa mm. Sitä on pidetty väkevänä kannanottona helmikuun manifestia vastaan, ja sen voima piillee siinä järkähtämättömässä maltillisuudessa, joka männynrungoista henkii . . En oo enää mitään vailla!" Kirjoittaja on Sipoossa asuva metsätalouden opiskelija. Luonteikkaita puhekumppaneita Jos oli Pekka Halosen näkemys luonnosta tyyni ja maltillinen, hänen aikalaiskollegansa Akseli Gallen-Kallela oli astetta temperamenttisempi ja asenteissaankin kärkevämpi. Metsä vartioitsee omaa kyläänsä ja pitää siitä hyvää huolta. Erityisesti talvimaisemat saivat hänestä uskollisen tulkin. Kuului hirveä räsähdys, joka kiiri alas laaksoon ja naapurivaarallekin kuin ukkosen jyrinä. Hänen omat muistosanansa kuuluvat: " ... Omaa luontosuhdettaan Gallen-Kallela tilittää Kallela-kirjassaan, jonka iltapuhdejutelmista yksi on otsikoltaan Katkelma metsiemme tarinasta: "Ken paljon elää ja raataa ulkona luonnossa, hän lopulta saavuttaa ympäristöönsä niin mieskohtaisen suhteen, että saattaa tavata itsensä melkein puhelemasta metsän puille ... Etualalla on maahan kellahtaneena kelovanhus, jonka Halonen raahautti Paljankavuorelle varta vasten maalauksensa malliksi. Ryysyrannan Jooseppi vain nukkuu ... Harmaa kelo viehätti Gallen-Kallelaa eittämättä eniten, ainakin lukuisissa tauluissa ja piirustuksissa hän on intoutunut vetelemään siveltimineen rytmikkäitä kelovanhusten linjoja. Viimeinenkin maailman hämy musteni hänen silmissään ... Mutta täällä on meillä metsän temppeli, käsittä rakennettu pyhä korkeus, jossa pohjatuuli soittaa urkuja honkien !arvoissa ... teessa tallentamissa maisemavalokuvissa. Rytinää, ja hiljaisuus Harmaa, kuollut kelo säilyttää pitkään ryhtinsä. Siintävät vain metsät ja rintamaat ja parahat pellot tuolta kaukaa, alhaalta ja matalalta. Erämaa-tausuoMEN LUONTO 2193 52. Meillä taitaa olla erikoista taipumusta personifioimiseen ... Ei täältä katsellakaan seipähännenästä, katsellaan vain korkeimmasta kirkontornista. 19. " Näin ohraisesti siis kävi Joosepille hänen ollessaan pettuleivän aineksia hankkimassa. Mutta kuolleen männynkin on jossain vaiheessa nöyrryttävä maallisen vetovoiman vyörytettäväksi. Nyt se kohta romahtaa ... "Vuosisatojen ruhtinaita" Maalarimestarimme Pekka Halonen etsiskeli rauhaa metsäluonnosta ja lienee löytänytkin. Mäelle, nimittäin "lsonKarhuvuoren kaikkein jyrkimmän ja korkeimman Jouhikon harjalle", kipusi myös sydämellinen sanailuvirtuoosi Samuli Paulaharju, kun hän viimeisinä elinvuosinaan sinetöi kansantutkijan työnsä syventymällä rakkaan kotikuntansa Kurikan perinteiden kirjaamiseen. Yrjö Kokon sotavuosina luomassa hienopiirteisessä kertomuksessa Pessistä ja lllusiasta kuvataan poikkeuksellisen voimakas luonnonilmiö: "Yht' äkkiä kuului harjulta rytinää. Petäjän tyven syliinsä sai sen kanssa kamppaillen maahan vaipui. .. Metsänhakkaajan merkkipilkka puun kyljessä osoitti kuolemantuomiota ensi hakkuukautena, jommoisesta maalarimestarikin yltyi tuntemaan sydäntänsä kirveltävän. Ylväänä mausoleumina se hämärtää ihmisen tiedostamaa perimmäistä ja vääjäämätöntä rajaaitaa. Samalla tulee tuulenpuuska pohjoisesta petäjä rusahtaa ja romahtaa maahan
20 SUOMEN LUONTO 2/93 52. Maakalla on erikoinen kalastajayhteisö, jonka itsehallinto periytyy 1600-luvulta. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin tuulen ja veden leikeissä syntyneet suistomaat ja laajat dyynikentät. Myös pikkutiira viihtyy avoimilla rantahietikoilla ja soraikoilla. vsk.. Suola-arhon kasvusta kerää tuulen kuljettamaa hiekkaa ja usein aloittaa dyynin kehityksen. Saarella on kirkko ja kalastusmuseo, ja sinne on kesäisin säännöllinen yhteys Kalajoen hiekoilta. MAAKUNNAT TUTUIKSI 16 KESKI-POHJANMAA Seppo Vuokko Tuulen ja veden leikit Kolmen jokilaakson Keski-Pohjanmaa tarjoaa luonnonystävälle nähtävää maankohoamisrannoista monipuolisiin soihin ja lintuvesiin